70-luvun hoitok. pääosin myönteisiksi koettuja?

jälleen asiallisesta ja hyvin perustellusta vastauksestasi.

Tällä palstalla käsiteltävät aiheet ovat useinkin tunteita nostattavia ja välillä tuntuu, että sanojaan ei kerta kaikkiaan osaa valita niin, ettei loukkaisi ketään. Asialle ei mahda mitään, tärkeintä on kuitenkin aito pyrkimys rakentavaan keskusteluun.

"Jos ko ajanjakson tarkasteluun halutaan mukaan vl-liikkeen sisältä ihmisiä, niin keskusteluun tätyy ottaa kaikki näkökulmat mukaan. Pelkkä yksipuolinen hoitokokouksilla mässäily ei millään tavoin edesauta keskusteluyhteyden syntyä."

Olen tästäkin samaa mieltä. Provosoiva mässily (millään) ei oikeastaan ole edes keskustelua, se on manipulointia ja kritiikitöntä suhtautumista omiin subjektiivisiin tunteisiin. Siitä puuttuu vastavuoroisuus ja toisen näkemyksen ja aidon kokemuksen arvostaminen. Täsmälleen samaan sorrutaan silloinkin, kun täysin kiistetään 70-luvun hoitokokouksiin liittyvä problematiikka ja silloin aiheutetut syvät haavat.

Itse olen kiinnostunut asioiden rehellisestä kartoittamisesta monesta eri näkökulmasta. Nuo ajat ovat vaikuttaneet kauaskantoisella tavalla minunkin elämääni.

Sekin on kiinnostava kysymys, millä tavalla 70-luvun "linjantarkistus" heijastuu tämän päivän vl-kristillisyyteen.

Itselläni on se käsitys, että tuolloin kiinnitettiin paljon huomiota elämän ulkoista puolta koskeviin käytäntöihin, niistä tehtiin runsaasti uusia päätöksiä ja myös hoitokokoustoimet kohdistettiin usein niitä kohtaan, jotka eivät noihin päätöksin vahvistetuihin "Siionin näkemyksiin" ottaantuneet.

Sinä sanot, että monet löysivät tuona aikana myös "uskomisen vapauden". Mitä sillä tarkoitat? Kohdistettiinko hoitotoimenpiteitä myös "kireästi uskoviin"? Saattoiko joku siis innostua liikaan tapaorjuuteen, (vaikka ne kaikkien tuntemat vl-tavat ilmeisesti siis tuolloin uusina lanseerattiin), ja tulla hoidetuksi siitä syystä?

Ja mitä tulee anteeksipyyntöön, niin minun mielestäni se olisi SRK:n taholta ilman muuta paikallaan, olisi ollut jo kauan sitten. Mutta ymmärrän siihen liittyvät ongelmat. Mitä siitä seuraisi, jos anteeksi pyydettäisiin? Jouduttaisiin tietysti samalla sitoutumaan siihen, että ketään ei enää 70-lukulaisittain hoidettaisi. Ja paljon muutakin.

Mitä kaikkea muuta tälläkin hetkellä vl-liikkeessä vallitsevaa anteeksipyynnöllä vesitettäisiin? Eli ovatko 70-luvun vaikutukset kuitenkin vielä liian vahvasti läsnä meidän elämässämme eikä niistä olla valmiita luopumaan? Onko se syy toisaalta väistämättömältä vaikuttavan anteeksipyytämisen nihkeyteen?

ma_ria kirjoitti:

jälleen asiallisesta ja hyvin perustellusta vastauksestasi.

Tällä palstalla käsiteltävät aiheet ovat useinkin tunteita nostattavia ja välillä tuntuu, että sanojaan ei kerta kaikkiaan osaa valita niin, ettei loukkaisi ketään. Asialle ei mahda mitään, tärkeintä on kuitenkin aito pyrkimys rakentavaan keskusteluun.

"Jos ko ajanjakson tarkasteluun halutaan mukaan vl-liikkeen sisältä ihmisiä, niin keskusteluun tätyy ottaa kaikki näkökulmat mukaan. Pelkkä yksipuolinen hoitokokouksilla mässäily ei millään tavoin edesauta keskusteluyhteyden syntyä."

Olen tästäkin samaa mieltä. Provosoiva mässily (millään) ei oikeastaan ole edes keskustelua, se on manipulointia ja kritiikitöntä suhtautumista omiin subjektiivisiin tunteisiin. Siitä puuttuu vastavuoroisuus ja toisen näkemyksen ja aidon kokemuksen arvostaminen. Täsmälleen samaan sorrutaan silloinkin, kun täysin kiistetään 70-luvun hoitokokouksiin liittyvä problematiikka ja silloin aiheutetut syvät haavat.

Itse olen kiinnostunut asioiden rehellisestä kartoittamisesta monesta eri näkökulmasta. Nuo ajat ovat vaikuttaneet kauaskantoisella tavalla minunkin elämääni.

Sekin on kiinnostava kysymys, millä tavalla 70-luvun "linjantarkistus" heijastuu tämän päivän vl-kristillisyyteen.

Itselläni on se käsitys, että tuolloin kiinnitettiin paljon huomiota elämän ulkoista puolta koskeviin käytäntöihin, niistä tehtiin runsaasti uusia päätöksiä ja myös hoitokokoustoimet kohdistettiin usein niitä kohtaan, jotka eivät noihin päätöksin vahvistetuihin "Siionin näkemyksiin" ottaantuneet.

Sinä sanot, että monet löysivät tuona aikana myös "uskomisen vapauden". Mitä sillä tarkoitat? Kohdistettiinko hoitotoimenpiteitä myös "kireästi uskoviin"? Saattoiko joku siis innostua liikaan tapaorjuuteen, (vaikka ne kaikkien tuntemat vl-tavat ilmeisesti siis tuolloin uusina lanseerattiin), ja tulla hoidetuksi siitä syystä?

Ja mitä tulee anteeksipyyntöön, niin minun mielestäni se olisi SRK:n taholta ilman muuta paikallaan, olisi ollut jo kauan sitten. Mutta ymmärrän siihen liittyvät ongelmat. Mitä siitä seuraisi, jos anteeksi pyydettäisiin? Jouduttaisiin tietysti samalla sitoutumaan siihen, että ketään ei enää 70-lukulaisittain hoidettaisi. Ja paljon muutakin.

Mitä kaikkea muuta tälläkin hetkellä vl-liikkeessä vallitsevaa anteeksipyynnöllä vesitettäisiin? Eli ovatko 70-luvun vaikutukset kuitenkin vielä liian vahvasti läsnä meidän elämässämme eikä niistä olla valmiita luopumaan? Onko se syy toisaalta väistämättömältä vaikuttavan anteeksipyytämisen nihkeyteen?

Lue lisää

Kommentoin oikeastaan vain tätä kohtaa
<
Sinä sanot, että monet löysivät tuona aikana myös "uskomisen vapauden". Mitä sillä tarkoitat? Kohdistettiinko hoitotoimenpiteitä myös "kireästi uskoviin"? Saattoiko joku siis innostua liikaan tapaorjuuteen, (vaikka ne kaikkien tuntemat vl-tavat ilmeisesti siis tuolloin uusina lanseerattiin), ja tulla hoidetuksi siitä syystä?
>
Tunnen ja tiedän vliä, jotka saivat tuohon aikaan tehdä parannuksen synneistänsä. Mitä ne synnit olivat: juopumus, varkaus, jne. Heillä oli nimi, mutta he olivat kuolleet. Se, mihin sitten hoitotoimenpiteet johtivat, onkin jo pitempi juttu. Edelleen korostan, että vaakakupissa on kaksi asiaa: aito eksyneiden hoitamien ja Raamatulle vieras, lihasta tuleva. Ko ajanjaksona ilmeni molempia.

Mitä linjatarkistukseen tulee, niin se onkin mielenkiintoisempi juttu. Ilman muuta on tosi, että linjatarkistuksen yhteydessä takerruttiin paljolti tapajuttuihin. Linjaerimielisyydet tavoissa johtivat sitomisiin ja erottamisiin. Se oli ja on väärin. Se ei kuitenkaan ole väärin, että korostettiin kristityn ihmisen vaellukseen liityviä asioita, ns hyviä ja raamatullisia arvoja.

Oletko koskaan miettinyt, että missä vl-liike olisi ilman 70-luvun jaksoa?

HarmaaPöllö kirjoitti:

Kommentoin oikeastaan vain tätä kohtaa
<
Sinä sanot, että monet löysivät tuona aikana myös "uskomisen vapauden". Mitä sillä tarkoitat? Kohdistettiinko hoitotoimenpiteitä myös "kireästi uskoviin"? Saattoiko joku siis innostua liikaan tapaorjuuteen, (vaikka ne kaikkien tuntemat vl-tavat ilmeisesti siis tuolloin uusina lanseerattiin), ja tulla hoidetuksi siitä syystä?
>
Tunnen ja tiedän vliä, jotka saivat tuohon aikaan tehdä parannuksen synneistänsä. Mitä ne synnit olivat: juopumus, varkaus, jne. Heillä oli nimi, mutta he olivat kuolleet. Se, mihin sitten hoitotoimenpiteet johtivat, onkin jo pitempi juttu. Edelleen korostan, että vaakakupissa on kaksi asiaa: aito eksyneiden hoitamien ja Raamatulle vieras, lihasta tuleva. Ko ajanjaksona ilmeni molempia.

Mitä linjatarkistukseen tulee, niin se onkin mielenkiintoisempi juttu. Ilman muuta on tosi, että linjatarkistuksen yhteydessä takerruttiin paljolti tapajuttuihin. Linjaerimielisyydet tavoissa johtivat sitomisiin ja erottamisiin. Se oli ja on väärin. Se ei kuitenkaan ole väärin, että korostettiin kristityn ihmisen vaellukseen liityviä asioita, ns hyviä ja raamatullisia arvoja.

Oletko koskaan miettinyt, että missä vl-liike olisi ilman 70-luvun jaksoa?

Lue lisää

mutta kysymys on tietysti aika vaikea vastattavaksi.

Minulla ei ole riittävästi tietoa 70-luvun vaiheista, ennen kaikkea siitä, MIKSI niin toimittiin ja mihin toiminnalla oikeasti pyrittiin. Siitä tietysti, miten toimittiin, on enemmänkin tietoa.

Eli mitkä edeltävät asiat yhteiskunnassa tapahtuneen murroksen lisäksi aiheuttivat tarpeen noinkin radikaaleille toimenpiteille. Oliko silloin sellaisia ongelmia, että niihin oli perustellusti pakko tarttua? Millaisia ne olivat? Ne ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittaessa sitä, mikä tilanne olisi tänä päivänä jos 70-luvun puhdistukset olisivat jääneet tekemättä.

Tässä tulee mieleeni itselleni paljon ajatuksia synnyttänyt edesmenneen Martti Lindqvistin essee eräästä hänen teoksestaan. Siinä hän kuvailee vl-liikettä ennen 70-luvun vaiheita lämminimagoiseksi armoa ja anteeksiantamusta julistavaksi herätysliikkeeksi, jonka seuramenoon tavallisilla liikkeeseen kuulumattomilla kylänmiehillä ja -naisilla oli matala kynnys osallistua. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Alkoi kuulua tietoja yöllisistä hoitokokouksista, joissa ihmisiä vaadittiin selkä seinää vasten, kyseenalaisiakaan keinoja kaihtamatta julkiseen pakkorippiin, ilman että nämä itsekään tiesivät mistä tekivät parannusta. Samaan aikaan tulivat paljon julkisuutta saaneet ylilyönnit mm. television kanssa ym. sekä kaiken hämärältä vaikuttavan vakuudeksi vielä voimakas sisäänpäin kääntyminen, eristäytyminen. Lindqvistin mukaan vl-liikeen julkisivu ei ole palautunut ennalleen, vaan sen imagon ylle ovat hengellisen väkivallan mustat pilvet ja ihmisten toinen toisiaan kohtaan tuntema pelko heittäneet aina noiden aikojen jälkeen synkän varjonsa.

Lindqvist kysyi lopuksi kysymyksen, "Mitä vanhoillislestadiolaisuudelle tuolloin oikein tapahtui?" Se on kysymys omillakin huulillani, mitä MERKILLISTÄ meille oikein tapahtui?

Mutta itse en ole elänyt aikaa ennen 70-lukua, enkä voi sitä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen arvioida.

Takaisin kysymykseesi. Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut.

Se heijastelee negatiivisia asioita vielä tänäkin päivänä keskuuteemme, sellaisia opetuksia,jotka eivät kestä Raamatun valossa tarkastelua ja jotka toimivat niin kuin Raamatussa varoitetaan; riitaa ja epäsopua aiheuttaen, keskinäistä rakkautta rikkoen ja armoevankeliumin arvoa hämärtäen.

Oma kokemukseni hoitokouksista.
Istuin 5v pikkupoikana äitini vieressä. Äiti nousi hysteerisessä mielentilassa penkistä ylös pyytämmään väärää henkeä anteeksi, ilmeisesti meni läpi kun häntä ei erotettu.
Lapset ovat erittäin tunneherkkiä. Ajatuksia en ymmärtänyt, mutta painostava tunnelma ja äidin täysin poikkeava käyttäytyminen aiheuttivat minulle kyseisiä tilanteita kohtaan hallitsemattoman pelon. Lapselle on kaikista suurin kärsimys jos näkee omaa äitiään pahonpideltävän. Tämä on tutkittu monissa psykologisissa tutkimuksissa.

