Lääkiksestä vielä?

kyllä Suomessa hakea lääkikseen, myös jos koulutukseeltaan hoitaja; siis esim. lähi,tai perushoitaja. (Anteeksi en tunne "alemman asteen" tutkinto nimikkeitä kovin hyvin). Mutta tiedän,että Suomessa lääkikseen hakiessa ei nykyisin tarvitse olla kirjoittanut ylioopilaaksi. Tosin lukio pohjasta on se etu,että siellä ainakin ennen opetettiin luultavasti sairaanhoito-oipsotoa paremmin pääsykokeissa vaadittavia aimeita.
Ja mitä ylioppilastodistuksen arvosanoihin tulee, niin jos se on hyvä ("L:llia useampi"), niin siitä on toki apua, mutta jos se on keskinkertainen tai peräti huono ei tilanne ainakaan tällä hetkellä ole toivoton, vaan sinut voidaan valita myös pääsykoekiintiössä, jolloin ratkaisevinta on "vain" se kuinka hyvin pääsykoe menee. Eli vaikka olisit olisit kirjoittanut huonoimmin mahdollisin arvosanoin yo-todistuksen sinut voidaan valita, jos osoitat (piilevät) kykysi pääsykokeessa.
_Onnea hakuun!

Toinen vaan kirjoitti:

kyllä Suomessa hakea lääkikseen, myös jos koulutukseeltaan hoitaja; siis esim. lähi,tai perushoitaja. (Anteeksi en tunne "alemman asteen" tutkinto nimikkeitä kovin hyvin). Mutta tiedän,että Suomessa lääkikseen hakiessa ei nykyisin tarvitse olla kirjoittanut ylioopilaaksi. Tosin lukio pohjasta on se etu,että siellä ainakin ennen opetettiin luultavasti sairaanhoito-oipsotoa paremmin pääsykokeissa vaadittavia aimeita.
Ja mitä ylioppilastodistuksen arvosanoihin tulee, niin jos se on hyvä ("L:llia useampi"), niin siitä on toki apua, mutta jos se on keskinkertainen tai peräti huono ei tilanne ainakaan tällä hetkellä ole toivoton, vaan sinut voidaan valita myös pääsykoekiintiössä, jolloin ratkaisevinta on "vain" se kuinka hyvin pääsykoe menee. Eli vaikka olisit olisit kirjoittanut huonoimmin mahdollisin arvosanoin yo-todistuksen sinut voidaan valita, jos osoitat (piilevät) kykysi pääsykokeessa.
_Onnea hakuun!

Lue lisää

Täältä saa helposti käsityksen, että nykyään kuka tahansa pääsee mihin tahansa ihan peruskoulupohjalta kutosen keskiarvolla. Teoriassahan voi tapahtua vaikka mitä, mutta ilman niitä ennen pakollisia muodollisuuksia vain häviävän pienellä hakijajoukolla on todellisia mahdollisuuksia - ja heilläkin hirmuisen työnteon ja lukemisen jälkeen.

Positiivinen asenne on hieno juttu, mutta jonkinlaista todellisuudentajua pitää olla mukana.

hehkuttako kirjoitti:

Täältä saa helposti käsityksen, että nykyään kuka tahansa pääsee mihin tahansa ihan peruskoulupohjalta kutosen keskiarvolla. Teoriassahan voi tapahtua vaikka mitä, mutta ilman niitä ennen pakollisia muodollisuuksia vain häviävän pienellä hakijajoukolla on todellisia mahdollisuuksia - ja heilläkin hirmuisen työnteon ja lukemisen jälkeen.

Positiivinen asenne on hieno juttu, mutta jonkinlaista todellisuudentajua pitää olla mukana.

Lue lisää

Olet "hehkuttako" osaksi oikeassa. On totta,että esim. hoitaja-opintojen pohjalta vaatii luultavasti hirmuisen työn päästäkseen lääkikseen, mutta se on toki mahdollista.
Positiivinen asenne on kuten kirjoitit: hieno juttu.
Mutta aina joskus mietin,että kuinkahan nykyistä koulutusjärjestelmää voisi kehittää? Pitäisikö hoitajienkin ensin käydä lukio? Milloin ajauduimme siihen tilanteeseen,että vain korkeakoulu on ainoa oikea koulu? Pitääkö kaikkien halukkaiden päästä korkeakouluun? Mikä on lukion funktio? Kannataako tässä maassa olla enää ihan "normaali" duunari? Vai pitääkö sitäkin varten olla korkeakoulu käytynä, vaikka jokaien tietäisi että vähempikin koulutus riittäisi -kaikille muille paitsi niille, jotka ovat huolissaan siitä,että kuinka mukamas vähän suomessa suoritetaan korkeakoulututkintoja maailman mittapuussa. (Viimenen ei edes pidä paikkansa) Jne.

Toinen vaan kirjoitti:

Olet "hehkuttako" osaksi oikeassa. On totta,että esim. hoitaja-opintojen pohjalta vaatii luultavasti hirmuisen työn päästäkseen lääkikseen, mutta se on toki mahdollista.
Positiivinen asenne on kuten kirjoitit: hieno juttu.
Mutta aina joskus mietin,että kuinkahan nykyistä koulutusjärjestelmää voisi kehittää? Pitäisikö hoitajienkin ensin käydä lukio? Milloin ajauduimme siihen tilanteeseen,että vain korkeakoulu on ainoa oikea koulu? Pitääkö kaikkien halukkaiden päästä korkeakouluun? Mikä on lukion funktio? Kannataako tässä maassa olla enää ihan "normaali" duunari? Vai pitääkö sitäkin varten olla korkeakoulu käytynä, vaikka jokaien tietäisi että vähempikin koulutus riittäisi -kaikille muille paitsi niille, jotka ovat huolissaan siitä,että kuinka mukamas vähän suomessa suoritetaan korkeakoulututkintoja maailman mittapuussa. (Viimenen ei edes pidä paikkansa) Jne.

