Tässä oma historiani:
Pennusta saakka olen heilunut kamera kädessä, esiintynyt, laulanut, tanssinut, tehnyt kuunnelmia ja kuvannut lyhkäreitä kavereitten kanssa. Konkreettisesti aloitin parikymppisenä työvoimatoimiston tv-työn "pilipali" -kurssilla. Kurssin ohjaajana oli ammattitaitoinen ihminen jolla oli runsaasti kontakteja eri medioihin. Tältä kurssilta oli mahdollisuus aloittaa media-assarin tutkinnon opettelu oppisopimuksella ja tottakai lähdin opiskelemaan.
Itse koulussa istuminen ei sinänsä hirveästi opettanut mitään, mutta oppisopimuskoulutus oli erinomainen tapa oppia tv-työtä. Tosiasiahan on se, että media-alaa ei kirjoista voi opetella. Koulutus kesti sen 2-3 vuotta, tein moneen eri paikkaan hommia ja nyt kolmikymppisenä en ole päivääkään ollut ilman töitä. Menneisyyteeni kuuluu tosin lukematon määrä pätkätöitä, ne kun tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus tällä alalla. Tällä hetkellä työskentelen televisiossa vakituisena johtavassa asemassa tienaten n. 3000e kuukaudessa.
Opiskeluiden loputtua minulta ei ole kertaakaan kyselty todistuksia. Nykyisen työpaikkani "haastattelussa" jouduin heti tekemään suoraa lähetystä; niin minut testattiin.
Tosiasia on se, että Suomessa media-alalla piiri pieni pyörii. Kun teet hommasi hyvin ja olet lahjakas, siitä kuulevat muutkin. Parhaita pyydetään töihin ja kärjistetysti: kaikki tuntevat toisensa.
Tosiasia on myös se, että Suomessa on liikaa media-alan koulutusta. Sääli sinänsä, koska kuten useasti tällä palstalla on todettu; joka vuosi valmistuu satoja työttömiä media-alan muka osaavia nuoria joilla on täysin harhainen kuva alasta. Päivät ovat pitkiä, töitä on liikaa, palkkaus useimmiten huonoa ja harva saa vakituisen duunin.
Tuoreille alalle haluaville voin vaan sanoa, että harvoilla onnistaa, mutta hyville löytyy aina hommia. Kannattaa sitkeästi etsiä harjoittelupaikkoja jos ala kiinnostaa. Sisälukutaitoa ei kannata kehittää pilipaliopistoissa joissa opetus useimmiten on täysin ala-arvoista.
Suosittelen myös vakavasti harkitsemaan, että riittääkö kiinnostus loppujen lopuksi. Tällä alalla täytyy oikeasti olla lahjoja, pelkkä kiinnostus "mediaseksikkääseen" alaan ei todellakaan riitä!
Media-alan koulutus..
22
4716
Vastaukset
- sfsdfsf
Pieni piiri pöyrii ja Karhuvaara dokaa, mutta anti olla jos prolella haisee maanantaina henki viinalle.
- -vaara
siis kumpi karhuvaara dokaa ja miksi???
- Töpsel
Valmistuin Taideteollisen Korkeakoulun Elokuvataiteen osastolta. Ongelmana opiskeluaikana oli se, että töitä alkoi olla jo silloin siinä määrin, että valmistuminen oli vaarassa. Valmistuttuani olen ollutkin sitten täystyöllistetty tekijä - jo usean vuoden ajan.
On totta kuten kerroit, että papereita ei pahemmin kysellä, vaan paras osoitus ammattitaidosta on hyvä maine. Ja hyvän maineen pohjana on oikea asenne. Ylpeys ja nöyryys. Ammattiylpeys siitä, miten hienon alan olen elämäntyökseni valinnut ja nöyryys siitä, että ammattitaito ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa opiskelua, päivittämistä.
Mielestäni media-alalla ei ole liikaa koulutusta. Ala vaatii ja nielee hyviä tekijöitä jatkuvasti. Sitä paremmat mahdollisuudet saada osaavia tekijöitä, mitä enemmän koulutus tavoittaa oikeita ihmisiä.
Itse opiskelin ennen elokuvataiteen osastoa kirjallisuutta ja kirjoittamista. Minusta piti tulla Suuri Kirjailija. Toisin kävi. Onneksi. Kukaan ei koskaan sanonut, että Suomessa koulutettaisiin liikaa kirjoittajia. Jokainen osaa kirjoittaa, vain harva on kirjailija.
