Serkkuni on 5 1/2 -vuotiaan pojan yksinhuoltaja, ja aika hemmetin tyhmä sellainen. Hänen äidinkielensä on suomi, mutta koska hän haluaa opettaa poikansa "herrain kielellä" eli ruotsilla, puhuu hän kumpaakin kieltä pojalleen. Suunnilleen joka toinen lause suomea, joka toinen ruotsia. Ja sanatkin vaihtuvat lauseiden sisällä.
Poika sai sanottua edes vähän ymmärrettäviä sanoja noin 3 1/2 -vuotiaana, ja nyt melkein kuusivuotiaana ei osaa sanoa edes kunnollisia lauseita! Hän sekoittaa sanoja esim. "Tänään olin onki fisk" ja "Mamma tekee hyvä ruoka" -melkoisen huolestuttavaa! Lapsen äiti ei tunnu olevan kiinnostunut asiasta, ei suostu edes puhumaan tästä, niin älyttömän jääräpäinen kun on. Poika ei juurikaan edes vietä aikaansa muiden kuin äitinsä kanssa eli joutuu kuuntelemaan sitä sekametelisoppaa 24/7.
Lisäksi serkkuni uskoo ns. vapaaseen kasvatukseen; lapsella ei ole mitään kuria; häelle tehdään kunnon ruoka kerran päivässä, muut ajat hän syö pelkkää sokeria suoraan purkista. "Kun hän nyt vaan haluaa sokeria syödä, niin en voi sitä kieltääkään." No, tämä ei enää tälle palstalle kuulunut, mutta kuvaa kuitenkin hyvin kuinka typerä voi äiti olla!
Mitenkähän sen pojan nyt käy, oppiikohan ikinä kunnolla kumpaakaan kieltä? Olen niin kovin huolestunut!
Poika sai sanottua edes vähän ymmärrettäviä sanoja noin 3 1/2 -vuotiaana, ja nyt melkein kuusivuotiaana ei osaa sanoa edes kunnollisia lauseita! Hän sekoittaa sanoja esim. "Tänään olin onki fisk" ja "Mamma tekee hyvä ruoka" -melkoisen huolestuttavaa! Lapsen äiti ei tunnu olevan kiinnostunut asiasta, ei suostu edes puhumaan tästä, niin älyttömän jääräpäinen kun on. Poika ei juurikaan edes vietä aikaansa muiden kuin äitinsä kanssa eli joutuu kuuntelemaan sitä sekametelisoppaa 24/7.
Lisäksi serkkuni uskoo ns. vapaaseen kasvatukseen; lapsella ei ole mitään kuria; häelle tehdään kunnon ruoka kerran päivässä, muut ajat hän syö pelkkää sokeria suoraan purkista. "Kun hän nyt vaan haluaa sokeria syödä, niin en voi sitä kieltääkään." No, tämä ei enää tälle palstalle kuulunut, mutta kuvaa kuitenkin hyvin kuinka typerä voi äiti olla!
Mitenkähän sen pojan nyt käy, oppiikohan ikinä kunnolla kumpaakaan kieltä? Olen niin kovin huolestunut!
Vastaukset 8
Vanhimmat
sillä kieli kuulostaa samalta kuin sipoon ruotti...sipoossa (-kin ) 2 kieliset puhuu juuri tyyliin "sieltä koskinen o pojkar tulee" eikä tämä ole vitsi. Todennäköisesti siis ruotsin kieli tulee olemaan ykköskieli,riittävä suomenkieli kakkosena,älä ole huolissas,2 kielisyys on etu ja kun lapsi on terve,sehän se on ilon aihe ja tärkeintä. Eikö totta !
Tuolla alkuperäisen teksinkirjoittajan tapauksessa siis lapselle puhuu yksi henkilö kahta kieltä sekaisin. Kaksikielisyys tarkoittaa sitä että toinen vanhempi puhuu yhtä kieltä ja tonen toista. Sipoossa yms muutenkin pitkälti itä-uudellamaalla puhutaan tollai, johtuu juuri siitä että vanhemmat asukkaat ovat joutuneet sopeutumaan vieraaseen kieleen (ummikkosuomalaiset ruotsinkieleen ja vastaavasti ruotsinkieliset taas suomenkieleen, aiemmin ei ole ollut kaksikielisiä kuten tänäpäivänä) ja näin siitä on syntynyt "sekakieli".
Mikä on tuon serkkusi äidinkieli? Suomi vai ruotsi? Jos hän on suomenkielinen niin hän voisi tehdä siitä ruotsinkielen opettamisestaan johdonmukaisempaa, eli pääasiassa suomea ja kunnollista jotta äidinkieli kehittyy (tosin lapsi on jo niin iso että on valitettavaa ettei hän ole vielä saanut mahdollisuutta oppia mitään kieltä kunnolla), ja sitten ruotsinkieltä kielikylpnä, eli ruotsinkileisiä kirjoja, cd:tä, videoita, leikkejä, sekäö myös ruotsinkieleisten sanoje/lauseiden opettamista. Muuten sitten pääasiassa suomea.
