Susi syö metsäpeuran ?

Eipä ole taidettu tutkia, kaikkeen ei varmaan riitä resurssit. Moinen kannan pudotus vaatii normaalipoistuman lisäksi mittavat vasatuhot. Susien osuutta ja tehoa poron vasojen hävikissä tutkitaan kyllä. Siitä löytyy vähemmän tieteelliseltä taholta uutista http://www.iltalehti.fi/2006/01/16/200601163969048_uu.shtml kuin myös varmaan muualtakin lehdistä. Viisaammat saa päätellä onko kuinka sovellettavissa peuraan nuo havainnot. Toisaalta maallikolle juttu näyttää selvältä. Perhossa oli koirasusiseikkailut reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin peurakannan kasvu pysähtyi ja jatkui ripeänä petojen vähentämisen jälkeen.

laikaman kirjoitti:

Eipä ole taidettu tutkia, kaikkeen ei varmaan riitä resurssit. Moinen kannan pudotus vaatii normaalipoistuman lisäksi mittavat vasatuhot. Susien osuutta ja tehoa poron vasojen hävikissä tutkitaan kyllä. Siitä löytyy vähemmän tieteelliseltä taholta uutista http://www.iltalehti.fi/2006/01/16/200601163969048_uu.shtml kuin myös varmaan muualtakin lehdistä. Viisaammat saa päätellä onko kuinka sovellettavissa peuraan nuo havainnot. Toisaalta maallikolle juttu näyttää selvältä. Perhossa oli koirasusiseikkailut reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin peurakannan kasvu pysähtyi ja jatkui ripeänä petojen vähentämisen jälkeen.

Lue lisää

mitenkähän karibukannat mahtavat selvitä siellä Kanadan pohjoisosissa jossa sudet elelevät kutakuinkin ihan ilman "säätelyä"? Kumma juttu.

Ja Venäjän puolellakin on kuulemma valtavat susikannat - ja metsäpeurojakin vielä hengissä. Toinen kumma juttu.

laikaman kirjoitti:

Eipä ole taidettu tutkia, kaikkeen ei varmaan riitä resurssit. Moinen kannan pudotus vaatii normaalipoistuman lisäksi mittavat vasatuhot. Susien osuutta ja tehoa poron vasojen hävikissä tutkitaan kyllä. Siitä löytyy vähemmän tieteelliseltä taholta uutista http://www.iltalehti.fi/2006/01/16/200601163969048_uu.shtml kuin myös varmaan muualtakin lehdistä. Viisaammat saa päätellä onko kuinka sovellettavissa peuraan nuo havainnot. Toisaalta maallikolle juttu näyttää selvältä. Perhossa oli koirasusiseikkailut reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin peurakannan kasvu pysähtyi ja jatkui ripeänä petojen vähentämisen jälkeen.

Lue lisää

.NIIIIN onnellinen kun otit tuon Iltalehden jutun esiin. Minäpä nimittäin tutkin asian tarkemmin! Eli, susien tappamiksi ilmoitettujen poronvasojen kokonaismäärä kaikista tapetuista poronvasoista on, ta-daa, 0,4 prosenttia. 0, 4 prosenttia!! Eli tavallinen K-kauppa olisi ikionnellinen noin pienestä häviksitä kauppatavarassaan, heillä kun varkaudet, tuhot tms. vievät keskimäärin 10-15 % tuotosta.

Maallikolle moni juttu näyttää selvältä, etenkin Raamatun avulla, mutta maallikko ei usein olekaan paras mahdollinen asiantuntija. Itseasiassa hyvin harvoin. Resurssien on vähän parempi riittää tällaisten asioiden tutkimiseen ennenkuin tehdään päätöksiä jotka muuttavat peruuttamattomasti ekosysteemiä. Mutta otaksutaan hetki että olet oikeassa: Sudet ovat metsästäneet peuroja vuosituhannet, ainoa syy miksi ne mahdollisetsi nyt niiden kantaan vaikuttavat on se että peuroista on tullut laiskoja ja huonokuntoisia. Sama ilmiö tapahtui amerikkalaisessa luonnonpuistossa kun sinne palautettiin sudet ja akrhut: sorkkaleäinten kannat romahtivat mutta kipusivat parissa sukupolvessa takaisin ja ehompina kuin koskaan.Eli eläin, joka ei luonnossa itsekseen pärjää, ei sinne oikeastaan kuulukaan.

Sepe kirjoitti:

.NIIIIN onnellinen kun otit tuon Iltalehden jutun esiin. Minäpä nimittäin tutkin asian tarkemmin! Eli, susien tappamiksi ilmoitettujen poronvasojen kokonaismäärä kaikista tapetuista poronvasoista on, ta-daa, 0,4 prosenttia. 0, 4 prosenttia!! Eli tavallinen K-kauppa olisi ikionnellinen noin pienestä häviksitä kauppatavarassaan, heillä kun varkaudet, tuhot tms. vievät keskimäärin 10-15 % tuotosta.

Maallikolle moni juttu näyttää selvältä, etenkin Raamatun avulla, mutta maallikko ei usein olekaan paras mahdollinen asiantuntija. Itseasiassa hyvin harvoin. Resurssien on vähän parempi riittää tällaisten asioiden tutkimiseen ennenkuin tehdään päätöksiä jotka muuttavat peruuttamattomasti ekosysteemiä. Mutta otaksutaan hetki että olet oikeassa: Sudet ovat metsästäneet peuroja vuosituhannet, ainoa syy miksi ne mahdollisetsi nyt niiden kantaan vaikuttavat on se että peuroista on tullut laiskoja ja huonokuntoisia. Sama ilmiö tapahtui amerikkalaisessa luonnonpuistossa kun sinne palautettiin sudet ja akrhut: sorkkaleäinten kannat romahtivat mutta kipusivat parissa sukupolvessa takaisin ja ehompina kuin koskaan.Eli eläin, joka ei luonnossa itsekseen pärjää, ei sinne oikeastaan kuulukaan.

Lue lisää

Poronhoitoaluella ei ole sellaista susipopulaatiota kuin kainuussa. Taitaapi ahma olla isoin ahmatti siellä jos suurpedoista puhutaan.
Ja mietipä itse olisiko peuranvasa sudelle helpompi saalis kuin täysikasvuinen hirvi?

niimpä kirjoitti:

Poronhoitoaluella ei ole sellaista susipopulaatiota kuin kainuussa. Taitaapi ahma olla isoin ahmatti siellä jos suurpedoista puhutaan.
Ja mietipä itse olisiko peuranvasa sudelle helpompi saalis kuin täysikasvuinen hirvi?

Lue lisää

..Vaihdat suuntaa nopeammin kuin valonsäde.Eikös otteesi Iltalehdestä ollut tarkoitettu juuri susikannan tuhojen kuvaamiseen? Ja koirasusi-tapaus samaten? Ja nyt vähättelet koko vertaustasi.

Varmasti on peuranvasa helpompi saalis, on ollut kautta aikojen, ja silti ovat peurat selviytyneet kun ovat vain fiksuimmat emät lisääntyneet. Sellaista on luonto.

dddddd kirjoitti:

mitenkähän karibukannat mahtavat selvitä siellä Kanadan pohjoisosissa jossa sudet elelevät kutakuinkin ihan ilman "säätelyä"? Kumma juttu.

Ja Venäjän puolellakin on kuulemma valtavat susikannat - ja metsäpeurojakin vielä hengissä. Toinen kumma juttu.

Lue lisää

helepomalla. Venäjällä siis. Voipi syärä ihmiset, naudat ja lemmikit eikä kukhaan tee tilastoa.

Sepe kirjoitti:

..Vaihdat suuntaa nopeammin kuin valonsäde.Eikös otteesi Iltalehdestä ollut tarkoitettu juuri susikannan tuhojen kuvaamiseen? Ja koirasusi-tapaus samaten? Ja nyt vähättelet koko vertaustasi.

Varmasti on peuranvasa helpompi saalis, on ollut kautta aikojen, ja silti ovat peurat selviytyneet kun ovat vain fiksuimmat emät lisääntyneet. Sellaista on luonto.

Lue lisää

iltalehden ote ei ole minun postaamani. Useimmissa susia koskevissa kommenteissa olen kyllä Laikamanin kannalla mutta hän ei ole sivupersoonani.

Sepe kirjoitti:

.NIIIIN onnellinen kun otit tuon Iltalehden jutun esiin. Minäpä nimittäin tutkin asian tarkemmin! Eli, susien tappamiksi ilmoitettujen poronvasojen kokonaismäärä kaikista tapetuista poronvasoista on, ta-daa, 0,4 prosenttia. 0, 4 prosenttia!! Eli tavallinen K-kauppa olisi ikionnellinen noin pienestä häviksitä kauppatavarassaan, heillä kun varkaudet, tuhot tms. vievät keskimäärin 10-15 % tuotosta.

Maallikolle moni juttu näyttää selvältä, etenkin Raamatun avulla, mutta maallikko ei usein olekaan paras mahdollinen asiantuntija. Itseasiassa hyvin harvoin. Resurssien on vähän parempi riittää tällaisten asioiden tutkimiseen ennenkuin tehdään päätöksiä jotka muuttavat peruuttamattomasti ekosysteemiä. Mutta otaksutaan hetki että olet oikeassa: Sudet ovat metsästäneet peuroja vuosituhannet, ainoa syy miksi ne mahdollisetsi nyt niiden kantaan vaikuttavat on se että peuroista on tullut laiskoja ja huonokuntoisia. Sama ilmiö tapahtui amerikkalaisessa luonnonpuistossa kun sinne palautettiin sudet ja akrhut: sorkkaleäinten kannat romahtivat mutta kipusivat parissa sukupolvessa takaisin ja ehompina kuin koskaan.Eli eläin, joka ei luonnossa itsekseen pärjää, ei sinne oikeastaan kuulukaan.

Lue lisää

Nyt alkoi kiinnostaa Sepen matemaattiset lahjat. Tutkittujen kokonaishävikki oli yli 22 %, susien osuutta niistä ei kerrottu. En kovin suuria päätelmiä muutenkaan tekisi Iltalehden perusteella.
Susia poroalueella ei ole samoin kuin Kainuussa. Siellä susia ja ruokaa sille on luonnottoman runsaasti. Susi käyttää aina helpoimman saaliskohteen. Minä en näe muuta muuttujaa kuin kasvaneen susikannan ja ehkä jonkinmoisen tihentymän karhuja turistihaaskojen ansiosta peurojen vasoma-alueella.
Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????

laikaman kirjoitti:

Nyt alkoi kiinnostaa Sepen matemaattiset lahjat. Tutkittujen kokonaishävikki oli yli 22 %, susien osuutta niistä ei kerrottu. En kovin suuria päätelmiä muutenkaan tekisi Iltalehden perusteella.
Susia poroalueella ei ole samoin kuin Kainuussa. Siellä susia ja ruokaa sille on luonnottoman runsaasti. Susi käyttää aina helpoimman saaliskohteen. Minä en näe muuta muuttujaa kuin kasvaneen susikannan ja ehkä jonkinmoisen tihentymän karhuja turistihaaskojen ansiosta peurojen vasoma-alueella.
Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????

Lue lisää

Todenäköisin syy; täällähän on uhottu jatkuvasti kuinka kukaan ei seuraa mitä kairoissa tapahtuu ja kuinka me tehdään mitä huvittaa...

niimpä kirjoitti:

iltalehden ote ei ole minun postaamani. Useimmissa susia koskevissa kommenteissa olen kyllä Laikamanin kannalla mutta hän ei ole sivupersoonani.

..myönnän erehtyneeni, tuli väärään paikkaan.

varmanakki kirjoitti:

Todenäköisin syy; täällähän on uhottu jatkuvasti kuinka kukaan ei seuraa mitä kairoissa tapahtuu ja kuinka me tehdään mitä huvittaa...

Tämän viestin luen täydellisen tietämättömyyden ja olojen tuntemattomuuden piiriin. Tuon luokan homma olisi havaittu. Ilman vasahävikkiä se vaatisi melkoista teurastusta. 2000:n peuran kanta tuottaa reilut 500-700 vasaa. Eli poistuma pitäisi olla luokkaa yli 500 jotta vuosittain päädyttäisiin 200-300:lla pienevään kantaan.

laikaman kirjoitti:

Nyt alkoi kiinnostaa Sepen matemaattiset lahjat. Tutkittujen kokonaishävikki oli yli 22 %, susien osuutta niistä ei kerrottu. En kovin suuria päätelmiä muutenkaan tekisi Iltalehden perusteella.
Susia poroalueella ei ole samoin kuin Kainuussa. Siellä susia ja ruokaa sille on luonnottoman runsaasti. Susi käyttää aina helpoimman saaliskohteen. Minä en näe muuta muuttujaa kuin kasvaneen susikannan ja ehkä jonkinmoisen tihentymän karhuja turistihaaskojen ansiosta peurojen vasoma-alueella.
Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????

