AMK versus Yliopistot

Lueppas uudestaan, kyllä siellä on myös sen tavallisen opettajan eli lehtorin vaatimukset (ylempi korkeakoulututkinta ja kolmen vuoden työkokemus)!!!!!

Torvi kirjoitti:

Lueppas uudestaan, kyllä siellä on myös sen tavallisen opettajan eli lehtorin vaatimukset (ylempi korkeakoulututkinta ja kolmen vuoden työkokemus)!!!!!

Missä kohden sinun alkuperäistä tekstiäsi niin sanottiin?

missä? kirjoitti:

Missä kohden sinun alkuperäistä tekstiäsi niin sanottiin?

Mm. heti ensimmäisen kappaleen lopussa.. eli "ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. "

Kyllä virallisesti myös yliopisto on koulu. Siitä vapaudesta puheen ollen olen itse valmistunut sieltä korkeakoulusta sellaiselta puolelta, josta vapaus oli todella kaukana!

erheellisiä luuloja AMK:n koulumaisuudesta.

on koulu kirjoitti:

Kyllä virallisesti myös yliopisto on koulu. Siitä vapaudesta puheen ollen olen itse valmistunut sieltä korkeakoulusta sellaiselta puolelta, josta vapaus oli todella kaukana!

Lue lisää

Yliopisto ei ole koulu.

olla kirjoitti:

erheellisiä luuloja AMK:n koulumaisuudesta.

Eikös ammattikorkeassa ole pakko osallistua suurimmalle osalle "tunneista" ja istua pulpetissa 8-16 ja välissä "välitunnit"?
Minusta se on koulumaista. Siis juuri tätä tarkoitin koulumaisuudella.

Vedän tähän saman esimerkin yliopistosta: Kahteen periodiin en ole käynyt yhdelläkään luennolla. Olen opiskellut asiat kotonani luentomonisteesta ja kirjoista, sekä käyttänyt hyväkseni Internetissä olevaa materiaalia.

nyt on puurot ja vellit sek... kirjoitti:

Yliopisto ei ole koulu.

Kyllä säädösten mukaan sekä ammattikorkeakoulu että yliopistot ovat molemmat kouluja, toki niissä lukee, että KORKEAkouluja, mutta kouluja kuitenkin

mikä koulu kirjoitti:

Kyllä säädösten mukaan sekä ammattikorkeakoulu että yliopistot ovat molemmat kouluja, toki niissä lukee, että KORKEAkouluja, mutta kouluja kuitenkin

Yliopisto on monista toimijoista koostuva tiedeyhteisö.

mikä koulu kirjoitti:

Kyllä säädösten mukaan sekä ammattikorkeakoulu että yliopistot ovat molemmat kouluja, toki niissä lukee, että KORKEAkouluja, mutta kouluja kuitenkin

No, en ole kyllä asiasta aivan varma. Mutta jos sinulle on linkkiä antaa asiaan niin saisin varmuuden. Itse en löytänyt yhteyttä pikaisella haulla, ja sanakirjastakin koitin katsoa, mutta siinä ei ole määritelty "koulua"

Riksu kirjoitti:

Yliopisto on monista toimijoista koostuva tiedeyhteisö.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu

Virheellinen luulija kirjoitti:

Eikös ammattikorkeassa ole pakko osallistua suurimmalle osalle "tunneista" ja istua pulpetissa 8-16 ja välissä "välitunnit"?
Minusta se on koulumaista. Siis juuri tätä tarkoitin koulumaisuudella.

Vedän tähän saman esimerkin yliopistosta: Kahteen periodiin en ole käynyt yhdelläkään luennolla. Olen opiskellut asiat kotonani luentomonisteesta ja kirjoista, sekä käyttänyt hyväkseni Internetissä olevaa materiaalia.

Lue lisää

valitan.

Virheellinen luulija kirjoitti:

Eikös ammattikorkeassa ole pakko osallistua suurimmalle osalle "tunneista" ja istua pulpetissa 8-16 ja välissä "välitunnit"?
Minusta se on koulumaista. Siis juuri tätä tarkoitin koulumaisuudella.

Vedän tähän saman esimerkin yliopistosta: Kahteen periodiin en ole käynyt yhdelläkään luennolla. Olen opiskellut asiat kotonani luentomonisteesta ja kirjoista, sekä käyttänyt hyväkseni Internetissä olevaa materiaalia.

Lue lisää

Ei ole pakko istua, eivätkä koulupäivät ole aina yhtä pitkiä. Ihan itse olen työjärjestyksenikin tehnyt ja tulen ja menen lähes miten haluan.

Mitenkäs se sanonta meni...olisko ollu "luulo ei ole tiedon väärti"...

opiskelija kirjoitti:

Ei ole pakko istua, eivätkä koulupäivät ole aina yhtä pitkiä. Ihan itse olen työjärjestyksenikin tehnyt ja tulen ja menen lähes miten haluan.

Mitenkäs se sanonta meni...olisko ollu "luulo ei ole tiedon väärti"...

Lue lisää

Eikö ammattikorkeissa olekkaan pakko-osallistuminen luennoille?
No, joka päivä opin jotain uutta. Luulo ei todellakaan ole tiedon väärti.

Virheellinen luulija kirjoitti:

Eikös ammattikorkeassa ole pakko osallistua suurimmalle osalle "tunneista" ja istua pulpetissa 8-16 ja välissä "välitunnit"?
Minusta se on koulumaista. Siis juuri tätä tarkoitin koulumaisuudella.

Vedän tähän saman esimerkin yliopistosta: Kahteen periodiin en ole käynyt yhdelläkään luennolla. Olen opiskellut asiat kotonani luentomonisteesta ja kirjoista, sekä käyttänyt hyväkseni Internetissä olevaa materiaalia.