Vuosien varrella olen myös kouluttanut alan tekijöitä eri asteisissa oppilaitoksissa. Kukaan ei ole koskaan tullut sanomaan, että tuo oppi olisi ollut turhaa. Median luku- ja kirjoitustaito on nykypäivää ja olennainen taito informaatioyhteiskunnassa. Kaikista ei tule Hollywoodiin ohjaajia, mutta yhä useampi tiedostaa miten mieltämme hallitaan. Kukapa ei käyttäisi nettiä, televisiota, radiota, dvd:tä, pelejä, kävisi leffassa...
Media-ala on hieno ala, enkä ole vielä koskaan joutunut epäilemään valintojani. Päivät saattavat välillä venyä ja tahti olla hektistä. Se on kuitenkin hienoa! Harvalla meistä on onni omata mukava harrastus, josta maksetaan rahaa - välillä ihan mukavastikin.- leffa
vai ei kouluteta liikaa... vähänpä sinäkään idiootti tiedät!
Ja kun et tiedä, pidä toki turpasi kiinni. - Töpsel
leffa kirjoitti:
vai ei kouluteta liikaa... vähänpä sinäkään idiootti tiedät!
Ja kun et tiedä, pidä toki turpasi kiinni....media-alasta joka tapauksessa enemmän kuin sinä.
Kaikki tollot ei alalla töitä saa, se on totta. Ala tarvitsee paljon hyviä tekijöitä, mutta myös vaatimukset on kovemmat kuin raksalla. - Töpsel
leffa kirjoitti:
vai ei kouluteta liikaa... vähänpä sinäkään idiootti tiedät!
Ja kun et tiedä, pidä toki turpasi kiinni.Lahjakkuutta ei voi opettaa.
Ala tarvitsee lahjakkaita tekijöitä. Moni haluaa media-alalle, mutta vasta opiskeluissa menestyminen ja ennenkaikkea työelämässä kyntensä näyttäminen lopulta osoittaa kenestä on alalle ja kenestä ei.
- työtön assari
Ei tosiaankaan kannata opiskella alalle josta ei ole mitään hyötyä. Tietysti jos haluaa välttämättä opiskella neljä vuotta AMKissa ja sen jälkeen työttömäksi, niin mikäs siinä sitten.
- Lisko
Työtän assari ilmeisesti on alalla vain koska hänen on pakko tehdä töitä? Pakko tehdä _jotain_? Olisi kannattanut mennä raksalle/hoitoalalle tuolla asenteella. Ei tämä loppujen lopuksi ole "ala muiden joukossa", vaan jopa vaatii jotain. Joillekin se on yllätys.
- sfasfdasfd
Lisko kirjoitti:
Työtän assari ilmeisesti on alalla vain koska hänen on pakko tehdä töitä? Pakko tehdä _jotain_? Olisi kannattanut mennä raksalle/hoitoalalle tuolla asenteella. Ei tämä loppujen lopuksi ole "ala muiden joukossa", vaan jopa vaatii jotain. Joillekin se on yllätys.
Ei todellakaan vaadi omia mielipiteitä, perseen nuolemista ja Yes-mies asennetta vaatii. Omat mielipiteet haitaksi. Ruskea kieli eduksi.
- Töpsel
sfasfdasfd kirjoitti:
Ei todellakaan vaadi omia mielipiteitä, perseen nuolemista ja Yes-mies asennetta vaatii. Omat mielipiteet haitaksi. Ruskea kieli eduksi.
...kunnianhimoa, lahjakkuutta, luovuutta.
Pärjätäkseen alalla täytyy olla tarpeeksi yleissivistystä ymmärtää taiteen traditioita, maailmankirjallisuuden klassikoita, maailman kulttuureita, musiikin historiaa, dramaturgisia rakenteita.
Sinun täytyy tuntea psykologiaa ymmärtääksesi ihmisten käytöstä, pyrkimyksiä ja motiiveja. Sinulla täytyy olla empatiakykyä asettuaksesi ihmisen asemaan, joka on elämässään aivan erilaisessa tilanteessa kuin sinä.
Ollaksesi hyvä, sinun on osattava kirjoittaa elävää dialogia, kyettävä analysoimaan tekstejä ja näytelmiä. Sinun on tunnettava viestinnän lainalaisuuksia ja tekijänoikeuksia. Sinulla on oltava silmää tehdä taittotyötä ja sinulla on osattava toimia tarpeen vaatiessa copyna kirjoittamassa mainostekstiä.
