Eipä ole paljoa opittu "kivitalojen" ongelmista

se ei kertakaikkiaan tunnu oikein olevan tästä maailmasta. Miten kivi (sementtisoramikäliesekoitus) sellainen ohut kuori, joka on kiinnitetty enemmin tai vähemmin luotettavasti EPS- tai uretaanipalaan. Tai siporex jolla ei juurikaan ole mitään kiviominaisuuksia. Kiviainestalojen markkinoinnissa vain käytetään niin arveluttavia argumenttejä, eivätkä sittenkään loppujen lopuksi anna mitään lisäarvoa tai edes todellista toimivuutta. Mutta totta on se että jokainen saa valita rakennusmateriaalinsa itse, eikä se kuulu kenellekään muille.

Paitsi tuo lämmöntasaus kirjoitti:

se ei kertakaikkiaan tunnu oikein olevan tästä maailmasta. Miten kivi (sementtisoramikäliesekoitus) sellainen ohut kuori, joka on kiinnitetty enemmin tai vähemmin luotettavasti EPS- tai uretaanipalaan. Tai siporex jolla ei juurikaan ole mitään kiviominaisuuksia. Kiviainestalojen markkinoinnissa vain käytetään niin arveluttavia argumenttejä, eivätkä sittenkään loppujen lopuksi anna mitään lisäarvoa tai edes todellista toimivuutta. Mutta totta on se että jokainen saa valita rakennusmateriaalinsa itse, eikä se kuulu kenellekään muille.

Lue lisää

asiaa, että jos sinulla on kuutio mineraalivillaa (tai jotein muuta lämmöneristettä) ja kuutio esim siporexia tai sitten peräti jotain betonkia, niin mikähän näistä materiaaleista varaa itseensä lämpöä eniten. Mielestäni se ei ole mineraalivilla.

Paitsi tuo lämmöntasaus kirjoitti:

se ei kertakaikkiaan tunnu oikein olevan tästä maailmasta. Miten kivi (sementtisoramikäliesekoitus) sellainen ohut kuori, joka on kiinnitetty enemmin tai vähemmin luotettavasti EPS- tai uretaanipalaan. Tai siporex jolla ei juurikaan ole mitään kiviominaisuuksia. Kiviainestalojen markkinoinnissa vain käytetään niin arveluttavia argumenttejä, eivätkä sittenkään loppujen lopuksi anna mitään lisäarvoa tai edes todellista toimivuutta. Mutta totta on se että jokainen saa valita rakennusmateriaalinsa itse, eikä se kuulu kenellekään muille.

Lue lisää

Kommentista päätellen et ole juuri kiven kanssa ollut tekemisissä. Hankkiudu jonnekkin rälläköimään ja piikkaamaan betonia, niin tiedät että se ei kauas kivestä heitä.

ajatellut kirjoitti:

asiaa, että jos sinulla on kuutio mineraalivillaa (tai jotein muuta lämmöneristettä) ja kuutio esim siporexia tai sitten peräti jotain betonkia, niin mikähän näistä materiaaleista varaa itseensä lämpöä eniten. Mielestäni se ei ole mineraalivilla.

Lue lisää

ja viihtyisän lämmintä joka kelillä. Tuo on todella vanhentunutta tuo varaava juttu.

Sami_ kirjoitti:

Kommentista päätellen et ole juuri kiven kanssa ollut tekemisissä. Hankkiudu jonnekkin rälläköimään ja piikkaamaan betonia, niin tiedät että se ei kauas kivestä heitä.

Onhan se tietysti ihan kiva materiaali jos pitää saada "tepoille" puuhaa, rälläköintiä ja sen sellaista.

Mielummin energiataludellista kirjoitti:

ja viihtyisän lämmintä joka kelillä. Tuo on todella vanhentunutta tuo varaava juttu.

samalla energiatalous maksimoiden

se on massiivisen idea kirjoitti:

samalla energiatalous maksimoiden

viilennyksen tarve, ja juuri kun on saanut energiataloudellisesti "viilennettyä" sen massiivirakenteen sopivaksi, eikös perkele ulkolämpötila laskenutkin - 12 asteeseen, ja eikun energiataloudellisesti äkkiä lämmittämään sitä massiivirakennetta, ja perskeles juuri kun oli massiivirakenne lämmennyt taas nousi ulkolämpötila 8 asteeseen, ja energiataloudellinen sohlaaminen jatkuu. Eikä se asumismukavuuskaan ole parasta mahdollista kun on aina sisälämmöt jäljessä ulkolämpötiloista ja vehkeet pörrää "energitaloudellisesti".

Alkaa energiataloudellinen kirjoitti:

viilennyksen tarve, ja juuri kun on saanut energiataloudellisesti "viilennettyä" sen massiivirakenteen sopivaksi, eikös perkele ulkolämpötila laskenutkin - 12 asteeseen, ja eikun energiataloudellisesti äkkiä lämmittämään sitä massiivirakennetta, ja perskeles juuri kun oli massiivirakenne lämmennyt taas nousi ulkolämpötila 8 asteeseen, ja energiataloudellinen sohlaaminen jatkuu. Eikä se asumismukavuuskaan ole parasta mahdollista kun on aina sisälämmöt jäljessä ulkolämpötiloista ja vehkeet pörrää "energitaloudellisesti".

Lue lisää

Ei voi käsittää joidenkin ajatuksen juoksua. Jos ulkolämpötila muuttuu, ja massiivirakenne on talon sisäpuolella, SE TASAA LÄMPÖÄ, eli pitää sen mahdollisimman vakiona. Tämä edellyttää vain hyvää eristystä (kuten kivitalot yleensä). Jos varausta ei ole, niin talon lämmitin huutaa ja on kiinni vuorotellen.

Kun ei älyä kirjoitti:

Ei voi käsittää joidenkin ajatuksen juoksua. Jos ulkolämpötila muuttuu, ja massiivirakenne on talon sisäpuolella, SE TASAA LÄMPÖÄ, eli pitää sen mahdollisimman vakiona. Tämä edellyttää vain hyvää eristystä (kuten kivitalot yleensä). Jos varausta ei ole, niin talon lämmitin huutaa ja on kiinni vuorotellen.

Lue lisää

Ajatus on kaunis, mutta ei vaan mitenkään järkevää. Totta kai on syytä lämmittää kun siihen on tarvetta, ja olla lämmittämättä kun ei ole tarvetta. Kuinka kauan kestää ennen kuin tuo "tasaava" vaikutus kertoo itsestään, kauanko sen siirtymiseen sisälämpötilaan vie ? Ja kun se "varaus" on käytetty, kauanko menee että taas on käytettävissä "varauksen" tasaavaa vaikutusta ?

minkä mukaan? kirjoitti:

Ajatus on kaunis, mutta ei vaan mitenkään järkevää. Totta kai on syytä lämmittää kun siihen on tarvetta, ja olla lämmittämättä kun ei ole tarvetta. Kuinka kauan kestää ennen kuin tuo "tasaava" vaikutus kertoo itsestään, kauanko sen siirtymiseen sisälämpötilaan vie ? Ja kun se "varaus" on käytetty, kauanko menee että taas on käytettävissä "varauksen" tasaavaa vaikutusta ?