Lue lisää

Mikäs se teidän "akateeminen vartti" on jollei välitunti?

Älä vain sano että "..mahdollisuus älylliseen debattiin tiedeyhteisön muiden jäsenten kanssa."

välitunti kirjoitti:

Mikäs se teidän "akateeminen vartti" on jollei välitunti?

Älä vain sano että "..mahdollisuus älylliseen debattiin tiedeyhteisön muiden jäsenten kanssa."

Et taida tietää edes mikä akateeminen vartti on?

Akateeminen vartti kirjoitti:

Et taida tietää edes mikä akateeminen vartti on?

Täytyy myöntää että varmaa tietoa ei asiasta ole, mutta oletin sen olevan yliopistossa vartin pituinen tauko luentojen ym. välissä.

Mikäli tässä erehdyin en silti katso sen olevan suurikaan synti, kun aiemmin siellä joku urho väitti kirkkain silmin AMK:ssa olevan yleinen paikallaolovelvollisuus ja 8-16 kestävät päivät.
Että semmosta.

Ai niin, valaisethan sitten minua akateemisen vartin tarkalla määritelmällä, niin ei mene homma pelkäksi leukain louskutukseksi.

Virheellinen luulija kirjoitti:

Eikö ammattikorkeissa olekkaan pakko-osallistuminen luennoille?
No, joka päivä opin jotain uutta. Luulo ei todellakaan ole tiedon väärti.

Eri alojen välillä kuitenkin on eroja, esim. kuulemma sosiaali- ja terveysalalla on aika tiukat läsnäolovaatimukset, mikä nyt on ihan ymmärrettävääkin. Kukapa haluaisi verkkokurssin käynyttä hoitajaa omalle kontolleen...

Kyllähän sitä yliopistossakin annetaan valmiiksi lukujärjestykset ja pakko on demoihin osallistua, näin (ainakin) OKL:ssa.

tiedä kirjoitti:

Täytyy myöntää että varmaa tietoa ei asiasta ole, mutta oletin sen olevan yliopistossa vartin pituinen tauko luentojen ym. välissä.

Mikäli tässä erehdyin en silti katso sen olevan suurikaan synti, kun aiemmin siellä joku urho väitti kirkkain silmin AMK:ssa olevan yleinen paikallaolovelvollisuus ja 8-16 kestävät päivät.
Että semmosta.

Ai niin, valaisethan sitten minua akateemisen vartin tarkalla määritelmällä, niin ei mene homma pelkäksi leukain louskutukseksi.

Lue lisää

Akateeminen vartti on aika, jonka saa myöhästyä luennoilta olematta myöhässä. Se ei ole varsinainen tauko luentojen välissä, saman aineen luennot pidetään yleensä putkeen, jos ei erikseen muuta sovita, normaalisti yksi luento kestää 2h. Itselläni, on luentojen väliin jää 2h-4h tauko.
Olen ymmärtänyt, että akateeminen vartti on sitä varten, että kun luennoitsija tulee sisään, kaikki on asettautuneet paikoilleen ja hälinä on laantunut salissa sen verran, että luento voi alkaa ilman häiriöitä.

opiskelija kirjoitti:

Eri alojen välillä kuitenkin on eroja, esim. kuulemma sosiaali- ja terveysalalla on aika tiukat läsnäolovaatimukset, mikä nyt on ihan ymmärrettävääkin. Kukapa haluaisi verkkokurssin käynyttä hoitajaa omalle kontolleen...

Kyllähän sitä yliopistossakin annetaan valmiiksi lukujärjestykset ja pakko on demoihin osallistua, näin (ainakin) OKL:ssa.

Lue lisää

Ei meille ole annettu mitään lukujärjestyksiä vaan ohjeellinen kurssien suoritusjärjestys. En tosin valinnut kursseja sen mukaan.
Demoihin osallistuminen ei ole sama asia kuin pakko-osallistuminen luennoille. Meilläkin on 40% demoista suoritettava tenttioikeuden saamiseksi, mutta demojen tarkistukseen ei ole välttämätöntä "osallistua".

++linkki++ kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu

Wikipedia voi olla validi lähde ainoastaan amk-tasolla. Ihan itsekkö lisäsit sen sinne?

Yliopisto kuuluu suomalaiseen koulujärjestelmään, johon sinäkin viittasit, mutta se on tiedeyhteisö. Koulu-termi on hieman halveeraavaa ylintä ja tasokkainta opetusta antavalle instituutiolle Suomessa. Oletko samaa mieltä?

Akateeminen vartti kirjoitti:

Akateeminen vartti on aika, jonka saa myöhästyä luennoilta olematta myöhässä. Se ei ole varsinainen tauko luentojen välissä, saman aineen luennot pidetään yleensä putkeen, jos ei erikseen muuta sovita, normaalisti yksi luento kestää 2h. Itselläni, on luentojen väliin jää 2h-4h tauko.
Olen ymmärtänyt, että akateeminen vartti on sitä varten, että kun luennoitsija tulee sisään, kaikki on asettautuneet paikoilleen ja hälinä on laantunut salissa sen verran, että luento voi alkaa ilman häiriöitä.

Lue lisää

on nimittäin hieman laajempi käsite ;)

Voi vitsi mitä tietäjiä...

Riksu kirjoitti:

Wikipedia voi olla validi lähde ainoastaan amk-tasolla. Ihan itsekkö lisäsit sen sinne?

Yliopisto kuuluu suomalaiseen koulujärjestelmään, johon sinäkin viittasit, mutta se on tiedeyhteisö. Koulu-termi on hieman halveeraavaa ylintä ja tasokkainta opetusta antavalle instituutiolle Suomessa. Oletko samaa mieltä?

Lue lisää

Sä tunnut tietävän paljon asioita...hih

sinäkään tietävän, kirjoitti:

on nimittäin hieman laajempi käsite ;)

Voi vitsi mitä tietäjiä...

