Taivas ja iankaikkinen elämä

Uskovalle on luvassa: 1) pelastus, 2)taivas ja 3) iankaikkinen elämä. Mitä nämä ovat? Siis, mitä nämä sanat ja käsitteet tarkoittavat?

6

338

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ystävä

      Pelastus)
      Pelastus iankaikkisesta kadotuksesta.
      pelastus on kokonaan jumalan työtä.
      Jumala voi käyttää jokaista uskovaa kanssaihmisten pelastumisen välikappaleena.

      Taivas) Jumala, Jeesus ja enkelit asuvat taivaassa. meillä tulisi olla aarteita taivaassa.
      Uskovaisen määränpää on koti taivaassa tämän elämän päätyttyä.

      Iankaikkinen elämä) Iankaikkisen vastakohta on kaikki se mikä katoaa.

      • Tosin en tullut paljon "hullua hurskaammaksi". Johtuneeko puutteellisesta "kaanaan kielen kielipelin" hallinnastani? Nimittäin:

        Jos joku pelastuu esim. hengenvaarallisesta tilanteesta, sen kyllä ymmärrän, mutta kun esim. jossain seurakunnassa puhutaan, että niin ja niin monta sielua taas pelastui, en oikein aina tiedä mitä sillä tarkoitetaan.

        Raamatun kirjoittamisen aikoina vallinneen ptolemaiolaisen maailmankuvan taivaan kyllä luulisin jotenkin ymmärtäväni mutta tuo maailman kuva on vanhentunut ja sfäärien yläpuolella oleva jumalan asuinsija kadonnut sen mukana. Ympärillämme on vain avaruus, ääretön maailmankaikkkeus. Karkeasti kysyen: mitkä ovat "taivaan koordinaatit".

        Iankaikkisen, ajallisen ja katoavan vastakohtana, jotenkin ymmärrän. Jos iankaikkinenon sama kuin ajaton niin silloin asia on jotenkin käsitettävissä: aikahan ei kai ole mitään itsessään olevaa vaan tarvitaan joku tietoinen ajan kokija , ajan tietoinen mittaaja että aikaa ylipäänsä olisi olemassa. Ts. aika on suhteellinen ja psyykkinen "juttu". Tästä seuraa että kaikki olemassaoleva on osallinen, oman olemassaolonsa puitteissa ja aikana, ikuisesta (siis, ennen tietoisuutta ja tietoisuuden jälkeen, esim. sitten kun ihminen on lakannut olemasta) elämästä; osallinen aikatietoisuuden ulkopuolella olevasta elämästä.

        Mutta: olen jotenkin ymmätänyt että kristillisessä puheessa ikuisella elämällä tarkoitetaan jotain sellaista elämää, jossa ihmisen persoonallinen minuus jatkuu kuoleman jälkeen. Vai tarkoitetaanko sillä sitä että elämä jatkuu yksilön kuoleman jälkeen ja eläessään yksilö on tästä osallinen: osallinen ajattomasta elämästä?


      • sun-glasses
        Epiktetos kirjoitti:

        Tosin en tullut paljon "hullua hurskaammaksi". Johtuneeko puutteellisesta "kaanaan kielen kielipelin" hallinnastani? Nimittäin:

        Jos joku pelastuu esim. hengenvaarallisesta tilanteesta, sen kyllä ymmärrän, mutta kun esim. jossain seurakunnassa puhutaan, että niin ja niin monta sielua taas pelastui, en oikein aina tiedä mitä sillä tarkoitetaan.

        Raamatun kirjoittamisen aikoina vallinneen ptolemaiolaisen maailmankuvan taivaan kyllä luulisin jotenkin ymmärtäväni mutta tuo maailman kuva on vanhentunut ja sfäärien yläpuolella oleva jumalan asuinsija kadonnut sen mukana. Ympärillämme on vain avaruus, ääretön maailmankaikkkeus. Karkeasti kysyen: mitkä ovat "taivaan koordinaatit".