Eikä tässä vielä kaikki. Sinun on oltava myös teknisesti lahjakas. Sinun on tunnettava mm. webbi-, kuvanvääntö-, editointi-, 3D- ja efektisoftat mennen tullen. Sinun on tunnettava digitaalista signaalin prosessointia. Sinun täytyy tuntea filmi- ja videotekniikat. Tarpeen vaatiessa sinun on hypättävä puikkoihin tilanteessa, jossa eteesi isketään Aatonin digitallennin ja aikakoodi-Nagra (tiedätkö edes mikä sellainen on?). Sinun täytyy ymmärtää optiikkaa, akustiikka, sähkötekniikkaa, laboratoriotekniikkaa ja värilämpötiloja.
Tämä ala todellaikin vaatii, eivätkä kaikenmaailman pullanmussuttajat tällä alalla edes selviä. Tämän takia on hyvä että on kouluista tulee ihmisiä, joilla on tarpeelliset valmiudet. Mutta vasta itse ala näyttää, oletko tarpeeksi lahjakas selviytymään tällä alalla. Kaikki eivät todellakaan ole.
Itse olen ylpeä siitä mitä teen. Tässä alassa on glamouria, joka ei katoa vuosienkaan myötä. Jokainen päivä on uusi ja erilainen, uusi seikkailu. Tällä alalla pääsee matkustamaan ja näkemään maailmaa. Tapaa kiinnostavia, karismaattisiakin ihmisiä. Ja oman työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä.
Parhaimmillaan työni tulokset on nähnyt 25 miljoonaa ihmistä. Kuinka moni sinun? - juujuu
Töpsel kirjoitti:
...kunnianhimoa, lahjakkuutta, luovuutta.
Pärjätäkseen alalla täytyy olla tarpeeksi yleissivistystä ymmärtää taiteen traditioita, maailmankirjallisuuden klassikoita, maailman kulttuureita, musiikin historiaa, dramaturgisia rakenteita.
Sinun täytyy tuntea psykologiaa ymmärtääksesi ihmisten käytöstä, pyrkimyksiä ja motiiveja. Sinulla täytyy olla empatiakykyä asettuaksesi ihmisen asemaan, joka on elämässään aivan erilaisessa tilanteessa kuin sinä.
Ollaksesi hyvä, sinun on osattava kirjoittaa elävää dialogia, kyettävä analysoimaan tekstejä ja näytelmiä. Sinun on tunnettava viestinnän lainalaisuuksia ja tekijänoikeuksia. Sinulla on oltava silmää tehdä taittotyötä ja sinulla on osattava toimia tarpeen vaatiessa copyna kirjoittamassa mainostekstiä.
Eikä tässä vielä kaikki. Sinun on oltava myös teknisesti lahjakas. Sinun on tunnettava mm. webbi-, kuvanvääntö-, editointi-, 3D- ja efektisoftat mennen tullen. Sinun on tunnettava digitaalista signaalin prosessointia. Sinun täytyy tuntea filmi- ja videotekniikat. Tarpeen vaatiessa sinun on hypättävä puikkoihin tilanteessa, jossa eteesi isketään Aatonin digitallennin ja aikakoodi-Nagra (tiedätkö edes mikä sellainen on?). Sinun täytyy ymmärtää optiikkaa, akustiikka, sähkötekniikkaa, laboratoriotekniikkaa ja värilämpötiloja.
Tämä ala todellaikin vaatii, eivätkä kaikenmaailman pullanmussuttajat tällä alalla edes selviä. Tämän takia on hyvä että on kouluista tulee ihmisiä, joilla on tarpeelliset valmiudet. Mutta vasta itse ala näyttää, oletko tarpeeksi lahjakas selviytymään tällä alalla. Kaikki eivät todellakaan ole.
Itse olen ylpeä siitä mitä teen. Tässä alassa on glamouria, joka ei katoa vuosienkaan myötä. Jokainen päivä on uusi ja erilainen, uusi seikkailu. Tällä alalla pääsee matkustamaan ja näkemään maailmaa. Tapaa kiinnostavia, karismaattisiakin ihmisiä. Ja oman työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä.
Parhaimmillaan työni tulokset on nähnyt 25 miljoonaa ihmistä. Kuinka moni sinun?Paska ala ja ei ole töitä tarjolla. Se on nähty ja koettu!
- Töpsel
juujuu kirjoitti:
Paska ala ja ei ole töitä tarjolla. Se on nähty ja koettu!