"Voi vitsi mitä tietäjiä..."
Laajempi käsite varmaan onkin. Mutta valista meitä, ah suuri tietäjä. ;)

Oi, valista meitä kirjoitti:

"Voi vitsi mitä tietäjiä..."
Laajempi käsite varmaan onkin. Mutta valista meitä, ah suuri tietäjä. ;)

nöyränä koululaisena valistamaan.

(Kunhan annoin sinulle ärsykkeen ottaa asiasta selvää;))

mikä olisin kirjoitti:

nöyränä koululaisena valistamaan.

(Kunhan annoin sinulle ärsykkeen ottaa asiasta selvää;))

Et siis tiedäkkään mistään mitään, kunhan halusit provota. ;D
Huvinsa kullakin.

turhaan leukojasi loksutit kirjoitti:

Et siis tiedäkkään mistään mitään, kunhan halusit provota. ;D
Huvinsa kullakin.

huomattavasti enemmän kuin sinä.

näköjään kirjoitti:

huomattavasti enemmän kuin sinä.

että et tiedä mitään. ;D
Yrität vain päteä. Muutoinhan olisit kertonut tämän suuren salaisuuden, mitä tarkoittaa akateeminen vartti?

tuntuu kirjoitti:

että et tiedä mitään. ;D
Yrität vain päteä. Muutoinhan olisit kertonut tämän suuren salaisuuden, mitä tarkoittaa akateeminen vartti?

Akateeminen vartti on käytäntö, jonka mukaan KAIKKI kyseisen käytännön piiriin kuuluvat tapahtumat alkavat viisitoista minuuttia ilmoitetun ajankohdan jälkeen.

------------> kirjoitti:

Akateeminen vartti on käytäntö, jonka mukaan KAIKKI kyseisen käytännön piiriin kuuluvat tapahtumat alkavat viisitoista minuuttia ilmoitetun ajankohdan jälkeen.

korostit sanan KAIKKI. Minkä vuoksi?
Mitä tämän "käytännön piiriin kuuluvia tapahtumia" on yliopistossa olevien luentojen lisäksi, ja miten tämä todistaa mitään, mitä aikaisemmin väitit?

nyt on jo asiaa, melkein kirjoitti:

korostit sanan KAIKKI. Minkä vuoksi?
Mitä tämän "käytännön piiriin kuuluvia tapahtumia" on yliopistossa olevien luentojen lisäksi, ja miten tämä todistaa mitään, mitä aikaisemmin väitit?

Lue lisää

Kai yliopistolla nyt muutakin ohjelmaa on kuin luennoilla istumista. Ainakin toivon niin.

väittänyt? kirjoitti:

Kai yliopistolla nyt muutakin ohjelmaa on kuin luennoilla istumista. Ainakin toivon niin.

Ei akateeminen vartti nimittäin koske muita kuin luentoja. Olet väittänyt? "Tiedäkkämpäs ja näköjään huomattavasti enemmän kuin sinä.". Ahaa. Tiedätpäs tosiaan, jos et tiennyt edes sitä, että akateeminen vartti ei koske kuin luentoja, eikä niitäkään jos muutoin on sovittu.

Hehe kirjoitti:

Ei akateeminen vartti nimittäin koske muita kuin luentoja. Olet väittänyt? "Tiedäkkämpäs ja näköjään huomattavasti enemmän kuin sinä.". Ahaa. Tiedätpäs tosiaan, jos et tiennyt edes sitä, että akateeminen vartti ei koske kuin luentoja, eikä niitäkään jos muutoin on sovittu.

Lue lisää

väärässä.

(Kunhan varoitan)

onko linkkiä? kirjoitti:

Sä tunnut tietävän paljon asioita...hih

Jos et jo tiennyt, yliopiston erottaa koulusta esimerkiksi se, että kouluissa on varsinaisesti opiskelijoita ja opettajia. Yliopistossa puolestaan on paljon työntekijöitä, jotka tekevät itse tutkimusta eivätkä opeta lainkaan. Mitä he mielestäsi sitten ovat tässä "koulussa"? Koululle on ominaista myös se että opetettava asia pysyy aina kutakuinkin samana jolloin tuotos on myös joka vuosi sama. Yliopistossa saattaa joka vuosi olla tietyn niminen kurssi, mutta sisältö voi riippua paljonkin professorin meneillään olevan tutkimuksen aihepiiristä. Ylioppilaan rooli tässä tiedeyhteisössä on samankaltainen kuin näiden tutkijoidenkin. Kaikki ovat oppimassa ja parhaimillaan tuottamassa uutta tutkimusta ovat he sitten töissä tai opiskelemassa tutkintoa varten.

.... kirjoitti:

Jos et jo tiennyt, yliopiston erottaa koulusta esimerkiksi se, että kouluissa on varsinaisesti opiskelijoita ja opettajia. Yliopistossa puolestaan on paljon työntekijöitä, jotka tekevät itse tutkimusta eivätkä opeta lainkaan. Mitä he mielestäsi sitten ovat tässä "koulussa"? Koululle on ominaista myös se että opetettava asia pysyy aina kutakuinkin samana jolloin tuotos on myös joka vuosi sama. Yliopistossa saattaa joka vuosi olla tietyn niminen kurssi, mutta sisältö voi riippua paljonkin professorin meneillään olevan tutkimuksen aihepiiristä. Ylioppilaan rooli tässä tiedeyhteisössä on samankaltainen kuin näiden tutkijoidenkin. Kaikki ovat oppimassa ja parhaimillaan tuottamassa uutta tutkimusta ovat he sitten töissä tai opiskelemassa tutkintoa varten.

