Kunnia

Ukki 86 v on vielä elossa ja on Kolmen Kannaksen
Koukkaaja.
Ukki vietti joulun 1941 rintamalla Suurlahdessa
parikymppisenä. "Pataljoonan pastori jakoi meille ehtoollisen ja joulueväätkin meille annettiin" suora lainaus ukin tarinoista. "Mistähän lienevät saaneet oikeaa kahvia ja pullaa"? , samoista tarinoista. Siinäpä miettimistä.
Hyvää itsenäisyyspäivää vaan meille parikymmpisille............

Ihmetytti aikoinaan ruk-valinnoissa, että miten kouluttajat vain tekivät omia päätöksiä kuuntelematta juurikaan varusmiesten vertaisarvioita. Omasta saapumiserästä ei lähtenyt ollenkaan kaikki valiot (mm. sellaisia jotka olivat auk I:n pisteissä kärkipäässä) vaan myös ihmeellisiä töhöjä laittoivat rukiin. Huteja paikattiin sitten ylentämällä useita aukiin jääneitä huipputyyppejä kersanteiksi ja ylennettyjä myös johtajakaudella arvostettiin miehistön puolelta huomattavasti enemmän kuin huonoja kokelaita. Ja sittenkin kun omalla johtajakaudella seurailin aukin apukouluttajien toimintaa, olimme suorastaan järkyttyneitä minkälaisia valintoja kouluttajat tekivät apukouluttajienkin antamista arvioista huolimatta. Ilmeisesti on jotain sitovia kriteereitä, jos jossain jutuissa hieman ontuu vaikka muuten olisi kaikissa muissa jutuissa hyvä, ei pääse rukiin. Tasaisella keskivertosuorituksella pääsee paremmin. Lisäksi esim. siviilielämän koulutusta ja työkokemusta (jos sellaista on) katsotaan liian vähän. En kyllä allekirjoita että "ikäluokan ehdoton parhaimmisto" käy rukin, koska näin ei ainakaan omassa yksikössäni asia ollut vaan pieleen mentiin välillä ankarasti. Tätä ei pidä ottaa minään katkeran rukista pois jääneen tilityksenä, sillä omana armeija-aikanani saavutin mielestäni kyllä aivan riittävästi (ehkä enemmän kuin olisin rukin käymällä saavuttanut) ja olen armeijavuoteeni erittäin tyytyväinen.

toinen res alik kirjoitti:

Ihmetytti aikoinaan ruk-valinnoissa, että miten kouluttajat vain tekivät omia päätöksiä kuuntelematta juurikaan varusmiesten vertaisarvioita. Omasta saapumiserästä ei lähtenyt ollenkaan kaikki valiot (mm. sellaisia jotka olivat auk I:n pisteissä kärkipäässä) vaan myös ihmeellisiä töhöjä laittoivat rukiin. Huteja paikattiin sitten ylentämällä useita aukiin jääneitä huipputyyppejä kersanteiksi ja ylennettyjä myös johtajakaudella arvostettiin miehistön puolelta huomattavasti enemmän kuin huonoja kokelaita. Ja sittenkin kun omalla johtajakaudella seurailin aukin apukouluttajien toimintaa, olimme suorastaan järkyttyneitä minkälaisia valintoja kouluttajat tekivät apukouluttajienkin antamista arvioista huolimatta. Ilmeisesti on jotain sitovia kriteereitä, jos jossain jutuissa hieman ontuu vaikka muuten olisi kaikissa muissa jutuissa hyvä, ei pääse rukiin. Tasaisella keskivertosuorituksella pääsee paremmin. Lisäksi esim. siviilielämän koulutusta ja työkokemusta (jos sellaista on) katsotaan liian vähän. En kyllä allekirjoita että "ikäluokan ehdoton parhaimmisto" käy rukin, koska näin ei ainakaan omassa yksikössäni asia ollut vaan pieleen mentiin välillä ankarasti. Tätä ei pidä ottaa minään katkeran rukista pois jääneen tilityksenä, sillä omana armeija-aikanani saavutin mielestäni kyllä aivan riittävästi (ehkä enemmän kuin olisin rukin käymällä saavuttanut) ja olen armeijavuoteeni erittäin tyytyväinen.

