Kaksosen valtit

..tekstiä mikä kehottaa siirtymään ilkeistä sanoista parempiin. Vaikka minulla onkin kokemusta kaksosetnaisen ilkeistä sanoista ja todella tiukassa olevista hyvistä, niin silti en voi olla pitämättä teistä. Kaksosista huomaamani rehellisyys, oli se sitten vihanpurkaus tai rakkaudenosoitus on täyttä totta. Hän ei piilota tunteitaan epärehellisyyden naamion taakse.. pidän sellaisesta.

Olen joo saanut tuta senkin, että tällaisten kehujen jälkeen joku teistä tulee ja selittää, kuinka petollisia olette!! Jotkut teistä jopa ylpeilevät kumppaneidensa pettämisillä, kuten minkä tahansa horoskooppimerkin keskenkasvuinen edustaja.. Mutta silti, eiköhän sekin ole vain sitä rehellisyyttä, vaikkakin vähän lapsellista.

Elikkä vastauksena alkuperäiselle kyselijälle; rehellisyydellä, avoimuudella ja omana itsenään kaksoset on minut hurmannut.

Vaakamieheltä kirjoitti:

..tekstiä mikä kehottaa siirtymään ilkeistä sanoista parempiin. Vaikka minulla onkin kokemusta kaksosetnaisen ilkeistä sanoista ja todella tiukassa olevista hyvistä, niin silti en voi olla pitämättä teistä. Kaksosista huomaamani rehellisyys, oli se sitten vihanpurkaus tai rakkaudenosoitus on täyttä totta. Hän ei piilota tunteitaan epärehellisyyden naamion taakse.. pidän sellaisesta.

Olen joo saanut tuta senkin, että tällaisten kehujen jälkeen joku teistä tulee ja selittää, kuinka petollisia olette!! Jotkut teistä jopa ylpeilevät kumppaneidensa pettämisillä, kuten minkä tahansa horoskooppimerkin keskenkasvuinen edustaja.. Mutta silti, eiköhän sekin ole vain sitä rehellisyyttä, vaikkakin vähän lapsellista.

Elikkä vastauksena alkuperäiselle kyselijälle; rehellisyydellä, avoimuudella ja omana itsenään kaksoset on minut hurmannut.

Lue lisää

Epäilen, että törmäiltiin jo aikaisemmin, tällä palstalla. Älykkyyteen kuuluu se, että erottelee asioita toisistaan.. Joskus aikaisemmin eräs jousimiesherra sanoi, että kaltaiselleni älykkäälle ihmiselle tulee vaikeuksia löytää samankaltainen yksilö kumppaniksi. No, kala- ja jousimiesherra olivat älykkäitä yksilöitä. Sillä poikkeuksella, että jousimiesherra ei koskaan leikitellyt tunteillani.. Allekirjoitan sen, että jos omasta kokemuksesta puhun, niin energisyys ja avoimuus ovat parhaita puoliani, mutta heikkouksiani ovat puolestaan herkimmistä tunteista puhuminen, vetäytyminen loukatuksi tultuani (silloin kuin pitäisi puhua) ja en tarpeeksi ajoissa osaa ilmoittaa, ettei kiinnosta..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Epäilen, että törmäiltiin jo aikaisemmin, tällä palstalla. Älykkyyteen kuuluu se, että erottelee asioita toisistaan.. Joskus aikaisemmin eräs jousimiesherra sanoi, että kaltaiselleni älykkäälle ihmiselle tulee vaikeuksia löytää samankaltainen yksilö kumppaniksi. No, kala- ja jousimiesherra olivat älykkäitä yksilöitä. Sillä poikkeuksella, että jousimiesherra ei koskaan leikitellyt tunteillani.. Allekirjoitan sen, että jos omasta kokemuksesta puhun, niin energisyys ja avoimuus ovat parhaita puoliani, mutta heikkouksiani ovat puolestaan herkimmistä tunteista puhuminen, vetäytyminen loukatuksi tultuani (silloin kuin pitäisi puhua) ja en tarpeeksi ajoissa osaa ilmoittaa, ettei kiinnosta..

Lue lisää

Olin tutkimusmatkalla.. Anteeksi ne viimekertaiset aloitusviestit.. Oma anteeksipyyntöni taisi jäädä vähän ontuvaksi, mutta sinun oli vilpitön, vaikka ei sinun olisi tarvinnutkaan. Se vähän häkellytti satunnaista kulkijaa, sillä en nyt aivan heti muista, että kukaan olisi aikaisemmin tuntenut tarvetta pyytää minulta anteeksi.

Älykkyys ja kokemusten kautta kasvanut viisaus ovat kieltämättä kirous parisuhdemarkkinoilla. Hyvä suhde syntyy vain molemminpuolisesta kunnioituksesta ja jos siihen ei ole älyn puolesta edellytyksiä, niin eipä sitä oikein rakkauttakaan synny. Itse olen melkoisen lahjakas, enkä mies tyhmimmästä päästä, joten rima on kyllä pilviähipovan korkealla. Vain harva kykenee ylittämään sen, floppaajia kyllä löytyis tukuttain. Heille en aikaisemmin aina osannut sanoa, ettei kiinnosta, mutta nyt se asia on kunnossa. Pientä kasvuakin on siis ollut havaittavissa.

Minun huonoin puoleni on pahanolon kasvattaminen sisälleni. Sen purkamiseen riitely kaksosetnaisen kanssa on oivallinen keino, mutta haluaisin osata purkaa ne puhumalla. En ole tunteissanikaan aina oikein ajan tasalla, en välttämättä huomaa osoittaa niitä juuri silloin kun se oikea aika on. Teen sitä liian usein jälkijättöisesti, olit siis viimeksi oikeassa, kun muistutit siitä oikeasta ajoituksesta.

Meillä molemmilla on omat heikkoutemme, jotka onneksi molemmat myöskin tiedostamme. Siksi ne varmasti olisivat poistettavissakin opettelemalla ja harjoittelemalla.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Olin tutkimusmatkalla.. Anteeksi ne viimekertaiset aloitusviestit.. Oma anteeksipyyntöni taisi jäädä vähän ontuvaksi, mutta sinun oli vilpitön, vaikka ei sinun olisi tarvinnutkaan. Se vähän häkellytti satunnaista kulkijaa, sillä en nyt aivan heti muista, että kukaan olisi aikaisemmin tuntenut tarvetta pyytää minulta anteeksi.

Älykkyys ja kokemusten kautta kasvanut viisaus ovat kieltämättä kirous parisuhdemarkkinoilla. Hyvä suhde syntyy vain molemminpuolisesta kunnioituksesta ja jos siihen ei ole älyn puolesta edellytyksiä, niin eipä sitä oikein rakkauttakaan synny. Itse olen melkoisen lahjakas, enkä mies tyhmimmästä päästä, joten rima on kyllä pilviähipovan korkealla. Vain harva kykenee ylittämään sen, floppaajia kyllä löytyis tukuttain. Heille en aikaisemmin aina osannut sanoa, ettei kiinnosta, mutta nyt se asia on kunnossa. Pientä kasvuakin on siis ollut havaittavissa.

Minun huonoin puoleni on pahanolon kasvattaminen sisälleni. Sen purkamiseen riitely kaksosetnaisen kanssa on oivallinen keino, mutta haluaisin osata purkaa ne puhumalla. En ole tunteissanikaan aina oikein ajan tasalla, en välttämättä huomaa osoittaa niitä juuri silloin kun se oikea aika on. Teen sitä liian usein jälkijättöisesti, olit siis viimeksi oikeassa, kun muistutit siitä oikeasta ajoituksesta.

Meillä molemmilla on omat heikkoutemme, jotka onneksi molemmat myöskin tiedostamme. Siksi ne varmasti olisivat poistettavissakin opettelemalla ja harjoittelemalla.

Lue lisää

Rima korkeella...hahaa! Kun eroottiset suhteet määräytyy hienhajun vai minkä feromonin perusteella

et purkais mitään kirjoitti:

Rima korkeella...hahaa! Kun eroottiset suhteet määräytyy hienhajun vai minkä feromonin perusteella

Monella muullakin on samanlainen harhakuva, että muut olisivat samanlaisia kuin he itse ovat. Paljon pitäisi tapahtua ajatusmaailmassasi muutoksia, että ylittäisit riman. Nyt alitat sen seiväskuopan kautta ryömimällä, mutta ilmeisesti kuvittelet silti ylittäväsi sen kirkkaasti.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Olin tutkimusmatkalla.. Anteeksi ne viimekertaiset aloitusviestit.. Oma anteeksipyyntöni taisi jäädä vähän ontuvaksi, mutta sinun oli vilpitön, vaikka ei sinun olisi tarvinnutkaan. Se vähän häkellytti satunnaista kulkijaa, sillä en nyt aivan heti muista, että kukaan olisi aikaisemmin tuntenut tarvetta pyytää minulta anteeksi.

Älykkyys ja kokemusten kautta kasvanut viisaus ovat kieltämättä kirous parisuhdemarkkinoilla. Hyvä suhde syntyy vain molemminpuolisesta kunnioituksesta ja jos siihen ei ole älyn puolesta edellytyksiä, niin eipä sitä oikein rakkauttakaan synny. Itse olen melkoisen lahjakas, enkä mies tyhmimmästä päästä, joten rima on kyllä pilviähipovan korkealla. Vain harva kykenee ylittämään sen, floppaajia kyllä löytyis tukuttain. Heille en aikaisemmin aina osannut sanoa, ettei kiinnosta, mutta nyt se asia on kunnossa. Pientä kasvuakin on siis ollut havaittavissa.

Minun huonoin puoleni on pahanolon kasvattaminen sisälleni. Sen purkamiseen riitely kaksosetnaisen kanssa on oivallinen keino, mutta haluaisin osata purkaa ne puhumalla. En ole tunteissanikaan aina oikein ajan tasalla, en välttämättä huomaa osoittaa niitä juuri silloin kun se oikea aika on. Teen sitä liian usein jälkijättöisesti, olit siis viimeksi oikeassa, kun muistutit siitä oikeasta ajoituksesta.

Meillä molemmilla on omat heikkoutemme, jotka onneksi molemmat myöskin tiedostamme. Siksi ne varmasti olisivat poistettavissakin opettelemalla ja harjoittelemalla.

Lue lisää

Tutkimusmatkalla? No, toivottavasti matka oli antoisa.. Ei tarvitse pyytää anteeksi, sillä en minäkään aina käyttäydy hyvin :).

Älykkyydestä on todellakin ongelmia ja kokemusta kai liian vähän, sillä en ole vielä onnistunut välttelemään tilanteita ja niistä irti pääsemiseen menee toivottoman kauan aikaa.. Jotkut miehet ovat niin yksinkertaisia, että hermostun heihin tietyn ajan kuluessa. Se on sääli, sillä he ovat ihmisinä tosi kultaisia. Toiset taas ongelmillaan imevät kaiken energian kuiviin.. Jos ei ole ongelmia, niin niitä kehitetään. Harvoja sellaisia, joiden seurassa sielu lepää.. Siitä hyvänä esimerkkinä jousimiesherra..

Mutta toivottavasti sinulla menee hyvin kaksosesi kanssa :). Tapaan jousimiesherran parin vuoden tauon jälkeen ensi kuussa ja katsomme, missä mennään. Sitä kuvittelee voivansa unohtaa toisen ihmisen, mutta joskus se on mahdotonta.. Mainitsit, että omissa tunteissa on vaikea pysyä ajantasalla. Tämä on varmasti sitä :). Minulla oli hyvät syyt laittaa välit poikki - enemmän moraalisia. Kalat ui jo omilla vesillään.. En saanut lopulta hänestä selkoa.. ja en jaksa enään olla masentunut tai leikkiä kissaa ja hiirtä..

Oletko varma, ettei kaksosesi kavahtanut riitelyä. Osaako hän edes riidellä? En osaa ja kavahdan kovaäänistä pauhaamista.. Siis se on jotakin, mitä suljen elämästäni..

No, horroskoopin ym. ominaisuuksien lisäksi myös omat vanhempamme aiheuttavat meille aina jollain tasolla ongelmia.. Ja ehkä tietoisesti kartamme niitä lapsuutemme ikäviä, selvittämättömiä puolia. Omalta kohdalta vanhempani olivat hyvin erilaisia ja koko elinikäni tuo avioliitto on ollut yhtä kulissia..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Tutkimusmatkalla? No, toivottavasti matka oli antoisa.. Ei tarvitse pyytää anteeksi, sillä en minäkään aina käyttäydy hyvin :).

Älykkyydestä on todellakin ongelmia ja kokemusta kai liian vähän, sillä en ole vielä onnistunut välttelemään tilanteita ja niistä irti pääsemiseen menee toivottoman kauan aikaa.. Jotkut miehet ovat niin yksinkertaisia, että hermostun heihin tietyn ajan kuluessa. Se on sääli, sillä he ovat ihmisinä tosi kultaisia. Toiset taas ongelmillaan imevät kaiken energian kuiviin.. Jos ei ole ongelmia, niin niitä kehitetään. Harvoja sellaisia, joiden seurassa sielu lepää.. Siitä hyvänä esimerkkinä jousimiesherra..

Mutta toivottavasti sinulla menee hyvin kaksosesi kanssa :). Tapaan jousimiesherran parin vuoden tauon jälkeen ensi kuussa ja katsomme, missä mennään. Sitä kuvittelee voivansa unohtaa toisen ihmisen, mutta joskus se on mahdotonta.. Mainitsit, että omissa tunteissa on vaikea pysyä ajantasalla. Tämä on varmasti sitä :). Minulla oli hyvät syyt laittaa välit poikki - enemmän moraalisia. Kalat ui jo omilla vesillään.. En saanut lopulta hänestä selkoa.. ja en jaksa enään olla masentunut tai leikkiä kissaa ja hiirtä..

Oletko varma, ettei kaksosesi kavahtanut riitelyä. Osaako hän edes riidellä? En osaa ja kavahdan kovaäänistä pauhaamista.. Siis se on jotakin, mitä suljen elämästäni..

No, horroskoopin ym. ominaisuuksien lisäksi myös omat vanhempamme aiheuttavat meille aina jollain tasolla ongelmia.. Ja ehkä tietoisesti kartamme niitä lapsuutemme ikäviä, selvittämättömiä puolia. Omalta kohdalta vanhempani olivat hyvin erilaisia ja koko elinikäni tuo avioliitto on ollut yhtä kulissia..

Lue lisää

Kalat on todellakin sellainen, että saa omilla "ruikutuksillaa" aikaan huonon omantunnon.. joka rasittaa ja ärsyttää ja vie voimat. On sellainen hyysättävä, joka aluksi tuntuu niin mukavalta hemmoteltavalta, mutta muuttuu ajan kanssa vaativaksi huomionkipeydessään.

Jousimiesystävänaiseni luo myöskin turvallisen ja läheisen tuntuisen ilmapiirin, mutta kuten silloin kerroinkin siitä ei ole palavaksi rakkaudeksi.

Luulen, että kaksoseni kavahti riitelyä, vaikkakin tein sen kirjoittamalla.. osaan paha kyllä olla todella hienovaraisen ilkeä sanoissani. Mutta loukkaannuin siitä, että hän piti minun hyvää tarkoittavaa elettäni, jota ei edes suostunut näkemään, uhkaavana. Aikaisempien kokemustensa perusteella oletti minun olevan väkivaltainen. Sellainen loukkasi kyllä verisesti, enkä osannut säästellä sanojani. Osaan kuvitella myöskin hänen sulkevan "pauhaavan" miehen elämästään, vaikka toivonkin hänen jonakin päivänä ymmärtävän sen, että olen erilainen. Ymmärtävän sen, etteivät ilkeät sanat tarkoita vielä sitä, että jatkoksi tulisi nyrkki. Ymmärtäisi, että minullakin on oikeus vastata ilkeisiin sanoihin samalla tavalla ilkeästi, sen silti tarkoittamatta yhtään sen enempää. Ymmärtäisi, että johonkin minun on purettava hänenkin aiheuttamansa paha olo. Ymmärtäisi, että senhän tekee vain rakkaimmalleen.

Oma ymmärrykseni on hänen suhteensa silti loputon, joten en koe vaativani häneltä yhtään sen enempää ymmärrystä, kuin itseltänikään.

Veljeni hukkui, kun olin pieni ja se lopetti avoimien tunteiden osoittamisen perheessäni. Niin vanhempieni toisilleen, kuin jäljellä oleville lapsilleenkin. Eli tiedän kasvatuksen ja kotiolojen vaikutuksen myöskin itseeni.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Kalat on todellakin sellainen, että saa omilla "ruikutuksillaa" aikaan huonon omantunnon.. joka rasittaa ja ärsyttää ja vie voimat. On sellainen hyysättävä, joka aluksi tuntuu niin mukavalta hemmoteltavalta, mutta muuttuu ajan kanssa vaativaksi huomionkipeydessään.

Jousimiesystävänaiseni luo myöskin turvallisen ja läheisen tuntuisen ilmapiirin, mutta kuten silloin kerroinkin siitä ei ole palavaksi rakkaudeksi.

Luulen, että kaksoseni kavahti riitelyä, vaikkakin tein sen kirjoittamalla.. osaan paha kyllä olla todella hienovaraisen ilkeä sanoissani. Mutta loukkaannuin siitä, että hän piti minun hyvää tarkoittavaa elettäni, jota ei edes suostunut näkemään, uhkaavana. Aikaisempien kokemustensa perusteella oletti minun olevan väkivaltainen. Sellainen loukkasi kyllä verisesti, enkä osannut säästellä sanojani. Osaan kuvitella myöskin hänen sulkevan "pauhaavan" miehen elämästään, vaikka toivonkin hänen jonakin päivänä ymmärtävän sen, että olen erilainen. Ymmärtävän sen, etteivät ilkeät sanat tarkoita vielä sitä, että jatkoksi tulisi nyrkki. Ymmärtäisi, että minullakin on oikeus vastata ilkeisiin sanoihin samalla tavalla ilkeästi, sen silti tarkoittamatta yhtään sen enempää. Ymmärtäisi, että johonkin minun on purettava hänenkin aiheuttamansa paha olo. Ymmärtäisi, että senhän tekee vain rakkaimmalleen.

Oma ymmärrykseni on hänen suhteensa silti loputon, joten en koe vaativani häneltä yhtään sen enempää ymmärrystä, kuin itseltänikään.

Veljeni hukkui, kun olin pieni ja se lopetti avoimien tunteiden osoittamisen perheessäni. Niin vanhempieni toisilleen, kuin jäljellä oleville lapsilleenkin. Eli tiedän kasvatuksen ja kotiolojen vaikutuksen myöskin itseeni.

Lue lisää

Siis kuullostaa pahalta tilanteelta kaksosnaisen kanssa. Kun toinen on poissa näköpiiristä, niin on helppo kääntää asiat oman näkökantansa mukaiseksi. Toisaalta liika painostus pahentaa asiaa.. Kuitenkin toivon, että pääsette väärinkäsityksistä..

No, jousimiehen suhteen tilanne on kaikkea muuta kuin ystävyyttä. Ensin hän ärsytti.. Mennessäni ensimmäistä kertaa treffeille olin niin hermostunut, että melkein ajoin samana päivänä kolarin. Tavatessani ensimmäistä kertaa teki lähtemättömän vaikutuksen karismallaan - siis älyä, voimakkuutta ja suoruutta riitti. Hyvä, että lasi pysyi käsissä :). Ja kun opin tuntemaan, niin hänen seurassaan oli hyvä olla.. No, näyttävät tunteet ovat samankaltaiset vielä parin vuodenkin päästä samankaltaiset eli katsotaan miten käy.. Kalatkin olisi voinut olla kohtaloni sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta se ailahtelu oli minulle liikaa.. Eli aika samoihin aikoihin tapasin kaksi kannaltani merkittävää miestä. Neljä yhteensä elämäni aikana..

Ehkä tuo selvensi tuntemuksiani.. Jos kalalla olisi ollut hyvät geenit, niin jousimiehellä loistava luonne.. Ja en muuten jaksa enään tutustua uusiin miehiin elämässäni.. Mieluummin tämän jälkeen lopetan katselmuksen..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Siis kuullostaa pahalta tilanteelta kaksosnaisen kanssa. Kun toinen on poissa näköpiiristä, niin on helppo kääntää asiat oman näkökantansa mukaiseksi. Toisaalta liika painostus pahentaa asiaa.. Kuitenkin toivon, että pääsette väärinkäsityksistä..

No, jousimiehen suhteen tilanne on kaikkea muuta kuin ystävyyttä. Ensin hän ärsytti.. Mennessäni ensimmäistä kertaa treffeille olin niin hermostunut, että melkein ajoin samana päivänä kolarin. Tavatessani ensimmäistä kertaa teki lähtemättömän vaikutuksen karismallaan - siis älyä, voimakkuutta ja suoruutta riitti. Hyvä, että lasi pysyi käsissä :). Ja kun opin tuntemaan, niin hänen seurassaan oli hyvä olla.. No, näyttävät tunteet ovat samankaltaiset vielä parin vuodenkin päästä samankaltaiset eli katsotaan miten käy.. Kalatkin olisi voinut olla kohtaloni sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta se ailahtelu oli minulle liikaa.. Eli aika samoihin aikoihin tapasin kaksi kannaltani merkittävää miestä. Neljä yhteensä elämäni aikana..

Ehkä tuo selvensi tuntemuksiani.. Jos kalalla olisi ollut hyvät geenit, niin jousimiehellä loistava luonne.. Ja en muuten jaksa enään tutustua uusiin miehiin elämässäni.. Mieluummin tämän jälkeen lopetan katselmuksen..

Lue lisää

Hävettää aivan.. oma katselmukseni, joka kesti niin kauan. Viisi 2-13 vuoden suhdetta ja lukematon määrä joitakin muun tason juttuja.. hävettää niin, että pitää kirjoittaakin pää polvissa. Mutta silti niin tarpeellisia keikkuvalle luonteelleni, mistäpä muuten olisin heti niin varmaksi osannut ajatella, että siinä hän on.. minun oikeani. Oli ainakin riittävästi vertailupohjaa.. ja mitä muuta olisin voinut tehdä odotaessani sitä oikeaa ja oikeaa aikaa kohtaamisellemme. Tiedän silti, ettei meriittilistani ole kenenkään naisen silmissä mairitteleva, vaikka se onkin tuonut oppia ja kasvattanut minua ihmisenä.. vihdoinkin.