Lue lisää

Mutta meille opiskelijoille se yliopisto on koulu. Ainakin minä olen siellä oppimassa aivan kuten lukiossa ja peruskoulussakin. TOki jotkut yrittävät pönkittää huonoa itsetuntoaan väittämällä yliopistoa ties miksi mutta totuus on että koulu se vain on.

.... kirjoitti:

Jos et jo tiennyt, yliopiston erottaa koulusta esimerkiksi se, että kouluissa on varsinaisesti opiskelijoita ja opettajia. Yliopistossa puolestaan on paljon työntekijöitä, jotka tekevät itse tutkimusta eivätkä opeta lainkaan. Mitä he mielestäsi sitten ovat tässä "koulussa"? Koululle on ominaista myös se että opetettava asia pysyy aina kutakuinkin samana jolloin tuotos on myös joka vuosi sama. Yliopistossa saattaa joka vuosi olla tietyn niminen kurssi, mutta sisältö voi riippua paljonkin professorin meneillään olevan tutkimuksen aihepiiristä. Ylioppilaan rooli tässä tiedeyhteisössä on samankaltainen kuin näiden tutkijoidenkin. Kaikki ovat oppimassa ja parhaimillaan tuottamassa uutta tutkimusta ovat he sitten töissä tai opiskelemassa tutkintoa varten.

Lue lisää

- Kurssien sisältö muuttuu vuosittain ja kurssin vetäjän mukaan

- Kyllä kuule se yliopisto-opiskelijan tuottama tutkimus on hyvin lähellä sama AMK-opiskelijan tuottama.

Voi teitä tieteentekijöitä...

AMK:ssakin kirjoitti:

- Kurssien sisältö muuttuu vuosittain ja kurssin vetäjän mukaan

- Kyllä kuule se yliopisto-opiskelijan tuottama tutkimus on hyvin lähellä sama AMK-opiskelijan tuottama.

Voi teitä tieteentekijöitä...

Lue lisää

...päättää. :D Jos kerran säälit meitä ("Voi teitä..") niin miksi yrität niin vimmatusti todistella, että opetus on samanlaista, ja teidän "tutkimuksenne" (jota AMK:ssa ei edes tehdä) on ihan vastavaa... Yritätkö sinä todistaa, että tekin olette säälittäviä, vai mihin oikein pyrit?

Kyllä kateus on kamala tauti! :D

Virheellinen luulija kirjoitti:

Eikös ammattikorkeassa ole pakko osallistua suurimmalle osalle "tunneista" ja istua pulpetissa 8-16 ja välissä "välitunnit"?
Minusta se on koulumaista. Siis juuri tätä tarkoitin koulumaisuudella.

Vedän tähän saman esimerkin yliopistosta: Kahteen periodiin en ole käynyt yhdelläkään luennolla. Olen opiskellut asiat kotonani luentomonisteesta ja kirjoista, sekä käyttänyt hyväkseni Internetissä olevaa materiaalia.

Lue lisää

Mitkä ketun välitunnit? :D

...nyt... kirjoitti:

...päättää. :D Jos kerran säälit meitä ("Voi teitä..") niin miksi yrität niin vimmatusti todistella, että opetus on samanlaista, ja teidän "tutkimuksenne" (jota AMK:ssa ei edes tehdä) on ihan vastavaa... Yritätkö sinä todistaa, että tekin olette säälittäviä, vai mihin oikein pyrit?

Kyllä kateus on kamala tauti! :D

Lue lisää

osaamisesi rajallisuuden. Kaikki tässä maailmassa ovat yksilöitä, joten yleistäminen ei valitettavasti onnistu. (amk vs. yliopisto jne.)

Sen myönnän, että yliopistosta valmistuu keskimääräisesti huomattavasti pätevämpiä ammattilaisia. Pointtini on se, että myös AMK tarjoaa mahdollisuuden hankkia vastaava osaaminen.

Tästä asiasta palstalle kirjoittaja tuntuvat olen kovastikin eri mieltä.

sinua ymmärtämään kirjoitti:

osaamisesi rajallisuuden. Kaikki tässä maailmassa ovat yksilöitä, joten yleistäminen ei valitettavasti onnistu. (amk vs. yliopisto jne.)

Sen myönnän, että yliopistosta valmistuu keskimääräisesti huomattavasti pätevämpiä ammattilaisia. Pointtini on se, että myös AMK tarjoaa mahdollisuuden hankkia vastaava osaaminen.

Tästä asiasta palstalle kirjoittaja tuntuvat olen kovastikin eri mieltä.

Lue lisää

...hoksottimiasi sen sijaan, että yrittäisit saada muut ymmärtämään?

Kun yhtäältä...
- ammattikorkeakouluun on helpompi päästä sisään kuin samalle alalle yliopistoon -> opiskelija-aines AMK:ssa on keskimäärin heikompaa joko motivaatioltaan tai valmiuksiltaan -> opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat opiskelijamateriaalin enemmistön tason mukaisesti yliopistoa matalammat, ja ovat sitä KAIKILLE
- ammattikorkeakoulutus kestää vähemmän aikaa kuin akateeminen koulutus
..ja toisaalta...
- alalle motivoitunein väki menee yliopistoon samaan alan korkeinta opetusta, ja nauttii sitä siellä pitempään ja kovempien vaatimusten alaisena

...niin miten sinä AMK:ssa saavutat sen väittämsäi 'yliopistotasoa vastaavan osaamisen', vaikka yksilönä olisit kuinka lahjakas ja motivoitunut?

Jos pelkkä jonkintasoinen opetus alalta, 'mahdollisuuden tarjoaminen' riittää, niin tuostahan seuraisi loogisesti, että ammattikoulussa puolestaan voi yksittäistapaua saavuttaa AMK-tason, koska ammattikoulukin tarjoaa sen mahdollisuuden opiskella alaa. Ja jos A = B ja B = C, niin silloinhan A = C - eli ammattikoulustakin saattaa yksittäistapauksissa valmistua yliopistotasoisia osaajia. Soiko mikään kello?