Lue lisää

"Ajatus on kaunis, mutta ei vaan mitenkään järkevää. "

Excuse me? Siirtonopeudet voit laskea jos olet hieman tekniikkaa lukenut (viestistäsi tiedän että et ole), mutta se ei ole relevanttia. Seinään varautunut lämpö on korkeintaan muutaman asteen eri kuin huonelmpötila. Konsentraatiolaki määrittelee sen että mitä pienempi ero, sitä hitaampi siirtymä, tässä tapauksessa lämpötilalle.

Kun eroa ei ole, lämpöä on silti varautunut rakenteisiin. Jos hypoteettisesti saisit talon sisällä olevan massan pois esim 23 asteen lämmöstä kylmään autotalliin, autotalli olisi pian lämmin.

Tämä on nyt rautalangasta väännetty. Ymmärtämättömyys tämän jälkeen on aitoa tiedon puutetta tai silkkaa hölmöyttä.

takaisin koulunpenkille kirjoitti:

"Ajatus on kaunis, mutta ei vaan mitenkään järkevää. "

Excuse me? Siirtonopeudet voit laskea jos olet hieman tekniikkaa lukenut (viestistäsi tiedän että et ole), mutta se ei ole relevanttia. Seinään varautunut lämpö on korkeintaan muutaman asteen eri kuin huonelmpötila. Konsentraatiolaki määrittelee sen että mitä pienempi ero, sitä hitaampi siirtymä, tässä tapauksessa lämpötilalle.

Kun eroa ei ole, lämpöä on silti varautunut rakenteisiin. Jos hypoteettisesti saisit talon sisällä olevan massan pois esim 23 asteen lämmöstä kylmään autotalliin, autotalli olisi pian lämmin.

Tämä on nyt rautalangasta väännetty. Ymmärtämättömyys tämän jälkeen on aitoa tiedon puutetta tai silkkaa hölmöyttä.

Lue lisää

myynnin ja niihin liittyvien väitteiden kannalta. Kyllähän labrassa ja laskennallisilla kaavoilla saadaan aikaiseksi vaikka mitä, mutta kun käytäntö tuppaa vaan muuttamaan niitä kaavoissa ja labroissa käytettyjä "vakioita" epä-edulliseen ja arvaamattomaan suuntaan. Tosi elämässä kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja ennalta arvattavia. Edelleenkään ei merkitystä energiatalouteen.

näiden kivitalojen kirjoitti:

myynnin ja niihin liittyvien väitteiden kannalta. Kyllähän labrassa ja laskennallisilla kaavoilla saadaan aikaiseksi vaikka mitä, mutta kun käytäntö tuppaa vaan muuttamaan niitä kaavoissa ja labroissa käytettyjä "vakioita" epä-edulliseen ja arvaamattomaan suuntaan. Tosi elämässä kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja ennalta arvattavia. Edelleenkään ei merkitystä energiatalouteen.

Lue lisää

Ei voi mitään, sinulle asiaa ei voi opettaa. Suosittelen koulua, jotain perussellaista.

siis kirjoitti:

Ei voi mitään, sinulle asiaa ei voi opettaa. Suosittelen koulua, jotain perussellaista.

käytännössä osoittaa toimivaksi MOT. Myyntipuheita, ja ns. haistapaskajuttuja. Mutta hyvin tuntuu kyllä uppoavan, se pitää myöntää.

Alkaa energiataloudellinen kirjoitti:

viilennyksen tarve, ja juuri kun on saanut energiataloudellisesti "viilennettyä" sen massiivirakenteen sopivaksi, eikös perkele ulkolämpötila laskenutkin - 12 asteeseen, ja eikun energiataloudellisesti äkkiä lämmittämään sitä massiivirakennetta, ja perskeles juuri kun oli massiivirakenne lämmennyt taas nousi ulkolämpötila 8 asteeseen, ja energiataloudellinen sohlaaminen jatkuu. Eikä se asumismukavuuskaan ole parasta mahdollista kun on aina sisälämmöt jäljessä ulkolämpötiloista ja vehkeet pörrää "energitaloudellisesti".

Lue lisää

yhtäkkinen viilennyksen tarve tulee, ei ne seinät kuitenkaan ole yhtään sitä huoneilmaa (20-22 astetta) lämpimämmät. Eiköhän se ole ulko sisäilman lämmön mukaan säätyvä lämmityslaite, joka huolehtii sisälämpöilasta. Ainakin itsellä lämmöt pysyvät hyvin tasaisena, kun on oikein säädetyt laitteet.

Asiaa ei siis pysty mitenkään kirjoitti:

käytännössä osoittaa toimivaksi MOT. Myyntipuheita, ja ns. haistapaskajuttuja. Mutta hyvin tuntuu kyllä uppoavan, se pitää myöntää.

Kyllä minulle riittää että että asian tuntee kotona omissa nahoissaan. Pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä pärjää auringon lämmöllä. Päivällä aurinko lämmittää sisälämpötilaa noin yhdellä asteella ja yön aikana laskee lähtötilanteeseen. Tämä siis jos yölämpötila noin nollassa.

mistä tuo kirjoitti:

yhtäkkinen viilennyksen tarve tulee, ei ne seinät kuitenkaan ole yhtään sitä huoneilmaa (20-22 astetta) lämpimämmät. Eiköhän se ole ulko sisäilman lämmön mukaan säätyvä lämmityslaite, joka huolehtii sisälämpöilasta. Ainakin itsellä lämmöt pysyvät hyvin tasaisena, kun on oikein säädetyt laitteet.

Lue lisää

Sitä on kysymys, ei etua muihin materiaaleihin.

myynnissä kirjoitti:

Kyllä minulle riittää että että asian tuntee kotona omissa nahoissaan. Pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä pärjää auringon lämmöllä. Päivällä aurinko lämmittää sisälämpötilaa noin yhdellä asteella ja yön aikana laskee lähtötilanteeseen. Tämä siis jos yölämpötila noin nollassa.

Lue lisää

Ei mitään etua materiaalista, siitä oli kysymys. Kunnollinen ja hyvä talo voi siis olla materiaaliltaan melkein mitä tahansa, ja se toimii.

olevissa muissakin taloissa. kirjoitti:

Sitä on kysymys, ei etua muihin materiaaleihin.

Tämä äijä on aivan hukassa. Ei tietenkään materiaali vaikuta jos laitteisto hoitaa hullunlailla. Saahan Autoonkin tasaisen lämmön kun on automaatti-ilmastointi. Miksi siis ei rakenneta taloa ilman eristeitä ja yksikerrosikkunoilla? Eihän materiaalilla tai varaamisella ole väliä...

Kaveri on niin tollo että ei ymmärrä fysiikan peruslakeja aineen tiheydestä, varaamisesta. Kivitalon lämpö ilman koneita on huomattavasti tasaisempaa.

Tuossa joku jo yritti selittää tälle pahville miten asia on, mutta kaveri on ihan kuutamolla. Tähänkin viestiin tulee joku ei tieteellinen "ihan sama mikä materiaali" kommentti. Todistelee tollouttaan. :)

näiden kivitalojen kirjoitti:

myynnin ja niihin liittyvien väitteiden kannalta. Kyllähän labrassa ja laskennallisilla kaavoilla saadaan aikaiseksi vaikka mitä, mutta kun käytäntö tuppaa vaan muuttamaan niitä kaavoissa ja labroissa käytettyjä "vakioita" epä-edulliseen ja arvaamattomaan suuntaan. Tosi elämässä kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja ennalta arvattavia. Edelleenkään ei merkitystä energiatalouteen.

