Olemme ostamassa taloa, joka on rakennettu 50-luvulla. Eilen kosteusmittauksessa ja rakennemittauksessa ilmeni, että alapohjan puut on tummunut. Nyt odotamme jatkotutkimuksia, joissa pitäis selvitä onko puut mätiä, vai vaan iän myötä tummuneet. Paljonkohan tällainen remontti sitten suurinpiirtein maksaa, jos joutuu kaikki vaihtaa? Onko muita kokemuksia vastaavasta?
Rossipohja
uudisasukas
4329360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
tehty rossipohja ja on huolehdittu riittävästä tuuletuksesta on kyseessä paras mahdollinen ratkaisu talon perustuksiksi.Puun värin tummumisella ei itsessään ole mitään tekemistä puun mätänemisen tai lahoamisen kanssa.Jos korjaus tarvetta ilmenee on kustannus arvion tekeminen suoritettava paikan päällä ja samalla selvitettävä vaurioon johtaneet syyt.Vielä kerran korostan kunnollisen tuuletuksen merkitystä rossipohja ratkaisuissa.
Tuuletusluukkuja oli kuulemma tarpeeksi. Omistaja tekee luukun, josta pääsee kunnolla ryömimään pohjaa katsomaan. Toivotaan nyt ettei mitään vakavaa ole!!
Puurakenteisella välipohjalla toteutettu rossipermanto on erittäin riskialtis rakenne.
Puutavaran mustuminen on aina merkki alkavista ongelmista.
Koko lattian korjaaminen tulee erittäin kalliiksi, niin kuin koko talonkin, joka on elinkaarensa päässä ja vaatii mittavan peruskorjauksen.
Rintamamiestalo ostetaan yleensä tontin takia ja siksi, että pääsee heti asumaan.
Tietysti rintamamiestalo on yleensä rakenteellisesti paljon 70 luvun pahvitaloja parempi, joissa ei ollut kuin pätkä sokkelia ja isot hatarat ikkunat.
Paalutus vaikuttaa asialliselta ja pitkäaikaiselta ratkaisulta, sekä on aikanaan kustantanut melkoisesti. Tässä tapauksessa kalliit kosteusvauriokorjaukset ovat paljon todennäköisimpiä, kuin painuminen.
Muistan tunteen:toivotaan nyt ettei mitään vakavaa ole.Ryömittiin,kyseltiin,koputeltiin ja ihan oikein ammattimies ja vielä kauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja.Hometalo tuli ostettua ja lähellä oli kyllä tuo jonkun mainitsema Kellokosken täyshoitolakin.Kaikki meni:koti,tavarat,terveys...käräjille ootellaan menoa.Eikä tämä ole huuhaata.MIETI,MIETI miten kovasti sitä (homeista?) taloa haluat!
Mekin ostettiin rossipohjanen rintsikka joka oli "peruskorjattu" eli meikattu ja feikattu ja siihen tehtiin kuntotarkatus. Läpimätä paska se olikin. Kaikki meni: oma terveys, lasten terveys, rahat, tavarat ja koti. Istun tässä käräjäoikeudessa ja odotan että valmisteluistunto olisi ohi. Suosittelen siis myös miettimään aika tarkkaan ostaako vai ei.
Jos lattia on jossain vaiheessa lämpöeristetty, niin ongelmia on, ellei alapohjassa ole koneellista tuuletusta ja maapohjan päällä paksua sorakerrosta. Ratkaisu oli toimiva pelkillä luukuilla silloin ennen, kun lattiat eivät olleet eristettyjä. Nykyään rossipohjissa on paljon ongelmia juuri tästä syystä.
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=1245&paiva=18.1.2001
Kokemusta on ja voi vaan sanoa että elä sotkeennu nuihin jos vaan mahollista. Ne jotka puhuu tuulettuvan alapohjan hyvyydestä ei todellisuudessa tiedä asiasta yhtään mitään.Jos alapohja on tehty ontelolaatasta niin se voi olla ihan jees.
ongelmia tiedossa josta saa tapella ehkä oikeudessa asti. ÄLKÄÄ missään nimessä.
