Kattokola

Pientalon katolta on turha pudotella lumia. Kunkahan monta kattoa pilataan vuosittain lumenpoisto puuhissa, montakohan luuta katkeaa ja moniko menettää henkensä. Joskus kerran 30v välein voi sattua sellainen talvi että lumien pudotuksessa voi hieman järkeä. Tämäkin yleensä vain lapissa.

Suurissa halleissa ym. on pidemmät jännevälit kattorakenteissa ja niissä voi lumikuormista olla haittaa. Pienissä taloissa ei ole mitään hätää.

ja kuinka turhaan kirjoitti:

Pientalon katolta on turha pudotella lumia. Kunkahan monta kattoa pilataan vuosittain lumenpoisto puuhissa, montakohan luuta katkeaa ja moniko menettää henkensä. Joskus kerran 30v välein voi sattua sellainen talvi että lumien pudotuksessa voi hieman järkeä. Tämäkin yleensä vain lapissa.

Suurissa halleissa ym. on pidemmät jännevälit kattorakenteissa ja niissä voi lumikuormista olla haittaa. Pienissä taloissa ei ole mitään hätää.

Lue lisää

typerin kommentti mitä olen koskaan nähnyt....
Ilmeisesti et itse asu omakotitalossa, tai et ainakaan ymmärrä asiata mitään....
Jo täällä Keski-Suomen korkeudella on tällähetkellä lunta katolla jopa 50 cm ja lumen ollessa märkää (kuten nyt on) on lumen kuuutiopaino melkoinen ja kun tutkitaan rakennusten kattoristikoiden kantavuuksia, ei tarvitse olla kovinkaan nokkela että hoksaa pudotella lumet katolta, ennen kuin ne ovat sisällä. Tilannetta pahentaa ratkaisevasti se seikka että lumikuorma on katolla harvoin tasaisesti, eli kantavuudet on laskettu tasaiselle kuormalle jolloin rasitusvoimat suuntautuvat suunnitellun mukaisesti oikein. Mutta lumella on taipumus kasautua katon toiselle lappeelle paksummasti kuin toiselle ja samoin lumikerros paksunee räystästä kohden, jolloin kuorman tasaisuus ei todeudu.
Onneksi tämä lumiongelma on enää vain harvoissa taloissa, sillä lähes kaikki 70-luvulla rakennetut tasakatot tai liian loivat katot on muutettu jo sellaisiksi joista lumi tulee itsekseen alas.
Se että katto pilataan lumien pudottelulla on toki mahdollista, eli järki pitää siinäkin hommassa olla mukana. Lumikola ja huopakatto on uhkaava yhdistelmä, mutta kun hoksaa jättää katolle noin 10 cm lumikerroksen suosiolla, niin ei tule rikkoneeksi kattoa.
Jokainen toki tehköön katollaan mitä tykkää, mutta itse pidän kyllä huolen että pudottelen itse lumet katolta, ennen kuin lumet putoavat itsestään ..... sisälle.

kyllä varmasti kirjoitti:

typerin kommentti mitä olen koskaan nähnyt....
Ilmeisesti et itse asu omakotitalossa, tai et ainakaan ymmärrä asiata mitään....
Jo täällä Keski-Suomen korkeudella on tällähetkellä lunta katolla jopa 50 cm ja lumen ollessa märkää (kuten nyt on) on lumen kuuutiopaino melkoinen ja kun tutkitaan rakennusten kattoristikoiden kantavuuksia, ei tarvitse olla kovinkaan nokkela että hoksaa pudotella lumet katolta, ennen kuin ne ovat sisällä. Tilannetta pahentaa ratkaisevasti se seikka että lumikuorma on katolla harvoin tasaisesti, eli kantavuudet on laskettu tasaiselle kuormalle jolloin rasitusvoimat suuntautuvat suunnitellun mukaisesti oikein. Mutta lumella on taipumus kasautua katon toiselle lappeelle paksummasti kuin toiselle ja samoin lumikerros paksunee räystästä kohden, jolloin kuorman tasaisuus ei todeudu.
Onneksi tämä lumiongelma on enää vain harvoissa taloissa, sillä lähes kaikki 70-luvulla rakennetut tasakatot tai liian loivat katot on muutettu jo sellaisiksi joista lumi tulee itsekseen alas.
Se että katto pilataan lumien pudottelulla on toki mahdollista, eli järki pitää siinäkin hommassa olla mukana. Lumikola ja huopakatto on uhkaava yhdistelmä, mutta kun hoksaa jättää katolle noin 10 cm lumikerroksen suosiolla, niin ei tule rikkoneeksi kattoa.
Jokainen toki tehköön katollaan mitä tykkää, mutta itse pidän kyllä huolen että pudottelen itse lumet katolta, ennen kuin lumet putoavat itsestään ..... sisälle.

