miten käy

Itsellä oli ilmoitus muutamaan otteeseen kaksnelosella. Ensimmäisen miehen kanssa seurustelin melkein vuoden ja luulin sen olevan se oikea...mutta se sitten loppui ja kumma kyllä en oikeestaan surru sitä. Toisen kanssa seurusteltiin neljä kuukautta ja sama toistui. Nyt seurustelua kolmannen kanssa reilu puoli vuotta ja mahtavalta tuntuu. Jo hänen kosketuksensa polttaa kivasti. Samaa en ole koskaan kenenkään kanssa kokenut. Luulenpa että sinunkin kannattaa odottaa, kyl sen kipinän tuntee heti ekalla tapaamisella että onko sitä vai ei. Mukavia nuo kaks ekaa miestäkin oli ja hyvältä tuntui seurustella heidän kanssaan, mutta ei yhtään vedä vertoja tälle suhteelle!

On suuri todennäköisyys, että lennät selällesi järkytyksestä. Ihmisen mielikuvituksella on taipumus rakentaa netissä ihan oma mielikuvaihminen siitä toisesta osapuolesta. Minun neuvoni on kuitenkin se, että älä säikähdä sitä järkytystäsi, vaan suhtaudu siihen realiteettina ja ylimenevänä asiana.

Tietysti, jos mies paljastuu ihan pimeeksi, käyttäytyy kummallisesti tai haisee pahalle, voit unohtaa hänet samantien. Muuten suosittelen sitä, että jatkat tutustumista ja tapaat toisenkin kerran. Olen jostakin lukenut, että kannattaisi oikeasti tavata kolme kertaa ennen kuin tekee lopullisen hyväksy-hylkää-päätöksen. Tämä perustuu ihan siihen, että kun on haastateltu onnellisia pitkässä parisuhteessa eläviä ihmisiä, niin heistä vain pieni murto-osa on aloittanut suhteen "rakkautta ensi silmäyksellä"- tyyliin.

Minulla on tapahtunut näitä netissä ihastumisia ja sitten maanpinnalle putoamisia. Eivät nekään ole vaarallisia!!!

Oma tarinani alkoi viime kesänä. Minulla oli profiili, ja sain vain muutamia yhteydenottoja. (Mies, kuvat ja hyvä kuvaus siitä, mitä haen.) Niistä yksi oli juuri tuollainen, tekstit jäivät mieleen päiviksi ja puhelimessa puhuessa tuntui hyvältä. Aikataulut vain eivät sopineet...

Sitten tapasimme, juttelimme ja erosimme. Aluksi tämä ei tuntunut oikein miltään, mutta toisen tapaamisen jälkeen huomasin odottavani uusia tapaamisia tosi kovasti. Olemme nyt kehittelemässä ihan toimivaa suhdetta, kummallakaan ei ole kiire. Ja aikatauluja saa sovittaa edelleen, me, työmme, molempien lapset...

Niin että kannattaa katsella ihan rauhassa. Ei aina edes ensi tapaamisella voi sanoa, millainen toinen oikeasti on.

Yleinen käsitys näyttää olevan, että tavatessa päätetään ensimmäisen minuutin aikana ettei ole "kemiaa" ja kärsitään kohteliaisuudesta puoli tuntia. Ja minä kun olen kuvitellut ihan yksikseni olevan sitä mieltä ettei yhden tapaamisen perusteella voi kovin suuria johtopäätöksiä tehdä - korkeintaan ulkoisista seikoista voi huomioita tehdä (harva pystyy todella avoimesti puolitutun kanssa keskustelemaan). Sanoisin että kannattaa lähteä ilman suuria ennakko-odotuksia ja antaa tarvittaessa miehelle (ja myös itsellesi) uusi mahdollisuus ellei paljastu esim. että mies on valehdellut treffeille päästäkseen.

Jos tuntuu jokseenkin neutraalilta, ei sen tarvitse merkitä etteikö ihmisestä voisi myöhemmin löytyä myöhemmin sitä parempaa puolta, mikä on saanut sopimaan tapaamisesta.

Tietysti pitää tervettä epäluuloa olla, feikkejä, huijareita, varattuja ym. täällä myös liikkuu muttei varmaankaan niin paljoa kuin voisi tämän palstan kijoituksista päätellä - yleensähän negatiivisista asioista puhutaan enemmän ja "kovaäänisesti", onnellisesti parin löytäneet luultavammin keskittyvät uuden suhteen vaalimiseen nettiin kirjoittelun sijasta...

Toivotaan että pääset hyväksi esimerkiksi siitä, että tämä touhu ei ole pelkkää pelleilyä. :)

Varaudu siihen, että toinen on aivan eri näköinen, mitä sanoo suunnilleen olevansa ja ulkonäkö voi saada sinut suorastaan shokkiin. Tee itsellesi mielikuva jostakin tosi rumasta kaverista, että et odota liikoja. Itselleni tuli kova pettymys, kun kaveri kehui itseään kivannäköiseksi ja oli kaikkea muuta. Kunpa kaverit mieluumminkin vähättelisivät ulkonäköään kuin lisäisivät siihen aimo annoksen hyvää. Järkevä toimintatapa mielestäni, koska totuus tulee kuitenkin ilmi.