Sanokaapas viisaammat, että tuleeko veneestä mahdoton tai ainakin ”liian” huono ohjattava, jos laittaa ajomoottorin hieman sivuun keskilinjasta, jotta saisi uistelukoneen mahtumaan siihen viereen. Mulla on veneessä aika leveä moottorikaivo, johon lähestulkoon saisi 6 heppaisen uistelukoneen mahtumaan pääkoneen viereen. Mutta joutuisi siirtämään pääkonetta n. 10-12 cm sivuun keskilinjasta, että apukone mahtuisi kunnolla. Olisi niin paljon parempi, että apukone on perälaudassa kiinni ”normaalisti” kuin että se olisi erillisessä heppoisessa telineessä. Mutta miten vene reagoi siihen, että iso kone on hieman sivussa keskilinjasta?
Pääkone sivuun keskilinjasta?
mmmmmmmmmmmmm
182983
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kun et ole saanut vastausta.
Tuo 10 - 12 cm voi olla sen verran suuri poikkeama että saattaa vaikuttaa ajoon kampeamalla venettä.
Minkä kokoisesta koneesta on kysymys pääkoneena? Mikäli konetta voi kohtuudella liikutella (= ei paina yli 50 - 60 kg) kokeilisin Sinuna mitä tapahtuu kun koneen asentaa sivuun keskilinjasta. Sittenhän sen tietää.
Pulpettivene ja 70 hv 2-t jammu olis kyseessä. ja apukoneena 5 hepoinen yammu. Musta ne apukonetelineet on vähän sellaisia kötöstyksiä... Kaukana ja sivussa. Hankala ylettää, olis helpompaa jos apukonekin olis siinä perälaudassa. Mutta sellaiseen kotostykseen kai on tyytyminen.
En ole kokeillut, mutta todennäköisesti sivussa oleva kone kampeaisi venettä koko ajan vastakkaiselle puolelle.
Mikset suurenna moottorikaivoa apukoneen suuntaan. Iso työ, mutta lopputuloksena ilmeisen tyylikäs.
Miksi laittaisit apukoneen "heppoiseen" telineeseen. 10mm rosterista hitsattu bräketti, joka läpipultataan perälautaan ei ole heppoinen.
en kyllä laittaisi toiseen sivuun kun painojakautuma siirtyy liikaa toiselle laidalle.Tollanen 70 kone varmaan painaa 70-90 kiloa joka toisessa sivussa kallistaa venettä jonkun verran.Ei ainakaan samalle puolelle millä kuljettaja istuu jos yksinään päästelee.
Kun vesi on 'tiheämpää' mitä syvemmälle mennään, niin yksi potkuri kampeaa koko ajan vähän. Alapuoli kauhoo enemmän kuin ylä. Tässä potkurin dimensio ja systeemin mitta pinnasta. Sitten työntösuunta, eli akselin suunta veneen köliin verrattuna. Painojakauma paatissa on vain sitä vanhan kansakoulun kuorma-kertaa-kuormanvarsi-laskua keskilinjan kahta puolta. Kysy joltain, joka tietää mikä on vektori ja resultantti.
Veden tideys ei muutu näissä yhteyksissä ollenkaan.
Joo, ei se veden tiheys juuri taida muuttua, vaikka kuinkasyvälle vetolaitteen upotat...
Kampeaminen ei johdu veden tiheydestä, vaan potkurin kiertosuunnasta/kätisyydestä.
Jos vene on reilusti kanttaaava (esim. buster) aiheutuu koneen sivuun asennus sen, että se toiselle puolelle kääntäessä nousee ylös vedestä ja toiselle puolelle kääntäessä hautautuu peräaaltoon.
Tokihan siitä aika kiva vääntömomenttikin tulee toiselle sivulle, että voi olla hankala saada kulkemaan suoraan
mutta selitäppäs tarkemmin miksi se kampeaminen johtuu potkurin kiertosuunnasta. Jos potkuri pyörii takaa katsottuna myötäpäivään niin potkurin yläreuna kampeaa vasemmalle ja potkurin alareuna oikealle, eli summattuna ei kampea ollenkaan....
vai onko parempia selityksiä???
Kanteaminen johtuu siitä, että vesi kohtaa potkurin lavan vinossa kulmassa suhteessa kulkusuuntaan. Osa voimasta kohdistuu taaksepäin ja osa hieman sivuun. Koska potkuri pyörii siirtyy aihettaa sivuttainen voima vääntöä. Jos potkurin lavat olisivat saman suuntaiset kulkusuuntaan nähden, väänto olisi 100% eikä taaksepäin vievää voimaa olisi lainkaan. Pieni osa väännöstä johtuu lisäksi veden sisäisestä vastuksesta veden pyrkiessä jarruttamaan omaa virtaustaan potkurin liikessä.
Olipa hankalaa...en ymmärtänyt itsekään kaikkea mitä selitin.
Tuossahan olikin ideaa ! Eli kun siirtää moottoria oikeaan suuntaan sivuun saattaa potkurin kampeaminen ja tuo keskilinjalta syrjässäolevan työntövoima pisteen momentit kumota toisensa tai ainakin toisiaan.