Lue lisää

Esim. p-kokeista (molemmista eli p1 ja p2b) on pisterajakriteerit olemassa joita ei voi alittaa tippaakaan. Samaten kuntotestistä. Ne itse asiassa löytyvät myös "Sotilaan käsikirjasta".

Vaikka muuten olisi hyvä, niin jos yksikin kriteeri jää vajaaksi, niin ei komenneta RUK:lle.

Puuttumatta kiistatta jossain määrin kirjaviin valintakriteereihin, pakko myöntää, että Haminan RUK:ssa näyttää olevan aivan erilainen koulutusohjelma kuin esimerkiksi Panssarikoululla Parolassa, mikä saattaa vaikuttaa kaikkiin reservin upseereihin kohdistuviin asenteisiin. En tiedä mihin keikarointiin Haminassa aika tärvääntyy, mutta aselajikohtainen osaaminen sieltä valmistuvilla näyttää olevan siinä määrin puutteellista, että pitäisin siellä palvelleiden "kunniaa ja parhaimmuutta" sitaatteja edellyttävänä. Osaaminen ja asenteet eivät ainakaan 1990 -luvulla vastanneet alkuunkaan ajan vaatimuksia.

vaunumies kirjoitti:

Puuttumatta kiistatta jossain määrin kirjaviin valintakriteereihin, pakko myöntää, että Haminan RUK:ssa näyttää olevan aivan erilainen koulutusohjelma kuin esimerkiksi Panssarikoululla Parolassa, mikä saattaa vaikuttaa kaikkiin reservin upseereihin kohdistuviin asenteisiin. En tiedä mihin keikarointiin Haminassa aika tärvääntyy, mutta aselajikohtainen osaaminen sieltä valmistuvilla näyttää olevan siinä määrin puutteellista, että pitäisin siellä palvelleiden "kunniaa ja parhaimmuutta" sitaatteja edellyttävänä. Osaaminen ja asenteet eivät ainakaan 1990 -luvulla vastanneet alkuunkaan ajan vaatimuksia.

Lue lisää

No, Panssarikouluun pääsee todella harva, sinne valikoituu jo melkoisen kovatasoista porukkaa, esim. koko Panssarijääkärikomppaniasta, johon jo alokasajaksi pyritään laittamaan hieman parempitasoista ainesta, pääsi Panssarikouluun RUK:lle (Parolaan) muistaakseni 3 miestä noin 138:sta ja naisiahan PsjK:aan ei oteta laisinkaan myöskään. Kun taas keskimäärin RUK:lle komennetaan noin 10% varusmiehistä. Siinä on melkoinen ero PsjK:ssa -> 3/138=2,2%.
On siinä vähän eroa normi tykistöjaoksen johtajaan, kun jo alokasaines on huonointa laatua ja niistä 10% valitaan RUK:lle.

Vänrikki kirjoitti:

No, Panssarikouluun pääsee todella harva, sinne valikoituu jo melkoisen kovatasoista porukkaa, esim. koko Panssarijääkärikomppaniasta, johon jo alokasajaksi pyritään laittamaan hieman parempitasoista ainesta, pääsi Panssarikouluun RUK:lle (Parolaan) muistaakseni 3 miestä noin 138:sta ja naisiahan PsjK:aan ei oteta laisinkaan myöskään. Kun taas keskimäärin RUK:lle komennetaan noin 10% varusmiehistä. Siinä on melkoinen ero PsjK:ssa -> 3/138=2,2%.
On siinä vähän eroa normi tykistöjaoksen johtajaan, kun jo alokasaines on huonointa laatua ja niistä 10% valitaan RUK:lle.

Lue lisää

RUK:uun

tai vapaammin vaikka sitten RUKkiin, mutta ei per...e RUK:lle.

RUK:uun kirjoitti:

RUK:uun

tai vapaammin vaikka sitten RUKkiin, mutta ei per...e RUK:lle.