Mutta jos mieli tekee niin perusteellinen tutkimus, seiniä aukoa ja kaikki mahdolliset seinien alapohjarakenteet tutkia ym. En suosittele valmiiksi ostamaan homeista taloa jos ette suunnittele kaiken laittamista uusiksi.
viisastuneena, en ikinä ostaisi tuollaista. Jos ostat niin katso jo valmiiksi vuodepaikkaa esim. kellokoskelta niin pääset lataamoon kun paljastuu vahinkojen laajuus. Myyjä muuttuu aivan eri ihmiseksi sen jälkeen kun on saanut rahansa. Mieti vielä muutaman yön yli, että kannattaako.
Voi lollerot! Eikö Rossipohja olekkaan se maailman paras pohjaratkaisu? Eikö ennenvanhaan osattukkaan rakentaa?
Ennen osattiin rakentaa, mutta ne entisetkin on pilattu remonteilla. Rossipohja ei toimi, jos lattia eristetään, vaan tarvitaan paljon lisätoimenpiteitä: sorakerros, koneellinen tuuletus alapohjassa jne... Nimenomaan rossipohjaisissa taloissa homeongelmat ovat yleisiä.
Osattiin, mutta silloin betonisen lattiaholvin teko olisi ollut ylivoimainen tehtävä. Eli sitä rahaa 50- luvun omakotirakentajilla ei ollut liikaa. Sitten tehtiin juuri sellainen rossi- pohja, vaikka betoniholvi olis ollut järkevämpi. Puuta sai ihan helposti, mutta sementtiä ja betonirautaa sai ostaa jollakin luvalla, tietyn määrän. Oli siis säännösteltyä valtion taholta, sotakorvaukset ym. jutut.
Itselläni on 61-64 tehty talo, siinä ei sitten olekaan betonia säästelty, kaikki on betonista ja tärkein kaikista on se, että koko alakerta on lämmitä tilaa. Tämä tietysti on ollut helppoa, kun on keskuslämmitys. Eli jos tässäkin talossa olisi kylmä alakerta, kaikkia kosteusvaurioita oli paljon. Nyt niitä ei ole kuin peltikaton ruoteissa, kun ne ullakon sivukomerot ovat yhteydessä kylmäänulkoilmaan ja lämpimään sisäilmaan. Korjausta suunnittelen..
haju oli sietämätön, jopa mieheni ja tuttavansa mielestä joiden mielestä hometta ei ole olemassakaan. yskien juostiin ulos. kyllä ahdisti kun monilapsinen perhe tuli samaanaikaan taloa katsomaan ja alkoivat jo suunnitella missä on kenenkin huone eivätkä huomanneet hajua.
En ikinä ostais tuollaista taloa! ja muista että vanhan talon hajua ei ole olemassakaan!
Ihan vinkkinä, että täältä kerrottaviin kokemuksiin kannattaa varautua ERITTÄIN suurella varauksella. Kaikenlaisia hiippareita täällä liikuu kuten noista edellä olevista "asiantuntevista" kommenteista voi päätellä. Monella tuntuu olevan tarve saada juttua liikkeelle ihan provokaatiopohjalta tai sitten omien valintojen vikoja peittääkseen eikä niissä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
asia tässä yhteydessä on mielestäsi semmoinen, jota ei kannata uskoa ?
Väite ettei vanhan talon hajua ole olemassakkaan. Esim purueristeisä tulee hajua/tuoksua vaikkeivat homeessa olekkaan...
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen viime lehdessä oli artikkeli, jonka otsikkona on "Homettako meidän talossa?". Siinä sanotaan:
"Usein kuulee sanottavan, että kaikki vanhat talot haisevat. Paljon puhutaan myös "mummolan" hajusta. Jos haju on tuttua niin sanottua mummolan hajua, rakennuksen tilanne saattaa olla jo melko huono".