Lue lisää

Nyt sitten kumotaan jo fysiikkakin. BUHHHAAHHHAAA !!! Puutalo rulaa joo... HAHHAAAHHAAAA !

näiden kivitalojen kirjoitti:

myynnin ja niihin liittyvien väitteiden kannalta. Kyllähän labrassa ja laskennallisilla kaavoilla saadaan aikaiseksi vaikka mitä, mutta kun käytäntö tuppaa vaan muuttamaan niitä kaavoissa ja labroissa käytettyjä "vakioita" epä-edulliseen ja arvaamattomaan suuntaan. Tosi elämässä kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja ennalta arvattavia. Edelleenkään ei merkitystä energiatalouteen.

Lue lisää

Eipä ole vaikea arvata, että olet työpaikallasi suorittavasta portaasta, kaikki tieto mikä tulee organisaatiossa ylempää, on aina päin vittua. Arvasinko oikein?

Vaikka laboratorion mallit on vakioitu, niin kuitenkin kuvaa todellisuutta. Todellisuudessa muuttujia on niin paljon että ei ole mitään järkeä laskea kaikkea, vaan tehdä yksikertastuksia, joilla tulos on suunnilleen oikea. Tarkoitushan on lämmittää taloa, eikä tehdä kolmen vuoden tietellistä mallinnusta juuri sinun talosi lämityksestä.

Massa on hyvä ominaisuus, jos lämpötila halutaan pitää vakiona. Jos taas halutaan muutella lämpötilaa nopeasti, niin massa on huono ominaisuus.

Voisit tutustua tieteen ihmeelliseen maailmaan ja tehdä seuraavan laisen laboratoriokokeen. Laita liedelle kaksi kattilaa ja niihin kylmää vettä, toiseen yksi desi ja toiseen kymmenen litraa. Laita kattiloihin lämpömittarit. Tämän jälkeen väännät levyt täysille ja yrität saada niiden lämpötilan kolmeen kymmeneeseen asteeseen ja pitää sen siinä kolmen tunnin ajan.

Kun olet suorittanut edellä kerrotun toimen piteen, niin voit kertoa kumpaa vesimäärää oli helpompi pitää tasaisesti oikeassa lämpötilassa. Kerron sen jälkeen että miten se teoriassa olisi pitänyt mennä.

Sami_ kirjoitti:

Eipä ole vaikea arvata, että olet työpaikallasi suorittavasta portaasta, kaikki tieto mikä tulee organisaatiossa ylempää, on aina päin vittua. Arvasinko oikein?

Vaikka laboratorion mallit on vakioitu, niin kuitenkin kuvaa todellisuutta. Todellisuudessa muuttujia on niin paljon että ei ole mitään järkeä laskea kaikkea, vaan tehdä yksikertastuksia, joilla tulos on suunnilleen oikea. Tarkoitushan on lämmittää taloa, eikä tehdä kolmen vuoden tietellistä mallinnusta juuri sinun talosi lämityksestä.

Massa on hyvä ominaisuus, jos lämpötila halutaan pitää vakiona. Jos taas halutaan muutella lämpötilaa nopeasti, niin massa on huono ominaisuus.

Voisit tutustua tieteen ihmeelliseen maailmaan ja tehdä seuraavan laisen laboratoriokokeen. Laita liedelle kaksi kattilaa ja niihin kylmää vettä, toiseen yksi desi ja toiseen kymmenen litraa. Laita kattiloihin lämpömittarit. Tämän jälkeen väännät levyt täysille ja yrität saada niiden lämpötilan kolmeen kymmeneeseen asteeseen ja pitää sen siinä kolmen tunnin ajan.

Kun olet suorittanut edellä kerrotun toimen piteen, niin voit kertoa kumpaa vesimäärää oli helpompi pitää tasaisesti oikeassa lämpötilassa. Kerron sen jälkeen että miten se teoriassa olisi pitänyt mennä.

Lue lisää

Vaikka aika sarkastisesti kirjoitettu (lue hauskasti), niin myös loistavasti havainnollistettu.

muissakin taloissa. kirjoitti:

Ei mitään etua materiaalista, siitä oli kysymys. Kunnollinen ja hyvä talo voi siis olla materiaaliltaan melkein mitä tahansa, ja se toimii.

Tuttavani sai juuri keväällä tilaamansa uuden ässämersun, jossa on pimeänäköavustin. Nyt hehkuttaa kuinka erinomainen se on ja kuinka muut autot ovat ilman sitä "vajaita". Sama se on taloissakin. Joittenkin mielestä kivitalo on vallan erinomainen, jotkun eivät suurin surminkaan maksaisi siitä. Makuja on monia.

Alkaa energiataloudellinen kirjoitti:

viilennyksen tarve, ja juuri kun on saanut energiataloudellisesti "viilennettyä" sen massiivirakenteen sopivaksi, eikös perkele ulkolämpötila laskenutkin - 12 asteeseen, ja eikun energiataloudellisesti äkkiä lämmittämään sitä massiivirakennetta, ja perskeles juuri kun oli massiivirakenne lämmennyt taas nousi ulkolämpötila 8 asteeseen, ja energiataloudellinen sohlaaminen jatkuu. Eikä se asumismukavuuskaan ole parasta mahdollista kun on aina sisälämmöt jäljessä ulkolämpötiloista ja vehkeet pörrää "energitaloudellisesti".

Lue lisää

jos se sisäbetoni oli jo eilen oikean lämpöistä ( 21-22C)

Sami_ kirjoitti:

Eipä ole vaikea arvata, että olet työpaikallasi suorittavasta portaasta, kaikki tieto mikä tulee organisaatiossa ylempää, on aina päin vittua. Arvasinko oikein?

Vaikka laboratorion mallit on vakioitu, niin kuitenkin kuvaa todellisuutta. Todellisuudessa muuttujia on niin paljon että ei ole mitään järkeä laskea kaikkea, vaan tehdä yksikertastuksia, joilla tulos on suunnilleen oikea. Tarkoitushan on lämmittää taloa, eikä tehdä kolmen vuoden tietellistä mallinnusta juuri sinun talosi lämityksestä.

Massa on hyvä ominaisuus, jos lämpötila halutaan pitää vakiona. Jos taas halutaan muutella lämpötilaa nopeasti, niin massa on huono ominaisuus.

Voisit tutustua tieteen ihmeelliseen maailmaan ja tehdä seuraavan laisen laboratoriokokeen. Laita liedelle kaksi kattilaa ja niihin kylmää vettä, toiseen yksi desi ja toiseen kymmenen litraa. Laita kattiloihin lämpömittarit. Tämän jälkeen väännät levyt täysille ja yrität saada niiden lämpötilan kolmeen kymmeneeseen asteeseen ja pitää sen siinä kolmen tunnin ajan.

Kun olet suorittanut edellä kerrotun toimen piteen, niin voit kertoa kumpaa vesimäärää oli helpompi pitää tasaisesti oikeassa lämpötilassa. Kerron sen jälkeen että miten se teoriassa olisi pitänyt mennä.