Lue lisää

No, asiahan on niin, että tiedekuntaneuvostolla on valtuudet ottaa tiedekuntaan opiskelijaksi a) suomalaisen tai muun ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö b)ammatillisen opistoasteen tai amk:n suorittanut henkilö c)kolmivuotisen ammattillisen koulutuksen suorittanut henkilö d)kuka tahansa, jolla tiedekuntaneuvosto katsoo olevan riittävät valmiudet opintoihin

siis teoriassa tiedekuntaneuvosto voi ottaa opiskelijaksi henkilön joka ei ole edes saanut peruskoulun päättötodistusta tai sähkömiehen

mutta: yhtään ei-ylioppilasta ei ole vielä Suomessa valmistunut ikinä lääkäriksi (ns. lääkäri-matrikkelista löytyy kaikki Suomen lääkärit ja näiden koulutus yms. tiedot)

Käytännössä lääketieteelliseen pääsee vain kansakunnan ylioppilaiksi kirjoittaneiden kerma, kilpailu on erinomaisen kovaa ja nimenomaan toisia hakijoita vastaan, hakijat siis kilpailevat paikoista keskenään ja hakija-aineksessa on suurin osa useita vuosia jo pääsykokeiden kannalta oleellisia tieteitä yliopistossa lukeneita ja uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin

Lukiolla ei periaatteessa enää ole selvää välttämätöntä tarvetta; ennenhän se oli valmistava koulu yliopisto-opintoihin ja ehdoton edellytys yliopiston ylioppilaaksi pääsyyn, sittemmin siitä tuli keskiasteen yleissivistävä oppilaitos ja ylioppilastutkinto ei enää ollut yliopiston pääsykoe, eikä ylioppilas tarkoittanutkaan enää suoraan yliopiston opiskelijaa, vaan ainakin "kansan" mielessä ylioppilas alkoi tarkoittamaan lukion suorittanutta ennemminkin

Ylioppilaskirjoituksia ei enää tässä mielessä tarvittaisi, ne ovat turha ja vanha jäänne nykyään, koko ylioppiluus voitaisiin kytkeä taas yliopistoon siten, että kun olisi läpäissyt yliopiston pääsykokeet, niin sitten saisi ylioppilaan arvon ja ylioppilaslakin, kuten alunperin asia oli ja mikä oli mielekästä ja osoitti selvän aseman ylioppilaalle ja koko sanakin olisi mielekäs, nykyäänhän "ylioppilaista" suurin osa menee oppilaiksi joihinkin muihin oppilaitoksiin kuin yliopistoihin.

Muuten yliopistojen sisäänottomääriä voitaisiin supistaa huomattavasti, vaikkapa yhteen kolmasosaan tai neljäsosaan ja taata ennemmin kaikille yliopistotutkinnon suorittaneille varma ja hyväpalkkainen työ, saataisiin koko maan koulutusprofiilia järkevämmäksi ja paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi, duunareista alkaa olla pulaa kohta vaikka koneet hoitavatkin kaikki mekaanisimmat ja yksinkertaisimmat tehtävät jo pitkälti. Työttömille (ja kaikille muillekin kansalaisille) voitaisiin antaa kansalaispalkka, koska työtä mitä ennen tarvitsi ihmisen tehdä, ei enää tarvitse kenenkään tehdä kun se on automatisoitu. Hyvinvointivaltiossa voisivat ihmiset näin halutessaan viettää vapaata elämää kohtalaisella elintasolla, eikä olisi ahdistusta ja amsennusta työttömyydestä, kun se olisikin hyväksyttävää ja normaalia, sillä saisi tyydyttävän toimeentulon ja halutessa voisi yrittää saada enemmän pyrkimällä ylemmäs yhteiskunnassa ja töihin tai jopa johtavaan/erikoisosaajan asemaan. Tulisi terve luokkayhteiskunta, jossa kaikki pärjäisivät, eikä kenelläkään olisi perustarpeissa puutetta, mutta silti monipuolinen ja rikas yhteiskunta kun olisi selvät luokat ja kaikilla olisi oikeus pyrkiä kykyjensä mukaan mihin luokkaan haluavat.

Nythän ihmiset pyrkivät juuri koulutuksella korkeammalle kuin rahkeet riittävät ja työttömyyden pelossa pitkälti tätä tekevät, sitten koulutetaan korkeasti liikaa ja koulutuksesta huolimatta esiintyy työttömyyttä, mikä ajaa ihmisparan epätoivon partaalle. Todella typerää haaskausta yhteiskunnalta kouluttaa yliopistossa työttömäksi ihmisiä, sisäänottomäärät todellisen työvoimatarpeen mukaan eli huomattavasti supistaen.

Insinöörejä ja diplomi-insinöörejä otetaan sisään oppilaitoksiin jo enemmän kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia, näille kaikille ei ikinä löydy koulutusta vastaavaa työtä, mikä turhauttaa, ahdistaa ja masentaa näiltä aloilta valmistuneita.

Lääk. kand. kirjoitti:

No, asiahan on niin, että tiedekuntaneuvostolla on valtuudet ottaa tiedekuntaan opiskelijaksi a) suomalaisen tai muun ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö b)ammatillisen opistoasteen tai amk:n suorittanut henkilö c)kolmivuotisen ammattillisen koulutuksen suorittanut henkilö d)kuka tahansa, jolla tiedekuntaneuvosto katsoo olevan riittävät valmiudet opintoihin

siis teoriassa tiedekuntaneuvosto voi ottaa opiskelijaksi henkilön joka ei ole edes saanut peruskoulun päättötodistusta tai sähkömiehen

mutta: yhtään ei-ylioppilasta ei ole vielä Suomessa valmistunut ikinä lääkäriksi (ns. lääkäri-matrikkelista löytyy kaikki Suomen lääkärit ja näiden koulutus yms. tiedot)