Jouskari ystäväni kanssa ystävyys syveni alkuvuosien aikana niin paljon, että suunnittelin hetken jo kosivani, mutta pieni varoittava ääni sisälläni sulki jo avautuneen suuni! Nyt olen tyytyväinen, että tein niin, sillä ne tuntemukset, jotka kohtasin, ovat luokkaa potenssiin kymmenen tai sata. Ehkä se ei silti johda koskaan mihinkään, mutta tiedän nyt mitä etsiä.. sitten joskus.. jos sydämeni vapautuu. Vaikka minusta tuntuukin samalta kuin sinusta, että etsiminen saa jo riittää.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Hävettää aivan.. oma katselmukseni, joka kesti niin kauan. Viisi 2-13 vuoden suhdetta ja lukematon määrä joitakin muun tason juttuja.. hävettää niin, että pitää kirjoittaakin pää polvissa. Mutta silti niin tarpeellisia keikkuvalle luonteelleni, mistäpä muuten olisin heti niin varmaksi osannut ajatella, että siinä hän on.. minun oikeani. Oli ainakin riittävästi vertailupohjaa.. ja mitä muuta olisin voinut tehdä odotaessani sitä oikeaa ja oikeaa aikaa kohtaamisellemme. Tiedän silti, ettei meriittilistani ole kenenkään naisen silmissä mairitteleva, vaikka se onkin tuonut oppia ja kasvattanut minua ihmisenä.. vihdoinkin.

Jouskari ystäväni kanssa ystävyys syveni alkuvuosien aikana niin paljon, että suunnittelin hetken jo kosivani, mutta pieni varoittava ääni sisälläni sulki jo avautuneen suuni! Nyt olen tyytyväinen, että tein niin, sillä ne tuntemukset, jotka kohtasin, ovat luokkaa potenssiin kymmenen tai sata. Ehkä se ei silti johda koskaan mihinkään, mutta tiedän nyt mitä etsiä.. sitten joskus.. jos sydämeni vapautuu. Vaikka minusta tuntuukin samalta kuin sinusta, että etsiminen saa jo riittää.

Lue lisää

pitävät kiireisinä, sillä tapasin ystäväni härän :). Mutta ole huoletta, en minäkään ole täydellinen, vaikka neljää ihmistä olen pystynyt ajattelemaan pidemmän päälle tosissaan kumppanina, niin ihmekuvioita olen onnistunut saamaan aikaiseksi. Siinä missä sinä olet kaiken muun ohella tehnyt katselmusta, minä olen perehtynyt tieteen saloihin.. Siksi en elämäni joka vaiheessa ole pahemmin ehtinyt sotkea asioita. Mutta sitten kun sotken asiani, niin teen sen perusteellisesti.. Viimeisimpään vakiintumiskuviooni sotkin lahjakkaasti mukavan kaurismiehen.., mutta hän jostakin kumman syystä poti mustasukkaisuutta :). Tarkoitukseni ei ollut hölmöillä näin, mutta tunteet yhdessä ikäkriisin kanssa tekivät tepposen.. ja järki ehti mukaan hyvin myöhäisessä vaiheessa.. Eli kaipaan todella tuota vakiintumisen tuomaa rauhaa..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

pitävät kiireisinä, sillä tapasin ystäväni härän :). Mutta ole huoletta, en minäkään ole täydellinen, vaikka neljää ihmistä olen pystynyt ajattelemaan pidemmän päälle tosissaan kumppanina, niin ihmekuvioita olen onnistunut saamaan aikaiseksi. Siinä missä sinä olet kaiken muun ohella tehnyt katselmusta, minä olen perehtynyt tieteen saloihin.. Siksi en elämäni joka vaiheessa ole pahemmin ehtinyt sotkea asioita. Mutta sitten kun sotken asiani, niin teen sen perusteellisesti.. Viimeisimpään vakiintumiskuviooni sotkin lahjakkaasti mukavan kaurismiehen.., mutta hän jostakin kumman syystä poti mustasukkaisuutta :). Tarkoitukseni ei ollut hölmöillä näin, mutta tunteet yhdessä ikäkriisin kanssa tekivät tepposen.. ja järki ehti mukaan hyvin myöhäisessä vaiheessa.. Eli kaipaan todella tuota vakiintumisen tuomaa rauhaa..

Lue lisää

On ollut aikoja, jolloin tuli laitettua asiat solmuun oikein kunnollakin.. sain siitä myöskin kuulla... ja itsekin kärsiä!!!

Nyt on kuitenkin toisin.. uskallan touhuta omiani.. kirjoitella naisten kanssa, kuten sinunkin, mutta myöskin sähköpostissani.. mutta.. teen sen niin, ettei kenelläkään pitäisi olla mitään syytä epäillä minua mistään enemmästä. Teen sen niin avoimesti, kuin pystyn ja vain asioista, jotka haluan itselleni selvittää. Minulla ei ole siinä suhteessa mitään salattavaa. Se ei ole keneltäkään pois, eikä minkäänlainen uhkatekijä kenellekään.. ei varsinkaan hänelle.. "minun" kaksosetnaiselle. Sydämeni on varsin uskollista sorttia, kun se sellaiseksi on kerran kypsynyt! Sekin siksi, että pystyin järjellä vahvistamaan tunteeni oikeiksi! Elikkäs tunteeni ja järkeni ovat yhtämieltä asiasta, silloin tilanne on minun mielestäni oivallisesti tasapainossa. Siksi sotkuja ei tällä kertaa tule, sillä haluan myöskin sen vakiintumisen tuoman rauhan. Haluan, että minuun ja sanoihini luotetaan... täysin!

Vaakamieheltä kirjoitti:

On ollut aikoja, jolloin tuli laitettua asiat solmuun oikein kunnollakin.. sain siitä myöskin kuulla... ja itsekin kärsiä!!!

Nyt on kuitenkin toisin.. uskallan touhuta omiani.. kirjoitella naisten kanssa, kuten sinunkin, mutta myöskin sähköpostissani.. mutta.. teen sen niin, ettei kenelläkään pitäisi olla mitään syytä epäillä minua mistään enemmästä. Teen sen niin avoimesti, kuin pystyn ja vain asioista, jotka haluan itselleni selvittää. Minulla ei ole siinä suhteessa mitään salattavaa. Se ei ole keneltäkään pois, eikä minkäänlainen uhkatekijä kenellekään.. ei varsinkaan hänelle.. "minun" kaksosetnaiselle. Sydämeni on varsin uskollista sorttia, kun se sellaiseksi on kerran kypsynyt! Sekin siksi, että pystyin järjellä vahvistamaan tunteeni oikeiksi! Elikkäs tunteeni ja järkeni ovat yhtämieltä asiasta, silloin tilanne on minun mielestäni oivallisesti tasapainossa. Siksi sotkuja ei tällä kertaa tule, sillä haluan myöskin sen vakiintumisen tuoman rauhan. Haluan, että minuun ja sanoihini luotetaan... täysin!

Lue lisää

Ehkä meille on annettu liikaa tilaisuuksia.. Ehkä liian moni yksilö on kiinnostunut meistä.. Jos on epävarma siitä, mitä haluaa, niin sitä tahtomattaakin vahingoittaa toisia ihmisiä. No, niistä neljästä olisin ottanut kenet tahansa loppuelämäkseni ja silloin muita ei olisi ollut. Mutta elämässä ei aina tapahdu niin kuin haluaisi.. Kyllä meillä jokaisella on tarve rakastaa vain yhtä ja oikeaa..

Mutta mieti muitakin lähestymistapoja kaksosnaisen suhteen.. Yksi paras tapa on näyttää myös oma haavoittuvuus. Eli parhaimmillaan kalatmies oli silloin kuin kaikki ei ollut hyvin ja hän päästi jakamaan omat huolensa. Silloin hän oli aidoimmillaan. Miehet, jotenkin kuvittelevat, että heidän pitää olla yli-ihmisiä..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Ehkä meille on annettu liikaa tilaisuuksia.. Ehkä liian moni yksilö on kiinnostunut meistä.. Jos on epävarma siitä, mitä haluaa, niin sitä tahtomattaakin vahingoittaa toisia ihmisiä. No, niistä neljästä olisin ottanut kenet tahansa loppuelämäkseni ja silloin muita ei olisi ollut. Mutta elämässä ei aina tapahdu niin kuin haluaisi.. Kyllä meillä jokaisella on tarve rakastaa vain yhtä ja oikeaa..

Mutta mieti muitakin lähestymistapoja kaksosnaisen suhteen.. Yksi paras tapa on näyttää myös oma haavoittuvuus. Eli parhaimmillaan kalatmies oli silloin kuin kaikki ei ollut hyvin ja hän päästi jakamaan omat huolensa. Silloin hän oli aidoimmillaan. Miehet, jotenkin kuvittelevat, että heidän pitää olla yli-ihmisiä..

Lue lisää

mä oon kaksonen, suhteita on ollu,oma avio- avosuhteet, erot. Vapaat suhteet, aviossa elävien kans suhteet, ja suhteet sinne tänne. Hyvin on pyyhkiny, yksin oon jääny, mut on muistot seuranain. Kyl elämässä pitää olla jonkin moista säpinää, on se muuten tylsää ja tasapaksua. Enkä kadu, menneet on menneitä. Siinä kaksosen valtteja, kaiken luontoiset horoskoopit niistä tykkää,sen voin vaan todeta. Ei kenenkään pidä heittäytyä hurskaaksi omilta virheiltään, koska ei ole täydellisiä ihmisiä olemassakaan.

et purkais mitään kirjoitti:

Rima korkeella...hahaa! Kun eroottiset suhteet määräytyy hienhajun vai minkä feromonin perusteella

Ajattelin ensin kirjoittaa tähän, etten tarkoittanut... mutta kyllähän tuota tuli tarkoitettua. Joka sana oli tarkoin harkittu, joten kirjoitankin, että ei olis tarvinnut kirjoittaa noin kuin kirjoitin. Selviäsinköhän tästä tilanteesta pelkällä anteeksipyynnöllä??

Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, kun väitteesi olisi pitänyt liiankin hyvin paikkansa! Kuvittelen ainakin, että sellainen aika elämässäni on lopullisesti päättynyt. Pääseehän joskus joku alkoholistikin kuiville.. joo ja joskus retkahtaa uudelleen.. tiedän senkin, mutta haluan uskoa itsestäni, että olen muuttunut. En voittanut sellaisella elämällä mitään, siksi aion tehdä tarvittaessa kovasti töitä itseni kanssa. Olen kaivannut, niin kauan jotakin parempaa, sellaista jonka tiedän olevan olemassa, että tiedän pitäväni siitä todella lujasti kiinni sellaisen saatuani. Mielestäni tavoite on niin hyvä, että olisi oikein mukavaa jos sinäkin hiukan kannustaisit : )

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Ehkä meille on annettu liikaa tilaisuuksia.. Ehkä liian moni yksilö on kiinnostunut meistä.. Jos on epävarma siitä, mitä haluaa, niin sitä tahtomattaakin vahingoittaa toisia ihmisiä. No, niistä neljästä olisin ottanut kenet tahansa loppuelämäkseni ja silloin muita ei olisi ollut. Mutta elämässä ei aina tapahdu niin kuin haluaisi.. Kyllä meillä jokaisella on tarve rakastaa vain yhtä ja oikeaa..

Mutta mieti muitakin lähestymistapoja kaksosnaisen suhteen.. Yksi paras tapa on näyttää myös oma haavoittuvuus. Eli parhaimmillaan kalatmies oli silloin kuin kaikki ei ollut hyvin ja hän päästi jakamaan omat huolensa. Silloin hän oli aidoimmillaan. Miehet, jotenkin kuvittelevat, että heidän pitää olla yli-ihmisiä..

Lue lisää

..kulkee sylistä syliin tietämättömänä mistään paremmasta. Kun se ruoho näyttää joka aidan takana niin kauniin vihreältä.. ja sieltä katsoen seuraavalla pihalla.. Sitten eräänä päivänä eli yönä pysähtyy miettimään sitä mitä oikeasti haluaa, sitten lähtee vain ja etsii sellaisen. Eikä pysähdy väärälle pysäkille! Näin tuli tehtyä.. olin laatinut toistakymmentä kohtaa sisältävän listan, yksityiskohtaisin ulkonäkövaatimuksineenkin. Löysin sellaisen.. hän vastasi täydellisesti sitä mitä olin etsinyt... ulkonäöllisesti, kuin henkisine arvoineenkin.. kummakos se sitten jos sydämeni jäi sille tielle. Oon tässä vaan katellu onttoa kohtaa rinnassani : )

Vai heikkouksia pitäs löytyä??? No kun hänen vuokseen laitoin kaikki retuperälläkin olevat asiani kuntoon, niin sepäs nosti samalla itsetuntoni ja henkiset voimavarani huippuunsa.. kyllä minä luulen, että hän pitää minusta siltikin enemmän voimakkaana, kuin heikkona. Hän ei itsekään ole mikään hissukka, vaan täyttä terästä. Jyrää minun ylitseni milloin tahansa sattuisi haluamaan. Mutta tiedän hänen silti pitävän miehestä, jonka kainaloon voi joskus käpertyä. Siinä suhteessa olen hyvä mies ja kyllä hänkin sen tietää. Hän on upea Nainen ja kyllä hän senkin tietää. Antaa ajan kulua ja särmien pikkuhiljaa hioutua, niin eiköhän se tästä.. johonkin suuntaan keikahda.

pullasorsanne kirjoitti:

mä oon kaksonen, suhteita on ollu,oma avio- avosuhteet, erot. Vapaat suhteet, aviossa elävien kans suhteet, ja suhteet sinne tänne. Hyvin on pyyhkiny, yksin oon jääny, mut on muistot seuranain. Kyl elämässä pitää olla jonkin moista säpinää, on se muuten tylsää ja tasapaksua. Enkä kadu, menneet on menneitä. Siinä kaksosen valtteja, kaiken luontoiset horoskoopit niistä tykkää,sen voin vaan todeta. Ei kenenkään pidä heittäytyä hurskaaksi omilta virheiltään, koska ei ole täydellisiä ihmisiä olemassakaan.

Lue lisää

Ei ole täydellistä, se on totta, mutta ei kai siitä niin suunnattomasti haittakaan ole jos pyrkii täydellisyyteen. Vaikka mahdotontahan se silti taitaa olla, mutta suunta on kumminkin oikea.. minun mielestä. Nykyisin on kumminkin jo kiva katsella peiliinkin.. vähän aikaa vielä samaan suuntaan, niin jopa saattaapi jonakin päivänä naurukin irrota ; ) (Aivan kuten muiltakin, jotka ovat minut nähneet : (

Vaakamieheltä kirjoitti:

..kulkee sylistä syliin tietämättömänä mistään paremmasta. Kun se ruoho näyttää joka aidan takana niin kauniin vihreältä.. ja sieltä katsoen seuraavalla pihalla.. Sitten eräänä päivänä eli yönä pysähtyy miettimään sitä mitä oikeasti haluaa, sitten lähtee vain ja etsii sellaisen. Eikä pysähdy väärälle pysäkille! Näin tuli tehtyä.. olin laatinut toistakymmentä kohtaa sisältävän listan, yksityiskohtaisin ulkonäkövaatimuksineenkin. Löysin sellaisen.. hän vastasi täydellisesti sitä mitä olin etsinyt... ulkonäöllisesti, kuin henkisine arvoineenkin.. kummakos se sitten jos sydämeni jäi sille tielle. Oon tässä vaan katellu onttoa kohtaa rinnassani : )

Vai heikkouksia pitäs löytyä??? No kun hänen vuokseen laitoin kaikki retuperälläkin olevat asiani kuntoon, niin sepäs nosti samalla itsetuntoni ja henkiset voimavarani huippuunsa.. kyllä minä luulen, että hän pitää minusta siltikin enemmän voimakkaana, kuin heikkona. Hän ei itsekään ole mikään hissukka, vaan täyttä terästä. Jyrää minun ylitseni milloin tahansa sattuisi haluamaan. Mutta tiedän hänen silti pitävän miehestä, jonka kainaloon voi joskus käpertyä. Siinä suhteessa olen hyvä mies ja kyllä hänkin sen tietää. Hän on upea Nainen ja kyllä hän senkin tietää. Antaa ajan kulua ja särmien pikkuhiljaa hioutua, niin eiköhän se tästä.. johonkin suuntaan keikahda.

Lue lisää

Mutta taas toivotan hyvät jatkot.. ja todellakin toivon, että pääsette kaksosnaisen kanssa yhteisymmärrykseen :). Siis saa mies olla voimakas, mutta toisinaan voimakkuus voi vähentää inhimillisyyttä. Harva nainen toivoo valmista elämää itselleen. Kyllä elämän pitäisi muodostua yhdessä yrittämisestä. Tiedätkö, mitä kaksosnaisesi todella haluaa elämältä? Kirjoitit että tiedät hänen henkisistä arvoistaan, mutta tiedätkö vielä kaikkea hänen unelmistaan?! Vai mahdollisesti voimallasi jyräät hänet vahingossa?

Ja jokaisella on heikkoutensa.. :).. Älä väitä tässä vastaan.. vaikka itsetunto olisi noussut kohisten.. Ja asiat laitetaan kuntoon itseä varten.. ei toista varten.. Mutta hauska kuulla, että arvostat Häntä noin paljon :).. Eli kaikkea hyvää elämääsi.. Voidaanhan vielä törmäillä tai sitten ei :).

Vaakamieheltä kirjoitti:

Ei ole täydellistä, se on totta, mutta ei kai siitä niin suunnattomasti haittakaan ole jos pyrkii täydellisyyteen. Vaikka mahdotontahan se silti taitaa olla, mutta suunta on kumminkin oikea.. minun mielestä. Nykyisin on kumminkin jo kiva katsella peiliinkin.. vähän aikaa vielä samaan suuntaan, niin jopa saattaapi jonakin päivänä naurukin irrota ; ) (Aivan kuten muiltakin, jotka ovat minut nähneet : (

Lue lisää

Ei ollut aikomukseni mollata ketään. Olen aikoinani yrittänyt itse olla täydellinen, mutta se on kuolemaan tuomittu yritys. AINA löytyy joku, jolla on sanomista, jos yrität olla toisten mieliksi joka asiassa. Teet huonosti tai hyvin, pilkkaajia kyllä on joka junaan ja asemalle jää vielä paljon. Elämä on opettanut, ettei kukaan tai mikään ole pysyvää. Negatiivista. Totta, mutta olen antanut tyhmyyttäni toisten tallata minut jalkohinsa. Niitän sitä satoa, olen ollut rohkea, nyt arka, pelokaskin. Eteenpäin on mentävä, sanoi mummo lumessa. Valoisia hetkiä tulee vielä, niitä odotellessa, katselen vaikka itseäni peilistä!

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Mutta taas toivotan hyvät jatkot.. ja todellakin toivon, että pääsette kaksosnaisen kanssa yhteisymmärrykseen :). Siis saa mies olla voimakas, mutta toisinaan voimakkuus voi vähentää inhimillisyyttä. Harva nainen toivoo valmista elämää itselleen. Kyllä elämän pitäisi muodostua yhdessä yrittämisestä. Tiedätkö, mitä kaksosnaisesi todella haluaa elämältä? Kirjoitit että tiedät hänen henkisistä arvoistaan, mutta tiedätkö vielä kaikkea hänen unelmistaan?! Vai mahdollisesti voimallasi jyräät hänet vahingossa?

Ja jokaisella on heikkoutensa.. :).. Älä väitä tässä vastaan.. vaikka itsetunto olisi noussut kohisten.. Ja asiat laitetaan kuntoon itseä varten.. ei toista varten.. Mutta hauska kuulla, että arvostat Häntä noin paljon :).. Eli kaikkea hyvää elämääsi.. Voidaanhan vielä törmäillä tai sitten ei :).

Lue lisää

Kyllä hänen inhimillisyyteni ainakin pitäs tietää, itkuaiheineen kaikkineen, mutta uskooko.. sitä en tiedä. Unelmistaan tiedän jotakin.. mukavia mieltälämmittäviä.. tykkään. Siitä olen samaa mieltä, että yhdessä katsotaan tulevaisuuteen.. yhdessä päätetään suunta, tavoitteet ja yhdessä myöskin edetään rinta rinnan. Näin ainakin ajattelen, en tiiä onko mennyt perille.. tai luottaako sanoihini? Luulen silti, että pelkää minun pikemminkin sanelevan, vaikka olenkin kertonut, että mulle sopii mikä vaan : ) Paljon on siis vielä auki, kuten keskeneräisessä kirjassa : ) Ehkä nuo aiheet tulevat ajankohtaisiksi siinä vaiheessa, kun tai jos nyt ylensäkään luottamus minun suuntaani kasvaa.

Mutta hyvää jatkoa sinullekin.. avasit itseäsi jo aikas paljon verrattuna viimekertaiseen.. olit oikeastaan suupaltti ; )

Pullasorsanne kirjoitti:

Ei ollut aikomukseni mollata ketään. Olen aikoinani yrittänyt itse olla täydellinen, mutta se on kuolemaan tuomittu yritys. AINA löytyy joku, jolla on sanomista, jos yrität olla toisten mieliksi joka asiassa. Teet huonosti tai hyvin, pilkkaajia kyllä on joka junaan ja asemalle jää vielä paljon. Elämä on opettanut, ettei kukaan tai mikään ole pysyvää. Negatiivista. Totta, mutta olen antanut tyhmyyttäni toisten tallata minut jalkohinsa. Niitän sitä satoa, olen ollut rohkea, nyt arka, pelokaskin. Eteenpäin on mentävä, sanoi mummo lumessa. Valoisia hetkiä tulee vielä, niitä odotellessa, katselen vaikka itseäni peilistä!

Lue lisää

Puhut asiaa.

On todellakin niin, että jos kumartelee joka suuntaan niin tulee toisinaan pyllistäneeksi väärään suuntaan : )

Ja sitten muutama itse-sana : )

Itse en tarkoita itsensä kasvattamista sellaisena, että muokkaisin itseäni muita varten, vaan ainoastaan itseäni varten. Niin, että voin itse itseäni katsoa tyytyväisenä peilistä ja todeta, että olen ylpeä itsestäni! Siis kasvaa hyväksymään itsestäni myöskin huonot puoleni ja tekemäni erehdykset. En kanna niistä itselleni kaunaa tai tuomitse itse itseäni niistä! Kun välitän itsestäni, minulla on myöskin paljon voimaa välittää muistakin. Pilkkaajille ja arvostelijoille olen oppinut antamaan oman sijansa, se on paljon minua alempana. Asiallisen kritiikin pyrin ottamaan vastaan ja otankin, mutta paskat välitän toisten paskapuheista. Ne on lähes aina heikkoitsetuntoisten kateudesta sikiäviä, joten sehän on vain mukavaa, kun mulle ollaan kateellisia. Ja aina "joku" hoitaa pahantekijäni jotenkin. Katson jotakin vahvan näköistä ihmistä, sen uhoamista.. menee vuosia, niin siinähän tuo vanhuuttaan heikkona vapisee, kuten muutkin.. itkien kaatuu hautaansa.. pelokas raukka.

Minäkin annoin käyttää ennen itseäni hyväksi, työsioissa etupäässä. Kun kaksosetnaisen takia laitoin asiani kuntoon, laitoin samalla tuonkin asian kuntoon. Vaikka teinkin sen hänen takiaan, niin silti itseni vuoksi, että minulla olisi enemmän aikaa meille. Siksi huolehdin nyt ensisijaisesti itsestäni ja läheisistäni. Toiset.. ahneet ja röyhkeät jupiskoon itsekseen jos haluavat, minulta ei tule enää mitään! Noilla toimilla lähti itsestäni kaikki epävarmuus ja pelotkin. On todella pieni askel millä voi tallata röyhkeän ihmisen puolestaan jalkoihinsa.

