Porvariyhteistyössä kokoomus pettää aina!

juge

Porvariyhteistyössä kokoomus pettää aina!

Porvarillisen presidenttiyhteistyön olematon historia



Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä ja eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva ovat aloittaneet tunnustelut porvaripuolueiden yhteisen presidenttiehdokkaan löytämiseksi. Molemmat kuuluivat siihen harvalukuiseen kokoomuspoliitikkojen joukkoon, joka asettui viime presidentinvaaleissa tukemaan toisella kierroksella Esko Ahoa.
Keskustassa ei yhteisehdokkaan kannalle oikein lämmetä. Syyskuussa Keskustan jäsenverkossa vastasi asiaa koskevaan kysymykseen lähes 300 henkilöä. Heistä 75 prosenttia kannatti oman keskustalaisen ehdokkaan asettamista. Kokoomuksen tai muiden porvarillisten puolueiden kanssa yhteisen ehdokkaan halusi 19 prosenttia vastaajista. Tarja Halosen huikeista suosioluvuista huolimatta hänen taakseen Keskustan veisi vain viisi prosenttia vastanneista. Vastaava oli henki myös MTV3:n Keskustan piiritoimikuntien jäsenille tekemässä kyselyssä.

Kokoomuksella on lähetystyötä tehtäväksi erityisesti omissa joukoissaan. Lähihistoriassa nimenomaan kokoomuslaiset ovat ratkaisseet presidentinvaalit sosialidemokraattien ehdokkaan eduksi. Keskustalla ja kokoomuksella on ollut presidentinvaaleissa vain kerran yhteinen ehdokas – Urho Kekkonen vuonna 1978. Tuolloinkaan ei mistään porvarien yhteisrintamasta voi puhua, sillä Kekkosta tukivat myös Sdp, Skdl, Rkp ja liberaalit.

Kokoomus presidentintekijänä

Presidentinvaaleissa vuosina 1988, 1994 ja 2000 kokoomuslaiset ratkaisivat presidentinvaalin lopputuloksen sosialidemokraattien ehdokkaan hyväksi. Vuonna 1994 ratkaisevassa asemassa olivat kokoomusmiehet ja vuonna 2000 kokoomusnaiset. Vuonna 1988 valinnan ratkaisivat kokoomuksen ehdokkaan Harri Holkerin valitsijamiehet.

Viimeksi käydyissä eli vuoden 2000 presidentinvaaleissa äänet keskittyivät voimakkaasti kahdelle pääehdokkaalle jo ensimmäisellä kierroksella, kun vasemmistopuolueiden yhteisehdokas Tarja Halonen keräsi 40 ja Keskustan Esko Aho 34,4 prosenttia äänistä.

Kokoomuslaiset hylkäsivät oman ehdokkaansa jo ensimmäisellä kierroksella, kun Riitta Uosukainen joutui tyytymään 12,4 prosentin äänisaaliiseen. Edellisvaalien kakkoselle Elisabeth Rehnille kävi vielä huonommin. Hän jäi 7,9 prosentin kannatukseen.

Toisella kierroksella Halonen voitti Ahon luvuin 51,6 – 48,4. Uosukaisen ja Rehnin äänet olisivat tuoneet Aholle valintaan riittävän kannatuksen. Kokoomus ei puolueena ottanut kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta, mutta yksittäiset edustajat kylläkin. Nykyinen puheenjohtaja Ville Itälä ja Ilkka Kanerva asettuivat avoimesti Esko Ahon tueksi. Osa kokoomusedustajista, muun muassa Kirsi Piha liputti avoimesti Tarja Halosen puolesta.

Silloinen puheenjohtaja Sauli Niinistö ja suurin osa muista kokoomuksen kansanedustajista meni vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Vaalien jälkeen tehdyt kyselytutkimukset osoittivat, että nimenomaan kokoomuksen kannattajat ratkaisivat vaalin Halosen eduksi.

Rehnkään ei kelvannut

Vuoden 1994 presidentinvaalit menivät huonosti sekä Keskustan että kokoomuksen ehdokkailta. Toiselle kierrokselle Sdp:n Martti Ahtisaaren vastaehdokkaaksi pääsikin ainoa ministeriehdokas, Rkp:n Elisabeth Rehn.

Olosuhteet olivat otolliset porvarilliselle yhteistyölle toisella kierroksella, sillä Keskusta, kokoomus ja Rkp istuivat samassa hallituksessa, eikä kummankaan pääpuolueen olisi tarvinnut tukea toisen ehdokasta. Rehnin valintaan olisi riittänyt mainiosti, jos Väyrysen ja Ilaskiven kannattajat olisivat siirtyneet hänen tuekseen toisella kierroksella. Keskusta toipuikin ensimmäisen kierroksen takaiskusta vielä taisteluun ja asettui puolueena Rehnin tueksi. Ahtisaari korjasi kuitenkin potin prosentein 53,9 – 46,1.