Käytännössä lääketieteelliseen pääsee vain kansakunnan ylioppilaiksi kirjoittaneiden kerma, kilpailu on erinomaisen kovaa ja nimenomaan toisia hakijoita vastaan, hakijat siis kilpailevat paikoista keskenään ja hakija-aineksessa on suurin osa useita vuosia jo pääsykokeiden kannalta oleellisia tieteitä yliopistossa lukeneita ja uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin

Lukiolla ei periaatteessa enää ole selvää välttämätöntä tarvetta; ennenhän se oli valmistava koulu yliopisto-opintoihin ja ehdoton edellytys yliopiston ylioppilaaksi pääsyyn, sittemmin siitä tuli keskiasteen yleissivistävä oppilaitos ja ylioppilastutkinto ei enää ollut yliopiston pääsykoe, eikä ylioppilas tarkoittanutkaan enää suoraan yliopiston opiskelijaa, vaan ainakin "kansan" mielessä ylioppilas alkoi tarkoittamaan lukion suorittanutta ennemminkin

Ylioppilaskirjoituksia ei enää tässä mielessä tarvittaisi, ne ovat turha ja vanha jäänne nykyään, koko ylioppiluus voitaisiin kytkeä taas yliopistoon siten, että kun olisi läpäissyt yliopiston pääsykokeet, niin sitten saisi ylioppilaan arvon ja ylioppilaslakin, kuten alunperin asia oli ja mikä oli mielekästä ja osoitti selvän aseman ylioppilaalle ja koko sanakin olisi mielekäs, nykyäänhän "ylioppilaista" suurin osa menee oppilaiksi joihinkin muihin oppilaitoksiin kuin yliopistoihin.

Muuten yliopistojen sisäänottomääriä voitaisiin supistaa huomattavasti, vaikkapa yhteen kolmasosaan tai neljäsosaan ja taata ennemmin kaikille yliopistotutkinnon suorittaneille varma ja hyväpalkkainen työ, saataisiin koko maan koulutusprofiilia järkevämmäksi ja paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi, duunareista alkaa olla pulaa kohta vaikka koneet hoitavatkin kaikki mekaanisimmat ja yksinkertaisimmat tehtävät jo pitkälti. Työttömille (ja kaikille muillekin kansalaisille) voitaisiin antaa kansalaispalkka, koska työtä mitä ennen tarvitsi ihmisen tehdä, ei enää tarvitse kenenkään tehdä kun se on automatisoitu. Hyvinvointivaltiossa voisivat ihmiset näin halutessaan viettää vapaata elämää kohtalaisella elintasolla, eikä olisi ahdistusta ja amsennusta työttömyydestä, kun se olisikin hyväksyttävää ja normaalia, sillä saisi tyydyttävän toimeentulon ja halutessa voisi yrittää saada enemmän pyrkimällä ylemmäs yhteiskunnassa ja töihin tai jopa johtavaan/erikoisosaajan asemaan. Tulisi terve luokkayhteiskunta, jossa kaikki pärjäisivät, eikä kenelläkään olisi perustarpeissa puutetta, mutta silti monipuolinen ja rikas yhteiskunta kun olisi selvät luokat ja kaikilla olisi oikeus pyrkiä kykyjensä mukaan mihin luokkaan haluavat.

Nythän ihmiset pyrkivät juuri koulutuksella korkeammalle kuin rahkeet riittävät ja työttömyyden pelossa pitkälti tätä tekevät, sitten koulutetaan korkeasti liikaa ja koulutuksesta huolimatta esiintyy työttömyyttä, mikä ajaa ihmisparan epätoivon partaalle. Todella typerää haaskausta yhteiskunnalta kouluttaa yliopistossa työttömäksi ihmisiä, sisäänottomäärät todellisen työvoimatarpeen mukaan eli huomattavasti supistaen.

Insinöörejä ja diplomi-insinöörejä otetaan sisään oppilaitoksiin jo enemmän kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia, näille kaikille ei ikinä löydy koulutusta vastaavaa työtä, mikä turhauttaa, ahdistaa ja masentaa näiltä aloilta valmistuneita.

Lue lisää

Satun tietämään tapauksen joka ei ole lukiota käynyt ja on valmistunut lääkäriksi. Lisäksi on kasa muuntokoulutettavia, joista piakkoin tulee lääkäreitä.

HOmma on kova, mutta ei mahdoton.

Lääk. kand. kirjoitti:

No, asiahan on niin, että tiedekuntaneuvostolla on valtuudet ottaa tiedekuntaan opiskelijaksi a) suomalaisen tai muun ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö b)ammatillisen opistoasteen tai amk:n suorittanut henkilö c)kolmivuotisen ammattillisen koulutuksen suorittanut henkilö d)kuka tahansa, jolla tiedekuntaneuvosto katsoo olevan riittävät valmiudet opintoihin

siis teoriassa tiedekuntaneuvosto voi ottaa opiskelijaksi henkilön joka ei ole edes saanut peruskoulun päättötodistusta tai sähkömiehen

mutta: yhtään ei-ylioppilasta ei ole vielä Suomessa valmistunut ikinä lääkäriksi (ns. lääkäri-matrikkelista löytyy kaikki Suomen lääkärit ja näiden koulutus yms. tiedot)

Käytännössä lääketieteelliseen pääsee vain kansakunnan ylioppilaiksi kirjoittaneiden kerma, kilpailu on erinomaisen kovaa ja nimenomaan toisia hakijoita vastaan, hakijat siis kilpailevat paikoista keskenään ja hakija-aineksessa on suurin osa useita vuosia jo pääsykokeiden kannalta oleellisia tieteitä yliopistossa lukeneita ja uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin

Lukiolla ei periaatteessa enää ole selvää välttämätöntä tarvetta; ennenhän se oli valmistava koulu yliopisto-opintoihin ja ehdoton edellytys yliopiston ylioppilaaksi pääsyyn, sittemmin siitä tuli keskiasteen yleissivistävä oppilaitos ja ylioppilastutkinto ei enää ollut yliopiston pääsykoe, eikä ylioppilas tarkoittanutkaan enää suoraan yliopiston opiskelijaa, vaan ainakin "kansan" mielessä ylioppilas alkoi tarkoittamaan lukion suorittanutta ennemminkin