Lue lisää

miksi kivitalo on itseisarvona jo parempi. Tottahan on tärkeä kivitalo asiassa missä "portaassa" työskentelen. Todettakoon että tässä firmassa ei ole tämän ylempää "porrasta" ja noilla alemmilla "portailla" on noita kanssasi samalla lailla käyttäytyviä, joiden mielestä vain heillä on se ainoa oikea tietämys ja osaaminen joka asiaan. Tsemppiä vaan "portaillesi".

hooh kirjoitti:

Tämä äijä on aivan hukassa. Ei tietenkään materiaali vaikuta jos laitteisto hoitaa hullunlailla. Saahan Autoonkin tasaisen lämmön kun on automaatti-ilmastointi. Miksi siis ei rakenneta taloa ilman eristeitä ja yksikerrosikkunoilla? Eihän materiaalilla tai varaamisella ole väliä...

Kaveri on niin tollo että ei ymmärrä fysiikan peruslakeja aineen tiheydestä, varaamisesta. Kivitalon lämpö ilman koneita on huomattavasti tasaisempaa.

Tuossa joku jo yritti selittää tälle pahville miten asia on, mutta kaveri on ihan kuutamolla. Tähänkin viestiin tulee joku ei tieteellinen "ihan sama mikä materiaali" kommentti. Todistelee tollouttaan. :)

Lue lisää

Sehän se, kyse on millä niitä kivitaloja markkinoidaan, ei taatusti niissä olevien rakenteiden ja ratkaisujen toimivuuden mukaan. Nehän sotivat keskenään aika vahvasti, mutta muutamat pellet täällä jaksavat koittaa todistella olemattomia ja turhan päiväisiä teorioita. Jotka eivät noissa rakenteissa toteudu, eivätkä toimi.

hooh kirjoitti:

Tämä äijä on aivan hukassa. Ei tietenkään materiaali vaikuta jos laitteisto hoitaa hullunlailla. Saahan Autoonkin tasaisen lämmön kun on automaatti-ilmastointi. Miksi siis ei rakenneta taloa ilman eristeitä ja yksikerrosikkunoilla? Eihän materiaalilla tai varaamisella ole väliä...

Kaveri on niin tollo että ei ymmärrä fysiikan peruslakeja aineen tiheydestä, varaamisesta. Kivitalon lämpö ilman koneita on huomattavasti tasaisempaa.

Tuossa joku jo yritti selittää tälle pahville miten asia on, mutta kaveri on ihan kuutamolla. Tähänkin viestiin tulee joku ei tieteellinen "ihan sama mikä materiaali" kommentti. Todistelee tollouttaan. :)

Lue lisää

Hukassa? No jos sinä saat noiden vesikattila esimerkkien jälkeen yösi paremmin nukuttua niin mikäs siinä...

Tottakai lapsikin (ehkä siis sinäkin) tajuaa että massaan varastoituu lämpöä. Yleensä sitä lämpöä on tapana varastoida kylläkin lämmönlähteisiin, kuten perusmuuriin, takkaan tai lämmityksellä varustettuun lattiaan, ei seiniin.

Jatketaan kattila esimerkkiä. Yleensähän taloissa on eristeet jotka tuppaavat olemaan uusissa puutaloissa vielä hivenen parempia kuin "kivitaloissa".

Lämmitetään 1 litra vettä 50 asteeseen ja laitetaan se vaikkapa kylmälaukkuun ja lämmitetään 3 litraa vettä samaan lämpöön ja laitetaan se kiviastiaan. Kummassa "astiassa" vesi on lämpöisempää viiden tunnin kuluttua? Niinpä.

Puutaloissa kun on tapana lämmittää sitä sisäilmaa ja nimenomaan estää lämmönkarkaus seinien läpi.

Ja koska kuitenkin alat ulisemaan jotain kateellisuus paskaa niin voin kertoa että minulla on sekä täystiilitalo (jossa olen asunut melkein 30-vuotta) että puutalo.

Ja ihan vaan tiedoksi, että mitä tiheämpää jokin aine on niin sitä peremmin se JOHTAA LÄMPÖÄ. Että se siitä fysiikasta...

mahtaa olla kirjoitti:

Hukassa? No jos sinä saat noiden vesikattila esimerkkien jälkeen yösi paremmin nukuttua niin mikäs siinä...

Tottakai lapsikin (ehkä siis sinäkin) tajuaa että massaan varastoituu lämpöä. Yleensä sitä lämpöä on tapana varastoida kylläkin lämmönlähteisiin, kuten perusmuuriin, takkaan tai lämmityksellä varustettuun lattiaan, ei seiniin.

Jatketaan kattila esimerkkiä. Yleensähän taloissa on eristeet jotka tuppaavat olemaan uusissa puutaloissa vielä hivenen parempia kuin "kivitaloissa".

Lämmitetään 1 litra vettä 50 asteeseen ja laitetaan se vaikkapa kylmälaukkuun ja lämmitetään 3 litraa vettä samaan lämpöön ja laitetaan se kiviastiaan. Kummassa "astiassa" vesi on lämpöisempää viiden tunnin kuluttua? Niinpä.

Puutaloissa kun on tapana lämmittää sitä sisäilmaa ja nimenomaan estää lämmönkarkaus seinien läpi.

Ja koska kuitenkin alat ulisemaan jotain kateellisuus paskaa niin voin kertoa että minulla on sekä täystiilitalo (jossa olen asunut melkein 30-vuotta) että puutalo.

Ja ihan vaan tiedoksi, että mitä tiheämpää jokin aine on niin sitä peremmin se JOHTAA LÄMPÖÄ. Että se siitä fysiikasta...

Lue lisää

>Jatketaan kattila esimerkkiä. Yleensähän taloissa on eristeet jotka tuppaavat olemaan uusissa puutaloissa vielä hivenen parempia kuin "kivitaloissa".

Voivat olla paksummat seinissä. Mutta eivät monastikaan ole.

Ja yleensähän kivitaloissa "tuppaa" olemaan ilmantiiveys paljon parempi kuin puutaloissa. Eli lämmin ilma pysyy sisällä.

>Lämmitetään 1 litra vettä 50 asteeseen ja laitetaan se vaikkapa kylmälaukkuun ja lämmitetään 3 litraa vettä samaan lämpöön ja laitetaan se kiviastiaan. Kummassa "astiassa" vesi on lämpöisempää viiden tunnin kuluttua? Niinpä.

Olipa hieno esimerkki. (NOT)
Tässä toinen.

Lämmitetään 1 litra vettä 50 asteeseen ja laitetaan se pihalle ja lämmitetään 3 litraa vettä samaan lämpöön ja laitetaan se kiviastiaan. Kummassa "astiassa" vesi on lämpöisempää viiden tunnin kuluttua? Niinpä.

>Puutaloissa kun on tapana lämmittää sitä sisäilmaa ja nimenomaan estää lämmönkarkaus seinien läpi.

Sama tehdään kivitaloissa.

>Ja ihan vaan tiedoksi, että mitä tiheämpää jokin aine on niin sitä peremmin se JOHTAA LÄMPÖÄ. Että se siitä fysiikasta...

Siksi tulisijatkin on kiveä.
Että se siitä fysiikasta.

mahtaa olla kirjoitti:

Hukassa? No jos sinä saat noiden vesikattila esimerkkien jälkeen yösi paremmin nukuttua niin mikäs siinä...