Joskus entinen vaimoni otti etäisyyttä ja muutti pois kotoa. Pyysi sitten jonkin ajan kuluttua minua lapsenvahdiksi, kun lähti tyttöystävänsä kanssa ulos. Palasivat sitten aamuyöstä kahden miehen kanssa ja käski minun lähteä. No joo vitutti, mutta lähdin. Kun hän jonkin kuukauden kuluttua toi tavaransa takaisin kotiin, niin oli vailla minulta anteeksipyyntöjä joistakin omista tekemisistäni. Moitin silloin häntä, ettei hän ollut koskaan nähnyt mitään syytä pyytää minulta anteeksi. Kun hän ihmetteli, että mistä olisi pitänyt, niin kerroin, että esimerkiksi siitä lapsenvahtimiskeikasta.. kerroin, että ainakin se minua loukkasi. Hän vastasi siihen, että oli pahoillaan, mutta oli ollut oikeassa.. hänellä oli ollut oikeus tehdä niin, koska oli sanonut, että olimme erossa! Tänä päivänä, vuosia erostamme, hän on alkoholisoitumassa hyvää kyytiä.. En kaipaa enää hänen anteeksipyyntöään.. en oikeastaan edes sääli.. mulle hän on täysin yhdentekevä ihminen.

(Tätä yhtä ihmistä tarkoitin tässä yhdessä aikaisemmassa viestissä, missä kerroin, ettei kenelläkään ole ollut aikaisemmin tarvetta pyytää minulta anteeksi.)

Pullasorsanne kirjoitti:

Ei ollut aikomukseni mollata ketään. Olen aikoinani yrittänyt itse olla täydellinen, mutta se on kuolemaan tuomittu yritys. AINA löytyy joku, jolla on sanomista, jos yrität olla toisten mieliksi joka asiassa. Teet huonosti tai hyvin, pilkkaajia kyllä on joka junaan ja asemalle jää vielä paljon. Elämä on opettanut, ettei kukaan tai mikään ole pysyvää. Negatiivista. Totta, mutta olen antanut tyhmyyttäni toisten tallata minut jalkohinsa. Niitän sitä satoa, olen ollut rohkea, nyt arka, pelokaskin. Eteenpäin on mentävä, sanoi mummo lumessa. Valoisia hetkiä tulee vielä, niitä odotellessa, katselen vaikka itseäni peilistä!

Lue lisää

Millaisia asioita arkailet ja missä asioissa olet pelokas?

Mitä näet sieltä peilistä?

Ja ihan vinkinomaisena kysymyksenä.. oletko koskaan hemmotellut itseäsi?

Ro

Vaakamieheltä kirjoitti:

Kyllä hänen inhimillisyyteni ainakin pitäs tietää, itkuaiheineen kaikkineen, mutta uskooko.. sitä en tiedä. Unelmistaan tiedän jotakin.. mukavia mieltälämmittäviä.. tykkään. Siitä olen samaa mieltä, että yhdessä katsotaan tulevaisuuteen.. yhdessä päätetään suunta, tavoitteet ja yhdessä myöskin edetään rinta rinnan. Näin ainakin ajattelen, en tiiä onko mennyt perille.. tai luottaako sanoihini? Luulen silti, että pelkää minun pikemminkin sanelevan, vaikka olenkin kertonut, että mulle sopii mikä vaan : ) Paljon on siis vielä auki, kuten keskeneräisessä kirjassa : ) Ehkä nuo aiheet tulevat ajankohtaisiksi siinä vaiheessa, kun tai jos nyt ylensäkään luottamus minun suuntaani kasvaa.

Mutta hyvää jatkoa sinullekin.. avasit itseäsi jo aikas paljon verrattuna viimekertaiseen.. olit oikeastaan suupaltti ; )

Lue lisää

Oletko törmännyt elämäsi aikana kauris-merkkisiin ihmisiin? Mitä ongelmia olet kohdannut heidän kanssaan? Entäs kun kummankin suvussa kulkee selvännäkijäkyvyt ja kummasakin yksilössä hyvin vahvana :)?

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Oletko törmännyt elämäsi aikana kauris-merkkisiin ihmisiin? Mitä ongelmia olet kohdannut heidän kanssaan? Entäs kun kummankin suvussa kulkee selvännäkijäkyvyt ja kummasakin yksilössä hyvin vahvana :)?

Lue lisää

Nyt taas muistin, miksi pidän jousimiesherrasta.. Kaurisherra valvotti melkein yön, kun hänellä on ikävä.. ja nyt töissä väsyttää perh...sti. Ja naapurin sairauden tähden pidän puhelinta auki läpi yön, jos naapuri tarvitsee apua. Haluan nukkua!!!

Vaakamieheltä kirjoitti:

Millaisia asioita arkailet ja missä asioissa olet pelokas?

Mitä näet sieltä peilistä?

Ja ihan vinkinomaisena kysymyksenä.. oletko koskaan hemmotellut itseäsi?

Ro

Lue lisää

yksin ei ole aina kiva olla, joskus tosin on ihanaakin, kun ei tarvitse ottaa huomioon toista. Pelko iskee joskus, ikää tulee, kumppania ei ole turvana, ei olkapäätä johon nojaisi. Sanoinkin, että suhteita on ollut, ne on nuoruuden hulluina vuosina, silloin olin levoton, eikä avioliitto mennyt niinkuin odotin. Olen silti sama nöyrä ihminen, joka olen aina ollut, nuorempana kuitenkin tulinen, alituiseen kiireinen ja nopea teoissani, odottaminen oli rankkaa, kaiken olisi pitänyt tapahtua heti.Siispä, olen kyllä hemmotellut itseäni, sekä pitänyt huolta niin kropastakuin ulkonäöstäkin. Niitä ei tarvitse hävetä, selkä suoraan ja menoks.
Peilistä näen itseni sellaisena, kuin kuvittelenkin olevani. Kivan näköinen, hellästi olen itseäni käsitellyt, vaikka maailma aikoi ottaa otteensa. Sisu löytyy myös tästä kaksosnaisesta. En muuten olisi elämän kovia kolhuja kestänyt.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Oletko törmännyt elämäsi aikana kauris-merkkisiin ihmisiin? Mitä ongelmia olet kohdannut heidän kanssaan? Entäs kun kummankin suvussa kulkee selvännäkijäkyvyt ja kummasakin yksilössä hyvin vahvana :)?

Lue lisää

Yksi kauris vuosia sitten, hetken mukava, sitten omistushalussaan "hullu". Piti uhata poliisilla ennen kuin lopetti puhelut ja viestit!

Ja nyt uusimmasta tuttavuudesta vois sanoa, että puolikas kauris : ) Tapasimme vaakojen sivuilla, todella lahjakas kirjoittaja sekä teksteistä päätellen myöskin aito ihminen. Olemme edelleen kirjeenvaihdossa ja tunne siitä, että olisimme "saman puun eri osia" (kuten hän asian ilmaisi) on vahvistunut. Ikävuosiltaan hän voisi olla minun lapseni, mutta henkiseltä iältään, jopa minua vanhempi ; ) En edelleenkään tiedä hänen oikeaa henkilöllisyyttään, siksi luokittelin hänet puolikkaaksi, en muuten! Uskon, että tulevaisuudessa ystävyytemme lujittuu ja ehkä teemme joitakin työhön liittyviä asioita yhdessä.

Eli vaakamaiseen tapaan toisessa vaakakupissa on huono kokemus ja toisessa erinomainen. Selvännäkijäkykyjä on minussa ja hänessäkin, sekä myöskin "minun" kaksosetnaisessa. Olen "salaa" jo vuosia miettinyt, että useamman henkilön ns. yliluonnolliset voimat yhdistämällä vois löytää jotakin uutta, ennenkokematonta tai -näkemätöntä.

Mietin sitä kyselemääsi heikkoutta... Tulee joskus päiviä, jolloin kaikki menee päin p...tä, sitten siihen voi tulla lisäksi joku vanha juttu, joku ihminen painostaa jossakin asiassa. Silloin kieltämättä käy mielessä, että olisipa minulla syli mihin painaa hetkeksi päänsä.. tuntisin hellän käden hivelevän hiuksistani ja sanovan, että älä välitä! Edes minuutin tai kaks.. se riittäis! Mutta en tiedä pitäisikö kaksosetnaiseni minusta sellaisena, sillä eihän hän lohduta minua ikävässänikään, saati ilkeiden sanojensa jälkeen, jotka molemmat tuntuvat joskus aivan yhtä pahalta.

pullasorsanne kirjoitti:

yksin ei ole aina kiva olla, joskus tosin on ihanaakin, kun ei tarvitse ottaa huomioon toista. Pelko iskee joskus, ikää tulee, kumppania ei ole turvana, ei olkapäätä johon nojaisi. Sanoinkin, että suhteita on ollut, ne on nuoruuden hulluina vuosina, silloin olin levoton, eikä avioliitto mennyt niinkuin odotin. Olen silti sama nöyrä ihminen, joka olen aina ollut, nuorempana kuitenkin tulinen, alituiseen kiireinen ja nopea teoissani, odottaminen oli rankkaa, kaiken olisi pitänyt tapahtua heti.Siispä, olen kyllä hemmotellut itseäni, sekä pitänyt huolta niin kropastakuin ulkonäöstäkin. Niitä ei tarvitse hävetä, selkä suoraan ja menoks.
Peilistä näen itseni sellaisena, kuin kuvittelenkin olevani. Kivan näköinen, hellästi olen itseäni käsitellyt, vaikka maailma aikoi ottaa otteensa. Sisu löytyy myös tästä kaksosnaisesta. En muuten olisi elämän kovia kolhuja kestänyt.

Lue lisää

Muuten voinkin yhtyä täysin sanoihisi, vain siinä turvallisuus ja olkapää osiossa on eroa.. Pitäisin siitä jos saisin olla turva rakkaalleni ja hän olkaani vasten joskus nojaisi.. Elämänkoulima vahva nainen, täydellisesti muussa elämässä tasa-arvoisena, mutta sylissä Naisena! Siihen minut on tehty.

edelliseen kirjoitti:

Nyt taas muistin, miksi pidän jousimiesherrasta.. Kaurisherra valvotti melkein yön, kun hänellä on ikävä.. ja nyt töissä väsyttää perh...sti. Ja naapurin sairauden tähden pidän puhelinta auki läpi yön, jos naapuri tarvitsee apua. Haluan nukkua!!!

Lue lisää

Haaveilet jousimiesmiehestä, mutta juttelet yön kaurismiehen kanssa.. et taas osaa sanoa ei.. kuljet taas kohti liiankin tuttua tilannetta.. Eittämättä tulee mieleen, ettet ole vielä tainnut milloinkaan kohdata sellaista oikeaa oikeaa : ) Jos olisit, niin sinun ei tarvis jahkata kenenkään kanssa.. ei tarvis kahden vuoden jälkeen enää mietiskellä jouskarimiestä, että jos sittenkin.. tai kuunnella kenenkään kauriin öistä jutustelua, vain siksi, että hänellä on ikävä!!! Voisit rauhassa nukkua, jonkun kainalossa tai vaikka aloittaa sillä, että opettelet ensin olemaan yksin ja mietit mitä oikeasti haluat.. ja sitten haet sellaisen! Älä nyt enää ajaudu tilanteesta toiseen, kuin virran viemänä.. vai luuletko, että jompi kumpi noista miehistä vie sinut sen oikean luo?

Vaakamieheltä kirjoitti:

Haaveilet jousimiesmiehestä, mutta juttelet yön kaurismiehen kanssa.. et taas osaa sanoa ei.. kuljet taas kohti liiankin tuttua tilannetta.. Eittämättä tulee mieleen, ettet ole vielä tainnut milloinkaan kohdata sellaista oikeaa oikeaa : ) Jos olisit, niin sinun ei tarvis jahkata kenenkään kanssa.. ei tarvis kahden vuoden jälkeen enää mietiskellä jouskarimiestä, että jos sittenkin.. tai kuunnella kenenkään kauriin öistä jutustelua, vain siksi, että hänellä on ikävä!!! Voisit rauhassa nukkua, jonkun kainalossa tai vaikka aloittaa sillä, että opettelet ensin olemaan yksin ja mietit mitä oikeasti haluat.. ja sitten haet sellaisen! Älä nyt enää ajaudu tilanteesta toiseen, kuin virran viemänä.. vai luuletko, että jompi kumpi noista miehistä vie sinut sen oikean luo?

Lue lisää

Paremminkin realismia.., jos en päädy johonkin ratkaisuun, niin huomaan menettäväni mahdollisuuden omaan perheeseen.. Toisaalta voi käydä niinkin, että päätän jatkaa yksin ja silloin kohdistan voimavarani johonkin aivan muuhun.. Epäilen, että oma tilanteesi on sen verran erilainen, ettet pysty asettumaan minun asemaani.. Jos olisinkin syntynyt mieheksi, niin elämäni olisi erilainen :). Ehkä jousimies on lähinnä sitä, mitä tavoittelen.. Mutta ajatukseni ovat sekaisin tällä hetkellä, mutta olen viettänyt aikuiselämästäni enemmän yksin kuin yhdessä.. Tehnyt asioita, joita olen halunnut tehdä.. Eli minulle ratkaisu on joko jatkaa loppuelämä yksin tai tehdä päätös niillä korteilla, mitä on.. Sellaisissa asioissa, mihin voin ainoastaan yksin vaikuttaa, onnistun.., mutta ihmissuhteissa, jos ne eivät ole ystävyyssuhteita, olen huono.. Siis en usko, että elämä toisi eteeni yhtä ainoaa oikeaa vaan sarjan kompromisseja.. Se on sitten eri asia pystynkö hyväksymään kompromissin.. ja tunnistanko edes oikeaa, jos sellainen tulisi vastaan.. Mutta rakastaa voi monella tavalla.. Voi tehdä asioita intohimolla, nauttia ajatuksenjuoksusta, ihailla luontoa, omistautua eläinten olojen parantamiseen eli vaihtoehtoja löytyy..

Vaakamieheltä kirjoitti:

Ajattelin ensin kirjoittaa tähän, etten tarkoittanut... mutta kyllähän tuota tuli tarkoitettua. Joka sana oli tarkoin harkittu, joten kirjoitankin, että ei olis tarvinnut kirjoittaa noin kuin kirjoitin. Selviäsinköhän tästä tilanteesta pelkällä anteeksipyynnöllä??

Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, kun väitteesi olisi pitänyt liiankin hyvin paikkansa! Kuvittelen ainakin, että sellainen aika elämässäni on lopullisesti päättynyt. Pääseehän joskus joku alkoholistikin kuiville.. joo ja joskus retkahtaa uudelleen.. tiedän senkin, mutta haluan uskoa itsestäni, että olen muuttunut. En voittanut sellaisella elämällä mitään, siksi aion tehdä tarvittaessa kovasti töitä itseni kanssa. Olen kaivannut, niin kauan jotakin parempaa, sellaista jonka tiedän olevan olemassa, että tiedän pitäväni siitä todella lujasti kiinni sellaisen saatuani. Mielestäni tavoite on niin hyvä, että olisi oikein mukavaa jos sinäkin hiukan kannustaisit : )

Lue lisää

on aika vaikeaa alkaa muuttumaan, koska perusluonne on sellainen, eikä toinen ainakaan saa painostaa olemaan erillainen, kuin itse olet. Luin joskus kirjoituksen, jossa vastavihitty mies oli vaimoonsa niin rakastunut, kuin vain voi olla. Hän teki kaikkensa miellyttääkseen vaimoaan, antoi leivästäkin aina kuori puolen,koska vaimo piti siitä enemmän, kuin leivän pohja puolesta. Mies itsekin piti leivän kuori puolesta. Kului jokunen vuosi ja mies alkoi miettimään, minkä takia, hänen aina pitää syödä pohjapuoli leivästä. Hän päätti ottaa itsellensä se kuoripuolen. Näin, aikansa kutakin.

pullasorsanne kirjoitti:

on aika vaikeaa alkaa muuttumaan, koska perusluonne on sellainen, eikä toinen ainakaan saa painostaa olemaan erillainen, kuin itse olet. Luin joskus kirjoituksen, jossa vastavihitty mies oli vaimoonsa niin rakastunut, kuin vain voi olla. Hän teki kaikkensa miellyttääkseen vaimoaan, antoi leivästäkin aina kuori puolen,koska vaimo piti siitä enemmän, kuin leivän pohja puolesta. Mies itsekin piti leivän kuori puolesta. Kului jokunen vuosi ja mies alkoi miettimään, minkä takia, hänen aina pitää syödä pohjapuoli leivästä. Hän päätti ottaa itsellensä se kuoripuolen. Näin, aikansa kutakin.

Lue lisää

..on jo muutenkin kovan työn takana, saati jos pitäs muuttua jonkun muun tahdosta.. siitä nyt ei varmasti silloin tule mitään. Voi todellakin hetken olla toisenlainen, mutta ennen pitkää se kääntyy vihaksi.

Itseäni en ole muuttamassa, kuin tuolta kärsimättömältä ja epäluotettavalta osaltani. Muuten aion olla sellainen, kuin olenkin. Olen hyvä mies hyvälle naiselle, mutta pidän itsestäni ja oikeuksistani huolen, en anna enää loukata. Sen enempää en vaadi tai odota naiseltanikaan, kuin olla rehellisesti oma itsensä. Kun se kaikki, hyvine ja huonoine puolineen on hänessä juuri sitä mitä rakastan, niin paremmin ei voisi olla.

Ennen mulla ei ollut aikaa kenellekään naiselle, kuin hetki kerrallaan.. ei minusta ollut kantamaan vastuuta synnyttämästäni rakkauden tunteesta. Osaan olla miellyttävä ja ihana, joten kummakos tuo, että syliin oli tulijoita.. ja minähän annoin tulla. Heivasin vaivihkaa entistä pois ja otin uuden tilalle.. ajauduin suhteesta toiseen, välittämättä jälkeeni jäävien itkusta.. Tai tottakai lohduttelin, mutta en tuntenut sääliä enempää. Ehkä kysymyksessä on ollut koko ajan petetyksi tuleminen avioliitossa.. olen alitajuisesti kostanut sitä kaikille tasa-arvoisesti. Mutta eihän se muiden vika ole jos olin uskonut yhden valheisiin... ja kai niitä nyt luotettaviakin naisia on olemassa. Siksi päätin joku vuosi sitten, ettei minun takiani kenenkään naisen tarvitsisi enää itkeä!!! Päätin, etten puhu, enkä edes vihjaa rakkauden tunteistani jos niitä ei oikeasti ole.. en leikkisi enää kenenkään tunteilla. Se päätös on pitänyt ja pitää, siitä olen aivan varma! En voi itsekään odottaa mitään arvokasta ja luotettavaa jos en itse pysty olemaan samanlainen. Jos tällaisena en löydä ketään, niin mieluummin olen sitten yksin.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Mutta taas toivotan hyvät jatkot.. ja todellakin toivon, että pääsette kaksosnaisen kanssa yhteisymmärrykseen :). Siis saa mies olla voimakas, mutta toisinaan voimakkuus voi vähentää inhimillisyyttä. Harva nainen toivoo valmista elämää itselleen. Kyllä elämän pitäisi muodostua yhdessä yrittämisestä. Tiedätkö, mitä kaksosnaisesi todella haluaa elämältä? Kirjoitit että tiedät hänen henkisistä arvoistaan, mutta tiedätkö vielä kaikkea hänen unelmistaan?! Vai mahdollisesti voimallasi jyräät hänet vahingossa?

Ja jokaisella on heikkoutensa.. :).. Älä väitä tässä vastaan.. vaikka itsetunto olisi noussut kohisten.. Ja asiat laitetaan kuntoon itseä varten.. ei toista varten.. Mutta hauska kuulla, että arvostat Häntä noin paljon :).. Eli kaikkea hyvää elämääsi.. Voidaanhan vielä törmäillä tai sitten ei :).

Lue lisää

..vastata viimeisempääsi.

Kun rakkautta ja perhettä kaipaa, niin mikään muu vaihtoehto ei silti riitä korvaamaan sitä. Voi vain ahtaa vuorokauden tunnit niin täyteen, ettei jaksa enää ajatella. Siksi ymmärrän kärsimättömyytesi, mutta olisiko se tulevalle perheellesi.. lapsillesi hyväksi, että suhde perustuu enemmänkin sopimukseen, kuin rakkauteen. Olisihan se melkoinen pettymys jonakin päivänä miehellesi huomata, ettet ollutkaan rakastanut!! Yleensä silloin tulee turpiin, joko henkisesti tai jopa fyysisesti. Kokemuksesta voin kertoa, että kumppanin vieraissa käyminen on paljon pienempi paha, kuin rakkaudella huijaaminen. Jos aiot jatkossakin kunnioittaa itseäsi, niin älä tee sitä!

Tiedätkö edes millainen on unelmiesi mies.. miltä hän näyttää, mitä arvoja hänellä on.. millainen elämänkatsomus.. millaisesta läheisyydestä pitäisit hänen kanssaan.. mitä haluaisit harrastaa tai touhuta hänen kanssaan jne.?? Kyllä sinun ainakin olisi pitänyt pystyä tähän mennessä kokoamaan kaikista näkemistäsi silmistä, sellaiset millaiset haluaisit.. muista kasvonpiirteistä.. hiuksista.. käsivarsista.. vartalosta... kokoamaan oman miehesi kuva. Ja sitten, kun tiedät, niin hae semmonen. Se on kuitenkin helpompi vaihtoehto, kuin odotella sitä jonkun sopimuskumppanin kainalossa. Sieltä, kun harvemmin ne oikeat tulevat noutamaan!!

Vaakamieheltä kirjoitti:

..vastata viimeisempääsi.

Kun rakkautta ja perhettä kaipaa, niin mikään muu vaihtoehto ei silti riitä korvaamaan sitä. Voi vain ahtaa vuorokauden tunnit niin täyteen, ettei jaksa enää ajatella. Siksi ymmärrän kärsimättömyytesi, mutta olisiko se tulevalle perheellesi.. lapsillesi hyväksi, että suhde perustuu enemmänkin sopimukseen, kuin rakkauteen. Olisihan se melkoinen pettymys jonakin päivänä miehellesi huomata, ettet ollutkaan rakastanut!! Yleensä silloin tulee turpiin, joko henkisesti tai jopa fyysisesti. Kokemuksesta voin kertoa, että kumppanin vieraissa käyminen on paljon pienempi paha, kuin rakkaudella huijaaminen. Jos aiot jatkossakin kunnioittaa itseäsi, niin älä tee sitä!