Ylioppilaskirjoituksia ei enää tässä mielessä tarvittaisi, ne ovat turha ja vanha jäänne nykyään, koko ylioppiluus voitaisiin kytkeä taas yliopistoon siten, että kun olisi läpäissyt yliopiston pääsykokeet, niin sitten saisi ylioppilaan arvon ja ylioppilaslakin, kuten alunperin asia oli ja mikä oli mielekästä ja osoitti selvän aseman ylioppilaalle ja koko sanakin olisi mielekäs, nykyäänhän "ylioppilaista" suurin osa menee oppilaiksi joihinkin muihin oppilaitoksiin kuin yliopistoihin.

Muuten yliopistojen sisäänottomääriä voitaisiin supistaa huomattavasti, vaikkapa yhteen kolmasosaan tai neljäsosaan ja taata ennemmin kaikille yliopistotutkinnon suorittaneille varma ja hyväpalkkainen työ, saataisiin koko maan koulutusprofiilia järkevämmäksi ja paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi, duunareista alkaa olla pulaa kohta vaikka koneet hoitavatkin kaikki mekaanisimmat ja yksinkertaisimmat tehtävät jo pitkälti. Työttömille (ja kaikille muillekin kansalaisille) voitaisiin antaa kansalaispalkka, koska työtä mitä ennen tarvitsi ihmisen tehdä, ei enää tarvitse kenenkään tehdä kun se on automatisoitu. Hyvinvointivaltiossa voisivat ihmiset näin halutessaan viettää vapaata elämää kohtalaisella elintasolla, eikä olisi ahdistusta ja amsennusta työttömyydestä, kun se olisikin hyväksyttävää ja normaalia, sillä saisi tyydyttävän toimeentulon ja halutessa voisi yrittää saada enemmän pyrkimällä ylemmäs yhteiskunnassa ja töihin tai jopa johtavaan/erikoisosaajan asemaan. Tulisi terve luokkayhteiskunta, jossa kaikki pärjäisivät, eikä kenelläkään olisi perustarpeissa puutetta, mutta silti monipuolinen ja rikas yhteiskunta kun olisi selvät luokat ja kaikilla olisi oikeus pyrkiä kykyjensä mukaan mihin luokkaan haluavat.

Nythän ihmiset pyrkivät juuri koulutuksella korkeammalle kuin rahkeet riittävät ja työttömyyden pelossa pitkälti tätä tekevät, sitten koulutetaan korkeasti liikaa ja koulutuksesta huolimatta esiintyy työttömyyttä, mikä ajaa ihmisparan epätoivon partaalle. Todella typerää haaskausta yhteiskunnalta kouluttaa yliopistossa työttömäksi ihmisiä, sisäänottomäärät todellisen työvoimatarpeen mukaan eli huomattavasti supistaen.

Insinöörejä ja diplomi-insinöörejä otetaan sisään oppilaitoksiin jo enemmän kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia, näille kaikille ei ikinä löydy koulutusta vastaavaa työtä, mikä turhauttaa, ahdistaa ja masentaa näiltä aloilta valmistuneita.

Lue lisää

"...uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin"

Tätä on pakko kommentoida. Lääkiksestä tai oikiksesta
en sano mitään kun en ole niissä opiskellut,
mutta kyllä kauppakorkeasta löytyy melko paljon
myös keskinkertaisia opiskelijoita.

Jos kaikki tapaamistani opiskelijoista ovat ylioppilaiden
parhaimmistoa, niin melko hyvin osaavat taitonsa
kätkeä.

Lääk. kand. kirjoitti:

No, asiahan on niin, että tiedekuntaneuvostolla on valtuudet ottaa tiedekuntaan opiskelijaksi a) suomalaisen tai muun ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö b)ammatillisen opistoasteen tai amk:n suorittanut henkilö c)kolmivuotisen ammattillisen koulutuksen suorittanut henkilö d)kuka tahansa, jolla tiedekuntaneuvosto katsoo olevan riittävät valmiudet opintoihin

siis teoriassa tiedekuntaneuvosto voi ottaa opiskelijaksi henkilön joka ei ole edes saanut peruskoulun päättötodistusta tai sähkömiehen

mutta: yhtään ei-ylioppilasta ei ole vielä Suomessa valmistunut ikinä lääkäriksi (ns. lääkäri-matrikkelista löytyy kaikki Suomen lääkärit ja näiden koulutus yms. tiedot)

Käytännössä lääketieteelliseen pääsee vain kansakunnan ylioppilaiksi kirjoittaneiden kerma, kilpailu on erinomaisen kovaa ja nimenomaan toisia hakijoita vastaan, hakijat siis kilpailevat paikoista keskenään ja hakija-aineksessa on suurin osa useita vuosia jo pääsykokeiden kannalta oleellisia tieteitä yliopistossa lukeneita ja uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin

Lukiolla ei periaatteessa enää ole selvää välttämätöntä tarvetta; ennenhän se oli valmistava koulu yliopisto-opintoihin ja ehdoton edellytys yliopiston ylioppilaaksi pääsyyn, sittemmin siitä tuli keskiasteen yleissivistävä oppilaitos ja ylioppilastutkinto ei enää ollut yliopiston pääsykoe, eikä ylioppilas tarkoittanutkaan enää suoraan yliopiston opiskelijaa, vaan ainakin "kansan" mielessä ylioppilas alkoi tarkoittamaan lukion suorittanutta ennemminkin

Ylioppilaskirjoituksia ei enää tässä mielessä tarvittaisi, ne ovat turha ja vanha jäänne nykyään, koko ylioppiluus voitaisiin kytkeä taas yliopistoon siten, että kun olisi läpäissyt yliopiston pääsykokeet, niin sitten saisi ylioppilaan arvon ja ylioppilaslakin, kuten alunperin asia oli ja mikä oli mielekästä ja osoitti selvän aseman ylioppilaalle ja koko sanakin olisi mielekäs, nykyäänhän "ylioppilaista" suurin osa menee oppilaiksi joihinkin muihin oppilaitoksiin kuin yliopistoihin.

