varaavan takan lämmitys

pesällinen riitä. Takka on paikallaan muurattu painoa lähes 3000kg. Kolme pesällistä saa kyllä laittaa... Sit kyllä jo mukavasti lämmittää pitkään! Eli se on varmaan kyllä kiinni myös takasta. Eikö?

ei kyllä kirjoitti:

pesällinen riitä. Takka on paikallaan muurattu painoa lähes 3000kg. Kolme pesällistä saa kyllä laittaa... Sit kyllä jo mukavasti lämmittää pitkään! Eli se on varmaan kyllä kiinni myös takasta. Eikö?

Lue lisää

meillä varaava takka painaa 28000 kiloa, eli ei mikään pikkupojujen takka, ja jotta sen saa lämpimäksi, niin joutuu polttamaan motillisen halkoja.

Tasaista lämpöä riittää sitten kuukaudeksi! Suosittelen muillekin!

Nunnauunin oheissa lukee puita laitetaan takkaan takaseinässä olevien valurautaisten kynsien ja etureunassa olevien kynsien tasolle kerrallaan lisätään tarvittaessa tarpeen mukaan. Palaminen tapahtuu silloin puhtaasti, kun pesä ei ole ahdettu täyteen. Kultaisen tulen Nunnauuni on toiminut hyvin liikkuva arina on vaihdettu alkuperäisen tilalle koska se vääntyi. Uusi liikkuva arina on vahvistettua mallia tehdas oli huomannut sen tarpeelliseksi vahvistaa takuuseen tuli uusi arina.

Mistä mielikuvituksesi syövereistä olet tehnyt päätelmän, että pesällinen puita riittäisi takan lämmittämiseen. Kun lasketaan kun energiamäärä ja polton hyötysuhde, voidaan sanoa, ettei kaksi pesällistäkään riitä.

.. tietysti, jos takka on jääkylmässä mökissä,
niin ehdottomasti pitää aloittaa pienellä tulella-kertoo nimimerkki : kokemusta on.
Takan/uunin saa rikottua helposti jos sen lämpötila on miinuksen puolella ja laitetaan heti isot tulet.

En ole koskaan aloittanut lämmitystä pienemmillä puilla eikä 36 vuoden käytön aikana ole ollut mitään ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan aloittanut lämmitystä pienemmillä puilla eikä 36 vuoden käytön aikana ole ollut mitään ongelmia.

Et ole koskaan takkaa lämmittänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole koskaan takkaa lämmittänyt.

Hakeudu ihmeessä hoitoon ja pian!

"Mitä nopeammin uunillinen puita palaa, sen tehokkaammin se lämmittää uunin."

Minä en usko tähän väitteeseen. Jos veto on liian kova, puut palavat liian nopeasti ja osa lämmöstä menee harakoille. Uuni ei kerkeä sitoa itseensä kaikkea lämpöä.

Kuulemma veto säädetään sellaiseksi että liekki humisee vain hieman (liekit ei hormissa asti).

Kannattaa hankkia ohje tulisijan valmistajalta/suunnittelijalta.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kuulemma veto säädetään sellaiseksi että liekki humisee vain hieman (liekit ei hormissa asti).

Kannattaa hankkia ohje tulisijan valmistajalta/suunnittelijalta.

Testasivat tosi tehokasta, teräsrakenteista puukiusta. Kylmässä saunassa alkoi lämpö nousta todella nopeasti.

Idea oli siinä, että maakari oli tehnyt rakenteen, jossa kaikki kaasut paloivat kiukaan sisällä.

Normaalistihan suuri osa puukiukaan palokaasuista lämmittää hormia.

Puuha-Paavo kirjoitti:

"Mitä nopeammin uunillinen puita palaa, sen tehokkaammin se lämmittää uunin."

Minä en usko tähän väitteeseen. Jos veto on liian kova, puut palavat liian nopeasti ja osa lämmöstä menee harakoille. Uuni ei kerkeä sitoa itseensä kaikkea lämpöä.

Lue lisää

Nuohoojani painotti juuri tätä hyvää vetoa, koska varaavassa takassa on isot kanavat/ontelot savukaasulle. On tarkoituskin, että kuumuus nousee ja myös nämä savukaasut palavat ylhäällä uunissa. Savukaasujen palo lämmittää paljon laajemmalla alalla kivimassaa kuin pelkkä puun palaminen uunin alaosassa. Samalla puun hiilivedyistä isompi osa palaa energiaksi.

Jos veto on liian heikko, palamista tapahtuu pääasiassa alauunissa ja osa palokaasuista karkaa piipun kautta ilmaan (ovat kasvihuonekaasuja!) ja hormi nokeentuu vauhdilla.

Tulipesän ravistumisen pelostani mainitsin suutarille, kun hän havainnollisesti näytti kuinka auki alaluukun on palaessa oltava. Silloinhan palo on suorastaan hurjaa huminaa. Ja hän sanoi, että kunnollinen uuni on tehty jo rakenteeltaan sellaiseksi, että palokaasut poltetaan yläonteloissa. Ja tulipesä kestää kunnon palon, kunhan sinne ei tungeta kylmiä/kosteita puita (esim. täydennetä pesää kesken palon kosteilla puilla). Tosin hän oli sitä mieltä, että vuolukiviuunien kesto ei välttämättä ole sitä luokkaa kuin kunnollisilla uuneilla pitäisi olla (näin kauniisti sanoen).

Ja tuosta "hormissa palamisesta" puhuin myös nokisuutarilleni ja hän nauroi päin naamaa. Ei kuulemma varaavista takoista (meilläkin ovat isoja takkoja kaikki) nouse palo hormiin, ellei synny nokipaloa nokisten/nuohoamattomien hormien vuoksi.