Tiedätkö edes millainen on unelmiesi mies.. miltä hän näyttää, mitä arvoja hänellä on.. millainen elämänkatsomus.. millaisesta läheisyydestä pitäisit hänen kanssaan.. mitä haluaisit harrastaa tai touhuta hänen kanssaan jne.?? Kyllä sinun ainakin olisi pitänyt pystyä tähän mennessä kokoamaan kaikista näkemistäsi silmistä, sellaiset millaiset haluaisit.. muista kasvonpiirteistä.. hiuksista.. käsivarsista.. vartalosta... kokoamaan oman miehesi kuva. Ja sitten, kun tiedät, niin hae semmonen. Se on kuitenkin helpompi vaihtoehto, kuin odotella sitä jonkun sopimuskumppanin kainalossa. Sieltä, kun harvemmin ne oikeat tulevat noutamaan!!

Lue lisää

on samankaltainen kuin jousimiesherra :). Eli hän on ollut kriteerinä kaikille jäljestä tulijoille.. Tietysti olisin toivonut nuorempaa vuosimallia ;). Ja tietysti sellaisen, joka ei olisi ollut varattu ja joka ei tässä tärkeimmässä asiassa olisi valehdellut.. ja saanut minun näkemään häntä kylmän laskelmoivana. Hänen kaltaisiaan ei taida löytyä toista.. Moraali minua on pidätellyt kaksi vuotta.. Samoin kalaherra..

Toisaalta kalaherra oli aivan päinvastainen kuin jousimiesherra.. Ja en oikeastaan tiedä, mitä hänestä ajattelen.. Voimakkaita tunteita alitajunnassa, mutta ei tietoisella tasolla..
Luultavasti parinkymmenen vuoden päästä tiedän vastauksen, kun kaikki on jo myöhäistä :(. Ainahan voin löytää sen oikean vanhainkodin käytävältä :).

Mutta on minulla loistava uusi harrastus, joka on tärkempää kuin puutarhanhoito :). Harrastus, jossa sielu lepää :).. Ja olen jo vähitellen luovuttamassa..

Eräs vaakanainen kirjoitti:

on samankaltainen kuin jousimiesherra :). Eli hän on ollut kriteerinä kaikille jäljestä tulijoille.. Tietysti olisin toivonut nuorempaa vuosimallia ;). Ja tietysti sellaisen, joka ei olisi ollut varattu ja joka ei tässä tärkeimmässä asiassa olisi valehdellut.. ja saanut minun näkemään häntä kylmän laskelmoivana. Hänen kaltaisiaan ei taida löytyä toista.. Moraali minua on pidätellyt kaksi vuotta.. Samoin kalaherra..

Toisaalta kalaherra oli aivan päinvastainen kuin jousimiesherra.. Ja en oikeastaan tiedä, mitä hänestä ajattelen.. Voimakkaita tunteita alitajunnassa, mutta ei tietoisella tasolla..
Luultavasti parinkymmenen vuoden päästä tiedän vastauksen, kun kaikki on jo myöhäistä :(. Ainahan voin löytää sen oikean vanhainkodin käytävältä :).

Mutta on minulla loistava uusi harrastus, joka on tärkempää kuin puutarhanhoito :). Harrastus, jossa sielu lepää :).. Ja olen jo vähitellen luovuttamassa..

Lue lisää

Älä koskaan kuvittele pystyväsi "siirtämään" miestä toisesta liitosta itsellesi. Se onnistuu erittäin harvoin! Avioliitosta on helppo käydä vieraissa.. helppo olla maailman paras mies! Arki mies on siellä vaimonsa luona ja sunnuntaimies rakastajattaren luona.. Siksi ukkomiehet osaavat olla niin hemmetin kivoja ja täydellisiä. Vaikka he olisivat eronneetkin, niin kannattaa odottaa, että hän on kokeillut vähintään yhden uuden kanssa!! Se on ns. välilaskupaikka avioerosta.. Mies on kyllä hyvä ja hellä, mutta enemmän itsensä vuoksi, sillä ero tekee aina kipeää. Jos erossa on jäänyt vielä lapsia, niin taistelu exän kanssa vasta alkaa! Älä koskaan erehdy kuvittelemaan mitään muuta! Itse vihasin eniten juuri sellaista tilannetta.. lasten kuskaamista kahden uusioperheen välillä.. siihen jatkuvasti syntyviä uusia ongelmia.. kähnäystä ja riidanpoikasia.. sosiaalitoimistoa.. oikeudenkäyntejä.. kaikkea muuta, kuin auvoista uudessa suhteessa elämistä. Tällä kokemuksella pitäisin näppini visusti erossa sellaisesta tilanteesta.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Älä koskaan kuvittele pystyväsi "siirtämään" miestä toisesta liitosta itsellesi. Se onnistuu erittäin harvoin! Avioliitosta on helppo käydä vieraissa.. helppo olla maailman paras mies! Arki mies on siellä vaimonsa luona ja sunnuntaimies rakastajattaren luona.. Siksi ukkomiehet osaavat olla niin hemmetin kivoja ja täydellisiä. Vaikka he olisivat eronneetkin, niin kannattaa odottaa, että hän on kokeillut vähintään yhden uuden kanssa!! Se on ns. välilaskupaikka avioerosta.. Mies on kyllä hyvä ja hellä, mutta enemmän itsensä vuoksi, sillä ero tekee aina kipeää. Jos erossa on jäänyt vielä lapsia, niin taistelu exän kanssa vasta alkaa! Älä koskaan erehdy kuvittelemaan mitään muuta! Itse vihasin eniten juuri sellaista tilannetta.. lasten kuskaamista kahden uusioperheen välillä.. siihen jatkuvasti syntyviä uusia ongelmia.. kähnäystä ja riidanpoikasia.. sosiaalitoimistoa.. oikeudenkäyntejä.. kaikkea muuta, kuin auvoista uudessa suhteessa elämistä. Tällä kokemuksella pitäisin näppini visusti erossa sellaisesta tilanteesta.

Lue lisää

Tunteet on kuitenkin selvitettävä. Kirjoitit tosiasioita, siksi olen miettinyt näinkin kauan. Sen verran lohdutukseksi, ettei lapsia ole kuvioissa. Olen luonteeltani aivan liian herkkä joutumaan sellaiseen tilanteeseen, siksi en voisi edes ajatella eronnutta isää.. Ja se karsii jo suurimman osan vapaana olevista miehistä ja toiset ovat taas pinttyneitä tavoiltaan :). Ja jos vielä lisätään siihen, että pidän suurinta osaa miehistä yksinkertaisina, niin jäljelle ei taida jäädä ketään :(. Siksi on hyvä, että minulla on harrastukseni :). Lopulta epäilen, että tapaaminen johtaa siihen, että jatkan matkaani eteenpäin yksin. Mutta silloin se on tietoinen valinta ja eikä huono asia. Ainakin saisin enemmän energiaa toteuttaa unelmiani. No, jokaisella meillä on omat tiemme.. Minulla ei ole vain uskoa siihen, että olisi olemassa sitä oikeaa..

Vaakamieheltä kirjoitti:

..on jo muutenkin kovan työn takana, saati jos pitäs muuttua jonkun muun tahdosta.. siitä nyt ei varmasti silloin tule mitään. Voi todellakin hetken olla toisenlainen, mutta ennen pitkää se kääntyy vihaksi.

Itseäni en ole muuttamassa, kuin tuolta kärsimättömältä ja epäluotettavalta osaltani. Muuten aion olla sellainen, kuin olenkin. Olen hyvä mies hyvälle naiselle, mutta pidän itsestäni ja oikeuksistani huolen, en anna enää loukata. Sen enempää en vaadi tai odota naiseltanikaan, kuin olla rehellisesti oma itsensä. Kun se kaikki, hyvine ja huonoine puolineen on hänessä juuri sitä mitä rakastan, niin paremmin ei voisi olla.

Ennen mulla ei ollut aikaa kenellekään naiselle, kuin hetki kerrallaan.. ei minusta ollut kantamaan vastuuta synnyttämästäni rakkauden tunteesta. Osaan olla miellyttävä ja ihana, joten kummakos tuo, että syliin oli tulijoita.. ja minähän annoin tulla. Heivasin vaivihkaa entistä pois ja otin uuden tilalle.. ajauduin suhteesta toiseen, välittämättä jälkeeni jäävien itkusta.. Tai tottakai lohduttelin, mutta en tuntenut sääliä enempää. Ehkä kysymyksessä on ollut koko ajan petetyksi tuleminen avioliitossa.. olen alitajuisesti kostanut sitä kaikille tasa-arvoisesti. Mutta eihän se muiden vika ole jos olin uskonut yhden valheisiin... ja kai niitä nyt luotettaviakin naisia on olemassa. Siksi päätin joku vuosi sitten, ettei minun takiani kenenkään naisen tarvitsisi enää itkeä!!! Päätin, etten puhu, enkä edes vihjaa rakkauden tunteistani jos niitä ei oikeasti ole.. en leikkisi enää kenenkään tunteilla. Se päätös on pitänyt ja pitää, siitä olen aivan varma! En voi itsekään odottaa mitään arvokasta ja luotettavaa jos en itse pysty olemaan samanlainen. Jos tällaisena en löydä ketään, niin mieluummin olen sitten yksin.

Lue lisää

Oikee periaate sinulla vaakam, olette kumppanisi kanssa omana itsenänne,sinä pidät hänestä sellaisena, kuin hän on. Se tuntuu ihan hyvältä, jos voitte olla näin ilman sen kummenpia muutoksia, joskin sinä kerroit tehneesi itsesi suhteen järjestelyjä, eikä se ole ollenkaan huono asia, jos vain itsekin olet päätöksiisi tyytyväinen ja jaksat pitään tämän uuden ajatus maailman. Ei ole koskaan liian myöhäistä muuttaa itseään, mutta tapojen muutokset on kyllä lähdettävä ihan omasta tahdosta, kuten sanoin aiemmin, toinen voi kyllä koittaa taivutella, mutta kaikki muutos on lähdettävä omasta halusta. Motivaatio on oltava, teetpä mitä asioita tahansa. Se on iso asia hoksata itse omasta käytöksestään sellainen uusi juttu. Voisin kertoa omista motivaatiostani, jotka ovat minut saaneet tekemään ratkaisevia hyviä päätöksiä, joita ei ole tarvinnut kertaakaan katua. Jätän sen seuraavaan kertaan, jos joku on kiinostunut, liittyyhän tämä kuitenkin kaksos juttuun.

pullasorsanne kirjoitti:

Oikee periaate sinulla vaakam, olette kumppanisi kanssa omana itsenänne,sinä pidät hänestä sellaisena, kuin hän on. Se tuntuu ihan hyvältä, jos voitte olla näin ilman sen kummenpia muutoksia, joskin sinä kerroit tehneesi itsesi suhteen järjestelyjä, eikä se ole ollenkaan huono asia, jos vain itsekin olet päätöksiisi tyytyväinen ja jaksat pitään tämän uuden ajatus maailman. Ei ole koskaan liian myöhäistä muuttaa itseään, mutta tapojen muutokset on kyllä lähdettävä ihan omasta tahdosta, kuten sanoin aiemmin, toinen voi kyllä koittaa taivutella, mutta kaikki muutos on lähdettävä omasta halusta. Motivaatio on oltava, teetpä mitä asioita tahansa. Se on iso asia hoksata itse omasta käytöksestään sellainen uusi juttu. Voisin kertoa omista motivaatiostani, jotka ovat minut saaneet tekemään ratkaisevia hyviä päätöksiä, joita ei ole tarvinnut kertaakaan katua. Jätän sen seuraavaan kertaan, jos joku on kiinostunut, liittyyhän tämä kuitenkin kaksos juttuun.

Lue lisää

Tulin hiukka kipeäksi, joten siksikin vois olla sinun vuoro kirjoittaa : )

Ajan kanssa olen huomannut, että omana oikeana itsenään oleminen (en siis ole vieraissa laukkovaa tyyppiä, minulle perhe on ehdoton ykkönen!)on todella tärkeää. Huomasin, että itse voin ihan oikeasti rakastaa toisessa sellaisia puolia, joita toinen itse tai muutkin voivat pitää huonoina, vähemmän rakastettavina asioina. Minulle nekin toivat hyvänolontunteen, miksi siis piilottaa itsestään yhtään mitään.. jos toinen oikeasti rakastaa, niin kelpaan sellaisena, kuin olen.

Rehellisyydestäni... Kävin tänään viemässä kaatopaikalle rakennusjätettä katetulla peräkärryllä. Siellä missä purin kuorman oli paljon lautaa ja mm. hyväkuntoisia trukinlavoja. Olisin tarvinnut pari sellaista.. Kaatopaikalta voi ostaa sinne tuotua rakennuspuutavaraa, vaikkapa polttopuuksi,noin viidellä eurolla peräkärry.. oli se kuinka täynnä tahansa.. En kuitenkaan raskinut laittaa sitä viittä euroa pariin lavaan! (Vaaka on pihi ; ) No olisin voinut nakata ne katteen alle ja jos nyt joku olis sattunut katsomaan, mikä on varsin epätodennäköistä, niin olisin voinut sanoa, että ne olivat mulla mukana silloin, kuin tulin... kukaan ei olis voinut sitä tietää. Mutta.. en ottanut niitä lavoja. Joskus ihan v...ttaa tämä rehellisyyteni, noinkin pienessä asiassa.. Vai oletko kuullut, että olis koskaan nostettu rikossyytettä jos on pari lautaa vienyt kaatopaikalta???

Ei sillä ole niin väliä, vaikka nämä jutut ei niihin horoskooppeihin kuulukaan. Vaakojen sivuilla tarinoitiin taannoin kaikenlaisesta.. riemukkaista lomamatkoista.. jopa lapsen kuolemasta.. siitä tuli hyvin vierailtu sivu, kunnes tuli täyteen. Se alkoi siitä, että neitsytnaiset haukkuivat urakalla vaakamiestä... minunkin piti mainita siitä aiheesta hyvin tietävänä jotakin : )

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Tunteet on kuitenkin selvitettävä. Kirjoitit tosiasioita, siksi olen miettinyt näinkin kauan. Sen verran lohdutukseksi, ettei lapsia ole kuvioissa. Olen luonteeltani aivan liian herkkä joutumaan sellaiseen tilanteeseen, siksi en voisi edes ajatella eronnutta isää.. Ja se karsii jo suurimman osan vapaana olevista miehistä ja toiset ovat taas pinttyneitä tavoiltaan :). Ja jos vielä lisätään siihen, että pidän suurinta osaa miehistä yksinkertaisina, niin jäljelle ei taida jäädä ketään :(. Siksi on hyvä, että minulla on harrastukseni :). Lopulta epäilen, että tapaaminen johtaa siihen, että jatkan matkaani eteenpäin yksin. Mutta silloin se on tietoinen valinta ja eikä huono asia. Ainakin saisin enemmän energiaa toteuttaa unelmiani. No, jokaisella meillä on omat tiemme.. Minulla ei ole vain uskoa siihen, että olisi olemassa sitä oikeaa..

Lue lisää

Tunteet on ehdottomasti selvitettävä.

Niin minäkin tein reilu kymmenen vuotta sitten. Kävin tapaamassa entistä rakastajatartani.. Tunteita minulla ei enää ollut, mutta hän tajusi olevansa väärän miehen kanssa naimisissa! Erosi, vaikka tiesi, ettei meidän juttumme palaisi koskaan siihen mihin se joskus yli kaksikymmentäviisi vuotta sitten jäi. Olemme olleet nykyisin satunnaisesti yhteyksissä, hän kirjoittelee joskus viestin tai soittaa. Kaiketikin voin sanoa, että ystävyys on säilynyt. Tuntui kuitenkin aika kamalalta, kun hän kertoi käyvänsä joskus cityssä katselemassa kuviani, kun elämä tuntuu pahalta tai tulee ikävä. (oli joskus kuvia)Ja kun toisella kerralla lisäsi, etten saisi kuolla ilman hänen lupaansa! Naureskellen, ei silti ruikuttaen! Hän elää yksin, on elänyt jo vuosia.. en tiiä pitäskö syyttää itseään, miksi silloin aloin?? ..ehkä hän ei olis löytänyt siltikään muuta.. ehkä annoin hänelle jotakin mitä muistella.. sunnuntaimiehen! Mutta silti, vaikka koetankin löytää puolustusta itselleni, niin ei siltikään tunnu oikein hyvälle.

Näiden latistavien sanojeni jälkeen uskallan silti kysellä sitä, millaisia unelmia aiot toteuttaa? : ) Eipä silti, koskaanhan ei voi tietää, mitä elämä seuraavan kulman takana on varannut eteesi.

Vaakamieheltä kirjoitti:

..vastata viimeisempääsi.

Kun rakkautta ja perhettä kaipaa, niin mikään muu vaihtoehto ei silti riitä korvaamaan sitä. Voi vain ahtaa vuorokauden tunnit niin täyteen, ettei jaksa enää ajatella. Siksi ymmärrän kärsimättömyytesi, mutta olisiko se tulevalle perheellesi.. lapsillesi hyväksi, että suhde perustuu enemmänkin sopimukseen, kuin rakkauteen. Olisihan se melkoinen pettymys jonakin päivänä miehellesi huomata, ettet ollutkaan rakastanut!! Yleensä silloin tulee turpiin, joko henkisesti tai jopa fyysisesti. Kokemuksesta voin kertoa, että kumppanin vieraissa käyminen on paljon pienempi paha, kuin rakkaudella huijaaminen. Jos aiot jatkossakin kunnioittaa itseäsi, niin älä tee sitä!

Tiedätkö edes millainen on unelmiesi mies.. miltä hän näyttää, mitä arvoja hänellä on.. millainen elämänkatsomus.. millaisesta läheisyydestä pitäisit hänen kanssaan.. mitä haluaisit harrastaa tai touhuta hänen kanssaan jne.?? Kyllä sinun ainakin olisi pitänyt pystyä tähän mennessä kokoamaan kaikista näkemistäsi silmistä, sellaiset millaiset haluaisit.. muista kasvonpiirteistä.. hiuksista.. käsivarsista.. vartalosta... kokoamaan oman miehesi kuva. Ja sitten, kun tiedät, niin hae semmonen. Se on kuitenkin helpompi vaihtoehto, kuin odotella sitä jonkun sopimuskumppanin kainalossa. Sieltä, kun harvemmin ne oikeat tulevat noutamaan!!

Lue lisää

No, omassa elämässä en ole suostunut jakamaan miestä toisen kanssa. Siksi jousimies lensi laidan yli tiedon valjettua - ystäväksi. Tältä ystävän paikalta hän odotti minun tekevän ratkaisuja yhteisen tulevaisuuden eteen. Hän siis olisi halunnut perheen lapsineen.. Huvittavinta asiassa on se, että jos hän olisi aikoinaan lähtenyt suhteesta ja lähestynyt rehellisesti, niin hän olisi jäänyt elämääni. Siis minulla on ylpeyteni.. Ylpeyttä jopa niin paljon, että mieluummin pilaan elämäni, kun annan periksi. Kunnon marttyyriperinne..

No, tavoitteita löytyy oman alan puitteista (lisää meriittejä, uusia aluevaltauksia), kirjoittamisen puolelta (haluan toisen kirjan julkaistavaksi) ja keskittyä harrastukseen, josta en kerro enempää. Muuttaa elämäni yhdeksi seikkailuksi. Keskittyä tekemiseen ja minimalisoida muuta elämää :).

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

No, omassa elämässä en ole suostunut jakamaan miestä toisen kanssa. Siksi jousimies lensi laidan yli tiedon valjettua - ystäväksi. Tältä ystävän paikalta hän odotti minun tekevän ratkaisuja yhteisen tulevaisuuden eteen. Hän siis olisi halunnut perheen lapsineen.. Huvittavinta asiassa on se, että jos hän olisi aikoinaan lähtenyt suhteesta ja lähestynyt rehellisesti, niin hän olisi jäänyt elämääni. Siis minulla on ylpeyteni.. Ylpeyttä jopa niin paljon, että mieluummin pilaan elämäni, kun annan periksi. Kunnon marttyyriperinne..

No, tavoitteita löytyy oman alan puitteista (lisää meriittejä, uusia aluevaltauksia), kirjoittamisen puolelta (haluan toisen kirjan julkaistavaksi) ja keskittyä harrastukseen, josta en kerro enempää. Muuttaa elämäni yhdeksi seikkailuksi. Keskittyä tekemiseen ja minimalisoida muuta elämää :).

Lue lisää

Jouskari "miehelläsi" olisi ollut pari vuotta jo aikaa näyttää, että on vakavissaan! Näyttämällä, että haluaa vain sinut. Se ei liene olisi ollut vaikeaa. Kuulostaa siltä, kuin hän olisi halunnut sinun tekevän ratkaisut hänen puolestaan!? Olisi odottamisen sijasta vaikkapa eronnut, polvistunut eteesi ja kosinut... noin niinkuin aluksi : ) Kyllä se ylpeytesi olisi siitä vähitellen taittunut. Kerroit olevasi älykäs ja vaativasi mieheltä paljon.. hyvin paljon.. mutta häneltä et mitään! Miksi siis olisitkaan pilannut elämäsi.. turhaan..

Itsensä kiduttaminen onkin ihan sopivaa marttyyreille.. eli täytät elämäsi jollakin muulla, niin ei tarvitse ajatella tyhmiä ihmisiä heidän rakkauksineen.

Ite kukanenkin on ihastunut elämässään joskus turhaan, mutta ei sen vuoksi kannata heittää hanskoja naulaan.. tai terottaa kynäänsä uutta kirjaa varten. Anna teroitettu kynäsi jouskarimiehen viritettyyn jouseen, niin hän todennäköisesti ampuu sen itselleen persuuksiin.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Tulin hiukka kipeäksi, joten siksikin vois olla sinun vuoro kirjoittaa : )

Ajan kanssa olen huomannut, että omana oikeana itsenään oleminen (en siis ole vieraissa laukkovaa tyyppiä, minulle perhe on ehdoton ykkönen!)on todella tärkeää. Huomasin, että itse voin ihan oikeasti rakastaa toisessa sellaisia puolia, joita toinen itse tai muutkin voivat pitää huonoina, vähemmän rakastettavina asioina. Minulle nekin toivat hyvänolontunteen, miksi siis piilottaa itsestään yhtään mitään.. jos toinen oikeasti rakastaa, niin kelpaan sellaisena, kuin olen.

Rehellisyydestäni... Kävin tänään viemässä kaatopaikalle rakennusjätettä katetulla peräkärryllä. Siellä missä purin kuorman oli paljon lautaa ja mm. hyväkuntoisia trukinlavoja. Olisin tarvinnut pari sellaista.. Kaatopaikalta voi ostaa sinne tuotua rakennuspuutavaraa, vaikkapa polttopuuksi,noin viidellä eurolla peräkärry.. oli se kuinka täynnä tahansa.. En kuitenkaan raskinut laittaa sitä viittä euroa pariin lavaan! (Vaaka on pihi ; ) No olisin voinut nakata ne katteen alle ja jos nyt joku olis sattunut katsomaan, mikä on varsin epätodennäköistä, niin olisin voinut sanoa, että ne olivat mulla mukana silloin, kuin tulin... kukaan ei olis voinut sitä tietää. Mutta.. en ottanut niitä lavoja. Joskus ihan v...ttaa tämä rehellisyyteni, noinkin pienessä asiassa.. Vai oletko kuullut, että olis koskaan nostettu rikossyytettä jos on pari lautaa vienyt kaatopaikalta???