Lue lisää

Montako _harjakattoisen_ pientalon romahdusta tai kattovauriota, joka johtuu lumenpainosta, tapahtuu vuosittain? Kaikkihan eivät pudota lumia joten niitähän olisi kymppiuutisissa kävättalvella useita?

Vastaus on 0,1. Eräässä keskustelussa aiemmin oli sama aihe kukaan ei osannust esittää yhtään esimerkkiä. Sitten joku muisti että jossain Oulussa romahti rivitalon kattoa n.10v sitten. Sekin paljastui rakenne/rakennusvirheeksi.

kyllä varmasti kirjoitti:

typerin kommentti mitä olen koskaan nähnyt....
Ilmeisesti et itse asu omakotitalossa, tai et ainakaan ymmärrä asiata mitään....
Jo täällä Keski-Suomen korkeudella on tällähetkellä lunta katolla jopa 50 cm ja lumen ollessa märkää (kuten nyt on) on lumen kuuutiopaino melkoinen ja kun tutkitaan rakennusten kattoristikoiden kantavuuksia, ei tarvitse olla kovinkaan nokkela että hoksaa pudotella lumet katolta, ennen kuin ne ovat sisällä. Tilannetta pahentaa ratkaisevasti se seikka että lumikuorma on katolla harvoin tasaisesti, eli kantavuudet on laskettu tasaiselle kuormalle jolloin rasitusvoimat suuntautuvat suunnitellun mukaisesti oikein. Mutta lumella on taipumus kasautua katon toiselle lappeelle paksummasti kuin toiselle ja samoin lumikerros paksunee räystästä kohden, jolloin kuorman tasaisuus ei todeudu.
Onneksi tämä lumiongelma on enää vain harvoissa taloissa, sillä lähes kaikki 70-luvulla rakennetut tasakatot tai liian loivat katot on muutettu jo sellaisiksi joista lumi tulee itsekseen alas.
Se että katto pilataan lumien pudottelulla on toki mahdollista, eli järki pitää siinäkin hommassa olla mukana. Lumikola ja huopakatto on uhkaava yhdistelmä, mutta kun hoksaa jättää katolle noin 10 cm lumikerroksen suosiolla, niin ei tule rikkoneeksi kattoa.
Jokainen toki tehköön katollaan mitä tykkää, mutta itse pidän kyllä huolen että pudottelen itse lumet katolta, ennen kuin lumet putoavat itsestään ..... sisälle.

Lue lisää

Kertokaa nyt hyvät ihmiset ymmärtämättömälle tuo märän lumen painon lisäsalaisuus!

Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin ilmestyttävä lisää tavaraa. Mutta kun lämpötila kohoaa, niin maalaisjärjellä lumi vain sulaa, ei lisäänny. Eli katolla oleva painokaan ei nouse vaikka lumi märäksi muuttuukin.

Katon lumipeitteen poistossa ei kannata tehdä niinkuin entinen isäntä, joka poisti lumet ja jäät huopakatolta petkeleellä...

Raikku kirjoitti:

Kertokaa nyt hyvät ihmiset ymmärtämättömälle tuo märän lumen painon lisäsalaisuus!

Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin ilmestyttävä lisää tavaraa. Mutta kun lämpötila kohoaa, niin maalaisjärjellä lumi vain sulaa, ei lisäänny. Eli katolla oleva painokaan ei nouse vaikka lumi märäksi muuttuukin.

Katon lumipeitteen poistossa ei kannata tehdä niinkuin entinen isäntä, joka poisti lumet ja jäät huopakatolta petkeleellä...

Lue lisää

>Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla
>enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin
>ilmestyttävä lisää tavaraa.