        Iankaikkisen, ajallisen ja katoavan vastakohtana, jotenkin ymmärrän. Jos iankaikkinenon sama kuin ajaton niin silloin asia on jotenkin käsitettävissä: aikahan ei kai ole mitään itsessään olevaa vaan tarvitaan joku tietoinen ajan kokija , ajan tietoinen mittaaja että aikaa ylipäänsä olisi olemassa. Ts. aika on suhteellinen ja psyykkinen "juttu". Tästä seuraa että kaikki olemassaoleva on osallinen, oman olemassaolonsa puitteissa ja aikana, ikuisesta (siis, ennen tietoisuutta ja tietoisuuden jälkeen, esim. sitten kun ihminen on lakannut olemasta) elämästä; osallinen aikatietoisuuden ulkopuolella olevasta elämästä.

        Mutta: olen jotenkin ymmätänyt että kristillisessä puheessa ikuisella elämällä tarkoitetaan jotain sellaista elämää, jossa ihmisen persoonallinen minuus jatkuu kuoleman jälkeen. Vai tarkoitetaanko sillä sitä että elämä jatkuu yksilön kuoleman jälkeen ja eläessään yksilö on tästä osallinen: osallinen ajattomasta elämästä?

        Kun seurakunnassa puhutaan että niin ja niin monta sielua pelastui, niin yleensä tarkoitetaan, että nuo henkilöt ovat uudestisyntyneet ylhäältä, antaneet elämänsä Jeesukselle, lähteneet Jeesusta seuraamaan, joitakin näitä ilmaisuja voidaan käyttää. Joku saattaa olla nyt jostakin näistä ilmaisuista eri mieltäkin.

        Pelastumistapahtumaan usein johtaa etsikkoaika, joita ihmisellä voi 2-3 kertaa elämänsä aikana olla. Tällöin hengelliset asiat ovat herkästi mielessä, Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen. Pelastuksen sanotaan olevan yksin Jumalan teko ja kyllähän se niin on, ettei kukaan tule Jumalan luo ellei Jumala ensin ihmistä kutsuisi.

        Seurakunnan tilaisuuksissa voidaan kysyä, onko joku jonka puolesta voitaisiin rukoilla että hän saisi kokea tuon pelastuksen. Silloin voi mennä rukoiltavaksi. Mutta aivan yhtä hyvin Jeesuksen voi vastaanottaa elämäänsä vaikkapa yksin kotona tai missä nyt sitten sattuu olemaankin. Voi rukoilla joko yksin tai jonkun toisen kanssa. Ihminen pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, hylkää syntinsä ja pyytää että Jeesus tulee hänen Herrakseen ja vapahtajakseen ja alkaa johdattamaan häntä kaikissa elämänvaiheissa. Kun rukoilee tämän rukouksen, voi myös pyytää että Jumala antaa Pyhän Henkensä ja uudet kielet. On hyvä rukoilla ja lukea Raamattua, etsiä sellainen seurakunta jossa Jumalan Sanaa opetetaan Raamattua kunnioittaen.

        Kysyt iankaikkisesta elämästä. Kun ihminen joka on elämänsä aikana vastaanottanut Jeesuksen pelastajanaan, kuolee, sielu ei kuole vaan sielu elää iankaikkisesti. Siksi on niin tärkeää elämän aikana tehdä uskonratkaisu, koska kuoleman jälkeen se on myöhäistä.


      • sun-glasses kirjoitti:

        Kun seurakunnassa puhutaan että niin ja niin monta sielua pelastui, niin yleensä tarkoitetaan, että nuo henkilöt ovat uudestisyntyneet ylhäältä, antaneet elämänsä Jeesukselle, lähteneet Jeesusta seuraamaan, joitakin näitä ilmaisuja voidaan käyttää. Joku saattaa olla nyt jostakin näistä ilmaisuista eri mieltäkin.

        Pelastumistapahtumaan usein johtaa etsikkoaika, joita ihmisellä voi 2-3 kertaa elämänsä aikana olla. Tällöin hengelliset asiat ovat herkästi mielessä, Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen. Pelastuksen sanotaan olevan yksin Jumalan teko ja kyllähän se niin on, ettei kukaan tule Jumalan luo ellei Jumala ensin ihmistä kutsuisi.