Tottahan se on, ja oikeassa olet, että itsestä se on kiinni yliopistossa - ja varmaan AMK:ssakin - kuinka suuren hyödyn siitä tarjotusta (pääsykokeiden kautta menneenä sanoisin pikemminkin "hankitusta" enkä "tarjotusta") tilaisuudesta ottaa. Mutta kyllä se opetuksen tavoitetasokin jotain rajoja asettaa.

...käyttää ensin itse... kirjoitti:

...hoksottimiasi sen sijaan, että yrittäisit saada muut ymmärtämään?

Kun yhtäältä...
- ammattikorkeakouluun on helpompi päästä sisään kuin samalle alalle yliopistoon -> opiskelija-aines AMK:ssa on keskimäärin heikompaa joko motivaatioltaan tai valmiuksiltaan -> opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat opiskelijamateriaalin enemmistön tason mukaisesti yliopistoa matalammat, ja ovat sitä KAIKILLE
- ammattikorkeakoulutus kestää vähemmän aikaa kuin akateeminen koulutus
..ja toisaalta...
- alalle motivoitunein väki menee yliopistoon samaan alan korkeinta opetusta, ja nauttii sitä siellä pitempään ja kovempien vaatimusten alaisena

...niin miten sinä AMK:ssa saavutat sen väittämsäi 'yliopistotasoa vastaavan osaamisen', vaikka yksilönä olisit kuinka lahjakas ja motivoitunut?

Jos pelkkä jonkintasoinen opetus alalta, 'mahdollisuuden tarjoaminen' riittää, niin tuostahan seuraisi loogisesti, että ammattikoulussa puolestaan voi yksittäistapaua saavuttaa AMK-tason, koska ammattikoulukin tarjoaa sen mahdollisuuden opiskella alaa. Ja jos A = B ja B = C, niin silloinhan A = C - eli ammattikoulustakin saattaa yksittäistapauksissa valmistua yliopistotasoisia osaajia. Soiko mikään kello?

Tottahan se on, ja oikeassa olet, että itsestä se on kiinni yliopistossa - ja varmaan AMK:ssakin - kuinka suuren hyödyn siitä tarjotusta (pääsykokeiden kautta menneenä sanoisin pikemminkin "hankitusta" enkä "tarjotusta") tilaisuudesta ottaa. Mutta kyllä se opetuksen tavoitetasokin jotain rajoja asettaa.

Lue lisää

"Jos pelkkä jonkintasoinen opetus alalta, 'mahdollisuuden tarjoaminen' riittää, niin tuostahan seuraisi loogisesti, että ammattikoulussa puolestaan voi yksittäistapaua saavuttaa AMK-tason, koska ammattikoulukin tarjoaa sen mahdollisuuden opiskella alaa. Ja jos A = B ja B = C, niin silloinhan A = C - eli ammattikoulustakin saattaa yksittäistapauksissa valmistua yliopistotasoisia osaajia. Soiko mikään kello? "

Luepas nyt tuo sinun oma tekstisi oikein ajatuksella läpi. Siinä ei ole loogisen ajattelun sääntöjen mukaan mitään tolkkua.

...käyttää ensin itse... kirjoitti:

...hoksottimiasi sen sijaan, että yrittäisit saada muut ymmärtämään?

Kun yhtäältä...
- ammattikorkeakouluun on helpompi päästä sisään kuin samalle alalle yliopistoon -> opiskelija-aines AMK:ssa on keskimäärin heikompaa joko motivaatioltaan tai valmiuksiltaan -> opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat opiskelijamateriaalin enemmistön tason mukaisesti yliopistoa matalammat, ja ovat sitä KAIKILLE
- ammattikorkeakoulutus kestää vähemmän aikaa kuin akateeminen koulutus
..ja toisaalta...
- alalle motivoitunein väki menee yliopistoon samaan alan korkeinta opetusta, ja nauttii sitä siellä pitempään ja kovempien vaatimusten alaisena

...niin miten sinä AMK:ssa saavutat sen väittämsäi 'yliopistotasoa vastaavan osaamisen', vaikka yksilönä olisit kuinka lahjakas ja motivoitunut?

Jos pelkkä jonkintasoinen opetus alalta, 'mahdollisuuden tarjoaminen' riittää, niin tuostahan seuraisi loogisesti, että ammattikoulussa puolestaan voi yksittäistapaua saavuttaa AMK-tason, koska ammattikoulukin tarjoaa sen mahdollisuuden opiskella alaa. Ja jos A = B ja B = C, niin silloinhan A = C - eli ammattikoulustakin saattaa yksittäistapauksissa valmistua yliopistotasoisia osaajia. Soiko mikään kello?

Tottahan se on, ja oikeassa olet, että itsestä se on kiinni yliopistossa - ja varmaan AMK:ssakin - kuinka suuren hyödyn siitä tarjotusta (pääsykokeiden kautta menneenä sanoisin pikemminkin "hankitusta" enkä "tarjotusta") tilaisuudesta ottaa. Mutta kyllä se opetuksen tavoitetasokin jotain rajoja asettaa.

Lue lisää

tähän?

tuppis@@ kirjoitti:

Mutta meille opiskelijoille se yliopisto on koulu. Ainakin minä olen siellä oppimassa aivan kuten lukiossa ja peruskoulussakin. TOki jotkut yrittävät pönkittää huonoa itsetuntoaan väittämällä yliopistoa ties miksi mutta totuus on että koulu se vain on.

Lue lisää

Niin on meille opiskelijoille, mutta kun siellä on muitakin kuin me opiskelijat ja opettajat toisin kuin amk puolella. Kyseessä on yliopisoton lain mukaiset tehtävät ei mikään pönkittäminen.

ammattikoulun kirjoitti:

tähän?