Tottakai lapsikin (ehkä siis sinäkin) tajuaa että massaan varastoituu lämpöä. Yleensä sitä lämpöä on tapana varastoida kylläkin lämmönlähteisiin, kuten perusmuuriin, takkaan tai lämmityksellä varustettuun lattiaan, ei seiniin.

Jatketaan kattila esimerkkiä. Yleensähän taloissa on eristeet jotka tuppaavat olemaan uusissa puutaloissa vielä hivenen parempia kuin "kivitaloissa".

Lämmitetään 1 litra vettä 50 asteeseen ja laitetaan se vaikkapa kylmälaukkuun ja lämmitetään 3 litraa vettä samaan lämpöön ja laitetaan se kiviastiaan. Kummassa "astiassa" vesi on lämpöisempää viiden tunnin kuluttua? Niinpä.

Puutaloissa kun on tapana lämmittää sitä sisäilmaa ja nimenomaan estää lämmönkarkaus seinien läpi.

Ja koska kuitenkin alat ulisemaan jotain kateellisuus paskaa niin voin kertoa että minulla on sekä täystiilitalo (jossa olen asunut melkein 30-vuotta) että puutalo.

Ja ihan vaan tiedoksi, että mitä tiheämpää jokin aine on niin sitä peremmin se JOHTAA LÄMPÖÄ. Että se siitä fysiikasta...

Lue lisää

Että jätkä on JUNTTI. Miten voi verrata eristettyä tilaa ei eristettyyn tilaan? Sehän on ihan eri asia. Vertaamme varaamista, emme eristämistä, jossa btw edelleen kivitalo on parempi.

Tuossa linkki että saat edes alemman tason sivistystä. www.webinfo.fi/index.php/ luokat/ammattioppilaitokset_40/ - 31k -

Siitä sitten pohjaa että sinulle voi edes yksinkertaisen asian esittää niin että ymmärrät. Palataan kun olet sivistänyt itseäsi.

tyyyyymä kirjoitti:

Että jätkä on JUNTTI. Miten voi verrata eristettyä tilaa ei eristettyyn tilaan? Sehän on ihan eri asia. Vertaamme varaamista, emme eristämistä, jossa btw edelleen kivitalo on parempi.

Tuossa linkki että saat edes alemman tason sivistystä. www.webinfo.fi/index.php/ luokat/ammattioppilaitokset_40/ - 31k -

Siitä sitten pohjaa että sinulle voi edes yksinkertaisen asian esittää niin että ymmärrät. Palataan kun olet sivistänyt itseäsi.

Lue lisää

Valkene tämäkin ihanuus. Juntteja voidaan sitten pohdiskella.

Näinhän se homma etenee. Aivan yhtä herkkä virheille kuin mikä muukin ratkaisu, eikä siis itsessään materiaalina ratkaise mitään ongelmia. Oikeastaan päin vastoin, mahdollistaa virheiden "muhimisen" ja kehittymisen huomattavasti vaikeammiksi ja kalliimmiksi korjata.

se taikasana ;D kirjoitti:

Näinhän se homma etenee. Aivan yhtä herkkä virheille kuin mikä muukin ratkaisu, eikä siis itsessään materiaalina ratkaise mitään ongelmia. Oikeastaan päin vastoin, mahdollistaa virheiden "muhimisen" ja kehittymisen huomattavasti vaikeammiksi ja kalliimmiksi korjata.

Lue lisää

Rakennusmateriaali ei todellakaan ratkaise onko talo terve tai ei, allekirjoitan.

Virheiden "muhiminen" tai "vaikeampi ja kalliimpi korjata" on nyt jo satuilua. Jos esim viistosade piiskaa puuseinää tai kiviseinää, toivoisin mielummin asuvani kivitalossa. Home ei myöskään tule kivitalossa itse seinärakenteeseen, niinkuin puutalossa voi tulla. Home voi ilmestyä vain rakenteeseen jossa sillä on kasvualustaa, kivi ei sellaisena toimi.

Molemmista materiaaleista saa kelpo talon. Itselleni tärkeät kriteerit kuten lämmön tasaisuus (kivitalo) ja ääneneristävyys menevät edelle. Pikkaisen asuntomarkkinoita tuntevana myös jälleenmyyntiarvo on selkeästi keskimäärin parempi. Poikkeuksia nyt on aina.

Juippi kirjoitti:

Rakennusmateriaali ei todellakaan ratkaise onko talo terve tai ei, allekirjoitan.

Virheiden "muhiminen" tai "vaikeampi ja kalliimpi korjata" on nyt jo satuilua. Jos esim viistosade piiskaa puuseinää tai kiviseinää, toivoisin mielummin asuvani kivitalossa. Home ei myöskään tule kivitalossa itse seinärakenteeseen, niinkuin puutalossa voi tulla. Home voi ilmestyä vain rakenteeseen jossa sillä on kasvualustaa, kivi ei sellaisena toimi.

Molemmista materiaaleista saa kelpo talon. Itselleni tärkeät kriteerit kuten lämmön tasaisuus (kivitalo) ja ääneneristävyys menevät edelle. Pikkaisen asuntomarkkinoita tuntevana myös jälleenmyyntiarvo on selkeästi keskimäärin parempi. Poikkeuksia nyt on aina.

Lue lisää

On aivan oikein ja paikkaan pitävästi kuvattu. Sillä ei ole merkitystä mihin se home on ensin iskenyt, vaan miten se on saatavissa pois. Ongelmaahan ei ole jos olisi vain "puhdasta" ilmaa ja kosteutta, mutta kun ei ole. Kivitaloista pyydetään aivan älyttömiä, mikä ei tarkoita että niitä myytäisiin sellaisiin hulluihin hintoihin, eikä muuten myydäkkään.

"vaikeampi ja kalliimp... kirjoitti:

On aivan oikein ja paikkaan pitävästi kuvattu. Sillä ei ole merkitystä mihin se home on ensin iskenyt, vaan miten se on saatavissa pois. Ongelmaahan ei ole jos olisi vain "puhdasta" ilmaa ja kosteutta, mutta kun ei ole. Kivitaloista pyydetään aivan älyttömiä, mikä ei tarkoita että niitä myytäisiin sellaisiin hulluihin hintoihin, eikä muuten myydäkkään.

Lue lisää

Ollaan reilusti muhimisesta eri mieltä.

Jos vertaa toteutuneita neliöhintoja pääkaupunkiseudulla (mm. kiinteistövälityksellä on nämä tiedot) tilanne on kuvaamanilainen. Olet oikeassa että pyynnit kivitaloissa eivät toteudu, mutta suhde puutaloissa on täysin sama, ei eroa.

Samalla alueella kivitalosta saatu, toteutunut neliöhinta on keskimäärin selkeästi korkeampi. Tämähän ei ole aivan "apples to apples", koska kivitalot ovat keskimäärin paremmin varusteltuja. Se ei kuitenkaan selitä valtavaa eroa neliöhinnassa.

se taikasana ;D kirjoitti:

Näinhän se homma etenee. Aivan yhtä herkkä virheille kuin mikä muukin ratkaisu, eikä siis itsessään materiaalina ratkaise mitään ongelmia. Oikeastaan päin vastoin, mahdollistaa virheiden "muhimisen" ja kehittymisen huomattavasti vaikeammiksi ja kalliimmiksi korjata.

