Valokuva muuttui

vihan voimasta?

Useita vuosia sitten minulle tapahtui outo asia, jonka olen luullut kuuluvan vain elokuviin. Mutta näin todella kävi:

minulla oli kova riita aviomieheni kanssa (nykyisin jo ex), olin todella vihainen ja raivoissani, syytä en enää muista. Tilanne ei sinänsä ollut mitenkään erikoinen tuolloin, sillä traumaattinen liittomme veteli viimeisiään.
Siinä vihanpurkauksessani satuin vilkaisemaan hyllyssä olevaa edesmenneen äitini valokuvaa. Jähmetyin kauhusta ja huutaminenkin loppui siihen paikkaan, sillä äitini kaunis hymy olikin muuttunut rumaksi, todella vihaiseksi irvistykseksi! En ollut uskoa silmiäni, äitini kasvot olivat vääntäytyneet melkein tunnistamattomiksi. Katsoin peloissani poispäin, ja kun kohta katsoin uudelleen kuvaa, se oli palautunut takaisin normaaliksi hymykuvaksi.

Mitä tämä voi olla? Tekikö oma mieleni minulle kepposen jotenkin, vai tuleeko kellekään mieleen parempaa selitystä? Se mitä näin, ei ollut kuvitelmaa. En vain voi ymmärtää, että tällaista ihan oikeasti voi tapahtua. Vieläkin puistattaa..

6

2042

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TUOMARI X

      Mieli teki tepposen tosiaankin. Tuo on täysin mahdollista ja jopa tavallista. Ilmeisesti alitajunnassasi mietit aina mitä äitisi ajattelee kun näytät vihasi ja pelkäät hänentuomiotaan. Olet ilmeisesti kasvanut perheessä missä vihantunteet on ollut pakko tukahduttaa. Ja kun raivo tulee lopulta esille, niin alitajunta tosiaan rankaisee sinua tällä tavalla.
      Ei siis mitään yliluonnollista vaan alkeispsykologiaa.

      ;D

      • nappiin

        Kiitos, näin itsekin mielelläni uskon! Kotonani ei todellakaan saanut osoittaa vihantunteita, siitä seurasi rankaisu/äidin mykkäkoulu tms. Tuo valokuvatapaus jäi mietityttämään, koska se oli niin konkreettinen ja uskomaton. Mutta että tuollainen olisi jopa tavallista? Liittynee sentään herkkään, visualisoivaan mieleen..


      • on ollut
        nappiin kirjoitti:

        Kiitos, näin itsekin mielelläni uskon! Kotonani ei todellakaan saanut osoittaa vihantunteita, siitä seurasi rankaisu/äidin mykkäkoulu tms. Tuo valokuvatapaus jäi mietityttämään, koska se oli niin konkreettinen ja uskomaton. Mutta että tuollainen olisi jopa tavallista? Liittynee sentään herkkään, visualisoivaan mieleen..

        samankaltainen kokemus, kun muutin mieheni luo asumaan. Mieheni isän kuva pelotti minua, silloin kun olin yksin kotona. Tuntui, että katselee aina niin vihaisesti. Minä lopulta käänsin kuvan nurin päin, kun tuntui pahalta.

        Jälkeenpäin olen käsitellyt sitä omaksi alitajuiseksi syyllistämiseksi. Itse pidin itseäni vihattavana. Sama juttu kuin sinulla, eli lapsena ei saanut rähistä eikä osoittaa uhmaa.
        Monesti ne omat vihan tunteet näkee heijastuksena toisten silmistä.
        Välttämättä toiset eivät ole vihaisia, vaan omaminä.


      • TuomariX
        on ollut kirjoitti:

        samankaltainen kokemus, kun muutin mieheni luo asumaan. Mieheni isän kuva pelotti minua, silloin kun olin yksin kotona. Tuntui, että katselee aina niin vihaisesti. Minä lopulta käänsin kuvan nurin päin, kun tuntui pahalta.

        Jälkeenpäin olen käsitellyt sitä omaksi alitajuiseksi syyllistämiseksi. Itse pidin itseäni vihattavana. Sama juttu kuin sinulla, eli lapsena ei saanut rähistä eikä osoittaa uhmaa.
        Monesti ne omat vihan tunteet näkee heijastuksena toisten silmistä.
        Välttämättä toiset eivät ole vihaisia, vaan omaminä.

        Näin on! Ja herkemmät ihmiset myös reagoivat voimakkaammin. Joku siis saattaa jopa nähdä asioita oman alitajuntansa ohjaamana. Syyllisyys (joka sinänsä on turhaa) pukkaa läpi.
        Kamalaa ajatella kuinka paljon vanhemmat vaikuttavat lapseen ja miten heidän ehkä pahaa tarkoittamaton mutta ymmärtämätön toimintansa saa lapsen vielä aikuisenakin kärsimään lapsena koetuista asioista.
        Suomessahan ei perinteisesti ole ikinä saanut näyttää tunteitaan. Vihan tunne on ollut aina tuomittua. Ihmekös tuo, että ihmiset täällä ovat masentuneita ja estoisia ja osa porukasta purkaa vihaansa kännissä tai väkivallalla.


    • aave nainen

      voi siinä jotakin (yliluonnollistakin olla). koska kyllähän meidän keskuudessa vallitsee ne näkymättömätkin voimat.

      niin ja kenenkään (skeptikon). on turha tulla sitten mussuttamaan minun mielipiteestäni.

      koska minulla on omat kokemukseni ja uskomukseni:)

      mutta sanon sinulle että äitisi on saattanutkin vierailla luonasi.

      • Seppo

        Minäkin olen sitä mieltä että noihin tuommosiin voi aivan hyvin liittyä jotakin paranormaaleita henkimaailman asioita.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      64
      3305
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3117
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2498
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      108
      2356
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1923
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1820
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1626
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1425
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1300
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1159
    Aihe