RUK voi tarkoittaa KAHTA asiaa:

1) Reserviupseerikurssi

2) Reserviupseerikoulu

Yleisesti ottaen käytetään ilmaisua: KOMENNETAAN RESERVIUPSEERIKURSSILLE eli RUK:LLE. Voidaan sanoa myös, että komennetaan reserviupseerikouluun, tällöin kuitenkin tarkoitetaan yleensä HAMINAA. Panssarikoulun RESERVIUPSEERIKURSSI kun järjestetään PAROLASSA.

Vänrikki kirjoitti:

RUK voi tarkoittaa KAHTA asiaa:

1) Reserviupseerikurssi

2) Reserviupseerikoulu

Yleisesti ottaen käytetään ilmaisua: KOMENNETAAN RESERVIUPSEERIKURSSILLE eli RUK:LLE. Voidaan sanoa myös, että komennetaan reserviupseerikouluun, tällöin kuitenkin tarkoitetaan yleensä HAMINAA. Panssarikoulun RESERVIUPSEERIKURSSI kun järjestetään PAROLASSA.

Lue lisää

Usein käytetään vielä lyhennettä RU-kurssi. Tai RU:ksi. Ainakin osoitteissa näkee.

esim: uo nönnönnöö / HämR / LääkK / RU:ksi.
tuo siis lääkintä-RUK:n ollessa kyseessä.
voi laittaa myös

uo nönnönnöö / HämR / LääkK / RUK

kyllä silläkin kirje tulee perille lääkintä-RUK:n upseerioppilaalle

kriteerit kohdallaan ja ei riitä vaikka olisi auk:n priimus.P-arvon oltava määrätyllä tasolla muuten ruk:n ovet pysyvät kiinni.

toinen res alik kirjoitti:

Ihmetytti aikoinaan ruk-valinnoissa, että miten kouluttajat vain tekivät omia päätöksiä kuuntelematta juurikaan varusmiesten vertaisarvioita. Omasta saapumiserästä ei lähtenyt ollenkaan kaikki valiot (mm. sellaisia jotka olivat auk I:n pisteissä kärkipäässä) vaan myös ihmeellisiä töhöjä laittoivat rukiin. Huteja paikattiin sitten ylentämällä useita aukiin jääneitä huipputyyppejä kersanteiksi ja ylennettyjä myös johtajakaudella arvostettiin miehistön puolelta huomattavasti enemmän kuin huonoja kokelaita. Ja sittenkin kun omalla johtajakaudella seurailin aukin apukouluttajien toimintaa, olimme suorastaan järkyttyneitä minkälaisia valintoja kouluttajat tekivät apukouluttajienkin antamista arvioista huolimatta. Ilmeisesti on jotain sitovia kriteereitä, jos jossain jutuissa hieman ontuu vaikka muuten olisi kaikissa muissa jutuissa hyvä, ei pääse rukiin. Tasaisella keskivertosuorituksella pääsee paremmin. Lisäksi esim. siviilielämän koulutusta ja työkokemusta (jos sellaista on) katsotaan liian vähän. En kyllä allekirjoita että "ikäluokan ehdoton parhaimmisto" käy rukin, koska näin ei ainakaan omassa yksikössäni asia ollut vaan pieleen mentiin välillä ankarasti. Tätä ei pidä ottaa minään katkeran rukista pois jääneen tilityksenä, sillä omana armeija-aikanani saavutin mielestäni kyllä aivan riittävästi (ehkä enemmän kuin olisin rukin käymällä saavuttanut) ja olen armeijavuoteeni erittäin tyytyväinen.

Lue lisää

Kirjoituksestasi jo paistaa läpi se, minkä vuoksi
olet ehkä missannut läpäisykokeet.
On niitäkin RUKkiin päässeitä, jotka itsekin ihmettelvät, miten tulivat valituiksi. Eivät siis
tiedä kriteereitä hekään.
Työelämässä valinnat tehdään usein periaatteella
ei pätevin mutta sopivin. Käyttäneekö PV samaa
kriteeristöä? Lätkämatseissa ja formulakisoissa hankittu "isänmaallisuus" ei valttämättä johda kovin pitkälle.
Työhaastatteluissa kiinnitän erityistä huomiota
miten vastataan kun kysytään "mitä lisäarvoa tuot
yritykselle?"
Lisäarvo-kriteerit lienevät PVlläkin taustalla.
Oma kehu haisee, valitettavasti.