Ihan järkeenkäypää minusta siis lopulta on se, että uunin vedon pitää olla reipas koko polton ajan. mm. siksi, että yläonteloissa palaminen lämmittää yläosan uunista ja tulipesän palo alaosan. Meillä lyheni sutarin ohjeiden jälkeen uunillisen poltto noin vartilla/uuni. Luukut saa aikaisemmin kiinni ja lämpö pysyy paremmin. Uuni palaa kerralla tyhjäksi (hiiliä ei jää). Ja näkyvää savua meillä ei enää piipusta tule lainkaan kun sytytysvaihe on ohi (on puhtaimman/tehokkaimman palamisen merkki).

Nyt tuntuu siltä, että olemme oppineet talon lämmityksen puilla.

Alli
ps. Ja keväällä ei saa lopettaa puulämmitystä liian aikaisin. Vaikka ikkunasta tuleva lämpö lämmittää päivällä, niin illat/yöt ovat kylmiä ja sähköä kuluu. Siinä kuulemma menevät kevään mittaan ne talven säästöt, ellei jatka lämmitystä tarpeeksi kauan.

Alli kirjoitti:

Nuohoojani painotti juuri tätä hyvää vetoa, koska varaavassa takassa on isot kanavat/ontelot savukaasulle. On tarkoituskin, että kuumuus nousee ja myös nämä savukaasut palavat ylhäällä uunissa. Savukaasujen palo lämmittää paljon laajemmalla alalla kivimassaa kuin pelkkä puun palaminen uunin alaosassa. Samalla puun hiilivedyistä isompi osa palaa energiaksi.

Jos veto on liian heikko, palamista tapahtuu pääasiassa alauunissa ja osa palokaasuista karkaa piipun kautta ilmaan (ovat kasvihuonekaasuja!) ja hormi nokeentuu vauhdilla.

Tulipesän ravistumisen pelostani mainitsin suutarille, kun hän havainnollisesti näytti kuinka auki alaluukun on palaessa oltava. Silloinhan palo on suorastaan hurjaa huminaa. Ja hän sanoi, että kunnollinen uuni on tehty jo rakenteeltaan sellaiseksi, että palokaasut poltetaan yläonteloissa. Ja tulipesä kestää kunnon palon, kunhan sinne ei tungeta kylmiä/kosteita puita (esim. täydennetä pesää kesken palon kosteilla puilla). Tosin hän oli sitä mieltä, että vuolukiviuunien kesto ei välttämättä ole sitä luokkaa kuin kunnollisilla uuneilla pitäisi olla (näin kauniisti sanoen).

Ja tuosta "hormissa palamisesta" puhuin myös nokisuutarilleni ja hän nauroi päin naamaa. Ei kuulemma varaavista takoista (meilläkin ovat isoja takkoja kaikki) nouse palo hormiin, ellei synny nokipaloa nokisten/nuohoamattomien hormien vuoksi.

Ihan järkeenkäypää minusta siis lopulta on se, että uunin vedon pitää olla reipas koko polton ajan. mm. siksi, että yläonteloissa palaminen lämmittää yläosan uunista ja tulipesän palo alaosan. Meillä lyheni sutarin ohjeiden jälkeen uunillisen poltto noin vartilla/uuni. Luukut saa aikaisemmin kiinni ja lämpö pysyy paremmin. Uuni palaa kerralla tyhjäksi (hiiliä ei jää). Ja näkyvää savua meillä ei enää piipusta tule lainkaan kun sytytysvaihe on ohi (on puhtaimman/tehokkaimman palamisen merkki).

Nyt tuntuu siltä, että olemme oppineet talon lämmityksen puilla.

Alli
ps. Ja keväällä ei saa lopettaa puulämmitystä liian aikaisin. Vaikka ikkunasta tuleva lämpö lämmittää päivällä, niin illat/yöt ovat kylmiä ja sähköä kuluu. Siinä kuulemma menevät kevään mittaan ne talven säästöt, ellei jatka lämmitystä tarpeeksi kauan.

Lue lisää

Tässä palkokasveja käsitellessäni (huomista papusoppaa esikeittelen), tuli näköjään palokaasuistakin palkokaasuja.

Alli

Alli kirjoitti:

Nuohoojani painotti juuri tätä hyvää vetoa, koska varaavassa takassa on isot kanavat/ontelot savukaasulle. On tarkoituskin, että kuumuus nousee ja myös nämä savukaasut palavat ylhäällä uunissa. Savukaasujen palo lämmittää paljon laajemmalla alalla kivimassaa kuin pelkkä puun palaminen uunin alaosassa. Samalla puun hiilivedyistä isompi osa palaa energiaksi.

Jos veto on liian heikko, palamista tapahtuu pääasiassa alauunissa ja osa palokaasuista karkaa piipun kautta ilmaan (ovat kasvihuonekaasuja!) ja hormi nokeentuu vauhdilla.

Tulipesän ravistumisen pelostani mainitsin suutarille, kun hän havainnollisesti näytti kuinka auki alaluukun on palaessa oltava. Silloinhan palo on suorastaan hurjaa huminaa. Ja hän sanoi, että kunnollinen uuni on tehty jo rakenteeltaan sellaiseksi, että palokaasut poltetaan yläonteloissa. Ja tulipesä kestää kunnon palon, kunhan sinne ei tungeta kylmiä/kosteita puita (esim. täydennetä pesää kesken palon kosteilla puilla). Tosin hän oli sitä mieltä, että vuolukiviuunien kesto ei välttämättä ole sitä luokkaa kuin kunnollisilla uuneilla pitäisi olla (näin kauniisti sanoen).