SRK:n johtomiehet olivat omasta mielestään oikealla asialla ruvetessaan kitkemään kososlaisiksi nimettyjä(huom.ei henkiä)vaan vaikutteita seurakunnista, kososlaiset vaikutteet eivät olleet tervettä kristillisyyttä. Menettelytavat olivat väärät. Kososlaisuus ei ilmennyt kuin pienessä osassa seurakuntalaisia, silti kaikki joutuivat väärän henkiopetuksen hoidon kohteeksi, n. 40 000 tuhatta ihmistä lapset. Tässä langettiin kaksinkertaiseen eksytykseen; kososlaiset synnit henkiparantamisen synnit.

Merkittävään osaan nousee myös elämäntapasäädökset esim. koulutelevisio. Oliko ollut tarpeen keksiä raamattuun pohjautumattomia syntikäsityksiä kun käsitteiden tuominen toimintatavaksi johtaa yhteisen rakkauden säröilyyn. Herkullisimpia aiheita meidän kylällä(ei oulussa) oli ilmiantaa perheitä joissa lapset olivat käyneet katsomassa koulu tv:tä.

Nämä tapahtumat ovat olleet eksytystä. Vl liike olisi tasapainoisempi ja tervehenkisempi ilman -70 luvun tradegioita. Ei kenenkään ehdoin tahdoin kannata tilata vakavia kriisejä elettäväksi, ne tulevat.

Toimintatapa eteenpäin:
SRK selvittää tilanteen ja esittää julkisen anteeksipyynnön. Ei sielunhoidollinen paranusanteeksipyyntö vaan kollektiivinen katollisen kirkon esim. mukainen. Yhteyden muodostaminen väärinhoidettuihin ja selvittää heidän halunsa sovintoon ja yhteiselle tielle astumiseen.
Tästä eteenpäin saarnavirkaa hoidetaan vain oikealla tavalla, sen kautta kirkastetaan raamatun mukaan Jumalan sanaa, sana hoitaa seurakuntaa. Turha "avaimien kalistelu" jätetään vain äärimmäisiin tilanteisiin. Tilanteisiin jossa synti on näkyvää ja ihmissilmällä havaittavaa raamatun syntikäsitykseen pohjautuvaa. Jos asianomainen neuvoista huolimatta ei halua tehdä rikkeistä parannusta,(esim.aviorikos, talousrikos, murha/tappo, juoppous) voi seurakunta (huom.yhteinen laaja mielipide) sitoa henkilön syntiin. Kun näin tehdään ollaan hyvän paimenen hoidossa, eikä hoitomiesten nöyryytettävänä.

ma_ria kirjoitti:

mutta kysymys on tietysti aika vaikea vastattavaksi.

Minulla ei ole riittävästi tietoa 70-luvun vaiheista, ennen kaikkea siitä, MIKSI niin toimittiin ja mihin toiminnalla oikeasti pyrittiin. Siitä tietysti, miten toimittiin, on enemmänkin tietoa.

Eli mitkä edeltävät asiat yhteiskunnassa tapahtuneen murroksen lisäksi aiheuttivat tarpeen noinkin radikaaleille toimenpiteille. Oliko silloin sellaisia ongelmia, että niihin oli perustellusti pakko tarttua? Millaisia ne olivat? Ne ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittaessa sitä, mikä tilanne olisi tänä päivänä jos 70-luvun puhdistukset olisivat jääneet tekemättä.

Tässä tulee mieleeni itselleni paljon ajatuksia synnyttänyt edesmenneen Martti Lindqvistin essee eräästä hänen teoksestaan. Siinä hän kuvailee vl-liikettä ennen 70-luvun vaiheita lämminimagoiseksi armoa ja anteeksiantamusta julistavaksi herätysliikkeeksi, jonka seuramenoon tavallisilla liikkeeseen kuulumattomilla kylänmiehillä ja -naisilla oli matala kynnys osallistua. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Alkoi kuulua tietoja yöllisistä hoitokokouksista, joissa ihmisiä vaadittiin selkä seinää vasten, kyseenalaisiakaan keinoja kaihtamatta julkiseen pakkorippiin, ilman että nämä itsekään tiesivät mistä tekivät parannusta. Samaan aikaan tulivat paljon julkisuutta saaneet ylilyönnit mm. television kanssa ym. sekä kaiken hämärältä vaikuttavan vakuudeksi vielä voimakas sisäänpäin kääntyminen, eristäytyminen. Lindqvistin mukaan vl-liikeen julkisivu ei ole palautunut ennalleen, vaan sen imagon ylle ovat hengellisen väkivallan mustat pilvet ja ihmisten toinen toisiaan kohtaan tuntema pelko heittäneet aina noiden aikojen jälkeen synkän varjonsa.

Lindqvist kysyi lopuksi kysymyksen, "Mitä vanhoillislestadiolaisuudelle tuolloin oikein tapahtui?" Se on kysymys omillakin huulillani, mitä MERKILLISTÄ meille oikein tapahtui?

Mutta itse en ole elänyt aikaa ennen 70-lukua, enkä voi sitä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen arvioida.

Takaisin kysymykseesi. Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut.

Se heijastelee negatiivisia asioita vielä tänäkin päivänä keskuuteemme, sellaisia opetuksia,jotka eivät kestä Raamatun valossa tarkastelua ja jotka toimivat niin kuin Raamatussa varoitetaan; riitaa ja epäsopua aiheuttaen, keskinäistä rakkautta rikkoen ja armoevankeliumin arvoa hämärtäen.

Lue lisää

Siitä on jo useita kuukausia, kun kirjoitin täne "hoitokokousten " syistä. Mielestäni selvä syy oli johdon lankeemus, eli SRK:n johtokunta lankesi ottamaan vastaan väärää rahaa. Se oli poliittista rahaa, tiettyjen puolueitten tukemiseksi.

Sen asian tiedän P.S:n kertomana, hän oli silloin johtokunnassa ja esitti, että johtokunta kertoisi lankeemuksestaan suviseurojen yhteydessä seurakansalle ja tekisi siitä parannuksen. Toiset johtokunnassa olivat eri mieltä ja syyksi kertoivat: mitä silloin SMP meistä ajattelisi? Pian P.S. sai lähteä johtokunnasta väärähenkisenä ja hoitokokoukset alkoivat.

Kun ihmisellä on suuri synti hoitamatta, niin ei silloin ainakaan Pyhä Henki johdata häntä. Kun seurakuntalaisten huomio kiinnitettiin olemattomiin vääriin henkiin ja aiheutettiin kuohuntaa ja pelkoa hoitokokouksilla, niin he eivät kiinnittäneet huomiota tähän pimeään rahaan eivätkä uskaltaneet vaatia johtokuntaa tilille siitä.

Joskus olen kiinnittänyt kirjoituksillani huomiota myös SRK:n johtokunnan lähes elinikäisiin paikkoihin. Normaalisti erovuoroiset valitaan automaattisesti uudelleen. Mitä luulette 20-30 vuoden johtokunnan jäsenyyden vaikuttavan ihmiseen? Vastaus on se, mikä on kaikkialla, missä on ihmisiä: valta sokaisee ja ihminen olettaa olevansa parempi, viisaampi ja korkeammalla kuin muut. Tässä tapauksessa rivi-vl:t uskoivat johtokunnan olevan erehtymättömän ja että sen ohjeita ja määräyksiä tulee sokeasti noudattaa.

Oman kokemukseni olen jo aikaisemmin kertonut: Olin vain yksi rivi-vl tuolloin enkä töitteni puolesta ollut ihan joka viikko ry:llä ja niinpä kotiini tultiin siitä moittimaan. Selitin työtilanteeni ja se hyväksyttiin. Mutta keskustelun kuluessa kävi ilmi, että en pitänyt oikeana erään lähisukulaiseni "sitomista". Sen jälkeen kuulin selkeästi vl-liikkeen väärän seurakuntaopin sanoman: koska seurakunta ei erehdy, sen lähettämät hoitomiehet eivät erehdy ja "hoidon" lopputulos on aivan varmasti oikea, vaikka näin lausunut hoitomies ei tiennyt yhtään mitään, mistä lähisukulaiseni "sitominen" johtui (se muuten johtui siitä, että hän oli ottanut monisteita vanhoista SRK:n julkaisuista ja levitellyt niitä. Ne nimittäin olivat selvästi ristiriidassa tuolloisen SRK:n opin kanssa ;) )

Debora kirjoitti:

Siitä on jo useita kuukausia, kun kirjoitin täne "hoitokokousten " syistä. Mielestäni selvä syy oli johdon lankeemus, eli SRK:n johtokunta lankesi ottamaan vastaan väärää rahaa. Se oli poliittista rahaa, tiettyjen puolueitten tukemiseksi.

Sen asian tiedän P.S:n kertomana, hän oli silloin johtokunnassa ja esitti, että johtokunta kertoisi lankeemuksestaan suviseurojen yhteydessä seurakansalle ja tekisi siitä parannuksen. Toiset johtokunnassa olivat eri mieltä ja syyksi kertoivat: mitä silloin SMP meistä ajattelisi? Pian P.S. sai lähteä johtokunnasta väärähenkisenä ja hoitokokoukset alkoivat.

Kun ihmisellä on suuri synti hoitamatta, niin ei silloin ainakaan Pyhä Henki johdata häntä. Kun seurakuntalaisten huomio kiinnitettiin olemattomiin vääriin henkiin ja aiheutettiin kuohuntaa ja pelkoa hoitokokouksilla, niin he eivät kiinnittäneet huomiota tähän pimeään rahaan eivätkä uskaltaneet vaatia johtokuntaa tilille siitä.

Joskus olen kiinnittänyt kirjoituksillani huomiota myös SRK:n johtokunnan lähes elinikäisiin paikkoihin. Normaalisti erovuoroiset valitaan automaattisesti uudelleen. Mitä luulette 20-30 vuoden johtokunnan jäsenyyden vaikuttavan ihmiseen? Vastaus on se, mikä on kaikkialla, missä on ihmisiä: valta sokaisee ja ihminen olettaa olevansa parempi, viisaampi ja korkeammalla kuin muut. Tässä tapauksessa rivi-vl:t uskoivat johtokunnan olevan erehtymättömän ja että sen ohjeita ja määräyksiä tulee sokeasti noudattaa.

Oman kokemukseni olen jo aikaisemmin kertonut: Olin vain yksi rivi-vl tuolloin enkä töitteni puolesta ollut ihan joka viikko ry:llä ja niinpä kotiini tultiin siitä moittimaan. Selitin työtilanteeni ja se hyväksyttiin. Mutta keskustelun kuluessa kävi ilmi, että en pitänyt oikeana erään lähisukulaiseni "sitomista". Sen jälkeen kuulin selkeästi vl-liikkeen väärän seurakuntaopin sanoman: koska seurakunta ei erehdy, sen lähettämät hoitomiehet eivät erehdy ja "hoidon" lopputulos on aivan varmasti oikea, vaikka näin lausunut hoitomies ei tiennyt yhtään mitään, mistä lähisukulaiseni "sitominen" johtui (se muuten johtui siitä, että hän oli ottanut monisteita vanhoista SRK:n julkaisuista ja levitellyt niitä. Ne nimittäin olivat selvästi ristiriidassa tuolloisen SRK:n opin kanssa ;) )

Lue lisää

Onko kyse Pudasjärven suviseuroista?

ma_ria kirjoitti:

mutta kysymys on tietysti aika vaikea vastattavaksi.

Minulla ei ole riittävästi tietoa 70-luvun vaiheista, ennen kaikkea siitä, MIKSI niin toimittiin ja mihin toiminnalla oikeasti pyrittiin. Siitä tietysti, miten toimittiin, on enemmänkin tietoa.

Eli mitkä edeltävät asiat yhteiskunnassa tapahtuneen murroksen lisäksi aiheuttivat tarpeen noinkin radikaaleille toimenpiteille. Oliko silloin sellaisia ongelmia, että niihin oli perustellusti pakko tarttua? Millaisia ne olivat? Ne ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittaessa sitä, mikä tilanne olisi tänä päivänä jos 70-luvun puhdistukset olisivat jääneet tekemättä.

Tässä tulee mieleeni itselleni paljon ajatuksia synnyttänyt edesmenneen Martti Lindqvistin essee eräästä hänen teoksestaan. Siinä hän kuvailee vl-liikettä ennen 70-luvun vaiheita lämminimagoiseksi armoa ja anteeksiantamusta julistavaksi herätysliikkeeksi, jonka seuramenoon tavallisilla liikkeeseen kuulumattomilla kylänmiehillä ja -naisilla oli matala kynnys osallistua. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Alkoi kuulua tietoja yöllisistä hoitokokouksista, joissa ihmisiä vaadittiin selkä seinää vasten, kyseenalaisiakaan keinoja kaihtamatta julkiseen pakkorippiin, ilman että nämä itsekään tiesivät mistä tekivät parannusta. Samaan aikaan tulivat paljon julkisuutta saaneet ylilyönnit mm. television kanssa ym. sekä kaiken hämärältä vaikuttavan vakuudeksi vielä voimakas sisäänpäin kääntyminen, eristäytyminen. Lindqvistin mukaan vl-liikeen julkisivu ei ole palautunut ennalleen, vaan sen imagon ylle ovat hengellisen väkivallan mustat pilvet ja ihmisten toinen toisiaan kohtaan tuntema pelko heittäneet aina noiden aikojen jälkeen synkän varjonsa.