Muuten yliopistojen sisäänottomääriä voitaisiin supistaa huomattavasti, vaikkapa yhteen kolmasosaan tai neljäsosaan ja taata ennemmin kaikille yliopistotutkinnon suorittaneille varma ja hyväpalkkainen työ, saataisiin koko maan koulutusprofiilia järkevämmäksi ja paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi, duunareista alkaa olla pulaa kohta vaikka koneet hoitavatkin kaikki mekaanisimmat ja yksinkertaisimmat tehtävät jo pitkälti. Työttömille (ja kaikille muillekin kansalaisille) voitaisiin antaa kansalaispalkka, koska työtä mitä ennen tarvitsi ihmisen tehdä, ei enää tarvitse kenenkään tehdä kun se on automatisoitu. Hyvinvointivaltiossa voisivat ihmiset näin halutessaan viettää vapaata elämää kohtalaisella elintasolla, eikä olisi ahdistusta ja amsennusta työttömyydestä, kun se olisikin hyväksyttävää ja normaalia, sillä saisi tyydyttävän toimeentulon ja halutessa voisi yrittää saada enemmän pyrkimällä ylemmäs yhteiskunnassa ja töihin tai jopa johtavaan/erikoisosaajan asemaan. Tulisi terve luokkayhteiskunta, jossa kaikki pärjäisivät, eikä kenelläkään olisi perustarpeissa puutetta, mutta silti monipuolinen ja rikas yhteiskunta kun olisi selvät luokat ja kaikilla olisi oikeus pyrkiä kykyjensä mukaan mihin luokkaan haluavat.

Nythän ihmiset pyrkivät juuri koulutuksella korkeammalle kuin rahkeet riittävät ja työttömyyden pelossa pitkälti tätä tekevät, sitten koulutetaan korkeasti liikaa ja koulutuksesta huolimatta esiintyy työttömyyttä, mikä ajaa ihmisparan epätoivon partaalle. Todella typerää haaskausta yhteiskunnalta kouluttaa yliopistossa työttömäksi ihmisiä, sisäänottomäärät todellisen työvoimatarpeen mukaan eli huomattavasti supistaen.

Insinöörejä ja diplomi-insinöörejä otetaan sisään oppilaitoksiin jo enemmän kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia, näille kaikille ei ikinä löydy koulutusta vastaavaa työtä, mikä turhauttaa, ahdistaa ja masentaa näiltä aloilta valmistuneita.

Lue lisää

mistä se raha siihen kansalaispalkkaan saadaa. Laskekaahan hiukan yhteen siihen tarvittavia rahamääriä ja puhukaa sitten kansalaispalkasta.

Liian paljon vapaamatkustajia on jo nyt tässä maassa nauttimassa kunnon työtä tekevien (sekä ammattikoulun että yliopiston että jonkin muun koulun tai vain työssäoppimisen läpikäyneiden) kovalla työllä ansaitsemasta rahasta.

Ja en siis tarkoita sairaita, en niitä jotka eivät esimerkiksi perhesyistä voi työn perässä muuttaa enkä muitakaan vastaavia, vaan niitä vapaamatkustajia joista telkkarikin tekee ihannoivia ohjelmia kuten pari viikkoa sitten.

Loiset pois!

JJJJ kirjoitti:

Satun tietämään tapauksen joka ei ole lukiota käynyt ja on valmistunut lääkäriksi. Lisäksi on kasa muuntokoulutettavia, joista piakkoin tulee lääkäreitä.

HOmma on kova, mutta ei mahdoton.

Lue lisää

Käsittääkseni kaikki tai ainakin melkein kaikki muuntokoulutettavat ovat lukion käyneitä.

huomautus kirjoitti:

Käsittääkseni kaikki tai ainakin melkein kaikki muuntokoulutettavat ovat lukion käyneitä.

käsittääkseni niitä ei ole vielä valmistunut yhtään ja en tiedä yhtään joka ei olisi ylioppilas muutenkaan niistäkään

matrikkelissa ei ollut yhtään lääkäriä jotka eivät olisi ylioppilaita, ulkomaisista en tiedä..

mutta kirjoitti:

mistä se raha siihen kansalaispalkkaan saadaa. Laskekaahan hiukan yhteen siihen tarvittavia rahamääriä ja puhukaa sitten kansalaispalkasta.

Liian paljon vapaamatkustajia on jo nyt tässä maassa nauttimassa kunnon työtä tekevien (sekä ammattikoulun että yliopiston että jonkin muun koulun tai vain työssäoppimisen läpikäyneiden) kovalla työllä ansaitsemasta rahasta.

Ja en siis tarkoita sairaita, en niitä jotka eivät esimerkiksi perhesyistä voi työn perässä muuttaa enkä muitakaan vastaavia, vaan niitä vapaamatkustajia joista telkkarikin tekee ihannoivia ohjelmia kuten pari viikkoa sitten.

Loiset pois!

Lue lisää

Se sama raha, mikä nyt jo jaetaan erilaisina avustuksina riittäisi tyydyttävään kansalaispalkkaan (jolla tulisi toimeen) kaikille tasapäisesti jaettuna, siitä on tutkimuksia, lisäksi säästyisi siis turhaa työtä erilaisista suojatyöpaikoista joita hieman vielä on ja etenkin siis sosiaalitoimesta, kun niitä rahanjakajia ja sen jakamisen perusteiden selvittelijöitä voitaisiin laittaa vapaaherroiksi kansalaispalkalle

JiiJii kirjoitti:

"...uusista ylioppilaista parhaimmisto hakee lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, joukossa ei ole käytännössä kuin muutama hassu yrittäjä keskinkertaisilla lahjoilla näihin tiedekuntiin"

Tätä on pakko kommentoida. Lääkiksestä tai oikiksesta
en sano mitään kun en ole niissä opiskellut,
mutta kyllä kauppakorkeasta löytyy melko paljon
myös keskinkertaisia opiskelijoita.