Ja tuosta "hormissa palamisesta" puhuin myös nokisuutarilleni ja hän nauroi päin naamaa. Ei kuulemma varaavista takoista (meilläkin ovat isoja takkoja kaikki) nouse palo hormiin, ellei synny nokipaloa nokisten/nuohoamattomien hormien vuoksi.

Ihan järkeenkäypää minusta siis lopulta on se, että uunin vedon pitää olla reipas koko polton ajan. mm. siksi, että yläonteloissa palaminen lämmittää yläosan uunista ja tulipesän palo alaosan. Meillä lyheni sutarin ohjeiden jälkeen uunillisen poltto noin vartilla/uuni. Luukut saa aikaisemmin kiinni ja lämpö pysyy paremmin. Uuni palaa kerralla tyhjäksi (hiiliä ei jää). Ja näkyvää savua meillä ei enää piipusta tule lainkaan kun sytytysvaihe on ohi (on puhtaimman/tehokkaimman palamisen merkki).

Nyt tuntuu siltä, että olemme oppineet talon lämmityksen puilla.

Alli
ps. Ja keväällä ei saa lopettaa puulämmitystä liian aikaisin. Vaikka ikkunasta tuleva lämpö lämmittää päivällä, niin illat/yöt ovat kylmiä ja sähköä kuluu. Siinä kuulemma menevät kevään mittaan ne talven säästöt, ellei jatka lämmitystä tarpeeksi kauan.

Lue lisää

Olihan siinä asiaakin, mutta ristiriitaisuudet on kai pantava ns. naisen logiikan piikkiin.

Viimeinen kappale varsinkin sai minut nostalgisiin tunnelmiin. Jotenkin se hulvattomuudessaan muistutti vanhaa sananlaskua.

Jocu_ kirjoitti:

Olihan siinä asiaakin, mutta ristiriitaisuudet on kai pantava ns. naisen logiikan piikkiin.

Viimeinen kappale varsinkin sai minut nostalgisiin tunnelmiin. Jotenkin se hulvattomuudessaan muistutti vanhaa sananlaskua.

Lue lisää

Tätähän minä jo odotinkin. Sattuneesta syystä käytän täällä muutamaakin nimimerkkiä, joista osa on naiselliseksi tulkittavia. Vaimoni kirjoittelee myös sekä mieheksi että naiseksi tulkittavilla nimimerkeillä. Ja arvaanpa, että moni muukin täällä kirjoitava "Reiska" tai "Sakari" on oikeasti Kyllikki tai Satu - ja päinvastoin. Ei kannata nimimerkistä vetää kovin varmoja johtopäätöksiä.

Ja osahan täällä tuntuu olevan ihan persoonansa hukanneitakin, kuten Jocu.

t.Hilkka-Sakari

Alli-Olli kirjoitti:

Tätähän minä jo odotinkin. Sattuneesta syystä käytän täällä muutamaakin nimimerkkiä, joista osa on naiselliseksi tulkittavia. Vaimoni kirjoittelee myös sekä mieheksi että naiseksi tulkittavilla nimimerkeillä. Ja arvaanpa, että moni muukin täällä kirjoitava "Reiska" tai "Sakari" on oikeasti Kyllikki tai Satu - ja päinvastoin. Ei kannata nimimerkistä vetää kovin varmoja johtopäätöksiä.

Ja osahan täällä tuntuu olevan ihan persoonansa hukanneitakin, kuten Jocu.

t.Hilkka-Sakari

Lue lisää

Tai, onhan minut Ydinvoimapalstalta jo aikoja sitten tunnistettu, ja henkilö nikkini takana on sen alan piireissä yleisesti tiedossa.

Naisena en ole koskaan esiintynyt.

Hyvää joulua kaikille!

Jocu_ kirjoitti:

Tai, onhan minut Ydinvoimapalstalta jo aikoja sitten tunnistettu, ja henkilö nikkini takana on sen alan piireissä yleisesti tiedossa.

Naisena en ole koskaan esiintynyt.

Hyvää joulua kaikille!

Lue lisää

Jahas, täällä joku Olli yrittää vedättää nimmarini. Ei onnistu! Olen ihan Alli vaan

Ydinvoimapalstalta tutut Jocuset saavat toki kirjoitella mitä lystäävät. Naisen logiikkaa niissä ei näy, se on selvä. Nainenhan käyttää molempia aivopuoliskojaan yhtäaikaa, eikä tyydy peräkkäistoimiseen putkiajatteluun ;)

Mutta Jouluiloa kaikille Olleille ja Jokusille ja muillekin!
t. Alli ihan aitona

alkuperäinen Alli kirjoitti:

Jahas, täällä joku Olli yrittää vedättää nimmarini. Ei onnistu! Olen ihan Alli vaan

Ydinvoimapalstalta tutut Jocuset saavat toki kirjoitella mitä lystäävät. Naisen logiikkaa niissä ei näy, se on selvä. Nainenhan käyttää molempia aivopuoliskojaan yhtäaikaa, eikä tyydy peräkkäistoimiseen putkiajatteluun ;)

Mutta Jouluiloa kaikille Olleille ja Jokusille ja muillekin!
t. Alli ihan aitona

Lue lisää

Muutakin tähän ikään on nähty kuin nälkää. Olen myös ottanut visusti opiksi vuosien varrella osaavampien neuvot, ja nyt on minun aikani jakaa osaamistani - ainakin ydinvoimalassa.

Jocu_ kirjoitti:

Muutakin tähän ikään on nähty kuin nälkää. Olen myös ottanut visusti opiksi vuosien varrella osaavampien neuvot, ja nyt on minun aikani jakaa osaamistani - ainakin ydinvoimalassa.

Lue lisää

Olen minä erikoinen ihminen. Ydinvoimapuolella jotkut uskovat, että kestän säteilyä enemmän kuin tavallinen ihminen. Täällä puolestaan minun uskotaan kestävän häkäkaasua muita paremmin.