Aivan oikein. Se lisämassa tulee siihen sillä tavalla, että ilmassa olevaa kosteutta tiivistyy vedeksi (ja jääksi) katolla olevaan lumikerrokseen. Lumen kokonaismassa saattaa helposti jopa kaksinkertaistua tällä fysiikalla.

maamies pellollansa kirjoitti:

>Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla
>enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin
>ilmestyttävä lisää tavaraa.

Aivan oikein. Se lisämassa tulee siihen sillä tavalla, että ilmassa olevaa kosteutta tiivistyy vedeksi (ja jääksi) katolla olevaan lumikerrokseen. Lumen kokonaismassa saattaa helposti jopa kaksinkertaistua tällä fysiikalla.

Lue lisää

En ole tuosta ilmiöstä ennen kuullutkaan, vaikka sen voin hyvin kuvitellakin. Onko tästä ilmiöstä jotakin kirjoitettua faktaa jossakin päin verkkoa?

Tehdäänpä pieni ajatusleikki: Jotta vesihöyry tiivistyisi lumeen, niin ilman olisi oltava lämpimämpää kuin lumi. Milloin tämä tilanne toteutuu? Ei ainakaan pakkasilmoilla, jolloin ilma ja lumi varmaankin ovat yhtä kylmiä.

Mutta jos ilman lämpötila nousee plussan puolelle, niin lumen lämpötila pysyy edelleen nollassa - sulavan jään ja veden sekoitus pysyy aina nollassa, kunnes kaikki jää on sulanut. Tässä tapauksessa siis olosuhteet olisivat sellaiset, että lämpimämmästä ilmasta todella saattaisi tiivistyä lisää vettä sulavaan lumeen, kuten kylmän lasipullon pintaankin tiivistyy.

Jee. Olen nähnyt valon.

maamies pellollansa kirjoitti:

>Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla
>enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin
>ilmestyttävä lisää tavaraa.

Aivan oikein. Se lisämassa tulee siihen sillä tavalla, että ilmassa olevaa kosteutta tiivistyy vedeksi (ja jääksi) katolla olevaan lumikerrokseen. Lumen kokonaismassa saattaa helposti jopa kaksinkertaistua tällä fysiikalla.

Lue lisää

uutta fysiikka minullekin. Voit tehdä yksinkertaisen testin. Punnitse puolen neliön alalta lumi ennen suojasäätä ja sen jälkeen. Lumi on kyllä raskaampaa ja tiiviimpää mutta sitä on paljon vähemmän kuin pakkaslunta, paino on sama.

fysiikkaa kirjoitti:

uutta fysiikka minullekin. Voit tehdä yksinkertaisen testin. Punnitse puolen neliön alalta lumi ennen suojasäätä ja sen jälkeen. Lumi on kyllä raskaampaa ja tiiviimpää mutta sitä on paljon vähemmän kuin pakkaslunta, paino on sama.

Lue lisää

Kun puhutaan näiden tiivistymis ja haihtumisilmiöiden nimistä, niin näille löytyy oikeat nimetkin.
Kaikki tuntevat nämä tutuimmat aineen olomuodonmuutokset, eli sulaminen, kiinteytyminen (esim. jäätyminen), haihtuminen ja tiivistyminen.
Lisäksi on tähän aiheeseen(tiivistymisen lisäksi) liittyvä härmistyminen (kaasumainen aine muuttuu suoraan kiinteäksi aineeksi) ja sitten on vielä substraloituminen (kiinteä aine muuttuu suoraan kaasumaiseksi).

Raikku kirjoitti:

Kertokaa nyt hyvät ihmiset ymmärtämättömälle tuo märän lumen painon lisäsalaisuus!

Jotta katolla oleva lumi painaisi märkänä katolla enemmän kuin kuivana, niin siihen on jostakin ilmestyttävä lisää tavaraa. Mutta kun lämpötila kohoaa, niin maalaisjärjellä lumi vain sulaa, ei lisäänny. Eli katolla oleva painokaan ei nouse vaikka lumi märäksi muuttuukin.

Katon lumipeitteen poistossa ei kannata tehdä niinkuin entinen isäntä, joka poisti lumet ja jäät huopakatolta petkeleellä...