Kaikki pullanmussuttajat eivät tällä alalla pärjää. Silloin kannattaa valita jokin helpompi ala, joka paremmin vastaa omia kykyjä.
Jos sinut passitettaisiin maitojunalla kotiin vaikkapa taistelusukeltajakoulutuksesta, niin olisiko se koulutuksen vika? - hajumolo
Töpsel kirjoitti:
Kaikki pullanmussuttajat eivät tällä alalla pärjää. Silloin kannattaa valita jokin helpompi ala, joka paremmin vastaa omia kykyjä.
Jos sinut passitettaisiin maitojunalla kotiin vaikkapa taistelusukeltajakoulutuksesta, niin olisiko se koulutuksen vika?tottakai se on koulun vika sillon. :P
no vittu ei tietenkaan.
- Vakkariii
Yhdyn täysin mielipiteeseesi, Töpsel. Voin sanoa, että vuosikurssistani (medianomi-opiskeijoista) 90% oli sellaisia, joilla ei todellakaan ollut edellytyksiä alalle. Alalle he olivat hakeneet lähinnä trendikkyyden sokaisemana. Ja miten heille kävi? Ovat edelleen työttöminä tai hampurilaisia myymässä.
Itselläni valmistuminen myöhästyi vuodella, koska ammattitaidoilleni oli kysyntää. Päivääkään en ole töitä ilmaiseksi joutunut tekemään, toisin kuin useimmat opiskelukavereistani.
Olen käynyt heittämässä oppetuskeikkaa ja on todella masentavaa katsoa opiskelijaa joka ei osaa ajatella omilla aivoillaan. Luovuutta ei löydy eikä instrumentteja (laitteita) osata käyttää.
Media-ala todellakin vaatii paljon eri osa-alueiden tuntemusta. Pyskologiaa, teknologiaa, jokaiselta alueelta jotain. Parhaat osaavat näitä hyödyntää, useimmat eivät.- sdfsdfsdf
vittu, mulla on sellaiset näytöt että ei monella suomessa, mutta ei siltikään duunia. Paska ala, ruskeakielet pärjää. Se että vaaditaan omaa näkemystä on paskaa, näkemyksen puute on bonusta. Blogit todistaa tämän, sillä se juttu on, ei maksetuissa medioissa.
- .. alkuperäinen
sdfsdfsdf kirjoitti:
vittu, mulla on sellaiset näytöt että ei monella suomessa, mutta ei siltikään duunia. Paska ala, ruskeakielet pärjää. Se että vaaditaan omaa näkemystä on paskaa, näkemyksen puute on bonusta. Blogit todistaa tämän, sillä se juttu on, ei maksetuissa medioissa.
Luitteko Töpsel tai Vakkari uusimman journalistiliiton lehden? Karuja tilastoja:
http://www.journalistilehti.fi/lyhy/Kotimaa269400.htm - Töpsel
.. alkuperäinen kirjoitti:
Luitteko Töpsel tai Vakkari uusimman journalistiliiton lehden? Karuja tilastoja:
http://www.journalistilehti.fi/lyhy/Kotimaa269400.htmEn tiedä, onko tehty tutkimusta oppilaitoskohtaisesta työllistymisestä. Alueelliset erot ovat todennäköisesti valtavia.
Hyvät opettajat ovat sellaisia, jotka myös itse tekevät. Heillä on todellinen tatsi tekemiseen ja vaadittavaan osaamiseen. Ikävä tosiasia on, että provinssiin päätyy useimmiten eläkeikää lähestyvät ja kehityksen pyörästä pois pudonneet kehäraakit, joiden osaaminen on 70-luvulta.
Kaupungit ja kunnat kun palkkaavat vanhanaikaisesti opettajia jatkuvaan työsuhteeseen. Tällaiseen kenelläkään alan aktiivilla tekijällä ei ole varaa, vaikka opetustyöhön mieli tekisikin. Opettaminen on nimittäin opettavaa: selittäessään asioita nuorisolle, ne on pakka haldata myös itse. Toisaalta luovuttamalla omat niksit ja metodit eteenpäin, on pakko itsekin pysyä uudistumiskykyisenä.
Mielestäni oppilaitokset eivät anna alasta ruusuista kuvaa, vaan av-alalle pyrkivät opiskelijat eivät todellakaan tunnu tajuavan, että ala vaatii TODELLISIA lahjoja ja TODELLA paljon työtä. Tähän eivät yksinkertaisesti kaikki kykene, ja sellaiset tippuvat aivan varmasti.