Kuoltuani minut varmaankin täytetään ja laitetaan näytteille, harvinaisena luonnonoikkuna!

Puuha-Paavo kirjoitti:

"Mitä nopeammin uunillinen puita palaa, sen tehokkaammin se lämmittää uunin."

Minä en usko tähän väitteeseen. Jos veto on liian kova, puut palavat liian nopeasti ja osa lämmöstä menee harakoille. Uuni ei kerkeä sitoa itseensä kaikkea lämpöä.

Lue lisää

Kannattaa uskoa. Minäkään en aiemmin uskonut, ja olen sentään lämmitänyt takkoja jo 37 vuotta. Lämmitin 3500 kg kuoritakkaani huonolla vedolla ja tarvitsin vähintään 3 pesällistä ennen kuin se lämpeni. Nyt pidän kaikki luukut auki, yksi kunnon pesällinen takkaan ja sama tulos.

Puuha-Paavo kirjoitti:

"Mitä nopeammin uunillinen puita palaa, sen tehokkaammin se lämmittää uunin."

Minä en usko tähän väitteeseen. Jos veto on liian kova, puut palavat liian nopeasti ja osa lämmöstä menee harakoille. Uuni ei kerkeä sitoa itseensä kaikkea lämpöä.

Lue lisää

Myös minä vannon poskitaskuissa viipyilevien palokaasujen nimeen eli paremmin sitoo lämpöä, mitä rauhallisempaa on palaminen :)

Alli kirjoitti:

Nuohoojani painotti juuri tätä hyvää vetoa, koska varaavassa takassa on isot kanavat/ontelot savukaasulle. On tarkoituskin, että kuumuus nousee ja myös nämä savukaasut palavat ylhäällä uunissa. Savukaasujen palo lämmittää paljon laajemmalla alalla kivimassaa kuin pelkkä puun palaminen uunin alaosassa. Samalla puun hiilivedyistä isompi osa palaa energiaksi.

Jos veto on liian heikko, palamista tapahtuu pääasiassa alauunissa ja osa palokaasuista karkaa piipun kautta ilmaan (ovat kasvihuonekaasuja!) ja hormi nokeentuu vauhdilla.

Tulipesän ravistumisen pelostani mainitsin suutarille, kun hän havainnollisesti näytti kuinka auki alaluukun on palaessa oltava. Silloinhan palo on suorastaan hurjaa huminaa. Ja hän sanoi, että kunnollinen uuni on tehty jo rakenteeltaan sellaiseksi, että palokaasut poltetaan yläonteloissa. Ja tulipesä kestää kunnon palon, kunhan sinne ei tungeta kylmiä/kosteita puita (esim. täydennetä pesää kesken palon kosteilla puilla). Tosin hän oli sitä mieltä, että vuolukiviuunien kesto ei välttämättä ole sitä luokkaa kuin kunnollisilla uuneilla pitäisi olla (näin kauniisti sanoen).

Ja tuosta "hormissa palamisesta" puhuin myös nokisuutarilleni ja hän nauroi päin naamaa. Ei kuulemma varaavista takoista (meilläkin ovat isoja takkoja kaikki) nouse palo hormiin, ellei synny nokipaloa nokisten/nuohoamattomien hormien vuoksi.

Ihan järkeenkäypää minusta siis lopulta on se, että uunin vedon pitää olla reipas koko polton ajan. mm. siksi, että yläonteloissa palaminen lämmittää yläosan uunista ja tulipesän palo alaosan. Meillä lyheni sutarin ohjeiden jälkeen uunillisen poltto noin vartilla/uuni. Luukut saa aikaisemmin kiinni ja lämpö pysyy paremmin. Uuni palaa kerralla tyhjäksi (hiiliä ei jää). Ja näkyvää savua meillä ei enää piipusta tule lainkaan kun sytytysvaihe on ohi (on puhtaimman/tehokkaimman palamisen merkki).

Nyt tuntuu siltä, että olemme oppineet talon lämmityksen puilla.

Alli
ps. Ja keväällä ei saa lopettaa puulämmitystä liian aikaisin. Vaikka ikkunasta tuleva lämpö lämmittää päivällä, niin illat/yöt ovat kylmiä ja sähköä kuluu. Siinä kuulemma menevät kevään mittaan ne talven säästöt, ellei jatka lämmitystä tarpeeksi kauan.

Lue lisää

"Ja näkyvää savua meillä ei enää piipusta tule lainkaan kun sytytysvaihe on ohi (on puhtaimman/tehokkaimman palamisen merkki)."

Joopa joo. Jos noin, niin toisin sanoen tärväät tulikuumat palokaasut harakoille taivaan tuuliin. Meilläpä savupiipusta tupruttaa rauhakseen harmaata savua, josta lämpö on siis jo tulipinnoille lauhtuutta. Tärvää vaan kaikki lämpö, minä nauran partaani.

alkuperäinen Alli kirjoitti:

Jahas, täällä joku Olli yrittää vedättää nimmarini. Ei onnistu! Olen ihan Alli vaan

Ydinvoimapalstalta tutut Jocuset saavat toki kirjoitella mitä lystäävät. Naisen logiikkaa niissä ei näy, se on selvä. Nainenhan käyttää molempia aivopuoliskojaan yhtäaikaa, eikä tyydy peräkkäistoimiseen putkiajatteluun ;)

Mutta Jouluiloa kaikille Olleille ja Jokusille ja muillekin!
t. Alli ihan aitona

Lue lisää

tämäkin : illan alli

Kokkolainen kirjoitti:

Kannattaa uskoa. Minäkään en aiemmin uskonut, ja olen sentään lämmitänyt takkoja jo 37 vuotta. Lämmitin 3500 kg kuoritakkaani huonolla vedolla ja tarvitsin vähintään 3 pesällistä ennen kuin se lämpeni. Nyt pidän kaikki luukut auki, yksi kunnon pesällinen takkaan ja sama tulos.