Lue lisää

..lahjat on todella heikot, mutta onneksi laskeminen ei ollut minun harteillani. Olen hukannut linkin, joku tilastokeskuksen juttu se oli, josta selvisi kuinka paljon vasoja vuosittain kuolee eli tapetaan. Eiköhän se löydy uudelleenkin. Joka tapauksessa sitä Iltalehden juttua ja tilastokeskuksen tietoja käyttäen kaveri laski, että kaikista vuoden aikana tapetuista vasoista susien ilmoitettu hävikki on siis 0.4 %; ihmisten tappamista poroista kun 70 % on vasoja. Iltalehden luvut ovat STT:ltä ja käsittääkseni kasvattajien itsensä ilmoittamia, muuten olen samaa mieltä Iltalehden tasosta. Ja poronkasvattajat pitävät petohävikeistä aivan yhtä suurta meteliä kuin kainuulaisetkin, joten älä heille selitä teorioitasi siitä kuinka susille ruokaa riittää.

" Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????"
Ja minä sanon, että pikaiset tutkimukset mutu-tuntumalla ja maallikko-otteella ovat syypäitä useisiin luonto-, ja muihin katastrofeihin.Asiantuntijat tutkikoon ja sitten hutkikoot, minä en ole niin ylimielinen että menisin esittämään "varmaa tietoa" tällaisesta asiasta.

Sepe kirjoitti:

..lahjat on todella heikot, mutta onneksi laskeminen ei ollut minun harteillani. Olen hukannut linkin, joku tilastokeskuksen juttu se oli, josta selvisi kuinka paljon vasoja vuosittain kuolee eli tapetaan. Eiköhän se löydy uudelleenkin. Joka tapauksessa sitä Iltalehden juttua ja tilastokeskuksen tietoja käyttäen kaveri laski, että kaikista vuoden aikana tapetuista vasoista susien ilmoitettu hävikki on siis 0.4 %; ihmisten tappamista poroista kun 70 % on vasoja. Iltalehden luvut ovat STT:ltä ja käsittääkseni kasvattajien itsensä ilmoittamia, muuten olen samaa mieltä Iltalehden tasosta. Ja poronkasvattajat pitävät petohävikeistä aivan yhtä suurta meteliä kuin kainuulaisetkin, joten älä heille selitä teorioitasi siitä kuinka susille ruokaa riittää.

" Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????"
Ja minä sanon, että pikaiset tutkimukset mutu-tuntumalla ja maallikko-otteella ovat syypäitä useisiin luonto-, ja muihin katastrofeihin.Asiantuntijat tutkikoon ja sitten hutkikoot, minä en ole niin ylimielinen että menisin esittämään "varmaa tietoa" tällaisesta asiasta.

Lue lisää

..Että minkäänlaisia muita vaihtoehtoja peurojen vähenemiselle ei ole suljettu pois. En siis missään nimessä väitä etteivät sudet voisi olla asialla, ainoastaan sen että näillä tiedoilla se ei ole tietoa vaan teoria muiden joukossa. Ja sekin, jos sudet todetaan "syyllisiksi", ei todellakaan automaattisesti tarkoita että niiden määrää pitäisi tästä johtuen vähentää.

Sepe kirjoitti:

..lahjat on todella heikot, mutta onneksi laskeminen ei ollut minun harteillani. Olen hukannut linkin, joku tilastokeskuksen juttu se oli, josta selvisi kuinka paljon vasoja vuosittain kuolee eli tapetaan. Eiköhän se löydy uudelleenkin. Joka tapauksessa sitä Iltalehden juttua ja tilastokeskuksen tietoja käyttäen kaveri laski, että kaikista vuoden aikana tapetuista vasoista susien ilmoitettu hävikki on siis 0.4 %; ihmisten tappamista poroista kun 70 % on vasoja. Iltalehden luvut ovat STT:ltä ja käsittääkseni kasvattajien itsensä ilmoittamia, muuten olen samaa mieltä Iltalehden tasosta. Ja poronkasvattajat pitävät petohävikeistä aivan yhtä suurta meteliä kuin kainuulaisetkin, joten älä heille selitä teorioitasi siitä kuinka susille ruokaa riittää.

" Pikaista tutkimusta odotan vastaamaan kysymykseen: Mikä aiheuttaa melkein täydellisen vasakadon Kainuun peuroissa ????"
Ja minä sanon, että pikaiset tutkimukset mutu-tuntumalla ja maallikko-otteella ovat syypäitä useisiin luonto-, ja muihin katastrofeihin.Asiantuntijat tutkikoon ja sitten hutkikoot, minä en ole niin ylimielinen että menisin esittämään "varmaa tietoa" tällaisesta asiasta.

Lue lisää

Sotketko koko ponhoitoalueen hävikin tähän ? Merkattuja pvasoja oli 270 ja niistä hävikki 60 kpl. Susien osuutta ei kerrottu keskeneräisen tutkimuksen takia. Muita vasoja ja niiden hävikkiä ei asiaan kuulu liittää. Ja tosiaan Iltalehden kuten kaikkien lehtien jutuissa on virheitä. Mutta niitäkin tulkitessa toivoisin maallikkona pidettävän edes jonkinlainen looginen kontrolli humeetissa.

Pikaista tietoa kaipaa Suomen peura. Minä olen heittänyt vain päätelmiä asiasta sen jouduttamiseksi. Toivon ettei asiaa sotke suden mediaseksikkyys.

laikaman kirjoitti:

Sotketko koko ponhoitoalueen hävikin tähän ? Merkattuja pvasoja oli 270 ja niistä hävikki 60 kpl. Susien osuutta ei kerrottu keskeneräisen tutkimuksen takia. Muita vasoja ja niiden hävikkiä ei asiaan kuulu liittää. Ja tosiaan Iltalehden kuten kaikkien lehtien jutuissa on virheitä. Mutta niitäkin tulkitessa toivoisin maallikkona pidettävän edes jonkinlainen looginen kontrolli humeetissa.

Pikaista tietoa kaipaa Suomen peura. Minä olen heittänyt vain päätelmiä asiasta sen jouduttamiseksi. Toivon ettei asiaa sotke suden mediaseksikkyys.

Lue lisää

..Koko Iltalehden jutun pointti oli korostaa, kuinka suurta hävikkiä susi aiheuttaa poronvasoille. Tätä ei ollut vaikea nähdä, etenkään kun seuraa asiasta Lapissa syntynyttä keskustelua, jossa syy langetetaan suden niskoille (mikä voi hyvin olla tottakin). Laskin todellakin koko alueen mukaan, sillä koska susi on territoriaalinen eläin, voi kaksikin laumaa aiheuttaa tilastovääristymän, josta tässäkin jutussa oli (ilmeisesti) kysymys. Eli kokonaisuus ratkaisee aina todellisen hävikin, joka oli 0.4 %, päinvastoin kuin poronkasvattajat haluavat uskotella.

En nyt tätä osaa selkeämmin selittää. Inhoan tilastojen yksinkertaistamista ja vääristelyä omaan tarkoitukseen. Jos susilauma esim. seuraa porolaumaa ja tappaa siitä muutaman kuukauden kuluessa puolet, niin se ei oikeuta hysteriaan koska samaan aikaan kolme muuta porolaumaa on lisääntynyt normaalisti. Vähän sama asia kun karhu tappoi miehen ja oikeutti vaatimuksiin koko kannan tappamisesta. Yksi ihminen viidestä miljoonasta on aikamoinen tilastollinen sattuma, salamaniskukin on suurempi uhka. Mutta menee sivuun aiheesta. Mitä taas sinun heittämiisi päätelmiin tulee, niin tuskinpa sinulla on mitään tekoa todellisten päätösten vauhdittamisen kanssa, sillä niitä ei täällä tehdä. Onneksi.

laikaman kirjoitti:

Sotketko koko ponhoitoalueen hävikin tähän ? Merkattuja pvasoja oli 270 ja niistä hävikki 60 kpl. Susien osuutta ei kerrottu keskeneräisen tutkimuksen takia. Muita vasoja ja niiden hävikkiä ei asiaan kuulu liittää. Ja tosiaan Iltalehden kuten kaikkien lehtien jutuissa on virheitä. Mutta niitäkin tulkitessa toivoisin maallikkona pidettävän edes jonkinlainen looginen kontrolli humeetissa.

Pikaista tietoa kaipaa Suomen peura. Minä olen heittänyt vain päätelmiä asiasta sen jouduttamiseksi. Toivon ettei asiaa sotke suden mediaseksikkyys.

Lue lisää

..Halusin myös painottaa että lööpit koittavat revitellä susituhojen taloudellisilla merkityksillä, mitä tämäkin Iltalehden artikkeli pohjusti. Taloudellinen hävikki poronhoitoalueella on siis tuo 0.4 %, joka on aika mitätön summa. Sehän on ikävää jos se kolahtaa vain tiettyihin kasvattajiin, mutta sitä varten on hyvät korvaukset, joiden vuoksi muuten vuosittain hylätään kymmenittäin lavastetuiksi katsottuja korvausvaatimuksia.

laikaman kirjoitti:

Sotketko koko ponhoitoalueen hävikin tähän ? Merkattuja pvasoja oli 270 ja niistä hävikki 60 kpl. Susien osuutta ei kerrottu keskeneräisen tutkimuksen takia. Muita vasoja ja niiden hävikkiä ei asiaan kuulu liittää. Ja tosiaan Iltalehden kuten kaikkien lehtien jutuissa on virheitä. Mutta niitäkin tulkitessa toivoisin maallikkona pidettävän edes jonkinlainen looginen kontrolli humeetissa.

Pikaista tietoa kaipaa Suomen peura. Minä olen heittänyt vain päätelmiä asiasta sen jouduttamiseksi. Toivon ettei asiaa sotke suden mediaseksikkyys.

Lue lisää

liittyen kannatta lukea Koskimiehen kirjoitus päivän (17.1) hesarissa (D2) otsikolla "Sukupuuttojen asiantuntija".
Se kertoo laikamanista ja tämän kavereista kaiken olennaisen.

Sepe kirjoitti:

..Halusin myös painottaa että lööpit koittavat revitellä susituhojen taloudellisilla merkityksillä, mitä tämäkin Iltalehden artikkeli pohjusti. Taloudellinen hävikki poronhoitoalueella on siis tuo 0.4 %, joka on aika mitätön summa. Sehän on ikävää jos se kolahtaa vain tiettyihin kasvattajiin, mutta sitä varten on hyvät korvaukset, joiden vuoksi muuten vuosittain hylätään kymmenittäin lavastetuiksi katsottuja korvausvaatimuksia.

Lue lisää

Iltalehden artikkelin taustana on Harri Norbergin Kuusamossa tekemä tutkimus, joka jatkuu edelleen. Hän on puolueeton RKTL:n tutkija eikä poronkasvattaja. Voit unohtaa oletuksesi petovahinkorahojen toivossa laaditusta Iltalehden artikkelista. Se on vain omaa kuvitteluasi. Luepa myös Norbergin ja kumppaneiden RKTL:ssä tekemä poronvasojen kotkavahinkoraportti. Sieltä saat dokumenttia vasojen kuolinsyistä.

Iltalehden takana kirjoitti:

Iltalehden artikkelin taustana on Harri Norbergin Kuusamossa tekemä tutkimus, joka jatkuu edelleen. Hän on puolueeton RKTL:n tutkija eikä poronkasvattaja. Voit unohtaa oletuksesi petovahinkorahojen toivossa laaditusta Iltalehden artikkelista. Se on vain omaa kuvitteluasi. Luepa myös Norbergin ja kumppaneiden RKTL:ssä tekemä poronvasojen kotkavahinkoraportti. Sieltä saat dokumenttia vasojen kuolinsyistä.

Lue lisää

..Ei ollut missään nimessä tarkoitus mollata poronkasvattajia, olen tavannut muutamia ja hienoja ihmisiä ovat olleet. Enkä myöskään kyseenalaistanut tutkimusta itsessään, minä kun yritän olla hutkimatta ennenkuin tutkin, ainoastaan Iltalehden uskomattoman yksipuolisen käsittelytavan: tuskinpa sinultakaan jäi kirkuvat lööpit huomaamatta. En todellakaan ole ainoa joka näki sensaatiohakuisuuden ja tulintalinjan, ja olen seurannut asiasta pohjoisessa käytyä keskustelua joka noudattelee juuri tätä " sudet vievät meiltä leivän"-linjaa.