Ala työllistää osaavia tekijöitä. Ongelma on vain siinä, että niitä oikeasti osaavia tekijöitä on kaikesta tuosta valmistuvien massasta varsin pieni prosentti. Hirvittää ajatuskin, että ala työllistäisi kaikki nuo asenneongelmaiset tupeksijat, jotka tälläkin palstalla itkevät ja mollaavat alaa omaa turhautuneisuuttaan.
Kyllä se av-alan oppilaitoksissa tehdään opiskelijoille aivan tarkkaan selväksi, että kilpailu on OIKEASTI todella kovaa, eikä siellä pärjää väärillä asenteilla ja bluffaamisella.
Olen myös opettanut eri oppilaitoksissa, ja kyllä se ikävä tosiasia tuntuu olevan, että jokaisessa noin parinkymmenen opiskelijan ryhmässä on sitten ne tasan kolme, joilla tuntuisi olevan todellista potentiaalia alalle. Mietin asiaa myös alan kannalta, ja kusessa oltaisiin, mikäli kaikki nuo muutkin pääsisivät alalla huseeraamaan.
Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa mallia muusta maailmasta. Monissa maissa av-alan oppilaitoksissa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tsekataan mikä on tilanne, ja norkoilijat lentävät talosta kuin leppäkeihäät. Sellainen kovasti lisäisi motivaatioita ja vastaisi myös alan tapaa toimia.
AV-ala ei todellakaan ole kuten mikä muu ala tahansa. Perinteisiin tehdastöihin ja virkoihin verrattavia vakkariduuneja on todellakin vähän ja tämä näkyy myös tilastoissa. Itse toimin ensimmäiset viisi vuotta kokonaan freelance-pohjalta. Silti olin aina täystyöllistetty ja sitä rahaakin tuli hieman eri tavoin kuin kuukausipalkkaisesta vakiotyöstä.
Toisaalta iso osa alan tekemistä on myös taito työllistää itsensä: kun kalenteri näyttää keikkataukoa, niin silloin kootaan kaverit kasaan ja lähdetään ideoimaan projektia. Etsitään rahoituskanavia ja markkinoidaan omaa työtä ja osaamista. Tällä tavoin sitä työllistää sekä itsensä, että monta muutakin tekijää.
Se joka odottaa av-alalta turvallista jatkuvuutta, vakiotyöpaikkaa, helppoa työtä ja mukavia työskentelyolosuhteita on aivan väärällä alalla. Tämä on raskasta työtä, mutta myös kiinnostavaa ja palkitsevaa. En vaihtaisi mihinkään muuhun. - opiskelija
Töpsel kirjoitti:
En tiedä, onko tehty tutkimusta oppilaitoskohtaisesta työllistymisestä. Alueelliset erot ovat todennäköisesti valtavia.
Hyvät opettajat ovat sellaisia, jotka myös itse tekevät. Heillä on todellinen tatsi tekemiseen ja vaadittavaan osaamiseen. Ikävä tosiasia on, että provinssiin päätyy useimmiten eläkeikää lähestyvät ja kehityksen pyörästä pois pudonneet kehäraakit, joiden osaaminen on 70-luvulta.
Kaupungit ja kunnat kun palkkaavat vanhanaikaisesti opettajia jatkuvaan työsuhteeseen. Tällaiseen kenelläkään alan aktiivilla tekijällä ei ole varaa, vaikka opetustyöhön mieli tekisikin. Opettaminen on nimittäin opettavaa: selittäessään asioita nuorisolle, ne on pakka haldata myös itse. Toisaalta luovuttamalla omat niksit ja metodit eteenpäin, on pakko itsekin pysyä uudistumiskykyisenä.
Mielestäni oppilaitokset eivät anna alasta ruusuista kuvaa, vaan av-alalle pyrkivät opiskelijat eivät todellakaan tunnu tajuavan, että ala vaatii TODELLISIA lahjoja ja TODELLA paljon työtä. Tähän eivät yksinkertaisesti kaikki kykene, ja sellaiset tippuvat aivan varmasti.
Ala työllistää osaavia tekijöitä. Ongelma on vain siinä, että niitä oikeasti osaavia tekijöitä on kaikesta tuosta valmistuvien massasta varsin pieni prosentti. Hirvittää ajatuskin, että ala työllistäisi kaikki nuo asenneongelmaiset tupeksijat, jotka tälläkin palstalla itkevät ja mollaavat alaa omaa turhautuneisuuttaan.