Lue lisää

kokko kokkolainen - kokkola kokkolalainen

Vaihda nuohoojaa😊😊

Puuha-Paavo kirjoitti:

"Mitä nopeammin uunillinen puita palaa, sen tehokkaammin se lämmittää uunin."

Minä en usko tähän väitteeseen. Jos veto on liian kova, puut palavat liian nopeasti ja osa lämmöstä menee harakoille. Uuni ei kerkeä sitoa itseensä kaikkea lämpöä.

Lue lisää

Tietenkin asia on niin että mitä hitaammin puut palavat, sitä paremmin takka lämpiää. Tietenkään ei saa käyttää 'kitupolttoa' eli palamista ei pidä rajoittaa tarpeettomasti.

... taitaa olla harvahko mökki, jos varaavaa takkaa pitää lämmittää parin tunnin välein.

Perra kirjoitti:

... taitaa olla harvahko mökki, jos varaavaa takkaa pitää lämmittää parin tunnin välein.

75 kWh luvataan tuon takkauunin varaavan. Kirjoitin kai huonosti, kun löytyi saivartelun paikka.

Hirsimökki sitoo paljon lämpöä, kuten yleisesti tiedetään.

Jocu_ kirjoitti:

75 kWh luvataan tuon takkauunin varaavan. Kirjoitin kai huonosti, kun löytyi saivartelun paikka.

Hirsimökki sitoo paljon lämpöä, kuten yleisesti tiedetään.

jos joka päivä lämmittelee. Kahdella tulee jo liian kuumaa. Tosiaan kerralla pata täyteen, mutta niin, että ilma vielä kiertää hyvin altapäin.

Liian auki ei sitä tuhkaluukkua/korvausilmaventtiiliä kannata pistää tai puut palavat kuin paperit nopeasti.

Fysiikan lakien mukaan kai lämpöenergia on sama, mutta ehtiikö se silloin siirtyä varaavaan kivimassaan, onkin jo eri asia.

Omassa takassani on ainankin tärkeää, että tuhkaluukku ei ole liian täynnä tai se haittaa puhdasta palamista.

mainiosti kirjoitti:

jos joka päivä lämmittelee. Kahdella tulee jo liian kuumaa. Tosiaan kerralla pata täyteen, mutta niin, että ilma vielä kiertää hyvin altapäin.

Liian auki ei sitä tuhkaluukkua/korvausilmaventtiiliä kannata pistää tai puut palavat kuin paperit nopeasti.

Fysiikan lakien mukaan kai lämpöenergia on sama, mutta ehtiikö se silloin siirtyä varaavaan kivimassaan, onkin jo eri asia.

Omassa takassani on ainankin tärkeää, että tuhkaluukku ei ole liian täynnä tai se haittaa puhdasta palamista.

Lue lisää

Jos antaa hiilloksen mennä mustaksi ennen pellin sulkkemista, karkaa lämpöä harakoille melkoisesti. Mieluummin sitten vaikka se reikä peltiin.

Jocu_ kirjoitti:

Jos antaa hiilloksen mennä mustaksi ennen pellin sulkkemista, karkaa lämpöä harakoille melkoisesti. Mieluummin sitten vaikka se reikä peltiin.

Minä pistän hormin peltiä vaan pienmmälle kun hiillos alkaa hiipua. Takasta kaikki luukut kiinni. Jos takassa on hyvät ja tiivit luukut ei tarvitse pitää kiirettä pellin sulkemisen kanssa. Tiiviillä luukuilla ei ilma juuri virtaa.

kotitarvelämmittäjä kirjoitti:

Minä pistän hormin peltiä vaan pienmmälle kun hiillos alkaa hiipua. Takasta kaikki luukut kiinni. Jos takassa on hyvät ja tiivit luukut ei tarvitse pitää kiirettä pellin sulkemisen kanssa. Tiiviillä luukuilla ei ilma juuri virtaa.

Lue lisää

Eli jos hiilloksessa on liekki, kuristan pellillä vedon pieneksi. Kun liekki sammuu, pelti kiinni ja tuhkaluukun ilma-aukot kiinni. Nuuhkaisu varmistukseksi.

Jocu_ kirjoitti:

Eli jos hiilloksessa on liekki, kuristan pellillä vedon pieneksi. Kun liekki sammuu, pelti kiinni ja tuhkaluukun ilma-aukot kiinni. Nuuhkaisu varmistukseksi.

Mitä tuolla nuuskaisulla varmistat?(ettei nenä ole tukossa? ) Puhdas hiillos ei käryä, siitä tulee vain häkää. Häkä taas ei haise millekkään.

Lainaus tuolta: http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm
huomaa viimeinen kappale. Et varmaankaan omista häkävaroitinta hanki sellainen ja kokeile omaa lämmitystapaasi.

SAVUPELLIN OIKEA SULKEMISHETKI

Perinteinen ja vanhemman väestön keskuudessa edelleenkin yleinen ohje suuluukkujen ja peltien sulkemisesta on se, että ne saadaan sulkea silloin, kun sininen liekki hiilloksesta loppuu. Kyteviä hiiliä on tällöin vielä jäljellä tulipesässä. Tämä ohje on peräisin ajalta, jolloin tulitikkuja ei vielä ollut otettu yleiseen käyttöön. Hehkuvaa hiillosta jätettiin aina uunin keittolieden pohjalle tuhkalla peitettynä. Tuli viritettiin uudelleen puhaltelemalla kyteviin hiiliin. Koko tähän tulenkäsittelytapahtumaan liittyi paljon mystiikkaa, mm. talo muuttui eläväksi ja asutuksi silloin, kun sinne tuotiin ensimmäisen kerran tuli. Tulen sai sytyttää vain aikuinen nainen, tyttöset saivat ainoastaan kantaa puita. Nämä ja monet muut tulen käyttöön liittyvät uskomukset edesauttoivat vanhojen ohjeiden säilymistä, jotka lisäsivät turvallisuutta.