Ei sillä ole niin väliä, vaikka nämä jutut ei niihin horoskooppeihin kuulukaan. Vaakojen sivuilla tarinoitiin taannoin kaikenlaisesta.. riemukkaista lomamatkoista.. jopa lapsen kuolemasta.. siitä tuli hyvin vierailtu sivu, kunnes tuli täyteen. Se alkoi siitä, että neitsytnaiset haukkuivat urakalla vaakamiestä... minunkin piti mainita siitä aiheesta hyvin tietävänä jotakin : )

Lue lisää

jatkan aiheesta, joka kuuluu sarjaan "kaksoset" ja omat näkemykseni itsestäni. Rakastuin silmittömästi mieheen, joka kävi samoissa harrastuksissa kuin minäkin.Hänkin kiinostui minusta ja sanoi olleensa jo aiemmin lumoissani, ennenkuin minä osoitin kiinnostukseni. Tapailimme, enkä ollut tuntenut koskaan aiemmin sellaista vetovoimaa joka ei kuitenkaan ollut suurta intohimoa vaan läheisyyden ja hyväilyjen vuorovaikutusta. Poltin tupakkaa, mutta jonkin ajan kuluttua,lopetin yli 20v kestäneen savuttelun, aivan hänen tähtensä, koska tiesin tupakoivan hengityksen olevan karmeen hajuista. Suhteemme jatkui vuosia, käytin alkon tuotteita jonkin verran yksinäiseen olooni. Paha olo vain lisääntyi ja tissuttelu myös lisääntyi.
Kerran hän sanoi, katsellessaan minua, rakas, olet hyvin sairaan näköinen. Otin peilin ja katsoin; sieltä tuijotti vastaani harmaan kalpea kasvot ja kellertävät silmät. En ollut uskoa näkemääni, jolloin todella NÄIN itseni. Siitä lähtien olen jättänyt väkijuomat ja olen täysin raittiuden tiellä, en halua ottaa tippaakaan ja se oli oma päätökseni ilman muita apuja, paitsi rakkaani lausuma toteamus. tässä pari motivaatio asiaa, jotka on omasta mielestäni kova juttu,lopettaa näinkin vaikeat tottumukset.

pullasorsanne kirjoitti:

jatkan aiheesta, joka kuuluu sarjaan "kaksoset" ja omat näkemykseni itsestäni. Rakastuin silmittömästi mieheen, joka kävi samoissa harrastuksissa kuin minäkin.Hänkin kiinostui minusta ja sanoi olleensa jo aiemmin lumoissani, ennenkuin minä osoitin kiinnostukseni. Tapailimme, enkä ollut tuntenut koskaan aiemmin sellaista vetovoimaa joka ei kuitenkaan ollut suurta intohimoa vaan läheisyyden ja hyväilyjen vuorovaikutusta. Poltin tupakkaa, mutta jonkin ajan kuluttua,lopetin yli 20v kestäneen savuttelun, aivan hänen tähtensä, koska tiesin tupakoivan hengityksen olevan karmeen hajuista. Suhteemme jatkui vuosia, käytin alkon tuotteita jonkin verran yksinäiseen olooni. Paha olo vain lisääntyi ja tissuttelu myös lisääntyi.
Kerran hän sanoi, katsellessaan minua, rakas, olet hyvin sairaan näköinen. Otin peilin ja katsoin; sieltä tuijotti vastaani harmaan kalpea kasvot ja kellertävät silmät. En ollut uskoa näkemääni, jolloin todella NÄIN itseni. Siitä lähtien olen jättänyt väkijuomat ja olen täysin raittiuden tiellä, en halua ottaa tippaakaan ja se oli oma päätökseni ilman muita apuja, paitsi rakkaani lausuma toteamus. tässä pari motivaatio asiaa, jotka on omasta mielestäni kova juttu,lopettaa näinkin vaikeat tottumukset.

Lue lisää

rakkaus on kyllä siunatun hyvä asia motivaationa oman elämän järjestelemiseen. Itsekin laitoin oman elämäni muutamassa kuukaudessa aivan uuteen uskoon.. silti sellaiseksi, kuin olin aina sen halunnutkin olevan, en vain ollut saanut aikaiseksi. Siitä olen hänen olemassaolostaan koko loppuelämäni kiitollinen.

Tupakoinnin lopetin omaehtoisesti noin 16 vuotta sitten.. ja todellakin olen kyllästynyt suutelemaan "tuhkakuppeja"!

Juomisesta.. en ole milloinkaan olut alkoholin suurkuluttaja. Ehkä kerran vuodessa tai kahdessa olen ollut pikkuhumalassa. Olutpullojakin on kertynyt vuoden mittaan vain yhden kaupan muovikassin verran.. Vaan viime kesänä, kun pidin pitkää lomaa kokeilin muuta. Olin lukenut joskus amerikkalaisesta tutkimuksesta missä oli kerrottu, että yhdestä kolmen paukkuun päivässä olisi terveellisin määrä. Absolutismi johtaisi useinmiten aivoinfarkteihin ja suurempi tissuttelu taas sydänkuolemiin. No minunhan piti kokeilla, kun ei muutakaan tekemistä ollut.. tai oli.. puuhastelin kyllä kotiani kuntoon, mutta iltaisin otin yhdestä kolmeen keskiolutta tai pari viiniä, joskus sekotetun paukun.. Vaikka maistelinkin jokaisena päivänä, niin en ennen viittä iltapäivällä, enkä yli kolmea paukkua päivässä, eli en käytännössä ollut edes humalassa. Kuukauden kuluttua "heräsin" siihen, että olin ajaa kolarin.. tai, että eteeni kääntyi auto, enkä yrittänytkään hiljentaa tai väistää.. en välittänyt.. hiuksenhienosti ohi! Ajelin kotiin ja aloin miettiä, mitä minulle on tapahtunut.. katsoin joo peiliinkin ja näin ikäiseni miehen silmäpusseineen ja hapsottavine hiuksineen. Eihän siinä mitään, mutta kun olin kuukautta aikaisemmin näyttänyt 15 vuotta nuoremmalta!!

Lopetin sen ryystämisen samantien ja masentuneisuuteni meni ohi muutamassa päivässä. Joskus sitten syksymmällä kuuntelin radiosta se tais olla, uutista missä kerrottiin sosiaalitoimen työstä masentuneiden alkoholistien auttamiseksi. Omakohtaisen kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että he ovat masentuneita alkoholin vaikutuksesta psyykeen... eli sen hoitaminen on aivan turhaa jos juominen ei ensin lopu.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

No, omassa elämässä en ole suostunut jakamaan miestä toisen kanssa. Siksi jousimies lensi laidan yli tiedon valjettua - ystäväksi. Tältä ystävän paikalta hän odotti minun tekevän ratkaisuja yhteisen tulevaisuuden eteen. Hän siis olisi halunnut perheen lapsineen.. Huvittavinta asiassa on se, että jos hän olisi aikoinaan lähtenyt suhteesta ja lähestynyt rehellisesti, niin hän olisi jäänyt elämääni. Siis minulla on ylpeyteni.. Ylpeyttä jopa niin paljon, että mieluummin pilaan elämäni, kun annan periksi. Kunnon marttyyriperinne..

No, tavoitteita löytyy oman alan puitteista (lisää meriittejä, uusia aluevaltauksia), kirjoittamisen puolelta (haluan toisen kirjan julkaistavaksi) ja keskittyä harrastukseen, josta en kerro enempää. Muuttaa elämäni yhdeksi seikkailuksi. Keskittyä tekemiseen ja minimalisoida muuta elämää :).

Lue lisää

Olen teilannut sinun jouskarimiehesi monin sanakääntein, mutta lopuksi sanon sen mitä mieltä olen aina näissä asioissa ollut: Kulje täysillä sinne minne sydämesi sinua ohjaa, silloin et voi menettää mitään.. on vain mahdollisuus voittaa!

tsemppiä.. pidän peukkuja

Ro

Vaakamieheltä kirjoitti:

rakkaus on kyllä siunatun hyvä asia motivaationa oman elämän järjestelemiseen. Itsekin laitoin oman elämäni muutamassa kuukaudessa aivan uuteen uskoon.. silti sellaiseksi, kuin olin aina sen halunnutkin olevan, en vain ollut saanut aikaiseksi. Siitä olen hänen olemassaolostaan koko loppuelämäni kiitollinen.

Tupakoinnin lopetin omaehtoisesti noin 16 vuotta sitten.. ja todellakin olen kyllästynyt suutelemaan "tuhkakuppeja"!

Juomisesta.. en ole milloinkaan olut alkoholin suurkuluttaja. Ehkä kerran vuodessa tai kahdessa olen ollut pikkuhumalassa. Olutpullojakin on kertynyt vuoden mittaan vain yhden kaupan muovikassin verran.. Vaan viime kesänä, kun pidin pitkää lomaa kokeilin muuta. Olin lukenut joskus amerikkalaisesta tutkimuksesta missä oli kerrottu, että yhdestä kolmen paukkuun päivässä olisi terveellisin määrä. Absolutismi johtaisi useinmiten aivoinfarkteihin ja suurempi tissuttelu taas sydänkuolemiin. No minunhan piti kokeilla, kun ei muutakaan tekemistä ollut.. tai oli.. puuhastelin kyllä kotiani kuntoon, mutta iltaisin otin yhdestä kolmeen keskiolutta tai pari viiniä, joskus sekotetun paukun.. Vaikka maistelinkin jokaisena päivänä, niin en ennen viittä iltapäivällä, enkä yli kolmea paukkua päivässä, eli en käytännössä ollut edes humalassa. Kuukauden kuluttua "heräsin" siihen, että olin ajaa kolarin.. tai, että eteeni kääntyi auto, enkä yrittänytkään hiljentaa tai väistää.. en välittänyt.. hiuksenhienosti ohi! Ajelin kotiin ja aloin miettiä, mitä minulle on tapahtunut.. katsoin joo peiliinkin ja näin ikäiseni miehen silmäpusseineen ja hapsottavine hiuksineen. Eihän siinä mitään, mutta kun olin kuukautta aikaisemmin näyttänyt 15 vuotta nuoremmalta!!

Lopetin sen ryystämisen samantien ja masentuneisuuteni meni ohi muutamassa päivässä. Joskus sitten syksymmällä kuuntelin radiosta se tais olla, uutista missä kerrottiin sosiaalitoimen työstä masentuneiden alkoholistien auttamiseksi. Omakohtaisen kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että he ovat masentuneita alkoholin vaikutuksesta psyykeen... eli sen hoitaminen on aivan turhaa jos juominen ei ensin lopu.

Lue lisää

se verran vielä alkon tuotteista. Olin yleensä selvänä pitkään ja sitten kävin kuppilassa ystävättären kanssa, hänellä kun ei ollut muitakaan harrastuksia ja lähdin hänen pyynnöstään, seurakseen baariin. Seuraavana päivänä käytiin hänen kanssa taas parilla j.n.e. Laitoin välimme poikki; sanoin hänelle, et minuu tarvitse, kuin autokyytiä, ja baaria varten. En tarvii sellasta " ystävää" joka minua käyttää hyväkseen. Tässä sekin tuli ilmi, kaksosen, ehkä hölmökin hyvän tahtoisuus.Vuosikaudet tekee vastoin tahtoaan, mutta tässäkin oli yksi urotyö itseäni kohtaan. Kiitos täällä kommenteistasi vaakam. Ehkä jossain vaiheessa taas kommentoidaan. Parasta jatkoa kaksosnaisesi kumppanina.

pullasorsanne kirjoitti:

se verran vielä alkon tuotteista. Olin yleensä selvänä pitkään ja sitten kävin kuppilassa ystävättären kanssa, hänellä kun ei ollut muitakaan harrastuksia ja lähdin hänen pyynnöstään, seurakseen baariin. Seuraavana päivänä käytiin hänen kanssa taas parilla j.n.e. Laitoin välimme poikki; sanoin hänelle, et minuu tarvitse, kuin autokyytiä, ja baaria varten. En tarvii sellasta " ystävää" joka minua käyttää hyväkseen. Tässä sekin tuli ilmi, kaksosen, ehkä hölmökin hyvän tahtoisuus.Vuosikaudet tekee vastoin tahtoaan, mutta tässäkin oli yksi urotyö itseäni kohtaan. Kiitos täällä kommenteistasi vaakam. Ehkä jossain vaiheessa taas kommentoidaan. Parasta jatkoa kaksosnaisesi kumppanina.

Lue lisää

.. on siinäkin suhteessa samanmoisia kaksosten kanssa, että annamme aikamme käyttää itseämme hyväkseen.. ja sitten kun pinna loppuu, niin saamme haukut. Mutta aikansa kutakin : )

Kiitos itsellesi, eivät nämä saitit olis mitään ilman ihmisiä, jotka uskaltavat kertoa itsestään ja kokemuksistaan. Minusta kertomukset todellisesta elämästä antavat paljon paremman kuvan siitä miten kukin ongelmansa tai onnensa kanssa pärjää. Ja jotenkin minulle on tullut sellainen tunne, että monet tulevat näille sivuille omien ongelmiensa kanssa.. selvittämään asioita itselleen. Mikäpä sen parempi tapa, kuin kirjoittaa niistä anonyymisti. Siltikin, vaikka joskus ei kukaan vastaisikaan. Kun kirjoittaa, tulee myöskin miettineeksi asioita tarkemmin.. tutkailtua samalla sisintään. Se avaa monesti paremmin uusia oivalluksia ja ymmärrystä omaan itseensa, kuin taidokkainkaan vastaus.

Hyvää jatkoa elämällesi

Ro

Vaakamieheltä kirjoitti:

Olen teilannut sinun jouskarimiehesi monin sanakääntein, mutta lopuksi sanon sen mitä mieltä olen aina näissä asioissa ollut: Kulje täysillä sinne minne sydämesi sinua ohjaa, silloin et voi menettää mitään.. on vain mahdollisuus voittaa!

tsemppiä.. pidän peukkuja

Ro

Lue lisää

Kiitokset.. Ajatuksien selventämistä tarvitsenkin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin neljä miestä on sellaisia, joiden kanssa yhteiselämä olisi voinut onnistua. Kaksi heistä on vielä näköpiirissäni. Kalaherralle annoin mahdollisuuden, toisenkin ja monia sen jälkeen.. Enään en uskalla lähestyä loukkaamatta itseäni eli olemme umpikujassa.. Toisaalta kalaherra käsittää tilanteen omalta kohdaltaan luultavasti samalla tavalla.. Ja kiinnipysyminen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, jota en pysty käsittelemään..

Jousimiesherran ajatuksista en tiedä muuta kuin sen, ettei ole päässyt yli kuten en minäkään.. On ikävä ajatuksenvaihtoa.. Eli kohtaaminen on paras tapa selvittää..

Mutta kaikista muista tapauksista minun on päästävä eroon, sillä ne eivät johda mihinkään ja eivät vie eteenpäin.. Tietysti härkäherra on ystäväni..

Jousimies- ja kalaherra ovat kumpikin sellaisia, että he merkitsevät minulle myös ystävinä.. No, paljon selvitettävää :)..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kiitokset.. Ajatuksien selventämistä tarvitsenkin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin neljä miestä on sellaisia, joiden kanssa yhteiselämä olisi voinut onnistua. Kaksi heistä on vielä näköpiirissäni. Kalaherralle annoin mahdollisuuden, toisenkin ja monia sen jälkeen.. Enään en uskalla lähestyä loukkaamatta itseäni eli olemme umpikujassa.. Toisaalta kalaherra käsittää tilanteen omalta kohdaltaan luultavasti samalla tavalla.. Ja kiinnipysyminen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, jota en pysty käsittelemään..

Jousimiesherran ajatuksista en tiedä muuta kuin sen, ettei ole päässyt yli kuten en minäkään.. On ikävä ajatuksenvaihtoa.. Eli kohtaaminen on paras tapa selvittää..

Mutta kaikista muista tapauksista minun on päästävä eroon, sillä ne eivät johda mihinkään ja eivät vie eteenpäin.. Tietysti härkäherra on ystäväni..

Jousimies- ja kalaherra ovat kumpikin sellaisia, että he merkitsevät minulle myös ystävinä.. No, paljon selvitettävää :)..

Lue lisää

Kylläpä sanoistasi kuultaa epävarmuus... samanlainen, kuin minulla reilu vuosi sitten. Jahkaat.. joo laitan tähän, että reppana.. sinulle oikeasti toisarvoisten miesten välillä! Olen nyt varma, ettet ole kohdannut miestä, joka vie jalat alta kerralla! Sellaista miestä, ettei sinulla ole halua, aikaa, eikä minkäänlaista mielenkiintoa ketään muuta kohtaan! Se on silti ymmärrettävää, että olet jäänyt jollakin tapaa kiinni jouskarimieheen.. jäihän teidän suhteenne kesken. Valitettavasti se siksi sisältääkin enemmän oletusarvoja ja haaveita, kuin todellisia tunteita.. mutta joka on tietysti selvitettävä, ettei se jäisi vaivaamaan. Ja voi tietysti ollakin suuri rakkautesi alkuihastumisesi perusteella, mutta jonka olet kaksosetnaisen tapaan piilottanut sisällesi??

Kun reilu vuosi sitten pysähdyin miettimään itseäni ja sitä mitä oikeasti haluan olin asunut jo noin 9 vuotta yksin. Olin seurustellut sinä aikana kahden naisen kanssa, lähinnä viikonloppusuhteina. Tuntui, etten haluaisikaan ketään asumaan kanssani. Kävin taas baareissa katselemassa, josko löytyis joku kiinnostava, mutta ei enää! Siksi aloin miettiä.. Olin tavannut elämäni aikana useita naisia ja monelle kohtaamiselle oli yhteistä se, että olin ihastunut johonkin pieneen yksityiskohtaan.. jonkun silmiin, toisen nenään, yhden hiuksiin, jossakin viehätti leuan malli, eräällä otsa, jollakin korvat tai sitten kädet.. kynnet.. pituus.. vartalon yksittäinen osa.. luonne.. tapa puhua.. koskettaa.. mikä kenelläkin.. Haaveilin myöskin paremmasta, siitä kuinka aistisin läheisyyden, tuntisin kuuluvani yhteen, kuin olisimme tunteneet aina.. suutelemisesta, kuin kumartuisi juomaan kristallinkirkkaasta lähteestä.. oikeasta rakastelemisesta.

Kun sinä kerrot, että jospa sinun kaksi miestä olisivatkin yksi, niin minun piti ajatella, että jospa minun parikymmentä naistani olisivat yksi!! Siksi lakkasin jahkaamasta entisten välillä ja tein noista yksityiskohtaisista ihastuspiirteistä tunnistekuvan mieleeni ja ryhdyin etsimään. Kävin läpi eri senssipalstojen kuvatarjontaa ja luin minua ulkoisesti miellyttävien naisten tekstejä.. vastailin joillekin, mutta ei siitä ensi tuntunut tulevan mitään. Kahlasin läpi tuhansia kuvia.. sitten cityn kuvagalleriaa.. ehkä noin 3000 kuvasarjan jälkeen "jysähti"! Kirjoitin hänelle.. epäillen tosin, josko tällainen vahus kelpaisi. Hän vastasi ja siitä alkoi vilkas viestien vaihto. hyvin nopeasti havaitsin luonteen ja sisimmän vastaavan haaveitani, yhteisin kiinnostuksen aihein. Kun tapasimme ensimmäisen kerran hänen kotikaupunkinsa rautatieaseman kahviossa ihastuin ensimmäisenä hänen korkokenkiensä reippaaseen kopseeseen, kun niiden ääni lähestyi aulasta. Kun hän tuli näkösälle ja lähestyi askeleen hidastumatta minua.. uskomattoman upea ilmestys.. ehdin jo ajatella, ettei ikinä tuon näköinen nainen haluaisi minua.. Mutta hän jatkoi lähestymistään kaunis hymy kasvoillaan.. tuli lähemmäs.. vieläkin lähemmäs.. tuli kiinni minuun ja suuteli poskilleni.. En kovin helpolla hämmenny, mutta nyt se oli liikaa.. olin hetken aivan sanaton. Seuraavaksi kuljimme kaupungille erään ravitsemusliikkeen baarin nurkkaan ja tapahtui se toisiimme sulaminen muutaman ensiminuutin jälkeen kahdeksan tunnin suutelemisineen, josta kerroinkin viime kerralla. Eipä ole sen jälkeen muut naiset kiinnostaneet yhtään. Kaikki tunnistekuvani piirteet, jokaista pienintäkin yksityiskohtaa myöten olivat osuneet kohdalleen!!! Se oli niin paljon enemmän, kuin missään haaveissani olin osannut uneksiakaan. Vaikka meidän jutusta ei tulisikään enää mitään, niin tulee silti menemään todella pitkään, että kelpuutan ketään lähelleni.. tai, että edes uskoisin löytäväni samankaltaisen tunteen uudelleen. Jos en ollut kokenut sitä siihenastisen elämäni aikana yhtään kertaa, niin on aika pieni todennäköisyys, että kohtaisin sen enää loppuelämänikään aikana. Mutta eläisin siltikin onnellisena yksinkin, varsinkin jos tietäisin hänen olevan onnellinen omassa elämässään. Ensimmäistä kertaa minulla ei ole tarvetta omistaan toista, minulle riittää omat tunteeni häntä kohtaan.

Olin lisännyt kriteereihini erään haaveen, jonka jokainen aikaisempi tyttöystäväehdokkaani oli luvannut toteuttaa jossakin vaiheessa edempänä. Kukaan ei sitten pystynytkään siihen. Minulle siitä oli tullut tavallaan uskottavuuden ja luotettavuuden symboli, joten pidin sitä erittäin tärkeänä "kokeena" siihen, että voisinko luottaa. Kaksosetnaiseni teki hetimiten selväksi, ettei se sopinut nyt eikä tulisi koskaan sopimaan hänelle. Olin salaa mielissäni, sillä tähän naiseen voisin luottaa. Hän ei tulisi koskaan mielistelemään minua, hän ei lupailisi turhia, hän olisi oma itsensä. Kuinka rakastinkaan häntä sen jälkeen paljon enemmän, ensimmäisen kerran uskalsin luottaa.

Vaikka ymmärrän silti sinua.. eihän tällaisella pilvissä leijumisella mitään perhettä rakenneta. Itse olen kokenut jo senkin, joten minun ei ole enää mikään "pakko".