Kyllä se av-alan oppilaitoksissa tehdään opiskelijoille aivan tarkkaan selväksi, että kilpailu on OIKEASTI todella kovaa, eikä siellä pärjää väärillä asenteilla ja bluffaamisella.
Olen myös opettanut eri oppilaitoksissa, ja kyllä se ikävä tosiasia tuntuu olevan, että jokaisessa noin parinkymmenen opiskelijan ryhmässä on sitten ne tasan kolme, joilla tuntuisi olevan todellista potentiaalia alalle. Mietin asiaa myös alan kannalta, ja kusessa oltaisiin, mikäli kaikki nuo muutkin pääsisivät alalla huseeraamaan.
Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa mallia muusta maailmasta. Monissa maissa av-alan oppilaitoksissa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tsekataan mikä on tilanne, ja norkoilijat lentävät talosta kuin leppäkeihäät. Sellainen kovasti lisäisi motivaatioita ja vastaisi myös alan tapaa toimia.
AV-ala ei todellakaan ole kuten mikä muu ala tahansa. Perinteisiin tehdastöihin ja virkoihin verrattavia vakkariduuneja on todellakin vähän ja tämä näkyy myös tilastoissa. Itse toimin ensimmäiset viisi vuotta kokonaan freelance-pohjalta. Silti olin aina täystyöllistetty ja sitä rahaakin tuli hieman eri tavoin kuin kuukausipalkkaisesta vakiotyöstä.
Toisaalta iso osa alan tekemistä on myös taito työllistää itsensä: kun kalenteri näyttää keikkataukoa, niin silloin kootaan kaverit kasaan ja lähdetään ideoimaan projektia. Etsitään rahoituskanavia ja markkinoidaan omaa työtä ja osaamista. Tällä tavoin sitä työllistää sekä itsensä, että monta muutakin tekijää.
Se joka odottaa av-alalta turvallista jatkuvuutta, vakiotyöpaikkaa, helppoa työtä ja mukavia työskentelyolosuhteita on aivan väärällä alalla. Tämä on raskasta työtä, mutta myös kiinnostavaa ja palkitsevaa. En vaihtaisi mihinkään muuhun.Voin olla pullanmussuttaja, mutta koin koulussa tulleeni suljetuksi siitä pienestä äänekkäimmästä piiristä pois, mikä sinetöi kohtaloni saman tien. Tietysti omasta mielestäni syy ei ole ammatillisessa osaamisessa, vaan siinä, että ei edes anneta mahdollisuutta oppia. Tällä tavoin moni ihan lupaava osaaja jää paniikissa rynnistävän pässilauman jalkoihin.
Vika on ehkä omassa asenteessani, tipuin pois jonkin oman vikani ja heikkouteni takia. Yritän kovasti kehittyä :) mutta koin silti, että tällä alalla ne kovimmat kolisijat (ehkä jopa tyhjät tynnyrit siis) vievät mahdollisuudet monilta, joilla myös olisi annettavaa. Heitetään niin sanotusti resursseja hukkaan. - alkuper.....
opiskelija kirjoitti:
Voin olla pullanmussuttaja, mutta koin koulussa tulleeni suljetuksi siitä pienestä äänekkäimmästä piiristä pois, mikä sinetöi kohtaloni saman tien. Tietysti omasta mielestäni syy ei ole ammatillisessa osaamisessa, vaan siinä, että ei edes anneta mahdollisuutta oppia. Tällä tavoin moni ihan lupaava osaaja jää paniikissa rynnistävän pässilauman jalkoihin.
Vika on ehkä omassa asenteessani, tipuin pois jonkin oman vikani ja heikkouteni takia. Yritän kovasti kehittyä :) mutta koin silti, että tällä alalla ne kovimmat kolisijat (ehkä jopa tyhjät tynnyrit siis) vievät mahdollisuudet monilta, joilla myös olisi annettavaa. Heitetään niin sanotusti resursseja hukkaan.Itse naisena olen joutunut aikamoisen myllerryksen miesvaltaisella alalla läpikäymään, ne "kovimmat kolisijat" kun useimmiten ovat miehiä. Varsinkin vanhemmissa miehissä kun löytyy edelleenkin niitä tisseihin tuijottelijoita, valitettavasti. En itsekään ole mikään yltiösosiaalinen tyyppi, kyynärpäätaktiikka on aika tuntematon käsite, mutta uskon, että oikealla asenteella ja ennenkaikkea ammattitaidolla olen onnistunut voittamaan mahdolliset uskottavuusongelmat.