...siksi, että ammattikorkeakoulu on enemmän ammattikoulu kuin korkeakoulu.

Kissa pöydälle kirjoitti:

...siksi, että ammattikorkeakoulu on enemmän ammattikoulu kuin korkeakoulu.

tietämyksesi.

Osoitit taas kirjoitti:

tietämyksesi.

Sinustako sellainen, joka niputtaa AMK:n ja ammattikoulut, on tietämätön?

Arvaapas mitä akateemiset ajattelevat sellaisesta, joka sekoittaa AMK:n ja korkeakoulut?

Sivusta naurava kirjoitti:

Sinustako sellainen, joka niputtaa AMK:n ja ammattikoulut, on tietämätön?

Arvaapas mitä akateemiset ajattelevat sellaisesta, joka sekoittaa AMK:n ja korkeakoulut?

Lue lisää

on erittäin vähän. Ei tässä vaadita kuin hiukkanen yleissivistystä ja yleistä tietämystä asioista. Juu'u.

Minuakin naurattaa ja välillä kovaakin.

"Että yliopistoissa opettavat professorit kuuluvat maamme parhaimmistoon omalla tieteenalallaan"

Vieläkö joku uskoo tälläistä soopaa???? Työelämässä on paaaaljon osaavampia kavereita kuin esim TKK:lla oli vaikka muka olivatkin huippuasiantuntijoita. Monen kirjavaa sakiia tuolla proffissa on jotkut eivät ole tässä päivässä mukana enää yhtään....

Kuinka?

Kyllä MUODOLLISESTI pätee seuraava:
kauppatieteiden kandi vastaa tradenomia (molemmat alempia korkeakoulututkintoja)
kauppatieteiden maisteri vastaa tradedomi ylempi AMK:ta (molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja). Toivottavasti vain muodollisesti sillä sisällöiltään niiden todella PITÄISI olla erilaisia, muutoin tällä eurooppalaisella duaalimallilla ei olisi mitään mieltä.

Koskee usein myös kokouksia, seminaareja sekä väitöksiä yms.

Ei kai tähän sitten enää ole mitää sanomista?

(Muista että varoitin sinua ;))

koko akateeminen vartti on naurettava muinaisjäänne.

aika sälli! kirjoitti:

Koskee usein myös kokouksia, seminaareja sekä väitöksiä yms.

Ei kai tähän sitten enää ole mitää sanomista?

(Muista että varoitin sinua ;))

Kyllä, väärässä olin ja nyt nolottaa. ;)
Unohdin täysin väitöstilaisuudet, jotka todellakin usein noudattavat tuota akateemista varttia.
Seminaareja tuo ei tosin mielestäni koske.
Kokouksista en sitten tiedä.

Kerro, miksi ihmeessä kesti näin kauan pinnistää ulos tuo tieto? ;)

saihan sen susta ulos kirjoitti:

Kyllä, väärässä olin ja nyt nolottaa. ;)
Unohdin täysin väitöstilaisuudet, jotka todellakin usein noudattavat tuota akateemista varttia.
Seminaareja tuo ei tosin mielestäni koske.
Kokouksista en sitten tiedä.

Kerro, miksi ihmeessä kesti näin kauan pinnistää ulos tuo tieto? ;)

Lue lisää

Ei siinä sen kummempaa.

saihan sen susta ulos kirjoitti:

Kyllä, väärässä olin ja nyt nolottaa. ;)
Unohdin täysin väitöstilaisuudet, jotka todellakin usein noudattavat tuota akateemista varttia.
Seminaareja tuo ei tosin mielestäni koske.
Kokouksista en sitten tiedä.

Kerro, miksi ihmeessä kesti näin kauan pinnistää ulos tuo tieto? ;)

Lue lisää

Koskee myös väitöksiä, myös seminaareja ja myös kokouksia ja myös kaikkia muita yliopiston tapahtumia lukukauden avajaisista alkaen. JOLLEI TOISIN OLE ILMOITETTU

Mielestäni kirjoitti:

koko akateeminen vartti on naurettava muinaisjäänne.

Jos itse on yliopistossa huomaa varsin nopeasti tuon vartin käytännöllisyyden. Esim kun ei ole mitään varsinaisia suunniteltuja koulupäiviä joiden mukaan koko ryhmä liikkuisi, vaan jokainen menee oman suunnitelmansa mukaisesti. Esimerkiksi luentojen osalta on kätevää että ne alkavat aina tasatunnein 15min parillisilla tunneilla, jolloin jokainen voi itse suunnitella mille luennoille menee ja ei tule outoja päällekkäisyyksiä ja ristikkäisyyksiä ja aina on välissä puoli tuntinen. Lisäksi jossain välissä on käytävä esim syömässä kun virallista "ruokavälkkää" ei ole. Tuo varttien antama puolituntinen luentojen välissä toimii mainiosti ja antaa kaikille samat edellytykset suunnitella päivänsä.

.... kirjoitti:

Jos itse on yliopistossa huomaa varsin nopeasti tuon vartin käytännöllisyyden. Esim kun ei ole mitään varsinaisia suunniteltuja koulupäiviä joiden mukaan koko ryhmä liikkuisi, vaan jokainen menee oman suunnitelmansa mukaisesti. Esimerkiksi luentojen osalta on kätevää että ne alkavat aina tasatunnein 15min parillisilla tunneilla, jolloin jokainen voi itse suunnitella mille luennoille menee ja ei tule outoja päällekkäisyyksiä ja ristikkäisyyksiä ja aina on välissä puoli tuntinen. Lisäksi jossain välissä on käytävä esim syömässä kun virallista "ruokavälkkää" ei ole. Tuo varttien antama puolituntinen luentojen välissä toimii mainiosti ja antaa kaikille samat edellytykset suunnitella päivänsä.