Lindqvist kysyi lopuksi kysymyksen, "Mitä vanhoillislestadiolaisuudelle tuolloin oikein tapahtui?" Se on kysymys omillakin huulillani, mitä MERKILLISTÄ meille oikein tapahtui?

Mutta itse en ole elänyt aikaa ennen 70-lukua, enkä voi sitä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen arvioida.

Takaisin kysymykseesi. Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut.

Se heijastelee negatiivisia asioita vielä tänäkin päivänä keskuuteemme, sellaisia opetuksia,jotka eivät kestä Raamatun valossa tarkastelua ja jotka toimivat niin kuin Raamatussa varoitetaan; riitaa ja epäsopua aiheuttaen, keskinäistä rakkautta rikkoen ja armoevankeliumin arvoa hämärtäen.

Lue lisää

Ehkä menen jo ohi avauksesi, mutta haittaakohan se yhtään :)

On varmaankin vaikeaa löytää mitään yksittäistä tekijää, jotka aiheuttivat 70-luvun operaatiot. Tuossa ylempänä Debora esittää yhden syistä. Itselläni ei ole ko väitteen tueksi tai sitä vastaan yhtään argumenttia, mutta en millään jaksa uskoa tällaista syyksi.

Oikeastaan itse peilaan 70-luvun tapahtumia sen valossa, että mitä ajallisia muutoksia liikkeessämme tapahtui. Niitä olivat mm:
- leiritoiminnan käynnistäminen
- ry-talojen rakentaminen ja sen myötä vilkas myyjäistoiminta
- nuorisotyön käynnistäminen
- seuratoiminnan voimakas aktivoituminen
Hengellisiä muutoksia olivat mm:
- tapakultturin korostaminen
- seurakunnan korostaminen
- puhtauden vaaliminen
- yhtenäisyyden/yhdenmukaisuuden korostaminen
- sulkeutuminen omiin ympyröihin ("vain ryllä")
Mitä asiat olivat ensin? Oliko muna vai kana? Mitkä olivat siunaukseksi? Itselleni ne ovat vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin osan noista asioista katson olleen siunaukseksi vl-piireille. Ajattelen vaikkapa ryiden rakentamista ja nuorisotoimintaa. Kuitenkin heti tulee kysymys, että luotiinko ne sen takia, että henkijahdissa suljettiin ovia monelle suunnalle ja oli pakko tehdä tällaisia ratkaisuja.

HarmaaPöllö kirjoitti:

Ehkä menen jo ohi avauksesi, mutta haittaakohan se yhtään :)

On varmaankin vaikeaa löytää mitään yksittäistä tekijää, jotka aiheuttivat 70-luvun operaatiot. Tuossa ylempänä Debora esittää yhden syistä. Itselläni ei ole ko väitteen tueksi tai sitä vastaan yhtään argumenttia, mutta en millään jaksa uskoa tällaista syyksi.

Oikeastaan itse peilaan 70-luvun tapahtumia sen valossa, että mitä ajallisia muutoksia liikkeessämme tapahtui. Niitä olivat mm:
- leiritoiminnan käynnistäminen
- ry-talojen rakentaminen ja sen myötä vilkas myyjäistoiminta
- nuorisotyön käynnistäminen
- seuratoiminnan voimakas aktivoituminen
Hengellisiä muutoksia olivat mm:
- tapakultturin korostaminen
- seurakunnan korostaminen
- puhtauden vaaliminen
- yhtenäisyyden/yhdenmukaisuuden korostaminen
- sulkeutuminen omiin ympyröihin ("vain ryllä")
Mitä asiat olivat ensin? Oliko muna vai kana? Mitkä olivat siunaukseksi? Itselleni ne ovat vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin osan noista asioista katson olleen siunaukseksi vl-piireille. Ajattelen vaikkapa ryiden rakentamista ja nuorisotoimintaa. Kuitenkin heti tulee kysymys, että luotiinko ne sen takia, että henkijahdissa suljettiin ovia monelle suunnalle ja oli pakko tehdä tällaisia ratkaisuja.

Lue lisää

se oli silloin. Kaikki mikä tehtiin, tehtiin joko parhaalla käytössä olleella ymmärryksellä tai ylipäätään kulloinkin käytössä olleella ymmärryksellä. Kaikki mitä tehtiin, tehtiin.

Voihan aina spekuloida, se on välillä ihan kivaakin, mutta tärkeintä minusta olisi, että pyrittäisiin suhtautumaan noihin aikoihin avoimesti ja rakentavasti tämän päivän näkökulmasta. Ei ole mitään syytä jumittautua sellaisiin näkemyksiin, joihin silloin päädyttiin, mutta jotka eivät enää toimi tai ovat osoittautuneet tuolloinkin tehtyinä huonoiksi ratkaisuiksi.

Kenelläpä ei sellaisesta olisi kokemusta omassakin elämässään? Kurssia joutuu jokainen korjaamaan ja sitä sanotaan joskus jopa viisastumiseksi.

Eli vaikka yrittäisi parhaansakin, virheitä tulee. Oleellista on se, miten niihin suhtautuu.

Hyvän ja kestävän sekä huonoksi osoittautuneen tunnistamiseen tarvitaan avointa keskustelua, nöyryyttä, rakentavaa ja oikeaan pyrkivää mieltä. Ei hiljaisuusvaatimuksia, turhien kuvien kumarteluja ja itsepintaista oikeassaolemisen pakkoa. Sellaisella voi saavuttaa kyllä näennäisen auktoriteettiaseman, valtaakin ja voimaa suhteessa toiseen, mutta ei todellista kunnioitusta ja luottamusta eikä siltoja sydämestä sydämeen.

HarmaaPöllö kirjoitti:

Ehkä menen jo ohi avauksesi, mutta haittaakohan se yhtään :)

On varmaankin vaikeaa löytää mitään yksittäistä tekijää, jotka aiheuttivat 70-luvun operaatiot. Tuossa ylempänä Debora esittää yhden syistä. Itselläni ei ole ko väitteen tueksi tai sitä vastaan yhtään argumenttia, mutta en millään jaksa uskoa tällaista syyksi.

Oikeastaan itse peilaan 70-luvun tapahtumia sen valossa, että mitä ajallisia muutoksia liikkeessämme tapahtui. Niitä olivat mm:
- leiritoiminnan käynnistäminen
- ry-talojen rakentaminen ja sen myötä vilkas myyjäistoiminta
- nuorisotyön käynnistäminen
- seuratoiminnan voimakas aktivoituminen
Hengellisiä muutoksia olivat mm:
- tapakultturin korostaminen
- seurakunnan korostaminen
- puhtauden vaaliminen
- yhtenäisyyden/yhdenmukaisuuden korostaminen
- sulkeutuminen omiin ympyröihin ("vain ryllä")
Mitä asiat olivat ensin? Oliko muna vai kana? Mitkä olivat siunaukseksi? Itselleni ne ovat vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin osan noista asioista katson olleen siunaukseksi vl-piireille. Ajattelen vaikkapa ryiden rakentamista ja nuorisotoimintaa. Kuitenkin heti tulee kysymys, että luotiinko ne sen takia, että henkijahdissa suljettiin ovia monelle suunnalle ja oli pakko tehdä tällaisia ratkaisuja.

Lue lisää

Kirjoitin sinulle jo aiemmin, mutta se hävisi niiden poistettujen joukkoon.

Tuntuu hyvältä, kun sinä vilpittömästi etsit ja esität mahdollisia syitä hoitokokousten alkamisille.

Olen myös kuullut Deboran esittämistä syistä. Lienee arka asia edelleen, hajatietoja on paljonkin.

Tuona aikana siionissa en tiedä olleen mitään erityistä. Seuroissa käytiin ja talosteltiin vapaina armolapsina niinkuin siihenkin asti.

Yksi henkilö oli ylitse muiden. Häntä palvottiin ja toteltiin ja hän sai paljon apuvoimia ympäri maan. Eihän yksi mies olisi kovin pitkälle päässytkään.

Hän oli viimein kohdannut kilpailijansa, apurit käänsivät kätevästi takkinsa, mutta hänen alkuunpanemaa väärähenkioppia ei vielä tähän päivään mennessä olla peruttu. Varsinkin pakkulan viesteissä se erityisesti ilmenee.

Lukekaamme Raamattua ja tunnustuskirjoja (netin kautta) ja rukoillaan Jumalalta ymmärrystä ja selkiintymistä näidenkin asioiden kanssa!

sirkka kirjoitti:

Kirjoitin sinulle jo aiemmin, mutta se hävisi niiden poistettujen joukkoon.

Tuntuu hyvältä, kun sinä vilpittömästi etsit ja esität mahdollisia syitä hoitokokousten alkamisille.

Olen myös kuullut Deboran esittämistä syistä. Lienee arka asia edelleen, hajatietoja on paljonkin.

Tuona aikana siionissa en tiedä olleen mitään erityistä. Seuroissa käytiin ja talosteltiin vapaina armolapsina niinkuin siihenkin asti.

Yksi henkilö oli ylitse muiden. Häntä palvottiin ja toteltiin ja hän sai paljon apuvoimia ympäri maan. Eihän yksi mies olisi kovin pitkälle päässytkään.

Hän oli viimein kohdannut kilpailijansa, apurit käänsivät kätevästi takkinsa, mutta hänen alkuunpanemaa väärähenkioppia ei vielä tähän päivään mennessä olla peruttu. Varsinkin pakkulan viesteissä se erityisesti ilmenee.

Lukekaamme Raamattua ja tunnustuskirjoja (netin kautta) ja rukoillaan Jumalalta ymmärrystä ja selkiintymistä näidenkin asioiden kanssa!

Lue lisää

Itselläni ei ole juurikaan mielikuvia 70-lukua edeltäneistä tapahtumista. Niiltä osin en pysty sanomaan mitään. Sen verran kuitenkin muistan ja tiedän, että esim suhteet eivl-sukulaisiin olivat ennen ko ajanjaksoa lämpimämmät. Jakson seurauksena ehkä vlien puheet jyrkkenivät ja siitä suhteiden viileneminen. Voi olla toki vain minun ajatus ja näkemys asiaan.

Oikeastaan tuossa en etsi syitä hoitojaksoihin. En siihen pysty, koska syiden esittämisen tueksi minulla ei ole yhtään argumenttia. Mietin vain, että mitä muita asioita ko ajanjaksona tapahtui. Niitä oli paljonkin ja monet (eivät toki kaikki) niistä ovat olleet siunaukseksi v-piireille.

ma_ria kirjoitti:

se oli silloin. Kaikki mikä tehtiin, tehtiin joko parhaalla käytössä olleella ymmärryksellä tai ylipäätään kulloinkin käytössä olleella ymmärryksellä. Kaikki mitä tehtiin, tehtiin.

Voihan aina spekuloida, se on välillä ihan kivaakin, mutta tärkeintä minusta olisi, että pyrittäisiin suhtautumaan noihin aikoihin avoimesti ja rakentavasti tämän päivän näkökulmasta. Ei ole mitään syytä jumittautua sellaisiin näkemyksiin, joihin silloin päädyttiin, mutta jotka eivät enää toimi tai ovat osoittautuneet tuolloinkin tehtyinä huonoiksi ratkaisuiksi.

Kenelläpä ei sellaisesta olisi kokemusta omassakin elämässään? Kurssia joutuu jokainen korjaamaan ja sitä sanotaan joskus jopa viisastumiseksi.

Eli vaikka yrittäisi parhaansakin, virheitä tulee. Oleellista on se, miten niihin suhtautuu.

Hyvän ja kestävän sekä huonoksi osoittautuneen tunnistamiseen tarvitaan avointa keskustelua, nöyryyttä, rakentavaa ja oikeaan pyrkivää mieltä. Ei hiljaisuusvaatimuksia, turhien kuvien kumarteluja ja itsepintaista oikeassaolemisen pakkoa. Sellaisella voi saavuttaa kyllä näennäisen auktoriteettiaseman, valtaakin ja voimaa suhteessa toiseen, mutta ei todellista kunnioitusta ja luottamusta eikä siltoja sydämestä sydämeen.

Lue lisää

Olet siinä harvinaisen oikeassa, että virheistä täytyy oppia. Miksi sitten emme opi? Suurin syy on varmaan ihmisten itsekyys ja se, että vl-seurakunta on korotettu erehtymättömäksi (ko juttu unohtui siitä listasta.

Jospa virheen kohdalla mietitään sanaa anteeksi. Kuinka pieni sana ja niin hankala lausua. Mikä sen niin hankalaksi tekee? Onko syy siinä, että sanan sanoessa joudutaan tunnustamaan oma virheellisyys. Mietin asiaa joskus toisin päin, että mitä esim SRK menettäisi sanoessaan sanan anteeksi. Kasvot omien silmissä vai mitä?

ma_ria kirjoitti:

mutta kysymys on tietysti aika vaikea vastattavaksi.

Minulla ei ole riittävästi tietoa 70-luvun vaiheista, ennen kaikkea siitä, MIKSI niin toimittiin ja mihin toiminnalla oikeasti pyrittiin. Siitä tietysti, miten toimittiin, on enemmänkin tietoa.