Asiasta tuhanteen, edelleen korostaisin media-alalla myös työn kautta kouluttautumista. En voi ymmärtää miten voi olettaa oppivansa media-alasta kaiken jos istuu vuoden jossain tuppukylän opistolla jossa usein on opettajina noita Töpselin mainitsemia suhteellisen vanhoja ja tekniikan kelkasta pudonneita ihmisiä.
Esimerkkinä puolisoni joka työskentelee toimittajana. Yliopistokoulutus hänellä on, mutta se on kaukana hänen nykyisestä osaamisestaan. Aikoinaan hän aloitti kesäharjoittelulla mediassa ja nykyään toimii vakituisena toimittajana sekä lisäksi tekee freekeikkoja oman firman kautta.
Olen ehdottomasti samaa mieltä Töpselin kanssa, että Suomessakin kannattaisi ottaa tietynlainen seurantasysteemi opiskelujen yhteyteen, kuten esim Briteissä toimitaan. Jos et pärjää koulussa, niin lennät kylmästi ulos. On täysin käsittämätöntä verorahojen tuhlausta opettaa vuosikaudet ihmisiä joista suurin osa valmistuu suoraan kortistoon. Omasta opiskeluryhmästäni minun lisäkseni kaksi on tällä hetkellä täysin työllistettyjä, yksi käy töissä kun työnantaja tarvitsee. Ryhmämme tosin oli pieni, ainoastaan 6 ihmistä joten meillä ne prossat taitaa olla aika hyvät ;) Ehkä meillä justiin toi pieni ryhmäkokokin antoi tilaa kaikkien lahjoille. Kun ei vielä ollut ihan tosi kyseessä sai vapaasti kokeilla ja katella mikä kiinnostaa ja mikä ei. - inside...
alkuper..... kirjoitti:
Itse naisena olen joutunut aikamoisen myllerryksen miesvaltaisella alalla läpikäymään, ne "kovimmat kolisijat" kun useimmiten ovat miehiä. Varsinkin vanhemmissa miehissä kun löytyy edelleenkin niitä tisseihin tuijottelijoita, valitettavasti. En itsekään ole mikään yltiösosiaalinen tyyppi, kyynärpäätaktiikka on aika tuntematon käsite, mutta uskon, että oikealla asenteella ja ennenkaikkea ammattitaidolla olen onnistunut voittamaan mahdolliset uskottavuusongelmat.
Asiasta tuhanteen, edelleen korostaisin media-alalla myös työn kautta kouluttautumista. En voi ymmärtää miten voi olettaa oppivansa media-alasta kaiken jos istuu vuoden jossain tuppukylän opistolla jossa usein on opettajina noita Töpselin mainitsemia suhteellisen vanhoja ja tekniikan kelkasta pudonneita ihmisiä.
Esimerkkinä puolisoni joka työskentelee toimittajana. Yliopistokoulutus hänellä on, mutta se on kaukana hänen nykyisestä osaamisestaan. Aikoinaan hän aloitti kesäharjoittelulla mediassa ja nykyään toimii vakituisena toimittajana sekä lisäksi tekee freekeikkoja oman firman kautta.
Olen ehdottomasti samaa mieltä Töpselin kanssa, että Suomessakin kannattaisi ottaa tietynlainen seurantasysteemi opiskelujen yhteyteen, kuten esim Briteissä toimitaan. Jos et pärjää koulussa, niin lennät kylmästi ulos. On täysin käsittämätöntä verorahojen tuhlausta opettaa vuosikaudet ihmisiä joista suurin osa valmistuu suoraan kortistoon. Omasta opiskeluryhmästäni minun lisäkseni kaksi on tällä hetkellä täysin työllistettyjä, yksi käy töissä kun työnantaja tarvitsee. Ryhmämme tosin oli pieni, ainoastaan 6 ihmistä joten meillä ne prossat taitaa olla aika hyvät ;) Ehkä meillä justiin toi pieni ryhmäkokokin antoi tilaa kaikkien lahjoille. Kun ei vielä ollut ihan tosi kyseessä sai vapaasti kokeilla ja katella mikä kiinnostaa ja mikä ei....puolisosi on siis ammattitoimittaja.
Se on sama kuin toinen jalka oven välissä jne.
Onhan niitä "fiksuja" jotka vamppaavat ohjaajan ja ovat sitten jok'ikisessä tuotannossa kuvaussihteereitä. Ja on lavastajapariskuntia, näyttelijä - lapsi jne.
Lähtökohta on siis kohdallasi aivan toista luokkaa.