Mitä taas petovahinkorahoihin tulee..Tässä kyllä olen kyynisempi. Paikalliset vakuutusviranomaiset, eivät siis eläinsuojelijat tms., hylkäävät vuosittain kymmeniä lavastetuiksi katsottuja petovahinkoja. En keksi tätä omasta päästäni. Houkutus nyt vain on liian suuri, petovahingosta kun saa enemmän rahaa kuin teurastetusta eläimestä.

Sepe kirjoitti:

..Koko Iltalehden jutun pointti oli korostaa, kuinka suurta hävikkiä susi aiheuttaa poronvasoille. Tätä ei ollut vaikea nähdä, etenkään kun seuraa asiasta Lapissa syntynyttä keskustelua, jossa syy langetetaan suden niskoille (mikä voi hyvin olla tottakin). Laskin todellakin koko alueen mukaan, sillä koska susi on territoriaalinen eläin, voi kaksikin laumaa aiheuttaa tilastovääristymän, josta tässäkin jutussa oli (ilmeisesti) kysymys. Eli kokonaisuus ratkaisee aina todellisen hävikin, joka oli 0.4 %, päinvastoin kuin poronkasvattajat haluavat uskotella.

En nyt tätä osaa selkeämmin selittää. Inhoan tilastojen yksinkertaistamista ja vääristelyä omaan tarkoitukseen. Jos susilauma esim. seuraa porolaumaa ja tappaa siitä muutaman kuukauden kuluessa puolet, niin se ei oikeuta hysteriaan koska samaan aikaan kolme muuta porolaumaa on lisääntynyt normaalisti. Vähän sama asia kun karhu tappoi miehen ja oikeutti vaatimuksiin koko kannan tappamisesta. Yksi ihminen viidestä miljoonasta on aikamoinen tilastollinen sattuma, salamaniskukin on suurempi uhka. Mutta menee sivuun aiheesta. Mitä taas sinun heittämiisi päätelmiin tulee, niin tuskinpa sinulla on mitään tekoa todellisten päätösten vauhdittamisen kanssa, sillä niitä ei täällä tehdä. Onneksi.

Lue lisää

Tutkimukseen oli merkattu ja lähettimillä varustettu 270 poronvasaa. Tilastollista materiaalia haetaan vain näistä. Eli halutaan tutkia kuinka suuri osa menee suden suuhun niillä alueilla, missä susia on.
Koko poronhotialueen hävikillä ei ole asiassa mitään tekoa. Susia on vain itärajan tuntumassa olevien paliskuntain alueilla.
Inhoan tutkimusten vääristämistä oman onnellisuuden takaamimseksi.

Sepe kirjoitti:

..Koko Iltalehden jutun pointti oli korostaa, kuinka suurta hävikkiä susi aiheuttaa poronvasoille. Tätä ei ollut vaikea nähdä, etenkään kun seuraa asiasta Lapissa syntynyttä keskustelua, jossa syy langetetaan suden niskoille (mikä voi hyvin olla tottakin). Laskin todellakin koko alueen mukaan, sillä koska susi on territoriaalinen eläin, voi kaksikin laumaa aiheuttaa tilastovääristymän, josta tässäkin jutussa oli (ilmeisesti) kysymys. Eli kokonaisuus ratkaisee aina todellisen hävikin, joka oli 0.4 %, päinvastoin kuin poronkasvattajat haluavat uskotella.

En nyt tätä osaa selkeämmin selittää. Inhoan tilastojen yksinkertaistamista ja vääristelyä omaan tarkoitukseen. Jos susilauma esim. seuraa porolaumaa ja tappaa siitä muutaman kuukauden kuluessa puolet, niin se ei oikeuta hysteriaan koska samaan aikaan kolme muuta porolaumaa on lisääntynyt normaalisti. Vähän sama asia kun karhu tappoi miehen ja oikeutti vaatimuksiin koko kannan tappamisesta. Yksi ihminen viidestä miljoonasta on aikamoinen tilastollinen sattuma, salamaniskukin on suurempi uhka. Mutta menee sivuun aiheesta. Mitä taas sinun heittämiisi päätelmiin tulee, niin tuskinpa sinulla on mitään tekoa todellisten päätösten vauhdittamisen kanssa, sillä niitä ei täällä tehdä. Onneksi.

Lue lisää

tiennyt että Lappi ja poronhoitoalue eivät ole ollenkaan sama asia?

Poronhoitoalaueen kaakkoisosassa ovat vaeltavat sudet syöneet vasoja, eipä juuri ylempänä.

Länsi-Lappiin vaeltaa Ruotsin puolelta joskus hukka joka aika pian joutuu tapetuksi.

Todellisista petotuhoista on äärimmäisen vaikea saada korvausautomaattien takia selkoa. Mieluustihan jokainen kadonnut poro ilmoitetaan joutuneen petojen ruuaksi...

laikaman kirjoitti:

Tutkimukseen oli merkattu ja lähettimillä varustettu 270 poronvasaa. Tilastollista materiaalia haetaan vain näistä. Eli halutaan tutkia kuinka suuri osa menee suden suuhun niillä alueilla, missä susia on.
Koko poronhotialueen hävikillä ei ole asiassa mitään tekoa. Susia on vain itärajan tuntumassa olevien paliskuntain alueilla.
Inhoan tutkimusten vääristämistä oman onnellisuuden takaamimseksi.

Lue lisää

..tajunnut vieläkään. Minä en missään vaiheessa kiistänyt tutkimuksen tuloksia, otin vain esille sen seikan että ne eivät kerro kokonaisuudesta mitään, ts. tulokset eivät ole yleistettävissä "skandaaliin".En siis lainkaan vääristänyt tutkimusken tuloksia.

Ja olet aika veijari, jos luulet että minä tulen onnelliseksi näistä susijutuista. Tulisin onnelliseksi vain jos eläisimme kaikki onnellisena yhdessä. Mutta elämä on, ja realiteetit pitää olla mukana.

sompio kirjoitti:

tiennyt että Lappi ja poronhoitoalue eivät ole ollenkaan sama asia?

Poronhoitoalaueen kaakkoisosassa ovat vaeltavat sudet syöneet vasoja, eipä juuri ylempänä.

Länsi-Lappiin vaeltaa Ruotsin puolelta joskus hukka joka aika pian joutuu tapetuksi.

Todellisista petotuhoista on äärimmäisen vaikea saada korvausautomaattien takia selkoa. Mieluustihan jokainen kadonnut poro ilmoitetaan joutuneen petojen ruuaksi...

Lue lisää

..Se menee.

Sepe kirjoitti:

..tajunnut vieläkään. Minä en missään vaiheessa kiistänyt tutkimuksen tuloksia, otin vain esille sen seikan että ne eivät kerro kokonaisuudesta mitään, ts. tulokset eivät ole yleistettävissä "skandaaliin".En siis lainkaan vääristänyt tutkimusken tuloksia.

Ja olet aika veijari, jos luulet että minä tulen onnelliseksi näistä susijutuista. Tulisin onnelliseksi vain jos eläisimme kaikki onnellisena yhdessä. Mutta elämä on, ja realiteetit pitää olla mukana.

Lue lisää

Tässä yhteydessä oli asiaa vain tutkimus. Koko poronhoitoalue ja K-kauppa oli sinun vedättelyä.

Sepe kirjoitti:

..Se menee.

Katoaminen ei riitä korvausperusteeksi. Täytyy olla korvat ja faktaa. Näin petojen suihin menneitä ei kaikkia koskaan edes löydetä.

laikaman kirjoitti:

Tässä yhteydessä oli asiaa vain tutkimus. Koko poronhoitoalue ja K-kauppa oli sinun vedättelyä.

..vedättelet ihan omiasi. Itse otit Iltalehden jutun esille, ja selitin aivan tasan tarkkaan mitä omilla puheenvuoroillani tarkoitin. Minä jatkoin asian käsittelyä ihan valideille faktoilla, joita en omasta hatustani taikonut. Et vain halua käsitellä oikeita asioita monipuolisesti. Ilmeisetsi on helpompi heittää yleistyksiä, väitteitä ja vaatimuksia kuin todella vaivata niitä aivonystyröitä. Kuten sanoin ainakin kolmeen kertaan, tutkimus oli ihan validi. Sinä et kuitenkaan päätä siitä, mistä näkökulmasta asiaa täällä saa/pitää/on hyvä käsitellä.

meekkään kirjoitti:

Katoaminen ei riitä korvausperusteeksi. Täytyy olla korvat ja faktaa. Näin petojen suihin menneitä ei kaikkia koskaan edes löydetä.

.:luetaan nyt juuri ne asiat mitä itse halutaan. Minähän sanoinkin, että lavastettuja petovahinkoja haetaan todetaan vuosittain useita.En puhunut muista korvausperusteista tai -vaatimuksista sen kummemmin.

Olet kovin kiivasti aina puolustamassa tuota sutta, kerrohan mikä siinä on niin erinomaista, että se menee kaiken muun edelle?

SEPESUSI kirjoitti:

Olet kovin kiivasti aina puolustamassa tuota sutta, kerrohan mikä siinä on niin erinomaista, että se menee kaiken muun edelle?

..En ole missään enkä koskaan missään muodossa enkä kenenkään suulla tai kädellä tai edes ajatuksen tasolla esittänyt väitettä, että susi menee kaiken muun edelle. Tämän kummemmin en viitsi outoon viestiisi paneutua.

Nebulosa kirjoitti:

liittyen kannatta lukea Koskimiehen kirjoitus päivän (17.1) hesarissa (D2) otsikolla "Sukupuuttojen asiantuntija".
Se kertoo laikamanista ja tämän kavereista kaiken olennaisen.

Lue lisää

Minä tunnistin Nebuloosan sieltä.

laikaman kirjoitti:

Minä tunnistin Nebuloosan sieltä.

huomioon, että harrastat metsästystä, voimme melkoisella varmuudella olettaa tunnistuksesi virheelliseksi.

laikaman kirjoitti:

Eipä ole taidettu tutkia, kaikkeen ei varmaan riitä resurssit. Moinen kannan pudotus vaatii normaalipoistuman lisäksi mittavat vasatuhot. Susien osuutta ja tehoa poron vasojen hävikissä tutkitaan kyllä. Siitä löytyy vähemmän tieteelliseltä taholta uutista http://www.iltalehti.fi/2006/01/16/200601163969048_uu.shtml kuin myös varmaan muualtakin lehdistä. Viisaammat saa päätellä onko kuinka sovellettavissa peuraan nuo havainnot. Toisaalta maallikolle juttu näyttää selvältä. Perhossa oli koirasusiseikkailut reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin peurakannan kasvu pysähtyi ja jatkui ripeänä petojen vähentämisen jälkeen.

Lue lisää

Ahma pahin peuran vihollinen. Yksi ahma tappaa paljon vasoja

Sepe kirjoitti:

..Halusin myös painottaa että lööpit koittavat revitellä susituhojen taloudellisilla merkityksillä, mitä tämäkin Iltalehden artikkeli pohjusti. Taloudellinen hävikki poronhoitoalueella on siis tuo 0.4 %, joka on aika mitätön summa. Sehän on ikävää jos se kolahtaa vain tiettyihin kasvattajiin, mutta sitä varten on hyvät korvaukset, joiden vuoksi muuten vuosittain hylätään kymmenittäin lavastetuiksi katsottuja korvausvaatimuksia.

Lue lisää

Miksi unohtatte ahman, joa tappaa tappamisen ilosta. Kaverille kans. haukka, korpi, varis, susi, karhu. Mutta tappajana on ahma

Sepe kirjoitti:

.:luetaan nyt juuri ne asiat mitä itse halutaan. Minähän sanoinkin, että lavastettuja petovahinkoja haetaan todetaan vuosittain useita.En puhunut muista korvausperusteista tai -vaatimuksista sen kummemmin.

Lue lisää

Syöty mikä syöty. Susi tai isäntä tai paremminkin naapurin isäntä. Näin lapinmies minua valisti, ettei omaa poroa tapeta.