Lue lisää

Vastaus avautuu melko pian.....
Kun puhutaan lauhasta kelistä joka aiheuttaa lumen painon lisäyksen, selitys on se että näillä pahimmilla lauhoilla keleillä sataa usein vettä tai veden sekaista räntää, jolloin katolla olevan lumen paino takuuvarmasti lisääntyy, kun siihen sataa taivaalta lisää vettä painoksi. Pelkkä kelin lauhtuminenkin voi aiheuttaa pientä painon lisäystä, sillä ilmasta voi tiivistyä lumeen kosteutta, mutta se painonlisäys lienee melko merkityksetön.
Pientalojen kattojen romahdukset ovat varmasti harvinaisia, siitä syystä että harjakatoilta lumet tulevat itsekseen alas lauhan kelin tullen. Ja lähes kaikki tasakatot on jo muutettu harjakatoiksi. Mutta vieläkin on jonkinverran tasakattoja tai liian loivalla laskulla olevia kattoja olemassa, joista runsaslumisina talvina voi olla viisasta pudotella lumet (eihän vara venettä kaada). Ehkä vahinkoja ei enää satu, koska tasakattoisten tai loivakattoisten talojen omistajat ovat oppineet tiedostamaan talonsa ongelmakohdan ja tekevät lumenpudotukset ajoissa.
Parasta on kuitenkin jättää katolle pieni kerros lunta, niin ei tule raavittua kolalla kattoa pilalle.

ikkunasta ulos kirjoitti:

Vastaus avautuu melko pian.....
Kun puhutaan lauhasta kelistä joka aiheuttaa lumen painon lisäyksen, selitys on se että näillä pahimmilla lauhoilla keleillä sataa usein vettä tai veden sekaista räntää, jolloin katolla olevan lumen paino takuuvarmasti lisääntyy, kun siihen sataa taivaalta lisää vettä painoksi. Pelkkä kelin lauhtuminenkin voi aiheuttaa pientä painon lisäystä, sillä ilmasta voi tiivistyä lumeen kosteutta, mutta se painonlisäys lienee melko merkityksetön.
Pientalojen kattojen romahdukset ovat varmasti harvinaisia, siitä syystä että harjakatoilta lumet tulevat itsekseen alas lauhan kelin tullen. Ja lähes kaikki tasakatot on jo muutettu harjakatoiksi. Mutta vieläkin on jonkinverran tasakattoja tai liian loivalla laskulla olevia kattoja olemassa, joista runsaslumisina talvina voi olla viisasta pudotella lumet (eihän vara venettä kaada). Ehkä vahinkoja ei enää satu, koska tasakattoisten tai loivakattoisten talojen omistajat ovat oppineet tiedostamaan talonsa ongelmakohdan ja tekevät lumenpudotukset ajoissa.
Parasta on kuitenkin jättää katolle pieni kerros lunta, niin ei tule raavittua kolalla kattoa pilalle.

Lue lisää

Jossain halleissa on tullut lumi katon läpi, mutta asuinrakennuksissa varmuuskertoimet ovat noin viisinkertaiset halleihin nähden.
Yhdeltä kaveriltä kuoli isopappa 100 vuotiaana. Putosi katolta, kun oli sitä korjaamassa.

ja kuinka turhaan kirjoitti:

Pientalon katolta on turha pudotella lumia. Kunkahan monta kattoa pilataan vuosittain lumenpoisto puuhissa, montakohan luuta katkeaa ja moniko menettää henkensä. Joskus kerran 30v välein voi sattua sellainen talvi että lumien pudotuksessa voi hieman järkeä. Tämäkin yleensä vain lapissa.

Suurissa halleissa ym. on pidemmät jännevälit kattorakenteissa ja niissä voi lumikuormista olla haittaa. Pienissä taloissa ei ole mitään hätää.

Lue lisää

kun se koko katon lumi tulee kerralla niin vanhan talon rännit voi tulla mukana

fysiikkaa kirjoitti:

uutta fysiikka minullekin. Voit tehdä yksinkertaisen testin. Punnitse puolen neliön alalta lumi ennen suojasäätä ja sen jälkeen. Lumi on kyllä raskaampaa ja tiiviimpää mutta sitä on paljon vähemmän kuin pakkaslunta, paino on sama.