Jos kaikki tapaamistani opiskelijoista ovat ylioppilaiden
parhaimmistoa, niin melko hyvin osaavat taitonsa
kätkeä.

Lue lisää

Aivan oikeassa olet, että kyllä varmaan joka alalta löytyy niitä ns. "keskinkertaisuuksiakin" ihan yhtä lailla kuin lahjakkaitakin ja hyvä vaan niin. Ei siellä huippu-älykkö-luonnonlahjakkuus-nerojen tai kenenkä ikinä seurassa jaksaisi muuten päivästä toiseen porskuttaa tällainen aivan normaali ihminen. ;)

Lääk. kand. kirjoitti:

Se sama raha, mikä nyt jo jaetaan erilaisina avustuksina riittäisi tyydyttävään kansalaispalkkaan (jolla tulisi toimeen) kaikille tasapäisesti jaettuna, siitä on tutkimuksia, lisäksi säästyisi siis turhaa työtä erilaisista suojatyöpaikoista joita hieman vielä on ja etenkin siis sosiaalitoimesta, kun niitä rahanjakajia ja sen jakamisen perusteiden selvittelijöitä voitaisiin laittaa vapaaherroiksi kansalaispalkalle

Lue lisää

Pitääkö paikkansa että lääkiksen muuntokoulusta järjestetään vain Turun yliopistossa? Millaisia kokemuksia löytyy?

amoria1 kirjoitti:

Pitääkö paikkansa että lääkiksen muuntokoulusta järjestetään vain Turun yliopistossa? Millaisia kokemuksia löytyy?

...ja viimeinen sisäänotto on ensi keväänä. Sen jälkeen projekti ei todnäk enää jatku varmaankaan.

Ei auta lääkäripulaan, eivät valmistu juuri nopeammin, eivät saa paljon mitään anteeksi aiemman koulutuksensa pohjalta.

Vähän on yhtä tyhjän kanssa. Erittäin mukavaa ja osaavaa porukkaa kyllä ovat, heitä tavallaan vain on harhautettu aluksi luulemaan että muuntok. olisi joku pikatie lääkäriksi.

turkkulaine kirjoitti:

...ja viimeinen sisäänotto on ensi keväänä. Sen jälkeen projekti ei todnäk enää jatku varmaankaan.

Ei auta lääkäripulaan, eivät valmistu juuri nopeammin, eivät saa paljon mitään anteeksi aiemman koulutuksensa pohjalta.

Vähän on yhtä tyhjän kanssa. Erittäin mukavaa ja osaavaa porukkaa kyllä ovat, heitä tavallaan vain on harhautettu aluksi luulemaan että muuntok. olisi joku pikatie lääkäriksi.

Lue lisää

Ne aloittavat 1. vuoden syssyllä vähän myöhemmin kuin oikean pääsykokeen kautta pääsevät eli joskus marraskuussa tulevat sitten mukaan, kun oikealla perinteisellä tavalla päässeet ovat aloittaneet jo syyskuussa ja sitten kaikki valmistuvat samaan aikaan 6. vuoden keväällä. Että se siitä "muunto"koulutuksesta ja sen nopeudesta...

Ainoa hyöty koko showsta oli se, että Turun yliopisto sai rahaa EU:lta ja samassa yhteydessä lobbasu hammaslääkistä takaisin sinne.

Harmillista että tällaista tapahtuu: aina on sairaanhoitajat saaneet hakea lääkikseen ja päässeetkin sinne jos kykyjä on ollut ja saaneet hiukan hyvitystä: tästä koko paskasta aiheutuen vain kävi nyt niin, että sairaanhoitajat saivat tilaisuuden päästä helpommalla läpi pääsykokeista, kun kyvyt oikeaan pääsykokeeseen kaikkien hakijoiden kanssa kilpaillen eivät riittäneet...

He pääsivät hakemaan samana keväänä/kesällä 2 kertaa lääkikseen, kun muut pääsivät yrittämään vain kerran ja ellei päässyt oikeassa kokeessa läpi, niin sitten saattoi päästä niiden sairaanhoitajien kokeessa läpi, jossa kilpailu oli lievempää (vaikka koe melko sama muuten toistamiseen).

Aamulehdessä oli sairaanhoitaja aikanaan haastattelussa, joka sanoi juuri, ettei päässyt oikeassa kaikille tarkoitetussa kokeessa läpi, mutta sitten pääsi kesällä siinä heille järjestetyssä, eli ei olisi sekään päässyt lukemaan lääkäriksi ilman tätä entisen opetusministerimme aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta.

Aiheesta oli mielenosoituksiakin: tuota pidettiin turhana, kalliina ja ennen kaikkea EPÄOIKEUDENMUKAISENA.

Lääketieteen opiskelijat ja lääkärit kautta linjan vastustivat tuota vääryyttä, mutta niin se vaan rahan himossa ja ministerin jääräpäisyydessä puskettiin läpi.

Onneksi se loppuu nyt kun raha loppuu ja homma jää torsoksi.

Periaatteessa nämä tätä kautta sisäänpäässeet ovat mahdollisesti sitten lahjoiltaan heikompia kuin oikealla kokeella päässeet ja eettisestikin tuo menee arveluttavaksi, kuitenkin lääkäreiden kanta on, että heistäkin sitten tulee oikeita lääkäreitä ja heitä kohdellaan sitten yhtä kollegiaalisesti kuin lääkärit aina keskenään.