Sivusta seurannut kirjoitti:

Kirjoituksestasi jo paistaa läpi se, minkä vuoksi
olet ehkä missannut läpäisykokeet.
On niitäkin RUKkiin päässeitä, jotka itsekin ihmettelvät, miten tulivat valituiksi. Eivät siis
tiedä kriteereitä hekään.
Työelämässä valinnat tehdään usein periaatteella
ei pätevin mutta sopivin. Käyttäneekö PV samaa
kriteeristöä? Lätkämatseissa ja formulakisoissa hankittu "isänmaallisuus" ei valttämättä johda kovin pitkälle.
Työhaastatteluissa kiinnitän erityistä huomiota
miten vastataan kun kysytään "mitä lisäarvoa tuot
yritykselle?"
Lisäarvo-kriteerit lienevät PVlläkin taustalla.
Oma kehu haisee, valitettavasti.

Lue lisää

Entäpä jos työntekijä pitää työtä vain välttämättömänä pahana rahan hankkimiseksi, eikä häntä kiinnosta se mitä tuo sinulle firmaasi, vaan pitää itseään tietenkin tärkeämpänä? Typerää verrata omaa firmaa valtioon, joka on meidän kaikkien, sen ymmärrän, että tuollaisia aletaan pohtimaan, jos tulee osakkaaksi firmaan, eli itsekin omistajaksi, eikä suorittajaksi toiselle. Kannattaa miettiä miten töitä tekee ja kenelle. Ennemmin omistaa iytse työnsä kuin joku muu eli mieluummin on itse osakkaana/omistajana tai sitten valtiolla/kunnalla töissä.

Vänrikki kirjoitti:

Esim. p-kokeista (molemmista eli p1 ja p2b) on pisterajakriteerit olemassa joita ei voi alittaa tippaakaan. Samaten kuntotestistä. Ne itse asiassa löytyvät myös "Sotilaan käsikirjasta".

Vaikka muuten olisi hyvä, niin jos yksikin kriteeri jää vajaaksi, niin ei komenneta RUK:lle.

Lue lisää

Ei sinne mitään kuntokriteereitä kylläkään ole. Itse vetäisin tyylipuhtaat 0 pistettä kuntotesti/cooper -yhdistelmästä ja RUK:un laittoivat.

Kunnot on kirjoitti:

Ei sinne mitään kuntokriteereitä kylläkään ole. Itse vetäisin tyylipuhtaat 0 pistettä kuntotesti/cooper -yhdistelmästä ja RUK:un laittoivat.

p-arvoista:)

Vänrikki kirjoitti:

Esim. p-kokeista (molemmista eli p1 ja p2b) on pisterajakriteerit olemassa joita ei voi alittaa tippaakaan. Samaten kuntotestistä. Ne itse asiassa löytyvät myös "Sotilaan käsikirjasta".

Vaikka muuten olisi hyvä, niin jos yksikin kriteeri jää vajaaksi, niin ei komenneta RUK:lle.

Lue lisää

Kävi niin, että "firma" oli hävittänyt minun p1 tulokset. Tuli kutsu testiin, jossa ilmoitin, että olen kyseisen testin tehneen. Auk:ssa linjan johtaja kyseli samaisen kokeen perään ja sanoin taas samat asiat. Siihen hän totesi, että hyvät miehet laitetaan minne ne kuuluvat. Ruk:iin kutsu kävi ja en tiedä vieläkään ovatko kyseisen testin löytäneet vaiko eivät.

Vänrikki kirjoitti:

No, Panssarikouluun pääsee todella harva, sinne valikoituu jo melkoisen kovatasoista porukkaa, esim. koko Panssarijääkärikomppaniasta, johon jo alokasajaksi pyritään laittamaan hieman parempitasoista ainesta, pääsi Panssarikouluun RUK:lle (Parolaan) muistaakseni 3 miestä noin 138:sta ja naisiahan PsjK:aan ei oteta laisinkaan myöskään. Kun taas keskimäärin RUK:lle komennetaan noin 10% varusmiehistä. Siinä on melkoinen ero PsjK:ssa -> 3/138=2,2%.
On siinä vähän eroa normi tykistöjaoksen johtajaan, kun jo alokasaines on huonointa laatua ja niistä 10% valitaan RUK:lle.