Lue lisää

seminaarit, väitökset, kokoukset ;)


"outoja päällekkäisyyksiä ja ristikkäisyyksiä ja aina on välissä puoli tuntinen."

Tuossahan on vain kyse suunnittelusta. Ei siinä akateemista varttia tarvita.

Niin ja kyllähän sitä 1,5 tuntia alkaa jo väsyttää ja nälkäkin on...

Missä mahdat opettaa? Meillä kaikki ovat järjestäen päteviä. Haiskahtaa spämmiltä...

Sinä et ole tainnut koskaan AMK:ta nähdäkään.

Itse valmistun aivan kohta laskentatradenomiksi eikä minua ole kertaakaan vielä näiden opintojen aikana opettanut maisteria vähäisempi. Ja yliopettajat osallistuvat hyvin aktiivisesti myös käytännön opetukseen hallinnollisten asioiden ohella.

sijaisia? kirjoitti:

Missä mahdat opettaa? Meillä kaikki ovat järjestäen päteviä. Haiskahtaa spämmiltä...

Ikävä kyllä on ihan totta. Virkoja ei saada (lue haluta) täyttää, vaan pidetään mielummin sijaisia, joiden työsuhde voidaan sopivasti lopettaa ennen lomia. Opetan itseasiassa pääkaupunkiseudulla, ja meilläkin on epäpäteviä opettajia. Mutta niinkuin jo sanoin, paras opettaja ei välttämättä ole maisteri, lisuri tai edes tohtori, vaan se joka tietää opettamansa aihealueen ja on pedagogisesti lahjakas. Pelkät opinnot eivät tee opettajasta pätevää, vaan opettaminen on itsessään taitolaji. Meillä oli aikoinaan matikan opettajana tuplatohtorismies, oikein kahden yliopiston kasvatti ja hän oli varmasti äärimmäisen viisas ja oppinut, mutta me emme saaneet mitään hänestä irti. Kaikki luentonsa hän mumisi partaansa ja piipersi niin pientä sepustusta taululle, ettei edes eturiviltä nähnyt. Ei pitäisi liikaa tuijottaa ihmisten muodollisiin pätevyyksiin, työkokemuksella on suuri merkitys, suurempi kuin uskoisikaan.

Tämä kädenvääntö AMK.n ja Yliopiston välillä on johtamassa siihen, että alansa parhaat opettajat potkitaan pois, koska pelätään imagon menettämisen puolesta. Näillä opettajilla ei kenties ole tohtorin papereita, mutta heillä on tietoa, taitoa ja kokemusta. Heillä on jotakin sellaista, jota kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi ja sitä ei opita mistään muualta kuin kokemuksesta. Ja jos he eivät tätä tietoa ole jakamassa, niin se kyllä köyhdyttää alaa kuin alaa.

Miettikää, ja sanokaa ihan rehellisesti, onko sillä väliä onko sillä mielestänne parhaalla opettajalla maisterin vai lisurin paperit tai ei papereita vielä ollenkaan?

provo_ kirjoitti:

Sinä et ole tainnut koskaan AMK:ta nähdäkään.

Itse valmistun aivan kohta laskentatradenomiksi eikä minua ole kertaakaan vielä näiden opintojen aikana opettanut maisteria vähäisempi. Ja yliopettajat osallistuvat hyvin aktiivisesti myös käytännön opetukseen hallinnollisten asioiden ohella.

Lue lisää

Itse opetan sosiaali- ja terveysalalla ja minulla ei ole mitään tarvetta valehdella asiasta. Mikäli emme saa opiskelijoita, en saa palkkaani.

Yritän sanoa, että eroa opettajien koulutustaustassa on, mutta sillä ei ole mitään merkitystä annettavan opetuksen kannalta. Opettajat noudattavat opseja ja usein suoltavat samoja slaideja tai kalvosulkeisia vuodesta toiseen, sillä ei käytännössä ole merkitystä onko maisteri, AMK-jotain vai tohtori.

Itse suoritan lisuria ja opetan samalla (maisterina) AMK.ssa ja ero meidän antamamme ja yliopistolla saamaani opetukseen ei ole laadullinen vaan määrällinen. Eli opetuksen tasossa ei ole eroa, meidän opsin mukaan antamamme opetus on vain suppeampaa ja yliopiston opetus on laajempaa. Senhän sanoo jo järkikin, ettei 3,5 vuodessa voi opettaa yhtä laajaa kokonaisuutta kuin 6-7 vuodessa.

Väitteesi ei kyllä pidä paikkaansa, joten epäilen sinun edes edustavan mitään ammattikorkeakoulua. Seuraavan linkin ( http://www.csc.fi/amkota/taulukot/v2004/29.pdf )mukaan vuonna 2004 päätoimisten amk-opettajien koulutustaso oli seuraava:
tohtoreita 6,6 %
lisureita 10,5%
ylempi kk 67,6 %
alempi kk 3,5 %
amk 3,2 %
muu 8,7 %

Samaisesta linkistä voit katsoa tasoerojen vaihtelun ammattikorkeakouluittain, ei se niin suurta ole kuin annat ymmärtää. Se miten yliopettajia sitten hyödynnetään opetuksessa/hallinnossa vaihtelee toki paljonkin ammattikorkeakouluittain. Tiedän yhden ammattikorkeakoulun (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), jossa yksikään yliopettaja ei ole hallintotehtävissä eikä tule olemaan.

Minunkin täytyy kyllä kyseenalaistaa väitteesi. Opetan pääkaupunkiseudun suurimmassa ammattikorkeassa, myös sos.- ja th.puolella ja meillä taitaa olla yksi ei-maisteri ja hänelläkin on vanhamuotoinen sairaanhoidonopettajan pätevyys. Kaikki muut ovat vähintään maistereita ja myös yliopettajat osallistuvat opetukseen.