Meidän mummolassa haisi pulla.
Haistelemaan purua ihan vaikka johonkin höyläämöön jollet tiedä miltä puru haisee. Veikkaan että se haisee puulta...
Ne mummon pullat, sillä eihän mummolassa voi haista muuta kuin home ;-)
Terveistä rakennusmateriaaleista ei tule mitään hajua, jos ne ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja, elleivät ole kostuneet ja mikrobit niitä hajottele. Samaa koskee puruja.
Heräsi taas jostain... Jos ihan tosissasi väität että vanhat purut eivät haise/tuoksu niin suosittelen vierailua paikallisella suu-ja nenälääkärilä. Saattaa olla vakavaa...
Ennen sitä voit tehdä kokeen, missä laitat niitä kuivia puruja (älä kaiva päästäsi koska ne ovat taatusti lahoja)vaikkapa loppukesästä ulos lautaselle ja annat olla siinä yön yli. Mitäs luulet, tuoksuuko? Ovatko homeessa? Niinpä. Juuri tuo sama kosteus% on muuten talojen ullakoilla sekä ulkoseinissä ja se on täysin luonnollista kosteutta eikä mikään kosteusvaurio...
Ja jollet löydä puruja niin käytä vaikka laudan pätkää...
omistaa mummolalta haisevan hometalon,,,
(ja se haju jää vaatteisiinkin) kun noin puolustelet.... Tieto lisää tuskaa.
Vanhoissa puruissa ei ole enää niiden ominaishajuja. Jos ne eivät ole missään vaiheessa kastuneet eikä kosteus päässyt niissä muhimaan, ne ovat terveitä eivätkä haise. Kaikki hajut katoavat ja laimenevat ajan kuluessa. Se, että niissä on pysyviä hajuja johtuu jossain vaiheessa kosteuden vaikutuksesta lähtöön päässeestä mikrobitoiminnasta eli homehtumisesta, joka ylläpitää hajuongelmaa.
Alkuperäinen purun haju haihtuu siis muutamassa vuodessa kokonaan. Sinä puhut esimerkissäsi tuoreista puruista tai laudanpätkistä, joissa luonnollisestikin on vielä ominaishaju jäljellä.
Asiassa ei ole mitään epäselvää hometutkijoiden keskuudessa. Jos sinun on vaikea ymmärtää asiaa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin ympäristömikrobiologiaan erikoistuneeseen asiantuntijaan.
Kirjoitit: "älä kaiva päästäsi koska ne ovat taatusti lahoja". Tältä osin voin valistaa, että homeen ja lahon hajut eivät ole samanlaisia, vaan lahon haju on yleensä enemmänkin imelä ja hedelmäinen kuin ns. "vanhan talon haju" eli homeen haju.
Tälläinen remontti maksaa 17.800€+alv 22%. Suurinpiirtein.
rakennustarkastaja sanoo "hinnan" suurinpiirtein
17.800 + alv 22% aika tarkastihan tuo hinta oli ilmoitettu , eli nyt tuli esitettyä suurinpiitein hatusta vedetty hinta.
alv-prossakaan oikein tsemmannut...
Hui kamala, millaisessa pommissa me ollaan perheen kanssa asuttu tyytyväisinä kohta 30 vuotta. Silloin, kun ostettiin, ei kukaan puhunut homeista hittojakaan.
Tässä on epämääräinen rossipohja (ihan päältä mustunut puutavara alapohjassa, just käytiin kattomassa).
Rossipohjainen talo on seissyt tässä sijoillaan 150 vuotta, ja me ollaan oltu koko asumisaika ihan terveitä. Mutta kai se on uskottava, kun täällä kaikki vakuuttaa, että homma on ihan p:stä.