Lue lisää

Kyllä se vain niin on.

Rakenne ei jätä rakennusvirheille juurikaan sijaa.
Ja ei sinne lämpöharkon sisään pääse mikään "muhimaan".

raksaaja--sh kirjoitti:

Kyllä se vain niin on.

Rakenne ei jätä rakennusvirheille juurikaan sijaa.
Ja ei sinne lämpöharkon sisään pääse mikään "muhimaan".

No kosteushan se siellä "lämpöharkossa" muhinoi! Kun ei ole tuuletusta, vaikka määräysten mukaan eristetyssä ulkoseinässä pitää olla.

Kosteus muhinoi pakkasen kanssa ja syntyy jäätä.
Jää taas rapauttaa ulkokuoren, joka sitten ajallaan erkanee koko talosta.
Kaikkihan tämän ymmärtävät!
- Paitsi tontut, joita tällä palstalla hyppelee joulusta riippumatta ympäri vuoden.

Juippi kirjoitti:

Ollaan reilusti muhimisesta eri mieltä.

Jos vertaa toteutuneita neliöhintoja pääkaupunkiseudulla (mm. kiinteistövälityksellä on nämä tiedot) tilanne on kuvaamanilainen. Olet oikeassa että pyynnit kivitaloissa eivät toteudu, mutta suhde puutaloissa on täysin sama, ei eroa.

Samalla alueella kivitalosta saatu, toteutunut neliöhinta on keskimäärin selkeästi korkeampi. Tämähän ei ole aivan "apples to apples", koska kivitalot ovat keskimäärin paremmin varusteltuja. Se ei kuitenkaan selitä valtavaa eroa neliöhinnassa.

Lue lisää

puutalossa. Aivan turha vertailla perus-Älvsbyn ja 450.000,- kustannuksin rakennettua kivitaloa. Lisäksi sijainti ratkaisee todella paljon myyntihintaa.

Luikuri kirjoitti:

No kosteushan se siellä "lämpöharkossa" muhinoi! Kun ei ole tuuletusta, vaikka määräysten mukaan eristetyssä ulkoseinässä pitää olla.

Kosteus muhinoi pakkasen kanssa ja syntyy jäätä.
Jää taas rapauttaa ulkokuoren, joka sitten ajallaan erkanee koko talosta.
Kaikkihan tämän ymmärtävät!
- Paitsi tontut, joita tällä palstalla hyppelee joulusta riippumatta ympäri vuoden.

Lue lisää

>No kosteushan se siellä "lämpöharkossa" muhinoi!

Kosteutta on kaikissa hengittävissä seinärakenteissa.

Muhinalla tarkoitetaan yleensä homeen ja lahoittajasienen muhinointia.

>Kun ei ole tuuletusta, vaikka määräysten mukaan eristetyssä ulkoseinässä pitää olla.

Rakenteen ulkopinta on tuulettuva.
Rakentamismääräyskokoelma käsittelee myös kivitalot. Mutta paljon puhuvaa on se että harkko rakenteet kuitataan määräyksissä "käytännnössä toimivaksi todettuiksi" ja siksi määräykset on keveämmät.

>Kosteus muhinoi pakkasen kanssa ja syntyy jäätä.

Kaikissa hengittävissä rakenteissa syntyy jääkiteitä seinän sisälle jos ulkona on pakkasta -20 astetta tai enemmän.

>Jää taas rapauttaa ulkokuoren, joka sitten ajallaan erkanee koko talosta.

Jää rapauttaa rakenteen jos rakenteen huokosissa ei ole rakenteen läpi kulkevalle vedelle tilaa laajentua.

Toisaalta... Mitä raskaammasta betonista on kyse sen vähemmän se läpäisee kosteutta ja sen vähäisenpää on siis jään muodostus.

Ongelmia tulee mm. jos vesi pääsee lammikoitumaan ja/tai imeyhtymään betoniin kapillaarisesti suurissa määrin. Silloin alkaa olla todennäköistä että betoni vaurioituu.

Esim. lammiharkkojen kuorirakenne on huokoistettua betonia... jne...


(arvailen jotta lammiharkkoseinässä kosteusvirrasta 90% tapahtuu huokoisten betonikannasten kautta ja mahdollinen veden kiteytyminen tapahtuu 95% lämmöneristeessä, 4% huokoistetussa betonissa ja 1% valubetonissa)


Seuraavaksi aletaan tonttuilemaan raudan ruostumisen kanssa, eikös joo...
(tuskinpa elementtipuutaloissa käytetään sinkittyä tavaraa ... ja rautojen suojabetonit puuttuu...)

korkeampi kuin vastaavassa kirjoitti:

puutalossa. Aivan turha vertailla perus-Älvsbyn ja 450.000,- kustannuksin rakennettua kivitaloa. Lisäksi sijainti ratkaisee todella paljon myyntihintaa.

Faktat on faktoja. Kiinteistövälittäjiä jututtamalla tulee totuus silmille. Hintavertailussa voit ottaa minkä tahansa samantasoisen puutalon vs. kivitalon. Kivitalo on kalliimpi, aina.

Jos kieltäytyy uskomasta, sillehän en voi mitään.

Juippi kirjoitti:

Ollaan reilusti muhimisesta eri mieltä.

Jos vertaa toteutuneita neliöhintoja pääkaupunkiseudulla (mm. kiinteistövälityksellä on nämä tiedot) tilanne on kuvaamanilainen. Olet oikeassa että pyynnit kivitaloissa eivät toteudu, mutta suhde puutaloissa on täysin sama, ei eroa.

Samalla alueella kivitalosta saatu, toteutunut neliöhinta on keskimäärin selkeästi korkeampi. Tämähän ei ole aivan "apples to apples", koska kivitalot ovat keskimäärin paremmin varusteltuja. Se ei kuitenkaan selitä valtavaa eroa neliöhinnassa.

Lue lisää

Tottahan tuo on. En ole itse vakuuttunut kivitalojen paremmuudesta, mutta sillä saa paremman hinnan. Kivitalot yhdistetään helposti 'premiumiin'. Totta tosin on myös se että materiaalit ovat yleensä kivitaloissa (keskimäärin) korkelaatuisempia. Se vääristää hieman vertailua.

Kalliita on kyllä puutalotkin, jos ovat hyvällä paikalla, isoja ja kohtuu uusia.

raksaaja--tonttu kirjoitti:

>No kosteushan se siellä "lämpöharkossa" muhinoi!

Kosteutta on kaikissa hengittävissä seinärakenteissa.

Muhinalla tarkoitetaan yleensä homeen ja lahoittajasienen muhinointia.

>Kun ei ole tuuletusta, vaikka määräysten mukaan eristetyssä ulkoseinässä pitää olla.

Rakenteen ulkopinta on tuulettuva.
Rakentamismääräyskokoelma käsittelee myös kivitalot. Mutta paljon puhuvaa on se että harkko rakenteet kuitataan määräyksissä "käytännnössä toimivaksi todettuiksi" ja siksi määräykset on keveämmät.

>Kosteus muhinoi pakkasen kanssa ja syntyy jäätä.