Vaalitutkimukset osoittivat, että Väyrysen kannattajat siirtyivät toisella kierroksella lähes yksimielisesti Rehnin taakse, mutta Ilaskiven miesäänestäjät ratkaisivat vaalin miesehdokkaan, Sdp:n Martti Ahtisaaren, eduksi.

Vuoden 1988 presidentinvaalit käytiin suoran kansanvaalin ja valitsijamiesvaalien yhdistelmänä. Kun kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä suorassa vaalissa, lopullisen vaalin toimittivat valitsijamiehet. Ensimmäisellä kierroksella valitsijamiehet äänestivät omia ehdokkaitaan, jolloin istuva presidentti Mauno Koivisto sai 144, oppositiojohtaja Paavo Väyrynen 68, pääministeri Harri Holkeri 63 ja Liike 88:n (Skdl) Kalevi Kivistö 26 ääntä. Koivisto valittiin toisella kierroksella, kun 45 Holkerin valitsijamiestä äänesti häntä. Kivistön valitsijamiehet pysyivät oman ehdokkaansa takana. Vielä vuonna 1982 Koiviston lopullisen valinnan varmistivat SKDL:n valitsijamiehet.

Kauempaa historiastakaan ei porvarillista yhteisesiintymistä löydy. Hyvin tunnetaan vuoden 1962 vaalien Honka-liitto, joka oli kokoomuksen ja Sdp:n yhteishanke Kekkosen kaatamiseksi. Olavi Hongan luovuttua ehdokkuudesta kokoomus jäi vaille omaa ehdokasta ja Kekkosen haastoivat Sdp:n Paasio, Tpsl:n Skog ja Skdl:n Aitio. Vuonna 1956 Kekkonen valittiin niukimmalla mahdollisella marginaalilla 151-149. Kokoomus tuki vastaehdokkaana ollutta Sdp:n Fagerholmia.

Suomella on ollut ns. porvarillinen presidentti vuosina 1919-1982. Kokoomuslaisia presidenteistä ovat olleet Svinhufvud (1931-37) ja Paasikivi (1946-1956), maalaisliittolais-keskustalaisia Relander (1925-31), Kallio (1937-40) ja Kekkonen (1956-81) ja edistyspuoluelaisia Ståhlberg (1919-25) ja Ryti (1940-44) sekä puolueisiin sitoutumaton Mannerheim (1944-46). Vuodesta 1982 presidentti on tullut sosialidemokraattien riveistä.



http://www.keskusta.fi/apila/uutiset/?article_id=8738&K eskusta_Session=e77923c33306d54d6d6796d99b0847e1


Eli tilanne on nyt se,että kokoomus odottaa tukea muilta porvareilta ja nimen omaan keskustalta vaikka historia osoittaa selkeästi
juuri kokoomuksen suurimmaksi selkäänpuukottajaksi mitä tulee puolueiden väliseen yhteistyöhön.

Mitähän tästä verisestä historiasta mahtaa miettiä laaja keskustan kenttä väki.
Tämä on tärkeä kysymys,koska heidän äänestyskäyttäytyminen tulee ratkaisemaan vaalit.


Kokoomus pettää aina!

2

246

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hehhehhee

      Katkeran demun tilitystä.

    • Eihän demarien Halosta tällä kertaa haasta keskustalainen vaan Kokoomuksen oma ehdokas. Ei siis ole niinkään varmaa, että kokoomuslaiset äänestävät Halosta. Kepua heidän - ainakaan useimpien - ei voisi odottaakaan äänestävän.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      91
      2439
    2. Mistä löytää kadonnut motivaatio?

      Mikä neuvoksi, kun oikein mikään ei enää jaksa huvittaa eli ei ole motivaatiota tehdä mitään? Joka päivä ajattelen, että
      Sinkut
      140
      2208
    3. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      13
      2038
    4. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      171
      1550
    5. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      138
      1267
    6. Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...

      Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä
      Ikävä
      193
      888
    7. Mikä estää?

      tapaamisen, suhteen aloittamisen?
      Ikävä
      85
      876
    8. Mitä jos saisit selville

      että kaivattusi tekee susta pilaa?
      Ikävä
      174
      846
    9. Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri

      Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala
      Maailman menoa
      449
      786
    10. Mitä ajattelit ensimmäisenä kun

      näit kaivattusi ekaa kertaa?
      Ikävä
      51
      657
    Aihe