Olisi kiva olla näkemässä, miten hyvässä kunnossa ja terveitä ne teidän -70, -80 ja -90-luvuilla rakennetut talonne ovat 50 vuoden kuluttua...
asuneet rossipohjaisessa talossa kymmenen vuotta. Talo on rakennettu -39. Maaperä on hiekkaa, hiesua tms. Salaojia ei ole. Sokkeli on n.40-50cm korkea. Mitää epämääräistä hajua ei sisällä ole. Alapohjan puut ovat tummat, tumman harmaat, mutta kuivat. Eihän ne vaalean puun keltaiset nyt herran tähden enää ole. Meillä luukut kahdella sivulla ja talvisin peitettyinä. Eikös se ole yleensä maakellarin haju, joka kosteusvaurioisessa talossa haisee. Tämän hajun haistaa toisinaan ihmisten vaatteissa.
Älä nyt pelkän puun värin perusteellä hermostu. Kyllä siellä näkyy silloin muutakin puun pinnalla/ rakenteissa. Kysy asiantuntijalta. Kyllä ne vauriot syntyvät huonosta korjausrakentamisesta / vesivahingoista. Rossipohja ei itsessään ole huono.
Kustannusarvio alkuperäiseen viestiin tuli: 20 000€ itse tehtynä, 70 000 € firman tekemänä. Jäi kaupat tekemättä =)
Joku vähän vähemmän säikky saa varmaan kohta hyvän talon halvalla.
Rakensin talon 1990. Alapohjarakenne on hyvin eristetty puurakenteinen rossipohja. Maapohjan peittona on hiekkakerros.
Talon molemmilla sivuilla on tuuletusaukot. Tuuletus ei ole koneellinen.
Maaperä on kohtalaisen märkää alavaa, entistä suota.
Olen järjestänyt niin, että tuulikaapista on luukku rossitilaan. Tila on niin korkea, että siellä mahtuu hyvin ryömimään (n.60 cm). Rossitilan voi kauttaaltaan tarkastaa halutessaan.
Puurakenne ei ole muuttunut juuri lainkaan, ehkä sahatavaran väri on muuttunut hieman tummemmaksi.
Ihmettelen suuresti, miksi rossipohjalla on niin paljon arvostelijoita. Minä ainakin olen oikein tyytyväinen.
Puu ei lahoa, jos lämpötila ja kosteus on sopivat.
Puurakenteisen talon paras pohjaratkaisu on todellakin hyvin tuulettuva rossipohja,mikäli se on tehty oikein. Nykyisten rakennusmääräysten mukaan tuulettuvan alapohjan pinta-alasta pitää olla 4 promillea tuuletusaukkoja,eli ns kissanluukkuja, sekä vähintään 70 cm ryömintätilaa,mihin pitää olla esteetön pääsy.Kyseinen alapohjarakenne on tietysti työläämpi/hivenen kalliimpi tehdä,mutta vaivan arvoinen. Itse rakennan uutta hirsitaloa,jossa 80 cm ryömintätilaa.Jokainen tekee,mitä haluaa,propagandaa liikkuu näilläkin sivuilla ihan tarpeeksi,(lienevätkö kivitalo firmojen myyntitykkejä..??) Mielipiteitähän on tunnetusti yhtä monta,kuin ihmisiä,joten TE jotka haukutte muiden rakentajien ratkaisuja,kehottaisin menemään itseenne ja keskittykää vaan siihen kerrostaloasumiseen.
Rakentamismääräysten mukaiset tuuletusaukot ovat vain minimivaatimuksia ja ainakin itse huolehtisin tuuletuksesta tehokkaammin.
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=1245&paiva=18.1.2001
Päivitetään vähän
Joku sanoi ''Puu ei lahoa, jos lämpötila ja kosteus on sopivat. ''
Kaikki orgaaninen hajoaa, jos on kosteutta ja happea. Pakkasessakin tapahtuu hajoamista. Pitkäikäisimmät ovat ikiroudassa ja suon pohjalla tai järven mudassa, jossa ei ole happea.
Vaikka puupalikka olisi nykyaikaisen talon pöydällä, se lahoaa. Kyse ei ole tapahtuuko hajoamista, vaan kuinka nopeasti.