        Seurakunnan tilaisuuksissa voidaan kysyä, onko joku jonka puolesta voitaisiin rukoilla että hän saisi kokea tuon pelastuksen. Silloin voi mennä rukoiltavaksi. Mutta aivan yhtä hyvin Jeesuksen voi vastaanottaa elämäänsä vaikkapa yksin kotona tai missä nyt sitten sattuu olemaankin. Voi rukoilla joko yksin tai jonkun toisen kanssa. Ihminen pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, hylkää syntinsä ja pyytää että Jeesus tulee hänen Herrakseen ja vapahtajakseen ja alkaa johdattamaan häntä kaikissa elämänvaiheissa. Kun rukoilee tämän rukouksen, voi myös pyytää että Jumala antaa Pyhän Henkensä ja uudet kielet. On hyvä rukoilla ja lukea Raamattua, etsiä sellainen seurakunta jossa Jumalan Sanaa opetetaan Raamattua kunnioittaen.

        Kysyt iankaikkisesta elämästä. Kun ihminen joka on elämänsä aikana vastaanottanut Jeesuksen pelastajanaan, kuolee, sielu ei kuole vaan sielu elää iankaikkisesti. Siksi on niin tärkeää elämän aikana tehdä uskonratkaisu, koska kuoleman jälkeen se on myöhäistä.

        Vastauksesi oli varmasti hyvää tarkoittava ja vilpitön ja uskon/uskosi näkökulmasta varmaan tyhjentäväkin. Ehkä se ei kuitenkaan ollut aivan vastaus niihin kysymyksiin joita yritin esittää, tai sitten en osannut muotoilla kysymystäni ymmärettävästi.

        Kuitenkin: Entäs sitten, jos ihminen suorittaa nämä "elämänsä Jeesukselle antamiset", eikä kuitenkaan mitään sellaista tapahdukaan, mitä saarnaajat julistavat ja lupaavat? Mitä sitten? Ihminen syyttää itseään uskon puutteesta, ja ehkä muutkin syyttävät häntä. Tuloksena voi olla melkoinen noidankehä.


      • sun-glasses
        Epiktetos kirjoitti:

        Vastauksesi oli varmasti hyvää tarkoittava ja vilpitön ja uskon/uskosi näkökulmasta varmaan tyhjentäväkin. Ehkä se ei kuitenkaan ollut aivan vastaus niihin kysymyksiin joita yritin esittää, tai sitten en osannut muotoilla kysymystäni ymmärettävästi.

        Kuitenkin: Entäs sitten, jos ihminen suorittaa nämä "elämänsä Jeesukselle antamiset", eikä kuitenkaan mitään sellaista tapahdukaan, mitä saarnaajat julistavat ja lupaavat? Mitä sitten? Ihminen syyttää itseään uskon puutteesta, ja ehkä muutkin syyttävät häntä. Tuloksena voi olla melkoinen noidankehä.

        Arvelinkin että saatan vastata vähän asian vierestä, mutta en oikein tiennyt mitä olisin vastannut. Eikä minulla tietysti kaikkia vastauksia olekaan.

        Ja mitähän nuo saarnaajat olisivat luvanneet? Ettäkö kaikki ongelmat poistuvat kun teet tämän uskonratkaisun? Jos ihminen tekee uskonratkaisun, antaa elämänsä Jeesukselle niin samalla hän voi kiittää siitä että nyt Jeesus on minun vapahtajani ja pelastajani ja siihen saa uskoa. Tunteet voivat vaihdella paljonkin. Uskoa saa rukoilla Jumalalta. Epäilyksiäkin voi tulla.

        Vai tarkoititko ehkä joitakin asioita joista on yrittänyt päästä eroon uskoon tullessaan, mutta joihin lankeaa aina uudelleen? Uskovainen ei halua tehdä syntiä, mutta jos hän lankeaa syntiin niin siitä kannattaa tehdä heti parannusta, pyytää synnit anteeksi ja jatkaa taas matkaa.