Lue lisää

Aivan, eli jos haluaa RUK:iin niin kannattaa mennä vihattuun aselajiin/paikkakunnalle.

terv. Kajaani/Mikkeli

Sivusta seurannut kirjoitti:

Kirjoituksestasi jo paistaa läpi se, minkä vuoksi
olet ehkä missannut läpäisykokeet.
On niitäkin RUKkiin päässeitä, jotka itsekin ihmettelvät, miten tulivat valituiksi. Eivät siis
tiedä kriteereitä hekään.
Työelämässä valinnat tehdään usein periaatteella
ei pätevin mutta sopivin. Käyttäneekö PV samaa
kriteeristöä? Lätkämatseissa ja formulakisoissa hankittu "isänmaallisuus" ei valttämättä johda kovin pitkälle.
Työhaastatteluissa kiinnitän erityistä huomiota
miten vastataan kun kysytään "mitä lisäarvoa tuot
yritykselle?"
Lisäarvo-kriteerit lienevät PVlläkin taustalla.
Oma kehu haisee, valitettavasti.

Lue lisää

Käytetäänpä sitten termiä pätevin tai sopivin, niin joka tapauksessa valinnat olivat aika ihmeellisiä paikoitellen. Tavallaan kouluttajat "myönsivät" virheensä kun saapumiserästämme ylennettiin poikkeuksellisen monta kersanttia epäonnistuneita ruk-valintoja paikkaamaan. Töhöimmät kokelaat eivät esimerkiksi päässeet johtajakaudella toimimaan yksikön valvojina ja käsittääkseni osa ei saanut aselajin mukaista sijoitusta. Kersantteja sitten sijoitettiin heidän tehtäviinsä.

Kuten aiemmin sanoin, en ole katkera omasta poisjäännistäni, saavutin aivan riittävästi. Syynkin poisjääntiini tiedän, kysyin, minulla oli liiaan heikko kunto armeijaan mennessä vaikka p-kokeet ja auk:n opintomenestys olivatkin hyvää ja RUK:iin kirkkaasti riittävää tasoa.

Teki vain mieleni kommentoida tuota "ikäluokan ehdoton parhaimmisto käy RUK:n"-myyttiä. Johtajakoulutuksen kaksinkertainen pituuskin verrattuna miehistön koulutuksen pituuteen karsii ison osan pois tuosta "ehdottomasta parhaimmistosta".

Ehkä toistan jo itseäni, mutta sekä AUK että RUK-valintoja tehdessä pitäisi enemmän kuunnella muiden varusmiesten vertaisarvioita. Tuli semmoinen olo, että varusmiesten keskuudessa keskinkertaísena pidetty kaveri kuka osasi oikeassa paikassa lipaista kapiaisia saattoi päästä kun taas johtajaominaisuuksiltaan hyvä mutta vähemmän skappareita mielistelevä kaveri välttämättä ei. Mutta eipä tämä elämä oikeudenmukaista ole aina muutenkaan.

toinen res alik kirjoitti:

Käytetäänpä sitten termiä pätevin tai sopivin, niin joka tapauksessa valinnat olivat aika ihmeellisiä paikoitellen. Tavallaan kouluttajat "myönsivät" virheensä kun saapumiserästämme ylennettiin poikkeuksellisen monta kersanttia epäonnistuneita ruk-valintoja paikkaamaan. Töhöimmät kokelaat eivät esimerkiksi päässeet johtajakaudella toimimaan yksikön valvojina ja käsittääkseni osa ei saanut aselajin mukaista sijoitusta. Kersantteja sitten sijoitettiin heidän tehtäviinsä.

Kuten aiemmin sanoin, en ole katkera omasta poisjäännistäni, saavutin aivan riittävästi. Syynkin poisjääntiini tiedän, kysyin, minulla oli liiaan heikko kunto armeijaan mennessä vaikka p-kokeet ja auk:n opintomenestys olivatkin hyvää ja RUK:iin kirkkaasti riittävää tasoa.