Voi, mitä jyde sanosi, "asunnon sisälläkin puu lahoaa". Tämähän on ihan kauheeta. Toisin sanoen kaikki puutalomme ja kivitaloissakin puiset huonekalut lahoaa. Eihän tässä ole mitään järkeä !
Joo ja vielä ihmisetkin. Nekin lahoaa nykyaikaisen asunnon pöydällä, jos joku ne sinne jättää.
Sen ikäinen rossipohja heikkoine eristeineen vielä joltisesti toimii. Tietenkin pitää olla salaojat, pinnan muodot yms kunnossa. Heikot eristeet näiden "pelastus".
Ensinnäkään sellaisen ihmisen/perheen joka ei ymmärrä laisinkaan raknetamisesta, ei saa ostaa mitään vanhaa rakennusta. Ei rivitalosta, ei kerrostalosta ei yleensä mistään.
Toisekseen, sellaista rossipohjaa ei ole vielä tehty jossa ei lattiarakenteeen kylmälle pinalle eli siis maata lähinnä olevaa pintaa ei kosteusrasitus synnyttäisi jossakin vaiheessa ns "homekasvustoa". JOkainen vähänkään rakennusfysiikkaa tunteva tietää, että rossipohjarakenteessa on perustuvaa laatua oleva suunnitteluvirhe. On vain tuurin kauppaa etteikö jossakin "rossipohjaisessa" rakenteessa ilmenisi vikaa.
Minun mielestä kun puhutaan tai ylipäänsä suunnittellaan tuulettuvaa rossipohjaa mennään hakoteille. Rakennuksiin suunnittelut rossipohjat ovat vielä nykyäänkin mielestäni täysin "susia".
Paras rakennustapa olisi että alapuoli on selvästi irti maapohjasta tai perusmaasta miten itsekukin haluaa sitä kutsua. Toisin sanoen rakennetaan talo jokaiselta kantilta samoin kuin se olisi joko yläpohja tai ulkoseinä.
Mielestäni sellainen käsitys kuin rossipohja pitäisi unohtaa. Alapohja joka rakennetaan muutoin samoin kuin ulkoseinä. Alpohjan etäisyys perusmaasta pitää olla vähintään metri. Tuota alapohjan ja perusmaan välistä tilaa ei tule rajoittaa ulkoilmasta eikä eristää ulkolämpötilasta muutoinkaan perustelemalla, että joku tuuletusrako/ilma riittää siihen. Tarkoittaa sitä, että ns. sokkeli on täysin auki perusmaan ja rakenteen väiistä. Parempi siis jos annamme alapohjan ja perusmaan välisen tilan jäähtyä luonnoliseen lämpötilaan,,,,
tuossa oli hyvä kirjoitus.
Minäkin suosittelisin ottamaan selvää onko alapohjan eristeitä muutettu tai lisätty. Meillä on vanha talo, jossa rossipohja. Muuttaessamme suunnittelimme laittavamme lisäeristeitä lattiaan, mutta eräs perinnerakentamisesta tunnettu henkilö tyrmäsi aikomuksemme. Onneksi. Kyllä ennen osattiin rakentaa eikä sitä pidä mennä muuttamaan :) Eli hyvin tuulettuva riittävän korkea rossipohja ja esim. Sahanpuru (ei sitäkään liikaa) lattioiden eristeenä on paras ratkaisu.
Perinteinen rossipohja toimii, jos se on hieman kylmä. Tällöin lattian eristys ei ole liian tehokas ja alas karkaava lämpö kuivattaa rakenteita ja estää kosteuden tiiv istymisen. Lisäeristys estää lämpövuodot ja saattaa aiheuttaa kosteusvaurion syntymisen.
Niin ja niitä tuuletusluukkuja ei saa sulkea tai antaa lumen peittää talvellakaan. Kuiva pakkasilma on parasta tuuletusilmaa ja kuivattaa alapohjan. Kesän lämmin ja kostea ilma kastelee sen, mutta talvella se taas kuivaa.