Uunit oli ennen vanhaan rakennettu siten, että vaikka pelti suljettiin, hiilloksesta tuleva pieni haiku pääsi silti poistumaan häkäputken tai tähtiventtiilin kautta (samalla hoitui huoneen ilmanvaihto). Nykyaikaiset uunit on tehty niin tiiviiksi peltien ja suuluukkujen osalta, että tällainen lämmitystapa johtaa melko varmasti hiilimonoksidi- eli häkämyrkytykseen.

kotitarvelämmittäjä kirjoitti:

Mitä tuolla nuuskaisulla varmistat?(ettei nenä ole tukossa? ) Puhdas hiillos ei käryä, siitä tulee vain häkää. Häkä taas ei haise millekkään.

Lainaus tuolta: http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm
huomaa viimeinen kappale. Et varmaankaan omista häkävaroitinta hanki sellainen ja kokeile omaa lämmitystapaasi.

SAVUPELLIN OIKEA SULKEMISHETKI

Perinteinen ja vanhemman väestön keskuudessa edelleenkin yleinen ohje suuluukkujen ja peltien sulkemisesta on se, että ne saadaan sulkea silloin, kun sininen liekki hiilloksesta loppuu. Kyteviä hiiliä on tällöin vielä jäljellä tulipesässä. Tämä ohje on peräisin ajalta, jolloin tulitikkuja ei vielä ollut otettu yleiseen käyttöön. Hehkuvaa hiillosta jätettiin aina uunin keittolieden pohjalle tuhkalla peitettynä. Tuli viritettiin uudelleen puhaltelemalla kyteviin hiiliin. Koko tähän tulenkäsittelytapahtumaan liittyi paljon mystiikkaa, mm. talo muuttui eläväksi ja asutuksi silloin, kun sinne tuotiin ensimmäisen kerran tuli. Tulen sai sytyttää vain aikuinen nainen, tyttöset saivat ainoastaan kantaa puita. Nämä ja monet muut tulen käyttöön liittyvät uskomukset edesauttoivat vanhojen ohjeiden säilymistä, jotka lisäsivät turvallisuutta.

Uunit oli ennen vanhaan rakennettu siten, että vaikka pelti suljettiin, hiilloksesta tuleva pieni haiku pääsi silti poistumaan häkäputken tai tähtiventtiilin kautta (samalla hoitui huoneen ilmanvaihto). Nykyaikaiset uunit on tehty niin tiiviiksi peltien ja suuluukkujen osalta, että tällainen lämmitystapa johtaa melko varmasti hiilimonoksidi- eli häkämyrkytykseen.

Lue lisää

Minä teen tuon omalla tyylilläni jatkossakin. Kyllä vanha myös näkee tilanteen uunissa, ja osaa päätellä siitä tilanteen.

Talossani mahdollinen häkä sekoittuu ilmanvaihdon tuloilmaan ja mökillä puolestaan on parvella aukot poistoilmalle. Kyllä kuuma häkäkaasu nousee katonrajaan, jos sitä on.

Pari kertaa olen arvellut mökin saunassa olleen häkää muun savun seassa. Hyvin on kuitenkin taju pysynyt, eikä ulos tultuani ole iskenyt päänsärky, joka on tyypillinen lievän häkämyrkytyksen oire.

Työkaveri, rakennusmestari, sanoi tuon tapaisesta ohjeesta, että jos hän sitä noudattaisi, voisi purkaa saunastaan Aito-kiukaan pois.

kotitarvelämmittäjä kirjoitti:

Mitä tuolla nuuskaisulla varmistat?(ettei nenä ole tukossa? ) Puhdas hiillos ei käryä, siitä tulee vain häkää. Häkä taas ei haise millekkään.

Lainaus tuolta: http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm
huomaa viimeinen kappale. Et varmaankaan omista häkävaroitinta hanki sellainen ja kokeile omaa lämmitystapaasi.

SAVUPELLIN OIKEA SULKEMISHETKI

Perinteinen ja vanhemman väestön keskuudessa edelleenkin yleinen ohje suuluukkujen ja peltien sulkemisesta on se, että ne saadaan sulkea silloin, kun sininen liekki hiilloksesta loppuu. Kyteviä hiiliä on tällöin vielä jäljellä tulipesässä. Tämä ohje on peräisin ajalta, jolloin tulitikkuja ei vielä ollut otettu yleiseen käyttöön. Hehkuvaa hiillosta jätettiin aina uunin keittolieden pohjalle tuhkalla peitettynä. Tuli viritettiin uudelleen puhaltelemalla kyteviin hiiliin. Koko tähän tulenkäsittelytapahtumaan liittyi paljon mystiikkaa, mm. talo muuttui eläväksi ja asutuksi silloin, kun sinne tuotiin ensimmäisen kerran tuli. Tulen sai sytyttää vain aikuinen nainen, tyttöset saivat ainoastaan kantaa puita. Nämä ja monet muut tulen käyttöön liittyvät uskomukset edesauttoivat vanhojen ohjeiden säilymistä, jotka lisäsivät turvallisuutta.

Uunit oli ennen vanhaan rakennettu siten, että vaikka pelti suljettiin, hiilloksesta tuleva pieni haiku pääsi silti poistumaan häkäputken tai tähtiventtiilin kautta (samalla hoitui huoneen ilmanvaihto). Nykyaikaiset uunit on tehty niin tiiviiksi peltien ja suuluukkujen osalta, että tällainen lämmitystapa johtaa melko varmasti hiilimonoksidi- eli häkämyrkytykseen.