Mutta älkää saman lafkan duuneihin menkö, jottei liitto kärsi ;) - .. metsään meni.
inside... kirjoitti:
...puolisosi on siis ammattitoimittaja.
Se on sama kuin toinen jalka oven välissä jne.
Onhan niitä "fiksuja" jotka vamppaavat ohjaajan ja ovat sitten jok'ikisessä tuotannossa kuvaussihteereitä. Ja on lavastajapariskuntia, näyttelijä - lapsi jne.
Lähtökohta on siis kohdallasi aivan toista luokkaa.
Mutta älkää saman lafkan duuneihin menkö, jottei liitto kärsi ;)Tapasin puolisoni oltuani alalla 6 vuotta. Ähäkutti!
- Töpsel
alkuper..... kirjoitti:
Itse naisena olen joutunut aikamoisen myllerryksen miesvaltaisella alalla läpikäymään, ne "kovimmat kolisijat" kun useimmiten ovat miehiä. Varsinkin vanhemmissa miehissä kun löytyy edelleenkin niitä tisseihin tuijottelijoita, valitettavasti. En itsekään ole mikään yltiösosiaalinen tyyppi, kyynärpäätaktiikka on aika tuntematon käsite, mutta uskon, että oikealla asenteella ja ennenkaikkea ammattitaidolla olen onnistunut voittamaan mahdolliset uskottavuusongelmat.
Asiasta tuhanteen, edelleen korostaisin media-alalla myös työn kautta kouluttautumista. En voi ymmärtää miten voi olettaa oppivansa media-alasta kaiken jos istuu vuoden jossain tuppukylän opistolla jossa usein on opettajina noita Töpselin mainitsemia suhteellisen vanhoja ja tekniikan kelkasta pudonneita ihmisiä.
Esimerkkinä puolisoni joka työskentelee toimittajana. Yliopistokoulutus hänellä on, mutta se on kaukana hänen nykyisestä osaamisestaan. Aikoinaan hän aloitti kesäharjoittelulla mediassa ja nykyään toimii vakituisena toimittajana sekä lisäksi tekee freekeikkoja oman firman kautta.
Olen ehdottomasti samaa mieltä Töpselin kanssa, että Suomessakin kannattaisi ottaa tietynlainen seurantasysteemi opiskelujen yhteyteen, kuten esim Briteissä toimitaan. Jos et pärjää koulussa, niin lennät kylmästi ulos. On täysin käsittämätöntä verorahojen tuhlausta opettaa vuosikaudet ihmisiä joista suurin osa valmistuu suoraan kortistoon. Omasta opiskeluryhmästäni minun lisäkseni kaksi on tällä hetkellä täysin työllistettyjä, yksi käy töissä kun työnantaja tarvitsee. Ryhmämme tosin oli pieni, ainoastaan 6 ihmistä joten meillä ne prossat taitaa olla aika hyvät ;) Ehkä meillä justiin toi pieni ryhmäkokokin antoi tilaa kaikkien lahjoille. Kun ei vielä ollut ihan tosi kyseessä sai vapaasti kokeilla ja katella mikä kiinnostaa ja mikä ei.Kommentti tuohon alapuolella mainittuun asiaan: olen hissukka miespuolinen ja tulin alan oppilaitokseen kaukaa maalta. Silti olen alalla.
Nyt kun opetan, niin omista opiskelijoistani AHKERIMMAT ja lahjakkaimmat saavat eniten mahdollisuuksia - ei ne kovimmat kolisijat. Ne saaavat eniten näyttämisen mahdollisuuksia, joihin voi parhaiten luottaa.
Lopetin juuri kurssini. Ison ryhmän ainoa tyttö oli hiljainen hissukka, mutta ideoi jatkuvasti omia juttujaan, tekee huikaisevia analyysejä nähdyistä töistä ja suhtautuu kaiken kaikkiaan vakavasti alaan ja omaan opiskeluunsa. Siinä missä koliseva äijäkööri leveilee biteillä ja pixeleillä, tyttö opiskelee KÄYTTÄMÄÄN eri välineitä ja tuntuu ymmärtävän sen perusasian, että softat ja systeemit ovat vain ja ainoastaan väline sisältöjen luomisessa.
Sisällön suunnittelu kun on hallussa, niin siitä on hyvä ponnistaa. Sen tekniikan taakse kun on niin helppoa pimittää oman osaamisensa puutteet - oli kyseessä sitten opiskelija tai opettaja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta384629Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203195Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2712361Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532237- 1652079
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601661- 171653
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131632M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151289