Eu:sta kerrottiin lehtien mukaan Suomen MMM:n kuhnailevan häirikkösusilupien kanssa. Liekö saman instanssin laatima julkaisu susista kovin luotettava. Lukenut olen sen pikaisesti. Kovin vähälle jäi siinä meidän metästys- ja ennenkaikkiaan ainutlaatuinen koirakulttuurimme. Vaan siihen seikkaan en kaipaa nykyisen kulttuurimisterinkään lisäyksiä.

laikaman kirjoitti:

Eu:sta kerrottiin lehtien mukaan Suomen MMM:n kuhnailevan häirikkösusilupien kanssa. Liekö saman instanssin laatima julkaisu susista kovin luotettava. Lukenut olen sen pikaisesti. Kovin vähälle jäi siinä meidän metästys- ja ennenkaikkiaan ainutlaatuinen koirakulttuurimme. Vaan siihen seikkaan en kaipaa nykyisen kulttuurimisterinkään lisäyksiä.

Lue lisää

Olisi säilyttää tutkimuksen aikainen kanta runsaimmilla esiintymisalueilla häirikkösudet poistaen. Sen sijaan länteen ja etelään susien annettaisiin lisääntyä. Poronhoitoalue on direktiivin mukaan lievemmin suojeltua aluetta, joten sinne voidaan myöntää kaatolupia höllemmin.

Tästä saa taas vaikutelman, että kumarretaan turhan syvään brysseliin.
Keinoja paikallisen tiheyden rajoittamiseksi olisi, muttei uskalleta käyttää.

Mielenkiintoinen osuus tässä suunnitelmassa on mielipidetutkimus. Niillä alueilla joilla susia on runsaasti, niitä pelätään ja toivotaan susikannan vähentämistä. Niillä alueilla, joilla niitä ei ole, ei niitä sinne halutakkaan. Tosin samoilla alueilla toivotaan suomen susikannan säilyttämistä elinvoimaisena. Eniten susia pelkäävät retkeilijät. Ja mikä mielenkiintoisinta, susia pelkäävät enemmän luonnonsuojelijat kuin metsästäjät:)

eramies2 kirjoitti:

Olisi säilyttää tutkimuksen aikainen kanta runsaimmilla esiintymisalueilla häirikkösudet poistaen. Sen sijaan länteen ja etelään susien annettaisiin lisääntyä. Poronhoitoalue on direktiivin mukaan lievemmin suojeltua aluetta, joten sinne voidaan myöntää kaatolupia höllemmin.

Tästä saa taas vaikutelman, että kumarretaan turhan syvään brysseliin.
Keinoja paikallisen tiheyden rajoittamiseksi olisi, muttei uskalleta käyttää.

Mielenkiintoinen osuus tässä suunnitelmassa on mielipidetutkimus. Niillä alueilla joilla susia on runsaasti, niitä pelätään ja toivotaan susikannan vähentämistä. Niillä alueilla, joilla niitä ei ole, ei niitä sinne halutakkaan. Tosin samoilla alueilla toivotaan suomen susikannan säilyttämistä elinvoimaisena. Eniten susia pelkäävät retkeilijät. Ja mikä mielenkiintoisinta, susia pelkäävät enemmän luonnonsuojelijat kuin metsästäjät:)

Lue lisää

..Ollut kerran kokoamassa samantyyppistä kyselyä. Pieni tarkennus, tai oikeastaan kaksi.

"Niillä alueilla, joilla niitä ei ole, ei niitä sinne halutakkaan. Tosin samoilla alueilla toivotaan suomen susikannan säilyttämistä elinvoimaisena"

Ensin: Tilastotulkinta vääristää hiukan tuloksia. samoilla alueilla, joilla susia ei ole, on myös paljon ihmisiä jotka kannattavat susien määrän tiukkaa rajaamista, sillä tämä mielipide ei ole "maalaisten" etuoikeus. Susien määrän lisäämistä haluavat ovat selkeästi vähemmistössä sekä kaupungeissa että maalla.

Toinen tarkennus: tutkimuksesta pitää ymmärtää myös se, että suuri osa susille myönteisistä vastaajista asuu kaupunki-ja taajama-alueella. Se, että he sanovat etteivät halua susia asuinalueelleen ei automaattisesti tarkoita sitä että he pelkäisivät susia, vaan sitä että susi ei kuulu kaupunkiin koska ei siellä pärjää ja he tiedostavat sen. Kun minä sanon että en halua tänne susilaumaa niin ajattelen lähinnä niitä enkä itseäni.

Ja luonnonsuojelijat pelkäävät enemmän susia kuin metsästäjät, onpa uutinen. Minäkin pelkäisin kävellä vähemmän yöllä kadulla jos minulla olisi kolme isoa kaveria mukana ja aseita vielä mukana, sen sijaan että olisi kiikari ja kallis kamera.

Hyvä suunnitelma, kertakaikkiaan, muuten.

olet oikeassa, sen verran tarkennusta vielä, että viimeiset peurat hävitettiin tämän "ekologisen" poronhoidon tieltä vuosisadan vaihteessa. Kas kun metsäpeura ja poro sekoittuvat keskenään, mutta peurat eivät kesyynny, kuten porot ja tämänvuoksi poronhoito suuremmassa mittakaavassa ei ollut mahdollista ennenkuin peurat poistettiin.

Ei ole lupia myönnetty vuosiin. Suomenselän kannasta otetaan muutama pellolla oleksivista vuosittain isäntien rauhoittamisesksi. Tilanne muuttuu, jos kanta kääntyy sielläkin laskuun.

Paikallisesti peuroja on Suomenselällä paljon. Nythän on menossa vaihe, jossa niiden jälleen odotetaan levittäytyvän koko maahan.

1990-luvun susiryöppy ei Suomenselällä saanut aikaan uusille alueille hajaantumista.

laikaman kirjoitti:

Ei ole lupia myönnetty vuosiin. Suomenselän kannasta otetaan muutama pellolla oleksivista vuosittain isäntien rauhoittamisesksi. Tilanne muuttuu, jos kanta kääntyy sielläkin laskuun.

Paikallisesti peuroja on Suomenselällä paljon. Nythän on menossa vaihe, jossa niiden jälleen odotetaan levittäytyvän koko maahan.

1990-luvun susiryöppy ei Suomenselällä saanut aikaan uusille alueille hajaantumista.

Lue lisää

RKTL:n sivuilta voi lueskella, että metsäpeuran huvimetsästykseen vuodelle 2004 myönnettiin ENNÄTYSMÄÄRÄ tappolupia - 129 kpl!

Kaikkia ei saatu käytettyä, sillä kokonaismäärä jäi 87 yksilöön, joista kokonaista 21 oli VASOJA!
Eli juuri tuota lajin elinvoimalle tärkeää "ikäluokkaa", joka takaisi sen jatkuvuuden ja hyvän kunnon.
Enimmillään metsäpeuroja on vuositasolla tapettu 99 yksilöä (2002) ja alimmillaan 75 yksilöä (2003).

Miksi sitten Kainuun piirissä ei lupiin ole varaa, voi johtua sekä susista ja niiden ruoanhankinnasta kuin siitä, että peuratkin pääsevät rajan itäpuolelle yhtä helposti kuin sudet. Niiden "Suomen kannan" lukumäärä ei silloin ole vakio, kuten se ei ole susienkaan kohdalla.

Lupia on myönnetty riistanhoidollisista syistä turvaamaan metsäpeuran geeniperimä, eli luvat on myönnetty metsäpeuran ja poron risteytyksille. Tutkijat ovat pyytäneet apua sekasikiöiden metsästykseen.

k0rh0nen kirjoitti:

Lupia on myönnetty riistanhoidollisista syistä turvaamaan metsäpeuran geeniperimä, eli luvat on myönnetty metsäpeuran ja poron risteytyksille. Tutkijat ovat pyytäneet apua sekasikiöiden metsästykseen.

Lue lisää

on käytetty Pohjois-Savon ja Keski-Suomen riistapiireissä, joissa TAATUSTI ei tallustele ainuttakaan poroa!

"Geeniperimästä" kannetaan huolta poronhoitoalueella (katsopa missä se on) ja siellä tapetaan kaikki metsäpeurat (huom. luvatta!) ja yhtään sen näköiset porot poroerotusten yhteydessä.

luvat kirjoitti:

on käytetty Pohjois-Savon ja Keski-Suomen riistapiireissä, joissa TAATUSTI ei tallustele ainuttakaan poroa!

"Geeniperimästä" kannetaan huolta poronhoitoalueella (katsopa missä se on) ja siellä tapetaan kaikki metsäpeurat (huom. luvatta!) ja yhtään sen näköiset porot poroerotusten yhteydessä.

Lue lisää

Luvat on melkein kaikki käytetty Pohjanmaan riistanhoitopiirissä, jossa kanta on pienellä alueella riittävä, eikä sudetkaan paljoa ole vainoamassa. Hirviä riittää niin paljon, ettei huonompaa lihaa kannata suden suuhunsa pistää. Metsäpeurakannan lisäksi siellä on myös muiden pienempien "hirviöiden" kannat suuret ja maanviljelystä paljon, joten luvat ovat menneet maanviljelijöille. Saattaa kai ne rodut mennä sielläkin sekaisin.

Kuhmolaisena kyllä tiedän missä pororaja kulkee ja missä rotupuhtaus säilytetään.

tilastoja... kirjoitti:

RKTL:n sivuilta voi lueskella, että metsäpeuran huvimetsästykseen vuodelle 2004 myönnettiin ENNÄTYSMÄÄRÄ tappolupia - 129 kpl!

Kaikkia ei saatu käytettyä, sillä kokonaismäärä jäi 87 yksilöön, joista kokonaista 21 oli VASOJA!
Eli juuri tuota lajin elinvoimalle tärkeää "ikäluokkaa", joka takaisi sen jatkuvuuden ja hyvän kunnon.
Enimmillään metsäpeuroja on vuositasolla tapettu 99 yksilöä (2002) ja alimmillaan 75 yksilöä (2003).

Miksi sitten Kainuun piirissä ei lupiin ole varaa, voi johtua sekä susista ja niiden ruoanhankinnasta kuin siitä, että peuratkin pääsevät rajan itäpuolelle yhtä helposti kuin sudet. Niiden "Suomen kannan" lukumäärä ei silloin ole vakio, kuten se ei ole susienkaan kohdalla.

Lue lisää

Määrää mitä poistetaan. Eli ammutaan yhtä monta aikuista hirvasta ja vaadinta ja tietty määrä vasoja. Kaikki luvat olisi saatu käytettyä, ilmeisesti kaikki eivät halunneet niitä ampua. Lupia on myönnetty viljelijöiden pyynnöstä nurmikoille tulevien talvivahinkojen takia.
Populaatiot ovat seurannassa ja Kainuun kanta romahduksen takia ilman poistotarvetta. Miettiä sietää miksi Suomenselän kanta oli muutenkin ohittamassa Kainuun kannan koon. Kainuussa kasvu on ollut hidasta, ensimmäiset peurahavainnot Suomen puolella muistelen olleen 50-60-tienoilla. Suomenselän kanta luotin pienestä 15-20 eläimen tokasta 70-80-lukujen vaihteessa. Se on menestynyt loistavasti. Muutama vuosi sitten suoritetussa lentolaskennassa ei kaikkia edes taidettu pystyä laskemaan. Loka-Marraskuulla 50-päisetkin rykimätokat oavt yleisiä, talvella näkyy joskus 100-200 päisiä laumoja pelloilla. Tämän takia niitä näennäisesti metsästetäänkin. Aika näyttää mitä alueelle pesiytyvät sudet siellä saavat aikaan.

laikaman kirjoitti:

Määrää mitä poistetaan. Eli ammutaan yhtä monta aikuista hirvasta ja vaadinta ja tietty määrä vasoja. Kaikki luvat olisi saatu käytettyä, ilmeisesti kaikki eivät halunneet niitä ampua. Lupia on myönnetty viljelijöiden pyynnöstä nurmikoille tulevien talvivahinkojen takia.
Populaatiot ovat seurannassa ja Kainuun kanta romahduksen takia ilman poistotarvetta. Miettiä sietää miksi Suomenselän kanta oli muutenkin ohittamassa Kainuun kannan koon. Kainuussa kasvu on ollut hidasta, ensimmäiset peurahavainnot Suomen puolella muistelen olleen 50-60-tienoilla. Suomenselän kanta luotin pienestä 15-20 eläimen tokasta 70-80-lukujen vaihteessa. Se on menestynyt loistavasti. Muutama vuosi sitten suoritetussa lentolaskennassa ei kaikkia edes taidettu pystyä laskemaan. Loka-Marraskuulla 50-päisetkin rykimätokat oavt yleisiä, talvella näkyy joskus 100-200 päisiä laumoja pelloilla. Tämän takia niitä näennäisesti metsästetäänkin. Aika näyttää mitä alueelle pesiytyvät sudet siellä saavat aikaan.