Lue lisää

Noin minäkin kirjoittasin tuon ohjeen, jos pitäisi sellainen yleiseen jakeluun tehdä.

Uusavuttomuus on niin yleistä, että ohje on tehtävä idioottivarmaksi.

Täällähän kerron miten itse menettelen. Jokaisen asia on arvioida oma menettelynsä.

Jocu_ kirjoitti:

Noin minäkin kirjoittasin tuon ohjeen, jos pitäisi sellainen yleiseen jakeluun tehdä.

Uusavuttomuus on niin yleistä, että ohje on tehtävä idioottivarmaksi.

Täällähän kerron miten itse menettelen. Jokaisen asia on arvioida oma menettelynsä.

Lue lisää

Niin pitää tietää mitä tekee. Jos ei ole varma niin hankkii häkähälyttimen. Sillä selviää helposti onko oma systeemi vaarallinen.

Minä pidän pellin auki kunnes hiilet ovat mustuneet. Suljen kuitenkin tulisijasta kaikki luukut jotta lämpö ei mene harakoille. Monissa tulisijoissa luukut ovat vaan niin huonosti tiivistettyjä tai täysin tiivisteettömiä, ettei luukkujen sulkeminen auta. Tiiviistä luukusta on etua myös kesällä liesituuletinta käytettäessä, ettei korvausilma tule takan/piipun kautta.

kotitarvelämmittäjä kirjoitti:

Niin pitää tietää mitä tekee. Jos ei ole varma niin hankkii häkähälyttimen. Sillä selviää helposti onko oma systeemi vaarallinen.

Minä pidän pellin auki kunnes hiilet ovat mustuneet. Suljen kuitenkin tulisijasta kaikki luukut jotta lämpö ei mene harakoille. Monissa tulisijoissa luukut ovat vaan niin huonosti tiivistettyjä tai täysin tiivisteettömiä, ettei luukkujen sulkeminen auta. Tiiviistä luukusta on etua myös kesällä liesituuletinta käytettäessä, ettei korvausilma tule takan/piipun kautta.

Lue lisää

Käytännössähän uunissa oleva hiillos hiipuu heti kun suljen pellin. Usein ei arinalla ole mitään, vaan kaikki on mennyt alakertaan.

Täytyy toki sanoa, että harrastan "salapolttoa". Puuni ovat niin kuivia, että piipusta ei näytä tulevan savua lainkaan.

Maatilan ilmava halkoliiteri on hyvä rakennus. Kokoakin on sen verran, että puut voivat kuivua kolme vuotta.

Jocu_ kirjoitti:

Noin minäkin kirjoittasin tuon ohjeen, jos pitäisi sellainen yleiseen jakeluun tehdä.

Uusavuttomuus on niin yleistä, että ohje on tehtävä idioottivarmaksi.

Täällähän kerron miten itse menettelen. Jokaisen asia on arvioida oma menettelynsä.

Lue lisää

mitä ihmettä ne vanhat jarrut sinkoilee. Eihän jotain asiaa voi osata jos ei sitä opettele. nämä "uusavuttomat" voi olla hieman nuorempia henkilöitä joidenka ei vaan kertakaikkiaan ole tarvinnut lämmittää vielä koskaan... oppia ikä kaikki..

Päinvastoin. Tuo sinun ohjesi kuuluu jo menneisyyteen, jossa talot olivat harakanpesiä (ilmeisesti omistat sellaisen). Tällöin hiilos jätettiin kytemään, jotta suraava pesällinen syttyisi helposti. Nykynormien tiiviissä talossa ohjeesi on hengenvaarallinen! Tilannetta ei muuten yhtään auta se että on koneellinen ilmastointi: se vetää taloon alipaineen ja silloin myrkykaasut tulevat suoraan ihmisten hengitettäviksi. Muistathan että häkä on ilmaa painavampi, joten se ei ihan heti poistu talosta.

Meillä on varaava takka olohuoneessa ja puuliesi keittiössä. Haluaisinkin pihistellä sähkölämmityskustannuksissa, eli miten suosittelette käyttämään tätä yhdistelmää?
Kannattaako esim. varaavassa takassa pitää tulta aina kun on kotosalla hereillä, vain polttaa vaan se yksi pesällinen jossain vaiheessa iltaa? Entä pidänkö silloin lasiluukut kiinni vai auki?
Entäpä puuliesi, kai sekin jotain lämmittää?

Snou kirjoitti:

Meillä on varaava takka olohuoneessa ja puuliesi keittiössä. Haluaisinkin pihistellä sähkölämmityskustannuksissa, eli miten suosittelette käyttämään tätä yhdistelmää?
Kannattaako esim. varaavassa takassa pitää tulta aina kun on kotosalla hereillä, vain polttaa vaan se yksi pesällinen jossain vaiheessa iltaa? Entä pidänkö silloin lasiluukut kiinni vai auki?
Entäpä puuliesi, kai sekin jotain lämmittää?

Lue lisää

Lämmitä niin paljon kuin puut riittävät ja kylmäkoneet jaksavat jäähdyttää, tarvittaessa.

Palamisilman pitää tulla aina arinan läpi, koska se samalla jäähdyttää arinaa.

Snou kirjoitti:

Meillä on varaava takka olohuoneessa ja puuliesi keittiössä. Haluaisinkin pihistellä sähkölämmityskustannuksissa, eli miten suosittelette käyttämään tätä yhdistelmää?
Kannattaako esim. varaavassa takassa pitää tulta aina kun on kotosalla hereillä, vain polttaa vaan se yksi pesällinen jossain vaiheessa iltaa? Entä pidänkö silloin lasiluukut kiinni vai auki?
Entäpä puuliesi, kai sekin jotain lämmittää?