Eli mitkä edeltävät asiat yhteiskunnassa tapahtuneen murroksen lisäksi aiheuttivat tarpeen noinkin radikaaleille toimenpiteille. Oliko silloin sellaisia ongelmia, että niihin oli perustellusti pakko tarttua? Millaisia ne olivat? Ne ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittaessa sitä, mikä tilanne olisi tänä päivänä jos 70-luvun puhdistukset olisivat jääneet tekemättä.

Tässä tulee mieleeni itselleni paljon ajatuksia synnyttänyt edesmenneen Martti Lindqvistin essee eräästä hänen teoksestaan. Siinä hän kuvailee vl-liikettä ennen 70-luvun vaiheita lämminimagoiseksi armoa ja anteeksiantamusta julistavaksi herätysliikkeeksi, jonka seuramenoon tavallisilla liikkeeseen kuulumattomilla kylänmiehillä ja -naisilla oli matala kynnys osallistua. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Alkoi kuulua tietoja yöllisistä hoitokokouksista, joissa ihmisiä vaadittiin selkä seinää vasten, kyseenalaisiakaan keinoja kaihtamatta julkiseen pakkorippiin, ilman että nämä itsekään tiesivät mistä tekivät parannusta. Samaan aikaan tulivat paljon julkisuutta saaneet ylilyönnit mm. television kanssa ym. sekä kaiken hämärältä vaikuttavan vakuudeksi vielä voimakas sisäänpäin kääntyminen, eristäytyminen. Lindqvistin mukaan vl-liikeen julkisivu ei ole palautunut ennalleen, vaan sen imagon ylle ovat hengellisen väkivallan mustat pilvet ja ihmisten toinen toisiaan kohtaan tuntema pelko heittäneet aina noiden aikojen jälkeen synkän varjonsa.

Lindqvist kysyi lopuksi kysymyksen, "Mitä vanhoillislestadiolaisuudelle tuolloin oikein tapahtui?" Se on kysymys omillakin huulillani, mitä MERKILLISTÄ meille oikein tapahtui?

Mutta itse en ole elänyt aikaa ennen 70-lukua, enkä voi sitä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen arvioida.

Takaisin kysymykseesi. Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut.

Se heijastelee negatiivisia asioita vielä tänäkin päivänä keskuuteemme, sellaisia opetuksia,jotka eivät kestä Raamatun valossa tarkastelua ja jotka toimivat niin kuin Raamatussa varoitetaan; riitaa ja epäsopua aiheuttaen, keskinäistä rakkautta rikkoen ja armoevankeliumin arvoa hämärtäen.

Lue lisää

"Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut."

kysyn (hoitokokouksista olen kantani ilmaissut riittävän monta kertaa jo aiemmin):

Mikä on "terveempää uskonnollisuutta" kuin vanhoillislestadiolaisuus? Voitko mainita esimerkkejä, lyhyesti ja selvästi.

O.M kirjoitti:

"Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut."

kysyn (hoitokokouksista olen kantani ilmaissut riittävän monta kertaa jo aiemmin):

Mikä on "terveempää uskonnollisuutta" kuin vanhoillislestadiolaisuus? Voitko mainita esimerkkejä, lyhyesti ja selvästi.

Lue lisää

"Mikä on "terveempää uskonnollisuutta" kuin vanhoillislestadiolaisuus? Voitko mainita esimerkkejä, lyhyesti ja selvästi."

Usko Jeesukseen Kristukseen, ilman vl-liikettä. Usko onnistuu hyvin ja vapaasti ilman vl-liikkeen laatimia sääntöjä joiden valossa uskominen vaikeutuu, aiheuttaa turhia pelkoja ja paineita uskomisen esteeksi, ei voi olla vapaa uskossaan.

O.M kirjoitti:

"Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut."

kysyn (hoitokokouksista olen kantani ilmaissut riittävän monta kertaa jo aiemmin):

Mikä on "terveempää uskonnollisuutta" kuin vanhoillislestadiolaisuus? Voitko mainita esimerkkejä, lyhyesti ja selvästi.

Lue lisää

Minusta on tarpeetonta ryhtyä vertailemaan erilaisten uskonnollisten ryhmien "terveyden astetta"

Vanhoillislestadiolaisuuden ydinopetus on raamatullista ja tervettä. En puhuisi siitä epäterveenä uskonnollisuutena, niin kuin en puhuisi jostain muusta kokonaisuudessaan terveempänä. Mutta uskonnollisuuden epäterveistä piirteistä voisi puhua, niitä löytyy mielestäni vanhoillislestadiolaisuudesta etenkin 1970-luvun jälkeen.

Tällaisia epäterveitä piirteitä ovat tällä palstallakin jo monesti käsitellyt erilaiset elämänvanhurskauteen liittyvät asiat joissa "yhteiset taistelusopimukset" ovat muuttuneet laeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan jopa sitoa.

Lyhyesti sanottuna kysymys on ihmisten omientuntojen vääränlaisesta sitomisesta, johon ei löydy raamatullisia perusteita.

Myöskin 70-luvulla synnytetty voimakas vastakkainasettelu "hyvien" ja "pahojen" välille, eli linnoittautuminen omien muurien sisälle ei ole ihan terve piirre. Nykyisin tällaisen vastakkainasettelun aika näyttää jo olevan vähän ohi.

Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen. Siitähän tämä hämmästyttävä volyymi tälläkin keskustelupalstalla kertoo. Karrikoiden voisi sanoa, että Suomi24 hoitaa Päivämiehen yleisönosaston tehtäviä lähestulkoon ylikuormitettuna.

Kristillisen kirkon taistelu on koko sen historian ajan ollut jatkuvaa taistelua erilaisia harhaoppeja vastaan, myös kirkon sisältä nousevia. Kaikkina aikoina on jouduttu kitkemään vääriä korostuksia pois. Se on oleva Raamatunkin mukaan aina taisteleva seurakunta, eikä mikään sille annettu nimi suojaa sitä tältä.

Ellemme ole kuuliaisia Jumalan sanan opetuksille, valvo totuudessa ja seuraa Hyvän Paimenen ääntä, meillä ei ole mitään ikuista takuuta siitä, että tietyn nimisen seurakunnan keskellä säilyy Pyhä Henki ja sen eläväksi tekevä evankeliumi.

ma_ria kirjoitti:

Minusta on tarpeetonta ryhtyä vertailemaan erilaisten uskonnollisten ryhmien "terveyden astetta"

Vanhoillislestadiolaisuuden ydinopetus on raamatullista ja tervettä. En puhuisi siitä epäterveenä uskonnollisuutena, niin kuin en puhuisi jostain muusta kokonaisuudessaan terveempänä. Mutta uskonnollisuuden epäterveistä piirteistä voisi puhua, niitä löytyy mielestäni vanhoillislestadiolaisuudesta etenkin 1970-luvun jälkeen.

Tällaisia epäterveitä piirteitä ovat tällä palstallakin jo monesti käsitellyt erilaiset elämänvanhurskauteen liittyvät asiat joissa "yhteiset taistelusopimukset" ovat muuttuneet laeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan jopa sitoa.

Lyhyesti sanottuna kysymys on ihmisten omientuntojen vääränlaisesta sitomisesta, johon ei löydy raamatullisia perusteita.

Myöskin 70-luvulla synnytetty voimakas vastakkainasettelu "hyvien" ja "pahojen" välille, eli linnoittautuminen omien muurien sisälle ei ole ihan terve piirre. Nykyisin tällaisen vastakkainasettelun aika näyttää jo olevan vähän ohi.

Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen. Siitähän tämä hämmästyttävä volyymi tälläkin keskustelupalstalla kertoo. Karrikoiden voisi sanoa, että Suomi24 hoitaa Päivämiehen yleisönosaston tehtäviä lähestulkoon ylikuormitettuna.

Kristillisen kirkon taistelu on koko sen historian ajan ollut jatkuvaa taistelua erilaisia harhaoppeja vastaan, myös kirkon sisältä nousevia. Kaikkina aikoina on jouduttu kitkemään vääriä korostuksia pois. Se on oleva Raamatunkin mukaan aina taisteleva seurakunta, eikä mikään sille annettu nimi suojaa sitä tältä.

Ellemme ole kuuliaisia Jumalan sanan opetuksille, valvo totuudessa ja seuraa Hyvän Paimenen ääntä, meillä ei ole mitään ikuista takuuta siitä, että tietyn nimisen seurakunnan keskellä säilyy Pyhä Henki ja sen eläväksi tekevä evankeliumi.

Lue lisää

HarmaaPöllö kirjoitti:

Olet siinä harvinaisen oikeassa, että virheistä täytyy oppia. Miksi sitten emme opi? Suurin syy on varmaan ihmisten itsekyys ja se, että vl-seurakunta on korotettu erehtymättömäksi (ko juttu unohtui siitä listasta.

Jospa virheen kohdalla mietitään sanaa anteeksi. Kuinka pieni sana ja niin hankala lausua. Mikä sen niin hankalaksi tekee? Onko syy siinä, että sanan sanoessa joudutaan tunnustamaan oma virheellisyys. Mietin asiaa joskus toisin päin, että mitä esim SRK menettäisi sanoessaan sanan anteeksi. Kasvot omien silmissä vai mitä?

Lue lisää

Onhan se omakohtaisestikin koetun inhimillistä, että anteeksi pyytäminen on usein hyvin vaikeaa. Etenkin, jos se liittyy sellaisiin asioihin, joissa oikeasti on loukannut toista ihmistä kunnolla. Selittäminen ja oman itsensä puolustelu tuntuu paljon luontevammalta.

Mutta siihen meillä kristittyinä on kuitenkin velvollisuus, emme voi jättää korjaamatta asioita ja "nukkua niiden päälle".

Onhan niitä syitä aika paljonkin spekuloitu täällä, että miksi SRK suhtautuu niin nihkeästi edes keskusteluun 1970-luvun vaiheista, saatikka virheiden myöntämiseen. Ehkä suurin syy voi olla seurakunnan erehtymättömyyden kyseenalaistuminen ja pelko otteen höltymisestä sen myötä.

Minäkään en kaipaa mitään syyllisten jahtaamista. Kaikilla meillä on tarpeeksi huolehtimista omissa synneissämme.

Mutta rehellinen, rakentava ja kristillisten arvojen mukainen, tuota ajanjaksoa koskeva vl-liikkeen omien virheiden myöntäminen ja sen myöntäminen, että vääryyksiin on myös langettu ja loukattu lukuisia ihmisiä, olisi paikallaan.

Niin kuin nimimerkki Vulgata jossain kauniisti sanoi, se ei olisi heikkouden osoitus vaan vahvuuden. Ja sen, että itsekin kilvoittelemme niiden oppien mukaisesti, mitä vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan, myös kokonaisena herätysliikkeenä.

ma_ria kirjoitti:

Minusta on tarpeetonta ryhtyä vertailemaan erilaisten uskonnollisten ryhmien "terveyden astetta"

Vanhoillislestadiolaisuuden ydinopetus on raamatullista ja tervettä. En puhuisi siitä epäterveenä uskonnollisuutena, niin kuin en puhuisi jostain muusta kokonaisuudessaan terveempänä. Mutta uskonnollisuuden epäterveistä piirteistä voisi puhua, niitä löytyy mielestäni vanhoillislestadiolaisuudesta etenkin 1970-luvun jälkeen.

Tällaisia epäterveitä piirteitä ovat tällä palstallakin jo monesti käsitellyt erilaiset elämänvanhurskauteen liittyvät asiat joissa "yhteiset taistelusopimukset" ovat muuttuneet laeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan jopa sitoa.

Lyhyesti sanottuna kysymys on ihmisten omientuntojen vääränlaisesta sitomisesta, johon ei löydy raamatullisia perusteita.

Myöskin 70-luvulla synnytetty voimakas vastakkainasettelu "hyvien" ja "pahojen" välille, eli linnoittautuminen omien muurien sisälle ei ole ihan terve piirre. Nykyisin tällaisen vastakkainasettelun aika näyttää jo olevan vähän ohi.

Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen. Siitähän tämä hämmästyttävä volyymi tälläkin keskustelupalstalla kertoo. Karrikoiden voisi sanoa, että Suomi24 hoitaa Päivämiehen yleisönosaston tehtäviä lähestulkoon ylikuormitettuna.

Kristillisen kirkon taistelu on koko sen historian ajan ollut jatkuvaa taistelua erilaisia harhaoppeja vastaan, myös kirkon sisältä nousevia. Kaikkina aikoina on jouduttu kitkemään vääriä korostuksia pois. Se on oleva Raamatunkin mukaan aina taisteleva seurakunta, eikä mikään sille annettu nimi suojaa sitä tältä.

Ellemme ole kuuliaisia Jumalan sanan opetuksille, valvo totuudessa ja seuraa Hyvän Paimenen ääntä, meillä ei ole mitään ikuista takuuta siitä, että tietyn nimisen seurakunnan keskellä säilyy Pyhä Henki ja sen eläväksi tekevä evankeliumi.

Lue lisää

Kirjoitit kauniisti.

Perusopetuksen terveellisyydestä en kuitenkaan olisi ihan noin varma. Mm oppi erehtymättömästä seurakunnasta ei ole terve perusopetus.