Lue lisää

Pitää vielä. Oulun Yliopisto myös on hommassa tiukasti mukana. Sieltä varmaan on lähtöisin lupien ikä- ja sukupuolijakaumamääräykset. Kaadetuista toimitetaan Ouluun näytteet tutkimusta varten. Niistä sitten selviää eläinten kunto ja ravitsemustilanne ym..

laikaman kirjoitti:

Pitää vielä. Oulun Yliopisto myös on hommassa tiukasti mukana. Sieltä varmaan on lähtöisin lupien ikä- ja sukupuolijakaumamääräykset. Kaadetuista toimitetaan Ouluun näytteet tutkimusta varten. Niistä sitten selviää eläinten kunto ja ravitsemustilanne ym..

Lue lisää

Kävin kerran Kuhmossa urheiluliikkeessä kysymässä 22-250:n reikäpääpatruunoita. Vastasivat että kokovaipan lisäksi saa lyijykärkisiä, koska niitä myydään peuratutkijoille. Tarvitseekohan tutkijoiden hakea erikseen kaatolupaa?

luvat kirjoitti:

on käytetty Pohjois-Savon ja Keski-Suomen riistapiireissä, joissa TAATUSTI ei tallustele ainuttakaan poroa!

"Geeniperimästä" kannetaan huolta poronhoitoalueella (katsopa missä se on) ja siellä tapetaan kaikki metsäpeurat (huom. luvatta!) ja yhtään sen näköiset porot poroerotusten yhteydessä.

Lue lisää

oli... Pohjoinen oli mielessäni, piti olla Pohjanmaa tietty. Keski-Suomessa on kuitenkin lahdattu ne loput, kuten kirjoitin.
Silti sanomani pitää, porot ovat poronhoitoalueella ja peurat siitä reilusti etelään.

Peurakannan ollessa Suomessa vain noin 6000 yksilöä, sen metsästys tihentymäalueillakin on sangen oudoksuttavaa! Sen pohjana on vain erikoisuuden tavoittelu, huvimetsästys.

muistissani kirjoitti:

oli... Pohjoinen oli mielessäni, piti olla Pohjanmaa tietty. Keski-Suomessa on kuitenkin lahdattu ne loput, kuten kirjoitin.
Silti sanomani pitää, porot ovat poronhoitoalueella ja peurat siitä reilusti etelään.

Peurakannan ollessa Suomessa vain noin 6000 yksilöä, sen metsästys tihentymäalueillakin on sangen oudoksuttavaa! Sen pohjana on vain erikoisuuden tavoittelu, huvimetsästys.

Lue lisää

Tuohon ei enää jaksa vastata, kun edelliseenkin piti miettiä jo yli puoli tuntia. Pitäkää te mielessä, mikä mäkkärin lätyskä jaksaa pitää pisimpään hereillä tenteissä, niin me täällä mietitään onko peora ehkä uhanalainen riistanhoidon toimesta. Jotkut asiat eivät yksinkertaisesti kuulu kaikkien sivistyksen piiriin...

k0rh0nen kirjoitti:

Kävin kerran Kuhmossa urheiluliikkeessä kysymässä 22-250:n reikäpääpatruunoita. Vastasivat että kokovaipan lisäksi saa lyijykärkisiä, koska niitä myydään peuratutkijoille. Tarvitseekohan tutkijoiden hakea erikseen kaatolupaa?

Lue lisää

Enpä muista mitä patruunoista on säädetty. Hirviasein ja hirvilupien yhteydessä se homma hoidetaan. Tutkijat tekevät omaa työtään ja luvat tulevat toista kautta, epäilisin mainitsemasi patruunan olevan muille laiton.

laikaman kirjoitti:

Enpä muista mitä patruunoista on säädetty. Hirviasein ja hirvilupien yhteydessä se homma hoidetaan. Tutkijat tekevät omaa työtään ja luvat tulevat toista kautta, epäilisin mainitsemasi patruunan olevan muille laiton.

Lue lisää

Tietääkseni ei yli viiden gramman .224 luoteja ole olemassa ja minimi paino metsäpeuralle tulee olla 6 grammaa. Vähän vaikea on saada .224 laillista panosta metsäpeuralle. Sen lisäksi pitää olla erikoisella rihlannousulla varustettu ase jos meinaa ampua yli 3.6 gramman luoteja.

Ilmeisesti myyjät tarkoittivat SAKOn gameheadilla ladattua panosta. Kyllä sillä peurakin komeasti tipahtaa, mutta laillinen se ei ole.

Susiako ne tutkijat sitten kaatavat?

k0rh0nen kirjoitti:

Tietääkseni ei yli viiden gramman .224 luoteja ole olemassa ja minimi paino metsäpeuralle tulee olla 6 grammaa. Vähän vaikea on saada .224 laillista panosta metsäpeuralle. Sen lisäksi pitää olla erikoisella rihlannousulla varustettu ase jos meinaa ampua yli 3.6 gramman luoteja.

Ilmeisesti myyjät tarkoittivat SAKOn gameheadilla ladattua panosta. Kyllä sillä peurakin komeasti tipahtaa, mutta laillinen se ei ole.

Susiako ne tutkijat sitten kaatavat?

Lue lisää

Metsästystä varten eivät varmaan heitä koske.

k0rh0nen kirjoitti:

Tuohon ei enää jaksa vastata, kun edelliseenkin piti miettiä jo yli puoli tuntia. Pitäkää te mielessä, mikä mäkkärin lätyskä jaksaa pitää pisimpään hereillä tenteissä, niin me täällä mietitään onko peora ehkä uhanalainen riistanhoidon toimesta. Jotkut asiat eivät yksinkertaisesti kuulu kaikkien sivistyksen piiriin...

Lue lisää

yksi hyvä ja yksinkertainen esimerkki siitä, miksi susiraja alkaa jo Kehä III:sta!

Haastat. Sudet voivat nykytilanteessa kyllä estää metsäpeuran paluun ja nämä rajalliset esiintymät vaarantaakin. Luontomme ei ole enää erämainen. Metsien muuttuminen tarjoaa runsaasti saaliseläimiä. Hirvien tuella saattaa syntyä susi-peura akselilla haitallinen epäsuhta. Turvallista olisi saada peurat leviämään laajemmalle alueelle. Ne näyttävät olevan kovin uskollisia vasomisalueilleen. Suomenselällä se on Salamanperän kansallispuiston tienoo. Talvivaellukset ulottuvat kyllä kymmenien kilometrien päähän. Syksyllä menevät ja jo kevättalvella palaílevat takaisin. Kuhmossa taitavat vasoa itärajan tuntumissa. Siellä on sitten vielä turistihaaskojen kokoama karhulaumakin.
Venäjällä peuroja ei liene kovin taajoissa laumoissa löydykään, lukumääräisesti niitä taitaa olla jo Suomessa samoissa määrin. Suden uhanalaisuudesta on hihhuloitu vuosikausia. Se on kumminkin kuulunut lajistoomme koko ajan ja itänaapurissa samaa eläintä löytyy koko mantereen pohjoisosat kattavalla alueella.

Järvinen, O. & Miettinen, K. (1994) Sammuuko suuri suku? Luonnon puolustamisen biologiaa. Luonnonsuojelun tuki Oy.

Aikaisempi painos vuonna 1987. Sivuja 286.

Suomessa tuskin on koskaan ollut paljon enempi susia kuin nyt. 1800-luvun lopun pahimpina aikoina niitä arvioitiin tapporahatilastojen mukaan olleen 600:n paikkeilla.
Erämainen luonto ei ole elättänyt saaliseläimiä samassa määrin kuin nyt hoidetut metsät. Susilla on nyt ruokaa luonnottoman paljon. Luonnottomia ovat olleet myös nuo peuratihentymät. Niitten odotetaan taas levittäytyvän koko maahan. Homma voi tyssätä, jos laumat romahtavat.
Salametsästyksestä ei ole kyse. Peuroja seurataan koko ajan. Kainuun kannan romahduksen aikaansaavaa metsästystä ei voi salassa tehdä.

laikaman kirjoitti:

Suomessa tuskin on koskaan ollut paljon enempi susia kuin nyt. 1800-luvun lopun pahimpina aikoina niitä arvioitiin tapporahatilastojen mukaan olleen 600:n paikkeilla.
Erämainen luonto ei ole elättänyt saaliseläimiä samassa määrin kuin nyt hoidetut metsät. Susilla on nyt ruokaa luonnottoman paljon. Luonnottomia ovat olleet myös nuo peuratihentymät. Niitten odotetaan taas levittäytyvän koko maahan. Homma voi tyssätä, jos laumat romahtavat.
Salametsästyksestä ei ole kyse. Peuroja seurataan koko ajan. Kainuun kannan romahduksen aikaansaavaa metsästystä ei voi salassa tehdä.

Lue lisää

Herkko viittasi muinaisiin aikoihin, siis aikaan jolloin ihmisen vaikutusta ei ollut, tai se oli vähäinen. Silloin susikanta on oletettavasti ollut suurempi.

Myös 1800-luvulla susia lienee ollut yli tuhat yksilöä.

Sudenhoitosuunniyelmassa sanotaan
"Susia tapettiin parin vuosikymmenen ajan keskimäärin noin 400 yksilöä vuodessa (vrt. Ermala 2003) 1850- ja 1860-lukujen tienoilla. Kun otetaan huomioon esimerkkilaskelmia
susikannan nk. kestävästä verotusmäärästä (29–34 %; Keith 1983, Fuller 1989, Smietana & Wajda 1997), on mahdollista, että Suomen susikanta saattoi
olla tuolloin runsaimmillaan yli 1 000 yksilöä. Merkittävä
käänne tapahtui 1870-luvun lopun ja 1890-luvun puolenvälin välisenä aikana, jolloin vuotuiset saalismäärät
vähenivät 300–400 suden tasolta muutamaan kymmeneen (Teperi 1977, Ermala 2003)."

Nebulosa kirjoitti:

Herkko viittasi muinaisiin aikoihin, siis aikaan jolloin ihmisen vaikutusta ei ollut, tai se oli vähäinen. Silloin susikanta on oletettavasti ollut suurempi.

Myös 1800-luvulla susia lienee ollut yli tuhat yksilöä.

Sudenhoitosuunniyelmassa sanotaan
"Susia tapettiin parin vuosikymmenen ajan keskimäärin noin 400 yksilöä vuodessa (vrt. Ermala 2003) 1850- ja 1860-lukujen tienoilla. Kun otetaan huomioon esimerkkilaskelmia
susikannan nk. kestävästä verotusmäärästä (29–34 %; Keith 1983, Fuller 1989, Smietana & Wajda 1997), on mahdollista, että Suomen susikanta saattoi
olla tuolloin runsaimmillaan yli 1 000 yksilöä. Merkittävä
käänne tapahtui 1870-luvun lopun ja 1890-luvun puolenvälin välisenä aikana, jolloin vuotuiset saalismäärät
vähenivät 300–400 suden tasolta muutamaan kymmeneen (Teperi 1977, Ermala 2003)."

Lue lisää

Saattoipa hyvinkin olla. Se kanta oli kumminkin jo ihmisen luontovaikutuksen aikaan. Tuo 600 tuskin heittää enempää silloisesta kannasta kuin RKTL:n viimeinen arvio nykymäärästä.

Nebulosa kirjoitti:

Herkko viittasi muinaisiin aikoihin, siis aikaan jolloin ihmisen vaikutusta ei ollut, tai se oli vähäinen. Silloin susikanta on oletettavasti ollut suurempi.

Myös 1800-luvulla susia lienee ollut yli tuhat yksilöä.

Sudenhoitosuunniyelmassa sanotaan
"Susia tapettiin parin vuosikymmenen ajan keskimäärin noin 400 yksilöä vuodessa (vrt. Ermala 2003) 1850- ja 1860-lukujen tienoilla. Kun otetaan huomioon esimerkkilaskelmia
susikannan nk. kestävästä verotusmäärästä (29–34 %; Keith 1983, Fuller 1989, Smietana & Wajda 1997), on mahdollista, että Suomen susikanta saattoi
olla tuolloin runsaimmillaan yli 1 000 yksilöä. Merkittävä
käänne tapahtui 1870-luvun lopun ja 1890-luvun puolenvälin välisenä aikana, jolloin vuotuiset saalismäärät
vähenivät 300–400 suden tasolta muutamaan kymmeneen (Teperi 1977, Ermala 2003)."

Lue lisää

Tarkoitin tosiaan aikaa ennen kuin sudet päätettiin hävittää Suomesta ja Euroopasta sukupuuttoon. Ja etenkin aikaa, kun susikantaan sääteli sen saaliseläinkannat.