Teki vain mieleni kommentoida tuota "ikäluokan ehdoton parhaimmisto käy RUK:n"-myyttiä. Johtajakoulutuksen kaksinkertainen pituuskin verrattuna miehistön koulutuksen pituuteen karsii ison osan pois tuosta "ehdottomasta parhaimmistosta".

Ehkä toistan jo itseäni, mutta sekä AUK että RUK-valintoja tehdessä pitäisi enemmän kuunnella muiden varusmiesten vertaisarvioita. Tuli semmoinen olo, että varusmiesten keskuudessa keskinkertaísena pidetty kaveri kuka osasi oikeassa paikassa lipaista kapiaisia saattoi päästä kun taas johtajaominaisuuksiltaan hyvä mutta vähemmän skappareita mielistelevä kaveri välttämättä ei. Mutta eipä tämä elämä oikeudenmukaista ole aina muutenkaan.

Lue lisää

...tuosta parhaimmistosta. Tunnen lääketieteen tohtorin (joka on myös varsin kovakuntoinen ja kenttäkelpoinen kaveri) ja monia muita, jotka kävivät lukion jälkeen lyhyen asepalveluksen, kun oli kiire aloittaa opinnot; he myös ovat saavuttaneet paljon nuorena. Kyllähän niitä valioita johtjakoulutukseenkin menee, mutta ei se mikään määrittelevä tekijä ole.

ye-upseeri kirjoitti:

p-arvoista:)

Vastaukseni oli tuohon nimimerkki Vänrikin viestiin, jossa puhuttiin kuntotestin rajasta myös.

toinen res alik kirjoitti:

Käytetäänpä sitten termiä pätevin tai sopivin, niin joka tapauksessa valinnat olivat aika ihmeellisiä paikoitellen. Tavallaan kouluttajat "myönsivät" virheensä kun saapumiserästämme ylennettiin poikkeuksellisen monta kersanttia epäonnistuneita ruk-valintoja paikkaamaan. Töhöimmät kokelaat eivät esimerkiksi päässeet johtajakaudella toimimaan yksikön valvojina ja käsittääkseni osa ei saanut aselajin mukaista sijoitusta. Kersantteja sitten sijoitettiin heidän tehtäviinsä.

Kuten aiemmin sanoin, en ole katkera omasta poisjäännistäni, saavutin aivan riittävästi. Syynkin poisjääntiini tiedän, kysyin, minulla oli liiaan heikko kunto armeijaan mennessä vaikka p-kokeet ja auk:n opintomenestys olivatkin hyvää ja RUK:iin kirkkaasti riittävää tasoa.

Teki vain mieleni kommentoida tuota "ikäluokan ehdoton parhaimmisto käy RUK:n"-myyttiä. Johtajakoulutuksen kaksinkertainen pituuskin verrattuna miehistön koulutuksen pituuteen karsii ison osan pois tuosta "ehdottomasta parhaimmistosta".

Ehkä toistan jo itseäni, mutta sekä AUK että RUK-valintoja tehdessä pitäisi enemmän kuunnella muiden varusmiesten vertaisarvioita. Tuli semmoinen olo, että varusmiesten keskuudessa keskinkertaísena pidetty kaveri kuka osasi oikeassa paikassa lipaista kapiaisia saattoi päästä kun taas johtajaominaisuuksiltaan hyvä mutta vähemmän skappareita mielistelevä kaveri välttämättä ei. Mutta eipä tämä elämä oikeudenmukaista ole aina muutenkaan.

Lue lisää

"Johtajakoulutuksen kaksinkertainen pituuskin verrattuna miehistön koulutuksen pituuteen karsii ison osan pois tuosta "ehdottomasta parhaimmistosta". "

Erikoinen väite, perustuu mihin?

"Ehkä toistan jo itseäni, mutta sekä AUK että RUK-valintoja tehdessä pitäisi enemmän kuunnella muiden varusmiesten vertaisarvioita. "

Minkälainen koulutus varusmiehillä on antaa arvioita sotilasjohtajista?

"Mutta eipä tämä elämä oikeudenmukaista ole aina muutenkaan."