Kaikissa hengittävissä rakenteissa syntyy jääkiteitä seinän sisälle jos ulkona on pakkasta -20 astetta tai enemmän.

>Jää taas rapauttaa ulkokuoren, joka sitten ajallaan erkanee koko talosta.

Jää rapauttaa rakenteen jos rakenteen huokosissa ei ole rakenteen läpi kulkevalle vedelle tilaa laajentua.

Toisaalta... Mitä raskaammasta betonista on kyse sen vähemmän se läpäisee kosteutta ja sen vähäisenpää on siis jään muodostus.

Ongelmia tulee mm. jos vesi pääsee lammikoitumaan ja/tai imeyhtymään betoniin kapillaarisesti suurissa määrin. Silloin alkaa olla todennäköistä että betoni vaurioituu.

Esim. lammiharkkojen kuorirakenne on huokoistettua betonia... jne...


(arvailen jotta lammiharkkoseinässä kosteusvirrasta 90% tapahtuu huokoisten betonikannasten kautta ja mahdollinen veden kiteytyminen tapahtuu 95% lämmöneristeessä, 4% huokoistetussa betonissa ja 1% valubetonissa)


Seuraavaksi aletaan tonttuilemaan raudan ruostumisen kanssa, eikös joo...
(tuskinpa elementtipuutaloissa käytetään sinkittyä tavaraa ... ja rautojen suojabetonit puuttuu...)

Lue lisää

olen päätynyt siihen että sitten kun rakennan, rakennan siporexista. Miksi? no siksi että se on AINOA materiaali jossa ei tarvitse miettiä mitä eristeelle siellä sinän välissä tapahtuu, koska seinä on yhtä ja samaa materiaalia. Toinen on tietenkin aito hirsi,joka on siis yhtä puuta eikä puita liimattuna yhteen (ja hirsitaloonkin pitää laittaa jotain villaa vaakasaumoihin.

asuneena kirjoitti:

olen päätynyt siihen että sitten kun rakennan, rakennan siporexista. Miksi? no siksi että se on AINOA materiaali jossa ei tarvitse miettiä mitä eristeelle siellä sinän välissä tapahtuu, koska seinä on yhtä ja samaa materiaalia. Toinen on tietenkin aito hirsi,joka on siis yhtä puuta eikä puita liimattuna yhteen (ja hirsitaloonkin pitää laittaa jotain villaa vaakasaumoihin.

Lue lisää

Siporex läpäisee aika voimakkaasti vesihöyryä (joka pakkasella jäätyy ja aikanaan muuttuu vedeksi) ja samaten viistosateella voi seinä kostua. Siporexia pitkin vesi kulkee kapillaarisesti kaikkiin suuntiin. Mitä tapahtuu talon sisäpuolisille puu yms. rakenteille?

raksaaja--tonttu kirjoitti:

>No kosteushan se siellä "lämpöharkossa" muhinoi!

Kosteutta on kaikissa hengittävissä seinärakenteissa.

Muhinalla tarkoitetaan yleensä homeen ja lahoittajasienen muhinointia.

>Kun ei ole tuuletusta, vaikka määräysten mukaan eristetyssä ulkoseinässä pitää olla.

Rakenteen ulkopinta on tuulettuva.
Rakentamismääräyskokoelma käsittelee myös kivitalot. Mutta paljon puhuvaa on se että harkko rakenteet kuitataan määräyksissä "käytännnössä toimivaksi todettuiksi" ja siksi määräykset on keveämmät.

>Kosteus muhinoi pakkasen kanssa ja syntyy jäätä.

Kaikissa hengittävissä rakenteissa syntyy jääkiteitä seinän sisälle jos ulkona on pakkasta -20 astetta tai enemmän.

>Jää taas rapauttaa ulkokuoren, joka sitten ajallaan erkanee koko talosta.

Jää rapauttaa rakenteen jos rakenteen huokosissa ei ole rakenteen läpi kulkevalle vedelle tilaa laajentua.

Toisaalta... Mitä raskaammasta betonista on kyse sen vähemmän se läpäisee kosteutta ja sen vähäisenpää on siis jään muodostus.

Ongelmia tulee mm. jos vesi pääsee lammikoitumaan ja/tai imeyhtymään betoniin kapillaarisesti suurissa määrin. Silloin alkaa olla todennäköistä että betoni vaurioituu.

Esim. lammiharkkojen kuorirakenne on huokoistettua betonia... jne...


(arvailen jotta lammiharkkoseinässä kosteusvirrasta 90% tapahtuu huokoisten betonikannasten kautta ja mahdollinen veden kiteytyminen tapahtuu 95% lämmöneristeessä, 4% huokoistetussa betonissa ja 1% valubetonissa)


Seuraavaksi aletaan tonttuilemaan raudan ruostumisen kanssa, eikös joo...
(tuskinpa elementtipuutaloissa käytetään sinkittyä tavaraa ... ja rautojen suojabetonit puuttuu...)

Lue lisää

Eristetyistä betoniharkoista on kokemusta hädin tuskin kymmeneltä vuodelta. Ensimmäinen äänekäs kauppias vetäytyi jo markkinoilta. Rakenteita on muutettu välillä. Ei vakuuta minua. Kun viisitoista vuotta on kulunut, tiedetään jo vähän enemmän.
- Ja joku puhui alan "konkarista". Mikähän se miesmuisti olikaan?

Luikuri kirjoitti:

Eristetyistä betoniharkoista on kokemusta hädin tuskin kymmeneltä vuodelta. Ensimmäinen äänekäs kauppias vetäytyi jo markkinoilta. Rakenteita on muutettu välillä. Ei vakuuta minua. Kun viisitoista vuotta on kulunut, tiedetään jo vähän enemmän.
- Ja joku puhui alan "konkarista". Mikähän se miesmuisti olikaan?

Lue lisää

todella kipeästi. Ja eikun sitten huudetaan valtiota apuun ja kaikkia osallistumaan korjauskustannuksiin. Vaikka piti olla niin ikuinen ratkaisu. Ainakin myyntimiehien mukaan, ja tuntuupa uponneen intohimoisiin kivi-ihmisiinkin. Ihan kuin ei toimisi edes heillä oma ajatuskyky, toistelevat noita mainostoimistojen laatimia idioottimaisia sloganeita. No toivottavasti joutuvat myös sitten itse kustantamaan korjaukset, koska ovat myös itse "varman" valintanasa tehneet, ilman järjen hiventäkään.

kerran lyömään korville kirjoitti:

todella kipeästi. Ja eikun sitten huudetaan valtiota apuun ja kaikkia osallistumaan korjauskustannuksiin. Vaikka piti olla niin ikuinen ratkaisu. Ainakin myyntimiehien mukaan, ja tuntuupa uponneen intohimoisiin kivi-ihmisiinkin. Ihan kuin ei toimisi edes heillä oma ajatuskyky, toistelevat noita mainostoimistojen laatimia idioottimaisia sloganeita. No toivottavasti joutuvat myös sitten itse kustantamaan korjaukset, koska ovat myös itse "varman" valintanasa tehneet, ilman järjen hiventäkään.

Lue lisää

Yritä päästä kateudestasi yli.