Lue lisää

mites kun eilenkin satoi vettä, eikös se ny kuitenkin nosta sitä painoa melkosesti?

muuten nimikin kirjoitti:

Kun puhutaan näiden tiivistymis ja haihtumisilmiöiden nimistä, niin näille löytyy oikeat nimetkin.
Kaikki tuntevat nämä tutuimmat aineen olomuodonmuutokset, eli sulaminen, kiinteytyminen (esim. jäätyminen), haihtuminen ja tiivistyminen.
Lisäksi on tähän aiheeseen(tiivistymisen lisäksi) liittyvä härmistyminen (kaasumainen aine muuttuu suoraan kiinteäksi aineeksi) ja sitten on vielä substraloituminen (kiinteä aine muuttuu suoraan kaasumaiseksi).

Lue lisää

Vai vielä substraloituminen? :)))) Tarkoittaako se siis lumen muuttumista kukkien lannoitusaineeksi? Vai lieneekö tässä yritetty muistella sanaa sublimoituminen...

tapahtuu kirjoitti:

Montako _harjakattoisen_ pientalon romahdusta tai kattovauriota, joka johtuu lumenpainosta, tapahtuu vuosittain? Kaikkihan eivät pudota lumia joten niitähän olisi kymppiuutisissa kävättalvella useita?

Vastaus on 0,1. Eräässä keskustelussa aiemmin oli sama aihe kukaan ei osannust esittää yhtään esimerkkiä. Sitten joku muisti että jossain Oulussa romahti rivitalon kattoa n.10v sitten. Sekin paljastui rakenne/rakennusvirheeksi.

Lue lisää

On oma kokemus pari talvea sitten. mansardikaton yläosaan kertyi ja jäätyi lunta, joka rikkoi sitten pudotessaan helman ja vesi tuli sisälle, kun lumi suli, ennen kuin ehdittiin hätiin. Vakuutus ei korvaa mitään. Toki katto oli vanha peltikatto ja uusimisen tarpeessa muutenkin.

Raikku kirjoitti:

En ole tuosta ilmiöstä ennen kuullutkaan, vaikka sen voin hyvin kuvitellakin. Onko tästä ilmiöstä jotakin kirjoitettua faktaa jossakin päin verkkoa?

Tehdäänpä pieni ajatusleikki: Jotta vesihöyry tiivistyisi lumeen, niin ilman olisi oltava lämpimämpää kuin lumi. Milloin tämä tilanne toteutuu? Ei ainakaan pakkasilmoilla, jolloin ilma ja lumi varmaankin ovat yhtä kylmiä.

Mutta jos ilman lämpötila nousee plussan puolelle, niin lumen lämpötila pysyy edelleen nollassa - sulavan jään ja veden sekoitus pysyy aina nollassa, kunnes kaikki jää on sulanut. Tässä tapauksessa siis olosuhteet olisivat sellaiset, että lämpimämmästä ilmasta todella saattaisi tiivistyä lisää vettä sulavaan lumeen, kuten kylmän lasipullon pintaankin tiivistyy.

Jee. Olen nähnyt valon.

Lue lisää

Kertyy lumisateella, tiivistyy suojalla, jäätyy pakkasella ja sitten putoaa alemmalle kattotasanteelle suurena jäämöykkynä painovoiman vaikutuksesta. Törmäysvoima aiheuttaa kattoon vaurion. Vesi (ja valo) tulee sisälle.

sitoo vettä kirjoitti:

mites kun eilenkin satoi vettä, eikös se ny kuitenkin nosta sitä painoa melkosesti?

Tuojan nyt on itsestään selvää, että paino kasvaa, kun katolle sataa lisää tavaraa, oli se sitten lunta tai vettä.

Kysymys olikin, että tuleeko katolle lisäkuormaa, kun siellä oleva lumi sulaa. Alla joku kertoo, että vesihöyryn tiivistyminen voi tupalata painon, toinen sanoo, että sen vaikutus on merkityksetön.

Joka tapauksessa Raikun kysymys on hyvä ja aiheellinen. Siksi sille onkin annettu -piste, kuten täällä foorumilla on tapana. Huonoista vastauksista saa plussia.