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kiitokset.. Ajatuksien selventämistä tarvitsenkin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin neljä miestä on sellaisia, joiden kanssa yhteiselämä olisi voinut onnistua. Kaksi heistä on vielä näköpiirissäni. Kalaherralle annoin mahdollisuuden, toisenkin ja monia sen jälkeen.. Enään en uskalla lähestyä loukkaamatta itseäni eli olemme umpikujassa.. Toisaalta kalaherra käsittää tilanteen omalta kohdaltaan luultavasti samalla tavalla.. Ja kiinnipysyminen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, jota en pysty käsittelemään..

Jousimiesherran ajatuksista en tiedä muuta kuin sen, ettei ole päässyt yli kuten en minäkään.. On ikävä ajatuksenvaihtoa.. Eli kohtaaminen on paras tapa selvittää..

Mutta kaikista muista tapauksista minun on päästävä eroon, sillä ne eivät johda mihinkään ja eivät vie eteenpäin.. Tietysti härkäherra on ystäväni..

Jousimies- ja kalaherra ovat kumpikin sellaisia, että he merkitsevät minulle myös ystävinä.. No, paljon selvitettävää :)..

Lue lisää

tässä sinun tapauksessasi hyvin huomaa myös kaksosnaisen valinnan vaikeuden, ei osaa päättää, pää vai häntä. Itse kaksosena kuuluu samaa seuraan. Härkä miehen kanssa olin avoliitossa 15 vuotta, suhde oli vakaa, turvallinen ja luotettava, mutta aika tylsä. Härkä mieheni oli tasainen, ei nousuja eikä laskuja, pitemmän päälle minä kyllästyin ja erottiin pari kertaa, taas yhteen ja lopullinen ero.Jouskari on outo tuttavuus, aivan käsittämätön kiinni tarrautuja, kuin liima, josta ei millään päässyt irti. Huh huh oli viimeinen kerta, kun jouskariin haluan törmätä. Sitä kestikin vain muutama kuukausi ja sekin liikaa, häirintää on jatkunut kaksi kertaa kauemmin.Hän käänsi kaikki asiatkin päin vastaiseksi, esim, haukku oli kehu, kielto merkitsi myöntämistä, aivan uskomaton tyyppi, ei tosiaankaan ihan terve korvien välistä.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kiitokset.. Ajatuksien selventämistä tarvitsenkin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin neljä miestä on sellaisia, joiden kanssa yhteiselämä olisi voinut onnistua. Kaksi heistä on vielä näköpiirissäni. Kalaherralle annoin mahdollisuuden, toisenkin ja monia sen jälkeen.. Enään en uskalla lähestyä loukkaamatta itseäni eli olemme umpikujassa.. Toisaalta kalaherra käsittää tilanteen omalta kohdaltaan luultavasti samalla tavalla.. Ja kiinnipysyminen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, jota en pysty käsittelemään..

Jousimiesherran ajatuksista en tiedä muuta kuin sen, ettei ole päässyt yli kuten en minäkään.. On ikävä ajatuksenvaihtoa.. Eli kohtaaminen on paras tapa selvittää..

Mutta kaikista muista tapauksista minun on päästävä eroon, sillä ne eivät johda mihinkään ja eivät vie eteenpäin.. Tietysti härkäherra on ystäväni..

Jousimies- ja kalaherra ovat kumpikin sellaisia, että he merkitsevät minulle myös ystävinä.. No, paljon selvitettävää :)..

Lue lisää

Välillä tuntuu siltä, että olen enemmän leijona kuin kaksonen :). Se on varmasti se piirre, mikä pelottaa miehiä.. No, aikaisemmin en ole ollut näin epävarma kuin nyt. Toisaalta yritänhän tehdä elämässäni isoja ratkaisuja. Välillä tuntuu kohtuuttomalta, minkälaisiin paineisiin ihminen voi joutua. Mutta kun teen päätöksen ja saan vastakaikua, niin päätöksessäni pysyn.. Sillä vaikka en löytäisikään ideaaliyksilöä, niin en ole sitä omalta kohdaltanikaan.. Ja aivoilla voi kompensoida :), ettei saa aikaiseksi täyttä sotaa. Ja omalta kohdalta pidän jousimiehistä.. Äitini on jousimies ja minulle selvisi tänään, että kummankin siskoni miehet ovat jousimiehiä. Toinen on kylläkin eronnut. Eli suku velvoittaa :)..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Tutkimusmatkalla? No, toivottavasti matka oli antoisa.. Ei tarvitse pyytää anteeksi, sillä en minäkään aina käyttäydy hyvin :).

Älykkyydestä on todellakin ongelmia ja kokemusta kai liian vähän, sillä en ole vielä onnistunut välttelemään tilanteita ja niistä irti pääsemiseen menee toivottoman kauan aikaa.. Jotkut miehet ovat niin yksinkertaisia, että hermostun heihin tietyn ajan kuluessa. Se on sääli, sillä he ovat ihmisinä tosi kultaisia. Toiset taas ongelmillaan imevät kaiken energian kuiviin.. Jos ei ole ongelmia, niin niitä kehitetään. Harvoja sellaisia, joiden seurassa sielu lepää.. Siitä hyvänä esimerkkinä jousimiesherra..

Mutta toivottavasti sinulla menee hyvin kaksosesi kanssa :). Tapaan jousimiesherran parin vuoden tauon jälkeen ensi kuussa ja katsomme, missä mennään. Sitä kuvittelee voivansa unohtaa toisen ihmisen, mutta joskus se on mahdotonta.. Mainitsit, että omissa tunteissa on vaikea pysyä ajantasalla. Tämä on varmasti sitä :). Minulla oli hyvät syyt laittaa välit poikki - enemmän moraalisia. Kalat ui jo omilla vesillään.. En saanut lopulta hänestä selkoa.. ja en jaksa enään olla masentunut tai leikkiä kissaa ja hiirtä..

Oletko varma, ettei kaksosesi kavahtanut riitelyä. Osaako hän edes riidellä? En osaa ja kavahdan kovaäänistä pauhaamista.. Siis se on jotakin, mitä suljen elämästäni..

No, horroskoopin ym. ominaisuuksien lisäksi myös omat vanhempamme aiheuttavat meille aina jollain tasolla ongelmia.. Ja ehkä tietoisesti kartamme niitä lapsuutemme ikäviä, selvittämättömiä puolia. Omalta kohdalta vanhempani olivat hyvin erilaisia ja koko elinikäni tuo avioliitto on ollut yhtä kulissia..

Lue lisää

"Eräs kaksosnainen", vastaan sulle tähän kirjoitukseesi "Välillä tuntuu että (19.2. klo 16:33), koska tuohon viestiin vastaaminen ei onnistunut liian syvän hierarkian takia.

Miksi tunnet olevasi enemmän leijona kuin kaksoset??? Nimittäin oon itse leijona, mutta tunnen olevani enemmän kaksoset. Eikö oo hassua. Oon ottanut sen verran skoopeista selvää, että tiedän kartallani jupiterin, venuksen ja marsin olevat kaksosissa... ja esim. vain aurinko on mulle leijonissa. Nousu- ja kuumerkeissä on vettä ja ilmaa:)

Kyllä tunnen olevani leijonakin... oon melko räiskähtelevä, tosin usein hyvin hillityllä tavalla. Vain hyvin läheiset näkevät minussa joskus todellisen pirun... muuten eräs kaksosetnainen ja eräs vaakamies. Raukat ;) Mutta silti he sanovat rakastavansa minua. Minun on ollut siihen vaikea uskoa, koska oon kokenut elämässäni jotain itselleni tuntuvia hyvin raskaita asioita... jollekin toiselle ne saattaisivat olla mitättömiä, jollekin tappavia... itelleni ne ovat olleet rankkoja, ja joistakin on ollut vaikea selviytyä. Oon niin henkisesti kuin fyysisestikin hiukan naarmuinen. Esim. mulla on vasemmassa jalassa syviä viiltohaavoja, tavallaan onnettomuuksen seurauksena tulleita... nyt kyllä parantuneita, mutta arvet ovat jääneet.

Vaakamies, joka on hyvä ystäväni, on sietänyt minua kiukkuilustani ja kerronnastani huolimatta jo monta vuotta. Olen ollut todella v-mainen häntä kohtaan ensimmäiset kaksi vuotta. Joskus ihmettelen todella sitä, että hän on edelleen keskusteluyhteyden päässä minusta. Asumme kaukana toisistamme... kuitenkin luotan häneen, joskus "tunnen" hänet intuitiivisesti ja vaistomaisesti. Joskus meillä on ollut samanaikaisia kokemuksia... esim. olemme saattaneet lukea samaa runoa toistemme lukemisista tietämättä. Välillä mua edelleenkin pelottaa tällainen, vaikka oon viimeisen kahden kuukauden aikana löytänyt sellaista rohkeutta mitä en itsessäni uskonut edes olevan... jotenkin tuntuu, että elämä muutti yhtäkkiä suuntaa sellaisiin maisemiin, jotka näyttävät ihmeellisiltä ja kauniilta...

Mutta ei ne silti vie niitä vanhoja pelkoja ja vaikeita kokemuksia tuosta vain... päin vastoin, nyt kun niitä tiedostaa ja näkee selvemmin (ja uskaltaa katsella ja kohdata), ne välillä äityvät varsinkin painajaisunina raskaiksi. Silti en halua takaisin palata vanhoihin pelkoihin... haluan olla rohkea! Vaikka välillä tuntuu, että on liian painavia kuormituksia päällä. Pitäis kirjoittaa tieteellisiä tekstejä, analysoida, tulkita, rakennella teoriaa... mutta toisaalta tekisi niin kovasti mieli viedä jutut paperinkeräykseen ja elää oikeaa elämää.

Hirveää pyöritystä, mutta niin kauan oon katsellut sivusta, että kyydistä en pois hyppää... ellen suorastaan lennä pois kyydistä! Sittenkin aion vain istahtaa paikalleni vähäksi aikaa ihmettelemään, että mitäs tässä nyt... ja nousta taas jaloilleni. Huh, tulipas tekstiä, pitkästä aikaa.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kiitokset.. Ajatuksien selventämistä tarvitsenkin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin neljä miestä on sellaisia, joiden kanssa yhteiselämä olisi voinut onnistua. Kaksi heistä on vielä näköpiirissäni. Kalaherralle annoin mahdollisuuden, toisenkin ja monia sen jälkeen.. Enään en uskalla lähestyä loukkaamatta itseäni eli olemme umpikujassa.. Toisaalta kalaherra käsittää tilanteen omalta kohdaltaan luultavasti samalla tavalla.. Ja kiinnipysyminen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, jota en pysty käsittelemään..

Jousimiesherran ajatuksista en tiedä muuta kuin sen, ettei ole päässyt yli kuten en minäkään.. On ikävä ajatuksenvaihtoa.. Eli kohtaaminen on paras tapa selvittää..

Mutta kaikista muista tapauksista minun on päästävä eroon, sillä ne eivät johda mihinkään ja eivät vie eteenpäin.. Tietysti härkäherra on ystäväni..

Jousimies- ja kalaherra ovat kumpikin sellaisia, että he merkitsevät minulle myös ystävinä.. No, paljon selvitettävää :)..

Lue lisää

..on jotakuinkin aivan sama minkä valinnat joskus teet.. tai teetkö vielä ollenkaan, mutta yhden neuvon annan;

Kun jonkun "otat", niin ota vakavissasi ja ole kaikessa avoin! Kun v..ttaa, niin kerro ja näytä se.. kerro myöskin miksi. Kun taas tuntuu hyvältä ja rakastuttaa, niin näytä ja kerro sekin. Kun huomaat, että sinua loukataan, niin kerro se heti! Kun on kiitoksen aika, niin sinun on sanottava ja osoitettava sekin. Tee se kaikki niin täydesti kuin vain osaat! Sellaisessa suhteessa on toisella helppo elää, ei tarvitse koskaan arvuutella sitä, missä milloinkin mennään. Ja jos sellainen suhde päättyy, niin voit silloin ainakin olla tyytyväinen siitä, että itse teit kaikkesi!

Ro

leijonainen kirjoitti:

"Eräs kaksosnainen", vastaan sulle tähän kirjoitukseesi "Välillä tuntuu että (19.2. klo 16:33), koska tuohon viestiin vastaaminen ei onnistunut liian syvän hierarkian takia.

Miksi tunnet olevasi enemmän leijona kuin kaksoset??? Nimittäin oon itse leijona, mutta tunnen olevani enemmän kaksoset. Eikö oo hassua. Oon ottanut sen verran skoopeista selvää, että tiedän kartallani jupiterin, venuksen ja marsin olevat kaksosissa... ja esim. vain aurinko on mulle leijonissa. Nousu- ja kuumerkeissä on vettä ja ilmaa:)

Kyllä tunnen olevani leijonakin... oon melko räiskähtelevä, tosin usein hyvin hillityllä tavalla. Vain hyvin läheiset näkevät minussa joskus todellisen pirun... muuten eräs kaksosetnainen ja eräs vaakamies. Raukat ;) Mutta silti he sanovat rakastavansa minua. Minun on ollut siihen vaikea uskoa, koska oon kokenut elämässäni jotain itselleni tuntuvia hyvin raskaita asioita... jollekin toiselle ne saattaisivat olla mitättömiä, jollekin tappavia... itelleni ne ovat olleet rankkoja, ja joistakin on ollut vaikea selviytyä. Oon niin henkisesti kuin fyysisestikin hiukan naarmuinen. Esim. mulla on vasemmassa jalassa syviä viiltohaavoja, tavallaan onnettomuuksen seurauksena tulleita... nyt kyllä parantuneita, mutta arvet ovat jääneet.

Vaakamies, joka on hyvä ystäväni, on sietänyt minua kiukkuilustani ja kerronnastani huolimatta jo monta vuotta. Olen ollut todella v-mainen häntä kohtaan ensimmäiset kaksi vuotta. Joskus ihmettelen todella sitä, että hän on edelleen keskusteluyhteyden päässä minusta. Asumme kaukana toisistamme... kuitenkin luotan häneen, joskus "tunnen" hänet intuitiivisesti ja vaistomaisesti. Joskus meillä on ollut samanaikaisia kokemuksia... esim. olemme saattaneet lukea samaa runoa toistemme lukemisista tietämättä. Välillä mua edelleenkin pelottaa tällainen, vaikka oon viimeisen kahden kuukauden aikana löytänyt sellaista rohkeutta mitä en itsessäni uskonut edes olevan... jotenkin tuntuu, että elämä muutti yhtäkkiä suuntaa sellaisiin maisemiin, jotka näyttävät ihmeellisiltä ja kauniilta...

Mutta ei ne silti vie niitä vanhoja pelkoja ja vaikeita kokemuksia tuosta vain... päin vastoin, nyt kun niitä tiedostaa ja näkee selvemmin (ja uskaltaa katsella ja kohdata), ne välillä äityvät varsinkin painajaisunina raskaiksi. Silti en halua takaisin palata vanhoihin pelkoihin... haluan olla rohkea! Vaikka välillä tuntuu, että on liian painavia kuormituksia päällä. Pitäis kirjoittaa tieteellisiä tekstejä, analysoida, tulkita, rakennella teoriaa... mutta toisaalta tekisi niin kovasti mieli viedä jutut paperinkeräykseen ja elää oikeaa elämää.

Hirveää pyöritystä, mutta niin kauan oon katsellut sivusta, että kyydistä en pois hyppää... ellen suorastaan lennä pois kyydistä! Sittenkin aion vain istahtaa paikalleni vähäksi aikaa ihmettelemään, että mitäs tässä nyt... ja nousta taas jaloilleni. Huh, tulipas tekstiä, pitkästä aikaa.

Lue lisää

miks leijonanainen ois pelottava? (Vaikka joskus minusta tuntuu, että mua pelätään;) tai siis miehet pelkää, varsinkin kaurismiehet. Mutta ehkä se on itserakkauttani:)

Leijona ja Jousimies olis kuulemma hyvä yhdistelmä. Mulla on eräs jousimies/miesystävä, todella hyvä sellainen... joskus ajattelin, että jos saisin kaltaisensa, olisin onnellinen. Hän on hyvin älykäs (mikä merkkaa mulle miehessä ulkonäköäkin enemmän), hyvin taiteellinen, hyvin herkkä, hyvin avoin... hiukan boheemi, taivaanrannanmaalari. Erittäin kiltti, mutta myös rohkea... ei nysväile. Ohho, tulipa ylistystä... Kuitenkin, se vetovoima uupui. Kaikki tuntui olevan täydellisesti kondiksessa, mutta lopulta hän oli kuin veljeni! Isoveli, jota niin paljon lapsuudessani kaipasin. Kaikki muu oli, mutta ei intohimoa... ja pitkällisen pohdinnan seurauksena päätin, että teen väärin häntä kohtaan, jos alan rakentaa ilman intohimoa, vaikka kuinka kaikki olisi muuten täydellistä. Nimenomaan kaikki tuntui itselleni täydelliseltä, ja jousimies piti minua kylliksi hyvänä... mutta. Rehellisyyteni ei sallinut mun rakentaa ilman "hehkua" ja siksi tuo ihminen pysyi "veljenäni" ja on edelleen yksi hyvistä ystävistäni (ja hänen naisensa hyvä ystäväni).

leijonainen kirjoitti:

miks leijonanainen ois pelottava? (Vaikka joskus minusta tuntuu, että mua pelätään;) tai siis miehet pelkää, varsinkin kaurismiehet. Mutta ehkä se on itserakkauttani:)

Leijona ja Jousimies olis kuulemma hyvä yhdistelmä. Mulla on eräs jousimies/miesystävä, todella hyvä sellainen... joskus ajattelin, että jos saisin kaltaisensa, olisin onnellinen. Hän on hyvin älykäs (mikä merkkaa mulle miehessä ulkonäköäkin enemmän), hyvin taiteellinen, hyvin herkkä, hyvin avoin... hiukan boheemi, taivaanrannanmaalari. Erittäin kiltti, mutta myös rohkea... ei nysväile. Ohho, tulipa ylistystä... Kuitenkin, se vetovoima uupui. Kaikki tuntui olevan täydellisesti kondiksessa, mutta lopulta hän oli kuin veljeni! Isoveli, jota niin paljon lapsuudessani kaipasin. Kaikki muu oli, mutta ei intohimoa... ja pitkällisen pohdinnan seurauksena päätin, että teen väärin häntä kohtaan, jos alan rakentaa ilman intohimoa, vaikka kuinka kaikki olisi muuten täydellistä. Nimenomaan kaikki tuntui itselleni täydelliseltä, ja jousimies piti minua kylliksi hyvänä... mutta. Rehellisyyteni ei sallinut mun rakentaa ilman "hehkua" ja siksi tuo ihminen pysyi "veljenäni" ja on edelleen yksi hyvistä ystävistäni (ja hänen naisensa hyvä ystäväni).

Lue lisää

Nouseva leijona ja ystäväpiirini koostuu suurimmalti osin leijonista :). Siis ne aidot ystävät. Eli jos joku tällä palstalla ilmoittaa olevansa leijonanainen, niin heti saa taiottua tänne hymyn kasvoilleni.. Niin paljon olen elämäni aikana tehnyt kaikkea hullua leijonaystävien kanssa. Ja katseltu sivusta toistemme miessotkuja.. Se oli ikävä kuulla, että elämä on kolhinut. Mutta olen huomannut, että omia ajatuksia voi kääntää myönteisempään suuntaan ja peloista päästä eroon järkeistämällä. Ja unissa painajaisetkin voi kääntää lopulta omaksi edukseen, kun ei suostu omassa unessaan uhriksi. Aina painajaisista voi lentää pois tai hyökätä hyökkääjää vastaan :). En ole varmasti ainakaan kymmeneen vuoteen nähnyt painajaista, jonka en ole kääntänyt omaksi voitoksi.. siis pelosta pois.

Tunnen tätä jousimiestä kohtaan enemmän kuin ystävyyttä. Samoin kalat-miestä kohtaan.., mutta kuten jo aiemmin sanoin ainoastaan neljää ihmistä kohtaa koko elämäni aikana.. Vaakamies osui oikeaan siinä, etten tarpeeksi voimallisesti kerro tunteitani ja siksi olen tälläkin hetkellä omituisessa tilanteessa.. Minulta kestää jonkin aikaa ennenkuin ärsyynnyn niin paljon, että hallitsemattomassa tilanteessa aloitan totuuksien laukomisen. Tämän pelkään toteutuvan kauriin kohdalla.. Ja eikä se ole hänen syynsä, että olen se mikä olen.. eli tunteiden ilmaisu välillä hyvin hankalaa.

Ja kuten sinä, niin minunkin pitäisi vapaalla ajalla yhteenveto kirjoittaa artikkelisarjan jatkeeksi, jotta pääsen koko p:stä eroon tämän vuoden aikana. Mutta sinnitellään ja ei anneta elämän mennä ohi :).

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Nouseva leijona ja ystäväpiirini koostuu suurimmalti osin leijonista :). Siis ne aidot ystävät. Eli jos joku tällä palstalla ilmoittaa olevansa leijonanainen, niin heti saa taiottua tänne hymyn kasvoilleni.. Niin paljon olen elämäni aikana tehnyt kaikkea hullua leijonaystävien kanssa. Ja katseltu sivusta toistemme miessotkuja.. Se oli ikävä kuulla, että elämä on kolhinut. Mutta olen huomannut, että omia ajatuksia voi kääntää myönteisempään suuntaan ja peloista päästä eroon järkeistämällä. Ja unissa painajaisetkin voi kääntää lopulta omaksi edukseen, kun ei suostu omassa unessaan uhriksi. Aina painajaisista voi lentää pois tai hyökätä hyökkääjää vastaan :). En ole varmasti ainakaan kymmeneen vuoteen nähnyt painajaista, jonka en ole kääntänyt omaksi voitoksi.. siis pelosta pois.

Tunnen tätä jousimiestä kohtaan enemmän kuin ystävyyttä. Samoin kalat-miestä kohtaan.., mutta kuten jo aiemmin sanoin ainoastaan neljää ihmistä kohtaa koko elämäni aikana.. Vaakamies osui oikeaan siinä, etten tarpeeksi voimallisesti kerro tunteitani ja siksi olen tälläkin hetkellä omituisessa tilanteessa.. Minulta kestää jonkin aikaa ennenkuin ärsyynnyn niin paljon, että hallitsemattomassa tilanteessa aloitan totuuksien laukomisen. Tämän pelkään toteutuvan kauriin kohdalla.. Ja eikä se ole hänen syynsä, että olen se mikä olen.. eli tunteiden ilmaisu välillä hyvin hankalaa.

Ja kuten sinä, niin minunkin pitäisi vapaalla ajalla yhteenveto kirjoittaa artikkelisarjan jatkeeksi, jotta pääsen koko p:stä eroon tämän vuoden aikana. Mutta sinnitellään ja ei anneta elämän mennä ohi :).