Omassa 90 hv prutkussa on se pieni ohjausevä tapissa toisessa ääriasennossa että vene kulkisi suoraan kun ratista päästää otteen.
Mikäli moottoria siirretään juuri siihen oikeaan suuntaan, saattaa homma hoituakin.
Selviää edelleenkin ainoastaan kokeilemalla kuten suosittelin.
Kumpaan suuntaan potkuri pyörii tavallisessa perämoottorissa, eli kumpaan suuntaan konetta tulisi sivusuunnassa siirtää jos tuollaista alkaa kokeilemaan?
"Tuossahan olikin ideaa ! Eli kun siirtää moottoria oikeaan suuntaan sivuun saattaa potkurin kampeaminen ja tuo keskilinjalta syrjässäolevan työntövoima pisteen momentit kumota toisensa tai ainakin toisiaan."
Eikös tämä ole yleinen käytäntö. Vaikka evä estää moottoria kääntymästä pystyakselinsa ympäri, vetää potkuri silti sivulle päin. Tämä on helppo kompensoida siirtämällä vähän konetta. Käsittääkseni tämä on otettu huomioon veneissä, joissa on valmiina pultinreiät.
Ei taida onnistua voimien kumoaminen, koska suurimmaksi osaksi veneen kääntyminen johtuu siitä, niin kuin mainitsit, että kone kääntyy kun ratista päästetään irti.
Jos koneen asentaa sivuun niin se puolestaan kampeaa venettä, ei moottoria.
Eiköhän tuo kampeaminen johdu kuules ihan siitä fysiikan perusssäännöstä nr X: voima ja vastavoima. Yhtä suuri vääntömomentti joka pyörittää potkuria pitää olla myös vastustamassa veneen kääntymistä (=kulkee kallellaan = toisen puolen uppoama isompi). Jos olisit tosi vahva jätkä ja pitäisit potkurista kiinni niin vene lähtisi pyörimään potkuriakselin ympäri! Tuota pyörimistä vastustaa vesi=noste/uppoama.
Jos veneessä on kaksi vastakaisiin suuntiin pyrivää potkuria tai duoprop vetolaite niin voimat kumoavat toisensa.
Mutta selityksistä ei itsekään mitään ymmärretä. Kaikki kunnia yhdelle selittäjälle, joka tämän avoimesti myönsi.
Yksipotkurinen vehje kampeaa aina, voihan sitä yrittää kompensoida siitämällä potkuria kölilinjaan nähden, mutta lopputulos pätee vain yhdellä potkurin kierrosluvulla. Oman kommenttini kärki oli tarkoitettu sille henkilölle, joka väitti, ettei veden sisäisellä painetasolla olisi asiaan mitään merkitystä. Miettikääpäs kaikki sitä tilannetta, kun laivan potkuri on puoliksi veden yläpuolella. Mihinkähän se kampeaa ja miksi?
Muuten en ole vähäisimmäsäkään määrin laivanrakennusinsinööri, insinööri kuitenkin.
Ilman muuta voima ja vastavoima jylläävät vääntömomentin muodossa, mutta olisit selittänyt mistä potkurin sivuttainen vääntomomentti aiheutuu.
Se aiheutuu virtauksesta potkirin lavoissa ja johtuu lavan noususta sekä veden sisäisestä vastuksesta. Mitä jyrkempi potkuri sitä lujempi vääntömomentti. Jos nollanousuista potkuria pyörittelisi, syntyisi vääntö ainoastaan veden sisäisen kitkan vaikutuksesta.
Veden paine kohdistuu potkurissa kohtisuorassa sen lapaan. Koska lavassa on nousua suunta ei ole veneen kulkusuunta vaan hieman vinoittain. Osa voimaa työntää venettä eteenpäin ja osa pyrkii vääntämään venettä vinoon.
Jos potkurin vääntöä ai saa tasapainoon, trimmievällä, niin kannattaa kokoilla pientä "trimmilevyä" veneen peräpeilissä. Levy voi olla volvon uusien trimmien tapainen ja kokeilemalla hakea säätö kohdalleen. Pitäisi toimia koko nopeusalueella, sillä vahdin ja väännön kasvaessa myös "trimmievän" voima kasvaa.
Hyvinkin ideaa.Joitakin aikoja sitten luin artikkelin,isoihin tankkilaivoihin oli asennettu potkuri hiemen kölin oikealle puolelle kumoamaan potkurin kääntövoimaa ja siinä oli saavutettu huomattava polttoaineen säästö.Voi tietenkin vaikuttaa hieman nopeuteenkin.Itse olen ajellut pikkuveneillä kone vasemmassa laidassa ihan mukavuussyistä,koska silloin voin ojata keskellä istuen.(tuo oikea puoli johtui tietenkin potkurin pyörimissuunnasta)
Olen ajanut vuosia liukuvalla tasaperäveneellä moottori keskilinjasta vasemmalla n 8-10cm.Silloin saa ajokahvasta mukavamman otteen.Vene ei kampea mielestäni ollenkaan.