Muuten ihailen perusteellista esitystäsi ja rauhallista, kiihkotonta tapaasi kirjoittaa näistä asioista. Toivottavasti jaksat kirjoitella pitkään tällä palstalla:)

Debora kirjoitti:

Kirjoitit kauniisti.

Perusopetuksen terveellisyydestä en kuitenkaan olisi ihan noin varma. Mm oppi erehtymättömästä seurakunnasta ei ole terve perusopetus.

Muuten ihailen perusteellista esitystäsi ja rauhallista, kiihkotonta tapaasi kirjoittaa näistä asioista. Toivottavasti jaksat kirjoitella pitkään tällä palstalla:)

Lue lisää

Pitkästä aikaa!

Seurakunnan erehtymättömyyden korostuminen ja "oppi rauhanyhdistysten johtokunnista Jumalan huoneen hallituksina" muotoutuivat käsittääkseni juuri 70-luvulla.

Molempiin sisältyy piirteitä, jotka voivat johtaa epäterveeseen uskonnollisuuteen.

Lähtöoletushan itselläni oli se, että ilman 70-luvun vaiheita vl-kristillisyys edustaisi tänä päivänä terveempää uskonnollisuutta. 70-luvulla mukaan tuli epäterveen uskonnollisuuden piirteitä.

Tosin käsitykseni vl-liikkeen historiasta ennen 1970-lukua (josta oma historianikin alkaa) ovat melko hajanaiset.

ma_ria kirjoitti:

Minusta on tarpeetonta ryhtyä vertailemaan erilaisten uskonnollisten ryhmien "terveyden astetta"

Vanhoillislestadiolaisuuden ydinopetus on raamatullista ja tervettä. En puhuisi siitä epäterveenä uskonnollisuutena, niin kuin en puhuisi jostain muusta kokonaisuudessaan terveempänä. Mutta uskonnollisuuden epäterveistä piirteistä voisi puhua, niitä löytyy mielestäni vanhoillislestadiolaisuudesta etenkin 1970-luvun jälkeen.

Tällaisia epäterveitä piirteitä ovat tällä palstallakin jo monesti käsitellyt erilaiset elämänvanhurskauteen liittyvät asiat joissa "yhteiset taistelusopimukset" ovat muuttuneet laeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan jopa sitoa.

Lyhyesti sanottuna kysymys on ihmisten omientuntojen vääränlaisesta sitomisesta, johon ei löydy raamatullisia perusteita.

Myöskin 70-luvulla synnytetty voimakas vastakkainasettelu "hyvien" ja "pahojen" välille, eli linnoittautuminen omien muurien sisälle ei ole ihan terve piirre. Nykyisin tällaisen vastakkainasettelun aika näyttää jo olevan vähän ohi.

Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen. Siitähän tämä hämmästyttävä volyymi tälläkin keskustelupalstalla kertoo. Karrikoiden voisi sanoa, että Suomi24 hoitaa Päivämiehen yleisönosaston tehtäviä lähestulkoon ylikuormitettuna.

Kristillisen kirkon taistelu on koko sen historian ajan ollut jatkuvaa taistelua erilaisia harhaoppeja vastaan, myös kirkon sisältä nousevia. Kaikkina aikoina on jouduttu kitkemään vääriä korostuksia pois. Se on oleva Raamatunkin mukaan aina taisteleva seurakunta, eikä mikään sille annettu nimi suojaa sitä tältä.

Ellemme ole kuuliaisia Jumalan sanan opetuksille, valvo totuudessa ja seuraa Hyvän Paimenen ääntä, meillä ei ole mitään ikuista takuuta siitä, että tietyn nimisen seurakunnan keskellä säilyy Pyhä Henki ja sen eläväksi tekevä evankeliumi.

Lue lisää

ma_ria kirjoitti:

Minusta on tarpeetonta ryhtyä vertailemaan erilaisten uskonnollisten ryhmien "terveyden astetta"

Vanhoillislestadiolaisuuden ydinopetus on raamatullista ja tervettä. En puhuisi siitä epäterveenä uskonnollisuutena, niin kuin en puhuisi jostain muusta kokonaisuudessaan terveempänä. Mutta uskonnollisuuden epäterveistä piirteistä voisi puhua, niitä löytyy mielestäni vanhoillislestadiolaisuudesta etenkin 1970-luvun jälkeen.

Tällaisia epäterveitä piirteitä ovat tällä palstallakin jo monesti käsitellyt erilaiset elämänvanhurskauteen liittyvät asiat joissa "yhteiset taistelusopimukset" ovat muuttuneet laeiksi, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan jopa sitoa.

Lyhyesti sanottuna kysymys on ihmisten omientuntojen vääränlaisesta sitomisesta, johon ei löydy raamatullisia perusteita.

Myöskin 70-luvulla synnytetty voimakas vastakkainasettelu "hyvien" ja "pahojen" välille, eli linnoittautuminen omien muurien sisälle ei ole ihan terve piirre. Nykyisin tällaisen vastakkainasettelun aika näyttää jo olevan vähän ohi.

Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen. Siitähän tämä hämmästyttävä volyymi tälläkin keskustelupalstalla kertoo. Karrikoiden voisi sanoa, että Suomi24 hoitaa Päivämiehen yleisönosaston tehtäviä lähestulkoon ylikuormitettuna.

Kristillisen kirkon taistelu on koko sen historian ajan ollut jatkuvaa taistelua erilaisia harhaoppeja vastaan, myös kirkon sisältä nousevia. Kaikkina aikoina on jouduttu kitkemään vääriä korostuksia pois. Se on oleva Raamatunkin mukaan aina taisteleva seurakunta, eikä mikään sille annettu nimi suojaa sitä tältä.

Ellemme ole kuuliaisia Jumalan sanan opetuksille, valvo totuudessa ja seuraa Hyvän Paimenen ääntä, meillä ei ole mitään ikuista takuuta siitä, että tietyn nimisen seurakunnan keskellä säilyy Pyhä Henki ja sen eläväksi tekevä evankeliumi.

Lue lisää

"Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen."

Ei vastaa minun kokemustani.

O.M kirjoitti:

"Mielestäni kuitenkin ehkä vakavin epäterveen uskonnollisuuden piirre vanhoillislestadiolaisuudessa on avoimen ja rehellisen keskustelukulttuurin lähes täydellinen puuttuminen."

Ei vastaa minun kokemustani.

Lue lisää

Mukavaa, jos tästä asiasta on positiivisia kokemuksia. Mutta myös kokemus keskustelun vahvasta rajoittuneisuudesta on vl-liikkeessä melko yleinen.

Tarkennan vielä sen verran, että tarkoitan nyt julkiseksi luokiteltavaa keskustelua. Seurakuntailtoja, ry:n keskustelutilaisuuksia ym.

Ja myös sitä, ettei Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä. Sekin on viesti mielipiteenilmaisun tarpeellisuudesta.

Ja kysymys on nyt nimenomaan oikeasti VAPAASTA keskustelusta joka tarkoittaa sitä, että myös negatiiviseksi koettuja asioita voi spontaanistikin tuoda turvallisessa ilmapiirissä esille ja ettei sitä pidetä kielteisenä ilmiönä, vaan päinvastoin, kokonaisuuden kannalta jopa rikkautena. Näin tehdään avoimessa keskustelukulttuurissa.

Kanssapuheissa ja pienemmissä ympyröissä olen minäkin kokenut keskustelun vl-liikkeessä aina ihan vapaaksi.

ma_ria kirjoitti:

Pitkästä aikaa!

Seurakunnan erehtymättömyyden korostuminen ja "oppi rauhanyhdistysten johtokunnista Jumalan huoneen hallituksina" muotoutuivat käsittääkseni juuri 70-luvulla.

Molempiin sisältyy piirteitä, jotka voivat johtaa epäterveeseen uskonnollisuuteen.

Lähtöoletushan itselläni oli se, että ilman 70-luvun vaiheita vl-kristillisyys edustaisi tänä päivänä terveempää uskonnollisuutta. 70-luvulla mukaan tuli epäterveen uskonnollisuuden piirteitä.

Tosin käsitykseni vl-liikkeen historiasta ennen 1970-lukua (josta oma historianikin alkaa) ovat melko hajanaiset.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että muutos oppiin tuli juuri -70-luvulla, mutta edellisen kerran muutos tuli jo -30-luvulla, jolloin Rauhan Sana erkaantui.

Silloisissa pöytäkirjoissa todettiin, että opissa ei ollut virheitä, se oli oikea, mutta viaksi luettiin se, etteivät nämä erotetut olleet totelevaisia keskusyhdistykselle:)) Siis alettiin lukea synniksi tottelemattomuus seurakunnalle myös ihan ajallisissa asioissa, kuten siinä, mennäkö vaiko ei saarnaamaan Amerikkaan ja jos mennään, kuka sinne lähtee jne.

Tällöin alkoivat inhimilliset seikat, "kuka meistä on suurin" ja ketä täytyy kenenkin totella, tulla esiin. "Jumalan huoneen hallitus" taisi olla totta jo silloin. Ja hallitukselle tottelemattomat saivat eriseuran leiman:(

Olen jo ennenkin sanonut, että eriseurojen lähtökohta on inhimillinen paisuminen. Oikea oppi on niin yksinkertainen, ettei siinä tyhmäkään eksy, mutta jotain "eroa" täytyy näitten paisuneitten johtohenkilöitten tietysti keksiä, jotta voitaisiin osoittaaa, että se "eriseura" on väärässä.

Johan Juhani Raattamaa hyväksyi oikeasti uskovien joukkoon "hedbergiläiset, baptistit" ja monet muut. On paljon myöhempää perua tuo eristyminen muista herätysliikkeistä ja varsinkin se, että niissä ei saa käydä kuulemassa Jumalan sanaa.

Vielä -30-luvulla uskovaiset kävivät seuroissa niin vanhoillisten, esikoisten kuin Rauhan sanankin joukossa, eikä sitä paheksuttu.--Asia on nimittäin niin, että johtoihmiset pelkäävät, että rivi-uskovaiset huomaavat, että perusopetuksessa ei olekaan mitään eroa:) Ulkoisissa tavoissa tietysti on. Olethan itse myös erottanut nämä tapakäsitykset pois uskomisen perusasioista.

Tässä näitä hajanaisia mietteitä. Olen lukenut noita -30-luvun pöytäkirjoja, jossa käsiteltiin muutaman uskovaisen saarnamatkaa Amerikkaan ja sen seurauksena heidän pitämistään eriseuraisina, vaikka varsinainen oppi olikin oikea:(

ma_ria kirjoitti:

Mukavaa, jos tästä asiasta on positiivisia kokemuksia. Mutta myös kokemus keskustelun vahvasta rajoittuneisuudesta on vl-liikkeessä melko yleinen.

Tarkennan vielä sen verran, että tarkoitan nyt julkiseksi luokiteltavaa keskustelua. Seurakuntailtoja, ry:n keskustelutilaisuuksia ym.

Ja myös sitä, ettei Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä. Sekin on viesti mielipiteenilmaisun tarpeellisuudesta.

Ja kysymys on nyt nimenomaan oikeasti VAPAASTA keskustelusta joka tarkoittaa sitä, että myös negatiiviseksi koettuja asioita voi spontaanistikin tuoda turvallisessa ilmapiirissä esille ja ettei sitä pidetä kielteisenä ilmiönä, vaan päinvastoin, kokonaisuuden kannalta jopa rikkautena. Näin tehdään avoimessa keskustelukulttuurissa.

Kanssapuheissa ja pienemmissä ympyröissä olen minäkin kokenut keskustelun vl-liikkeessä aina ihan vapaaksi.

Lue lisää

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Debora kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että muutos oppiin tuli juuri -70-luvulla, mutta edellisen kerran muutos tuli jo -30-luvulla, jolloin Rauhan Sana erkaantui.

Silloisissa pöytäkirjoissa todettiin, että opissa ei ollut virheitä, se oli oikea, mutta viaksi luettiin se, etteivät nämä erotetut olleet totelevaisia keskusyhdistykselle:)) Siis alettiin lukea synniksi tottelemattomuus seurakunnalle myös ihan ajallisissa asioissa, kuten siinä, mennäkö vaiko ei saarnaamaan Amerikkaan ja jos mennään, kuka sinne lähtee jne.

Tällöin alkoivat inhimilliset seikat, "kuka meistä on suurin" ja ketä täytyy kenenkin totella, tulla esiin. "Jumalan huoneen hallitus" taisi olla totta jo silloin. Ja hallitukselle tottelemattomat saivat eriseuran leiman:(

Olen jo ennenkin sanonut, että eriseurojen lähtökohta on inhimillinen paisuminen. Oikea oppi on niin yksinkertainen, ettei siinä tyhmäkään eksy, mutta jotain "eroa" täytyy näitten paisuneitten johtohenkilöitten tietysti keksiä, jotta voitaisiin osoittaaa, että se "eriseura" on väärässä.

Johan Juhani Raattamaa hyväksyi oikeasti uskovien joukkoon "hedbergiläiset, baptistit" ja monet muut. On paljon myöhempää perua tuo eristyminen muista herätysliikkeistä ja varsinkin se, että niissä ei saa käydä kuulemassa Jumalan sanaa.