Toivottavsati asia unohtuu ja potilaatkaan eivät koskaan kysy, että et kai ole sellainen hoitaja-lääkäri, minulta sitä on jopa kerran kysytty tk-päivystyksessä, kun juttu oli uusi, kun kerroin opiskelupaikkani, niin potilas heti tarttui aiheeseen ja kysyi, että oletko siis kuitenkin ihan oikea lääkäri? Aika harmillista se oli.

Lääk. kand. kirjoitti:

Ne aloittavat 1. vuoden syssyllä vähän myöhemmin kuin oikean pääsykokeen kautta pääsevät eli joskus marraskuussa tulevat sitten mukaan, kun oikealla perinteisellä tavalla päässeet ovat aloittaneet jo syyskuussa ja sitten kaikki valmistuvat samaan aikaan 6. vuoden keväällä. Että se siitä "muunto"koulutuksesta ja sen nopeudesta...

Ainoa hyöty koko showsta oli se, että Turun yliopisto sai rahaa EU:lta ja samassa yhteydessä lobbasu hammaslääkistä takaisin sinne.

Harmillista että tällaista tapahtuu: aina on sairaanhoitajat saaneet hakea lääkikseen ja päässeetkin sinne jos kykyjä on ollut ja saaneet hiukan hyvitystä: tästä koko paskasta aiheutuen vain kävi nyt niin, että sairaanhoitajat saivat tilaisuuden päästä helpommalla läpi pääsykokeista, kun kyvyt oikeaan pääsykokeeseen kaikkien hakijoiden kanssa kilpaillen eivät riittäneet...

He pääsivät hakemaan samana keväänä/kesällä 2 kertaa lääkikseen, kun muut pääsivät yrittämään vain kerran ja ellei päässyt oikeassa kokeessa läpi, niin sitten saattoi päästä niiden sairaanhoitajien kokeessa läpi, jossa kilpailu oli lievempää (vaikka koe melko sama muuten toistamiseen).

Aamulehdessä oli sairaanhoitaja aikanaan haastattelussa, joka sanoi juuri, ettei päässyt oikeassa kaikille tarkoitetussa kokeessa läpi, mutta sitten pääsi kesällä siinä heille järjestetyssä, eli ei olisi sekään päässyt lukemaan lääkäriksi ilman tätä entisen opetusministerimme aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta.

Aiheesta oli mielenosoituksiakin: tuota pidettiin turhana, kalliina ja ennen kaikkea EPÄOIKEUDENMUKAISENA.

Lääketieteen opiskelijat ja lääkärit kautta linjan vastustivat tuota vääryyttä, mutta niin se vaan rahan himossa ja ministerin jääräpäisyydessä puskettiin läpi.

Onneksi se loppuu nyt kun raha loppuu ja homma jää torsoksi.

Periaatteessa nämä tätä kautta sisäänpäässeet ovat mahdollisesti sitten lahjoiltaan heikompia kuin oikealla kokeella päässeet ja eettisestikin tuo menee arveluttavaksi, kuitenkin lääkäreiden kanta on, että heistäkin sitten tulee oikeita lääkäreitä ja heitä kohdellaan sitten yhtä kollegiaalisesti kuin lääkärit aina keskenään.

Toivottavsati asia unohtuu ja potilaatkaan eivät koskaan kysy, että et kai ole sellainen hoitaja-lääkäri, minulta sitä on jopa kerran kysytty tk-päivystyksessä, kun juttu oli uusi, kun kerroin opiskelupaikkani, niin potilas heti tarttui aiheeseen ja kysyi, että oletko siis kuitenkin ihan oikea lääkäri? Aika harmillista se oli.

Lue lisää

En oikein ymmärrä, miksi julkisuudessa on kohkattu sairaanhoitajien muunto koulutuksesta niin kamalasti. Totta on se,että on epäoikeuden mukaista,jos yhtä porukkaa sorretaan valinnoissa, mutta en usko kuitenkaan,että jos sairaanhoitajista joku pääsee vähän helpommalla sisälle tiedekuntaan,että hän tulevaisuudessa olisi sen huonompi lääkäri kuin esim. sellainen, joka on saanut paikan vaikkapa heti lukion päätettyään. Pikemminkin hieman muustakin vinkkelistä potilaita "katsellut" voi jopa auttaa kohtaamaan potilaita ja siten myös auttamaan heitä. Eli ei esim. hoitajuutta (lue: on toiminut ennen esim juuri sairaanhoitajana) minusta mitenkään tarvitse pyrkiä salaamaan. Valitettavaa on tietysti se,että joku vähemmän asioista perillä oleva saattoi äkkiseltään kuvitella,että hoitajista saadaan lääkäreitä jos ei ihan sormianapsauttamalla, niin ainakin sitten kun valkoinen takki on laitettu päälle ja napsautettu uudestaan.
sekin,että potilas kysyy että olethan ihan oikea.... on ehkä enemmän vertauskuva ts. hän olisi yhtä hyvin voinut kysyä: Oletko aivan varma mitä teet? Eli esimerkiksi sen sijaan,että kirjoitat heti vanhukselle sen 10:n pilleripurkkireseptin jälkeen 11 käytät hetken sen miettimisen,sekä hänelle kertomiseen, että miksi,niin teet ja mahdollisesti kuuntelet vanhusta vaikka se veisi hieman enemmän aikaa ja muut terveyskeskuksessa joutuisivat odottamaan.

leimata ikuisesti? kirjoitti:

En oikein ymmärrä, miksi julkisuudessa on kohkattu sairaanhoitajien muunto koulutuksesta niin kamalasti. Totta on se,että on epäoikeuden mukaista,jos yhtä porukkaa sorretaan valinnoissa, mutta en usko kuitenkaan,että jos sairaanhoitajista joku pääsee vähän helpommalla sisälle tiedekuntaan,että hän tulevaisuudessa olisi sen huonompi lääkäri kuin esim. sellainen, joka on saanut paikan vaikkapa heti lukion päätettyään. Pikemminkin hieman muustakin vinkkelistä potilaita "katsellut" voi jopa auttaa kohtaamaan potilaita ja siten myös auttamaan heitä. Eli ei esim. hoitajuutta (lue: on toiminut ennen esim juuri sairaanhoitajana) minusta mitenkään tarvitse pyrkiä salaamaan. Valitettavaa on tietysti se,että joku vähemmän asioista perillä oleva saattoi äkkiseltään kuvitella,että hoitajista saadaan lääkäreitä jos ei ihan sormianapsauttamalla, niin ainakin sitten kun valkoinen takki on laitettu päälle ja napsautettu uudestaan.
sekin,että potilas kysyy että olethan ihan oikea.... on ehkä enemmän vertauskuva ts. hän olisi yhtä hyvin voinut kysyä: Oletko aivan varma mitä teet? Eli esimerkiksi sen sijaan,että kirjoitat heti vanhukselle sen 10:n pilleripurkkireseptin jälkeen 11 käytät hetken sen miettimisen,sekä hänelle kertomiseen, että miksi,niin teet ja mahdollisesti kuuntelet vanhusta vaikka se veisi hieman enemmän aikaa ja muut terveyskeskuksessa joutuisivat odottamaan.

Lue lisää

Muuntokoulutuskiintiö mahdollistaa lääketieteelliseen pääsyn pienemmillä älynlahjoilla l. tyhmemmille ihmisille. Samaa tekee ruotsalaisten kiintiöt myös.
Meidän kurssilla on myös entisiä sairaanhoitajia, mutta he ovat sentään tulleet ihan tavallisen pääsykokeen kautta, joten ovat osoittaneet olevansa vähintään tasavertainen muiden kanssa. Se, että joku hoitaja on 5 vuotta tuijottanu potilaita, ei tee siitä hoitajasta yhtään älyllisesti lahjakkaampaa.

Kandi kirjoitti:

Muuntokoulutuskiintiö mahdollistaa lääketieteelliseen pääsyn pienemmillä älynlahjoilla l. tyhmemmille ihmisille. Samaa tekee ruotsalaisten kiintiöt myös.
Meidän kurssilla on myös entisiä sairaanhoitajia, mutta he ovat sentään tulleet ihan tavallisen pääsykokeen kautta, joten ovat osoittaneet olevansa vähintään tasavertainen muiden kanssa. Se, että joku hoitaja on 5 vuotta tuijottanu potilaita, ei tee siitä hoitajasta yhtään älyllisesti lahjakkaampaa.

Lue lisää

Vai älyn lahjoja tuo pääsykoe mittaakin. En olisi uskonut aikanaan jäi puolen pisteen päähän. (Kuka, sitä armeijassa jaksaa lukea?)
Harmi olisi voinut kaikille kertoa olevansa älykäs. Vai olenkohan ainoa, joka ei tiennyt,että esim. kaikki lukiosta suoraan lääkikseen tulleet ovat muita älykkäämpiä.
No täytyy tyytyä teknisen fysiikan opiskeluun, sillä lääkäriopiskelijoiden seassa varmasti kokisin itsei täysin pihalla olevaksi. Minusta kun potilaiden hoitamisen tarvitaan muutakin kuin vain älyä ja en siten usko,että pääsykoe mittaa juurikaan hakijoiden älyllisisiä lahjoja.
Mielestäni myöskään se, että joku pääsee lääkikseen ei tee hänestä valmista lääkäriä. Johtopäätösenä tästä voisi vetää,että jos joku saa koulutuspaikan helpommin hän luultavasti joutuu opiskelemaan ainakin hieman kovemmin.
En väitä,että kenenkään äly suoraan lisääntyy toisten ihmisten tai potilaiden tuijottamisesta, mutta sairaalassakin työskennelleenä sanon, että ei siitä ole haittaakaan jos "lattiatasolta" nousee joku ylös, vaikka sitten kouluttautumisenkin kautta ja hyvin pitkän tien kautta.

Röntgen kirjoitti:

Vai älyn lahjoja tuo pääsykoe mittaakin. En olisi uskonut aikanaan jäi puolen pisteen päähän. (Kuka, sitä armeijassa jaksaa lukea?)
Harmi olisi voinut kaikille kertoa olevansa älykäs. Vai olenkohan ainoa, joka ei tiennyt,että esim. kaikki lukiosta suoraan lääkikseen tulleet ovat muita älykkäämpiä.
No täytyy tyytyä teknisen fysiikan opiskeluun, sillä lääkäriopiskelijoiden seassa varmasti kokisin itsei täysin pihalla olevaksi. Minusta kun potilaiden hoitamisen tarvitaan muutakin kuin vain älyä ja en siten usko,että pääsykoe mittaa juurikaan hakijoiden älyllisisiä lahjoja.
Mielestäni myöskään se, että joku pääsee lääkikseen ei tee hänestä valmista lääkäriä. Johtopäätösenä tästä voisi vetää,että jos joku saa koulutuspaikan helpommin hän luultavasti joutuu opiskelemaan ainakin hieman kovemmin.
En väitä,että kenenkään äly suoraan lisääntyy toisten ihmisten tai potilaiden tuijottamisesta, mutta sairaalassakin työskennelleenä sanon, että ei siitä ole haittaakaan jos "lattiatasolta" nousee joku ylös, vaikka sitten kouluttautumisenkin kautta ja hyvin pitkän tien kautta.

Lue lisää

>>Minusta kun potilaiden hoitamisen tarvitaan muutakin kuin vain älyä ja en siten usko,että pääsykoe mittaa juurikaan hakijoiden älyllisisiä lahjoja.>En väitä,että kenenkään äly suoraan lisääntyy toisten ihmisten tai potilaiden tuijottamisesta, mutta sairaalassakin työskennelleenä sanon, että ei siitä ole haittaakaan jos "lattiatasolta" nousee joku ylös, vaikka sitten kouluttautumisenkin kautta ja hyvin pitkän tien kautta.