Lue lisää

Niinpä tietenki, siksi sun kirjoitukset tuntuvat niin tutuilta ja omilta:) Minnuu kuule vaivasi ihan, kun tuntuu välillä, että omia päiväkirjamerkintöjäni luen. Näet harrastan kirjoittamista ja unelmoin, että joskus kirjoitan jollekin muulle kuin itselleni. Eikä mitään tylsää tieteellistä soopaa, vaan vaikka satuja;)

Minä en ole peloista päässyt järkeistämällä eroon, kuten kaksoset-ystäväni sanoo tekevänsä. Minulta se ei onnistu. Mutta unesta voi todella lentää pois, painajaisunesta:) Minä sanon aina itselleni, että nyt herää, tää on pahis ja minä herään. Joskus olen jopa painajaisunessa ryhtynyt sitä tietoisena itselleni analysoimaan, nukkuessani, mikä tuntuu ihan hullulta.

"Minulta kestää jonkin aikaa ennenkuin ärsyynnyn niin paljon, että hallitsemattomassa tilanteessa aloitan totuuksien laukomisen."

Olen aivan samanlainen!!!! Mutta viimeisen vuoden aikana olen alkanut sanomaan nopeammin, ja joskus tuntuu, että se tekee paremman olon. Joskus päinvastoin. Mutta kyllä se balanssi sieltä vielä joskus löytyy.

Tsemppiä sullekin!

leijonainen kirjoitti:

Niinpä tietenki, siksi sun kirjoitukset tuntuvat niin tutuilta ja omilta:) Minnuu kuule vaivasi ihan, kun tuntuu välillä, että omia päiväkirjamerkintöjäni luen. Näet harrastan kirjoittamista ja unelmoin, että joskus kirjoitan jollekin muulle kuin itselleni. Eikä mitään tylsää tieteellistä soopaa, vaan vaikka satuja;)

Minä en ole peloista päässyt järkeistämällä eroon, kuten kaksoset-ystäväni sanoo tekevänsä. Minulta se ei onnistu. Mutta unesta voi todella lentää pois, painajaisunesta:) Minä sanon aina itselleni, että nyt herää, tää on pahis ja minä herään. Joskus olen jopa painajaisunessa ryhtynyt sitä tietoisena itselleni analysoimaan, nukkuessani, mikä tuntuu ihan hullulta.

"Minulta kestää jonkin aikaa ennenkuin ärsyynnyn niin paljon, että hallitsemattomassa tilanteessa aloitan totuuksien laukomisen."

Olen aivan samanlainen!!!! Mutta viimeisen vuoden aikana olen alkanut sanomaan nopeammin, ja joskus tuntuu, että se tekee paremman olon. Joskus päinvastoin. Mutta kyllä se balanssi sieltä vielä joskus löytyy.

Tsemppiä sullekin!

Lue lisää

Koska valveillaolo ja uni heijastuvat toisiinsa, niin olettaisin, että muuttamalla ajatuksia myönteiseen suuntaan, se vaikuttaa myös painajaisiin ja niiden ohjattavuuteen. Toisaalta kai minä suutun siinä unessa siihen, että joku uhkaa ja nousen vastarintaan..

Mutta onnea satujen kirjoittamiseen. Kyllä minäkin aion sellaisen saada julkaistuksi, kunhan julkaisukynnys ylittyy :). Se vielä puuttuisi, että pitäisi koirista, hevosista ja veneilystä :).

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Koska valveillaolo ja uni heijastuvat toisiinsa, niin olettaisin, että muuttamalla ajatuksia myönteiseen suuntaan, se vaikuttaa myös painajaisiin ja niiden ohjattavuuteen. Toisaalta kai minä suutun siinä unessa siihen, että joku uhkaa ja nousen vastarintaan..

Mutta onnea satujen kirjoittamiseen. Kyllä minäkin aion sellaisen saada julkaistuksi, kunhan julkaisukynnys ylittyy :). Se vielä puuttuisi, että pitäisi koirista, hevosista ja veneilystä :).

Lue lisää

Rakastan koiria, hevosia ja veneilyä ;) Veneily on mulle kyllä aika outoa, pääsin sen pariin vasta äskettäin... purjeveneily, ah-

Mulla on koiravanhus... hevosharrastus on seuraavan seitsemän vuoden suuri juttu, ja sitäkin seuraavien ;)

Oon myönteisestä ajattelusta sitä mieltä, että siihen suuntaan ei tarvitse erityistä "muutosta". Jos uskallan kohdata mörköni, suunta muuttuu luonnostaan, pakottamatta millään kummallisella "motivaatiolla". Hih, todelliseen hengen paloon ei tarvita motivaatiota!

Lähden lomalle nyt, en siis varmaan käy tällä foorumilla. Pitänee nukkua... väsyttää... mutta tosiaan oikein hyvää jatkoa sulle, ilmetty sukulaissielu !

leijonainen kirjoitti:

Rakastan koiria, hevosia ja veneilyä ;) Veneily on mulle kyllä aika outoa, pääsin sen pariin vasta äskettäin... purjeveneily, ah-

Mulla on koiravanhus... hevosharrastus on seuraavan seitsemän vuoden suuri juttu, ja sitäkin seuraavien ;)

Oon myönteisestä ajattelusta sitä mieltä, että siihen suuntaan ei tarvitse erityistä "muutosta". Jos uskallan kohdata mörköni, suunta muuttuu luonnostaan, pakottamatta millään kummallisella "motivaatiolla". Hih, todelliseen hengen paloon ei tarvita motivaatiota!

Lähden lomalle nyt, en siis varmaan käy tällä foorumilla. Pitänee nukkua... väsyttää... mutta tosiaan oikein hyvää jatkoa sulle, ilmetty sukulaissielu !

Lue lisää

Heh, seuraavien vuosien juttu minulle on purjeveneily.. Hevoset ovat nyt taka-alalla.. Mutta 7- ja 11- vuotiaat koirapojat minulla ovat.. Ilmetty sukulaissielu :).

Eräskaksonen kirjoitti:

Heh, seuraavien vuosien juttu minulle on purjeveneily.. Hevoset ovat nyt taka-alalla.. Mutta 7- ja 11- vuotiaat koirapojat minulla ovat.. Ilmetty sukulaissielu :).

olla puuvene?:)
Mulla 17-v koirapoika.

leijonainen kirjoitti:

olla puuvene?:)
Mulla 17-v koirapoika.

Katselin H-venettä, mutta ruokahalu kasvoi :).. No, jotta en tee henkilökohtaista konkurssia, niin katselen rauhassa :) ja sitä ennen lähden purjehtimaan Kreikkaan :).. Kävin muuten venemessuilla..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Katselin H-venettä, mutta ruokahalu kasvoi :).. No, jotta en tee henkilökohtaista konkurssia, niin katselen rauhassa :) ja sitä ennen lähden purjehtimaan Kreikkaan :).. Kävin muuten venemessuilla..

Lue lisää

Rakastuin kuitenkin yhteen veneeseen. Se oli mahonginen 1900-luvun alkupuolella rakennettu. Sen verran huonossa kunnossa, että vaatisi paljon työtä saada se kuntoon ja tietysti hyvät hallitilat. Toisaalta olen harrastanut puutöitä eli jos todella haluaisin sen veneen, niin laittaisin sen kuntoon.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Rakastuin kuitenkin yhteen veneeseen. Se oli mahonginen 1900-luvun alkupuolella rakennettu. Sen verran huonossa kunnossa, että vaatisi paljon työtä saada se kuntoon ja tietysti hyvät hallitilat. Toisaalta olen harrastanut puutöitä eli jos todella haluaisin sen veneen, niin laittaisin sen kuntoon.

Lue lisää

Minkä kokoinen se vene on?
Paljonko arvioisit, että puuosia pitäisi vaihtaa?
Pintalautoja vai myöskin kaarenosia?
Mitä varusteita siitä puuttuu?

Vaakamieheltä kirjoitti:

Minkä kokoinen se vene on?
Paljonko arvioisit, että puuosia pitäisi vaihtaa?
Pintalautoja vai myöskin kaarenosia?
Mitä varusteita siitä puuttuu?

Viimeeksi, kun kävin sitä katsomassa pohjasta oli poistettu lasikuitu.. En tiedä kuinka paljon on sen jälkeen tehty. Mukana olisi tullut alkuperäinen sisusta, masto ym.. En muista tarkalleen, mutta aina voin käydä tarkistamassa tilanteen :). Se oli muistaakseni Kuunari 6 tai jotakin (amerinkanmallia?). Jollakin cd-rompulla minulla pitäisi olla kuva siitä ennen lasikuidun poistoa.. Ja se on muuten myynnissä.. Samoin kuin mainitsemani H-vene..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Viimeeksi, kun kävin sitä katsomassa pohjasta oli poistettu lasikuitu.. En tiedä kuinka paljon on sen jälkeen tehty. Mukana olisi tullut alkuperäinen sisusta, masto ym.. En muista tarkalleen, mutta aina voin käydä tarkistamassa tilanteen :). Se oli muistaakseni Kuunari 6 tai jotakin (amerinkanmallia?). Jollakin cd-rompulla minulla pitäisi olla kuva siitä ennen lasikuidun poistoa.. Ja se on muuten myynnissä.. Samoin kuin mainitsemani H-vene..

Lue lisää

..vakavastikin miettinyt, että vähitellen rakentelisin purjeveneen eläkepäiviäni varten.

Olen ollut mm. veneenvalmistuspuolella touhuamassa, lisäksi puu, metalli, kuin erilaiset muovit ja lujitemuovitkin "taipuvat" aivan kiitetttävästi käsissäni, kun talonrakennuspuolikaan vesi, sähkö eikä ilmastointeineen ole outo, niin taidoista tuollainen projekti ei jäisi kiinni. Toisaalta minulla on talossani menossa 30-vuotis projekti : ) ...ehkä sitä ei tarvitsisi tehdä yksin, niin silloin voisi jäädäkin aikaa veneelle.

Olen jonkin verran pyörähtänyt rannikon museoissa ja kovasti mieltynyt vanhoihin sata vuotta ja sitä vanhempiin veneisiin tai oikeammin pieniin laivoihin. Niiden kapeaan ja pitkään muotoon, joka on kokemukseni mukaan paras vedessä liikkumiseen. Eli kuva kyllä kiinnostais.. Jos käväset vaakojen sivulla ja siellä keskustelussa 'ss... iso ruristus' niin sen osion alalaidasta löydät yhteystietoni.

Ro

Vaakamieheltä kirjoitti:

Olen teilannut sinun jouskarimiehesi monin sanakääntein, mutta lopuksi sanon sen mitä mieltä olen aina näissä asioissa ollut: Kulje täysillä sinne minne sydämesi sinua ohjaa, silloin et voi menettää mitään.. on vain mahdollisuus voittaa!

tsemppiä.. pidän peukkuja

Ro

Lue lisää

Kunhan työkiireiltä ehdin etsin sen kuvan ja lähetän sen eteenpäin. Samassa paikassa saattaisi olla muitakin mahonkipurjeveneitä, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua. Eli tiedon välittäminen on aina mukavaa :).

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kunhan työkiireiltä ehdin etsin sen kuvan ja lähetän sen eteenpäin. Samassa paikassa saattaisi olla muitakin mahonkipurjeveneitä, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua. Eli tiedon välittäminen on aina mukavaa :).

Lue lisää

, mutta toivottavasti näet viestini.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Kunhan työkiireiltä ehdin etsin sen kuvan ja lähetän sen eteenpäin. Samassa paikassa saattaisi olla muitakin mahonkipurjeveneitä, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua. Eli tiedon välittäminen on aina mukavaa :).

Lue lisää

Kiitän jo etukäteen vaivannäöstäsi.

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Katselin H-venettä, mutta ruokahalu kasvoi :).. No, jotta en tee henkilökohtaista konkurssia, niin katselen rauhassa :) ja sitä ennen lähden purjehtimaan Kreikkaan :).. Kävin muuten venemessuilla..

Lue lisää

Oletko lukenut kirjan "Odysseuksen vanavedessä" (Göran Schidt). Ostin sen kymmenisen vuotta "sattumalta" jostain... en ole siis lukenut, muuta kuin vähän selaillut. Nyt ajattelin lukea kunnolla :) Minä kun en pääse Kreikkaan purjehtimaan VIELÄ muuten kuin mielikuvan voimalla;)))

Hepat on mullakin ollu aina pään ja sydämen sisällä, mutta sattuneesta syystä en päässyt lapsena kovin monta kertaa lähi-etäisyydelle. No, koskaan ei mikään ole liian myöhäistä eikö vaan?:)

leijonainen kirjoitti:

Oletko lukenut kirjan "Odysseuksen vanavedessä" (Göran Schidt). Ostin sen kymmenisen vuotta "sattumalta" jostain... en ole siis lukenut, muuta kuin vähän selaillut. Nyt ajattelin lukea kunnolla :) Minä kun en pääse Kreikkaan purjehtimaan VIELÄ muuten kuin mielikuvan voimalla;)))

Hepat on mullakin ollu aina pään ja sydämen sisällä, mutta sattuneesta syystä en päässyt lapsena kovin monta kertaa lähi-etäisyydelle. No, koskaan ei mikään ole liian myöhäistä eikö vaan?:)

Lue lisää

Göran Schildt... tuli äsken kirj.virhe :) Samalta tekijältä on muitakin purjehdusmatkakertomuksia Kreikan suunnalta...

leijonainen kirjoitti:

Göran Schildt... tuli äsken kirj.virhe :) Samalta tekijältä on muitakin purjehdusmatkakertomuksia Kreikan suunnalta...

Täytyypä lukea.. Olen tällä hetkellä ruokatau'olla käymässä kotona. Muuten ratsastin aikoinaan 12 vuotta yhteen putkeen.. Enemmän kouluratsastusta.. Ja koskaan ei ole liian myöhäistä.. Laskuvarjohyppy ja sukellus ovat vielä kokeilematta :). Tulitko jo matkalta takaisin? Kuluiko aika näin nopeasti? Toivottavasti matkasi oli onnistunut.. Jos haluat, niin voit vaihtaa kuulumisia myös seuraavan osoitteen kautta [email protected]. Mutta lähden nyt takaisin töihin..

Eräs kaksosnainen kirjoitti:

Täytyypä lukea.. Olen tällä hetkellä ruokatau'olla käymässä kotona. Muuten ratsastin aikoinaan 12 vuotta yhteen putkeen.. Enemmän kouluratsastusta.. Ja koskaan ei ole liian myöhäistä.. Laskuvarjohyppy ja sukellus ovat vielä kokeilematta :). Tulitko jo matkalta takaisin? Kuluiko aika näin nopeasti? Toivottavasti matkasi oli onnistunut.. Jos haluat, niin voit vaihtaa kuulumisia myös seuraavan osoitteen kautta [email protected]. Mutta lähden nyt takaisin töihin..

Lue lisää

Olin kerran "viittä vaille" menossa laskuvarjohyppykurssille ;) Rohkeus petti sillä kertaa. Sukellusta aion kokeilla vielä joskus! Oon snorklannut (vähän!) kirkkaissa vesissä, se valtava kauneus hengästyttää... koralliriutat, erilaiset värikkäät kalat... aion mennä syvälle vielä joku kerta, seuraava kohde vois olla Australia...

Vaakamieheltä kirjoitti:

..tekstiä mikä kehottaa siirtymään ilkeistä sanoista parempiin. Vaikka minulla onkin kokemusta kaksosetnaisen ilkeistä sanoista ja todella tiukassa olevista hyvistä, niin silti en voi olla pitämättä teistä. Kaksosista huomaamani rehellisyys, oli se sitten vihanpurkaus tai rakkaudenosoitus on täyttä totta. Hän ei piilota tunteitaan epärehellisyyden naamion taakse.. pidän sellaisesta.

Olen joo saanut tuta senkin, että tällaisten kehujen jälkeen joku teistä tulee ja selittää, kuinka petollisia olette!! Jotkut teistä jopa ylpeilevät kumppaneidensa pettämisillä, kuten minkä tahansa horoskooppimerkin keskenkasvuinen edustaja.. Mutta silti, eiköhän sekin ole vain sitä rehellisyyttä, vaikkakin vähän lapsellista.

Elikkä vastauksena alkuperäiselle kyselijälle; rehellisyydellä, avoimuudella ja omana itsenään kaksoset on minut hurmannut.

Lue lisää

Vaakamies varmaan tietää mistä puhuu.Vaakamies osaa puhua myös niin,että kaksosnainen kuuntelee hän on diplomaattinen.Kasosena tiedän että olen väliin tosi rasittava,mutta myös rakastettava.Niinkuin itsekukin meistä horoskooppimerkistä riippumatta:)

gilpeys kirjoitti:

Vaakamies varmaan tietää mistä puhuu.Vaakamies osaa puhua myös niin,että kaksosnainen kuuntelee hän on diplomaattinen.Kasosena tiedän että olen väliin tosi rasittava,mutta myös rakastettava.Niinkuin itsekukin meistä horoskooppimerkistä riippumatta:)

Lue lisää

muutaman vuoden takaisen kirjoituksen.
Lukiessani sitä tunnistin kirjoittaneeni ja keskustelleeni " vaakamieheltä" kanssa. Olisikin mielenkiintoista löytää kyseinen kirjoittaja ja kysellä tämän päiväisiä kuulumisia.
Minä kaksosihmisenä, olen edelleen räväkkä, avulias, hyväksi käytettävä hölmö, rakastun ja petyn.
Petettynä olen todella raivoissani, syljen salamoita ja heittelen pettymyksen tuomia kiukku kimppuja.

Noin näen kaksosetnaisen! Tällä elämänkokemuksellani taidan pysyä koko loppuelämäni kaksoset merkissä, on hän sen verran ylivertainen muihin verrattuna. Ei silti mikään helmi, vaan kultaakin kalliimpi.

Vaakamieheltä kirjoitti:

Noin näen kaksosetnaisen! Tällä elämänkokemuksellani taidan pysyä koko loppuelämäni kaksoset merkissä, on hän sen verran ylivertainen muihin verrattuna. Ei silti mikään helmi, vaan kultaakin kalliimpi.

Lue lisää

Kaksosten ja Vaa¹an suhde on yksi eläinradan hienoimmista yhdistelmistä. Kaksi ilman merkkiä tulevat loistavasti toimeen keskenään ja saavat toisistaan esiin parhaimmat puolet. Hurmaamisen ammattilaiset kohtaavat ja saavat laulaa toisensa rakkauden suohon. Vaaka osaa tyydyttää Kaksosten romantiikannälän ja kunnioittaa Kaksosten itsenäisyyttä ja seurallisuutta. Siksi sinä pidät kaksosista. Ymmärrät heitä! Jestas, ihana mies!

kaksoisnainen kirjoitti:

Kaksosten ja Vaa¹an suhde on yksi eläinradan hienoimmista yhdistelmistä. Kaksi ilman merkkiä tulevat loistavasti toimeen keskenään ja saavat toisistaan esiin parhaimmat puolet. Hurmaamisen ammattilaiset kohtaavat ja saavat laulaa toisensa rakkauden suohon. Vaaka osaa tyydyttää Kaksosten romantiikannälän ja kunnioittaa Kaksosten itsenäisyyttä ja seurallisuutta. Siksi sinä pidät kaksosista. Ymmärrät heitä! Jestas, ihana mies!

Lue lisää

..mielialanvaihteluistannekin.. se jotenkin vaan sopii.. tuo sellaista särmää muuten tasapaksuun elämään.. kauriinsilmäisiä piruja.. todella viehättävä piirre. Jota kieltämättä en aluksi oikein meinannut tajuta, mutta nyt sellainen äksyily saa vain hymynvirneen suupieleen.. hyväntahtoisen sellaisen. Kertakaikkiaan ihania otuksia.. söpöjä, kuin mitkä...

Niiskuttaviin nysväkkeisiin lopullisesti kyllästynyt, kaksosetnaiseen ihastunut...

Ro

Vaakamieheltä kirjoitti:

..mielialanvaihteluistannekin.. se jotenkin vaan sopii.. tuo sellaista särmää muuten tasapaksuun elämään.. kauriinsilmäisiä piruja.. todella viehättävä piirre. Jota kieltämättä en aluksi oikein meinannut tajuta, mutta nyt sellainen äksyily saa vain hymynvirneen suupieleen.. hyväntahtoisen sellaisen. Kertakaikkiaan ihania otuksia.. söpöjä, kuin mitkä...

Niiskuttaviin nysväkkeisiin lopullisesti kyllästynyt, kaksosetnaiseen ihastunut...

Ro

Lue lisää

Onpa jännä lukea,että joku ei heti pelästy tai karkaa jos kaksonen vaihtelee mieltä tai saa niitä herkullisia tempperamenttikohtauksia (ei ne ole mitään raivokohtauksia) sellaisia,et se keksii "nyt aletaan siivoamaan" tai "lähtään lenkille" jne. kaksonenhan rakastaa liikuntaa.
Vaaka omaa juuri tuollaisen lempeän luonteen, ymmärtää ja leikkisästi virnuilee, että joopa joo taas mun ihana nainen on vauhdissa. Juuri noin pitääkin,koska eihän kukaan luonteelleen voi mitään. Sinä ilmeisesti osaat sen jalon taidon, olethan itsekkin loistava pakkaus. Vaaka ja kaksonen on loistava pari.

kaksoisnainen kirjoitti:

Onpa jännä lukea,että joku ei heti pelästy tai karkaa jos kaksonen vaihtelee mieltä tai saa niitä herkullisia tempperamenttikohtauksia (ei ne ole mitään raivokohtauksia) sellaisia,et se keksii "nyt aletaan siivoamaan" tai "lähtään lenkille" jne. kaksonenhan rakastaa liikuntaa.
Vaaka omaa juuri tuollaisen lempeän luonteen, ymmärtää ja leikkisästi virnuilee, että joopa joo taas mun ihana nainen on vauhdissa. Juuri noin pitääkin,koska eihän kukaan luonteelleen voi mitään. Sinä ilmeisesti osaat sen jalon taidon, olethan itsekkin loistava pakkaus. Vaaka ja kaksonen on loistava pari.

Lue lisää

En oikein vielä tunne olevani täydellinen.. en ehkä koskaan, mutta ainakin kasvuhalukuutta on.

Minulla meni monta kuukautta ymmärtää arvaamattomat suunnanvaihdokset.. joskus olin aivan ymmälläni.. Kauniisiin sanoihini ja tekoihini vastasi tuittupää!! Aluksi loukkannuin syvästikin ja latasin ilkeisiin sanoihin samalla tavalla takaisin. Olin aina ennen osannut pehmittää "kiukuttelun" kasvokkain, mutta nyt olin aivan uudessa tilanteessa.. En ollut ennen tuntenut näin.. sanat loukkasivat enemmän, kuin muuten olisivat tehneet. Sitten minulla olikin käytössäni vain sähköposti ja tekstiviestit.. niillä piti pärjätä! Tekstit ovat usein kylmiä ja sanat niiden takana jopa jäätäviä.. ilman katseesta löytyvää pilketta tunsin olevani aivan hukassa. Täällä kaksosten sivuilla ja vaakojenkin vastaavilla skooppisivuilla "törmäilin" muutaman kaksosetnaisen kanssa ja huomasin, ettei minulla ole syytä huoleen. Ei "omanikaan" kantaisi kaunaa mistään sanomisistani, kuten ette muutkaan ja en itsekään. Pidän tapahtunutta sananvaihtoa vain särmien hiontana.. keskinäisen luottamuksen hakemisena, joka joskus johtaa parempaan tai sitten ei. Sen näyttää aika, josta en ole huolissani, sillä jos hän piti sylistäni, niin kyllä hän sinne kömpii joskus uudelleenkin.