Teemme paljon yhteistyötä Suomen kaikkien ammattikorkeiden kanssa, ja kuvaamasi tilanne opettajien pätevyyksien suhteen ei kyllä pidä paikkaansa missään. Mikä muuten oli sivuaineesi? Oletan sinun olevan TtM??

Meillä on AMK:ssa insinöörejä jonkin verran opettajina. Suhteellisen nuoriakin ( -35) vielä, että ei kyllä kovin kaukaa menneisyydestä voi olla heidän opettajakelpoisuus. Suurin osa opettajistamme tekniikan aineissa koostuu DI:stä ja lisureista. Yliopettajat ovat kaikki opetustehtävissä tohtoreita myöden.

Meillä (yliopistossa) ei kaikki assarit kyllä ole edes valmiita maistereita ja vetävät luentoja siinä missä muutkin, eli se siitä korkeammasta pätevyydestä.

opettaja AMK kirjoitti:

Ikävä kyllä on ihan totta. Virkoja ei saada (lue haluta) täyttää, vaan pidetään mielummin sijaisia, joiden työsuhde voidaan sopivasti lopettaa ennen lomia. Opetan itseasiassa pääkaupunkiseudulla, ja meilläkin on epäpäteviä opettajia. Mutta niinkuin jo sanoin, paras opettaja ei välttämättä ole maisteri, lisuri tai edes tohtori, vaan se joka tietää opettamansa aihealueen ja on pedagogisesti lahjakas. Pelkät opinnot eivät tee opettajasta pätevää, vaan opettaminen on itsessään taitolaji. Meillä oli aikoinaan matikan opettajana tuplatohtorismies, oikein kahden yliopiston kasvatti ja hän oli varmasti äärimmäisen viisas ja oppinut, mutta me emme saaneet mitään hänestä irti. Kaikki luentonsa hän mumisi partaansa ja piipersi niin pientä sepustusta taululle, ettei edes eturiviltä nähnyt. Ei pitäisi liikaa tuijottaa ihmisten muodollisiin pätevyyksiin, työkokemuksella on suuri merkitys, suurempi kuin uskoisikaan.

Tämä kädenvääntö AMK.n ja Yliopiston välillä on johtamassa siihen, että alansa parhaat opettajat potkitaan pois, koska pelätään imagon menettämisen puolesta. Näillä opettajilla ei kenties ole tohtorin papereita, mutta heillä on tietoa, taitoa ja kokemusta. Heillä on jotakin sellaista, jota kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi ja sitä ei opita mistään muualta kuin kokemuksesta. Ja jos he eivät tätä tietoa ole jakamassa, niin se kyllä köyhdyttää alaa kuin alaa.

Miettikää, ja sanokaa ihan rehellisesti, onko sillä väliä onko sillä mielestänne parhaalla opettajalla maisterin vai lisurin paperit tai ei papereita vielä ollenkaan?

Lue lisää

Hiljaista tietoa ei opita amiksen penkillä sen paremmin kuin yliopistonkaan. Suurin osa amiksen epäpätevistä sijaisista yms. opettajista ei ole ollut päivääkään oikeissa töissä että sitä tietoa edes olisi. Sitten ovat vielä nämä kehäraakit jotka eivät enää muualle kelpaa kuin amixeen opettamaan.

aikaa sivistää sinua.

Minulla ei ole kirjoitti:

aikaa sivistää sinua.

...kykyä, resursseja, kapasiteettia, kompetenssia yms:kaan.

Jos kerran SINÄKIN tajuat, mitä he ajattelevat tietämyksesi tasosta, niin tuskin heitä kovin harvassa on. On tosin vaikea sanoa tajusitko tosiaan, vai taasko vain luulet jotain tajunneesi, kun et kerro mitä luulit tajunneesi.

...ilmeisesti... kirjoitti:

...kykyä, resursseja, kapasiteettia, kompetenssia yms:kaan.

Jos kerran SINÄKIN tajuat, mitä he ajattelevat tietämyksesi tasosta, niin tuskin heitä kovin harvassa on. On tosin vaikea sanoa tajusitko tosiaan, vai taasko vain luulet jotain tajunneesi, kun et kerro mitä luulit tajunneesi.

Lue lisää

iltapalaksi?

Ethän sinä nyt voi olla tosissasi?

sieniä... kirjoitti:

iltapalaksi?

Ethän sinä nyt voi olla tosissasi?

...iltapalaksi vaan HK:n Bleu'tä. Enkä saanut pehmeitä paketteja jouluna. Enkä käynyt viime syksynä Lapissa. Eikä pyjamassani ole pupunkuvia. Eikä millään noista asioista ole mitään tekemistä puheenaiheen kanssa.

Ja ei, en minä taida se tosikko täällä olla.

Mutta mitä sinä luulet oikeasti korkeakoulutettujen ajattelevan semmoisista, jotka sekoittavat AMK:n ja korkeakoulut?

...sieniä.... kirjoitti:

...iltapalaksi vaan HK:n Bleu'tä. Enkä saanut pehmeitä paketteja jouluna. Enkä käynyt viime syksynä Lapissa. Eikä pyjamassani ole pupunkuvia. Eikä millään noista asioista ole mitään tekemistä puheenaiheen kanssa.

Ja ei, en minä taida se tosikko täällä olla.

Mutta mitä sinä luulet oikeasti korkeakoulutettujen ajattelevan semmoisista, jotka sekoittavat AMK:n ja korkeakoulut?

Lue lisää

koska siihen ei ole mitään syytä.

kantaa, kirjoitti:

koska siihen ei ole mitään syytä.

...mielestäsi harvassa. Miksi se on sinusta hyvä juttu?