Itse aion tutkia asiaa. Otan astian täyteen pakkaslunta ja punnitsen sen. Annan lumen lämmetä sisällä pesuhuoneessa ja punnitsen taas. Vaakani erottelukyky on 1 g, joten pienikin painon lisäys pitäisi näkyä. Toisaalta sisällä voi tapahtua haihtumista. Palataan asiaan.

ikkunasta ulos kirjoitti:

Vastaus avautuu melko pian.....
Kun puhutaan lauhasta kelistä joka aiheuttaa lumen painon lisäyksen, selitys on se että näillä pahimmilla lauhoilla keleillä sataa usein vettä tai veden sekaista räntää, jolloin katolla olevan lumen paino takuuvarmasti lisääntyy, kun siihen sataa taivaalta lisää vettä painoksi. Pelkkä kelin lauhtuminenkin voi aiheuttaa pientä painon lisäystä, sillä ilmasta voi tiivistyä lumeen kosteutta, mutta se painonlisäys lienee melko merkityksetön.
Pientalojen kattojen romahdukset ovat varmasti harvinaisia, siitä syystä että harjakatoilta lumet tulevat itsekseen alas lauhan kelin tullen. Ja lähes kaikki tasakatot on jo muutettu harjakatoiksi. Mutta vieläkin on jonkinverran tasakattoja tai liian loivalla laskulla olevia kattoja olemassa, joista runsaslumisina talvina voi olla viisasta pudotella lumet (eihän vara venettä kaada). Ehkä vahinkoja ei enää satu, koska tasakattoisten tai loivakattoisten talojen omistajat ovat oppineet tiedostamaan talonsa ongelmakohdan ja tekevät lumenpudotukset ajoissa.
Parasta on kuitenkin jättää katolle pieni kerros lunta, niin ei tule raavittua kolalla kattoa pilalle.

Lue lisää

Tällainen teksti läytyi sivulta Rakentaja.fi koskien lumen tiivistymistä.

Lumeen liittyy myös eräitä väärinkäsityksiä, joihin SYKEssäkin saadaan vastata talvesta toiseen.

Yleinen väärä uskomus on, että kattojen lumikuorma lisääntyy merkittävästi suojasään tullessa. Näin oletetaan käyvän myös silloin, kun sadetta ei ole katolle tullut sen paremmin vetenä kuin räntänä. Tämä on toki mahdollista, sillä ilmasta voi tiivistyä kosteutta lumeen. Määrät ovat kuitenkin pieniä; suurimmat vuorokautiset tiivistynnät voivat olla noin 1 kg/m². Kun katoille vaarallisiksi luokitellut lumikuormat ovat arvosta 180 kg/m² ylöspäin, tiivistyntä ei siis lisää riskiä mainittavasti.

Kyllä vahoissa omakotitaloissa, joissa on kunnon kallistukset katoilla on turhaa poistaa lunta.
Itse olen asunut yli 30 vuotta n.80 vuotta vanhassa talossa eikä ole ollut ongelmia. Tosin räystäältä roikkuvat lumet ja jäät kannattaa poistaa, koska ne voivat ruvata sieppautumaan räystään alta jopa sisärakenteisiin. Pidän kattolumia ilmaisena lämpöeristeenä ja siten energiasäästönä. Samoin kannattaa sokkelia vasten kasata kunnon kinokset. Lämmityskulut laskevat ihmeellisesti. Tosin sitten maaliskuun lopulla kun lumet rupevat sulamaan kannattaa sokkelilumet kuskata vähän kauemmaksi. Ei pienet suojakelit valuta sokkelin vierestä lumia alaspäin, koska maa on jäässä ja valumat on poispäin jos kallistumat on tehty oikein.

Ostin huvikseni Honkkarista tollasen kolan ja yllättävän hyvin toimii. Eipä tarvii stressata katolle kipuamisesta, sen kun kiskoo lumet alas. Yllättävän ulottuva. Puree myös hieman tiiviimpään lumikerrokseen, koska reunat on sopivalla tavalla viistetty. Saas vaan nähdä monta talvea toi teleskooppimekanismi kestää.

Tuolta http://www.landen.fi/rauta/product_catalog.php?c=75