Tosiaan vielä 1800 luvun loppupuolella tappettiin Suomessa vuosittain liki 400 sutta. Jotta nuo määrät olisivat mahdollisia, on kannan täytynyt silloinkin olla vähintäänkin tuo 1000 sutta, todennäköisesti enemmänkin. Metsästyksen ohella susikannan häviämiseen lienee vaikuttanut hirvi- ja peurakantojen täydellinen romahdus.

Mikäli oikein muistan, oli hirvi Suomessa metsästetty 1880 vuoden paikkeilla käytännössä sukupuuttoon ja se rauhoitettiin täysin. Kaatolupia alettiin taas myöntää vasta 1910 vuoden paikkeilla, silloinkin hyvin pieniä määriä. Ja Metsäpeurahan tapettiin kokonaan. Siihen aikaan ei tuontipeuroja (tai kauritahan ne nykyään lienee) vielä ollut. Metsissä ei siis 1800 luvun lopulla ollut susille muuta isoa riistaa kuin kesällä laitumilla olevat lehmät, hevoset ja lampaat. Talvella saaliiksi ei Suomen metsissä susille jänistä ja metsoa isompaa saaliseläintä ollut (paitsi Lapissa porot, mutta siellä oli 1900 luvun alussa myös susia jonkin verran).

Sudet hävisivät siis 1800luvun lopulla saaliskantojen hupenemisen ja (lapsisurmien aiheuttaman?) ankaran metsästyksen vuoksi. Mikä osuus lienee ollut lapsisurmiin sillä, että saaliseläimiä ei metsissä enää ollut?

laikaman kirjoitti:

Suomessa tuskin on koskaan ollut paljon enempi susia kuin nyt. 1800-luvun lopun pahimpina aikoina niitä arvioitiin tapporahatilastojen mukaan olleen 600:n paikkeilla.
Erämainen luonto ei ole elättänyt saaliseläimiä samassa määrin kuin nyt hoidetut metsät. Susilla on nyt ruokaa luonnottoman paljon. Luonnottomia ovat olleet myös nuo peuratihentymät. Niitten odotetaan taas levittäytyvän koko maahan. Homma voi tyssätä, jos laumat romahtavat.
Salametsästyksestä ei ole kyse. Peuroja seurataan koko ajan. Kainuun kannan romahduksen aikaansaavaa metsästystä ei voi salassa tehdä.

Lue lisää

No sen myönnän, että tuskin koskaan on Suomessa ollut näin paljon hirviä kuin nykyään. Mutta on niitä toki ollut kuitenkin kohtalaisen paljon. Myös metsäpeuraa on ollut runsaasti, koska sitä on vuosisatojen ajan metsästetty hyvin runsaasti. Yhdessä metsäpeura ja hirvi ( lappalaisten porot) ovat kyllä elättäneet Suomessa melkoista susikantaa ennen kuin hirvi ja metsäpeura hävitettiin.

Lappalaiset onnistuivat vähentämään susia vain lähinnä pesiä hävittämällä. Talvella suden saaminen ennen myrkkyjen kehittämistä oli melko harvinainen tapahtuma. Sudet osasivat hyödyntää takaa-ajettuina tunturiyläköjen kantavaa lunta niin että niitä ei saanut hiihtämällä uuvutettua.

Herkko kirjoitti:

Tarkoitin tosiaan aikaa ennen kuin sudet päätettiin hävittää Suomesta ja Euroopasta sukupuuttoon. Ja etenkin aikaa, kun susikantaan sääteli sen saaliseläinkannat.

Tosiaan vielä 1800 luvun loppupuolella tappettiin Suomessa vuosittain liki 400 sutta. Jotta nuo määrät olisivat mahdollisia, on kannan täytynyt silloinkin olla vähintäänkin tuo 1000 sutta, todennäköisesti enemmänkin. Metsästyksen ohella susikannan häviämiseen lienee vaikuttanut hirvi- ja peurakantojen täydellinen romahdus.

Mikäli oikein muistan, oli hirvi Suomessa metsästetty 1880 vuoden paikkeilla käytännössä sukupuuttoon ja se rauhoitettiin täysin. Kaatolupia alettiin taas myöntää vasta 1910 vuoden paikkeilla, silloinkin hyvin pieniä määriä. Ja Metsäpeurahan tapettiin kokonaan. Siihen aikaan ei tuontipeuroja (tai kauritahan ne nykyään lienee) vielä ollut. Metsissä ei siis 1800 luvun lopulla ollut susille muuta isoa riistaa kuin kesällä laitumilla olevat lehmät, hevoset ja lampaat. Talvella saaliiksi ei Suomen metsissä susille jänistä ja metsoa isompaa saaliseläintä ollut (paitsi Lapissa porot, mutta siellä oli 1900 luvun alussa myös susia jonkin verran).

Sudet hävisivät siis 1800luvun lopulla saaliskantojen hupenemisen ja (lapsisurmien aiheuttaman?) ankaran metsästyksen vuoksi. Mikä osuus lienee ollut lapsisurmiin sillä, että saaliseläimiä ei metsissä enää ollut?

Lue lisää

Näyttää olleen koko ajan. 1840-150 oli Kivennavan seutuvilla Varsinais-Suomea vastaava jakso. Ilmeisesti joku lauma aina oppi väärälle helpolle saaliille. Jotkut tihulaumat näyttävät tulleen nopeammin poistetuksi.

laikaman kirjoitti:

Näyttää olleen koko ajan. 1840-150 oli Kivennavan seutuvilla Varsinais-Suomea vastaava jakso. Ilmeisesti joku lauma aina oppi väärälle helpolle saaliille. Jotkut tihulaumat näyttävät tulleen nopeammin poistetuksi.

Lue lisää

Kysymys kuuluukin, että miksi jotkut laumat oppi lapsia syömään?

Itse epäilen sen johtuneen kahdesta seikasta.
1. Susikanta oli hyvin suuri.
2. Susilta loppui ravinto metsistä, kun hirvi ja peura metsästettiin Suomesta 1800 luvulla sukupuuttoon.

Herkko kirjoitti:

Kysymys kuuluukin, että miksi jotkut laumat oppi lapsia syömään?

Itse epäilen sen johtuneen kahdesta seikasta.
1. Susikanta oli hyvin suuri.
2. Susilta loppui ravinto metsistä, kun hirvi ja peura metsästettiin Suomesta 1800 luvulla sukupuuttoon.

Lue lisää

Syttyy riistalle ensimmäisistä mukavista kokemuksista. Susi on taatusti oppivaisempi ja toisaalta kaikkiruokainen riistavaistoltaan. Kaikkea se kokeilee. Pakoon juokseva lapsi laukaisee pyyntivietin. Jos tuloksena on helppo ateria, peli on sen yksilön ja lauman osalta valmis. Tiukan nälän tullen varsinkin yritetään uudestaan. Kirkonkirjoista löytyy tälliasten laumojen tekoset helposti vuosia kestäneinä jaksoina tietyllä paikkakunnalla.

...mutta ymmärtävätkö nämä muuta, kuin sen ensimmäisen kolmasosan?

Ihminen kuluttaa luonnonvaroja yli oman tarpeensa. En ole koskaan nähnyt luonnonvaraista eläintä, jolla olisi esim. ylipainoa.

Suurin uhka luonnontasapainolle on ihminen, joka on jo nyt horjuttanut tasapainoa peruuttamattomasti. Jos jokin muu eläinkanta uhkaa kasvaa kantokykyä suuremmaksi, rajoittavat ympäristön resurssit ja taudit kannan kestävälle tasolle. Ilman kehittynyttä lääketiedettä asuminen miljoonakaupungeissa olisi ihmisellekin mahdotonta.

Luonto kyllä pitäisi huolen tasapainosta, jos vain ihminen pystyisi olemaan sotkeutumatta asiaan. Lajeja on aina kuollut ja uusia syntynyt. Sukupuuttoaallot ovat voimistuneet ihmisen astuttua kuvioihin salamasotineen ja maatalouksineen.

totta turiset kirjoitti:

Ihminen kuluttaa luonnonvaroja yli oman tarpeensa. En ole koskaan nähnyt luonnonvaraista eläintä, jolla olisi esim. ylipainoa.

Suurin uhka luonnontasapainolle on ihminen, joka on jo nyt horjuttanut tasapainoa peruuttamattomasti. Jos jokin muu eläinkanta uhkaa kasvaa kantokykyä suuremmaksi, rajoittavat ympäristön resurssit ja taudit kannan kestävälle tasolle. Ilman kehittynyttä lääketiedettä asuminen miljoonakaupungeissa olisi ihmisellekin mahdotonta.

Luonto kyllä pitäisi huolen tasapainosta, jos vain ihminen pystyisi olemaan sotkeutumatta asiaan. Lajeja on aina kuollut ja uusia syntynyt. Sukupuuttoaallot ovat voimistuneet ihmisen astuttua kuvioihin salamasotineen ja maatalouksineen.

Lue lisää

eläin ja irtaantunut luonnosta. Sehän ei ole toimiva yhtälö ja penalty on tulossa.

levittää muuallekin Suomeen, mutta perusteita kyseiselle toiminnalle voikin sitten kysyä!

Metsäpeurahan ei ole lainkaan uhanalainen otus, sillä sitä löytyy Suomesta Uralille, josta itäänpäin alalaji muuttuu tundrapeuraksi. Sen uhanalaisuusstatus on aivan sama kuin valkoselkätikan tai lito-oravan. Kumpaakan jälkimmäistä ei kukaan ole istutuksin lisäämässä, päinvastoin maaseudulla tunnutaan kumpaakin lajia jopa vihattavan.

Miksi sitten istuttaa peuraa? Metsästystä varten? Onko se perusteltua, kun ajatellaan istutusten negatiivisia vaikutuksia, tuhoja viljelyksille, puntaimille tai niiden aiheuttamia vahinkoja liikenteessä?

Metsäpeura on suden kanssa kasvokkain vanhan tutun kanssa, vanhemman kuin ihminen. Sen kannat kyllä toipuvat jos ovat toipuakseen. On muistettava, että metsäpeuran kohtalo Suomessa on jo lisäajalla, sillä metsästäjäthän jo yhden kerran tappoivat lajin sukupuuttoon Suomesta!

voitaisiin kirjoitti:

levittää muuallekin Suomeen, mutta perusteita kyseiselle toiminnalle voikin sitten kysyä!

Metsäpeurahan ei ole lainkaan uhanalainen otus, sillä sitä löytyy Suomesta Uralille, josta itäänpäin alalaji muuttuu tundrapeuraksi. Sen uhanalaisuusstatus on aivan sama kuin valkoselkätikan tai lito-oravan. Kumpaakan jälkimmäistä ei kukaan ole istutuksin lisäämässä, päinvastoin maaseudulla tunnutaan kumpaakin lajia jopa vihattavan.

Miksi sitten istuttaa peuraa? Metsästystä varten? Onko se perusteltua, kun ajatellaan istutusten negatiivisia vaikutuksia, tuhoja viljelyksille, puntaimille tai niiden aiheuttamia vahinkoja liikenteessä?

Metsäpeura on suden kanssa kasvokkain vanhan tutun kanssa, vanhemman kuin ihminen. Sen kannat kyllä toipuvat jos ovat toipuakseen. On muistettava, että metsäpeuran kohtalo Suomessa on jo lisäajalla, sillä metsästäjäthän jo yhden kerran tappoivat lajin sukupuuttoon Suomesta!