Kuulostaa siltä kuin jotain henkilöä ei olisi valittu RUK:n vaikka niin olisi toivonut?

Niinpä! Olihan jotain ylevää nuorena nöösipoikana
käydä rukki, mutta suurin syy siihen oli kyllä-
kin,että ainakin ennen rukin käyneitä arvostettiin
töitä haettaessa ja se kyllä lienee jossain määrin eduksi vielä tänäkin päivänä.

Minulla taas homma toimi hieman eri tavalla. Miehistön johtaminen / sen opettelu loi tiettyä kunnian tunnetta ja jonkinlaista merkitystä koko armeijan käymiselle: en enää ollut armeijassa itseäni varten vaan muita ihmisiä varten. Kyllä tällainen toi minun armeija-aikaani huomattavasti merkitystä minkä huomasi kyllä erona siihen mikä peruskoulutusaikaisten sotilaiden asenteessa oli kun tultiin RUKsta takaisin; ei meitä kohtaan vaan armeijaa kohtaan - pieni hälläväliä asenne. Tätä varten tarvitaankin edes jollain osalla (oli top 10% tai mikä tahansa) kunniantunnon kohottamista.

RUK ei ole mikään eliittikoulu. Sinne valitaan parin kuukauden perusteella sopivimmat henkilöt. Aina ei välttämättä osuta parhaimpiin yksilöihin mutta varmasti isossa osassa, arvioita ei tehdä sokkona.

RUKssa opetetaan, ei eliittisesti, muun miehistön johtamista, kuitenkin niin että kunnia on pidettävä yllä. Myös suhteessa muuhun miehistöön.

Kiitos sinulle, Jeesjeemies, syviä isänmaallisia tuntoja herättäneestä kirjoituksestasi. Voin täysin yhtyä niihin, vaikka itselläni on se dilemma, että olen uskonnollisista syistä siirtynyt reservissä aseettomaksi, kuten olen kirjoittanut omiin tietoihini Inttikaverit -sivuille:

"Aseeton maanpuolustushenkinen vänrikki. Olen uskonnollisen, tarkemmin sanottuna kristillisen vakaumukseni johdosta hakenut aseettomuutta reservissä, ja se on minulle myönnetty. Mutta silti; upseeri on aina upseeri, joten ajattelen edelleen varusmiespalvelusta ja maanpuolustusta yleensäkin lämmöllä."

En kuitenkaan tiedä, luulen jopa, että jos kriisi tulisi, olisin vapaaehtoisesti tarttumassa aseeseen. Eihän vapatus koskekaan kuin rauhanaikaa. Vaihtoehtona olisivat varmasti siviilipuolen väestönsuojelulliset tehtävät. No, ikäkin tulee jo kohta "pelastavaksi tekijäksi", mutta periaatteessa.


Matkustin usein 80-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudun lähijunassa työmatkoilla RUK:n naapurijoukkueen kaverin kanssa, joka valitsi upseerinuran. Hänen kanssaan oli keskustelua vakaumuksestani, ja hän kertoi silloisella työpaikallaan Pääesikunnassa suunnitteilla olevasta sotilasdiakonijärjestelmästä. Taisipa olla niin, että hän oli mukana sitä suunnittelemassa. Hän kuitenkin totesi toimenkuvan sopivan minun kaltaisilleni erinomaisesti. En ole sitten myöhemmin kuullut, onko järjestelmää toteutettu.

Kurssimme 134 kurssijulkaisussa oli ajankohtaan nähden rohkeankin pasifistinen lähestymistapa. Siinä oli mm. kuva itsensä tuleen sytyttäneestä buddhalaisesta munkista ja lainaus J. L. Runebergin runosta Maaherra: "Kasvaako maine tanterella vaan, jot`urhon veri kostuttaa, ja eikö aseetonkin toisinaan voi miehuutt` osoittaa?"

Summa summarum. Muutaman päivän kuluttua juhlimme Itsenäisyyspäivää. Kohotkoon sydämistämme nöyrä kiitos Jumalalle itsenäisyydestämme, samoin kunnioitus veteraaneja kohtaan, jotka sen meille käytännössä takasivat.