Vielä -30-luvulla uskovaiset kävivät seuroissa niin vanhoillisten, esikoisten kuin Rauhan sanankin joukossa, eikä sitä paheksuttu.--Asia on nimittäin niin, että johtoihmiset pelkäävät, että rivi-uskovaiset huomaavat, että perusopetuksessa ei olekaan mitään eroa:) Ulkoisissa tavoissa tietysti on. Olethan itse myös erottanut nämä tapakäsitykset pois uskomisen perusasioista.

Tässä näitä hajanaisia mietteitä. Olen lukenut noita -30-luvun pöytäkirjoja, jossa käsiteltiin muutaman uskovaisen saarnamatkaa Amerikkaan ja sen seurauksena heidän pitämistään eriseuraisina, vaikka varsinainen oppi olikin oikea:(

Lue lisää

Raamattujen mukaan siitä voi eksyä ja näin on tapahtunutkin, löytyy Raamatustakin esimerkkejä, eikä Raamattu siitä turhaan varoittele.

7. Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.(Sananl. 1)

3. Jos joku toisin opettaa, ja ei pysy meidän Herran Jesuksen Kristuksen terveellisissä sanoissa ja siinä opissa, joka jumalisuudesta on,
4. Hän on paisunut ja ei taida mitään, vaan on sairas kysymyksissä ja sanain kilvoituksissa, joista kateus, riita, häväistys ja pahat luulot tulevat, (1. Tim. 6)

3. Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himoinsa jälkeen kokoovat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät,
4. Ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeevat.(2. Tim. 4)

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Kuvaat, nimimerkki O.M., lestadiolaisuudessa käytävää "avointa keskusteluprosessia" ja sananvapauden rajoja seuraavasti.

>> Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle.

>> Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia. >>

Toisin sanoen, kristillisyydessä me käymme vain "spekulatiivista" keskustelua asioista, mutta emme käy sitä todellisesti, tosissamme. ”Keskustelu” on vain keskustelua sitaateissa, se on vain eräänlainen peli?

Sinun mukaasi toimimme oikein silloin, kun me tiedämme jo keskustelun alkaessa, että ”päädymme toteamaan että olemassa olevat tulkinnat ja ratkaisut ovat olleet ja ovat ”siunauksellisia”.

Tämän me kuuliaisesti toteamme ”tervehenkisen” keskustelun päätteeksi.

Et kai Sinä, nimimerkki O.M., sentään itsekään usko, että aikuiset ihmiset ovat valmiita tällaiseen pelleilyyn? Täsmälleen noin toimittiin Neuvostoliiton diktatuurissa.

Pelkäänpä, että näkemyksesi itse asiassa pohjimmiltaan halveksuu aitoa ihmisyyttä: ihmisen autenttisuutta.

Lopuksi toisesta asiasta.

Ikävää että tarkastelusi lopuksi turvaudut yksittäisen keskustelijan halpamaiseen leimaamiseen ja lokerointiin tavalla, joka koettelee keskustelupalstamme sääntöjen rajoja.

Tiedän, että moni muu kanssani on oppinut kunnioittamaan ja arvostamaan nimimerkki Ma-rian panosta keskusteluihimme. Olemme iloinneet taidosta ja lahjoista joita hän on rohkeasti tuonut ”vaihetuspöydälle” täällä, vastuullisesti ja sydämen ymmärrystä unohtamatta. On täysin hedelmätöntä alkaa lyödä väärä- ja oikeauskoisuusleimoja täällä keneenkään.

Tässä tulit menetelleeksi vastoin Jumalan sanaa. Itsekin toteat, että erottelujen aika on vasta ajan päättyessä, mutta käyt samalla jo erottelemaan nimeltä mainiten ohdakkeita nisujen joukosta. Uskomisen laadun arvioinnit voisi jättää itse kunkin lukijan oman harkinnan varaan.

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

kaikki eivät ole vapaasta keskustelusta O.M::n kanssa lainkaan samalla kannalla.

Toisessa ketjussa nimimerkki Nuori eläkeläinen toteaa:

" - Silloin -70 luvun eksytysten vuosina hävisi lestadiolaisuuden sisältä avoin keskustelukulttuuri. Vanhemmasta väestä kukaan ei tohdi julkisesti sanoa kuin kaikkein virallisimman fraasin, niin syvälle meni ne hoitokokousten kuulustelut ja kun nähtiin kuinka poikkipuolisesta sanasta lempattiin mies pellolle, niin ei seurakuntaäidin pelko häviä kuin haudassa. Tämä sulkeutunut keskustelukulttuuri on ongelma lestadiolaisuuden sisällä, se pitäisi saada jo avautumaan."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000013983985

Huomautus kirjoitti:

Raamattujen mukaan siitä voi eksyä ja näin on tapahtunutkin, löytyy Raamatustakin esimerkkejä, eikä Raamattu siitä turhaan varoittele.

7. Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.(Sananl. 1)

3. Jos joku toisin opettaa, ja ei pysy meidän Herran Jesuksen Kristuksen terveellisissä sanoissa ja siinä opissa, joka jumalisuudesta on,
4. Hän on paisunut ja ei taida mitään, vaan on sairas kysymyksissä ja sanain kilvoituksissa, joista kateus, riita, häväistys ja pahat luulot tulevat, (1. Tim. 6)

3. Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himoinsa jälkeen kokoovat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät,
4. Ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeevat.(2. Tim. 4)

Lue lisää

Olet takertunut sanontaani, että oikea oppi... jne. Kyseessä voi olla myös "oikea usko..jne". Mutta samaa molemmat tarkoittavat.

Kun toteat itsesi syntiseksi ja Jumalalle kelpaamattomaksi ja uskot syntisi anteeksi Jeesuksen sovintotyön tähden, niin siin se.

Panet Raamatun tekstiä paisuneista ja niihinhän minäkin vertasin. Pitää keksiä taas "oikeaa" oppia oman korvasyyhyn jälkeen ja taas on uusi eriseura tullut.

Tarkoitammekohan molemmat samaa asiaa?

Voisitko tarkentaa hieman sanontaasi "laittamattomasti sanottu"? Itse en nimittäin yhdistä omaa tekstiäni siihen käsitykseen, joka minulla on moisesta sanonnasta.

Ja olisi paljon mukaampaa keskustella jonkun selvän nimimerkin kanssa kuin epämääräisen "Huomautuksen" kanssa:)

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Kun puhut ymmärtäväisesti siitä, että Päivämies ei ota palstoilleen "eriseuraisten" mielipiteitä, niin tuskinpa ottaisivat ma_riankaan, joka on vl. Hän kun ei puhu ihan "nuottien mukaan". SRK siis selvästi rajoittaa mielipiteenvapautta myös jäseniensä suhteen.

Pidätkö kaikkia vl-ihmisiä, jotka eivät ole pilkulleen samaa mieltä kuin sinä, eriseuraisina, tai mätinä kaloina? Mistä sinä tiedät, ettet itse ole se mätä kala?

Toisaalta olen nähnyt erään riippumattoman sanomalehden lähettämän kirjeen, jossa se torjuu yleisönosaston kirjoituksen, jossa kritisoidaan vl-liikettä. Kirjeessä mainittuna syynä on ollut se, että koska SRK on heidän suuri yhteistyökumppaninsa, niin he eivät halua suututtaa sitä. Näin vl-liikkeen "sananvapaus";) on käytössä ihan tavallisten maallistenkin lehtien joukossa (siis sananvapaus on: suu tukkoon). Tässä ei ole kyse vain yhdestä maallisesta riippumattomasta sanomalehdestä, vaan niitä on useita.

Debora kirjoitti:

Olet takertunut sanontaani, että oikea oppi... jne. Kyseessä voi olla myös "oikea usko..jne". Mutta samaa molemmat tarkoittavat.

Kun toteat itsesi syntiseksi ja Jumalalle kelpaamattomaksi ja uskot syntisi anteeksi Jeesuksen sovintotyön tähden, niin siin se.

Panet Raamatun tekstiä paisuneista ja niihinhän minäkin vertasin. Pitää keksiä taas "oikeaa" oppia oman korvasyyhyn jälkeen ja taas on uusi eriseura tullut.

Tarkoitammekohan molemmat samaa asiaa?

Voisitko tarkentaa hieman sanontaasi "laittamattomasti sanottu"? Itse en nimittäin yhdistä omaa tekstiäni siihen käsitykseen, joka minulla on moisesta sanonnasta.

Ja olisi paljon mukaampaa keskustella jonkun selvän nimimerkin kanssa kuin epämääräisen "Huomautuksen" kanssa:)

Lue lisää

Laittaa = (vanh.) moittia

Laittamattomasti sanottu = oikein sanottu, ei moitittavaa

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Minun mielestäni kirjoituksesi on erinomainen esimerkki siitä, minkälaisesta ajattelutavasta nousee vahva hengellisen vallan käyttö. Tekstistäsi huokuu kova mieli lähimmäisiäsi kohtaan. Näin juuri rakennetaan niitä näkymättömiä muureja, jotka estävät vapaan ja turvallisen keskusteluilmapiirin siinonissamme.

Ajatteletko, että siionissamme mahdollisesti esiintyvää epäraamatullista opetusta ei saisi kritisoida? Mielestäni Jumalan sanaan ja keskinäiseen luottamukseemme pohjautuvaa keskustelua ei missään tapauksessa saisi nuijia niin, että aidon vapauden tilalle tulee "kuuliaisuus" joka pohjautuu pelkoon. Siinä katoavat ilo, rauha ja rakkaus sekä uskomisen vapaus.

Minusta ei ole ollenkaan sopivaa, että sinä Kristuksen kirkon l. siionin nimissä leimaat ja nimittelet ihmisiä mustavalkoisesti omien tarkoitusperiesi vahvistamiseksi. Kun määrittelet tällä palstalla käytävän keskustelun sisällön ja tavoitteet halpamaisiksi vähätellen monien herkkien kristittyjen pohdintoja ja sydämestä tulevia ajatuksia, tulet samalla määritelleeksi omien kirjoitustesi painoarvon.

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Kirjoituksesi, jonka sävy äityy loppuaan kohti jopa uhkaavaksi, hämmästyttää minua ja herättää monia kysymyksiä. Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?

Olen esittänyt ajatuksia, joita Sinun mielestäsi ei pitäisi esittää. Siitä johtuen turvaudut järeisiin hengellisiin aseisiin. Leimakirves heilahtaa nopeasti. Olen mätä kala, ohdake. Parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin kaulaani.

Eikö pitäisi kysellä, onko opetus Jumalan sanan mukaista? Eikö pitäisi ilmaista aitoa huoltaan tällaisista asioista? Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan? Tällaiset ajatuksetko ovat "eriseuraista ja ekumeenista propagandaa"?

Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia. Olisiko sillonkin uskovaisten pitänyt sulkea suunsa ja olla kuuliaisia virallisille kannanotoille, jotta näennäinen yksimielisyys olisi ylläpidetty? Raamattu siihen ei ainakaan kehota vaan päinvastoin, valvomaan.

Myöskään kaikki "päätökset" eivät ole olleet siunauksellisia, vaan niistä on aiheutunut paljon turhaa eripuraa ja jakautumista ja monet ovat tämän lisäksi osoittautuneet ajan saatossa kestämättömiksi. Siinä valossa on helppo ymmärtää, miksi Raamatussa tällaisista elämäntapoihin liittyvistä "päätöksistä" ja yksimielisyyden vaatimuksista niin paljon varoitetaan.

Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia.

Sanot vierastavasi monia ajatuksiani. Niin on laita myös minun kohdallani Sinun ajatustesi suhteen. Ne eivät edusta sitä lämmintä ja rakkaudellista vl-uskoa, jonka minä olen elämäni aikana saanut oppia tuntemaan. Mutta siitä huolimatta en kyllä helposti lähtisi luokittelemaan Sinua samalla tavoin kuin Sinä teet minulle.

Melkein korniksi asian tekee se, että kirjoitat tällaisen kirjoituksen osoittaaksesi minulle ja muille, ulkopuolisillekin, että vl-liikkeesä vallitsee vastoin minun käsityksiäni mitä vapain keskusteluilmapiiri. Millaisen viestin itse tuossa annoit juuri kyseessä olevasta asiasta?

Olen hyvin onnellinen siitä, että ympärilläni on ollut aina matkaystäviä, joiden kanssa olen voinut purkaa sydäntäni ihan vapaasti. Joiden rakkaus on perustunut totuuteen, ei miellyttämisen tai valheellisten rakennelmien ylläpitämisen. Jos sinunkaltaisesi olisivat olleet minun "kantajiani" en tiedä missä olisin.

Lopuksi, voisitko määritellä, mistä tunnistat tällä palstalla "feikki-veeällän"? Siitäkö, että hänen näkemyksensä ovat erilaisia kuin Sinun? Vai siitä, että hän käy rakentavaa keskustelua minun kanssani?

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

"En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava."

Maria ei varmasti tarkoita eriseuran luontia tms vaan vanhoillisuuden epäkohtien esiintuonteja. Sellaiseen tulee jokaisessa yhteisössä olla mahdollisuus. Meikäläisyydessä se vaan tekee siellä sinun päässäsi ilmeisen kipeää.



"Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään"

Tottakai, kun omaa uskonnollista yhteisöä kritisoidaan, kyse on tietysti sisältäpäin tulevasta kritiikistä. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Ja tuossa sinä olet hakoteillä etteikö meikäläisyydessä olisi vapaata ajatuksen ja mieleipiteenvapautta. Se on ja täytyy olla AINA.