Pidän hänen yllätyksellisyydestään toisinkin päin. Hän saattaa pitkän hiljaisuuden ja vastaan vänkäämisen jälkeen laittaa yllättäen viestin: "Tuu hakemaan mut aamulla!" Ja sitten käyttäytyä, kuin mitään muuta ei ois hetkeä aikaisemmin ollutkaan. Näin jopa unta, että hän oli tietämättäni järjestänyt häämme.. noin vaan yht`äkkiä vaikka oli pysynytkin etäällä vastaamatta kirjeisiinikään!! Unessa olin vihaisen näköinen, ikuinen kiusanhenki kun olen, mutta salaa sisälläni olin onnellinen ja ylpeä hänen rohkeudestaan.. sitten lopetin totisena teeskentelyn, polvistuin hänen eteensä ja kosin... eihän sitä nyt vihille ilman sitä : )

Olen leijonanainen, jolla paras ystävä on kaksoset (tai vaaka, tai molemmat;). Lisäksi lähelläni on paljon kaksoset-lapsia. Liekö siitä johtuu rakkauteni kaksoset-merkkiin, että itselläni on kartassa niin paljon sitä... osaisko joku fiksu kaksoset valaista asiaa?:)

Oon lueskellut tänne kirjoittaneen nimimerkin "Vaakamieheltä" kirjoituksia ja taas jälleen kerran totean: parhaimmillan nuo vaakamiehet ovat juuri tuollaisia... aikuinen, itsetuntemuksessaan kypsä (tietää niin varmasti mitä haluaa, että ihan kadehtimaan panee) ja niin selkeän johdonmukainen ja rehellinen. Tuliko nyt liikaa ylistyksen sanoja, leijonien pahe kai.

Mielestäni vaaka ja kaksoset -merkit muistuttavat toisiaan. "Aito kaksoisnainen" sanoi kaksosten kauniista silmistä... ittelläni tulee mieleen, että kauneimmat silmät ovat tulleet vastaan juuri näillä kahdella merkillä. Muutenkin se rehellisyys... vaikka en toki ole aivan sinisilmäinen, kyllä näissä horoskooppimerkeissä on monentasoista väkeä;) Parhaimmat ystäväni vaan ovat näitä merkkejä, joten sympatiani ovat kallellaan siihen suuntaan.

tähän foorumiin kirjoitti:

Olen leijonanainen, jolla paras ystävä on kaksoset (tai vaaka, tai molemmat;). Lisäksi lähelläni on paljon kaksoset-lapsia. Liekö siitä johtuu rakkauteni kaksoset-merkkiin, että itselläni on kartassa niin paljon sitä... osaisko joku fiksu kaksoset valaista asiaa?:)

Oon lueskellut tänne kirjoittaneen nimimerkin "Vaakamieheltä" kirjoituksia ja taas jälleen kerran totean: parhaimmillan nuo vaakamiehet ovat juuri tuollaisia... aikuinen, itsetuntemuksessaan kypsä (tietää niin varmasti mitä haluaa, että ihan kadehtimaan panee) ja niin selkeän johdonmukainen ja rehellinen. Tuliko nyt liikaa ylistyksen sanoja, leijonien pahe kai.

Mielestäni vaaka ja kaksoset -merkit muistuttavat toisiaan. "Aito kaksoisnainen" sanoi kaksosten kauniista silmistä... ittelläni tulee mieleen, että kauneimmat silmät ovat tulleet vastaan juuri näillä kahdella merkillä. Muutenkin se rehellisyys... vaikka en toki ole aivan sinisilmäinen, kyllä näissä horoskooppimerkeissä on monentasoista väkeä;) Parhaimmat ystäväni vaan ovat näitä merkkejä, joten sympatiani ovat kallellaan siihen suuntaan.

Lue lisää

Jos tietäisit kuinka usein olen epävarma ja suorastaan pelokas, niin et kehuis ollenkaan ; ) Vaatii josku uskomattomasti voimia pysyä päätöksissään.. tai ei oikeastaan niissä pysymisessä, vaan pikemminkin siinä, ettei päästä epävarmuuden peikkoa sotkemaan selkeitä ajatuksiaan. Siinä suhteessa muistutan kaksosia, että joskus käyn todellista taistoa itseni kanssa. Ja siihen väliin ei parane kenenkään tulla.. vaan ei siihen taitais mahtuakaan ; )

Vaakamieheltä kirjoitti:

Jos tietäisit kuinka usein olen epävarma ja suorastaan pelokas, niin et kehuis ollenkaan ; ) Vaatii josku uskomattomasti voimia pysyä päätöksissään.. tai ei oikeastaan niissä pysymisessä, vaan pikemminkin siinä, ettei päästä epävarmuuden peikkoa sotkemaan selkeitä ajatuksiaan. Siinä suhteessa muistutan kaksosia, että joskus käyn todellista taistoa itseni kanssa. Ja siihen väliin ei parane kenenkään tulla.. vaan ei siihen taitais mahtuakaan ; )

Lue lisää

sanon ja nostan ylpeästi nenääni ;)

No, mutta, jopas tuli taas yks kiukkunen kaksonen. Älä nyt ota niin tosissasi.. olen ennenkin maininnut, ettei ole pikkulasten kateltavaa, kun oikein polkee jalkaa ja savu nousee korvista : )) Muttä kieltämättä se tekee hyvää joskus.. puhdistaa ikäänkuin.. liikojen höyryjen päästäminen. Ja aika älykkäitä tunnutte olevan kaikki.. sinäkin, joten ei se haittaa jos sen joku sanoo ääneenkin... tai siis kirjoittaa : ))))))

Vaakamieheltä kirjoitti:

No, mutta, jopas tuli taas yks kiukkunen kaksonen. Älä nyt ota niin tosissasi.. olen ennenkin maininnut, ettei ole pikkulasten kateltavaa, kun oikein polkee jalkaa ja savu nousee korvista : )) Muttä kieltämättä se tekee hyvää joskus.. puhdistaa ikäänkuin.. liikojen höyryjen päästäminen. Ja aika älykkäitä tunnutte olevan kaikki.. sinäkin, joten ei se haittaa jos sen joku sanoo ääneenkin... tai siis kirjoittaa : ))))))

Lue lisää

Näen jo melkein silmissäni vaakamiehen herrasmaisen olemuksen. Pilke silmäkulmassa, komeat nuorekkaat kasvot, ystävällisyys, iloisuus, hoikka olemus, kauniit silmät, erittäin hyvä keskustelemaan. Pitääköhän paikkaansa. Kaksosilla on taipumus "nähdä" enemmän kuin moni tietää. Katsoa sinne sieluun. Kaksonen (nainen) on juuri sellainen ,joka voi keksiä ihan mitä tahansa. Joten suosittelen, osta hääpuku valmiiksi kaappiin:)
Teidän elämästä ei tule harmaata. Tulta ja tappuraa. Rakkautta ja romantiikkaa. Sitä se on ja siittä varmaan sinäkin pidät.

Vaakamieheltä kirjoitti:

No, mutta, jopas tuli taas yks kiukkunen kaksonen. Älä nyt ota niin tosissasi.. olen ennenkin maininnut, ettei ole pikkulasten kateltavaa, kun oikein polkee jalkaa ja savu nousee korvista : )) Muttä kieltämättä se tekee hyvää joskus.. puhdistaa ikäänkuin.. liikojen höyryjen päästäminen. Ja aika älykkäitä tunnutte olevan kaikki.. sinäkin, joten ei se haittaa jos sen joku sanoo ääneenkin... tai siis kirjoittaa : ))))))

Lue lisää

No, en varsinaisesti tarkoittanut sitä typerää siten, miltä se varmaan vaikuttaa, tarkoitin lähinnä, että tuntuu jotenkin oudolta, jos joku kehuu itseään... enemmin niin, että joku toinen kehuu toista, mutta samapa se :)

Enkä ole yleensä kiukkuinen, tokaisen toisinaan vain turhankin suoraan mielipiteeni (tekeeköhän nouseva Skorpioni sen sitten?).

No jaah, mutta miten voit väittää minua älykkääksi, kun et edes tunne henkilökohtaisesti *naurahdus*? Mielenkiintoisia silti nuo päätelmäsi ja kommenttisi :3

kaksoisnainen kirjoitti:

Näen jo melkein silmissäni vaakamiehen herrasmaisen olemuksen. Pilke silmäkulmassa, komeat nuorekkaat kasvot, ystävällisyys, iloisuus, hoikka olemus, kauniit silmät, erittäin hyvä keskustelemaan. Pitääköhän paikkaansa. Kaksosilla on taipumus "nähdä" enemmän kuin moni tietää. Katsoa sinne sieluun. Kaksonen (nainen) on juuri sellainen ,joka voi keksiä ihan mitä tahansa. Joten suosittelen, osta hääpuku valmiiksi kaappiin:)
Teidän elämästä ei tule harmaata. Tulta ja tappuraa. Rakkautta ja romantiikkaa. Sitä se on ja siittä varmaan sinäkin pidät.

Lue lisää

Kiitos noinkin positiivisesta arviosta ulkonäköni suhteen... Kiharat tummat hiukset, joissa jo hiukka harmaata.. silmät tutkivan ruskeat.. menen täydestä italiaanona, espanjalaisena tai kreikkalaisena.. luultu monesti.. ja todellaki pieni kiusanhenki asuu minussa ja näkyy silmistäni.. naamassa alati parransänki tai vähän enemmän.. en ehkä niin hoikka, kuin arvelet.. siitä huolimatta vartalo levenee omasta mielestä ihan kivasti ylöspäin.. hyvässä seurassa saatan nauraa omasta mielestä liikaakin, mutta yleensä minua on luultu ylpeäksi totisuuteni vuoksi.. pituutta ja ulkoista olemusta sen verran, ettei kukaan ole osoittanut riidanhaluja minua kohtaan, ei edes ravintoloiden humalaiset. Olen ikäisekseni vieläkin hyvässä kunnossa.. harrastin nuorempana jonkin verran nyrkkeilyä, enkä ole päästänyt taitojani kokonaan ruostumaan. Eli pärjään siinä hommassa vieläkin omiksi tarpeiksi, kun on pitkät kädet, kuin apinalla, niin ulottuu tarvittaessa lyömään : )) Tuosta nyrkkeilyhommasta sen verran, että se on todella hyvä laji itsehillinnän kehittäjänä, siksi en olekaan lyönyt ketään "siviilissä".

Noin minä itseni näen, ehkä joku näkee minut rumempana... lapset ei kumminkaan pelkää : ) Itte pittää kehua, kun muut ei sitä tee, mutta kun ainakin luulee olevansa upea, niin itsetunto pysyy korkealla ; )

Varmaankin olen keskivertoa romanttisempi.. luulen niin.. tai tiedän oikeastaan.. oon rakastuneena aivan pöhkö jos suoraan sanon. Laittelen pikku lahjoja, kukkasia, kirjoittelen kauniita sanoja, runoja... hullaantuneen hullu.

Kaksonen myös kirjoitti:

No, en varsinaisesti tarkoittanut sitä typerää siten, miltä se varmaan vaikuttaa, tarkoitin lähinnä, että tuntuu jotenkin oudolta, jos joku kehuu itseään... enemmin niin, että joku toinen kehuu toista, mutta samapa se :)

Enkä ole yleensä kiukkuinen, tokaisen toisinaan vain turhankin suoraan mielipiteeni (tekeeköhän nouseva Skorpioni sen sitten?).

No jaah, mutta miten voit väittää minua älykkääksi, kun et edes tunne henkilökohtaisesti *naurahdus*? Mielenkiintoisia silti nuo päätelmäsi ja kommenttisi :3

Lue lisää

Minähän vaan opettelen vastaamaan noihin "turhankin suoriin tokaisuihin"! Siis nyt, kun olen tajunnut sen, että "teikäläisiltä" lipsahtaa tosi herkästi "ilkeä" kommentti. Ensin se tuntui, ettei teillä ole käytöstapoja, mutta sepäs onkin siltikin hyvä puoli!!! Kun rakkauden osoittaminen teille on ylivoimaisen vaikeaa, niin sellaisten tunteiden, kuten mustasukkaisuuden osoittaminen on sitäkin herkemmässä.. kun huomaa toisesta mustasukkaisuuden piston, niin sehän on sama, kuin hän olis sanonut, että tykkään sinusta! En minä, kuten ette tekään ole mustasukkaisia jos ei ole tunteita ollenkaan.. mutta annas olla, kun kiintyy, niin johan kourasee kipeästi. Se ei silti ainakaan minulla tarkoita sitä, että yrittäisi vangita tai estää toista elämästä. Pieni mustankipeys on aivan luonnollista, eikä se menoa haittaa. Mutta jos huomaan toisen menevän kokonan, niin etäännyn vähitellen kauemmas.. annan hänen mennä. Omistajaksi ja väkisinpitäjäksi minusta ei ole.

Kehuin tuossa toisessa viestissä itseäni.. ehkä huomaat siitä, että ei sillä ole niin väliä.. mikä lie ukonhorisko luulee olevansa.. Ei silläkään jos joku kehuu itseään älykkääksi, kyllä se nopeasti kirjoituksista paljastuu onko hän sitä vai ei! Se mistä "haistelin" sinun olevan älykäs, näkyi rivien välistä.. tai ehkä se oli vaistoa.. tai voihan olla, että se olikin pelkkää imarteluakin ; ))) Mutta nyt minun ei tarvitse enää arvata.. Jos sulla on huono itsetunto, luulet minun tarkoittavan jotakin. Jos taas hyvä, niin tiedät minun tarkoitavan jotakin muuta : )

Vaakamieheltä kirjoitti:

Kiitos noinkin positiivisesta arviosta ulkonäköni suhteen... Kiharat tummat hiukset, joissa jo hiukka harmaata.. silmät tutkivan ruskeat.. menen täydestä italiaanona, espanjalaisena tai kreikkalaisena.. luultu monesti.. ja todellaki pieni kiusanhenki asuu minussa ja näkyy silmistäni.. naamassa alati parransänki tai vähän enemmän.. en ehkä niin hoikka, kuin arvelet.. siitä huolimatta vartalo levenee omasta mielestä ihan kivasti ylöspäin.. hyvässä seurassa saatan nauraa omasta mielestä liikaakin, mutta yleensä minua on luultu ylpeäksi totisuuteni vuoksi.. pituutta ja ulkoista olemusta sen verran, ettei kukaan ole osoittanut riidanhaluja minua kohtaan, ei edes ravintoloiden humalaiset. Olen ikäisekseni vieläkin hyvässä kunnossa.. harrastin nuorempana jonkin verran nyrkkeilyä, enkä ole päästänyt taitojani kokonaan ruostumaan. Eli pärjään siinä hommassa vieläkin omiksi tarpeiksi, kun on pitkät kädet, kuin apinalla, niin ulottuu tarvittaessa lyömään : )) Tuosta nyrkkeilyhommasta sen verran, että se on todella hyvä laji itsehillinnän kehittäjänä, siksi en olekaan lyönyt ketään "siviilissä".

Noin minä itseni näen, ehkä joku näkee minut rumempana... lapset ei kumminkaan pelkää : ) Itte pittää kehua, kun muut ei sitä tee, mutta kun ainakin luulee olevansa upea, niin itsetunto pysyy korkealla ; )

Varmaankin olen keskivertoa romanttisempi.. luulen niin.. tai tiedän oikeastaan.. oon rakastuneena aivan pöhkö jos suoraan sanon. Laittelen pikku lahjoja, kukkasia, kirjoittelen kauniita sanoja, runoja... hullaantuneen hullu.

Lue lisää

Upean näköinen! Tiedäthän kaksosen mielikuvituksen ,hän näkee silmillään mitä kuvaillaan. Sinun naisesi on varmaan aivan lääpällään. Ruskeat silmät, huh, niitä ei voita mikään. Romanttisilla miehillä on ruskeat silmät ja se ihmeellinen rauha mikä tulee teidät herrasmiesten keskuudessa. Sitä tunnetta en antaisi pois. Elämänviisaus oikein loistaa lempeistä silmistänne.
En ole koskaan tavannut sellaista miestä, jolta saisi pieniä lahjoja. Taidanpa alkaa etsimään ihan tosissaan vaakamiestä:)

kaksoisnainen kirjoitti:

Upean näköinen! Tiedäthän kaksosen mielikuvituksen ,hän näkee silmillään mitä kuvaillaan. Sinun naisesi on varmaan aivan lääpällään. Ruskeat silmät, huh, niitä ei voita mikään. Romanttisilla miehillä on ruskeat silmät ja se ihmeellinen rauha mikä tulee teidät herrasmiesten keskuudessa. Sitä tunnetta en antaisi pois. Elämänviisaus oikein loistaa lempeistä silmistänne.
En ole koskaan tavannut sellaista miestä, jolta saisi pieniä lahjoja. Taidanpa alkaa etsimään ihan tosissaan vaakamiestä:)

Lue lisää

Niin minä toivoisin, vaan kun hän hetimiten aluksi luikahti karkuun ja sanoi, ettei aio rakastua minuun! Saattaa siis hyvinkin olla, että lahjat ja lirkutukset on menneet... niin .. ohi!

Oisit takuulla kateellinen jos tietäsit mitä kaikkea olen hänelle laitellut.. en mitään tavanomaista. Ehkä en oliskaan laitellut juuri mitään jos hän olisi ollut liian "helppo"! Tai olisin varmaankin, sillä hänen katseensa on todella kaunis.. liikuttavan kaunis, kun olen yllättänyt hänet vaikkapa isolla kimpulla ruusuja. Haluaisin nähdä sen katseen yhä uudelleen, mutta kyllä hän on visusti piiloutunut minulta.. ja piilostaan silloin tällöin sivaltaa ruoskallaan! :( Vaan ei se minua masenna.. siinäpä kiukutkoon, sillä en ole helppoa koskaan halunnutkaan.

Joitakin, myös hänelle tekemiäni runoja löytyy vaakojen puolelta keskustelusta 'pettynyt' jos jaksat kahlata niitä viestejä läpi...

Vaakamieheltä kirjoitti:

Niin minä toivoisin, vaan kun hän hetimiten aluksi luikahti karkuun ja sanoi, ettei aio rakastua minuun! Saattaa siis hyvinkin olla, että lahjat ja lirkutukset on menneet... niin .. ohi!

Oisit takuulla kateellinen jos tietäsit mitä kaikkea olen hänelle laitellut.. en mitään tavanomaista. Ehkä en oliskaan laitellut juuri mitään jos hän olisi ollut liian "helppo"! Tai olisin varmaankin, sillä hänen katseensa on todella kaunis.. liikuttavan kaunis, kun olen yllättänyt hänet vaikkapa isolla kimpulla ruusuja. Haluaisin nähdä sen katseen yhä uudelleen, mutta kyllä hän on visusti piiloutunut minulta.. ja piilostaan silloin tällöin sivaltaa ruoskallaan! :( Vaan ei se minua masenna.. siinäpä kiukutkoon, sillä en ole helppoa koskaan halunnutkaan.

Joitakin, myös hänelle tekemiäni runoja löytyy vaakojen puolelta keskustelusta 'pettynyt' jos jaksat kahlata niitä viestejä läpi...

Lue lisää

Ei enenpää eikä vähempää voisi sanoa, kuin olet hänen aarre. Tiesin,romanttinen ruskeasilmäinen hurmuri, että osaat myös runoilla.
Voi, kun ihan toivon , että olisimpa minä tämä onnellinen nainen.
Mutta miksi hän sitten kuin pakoilee,piilottelee.
Hmm. ei uskoisi mutta kaksonen on tuolta sisimmästä ujo ja herkkä. Hän haluaa myös joskus elää vapaana, häntä ei saa kahlita. Hänellä on vain joskus sellaisia "huonoja päiviä" tai "outoja hetkiä" jolloin mikään ei kiinnosta. Ehkä lataa silloin niitä akkujaan. Koska, kaksonen käy kokoajan niin valtavilla kierroksilla.

Hän varmasti pitää sinusta tosi paljon, pelkää rakastuvansa ( olisiko joskus joutunut pettymään)
Hän on häkeltynyt, että miten noin ihana mies on juuri hänelle noin ihana.
Mutta älä anna periksi siittä kaksonen pitää.

Kyllä vaakamiehet osaavat rakkauden jalon taidon. Amor-rakkaudenjumala , on antanut teille lahjan.

Kaksoisnainen kirjoitti:

Ei enenpää eikä vähempää voisi sanoa, kuin olet hänen aarre. Tiesin,romanttinen ruskeasilmäinen hurmuri, että osaat myös runoilla.
Voi, kun ihan toivon , että olisimpa minä tämä onnellinen nainen.
Mutta miksi hän sitten kuin pakoilee,piilottelee.
Hmm. ei uskoisi mutta kaksonen on tuolta sisimmästä ujo ja herkkä. Hän haluaa myös joskus elää vapaana, häntä ei saa kahlita. Hänellä on vain joskus sellaisia "huonoja päiviä" tai "outoja hetkiä" jolloin mikään ei kiinnosta. Ehkä lataa silloin niitä akkujaan. Koska, kaksonen käy kokoajan niin valtavilla kierroksilla.

Hän varmasti pitää sinusta tosi paljon, pelkää rakastuvansa ( olisiko joskus joutunut pettymään)
Hän on häkeltynyt, että miten noin ihana mies on juuri hänelle noin ihana.
Mutta älä anna periksi siittä kaksonen pitää.

Kyllä vaakamiehet osaavat rakkauden jalon taidon. Amor-rakkaudenjumala , on antanut teille lahjan.

Lue lisää

..hyvä tulee.

Toivottavasti olet oikeassa, vaikkakin häkellyttävä kokemus hän on ollut myöskin mulle. Eipähän ole ennen mennyt elämä niin sekaisin, kuin nyt.. hyvällä tavalla.

Hänellä on kokemuksia.. enemmän, kuin kenelläkään soisi olevan. Tiedän, että hän on varuillaan ja luottamuksen saavuttaminen voi viedä vuosia.. tai sitten olen vain väärä henkilö hänelle.. Oli miten oli, mutta mulla ei ole kiire enää minnekään. Tunteeni ovat olleet irtirepimisyrityksistä huolimatta varsin lujassa, joten olkoot. Kai ne sitten joskus loppuu, jos mitään ei tapahdu, mutta en aio stressata sen asian kanssa. Olen olemassa ja niin hänkin on.. ehkä joskus yhdessä, ehkä ei..

Kyllähän minä sen tiedän, että moni ottaisi ilomielin minut tällaisena, kun oon huonompanakin kelvannut. Vaan ku tuo sydän.. toisaalta se oli hyvä huomatakin.. se, että mulla on sydän.