Lue lisää

Tässä arvottelen vastakkain myös sutta ja peuraa. Kummallakin on sija luonnossamme. Mutta metsäpeuran latinalaisessa nimessä on osa fennicus. Sitä ei sudella nimessään ole. Suomenpeuraa esiintyy pelkästään Suomen ja Venäjän rajan tienoolla. Muut ovat sitten toisia alalajeja. Kyllä peuramme on uhanalainen. Tällä hetkellä esiintymät eivät ole varmalla pohjalla.
Peura on hieno eläin kuten tieten kaikki riistaeläimemme eritoten. Hienoa on peuran ravinnonkäyttö. Se ei ole hirvelle kilpailija, karummilla paikoilla se einehtii. Talvella jäkälä näkyy olevan määräävä tekijä paikanvalinnassa. Taimikkotuhoista en ole kuullut. Pelloilla jotkut käy myöhäsyksyllä nurmella. En tiedä tekeekö vahinkoa muuten kuin tallomalla lumen, joka taas saattaa aiheuttaa talvehtinisvaurioita. Metsästyksellä lähinnä rauhoitellaan maanviljelijöitä.
Metsästyksellä ja nimenomaan hyötyriistaominaisuudella perustelen sitä myös. Peura muuttaa oman osansa metsäluontomme tuotosta korkealuokkaiseksi lihaksi. Sen se tekee nimenomaan kaikkein karuimmasta osasta.
Liikenteessä on sitten vastassa pyhä lehmä. Kooltaan peura on kumminkin pienempi huomattavasti hirveä. Enempi peltisepän työtä siinä tulee. Ja liikenteessä syypää on ihminen aina.
Miksiköhän tuota sutta sitten pitää niin kauheasti suojella ??

laikaman kirjoitti:

Tässä arvottelen vastakkain myös sutta ja peuraa. Kummallakin on sija luonnossamme. Mutta metsäpeuran latinalaisessa nimessä on osa fennicus. Sitä ei sudella nimessään ole. Suomenpeuraa esiintyy pelkästään Suomen ja Venäjän rajan tienoolla. Muut ovat sitten toisia alalajeja. Kyllä peuramme on uhanalainen. Tällä hetkellä esiintymät eivät ole varmalla pohjalla.
Peura on hieno eläin kuten tieten kaikki riistaeläimemme eritoten. Hienoa on peuran ravinnonkäyttö. Se ei ole hirvelle kilpailija, karummilla paikoilla se einehtii. Talvella jäkälä näkyy olevan määräävä tekijä paikanvalinnassa. Taimikkotuhoista en ole kuullut. Pelloilla jotkut käy myöhäsyksyllä nurmella. En tiedä tekeekö vahinkoa muuten kuin tallomalla lumen, joka taas saattaa aiheuttaa talvehtinisvaurioita. Metsästyksellä lähinnä rauhoitellaan maanviljelijöitä.
Metsästyksellä ja nimenomaan hyötyriistaominaisuudella perustelen sitä myös. Peura muuttaa oman osansa metsäluontomme tuotosta korkealuokkaiseksi lihaksi. Sen se tekee nimenomaan kaikkein karuimmasta osasta.
Liikenteessä on sitten vastassa pyhä lehmä. Kooltaan peura on kumminkin pienempi huomattavasti hirveä. Enempi peltisepän työtä siinä tulee. Ja liikenteessä syypää on ihminen aina.
Miksiköhän tuota sutta sitten pitää niin kauheasti suojella ??

Lue lisää

Tuhoista on tehty tutkimus. Kopio MKJ:n sivuilta:
--------------------------------------------------
4. ASENNEILMAPIIRIN PARANTAMINEN
 metsäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin vuosittain
 Kainuussa aidattiin neljä viljelystä vahinkojen estämiseksi
 Kainuussa toteutettiin kenttätutkimus metsäpeurojen aiheuttamista viljelysvahingoista talvella 1998-1999. Tutkimuksen toteutti Jari Korhonen Pro gradu –työnä Helsingin yliopiston Soveltavan eläintieteen laitokselle.

Yhteenveto tutkimuksesta:
Metsäpeurojen syys- ja talvilaiduntaminen ja siihen liittyvä lumen tallaaminen ei yleensä vaikuta nurmen kuiva-ainesatoon Kainuussa. Vahingoilta ei voida kuitenkaan aina välttyä, sillä joissakin olosuhteissa voi syntyä merkittäviäkin vahinkoja.

Tutkimus tehtiin neljällä kuhmolaisella nurmirehua tuottavalla tilalla, joista yksi noudatti luonnonmukaista viljelykiertoa. Tutkimuksen perusteella metsäpeurojen laidunnuksesta ei ole haittaa, jos se tapahtuu syksyllä lumettomaan aikaan tai normaaleissa syystalven olosuhteissa. Näissä olosuhteissa voimakaskaan laidunnus ei näytä aiheuttavan sadon alenemista. Merkittävien vahinkojen syntyminen on todennäköistä silloin, kun peurat laiduntavat pelloilla kymmenpäisinä tokkina useiden viikkojen ajan. Lisäksi vahinkojen syntyminen edellyttää tallaamisen seurauksena syntyvän jääkannen muodostumista. Pahimmin laidunnuksesta kärsineellä koealueella kuiva-ainesato aleni laidunnuksen seurauksena yli 40 prosenttia.

 Suomenselällä aloitettiin syksyllä 2000 kenttätutkimus peurojen aiheuttamista viljelysvahingoista. Tutkimusta pyritään jatkamaan kansallisella rahoituksella vuosina 2001 ja 2002.
--------------------------------------------------
En kylläkään ole koskaan kuullut kenenkään valittavan peuratuhoista, mutta maatilat meiltä kuolivat EU:n myötä -95. Pohjanmaalla taitaa olla eri juttu ainakin lupamäärän perusteella.

laikaman kirjoitti:

Tässä arvottelen vastakkain myös sutta ja peuraa. Kummallakin on sija luonnossamme. Mutta metsäpeuran latinalaisessa nimessä on osa fennicus. Sitä ei sudella nimessään ole. Suomenpeuraa esiintyy pelkästään Suomen ja Venäjän rajan tienoolla. Muut ovat sitten toisia alalajeja. Kyllä peuramme on uhanalainen. Tällä hetkellä esiintymät eivät ole varmalla pohjalla.
Peura on hieno eläin kuten tieten kaikki riistaeläimemme eritoten. Hienoa on peuran ravinnonkäyttö. Se ei ole hirvelle kilpailija, karummilla paikoilla se einehtii. Talvella jäkälä näkyy olevan määräävä tekijä paikanvalinnassa. Taimikkotuhoista en ole kuullut. Pelloilla jotkut käy myöhäsyksyllä nurmella. En tiedä tekeekö vahinkoa muuten kuin tallomalla lumen, joka taas saattaa aiheuttaa talvehtinisvaurioita. Metsästyksellä lähinnä rauhoitellaan maanviljelijöitä.
Metsästyksellä ja nimenomaan hyötyriistaominaisuudella perustelen sitä myös. Peura muuttaa oman osansa metsäluontomme tuotosta korkealuokkaiseksi lihaksi. Sen se tekee nimenomaan kaikkein karuimmasta osasta.
Liikenteessä on sitten vastassa pyhä lehmä. Kooltaan peura on kumminkin pienempi huomattavasti hirveä. Enempi peltisepän työtä siinä tulee. Ja liikenteessä syypää on ihminen aina.
Miksiköhän tuota sutta sitten pitää niin kauheasti suojella ??

Lue lisää

Sen "virallisti" RUOTSALAINEN biologi Axel Johann Einar Lönnberg kuvaamaan villiä poroa, ei pelkästään Suomessa, vaan koko sen esiintymisalueella. Alalajin kuvausyksilö oli "Fenniasta" eli siin Suomesta, mutta se olkoon enemmän kuriositeetti kuin kiveenhakattu vahvistus alalajin esiintymisesta VAIN "Fenniassa".

Metsäpeurasta on käytössä kaikki oheiset synonyymit ja ne tarkoittavat samaa Peuran (Rangifer tarandus) alalajia, jopa 'yakutskensis' Euraasia mantereen toiselta laidalta.

Rangifer tarandus fennicus (Lonnberg, 1909)
Metsäpeura Wild Forest Reindeer
tarandus fennicus Lonnberg, 1909; , TL: Torne District of Finnish Lappland
angustirostris; Bargusin Mts, L. Baikal)
buskensis
chukchensis
phylarchus; (Kamchatka)
setoni; (Sakhalin)
silvicola; (Karelia)
transuralensis
valentinae; (Altai Mts)
yakutskensis
Rangifer tarandus dichotomus

Susi on aivan yhtä kosmopoliitti kuin peura - ja aivan yhtä suomalainen kuin peura.

k0rh0nen kirjoitti:

Tuhoista on tehty tutkimus. Kopio MKJ:n sivuilta:
--------------------------------------------------
4. ASENNEILMAPIIRIN PARANTAMINEN
 metsäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin vuosittain
 Kainuussa aidattiin neljä viljelystä vahinkojen estämiseksi
 Kainuussa toteutettiin kenttätutkimus metsäpeurojen aiheuttamista viljelysvahingoista talvella 1998-1999. Tutkimuksen toteutti Jari Korhonen Pro gradu –työnä Helsingin yliopiston Soveltavan eläintieteen laitokselle.

Yhteenveto tutkimuksesta:
Metsäpeurojen syys- ja talvilaiduntaminen ja siihen liittyvä lumen tallaaminen ei yleensä vaikuta nurmen kuiva-ainesatoon Kainuussa. Vahingoilta ei voida kuitenkaan aina välttyä, sillä joissakin olosuhteissa voi syntyä merkittäviäkin vahinkoja.

Tutkimus tehtiin neljällä kuhmolaisella nurmirehua tuottavalla tilalla, joista yksi noudatti luonnonmukaista viljelykiertoa. Tutkimuksen perusteella metsäpeurojen laidunnuksesta ei ole haittaa, jos se tapahtuu syksyllä lumettomaan aikaan tai normaaleissa syystalven olosuhteissa. Näissä olosuhteissa voimakaskaan laidunnus ei näytä aiheuttavan sadon alenemista. Merkittävien vahinkojen syntyminen on todennäköistä silloin, kun peurat laiduntavat pelloilla kymmenpäisinä tokkina useiden viikkojen ajan. Lisäksi vahinkojen syntyminen edellyttää tallaamisen seurauksena syntyvän jääkannen muodostumista. Pahimmin laidunnuksesta kärsineellä koealueella kuiva-ainesato aleni laidunnuksen seurauksena yli 40 prosenttia.

 Suomenselällä aloitettiin syksyllä 2000 kenttätutkimus peurojen aiheuttamista viljelysvahingoista. Tutkimusta pyritään jatkamaan kansallisella rahoituksella vuosina 2001 ja 2002.
--------------------------------------------------
En kylläkään ole koskaan kuullut kenenkään valittavan peuratuhoista, mutta maatilat meiltä kuolivat EU:n myötä -95. Pohjanmaalla taitaa olla eri juttu ainakin lupamäärän perusteella.

Lue lisää

Kuvastaa varmaan peurojen määrää. Suomenselän kanta on turhankin elinvoimainen vielä ja kestää verotusta. Kainuun lupamääärät tai lupien puute selittynee juuri kannan romahtamisesta. Metsästyksellä ei nykyään mitään eläintä vaaranneta.

on monta nimeä. kirjoitti:

Sen "virallisti" RUOTSALAINEN biologi Axel Johann Einar Lönnberg kuvaamaan villiä poroa, ei pelkästään Suomessa, vaan koko sen esiintymisalueella. Alalajin kuvausyksilö oli "Fenniasta" eli siin Suomesta, mutta se olkoon enemmän kuriositeetti kuin kiveenhakattu vahvistus alalajin esiintymisesta VAIN "Fenniassa".

Metsäpeurasta on käytössä kaikki oheiset synonyymit ja ne tarkoittavat samaa Peuran (Rangifer tarandus) alalajia, jopa 'yakutskensis' Euraasia mantereen toiselta laidalta.

Rangifer tarandus fennicus (Lonnberg, 1909)
Metsäpeura Wild Forest Reindeer
tarandus fennicus Lonnberg, 1909; , TL: Torne District of Finnish Lappland
angustirostris; Bargusin Mts, L. Baikal)
buskensis
chukchensis
phylarchus; (Kamchatka)
setoni; (Sakhalin)
silvicola; (Karelia)
transuralensis
valentinae; (Altai Mts)
yakutskensis
Rangifer tarandus dichotomus

Susi on aivan yhtä kosmopoliitti kuin peura - ja aivan yhtä suomalainen kuin peura.

Lue lisää

Ja sitä kautta aivan toista luokkaa on suden kosmopoliiittisuus. Geenivaihtoa tapahtuaa vuosittain pitkillä siirtymillä. Suomen eikä Skandinaviankaan sudesta ei voi puhua omana alalajinaan. Metsäpeura ei juuri satoja kilometreja meillä vaella.

laikaman kirjoitti:

Kuvastaa varmaan peurojen määrää. Suomenselän kanta on turhankin elinvoimainen vielä ja kestää verotusta. Kainuun lupamääärät tai lupien puute selittynee juuri kannan romahtamisesta. Metsästyksellä ei nykyään mitään eläintä vaaranneta.

Lue lisää

"Metsästyksellä ei nykyään mitään eläintä vaaranneta."
Toivoa sopii... Jäljet kuitenkin pelottavat!