Eikös lapsi aloita ensi vuonna koulunkin? Mitenkäs esikoulu? Onko äiti miettinyt minkäkieliseen kouluun lapsensa laittaa?
Niin joo luin ap:n viestin tarkemmin ja lapsi olikin vasta 5,5 vuotias eli ei vielä esikouluikäinenkään, eli lapsihan alottaisi eskarin vasta ensivuonna, jos siis vapaakasvattajaäiti sellaiseen lasta laittaa?
noin puhutaan kyllä täällä stadissakin. Ja syynä ei ole kielten sekoittaminen, vaan se että se kuulostaa "mageemmalta". Suomenkielinen nuoriso puhuu nykyään taas sekaisi suomea ja englantia, tyyliin "ja sit mä olin ihan et fuck..."
Mutta alkuperäiselle sanoisin, ilmoita sosiaaliviranomaisille, tuohan on jo lapsen pahoinpitelyä!
ne tuolla Vaasan seudulla kuulu kanssa aika paljon puhuvan sitä sekakieltä?
koulumaailmani aloitin Ruotsinkielisessä leikkikoulussa jossa puhekieli oli Ruotsinkieli.Ajanoloon kyllä opin mikä on Ruotsinkieltä,mikä Suomenkieltä. En ymmärrä miksi olisi paha oppia useampaa kieltä,koska vanhemmalla iällä asia korjaantuu,vaikka aksentti jäisikin,kuten monella Ruotsinkieltä puhuvalla,mutta vain osalla näin siis. Jos sekakieli ei ole sekakieltä,minä pidän käsitän sen kuitenkin sellaisena ja monikielisyydeksi sen muututtua se on rikkaus. Paljon huolestuttavampaa on ellei lapsi opi sanoja,näin oli eräällä tuttavallani,lapsi oppi sanoja vasta noin 6 vuotiaana.
Mitt modersmål är finska, men jag talar också svenska.
Olen äidinkieleltäni suomenkielinen tai ainakin ilmoitan aina niin koska suomi on vahvempi kieleni.
Olen 50-luvulla syntynyt kaksikieliseen perheeseen. Äitini oli äidinkieleltään ruotsinkielinen ja isä suomenkielinen. Isäni kuitenkin puhui hyvin ruotsia se oli hänen työkieli. Äiti oli kotiäiti. Isän äiti siis mummini oli täysin suomenkielinen, hän oli meillä todella paljon. Äiti puhui mummon kanssa suomea vaikka osasi sitä huonommin kuin ruotsia. Mummo taas oppi ruotsia ja alkoi sitä viljelemään myös meille lapsille. Aluksi olin ruotsinkielisessä leikkikoulussa puolipäivää mutta kun muutimme menin suomenkieliseen leikkikouluun. Me lapset aloitimme myös suomenkielisen kansakoulun. Aloittaessani koulun olin melkoinen taituri puhumaan suomea ja ruotsia sekaisin. Ei 50-luvulla vielä ymmärretty kuinka kaksikielisyys olisi rikkaus. Ruotsinkieleni taantui pikkuhiljaa ja nyt on suomi vahvempi kieleni ollut jo kauan.
Sekakieltä osasin vain lapsena.
Kyllä lapset oppivat aikuiseksi tultuaan viim. puhumaan yhtäkieltä kerrallaan kunhan ensin oppivat erottamaan nämä kielet.
Minusta itsestäni ei kuule eikä puheeni sanavalinnat paljasta ruotsinkielen taustaani. Ainoastaan ruotsinkieliset nimeni kertovat taustastani.
Minä puhun tyttärelleni ruotsia ja vaimo puhuu hänelle suomea. Keskenämme puhumme suomea, samoin kuin vaimon vanhemmille tyttärille. Tyttö puhuu minullekin pääsääntöisesti suomea vaikka minä puhun hänelle ruotsia. Välillä minun kanssa puhuessaan hän sekoittaa kieliä, mutta ei muiden kanssa suomea puhuessaan. Ei tällä mitään väliä ole 3v. lapsen ollessa kyseessä. Eikä aina 5-6v lastenkaan kanssa. Kehitys on niin yksilöllistä ettei pidä yleistää laisinkaan missä iässä tulisi olla mikäkin asia hallussa.
Se että yksi ihminen (äiti tässä tapauksessa) puhuu tuollaista paskakieltä lapselleen on täysin käsittämätöntä.