        Vai tarkoititkohan profetioita joita jollekin on esitetty ja sitten ne joko toteutuvat tai eivät? Tällaiset Raamatun ulkopuolelta tulevat ilmoitukset sekä näyt, ilmestykset pitää arvostella Raamatun Sanan valossa; ovatko ne sopusoinnussa tai ristiriidassa Raamatun opetukseen. Raamattua on tästä syystä hyvä säännöllisesti lukea ja lukea rukoillen että Pyhä Henki itse avaa Sanaa niin että sitä voi ymmärtää.

        Näitä uskoontulemiskertomuksia on varmasti hyvin monenlaisia, niin on ihmisiäkin. Mahtoiko mennä taas tämä vastaus asian vierestä? Jos, niin toivottavasti joku toinen osaa vastata sinulle paremmin. Toivotan nyt hyvää yötä / huomenta sinulle ja toisillekin.


      • mie taas
        Epiktetos kirjoitti:

        Tosin en tullut paljon "hullua hurskaammaksi". Johtuneeko puutteellisesta "kaanaan kielen kielipelin" hallinnastani? Nimittäin:

        Jos joku pelastuu esim. hengenvaarallisesta tilanteesta, sen kyllä ymmärrän, mutta kun esim. jossain seurakunnassa puhutaan, että niin ja niin monta sielua taas pelastui, en oikein aina tiedä mitä sillä tarkoitetaan.

        Raamatun kirjoittamisen aikoina vallinneen ptolemaiolaisen maailmankuvan taivaan kyllä luulisin jotenkin ymmärtäväni mutta tuo maailman kuva on vanhentunut ja sfäärien yläpuolella oleva jumalan asuinsija kadonnut sen mukana. Ympärillämme on vain avaruus, ääretön maailmankaikkkeus. Karkeasti kysyen: mitkä ovat "taivaan koordinaatit".

        Iankaikkisen, ajallisen ja katoavan vastakohtana, jotenkin ymmärrän. Jos iankaikkinenon sama kuin ajaton niin silloin asia on jotenkin käsitettävissä: aikahan ei kai ole mitään itsessään olevaa vaan tarvitaan joku tietoinen ajan kokija , ajan tietoinen mittaaja että aikaa ylipäänsä olisi olemassa. Ts. aika on suhteellinen ja psyykkinen "juttu". Tästä seuraa että kaikki olemassaoleva on osallinen, oman olemassaolonsa puitteissa ja aikana, ikuisesta (siis, ennen tietoisuutta ja tietoisuuden jälkeen, esim. sitten kun ihminen on lakannut olemasta) elämästä; osallinen aikatietoisuuden ulkopuolella olevasta elämästä.

        Mutta: olen jotenkin ymmätänyt että kristillisessä puheessa ikuisella elämällä tarkoitetaan jotain sellaista elämää, jossa ihmisen persoonallinen minuus jatkuu kuoleman jälkeen. Vai tarkoitetaanko sillä sitä että elämä jatkuu yksilön kuoleman jälkeen ja eläessään yksilö on tästä osallinen: osallinen ajattomasta elämästä?

        John.3/16---sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,että antoi ainokaisen Poikansa,ettei yksikään[tark.myos sinua] joka Haneen uskoo hukkuisi
        vaan hanellä olisi iankaikkinen elämä..
        siinä ovat koordinaatit lyhyesti....


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      29
      5504
    2. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      14
      4104
    3. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      40
      3217
    4. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      51
      2860
    5. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      287
      1362
    6. Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista

      Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas
      Ikävä
      86
      1318
    7. Haluaisin lähettää sulle viestin

      Mutta en enää uskalla. Miehelle.
      Ikävä
      60
      1219
    8. Miellytänkö sinun silmää?

      Varmaan ainakin vähän, jos tykkäät minusta. Siis jos tykkäät.
      Ikävä
      79
      1149
    9. Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.

      Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul
      Maailman menoa
      397
      1126
    10. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      217
      1126
    Aihe