Oma erittäin persoonallinen 10v dobberiuros kuoli nukkuessaan n 2,5 vuotta sitten. En ymmärrä miksi en pääse asian yli. Yritän olla ajattelematta asiaa, koen luopumisen erittäin ahdistavana, ikävä on välillä ihan kauhea, varsinkin kun näen dobbereita. Uutta koiraa en voi ottaa kun tytölläni todettiin astma. Tuskin minun edes kannattaa uutta ottaa koska tämä luopumisentuska on näin paha. Tämä kuullostaa tosi lapselliselta mutta en voi asialle mitään.
Miten selvitä
luopumisesta???
4
605
Vastaukset
- PoliceGirl82
Et tosiaankaan ole lapsellinen. Itse menetin erittäin rakkaan koirani eron johdosta pari vuotta sitten. Asia vaivaa minua edellenkin ja tuntuu hirveältä ajatella, että koiralle sattuisi jotakin enkä koskaan saisi asiasta tietää, sillä emme ole enää yhteydessä koiran nykyisen omistajan, siis exäni kanssa.
Perheemme dobermanni taas nukkui ikiuneen elokuussa, vajaan 13-vuoden iässä. Joskus pelkkä koiran ajatteleminen ja kuvan katsominen saa todella pahalle mielelle ja surulliseksi.
Koira on perheenjäsen ja itselleni paljon enemmänkin, erakkoluonne kun olen. Nyt sain selville, että nykyiseen vuokra-asuntooni en saakaan jo varaamaani dobberipentua. Se olisi tullut minulle joulua ennen. Mitään lemmikkiä en sinne saa, ja elämä koiratta sattuu aivan hirveästi.
Nämä asiat ovat todella rankkoja käydä läpi. Sure koiraasi niin kauan kuin koet tarpeelliseksi tehdä. Kaikkea hyvää sinulle jatkoon. - kokenut
Ehkä sun ongelma liittyy tuohon, että yrität olla ajattelematta asiaa. Itkut on itkettävä, ei se muuten helpota. Mun koiran kuolemasta on vuosi aikaa. Nyt alkaa helpottaa...
Ensimmäiseksi (koiran kuoleman jälkeen) keräsin tavarat, jotka muistuttivat koirasta (lelut, orpona naulakossa roikkuva remmi, luun pätkät, valokuvat... ihan kaiken), pois. En kestänyt katsella niitä. Huomasin myös, etten oikein välittänyt rapsutella muiden ihmisten koiria, vaikka olen aina tykännyt kaikenlaisista elukoista.
Pikku hiljaa olen alkanut katselemaan kuvia koirasta. Olihan se aluksi ahdistavaa, mutta nyt pystyn jo hymyillen muistelemaan sesseäni ja puhumaan ikävästä lopustakin. Et sinä rikki mene, vaikka otat kuvan käteen ja muistelet koiraasi. Itke niin kauan, ku itkettää! - teille
...kiva huomata etten ole ainut joka ajattelee asiaa näin syvällisesti.
- tunteen
itse olen sakemannin omistaja mutta minulla on sen lisäksi muita eläimiä... kun marsuni kuoli (olin onneksi ottanut jo sakemannin pennun)itkin monta päivää ja ajatteleminen sattuu. moni ajattelee että koira ja marsu eri asia, mutta marsuni oli kuin koira, tuli kun kutsuin, kerjäsi ja seurasi kaikkialle... pelkään jo valmiiksi että jos pennulleni sattuu jotain, sillä en ole vielä päässyt yli edes pienokaisestani...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1832284
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1722030Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I441973- 1281670
Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia661592Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1931509Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen771241Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P321124Taas syytöntä illlllkkaa rangaistiin
Niin se vain paha saa palkkansa ja rääsyämiselle ja räkimiselle laskettiin hinta. Ottaisi nyt tuo onneton lusikan kauni801110- 711083