"
Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi"

Terve oppi vanhurskauttamiseen tulee olla ja yksimielisyys siinä tulee vallita - mutta pelkästään siinä ja piste. Kyse on pelkästään vanhurskauttamisopista, eikä mistään televisioista. Sitä ei saa horjuttaa eikä sitä saa arvostella, koska se on Jumalan asettama armojärjestys.


Yksimielisyyttä ei ole mitään syytä oikeutta eikä perustettakaan kenelläkään kristityllä (tai klikillä pm toimituksessa) ulottaa maallisen elämän alueille kuten esim pukeutumissäännöiksi (meillä vaikkapa korvakoruttomuus) tms elämäntapaa koskeviksi normeiksi, joita meikäläisyydessä valitettavassti tehdään.

Sellainen lakihenkisyys vain rikkoo rakkautta ja hajoittaa seurakuntaa. Esim Luther oli todella voimakkaasti tätä mieltä. Ja voin yhtyä hänen huoleensa, aivan syystä.



"
Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.
"

Tässä kerrot todellakin sen todellisen keskustelukulttuurin. Asioita saa kyseenalaistaa spekulatiivisessa mielessä kevyin sanakääntein ja oikeassa seurassa. Niinhän tehdäänkin. Mutta tällainen sanailu ja voivottelu ei koskaan saa/voi johtaa mihinkään pitemmälle aikä syvemmälle, niin syvällä kasvatuksessamme ja asenteissamme on ihmissäännöt. Identiteettimme pohjautuu käytännössä pitkälle ulkonaisiin elämäntapoihin, joista meidät tunnetaan.


ja lopuksi. Marian kritiikki ei ole kohdistunut oppiimme, ei Kristukseen, ei mihinkään olennaiseen kristinopissamme.

Ei sinne päinkään.

Hänen kritiikkinsä kohdistuu pelkästään ummehtuneeseen sisäänpäinkääntyneeseen elämäntapaamme (joka on todellisuutta) ja sen kritisoimisen vaimennusyrityksiin (sinä) joka ei ole kunniaksi yhtään kenellekkään

oppia ei ole joku tv päätös
oppia ei ole konserttipäätös
oppia ei ole videoihin suhtautuminen

semmoisilla asioilla ei ole kristinopin kanssa mitään tekemistä

ihminen vanhurskautuu aivan muiden asioiden perusteella

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Tähän on jo aika moni vastannut, mutta kannan siitäkin huolimatta korteni kekoon. O.M.: Totesit aikaisemmin, että sinulla ei ole minkäänlaista kokemusta avoimen keskustelukulttuurin puutteesta. Kuitenkin sinä itse, nyt kun olet lukenut nimimerkki ma_rian tekstejä, annat tulla tuutin täydeltä. Syytät häntä ylikriittiseksi ja toteat, ettet löydä millään hänen teksteistään rakkautta vl-liikettä kohtaan. Sekin on mielestäsi paha asia, että muutkin kuin vl-uskovaiset pitävät hänen teksteistään.

Eiköhän ma_ria juuri tätä ole tarkoittanut avoimen keskustelukulttuurin puuttumisella. Heti, jos nostaa kissan pöydälle jostain asiasta, leimataan pimentyneeksi ja eriseuraiseksi. Tärkeintä ei taaskaan näytä olevan se, mitä Raamattu sanoo jostain asiasta vaan se, mikä on liikkeen tämänhetkinen vakaumus joidenkin uskon ulkoisten asioiden suhteen (kuten tapakulttuurisäännöt ja mm. se, missä "uskovaisen on sopiva keskustella").

Puhut lisäksi sananvapaudesta siihen sävyyn, että kyse olisi jostakin länsimaissa nautittavasta humanistisesta oikeudesta, jonka vuoksi esim. ma_ria toivoo avoimempaa keskustelua. Kyse ei ole sananvapaudesta itsestään, vaan siitä, että Raamattu velvoittaa uskovaiset valvomaan raittiin opin puolesta. Mitä olen itse lukenut ma_rian kirjoituksia, olen saanut juuri tämän kuvan hänestä - vilpittömän huolen liikkeen nykytilasta ja -suunnasta. Minkäänlaista "yleiskirkollista" sävyä en ole löytänyt, ellet sitten pidä yleiskirkollisena sitä, että ma_rian keskustelutyyliä ja -sävyä ovat ihmiset katsomuksesta riippumatta kiitelleet.

Annat myös esimerkkejä keskusteluista, jotka ovat mielestäsi osoituksia avoimesta keskustelukulttuurista ja hyvistä keskusteluista. Kuitenkin samalla esität lopputuloksen, johon keskustelujen tulee päätyä. Ei kai se ole avointa keskustelua, jos sekä keskustelutapa että keskustelun lopputulos ovat ennalta määrättyjä?

ma_ria kirjoitti:

Kirjoituksesi, jonka sävy äityy loppuaan kohti jopa uhkaavaksi, hämmästyttää minua ja herättää monia kysymyksiä. Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?

Olen esittänyt ajatuksia, joita Sinun mielestäsi ei pitäisi esittää. Siitä johtuen turvaudut järeisiin hengellisiin aseisiin. Leimakirves heilahtaa nopeasti. Olen mätä kala, ohdake. Parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin kaulaani.

Eikö pitäisi kysellä, onko opetus Jumalan sanan mukaista? Eikö pitäisi ilmaista aitoa huoltaan tällaisista asioista? Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan? Tällaiset ajatuksetko ovat "eriseuraista ja ekumeenista propagandaa"?

Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia. Olisiko sillonkin uskovaisten pitänyt sulkea suunsa ja olla kuuliaisia virallisille kannanotoille, jotta näennäinen yksimielisyys olisi ylläpidetty? Raamattu siihen ei ainakaan kehota vaan päinvastoin, valvomaan.

Myöskään kaikki "päätökset" eivät ole olleet siunauksellisia, vaan niistä on aiheutunut paljon turhaa eripuraa ja jakautumista ja monet ovat tämän lisäksi osoittautuneet ajan saatossa kestämättömiksi. Siinä valossa on helppo ymmärtää, miksi Raamatussa tällaisista elämäntapoihin liittyvistä "päätöksistä" ja yksimielisyyden vaatimuksista niin paljon varoitetaan.

Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia.

Sanot vierastavasi monia ajatuksiani. Niin on laita myös minun kohdallani Sinun ajatustesi suhteen. Ne eivät edusta sitä lämmintä ja rakkaudellista vl-uskoa, jonka minä olen elämäni aikana saanut oppia tuntemaan. Mutta siitä huolimatta en kyllä helposti lähtisi luokittelemaan Sinua samalla tavoin kuin Sinä teet minulle.

Melkein korniksi asian tekee se, että kirjoitat tällaisen kirjoituksen osoittaaksesi minulle ja muille, ulkopuolisillekin, että vl-liikkeesä vallitsee vastoin minun käsityksiäni mitä vapain keskusteluilmapiiri. Millaisen viestin itse tuossa annoit juuri kyseessä olevasta asiasta?

Olen hyvin onnellinen siitä, että ympärilläni on ollut aina matkaystäviä, joiden kanssa olen voinut purkaa sydäntäni ihan vapaasti. Joiden rakkaus on perustunut totuuteen, ei miellyttämisen tai valheellisten rakennelmien ylläpitämisen. Jos sinunkaltaisesi olisivat olleet minun "kantajiani" en tiedä missä olisin.

Lopuksi, voisitko määritellä, mistä tunnistat tällä palstalla "feikki-veeällän"? Siitäkö, että hänen näkemyksensä ovat erilaisia kuin Sinun? Vai siitä, että hän käy rakentavaa keskustelua minun kanssani?

Lue lisää

Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien. Palstalla mielellään muunnetaan mahdollisena pitäminen suoraksi syytökseksi. Sellainen on keskusteluetiketin vastaisena, jos tarkoitus on rehellinen totuuden etsiminen. Suoraan sanoen en sulje pois mahdollisuutta, että olet puhdas feikki-vl, mutta en voi myöskään sanoa pitäväni sitä todennäköisenä.

"Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?"

Pitäisikö minun kiittää kohteliaisuudesta? Tuomitsemiskortti on muuten hyvin tyypillinen yleiskirkollinen "kortti", vastaa natsikorttia poliittisissa keskusteluissa.

"Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan?"

Siinä ei ole mitään väärää vaan anteeksipyytävä ja -antava mieli on tuolloin toivottavaa. Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin. Sellainen mahdollisuus toki on, että yksittäiset ihmiset pyytäisivät anteeksi taitamattomuuksiaan. Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta.

"Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia."

Tietysti ennen eriseuroja on esiintynyt harhaoppia, koska ei hajaannuksia muuten tulisikaan. Pahennukset kuitenkin tulevat. Usein luopumus voi olla salassa pitkään ennen kuin saa kasvot julkisista vastaanseisojista. Jos harhaoppia esiintyy nyt, siitä epäilemättä muodostuu jossain vaiheessa eriseura, sillä Raamattu sanoo selvästi: "Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin" (1.Kor.11:19). Toisaalta on olemassa sekin vaara, että Jumalan seurakunta mädäntyy sisältä niin täydellisesti, että verkkojen mukana nousee vain muutama terve kala. Sanoohan Raamattu myös selvästi, Mark.13:

20 Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.

"Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia."

Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet. "Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit" (Joh.17:23). Toki ero on olemassa ja voin sanoa suoraan, että en pidä elokuvissa käyntiä tms. suoranaisena syntinä. Jostain kuitenkin kertoo, jos kristityn nimellä kulkeva jatkuvasti pitää itseään seurakuntaa viisaampana, poikkeaa jatkuvasti seurakunnan näkemyksistä jne. Omatunto on ruotsin kielessä yhteistieto. Minulla on käsitys, että Jumalan seurakunta on päättänyt asioita vaikutettuna Pyhältä Hengeltä ja tiedän, että se kuuluu myös vl-oppiin olennaisena osana. Seurakunnan kykenemättömyyttä jäseniään parempiin päätöksiin on perusteltu yhteiskuntatieteiden puolelta tutulla väitteellä, että lauma voi olla yksilöidensä summa. Kaikki tiimityötä tai yhteiskuntasuunnittelua tuntevat tietävät kuitenkin, ettei hyvä tiimi ole vain jäsentensä summa eikä hyvin toimiva yhteiskunta vain yksilöidensä muodostama kasa. Se on enemmän. Niin on myös Jumalan seurakunta. Mutta nyt minulla on kiire, joten huomisiin.

O.M kirjoitti:

Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien. Palstalla mielellään muunnetaan mahdollisena pitäminen suoraksi syytökseksi. Sellainen on keskusteluetiketin vastaisena, jos tarkoitus on rehellinen totuuden etsiminen. Suoraan sanoen en sulje pois mahdollisuutta, että olet puhdas feikki-vl, mutta en voi myöskään sanoa pitäväni sitä todennäköisenä.

"Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?"

Pitäisikö minun kiittää kohteliaisuudesta? Tuomitsemiskortti on muuten hyvin tyypillinen yleiskirkollinen "kortti", vastaa natsikorttia poliittisissa keskusteluissa.

"Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan?"

Siinä ei ole mitään väärää vaan anteeksipyytävä ja -antava mieli on tuolloin toivottavaa. Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin. Sellainen mahdollisuus toki on, että yksittäiset ihmiset pyytäisivät anteeksi taitamattomuuksiaan. Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta.

"Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia."

Tietysti ennen eriseuroja on esiintynyt harhaoppia, koska ei hajaannuksia muuten tulisikaan. Pahennukset kuitenkin tulevat. Usein luopumus voi olla salassa pitkään ennen kuin saa kasvot julkisista vastaanseisojista. Jos harhaoppia esiintyy nyt, siitä epäilemättä muodostuu jossain vaiheessa eriseura, sillä Raamattu sanoo selvästi: "Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin" (1.Kor.11:19). Toisaalta on olemassa sekin vaara, että Jumalan seurakunta mädäntyy sisältä niin täydellisesti, että verkkojen mukana nousee vain muutama terve kala. Sanoohan Raamattu myös selvästi, Mark.13:

20 Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.

"Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia."

Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet. "Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit" (Joh.17:23). Toki ero on olemassa ja voin sanoa suoraan, että en pidä elokuvissa käyntiä tms. suoranaisena syntinä. Jostain kuitenkin kertoo, jos kristityn nimellä kulkeva jatkuvasti pitää itseään seurakuntaa viisaampana, poikkeaa jatkuvasti seurakunnan näkemyksistä jne. Omatunto on ruotsin kielessä yhteistieto. Minulla on käsitys, että Jumalan seurakunta on päättänyt asioita vaikutettuna Pyhältä Hengeltä ja tiedän, että se kuuluu myös vl-oppiin olennaisena osana. Seurakunnan kykenemättömyyttä jäseniään parempiin päätöksiin on perusteltu yhteiskuntatieteiden puolelta tutulla väitteellä, että lauma voi olla yksilöidensä summa. Kaikki tiimityötä tai yhteiskuntasuunnittelua tuntevat tietävät kuitenkin, ettei hyvä tiimi ole vain jäsentensä summa eikä hyvin toimiva yhteiskunta vain yksilöidensä muodostama kasa. Se on enemmän. Niin on myös Jumalan seurakunta. Mutta nyt minulla on kiire, joten huomisiin.