Suomessa kuitenkin metsästetään täysin kestämättömästi sellaisia eläinlajeja, joiden kannat ovat hyvinkin vaarantuneet, kuten metsäkanoja ja monia sorsa ja hanhilajeja.

laikaman kirjoitti:

Ja sitä kautta aivan toista luokkaa on suden kosmopoliiittisuus. Geenivaihtoa tapahtuaa vuosittain pitkillä siirtymillä. Suomen eikä Skandinaviankaan sudesta ei voi puhua omana alalajinaan. Metsäpeura ei juuri satoja kilometreja meillä vaella.

Lue lisää

elinreviiri on korkeintaan muutamia neliökilometrejä. Viittaat ehkä reviiriä itselleen hakeviin erauspentuihin, jotka saattavat jolkutella päämäärättömän tuntuisesti jopa maasta toiseen. Se vaellus loppuu silloin, kun susi "löytää" reviirinsä ja asettuu sitä asumaan.

Peuran käyttäytymistä "luonnollisena" ei nyky-Suomessa voi enää havainnoida, niin ihmisen "saastuttama" tämä maa on. Vertailukohtana voidaan kuitenkin käyttää Norjan tuntripeuroja (tai lappalaisten poroja), joilla on selvät vuodenaikaisvaellukset. Samoin kuin metsäpeuran amerikkalaisella sisarlajilla kariboulla.
Metsäpeurakin vaeltaisi, jos voisi. Arkana eläimenä ("metsästyksen opettamana") se pysyy kuitenkin kaukana ihmisistä.

k0rh0nen kirjoitti:

Tuhoista on tehty tutkimus. Kopio MKJ:n sivuilta:
--------------------------------------------------
4. ASENNEILMAPIIRIN PARANTAMINEN
 metsäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin vuosittain
 Kainuussa aidattiin neljä viljelystä vahinkojen estämiseksi
 Kainuussa toteutettiin kenttätutkimus metsäpeurojen aiheuttamista viljelysvahingoista talvella 1998-1999. Tutkimuksen toteutti Jari Korhonen Pro gradu –työnä Helsingin yliopiston Soveltavan eläintieteen laitokselle.

Yhteenveto tutkimuksesta:
Metsäpeurojen syys- ja talvilaiduntaminen ja siihen liittyvä lumen tallaaminen ei yleensä vaikuta nurmen kuiva-ainesatoon Kainuussa. Vahingoilta ei voida kuitenkaan aina välttyä, sillä joissakin olosuhteissa voi syntyä merkittäviäkin vahinkoja.

Tutkimus tehtiin neljällä kuhmolaisella nurmirehua tuottavalla tilalla, joista yksi noudatti luonnonmukaista viljelykiertoa. Tutkimuksen perusteella metsäpeurojen laidunnuksesta ei ole haittaa, jos se tapahtuu syksyllä lumettomaan aikaan tai normaaleissa syystalven olosuhteissa. Näissä olosuhteissa voimakaskaan laidunnus ei näytä aiheuttavan sadon alenemista. Merkittävien vahinkojen syntyminen on todennäköistä silloin, kun peurat laiduntavat pelloilla kymmenpäisinä tokkina useiden viikkojen ajan. Lisäksi vahinkojen syntyminen edellyttää tallaamisen seurauksena syntyvän jääkannen muodostumista. Pahimmin laidunnuksesta kärsineellä koealueella kuiva-ainesato aleni laidunnuksen seurauksena yli 40 prosenttia.

 Suomenselällä aloitettiin syksyllä 2000 kenttätutkimus peurojen aiheuttamista viljelysvahingoista. Tutkimusta pyritään jatkamaan kansallisella rahoituksella vuosina 2001 ja 2002.
--------------------------------------------------
En kylläkään ole koskaan kuullut kenenkään valittavan peuratuhoista, mutta maatilat meiltä kuolivat EU:n myötä -95. Pohjanmaalla taitaa olla eri juttu ainakin lupamäärän perusteella.

Lue lisää

70-luvulla tehtiin Apukan koeasemalla Rovanieen maalaiskunnassa samantapaista tutkimusta porojen syys- ja talvilaiduntamisen vaikutuksesta heinäpeltoihin.

Loppuyhteenveto oli muistaakseni se, että heinänkasvu jopa lisääntyi poronpapanoiden lannoittavan vaikutuksen ansiosta. Poro kulutti talvella enemmän kuin sai pellosta irti. Vain joissain tilanteissa huonoina (leutoina ja märkinä) talvina laidunnus pahensi jääpoltetta ja aiheutti tuhoja.

Kesällä poro ja peura ovat tietenkin ei toivottuja ruokavieraita pellolla.

Tällaista muistelen lueskelleeni joskun Lapinkansasta.

suden kirjoitti:

elinreviiri on korkeintaan muutamia neliökilometrejä. Viittaat ehkä reviiriä itselleen hakeviin erauspentuihin, jotka saattavat jolkutella päämäärättömän tuntuisesti jopa maasta toiseen. Se vaellus loppuu silloin, kun susi "löytää" reviirinsä ja asettuu sitä asumaan.

Peuran käyttäytymistä "luonnollisena" ei nyky-Suomessa voi enää havainnoida, niin ihmisen "saastuttama" tämä maa on. Vertailukohtana voidaan kuitenkin käyttää Norjan tuntripeuroja (tai lappalaisten poroja), joilla on selvät vuodenaikaisvaellukset. Samoin kuin metsäpeuran amerikkalaisella sisarlajilla kariboulla.
Metsäpeurakin vaeltaisi, jos voisi. Arkana eläimenä ("metsästyksen opettamana") se pysyy kuitenkin kaukana ihmisistä.

Lue lisää

Kyllä suomenselänkin peurat vaeltavat. Vasomisalue on Salamajärven kansallispuiston tietämillä. Talvimaille vaeltavat kymmeniä kilometreja. Tällä hetkellä on satoja Alajärven,Vimpelin ja Perhon rajamailla. Toinen suunta on ollut Halsua ja Lestijokilaakso. Mutta suden kaltaista geenivaihtoa ja kannan leviämistä ei tapahdu. Ei sitä ihmispelko estä, kyllä ne kulkevat läpi kylienkin ja aterioivat syksyllä pelloilla.

laikaman kirjoitti:

Kyllä suomenselänkin peurat vaeltavat. Vasomisalue on Salamajärven kansallispuiston tietämillä. Talvimaille vaeltavat kymmeniä kilometreja. Tällä hetkellä on satoja Alajärven,Vimpelin ja Perhon rajamailla. Toinen suunta on ollut Halsua ja Lestijokilaakso. Mutta suden kaltaista geenivaihtoa ja kannan leviämistä ei tapahdu. Ei sitä ihmispelko estä, kyllä ne kulkevat läpi kylienkin ja aterioivat syksyllä pelloilla.

Lue lisää

sillä jos Suomen metsäpeurat VOISIVAT vaeltaa siten miten lajin geeneissä on määrätty, niin geenien vaihtuvuus olisi suurissa yhteenpakkautuneissa tokissa taattu. Vaelluskierron toisessa päässä suurten tokkien hajaantuessa pienemmiksi, lajin "leviäminen uusille alueillekin" tulisi tapahtumaan, jos kyseisiä potentiaalisia alueita metsäpeuralle Suomessa olisi. Mutta kun ei ole!

Susi ja peura ovat niin erilaisia lajeja elintapojensa suhteen, että on täydellistä idiotismia edes lähteä vertaamaan niiden elintapoja tai keinoja levitä uusille asumisalueille!

harrastat, kirjoitti:

sillä jos Suomen metsäpeurat VOISIVAT vaeltaa siten miten lajin geeneissä on määrätty, niin geenien vaihtuvuus olisi suurissa yhteenpakkautuneissa tokissa taattu. Vaelluskierron toisessa päässä suurten tokkien hajaantuessa pienemmiksi, lajin "leviäminen uusille alueillekin" tulisi tapahtumaan, jos kyseisiä potentiaalisia alueita metsäpeuralle Suomessa olisi. Mutta kun ei ole!

Susi ja peura ovat niin erilaisia lajeja elintapojensa suhteen, että on täydellistä idiotismia edes lähteä vertaamaan niiden elintapoja tai keinoja levitä uusille asumisalueille!

Lue lisää

Kyllä peuralla on mahdollista ympäristöä yllin kyllin. Koko Pohjois-Pohjanmaa ja pohjoiseta Keski-Suomesta itärajalle asti on potentiaalista aluetta. Jostain syystä ne vain ovat kovin uskollisia vasomisalueelleen. Samaa mieltä ole susien ja peurojen liikkuvuuden vertailusta kanssasi.

kirjoittaa kirjoitti:

"Metsästyksellä ei nykyään mitään eläintä vaaranneta."
Toivoa sopii... Jäljet kuitenkin pelottavat!

Suomessa kuitenkin metsästetään täysin kestämättömästi sellaisia eläinlajeja, joiden kannat ovat hyvinkin vaarantuneet, kuten metsäkanoja ja monia sorsa ja hanhilajeja.

Lue lisää

Metsästetään... ...mutta metsästyskielto tulee yleensä perästä ja metsästäjät asettavat rajoituksensa ennen virallista kieltoa.

Metsästys on.

suden kirjoitti:

elinreviiri on korkeintaan muutamia neliökilometrejä. Viittaat ehkä reviiriä itselleen hakeviin erauspentuihin, jotka saattavat jolkutella päämäärättömän tuntuisesti jopa maasta toiseen. Se vaellus loppuu silloin, kun susi "löytää" reviirinsä ja asettuu sitä asumaan.

Peuran käyttäytymistä "luonnollisena" ei nyky-Suomessa voi enää havainnoida, niin ihmisen "saastuttama" tämä maa on. Vertailukohtana voidaan kuitenkin käyttää Norjan tuntripeuroja (tai lappalaisten poroja), joilla on selvät vuodenaikaisvaellukset. Samoin kuin metsäpeuran amerikkalaisella sisarlajilla kariboulla.
Metsäpeurakin vaeltaisi, jos voisi. Arkana eläimenä ("metsästyksen opettamana") se pysyy kuitenkin kaukana ihmisistä.

Lue lisää

Metsäpeura vaeltaa, samoin kuin susikin vaeltaa. Metsäpeura vaeltaa pikkuhiljaa etelään ja susi perässä.

Onneksi vaellan itse viiden vuoden sisään takaisin pohjoiseen...

k0rh0nen kirjoitti:

Metsästetään... ...mutta metsästyskielto tulee yleensä perästä ja metsästäjät asettavat rajoituksensa ennen virallista kieltoa.

Metsästys on.

Aina löytyy metsästäjä, joka ampuu vaikka sen viimeisenkin eläimen!

k0rh0nen kirjoitti:

Metsäpeura vaeltaa, samoin kuin susikin vaeltaa. Metsäpeura vaeltaa pikkuhiljaa etelään ja susi perässä.

Onneksi vaellan itse viiden vuoden sisään takaisin pohjoiseen...

Lue lisää

saadaan siis ainakin yhdellä alaspäin Mageeta...

Pappa kirjoitti:

70-luvulla tehtiin Apukan koeasemalla Rovanieen maalaiskunnassa samantapaista tutkimusta porojen syys- ja talvilaiduntamisen vaikutuksesta heinäpeltoihin.

Loppuyhteenveto oli muistaakseni se, että heinänkasvu jopa lisääntyi poronpapanoiden lannoittavan vaikutuksen ansiosta. Poro kulutti talvella enemmän kuin sai pellosta irti. Vain joissain tilanteissa huonoina (leutoina ja märkinä) talvina laidunnus pahensi jääpoltetta ja aiheutti tuhoja.

Kesällä poro ja peura ovat tietenkin ei toivottuja ruokavieraita pellolla.

Tällaista muistelen lueskelleeni joskun Lapinkansasta.

Lue lisää

nykytiedon mukaan todella huonoa lannoitetta, koska niissä ei juurikaan ole typpeä. Näkeehän sen porokaarteista, jotka papanamassoista huolimatta eivät erityisesti viherrä - toisin kuin vanhat talin- tai navetanpohjat.

john_holmes kirjoitti:

nykytiedon mukaan todella huonoa lannoitetta, koska niissä ei juurikaan ole typpeä. Näkeehän sen porokaarteista, jotka papanamassoista huolimatta eivät erityisesti viherrä - toisin kuin vanhat talin- tai navetanpohjat.

Lue lisää

Joka tapauksessa tutkimuksen tulos oli, että poro tuo ravinteita talvisaikaan pellolle enemmän kuin vie sieltä pois. Ja pellon kaivaminen ei juuri aiheuttanut vahinkoja.

Ja hyvin näyttää heinä kasvavan kuivalla hiekkakankaalla olevassa erotusaidassa ainakin Koillismaalla.