Lue lisää

Polta se pesällinen (tai lisäten) Tv:a katsellessa ja se on siinä. Varaava takka luovuttaa lämpöä sitten huoneisiin. Takan lasiluukku pitäisi pitää kiinni, ettei kipinät ja hiilet pääse huoneeseen. Puuliesi lämmittää myös. Se antaa nopeasti lämmintä ja siinähän ruokakin kypsyy.

Jocu_ kirjoitti:

Lämmitä niin paljon kuin puut riittävät ja kylmäkoneet jaksavat jäähdyttää, tarvittaessa.

Palamisilman pitää tulla aina arinan läpi, koska se samalla jäähdyttää arinaa.

Lue lisää

Arina maksaa liki kympin eli kannattaa käyttää huolella. Meillä on takkauuni ollut käytössä 35 vuotta, vielä ei arinassa ole ilmennyt mitään heikennystä. Saa nähdä kuinka käy jatkossa.

Sytytän nykyään aina pesäni siten että laitan isommat puut alimmaisiksi ja pienillä sytytän kasan yläpuolelta, tulee huomattavasti vähemmän tummaa savua piipusta ja todenaköisesti palaa myös putaammin

kalle kirjoitti:

Sytytän nykyään aina pesäni siten että laitan isommat puut alimmaisiksi ja pienillä sytytän kasan yläpuolelta, tulee huomattavasti vähemmän tummaa savua piipusta ja todenaköisesti palaa myös putaammin

Lue lisää

Palaminen on puhdasta. Eiväthän itse puut pala, vaan niistä irtoavat kaasut.

Minä olen niin vanha, että myös sytytän vanhaan malliin.

En ole koskaan polttanut kerralla kuin yhden pesällisen. Ulkoilman lämpötilan mukaan pakkasilla 2 pesällistä tai kovilla pakkasilla joskus kolme ja tasaisin välein eli 24 tai 12 tai 8 tunnin jaksoissa.

Ei se ny nii oo. Nämä häkäpolttajat poistuu ns luannollisen poistuman kautta. Se o sitä evoluutiota. Ei tartte uskoa jos ei haluu.

Esimerkki meiltä.

Meillä ei ole käytössä termostaatteja.
Maalämpökone vain shunttaa lattian menoveden lämmön ulkolämpötilan mukaan.

Maalämmöllä sisälämpö tasainen 23 astetta.
Syksystä kevääseen koetetaan pitää leiviuunissa väh. 50 astetta lämpöä.
Se tarkoittaa pesällistä kolmen päivän välein. Muutoin ei lasten lapaset kuiva.
Uuni antaa mukavan poikittaissuuntaisen lämpösäteilyn kun maalämpö säteilee lattiasta kohti kattoa.
Kun leivinuuni on lämpöinen on sisälämmöt meillä noin 24...25 astetta.
-20 asteen pakkasella koetataan polttaa pesällinen joka päivä, ihan siksikin että jos tulee sähkökatko niin onpahan "bufferia".
Takka on alakerrassa/kellarissa melkolailla käyttämättä.

Varaavat uuni (3500kg) ja takka (2200kg) lämmittävät 1vrk hyvin ja toisen vuorokauden hieman ja kolmantena päivänä se ei juurikaan lämmitä.
Uunin lämmöt 1pv 200...150C, 2pv 100C, 3pv 50C.

Kahta pesällistä ei varaavassa kannattaisi peräjälkeen polttaa jotta lämpö kerkiää tasantua tulisijan rakenteissa, eikä lämpö karkaa niin pahasti "harakoille". Oma tapani on pitää muutama tunti taukoa pesällisten välissä, jos esim. leivinuuni pitää saada 300 asteeseen.

raksaaja kirjoitti:

Esimerkki meiltä.

Meillä ei ole käytössä termostaatteja.
Maalämpökone vain shunttaa lattian menoveden lämmön ulkolämpötilan mukaan.

Maalämmöllä sisälämpö tasainen 23 astetta.
Syksystä kevääseen koetetaan pitää leiviuunissa väh. 50 astetta lämpöä.
Se tarkoittaa pesällistä kolmen päivän välein. Muutoin ei lasten lapaset kuiva.
Uuni antaa mukavan poikittaissuuntaisen lämpösäteilyn kun maalämpö säteilee lattiasta kohti kattoa.
Kun leivinuuni on lämpöinen on sisälämmöt meillä noin 24...25 astetta.
-20 asteen pakkasella koetataan polttaa pesällinen joka päivä, ihan siksikin että jos tulee sähkökatko niin onpahan "bufferia".
Takka on alakerrassa/kellarissa melkolailla käyttämättä.

Varaavat uuni (3500kg) ja takka (2200kg) lämmittävät 1vrk hyvin ja toisen vuorokauden hieman ja kolmantena päivänä se ei juurikaan lämmitä.
Uunin lämmöt 1pv 200...150C, 2pv 100C, 3pv 50C.

Kahta pesällistä ei varaavassa kannattaisi peräjälkeen polttaa jotta lämpö kerkiää tasantua tulisijan rakenteissa, eikä lämpö karkaa niin pahasti "harakoille". Oma tapani on pitää muutama tunti taukoa pesällisten välissä, jos esim. leivinuuni pitää saada 300 asteeseen.

Lue lisää

Hanki vielä öljylämmitys varalle niin ei tarvitse kärvistellä alle 30:n viileydessä. Varma on aina varmaa.

Tuohon 30 asteeseen pääsee jos lämmittää molempia tulisijoja joka päivä.
(en kokeillut, mutta oma arvio naapuri kokeili)