On paha juttu kirjoitti:

Yritä päästä kateudestasi yli.

aihe. Alkaako hiljaksiin ajatus kulkea, ja tuleekin mieleen millä perusteilla olet kivitalosta haaveillut. Onhan se surullista kun aletaan haaveitasi romuttamaan ja kyseenalaistamaan hyvät myyntipuheet ;D

"vaikeampi ja kalliimp... kirjoitti:

On aivan oikein ja paikkaan pitävästi kuvattu. Sillä ei ole merkitystä mihin se home on ensin iskenyt, vaan miten se on saatavissa pois. Ongelmaahan ei ole jos olisi vain "puhdasta" ilmaa ja kosteutta, mutta kun ei ole. Kivitaloista pyydetään aivan älyttömiä, mikä ei tarkoita että niitä myytäisiin sellaisiin hulluihin hintoihin, eikä muuten myydäkkään.

Lue lisää

jos seinä on täysin ilmatiivistä lämmöneristeen ympärillä?

jos tislattu vesi on likaista niin sitten lienee patskaa kaikissa rakenteissa

vesihöyryn tai ilman mukana kirjoitti:

jos seinä on täysin ilmatiivistä lämmöneristeen ympärillä?

jos tislattu vesi on likaista niin sitten lienee patskaa kaikissa rakenteissa

vedellä on tässä ?

Mitä tekemistä tislatulla kirjoitti:

vedellä on tässä ?

Kerro mitä epäpuhtautta on H2O molekyylissä?

Höyrynä ollessaan vesi ei kuljeta epäpuhtautta koska vesi on puhdasta H2O:ta aivan kuten tislauksessa.

ja myös kaksi puurakenteista taloa, eikä yhtään Älväriä. Taitaa sinua v.tuttaa kun on tullut iskettyä maltaita sontaan, uskomalla typeryyttään myyjien sekaviin vakuutteluihin materiaalin ylivoimaisista "eduista". Etkä sitten tullut sen tarkemmin oikein ajatelleeksi mitä kertoivat, ja onko se edes mahdollisesti järkevää tai paikkaansa pitävää.

Nämä kivitalovihaajat ovat 100%'sti köyhää porukkaa, SDP kommareita kaikki. Perisuomalainen kateus on ehtymätön luonnonvara.

näinhän se on kirjoitti:

Nämä kivitalovihaajat ovat 100%'sti köyhää porukkaa, SDP kommareita kaikki. Perisuomalainen kateus on ehtymätön luonnonvara.

siemenperunansa päästäkseen "parempien" ihmisten kategoriaan, ja joku perkele alkaa kyseenalaistamaan koko hienouden toimivuutta. Pakkohan sen on olla köyhien kateellisuutta.

Käyttänyt viimeisetkin kirjoitti:

siemenperunansa päästäkseen "parempien" ihmisten kategoriaan, ja joku perkele alkaa kyseenalaistamaan koko hienouden toimivuutta. Pakkohan sen on olla köyhien kateellisuutta.

Lue lisää

Antakaa meidän köyhien olla katkeria ja kateellisia kivitaloihmisille. Mitä se teitä haittaa? Pitäähän meidän rikkaita jostakin saada haukkua. Varallisuusverokin poistettiin.

Olisin samaa mieltä. Itse olen kiintynyt kivitaloihin niissä kerran asuttuani, lämpötilan varauksen vuoksi, jonka huomasin selkeästi.

On kuitenkin totta että hyvän (myös terveen tai sairaan) talon saa molemmista materiaaleista. Molemmat voi tehdä hyvin, tai huonosti. Energiataloudellisesti molemmista saa huippuluokkaa, tai pohjakamaa.

Itseä tosin kummastuttaa tämä tälläkin palstalla paistava kivitalokateus. En ymmärrä miksi materiaalia mollataan, en minäkään mollaa puutaloja vaikka kivitalomiehiä olenkin. Sama jatkuu Sipo-papana-täystiili linjalla. Puutalomiehet sitten saavat kunnon kierrokset kun heittää kehiin Älvsbyn.

Juippi kirjoitti:

Olisin samaa mieltä. Itse olen kiintynyt kivitaloihin niissä kerran asuttuani, lämpötilan varauksen vuoksi, jonka huomasin selkeästi.

On kuitenkin totta että hyvän (myös terveen tai sairaan) talon saa molemmista materiaaleista. Molemmat voi tehdä hyvin, tai huonosti. Energiataloudellisesti molemmista saa huippuluokkaa, tai pohjakamaa.

Itseä tosin kummastuttaa tämä tälläkin palstalla paistava kivitalokateus. En ymmärrä miksi materiaalia mollataan, en minäkään mollaa puutaloja vaikka kivitalomiehiä olenkin. Sama jatkuu Sipo-papana-täystiili linjalla. Puutalomiehet sitten saavat kunnon kierrokset kun heittää kehiin Älvsbyn.

Lue lisää

Todennäköisin syy on autuas tietämättömyys, sivistymättömyys ja ehkäpä se kateus. Tai eiväthän nämä ole syitä vaan ennemminkin seurauksia. Syitä ovat siis laiskuus, tapakulttuurin perinteiden puute ja opitut arvomaailman vinoutumat.

Olen toiminut höyrynsulkumuoveja valmistamassa yrityksessä 15 vuotta.Puutalo jossa on mineraalivilla ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu jos kaikki toimii niin kuin on oletettu.
Mikäli ongelmia pääsee syntymään,eli höyrynsulku
syystä(rakennusvirhe) tai toisesta pettää ongelmat ovat todella suuria.Kyseisestä rakenteesta kosteus ei päääse haihtumaan pois kuten hirsi tai siporex taloista(yhtenäinen seinärakenne).
Itse rakensin aikanaan puutalon,mutta nyt kun aloitamme uuden talon tekemisen, en ole harkinnutkaan muuta kuin kivitaloa (meillä siporex).Minulla ei ole tarkempaa tilastoa kosteusvaurioista,mutta näppituntumalta ne kohdistuvat poikkeuksetta puurakenteisiin taloihin.

regal65 kirjoitti:

Olen toiminut höyrynsulkumuoveja valmistamassa yrityksessä 15 vuotta.Puutalo jossa on mineraalivilla ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu jos kaikki toimii niin kuin on oletettu.
Mikäli ongelmia pääsee syntymään,eli höyrynsulku
syystä(rakennusvirhe) tai toisesta pettää ongelmat ovat todella suuria.Kyseisestä rakenteesta kosteus ei päääse haihtumaan pois kuten hirsi tai siporex taloista(yhtenäinen seinärakenne).
Itse rakensin aikanaan puutalon,mutta nyt kun aloitamme uuden talon tekemisen, en ole harkinnutkaan muuta kuin kivitaloa (meillä siporex).Minulla ei ole tarkempaa tilastoa kosteusvaurioista,mutta näppituntumalta ne kohdistuvat poikkeuksetta puurakenteisiin taloihin.

Lue lisää

"Mikäli ongelmia pääsee syntymään,eli höyrynsulku
syystä(rakennusvirhe) tai toisesta pettää ongelmat ovat todella suuria.Kyseisestä rakenteesta kosteus ei päääse haihtumaan pois kuten hirsi tai siporex taloista(yhtenäinen seinärakenne)."

Kuivuminen tapahtuu aina ulospäin.

Siis mikä estää kuivumisen kun kosteus on höyrynsulun ulkopuolella?