Lue lisää

silloin kun kristillisyytemme pääjulkaisu tuhlaa kallista palstatilaansa kirjoittamalla tyyliin "uskovainen ei voi hyvällä omallatunnolla katsoa urheilukilpailuja katsomosta käsin", on tullut aika havahtua, missä mennään, kuka vie ja minne päin....

O.M kirjoitti:

Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien. Palstalla mielellään muunnetaan mahdollisena pitäminen suoraksi syytökseksi. Sellainen on keskusteluetiketin vastaisena, jos tarkoitus on rehellinen totuuden etsiminen. Suoraan sanoen en sulje pois mahdollisuutta, että olet puhdas feikki-vl, mutta en voi myöskään sanoa pitäväni sitä todennäköisenä.

"Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?"

Pitäisikö minun kiittää kohteliaisuudesta? Tuomitsemiskortti on muuten hyvin tyypillinen yleiskirkollinen "kortti", vastaa natsikorttia poliittisissa keskusteluissa.

"Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan?"

Siinä ei ole mitään väärää vaan anteeksipyytävä ja -antava mieli on tuolloin toivottavaa. Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin. Sellainen mahdollisuus toki on, että yksittäiset ihmiset pyytäisivät anteeksi taitamattomuuksiaan. Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta.

"Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia."

Tietysti ennen eriseuroja on esiintynyt harhaoppia, koska ei hajaannuksia muuten tulisikaan. Pahennukset kuitenkin tulevat. Usein luopumus voi olla salassa pitkään ennen kuin saa kasvot julkisista vastaanseisojista. Jos harhaoppia esiintyy nyt, siitä epäilemättä muodostuu jossain vaiheessa eriseura, sillä Raamattu sanoo selvästi: "Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin" (1.Kor.11:19). Toisaalta on olemassa sekin vaara, että Jumalan seurakunta mädäntyy sisältä niin täydellisesti, että verkkojen mukana nousee vain muutama terve kala. Sanoohan Raamattu myös selvästi, Mark.13:

20 Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.

"Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia."

Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet. "Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit" (Joh.17:23). Toki ero on olemassa ja voin sanoa suoraan, että en pidä elokuvissa käyntiä tms. suoranaisena syntinä. Jostain kuitenkin kertoo, jos kristityn nimellä kulkeva jatkuvasti pitää itseään seurakuntaa viisaampana, poikkeaa jatkuvasti seurakunnan näkemyksistä jne. Omatunto on ruotsin kielessä yhteistieto. Minulla on käsitys, että Jumalan seurakunta on päättänyt asioita vaikutettuna Pyhältä Hengeltä ja tiedän, että se kuuluu myös vl-oppiin olennaisena osana. Seurakunnan kykenemättömyyttä jäseniään parempiin päätöksiin on perusteltu yhteiskuntatieteiden puolelta tutulla väitteellä, että lauma voi olla yksilöidensä summa. Kaikki tiimityötä tai yhteiskuntasuunnittelua tuntevat tietävät kuitenkin, ettei hyvä tiimi ole vain jäsentensä summa eikä hyvin toimiva yhteiskunta vain yksilöidensä muodostama kasa. Se on enemmän. Niin on myös Jumalan seurakunta. Mutta nyt minulla on kiire, joten huomisiin.

Lue lisää

Kirjoitat näin: "Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta."

Kuitenkin mm. Seppo Lohi on todennut (hiljaittain ilmestynyt Kotimaa-lehden artikkeli), että 70-luvulla oli paljon opillisia ongelmia, kuten "parannuksen vaatimisen "vääristä hengistä", julkirippi ja siihen liittyvä sanelu, yksilön omantunnon vähättely ja oppi rauhanyhdistysten johtokunnista "Jumalan huoneenhallituksena".

Jos joku on erotettu "väärän hengen" vuoksi, niin silloi hänet on erotettu väärin perustein. Miksi vaadit tällaista ihmista parannuksen tekoon?

kuinka heidän käy? kirjoitti:

Kirjoitat näin: "Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta."

Kuitenkin mm. Seppo Lohi on todennut (hiljaittain ilmestynyt Kotimaa-lehden artikkeli), että 70-luvulla oli paljon opillisia ongelmia, kuten "parannuksen vaatimisen "vääristä hengistä", julkirippi ja siihen liittyvä sanelu, yksilön omantunnon vähättely ja oppi rauhanyhdistysten johtokunnista "Jumalan huoneenhallituksena".

Jos joku on erotettu "väärän hengen" vuoksi, niin silloi hänet on erotettu väärin perustein. Miksi vaadit tällaista ihmista parannuksen tekoon?

Lue lisää

unohtaa menneet,antaa anteeksi. Siinä ratkaisu

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

"Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä"

O.M., haluan nostaa esille näkökulman, jota et ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä. Sama koskee julkista keskusteluakin. Mutta vl-yhteisön tarkoitus on Jumalan valtakunta. Ja Jumalan valtakunnassa ei ole kyse aatteesta eikä oikeastaan "uskonnostakaan".

Jumalan valtakunnan tarkoitus on Jumalan rauha ihmisen sydämessä. Se on perustavampi asia kuin mielipiteet tai propaganda tai "uskonto". Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa". Jumalan rauha ei ole kielellinen asia ollenkaan. Jumalan rauhan välttämätön (joskaan ei ehkä riittävä) ehto on, että ihminen on aito, autenttinen. Jos Jumalan armon ehdoksi pannaan sitoutuminen ideologiaan tai valmiiksi leivottuihin mielipiteisiin tai "uskontoon", menetetään aitouden mahdollisuus.

Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus. Aitous on Jumalan lapsena olemisen ehto. Oikeaoppisuuden merkitys on hämärämpi.

Jumalan valtakuntaa ei voi pohjimmiltaan hallita kielellisesti, opillisesti. Kyseessä on hengellinen asia.

Tiedän kirjoittavani radikaalia tekstiä. Muut sinulle vastanneet eivät ehkä allekirjoittaisi tätä tekstiäni. Mutta eikö olekin niin, että Jumalan valtakunta ei ole aate, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa?

O.M kirjoitti:

Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien. Palstalla mielellään muunnetaan mahdollisena pitäminen suoraksi syytökseksi. Sellainen on keskusteluetiketin vastaisena, jos tarkoitus on rehellinen totuuden etsiminen. Suoraan sanoen en sulje pois mahdollisuutta, että olet puhdas feikki-vl, mutta en voi myöskään sanoa pitäväni sitä todennäköisenä.

"Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?"

Pitäisikö minun kiittää kohteliaisuudesta? Tuomitsemiskortti on muuten hyvin tyypillinen yleiskirkollinen "kortti", vastaa natsikorttia poliittisissa keskusteluissa.

"Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan?"

Siinä ei ole mitään väärää vaan anteeksipyytävä ja -antava mieli on tuolloin toivottavaa. Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin. Sellainen mahdollisuus toki on, että yksittäiset ihmiset pyytäisivät anteeksi taitamattomuuksiaan. Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta.

"Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia."

Tietysti ennen eriseuroja on esiintynyt harhaoppia, koska ei hajaannuksia muuten tulisikaan. Pahennukset kuitenkin tulevat. Usein luopumus voi olla salassa pitkään ennen kuin saa kasvot julkisista vastaanseisojista. Jos harhaoppia esiintyy nyt, siitä epäilemättä muodostuu jossain vaiheessa eriseura, sillä Raamattu sanoo selvästi: "Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin" (1.Kor.11:19). Toisaalta on olemassa sekin vaara, että Jumalan seurakunta mädäntyy sisältä niin täydellisesti, että verkkojen mukana nousee vain muutama terve kala. Sanoohan Raamattu myös selvästi, Mark.13:

20 Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.

"Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia."

Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet. "Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit" (Joh.17:23). Toki ero on olemassa ja voin sanoa suoraan, että en pidä elokuvissa käyntiä tms. suoranaisena syntinä. Jostain kuitenkin kertoo, jos kristityn nimellä kulkeva jatkuvasti pitää itseään seurakuntaa viisaampana, poikkeaa jatkuvasti seurakunnan näkemyksistä jne. Omatunto on ruotsin kielessä yhteistieto. Minulla on käsitys, että Jumalan seurakunta on päättänyt asioita vaikutettuna Pyhältä Hengeltä ja tiedän, että se kuuluu myös vl-oppiin olennaisena osana. Seurakunnan kykenemättömyyttä jäseniään parempiin päätöksiin on perusteltu yhteiskuntatieteiden puolelta tutulla väitteellä, että lauma voi olla yksilöidensä summa. Kaikki tiimityötä tai yhteiskuntasuunnittelua tuntevat tietävät kuitenkin, ettei hyvä tiimi ole vain jäsentensä summa eikä hyvin toimiva yhteiskunta vain yksilöidensä muodostama kasa. Se on enemmän. Niin on myös Jumalan seurakunta. Mutta nyt minulla on kiire, joten huomisiin.

Lue lisää

"Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien."

Kuljetat ajatusta niin selkeästi tuohon suuntaan, että et voi syyttää palstan ilmapiiriä etkä ketään muuta kuin itseäsi siitä, että tekstisi tulkittiin niin kuin tulkittiin. Muun väittäminen on saivartelua ja tahallista kiertelyä. Kaikki vastuu ei ole lukijalla, päinvastoin kuin te savolaiset väitätte :)

Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva.

Anteeksipyyntö, mitä tarkoitan, ei olisi luonteeltaan rippi, jossa pyydetään Jumalalta anteeksiantoa. Se olisi SRK:n nimissä tehtävä julkilausuma, jossa selkeästi todettaisiin 70-luvulla SRK:n johdolla tapahtuneet väärinkäytökset ja henkiset pahoinpitelyt sopimattomiksi. Samalla tulisi muistutettua siitä, että tällaisiin vahingollisiin menettelyihin ei tulisi vastaisuudessa ryhtyä.

Kun on monelta taholta esitetty toivomus, että tuolloin väärin kohdellut ottaisivat yhteyttä "hoitajiinsa", julkilausuman muodossa esitetyn kädenojennuksen myötä myös kynnys tuohon laskisi kohtuulliseksi. Minusta se olisi pelkästään rakentavan kristillisen sovintomielen ilmaisu. Se olisi myös vl-liikkeen ulkopuolelle hyvä viesti meidän toimintatavoistamme.

"Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet."

Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee? Mitä?

Luther sanoutuu selkeästi irti sellaisesta opetuksesta. Hän myös korostaa Raamatulla perustellen, etteivät kulttuuriset elämäntapaopetukset ole Pyhän Hengen työtä ja että Pyhän Hengen sekoittaminen sellaisiin asioihin on harhaoppia.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö terveellistä ja kristillisiin arvoihin pohjaavaa elämäntapaa tulisi kannattaa ja opettaa. Kuka meistä muuta edes haluaisi?

Mutta ehdottomiksi säännöiksi tehtyinä ja uskonvanhurskauteen sekoitettuina ne muodostavat opillisen ongelman, josta Raamattu selkeästi varoittaa.

"Kristus sanoo niistä, jotka vaativat kuuliaisutta ihmissääntöjä kohtaan: "Älkää heistä välittäkö; he ovat sokeita sokeain taluttajia" (Matt. 15), ja hylkää sellaisen jumalanpalveluksen sanoen: "Jokainen istutus, jota minun Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois."

Jos piispoilla on oikeus rasittaa omiatuntoja tällaisilla säännöksillä, niin miksi sitten Raamattu niin usein kieltää asettamasta ihmissääntöjä? Miksi se kutsuu niitä riivaajain opeiksi? Olisikohan Pyhä Henki aiheetta varoittanut tästä kaikesta jo ennakolta?" (Luther, Augsburgin tunnustus)

Raamatussa jatkuvasti toistettu varoitus kategoristen elämäntapavaatimusten vaarallisuudesta on eri asia kuin kristityn mielestä nouseva luonnollinen halu "elää puhtaasti ja siviästi". Em. synnyttävät ansiota ja väärää luokittelua ja inhimillisestä rajallisuudestaan johtuvassa ymmärtämättömyydessään ne aiheuttavat riitoja ja eripuraa, rikkovat rakkautta. Ne loitontavat oleellisesta ja saattavat ihmiset kiistelemään "lillukanvarsista".

70-luvulla mentiin näissä asioissa harhaan kipein seurauksin. Ja viime aikoina on jälleen kuulunut kovia ja vaativia äänenpainoja samasta aiheesta. Minusta kysymys on vaarallisesta ilmiöstä, josta Siionissa puhutaan ja kannetaan paljon huolta.

Elämäntavat ja niihin liittyvät monenkirjavat mielipiteet pitäisi asettaa omalle paikalleen ja nostaa kaiken sellaisen yli rohkeasti katseensa Golgatan keskimmäiselle ristille. Siinä on meidänkin vl-uskovaisten ainoa toivo ja pelastus.

Sitä lohdullista sanomaa me uskovaiset ihmiset tarvitsisimme monissa murheissamme entistä voimallisemmin tämän kuohuvan ajan keskellä.

mehem kirjoitti:

"Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä"

O.M., haluan nostaa esille näkökulman, jota et ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä. Sama koskee julkista keskusteluakin. Mutta vl-yhteisön tarkoitus on Jumalan valtakunta. Ja Jumalan valtakunnassa ei ole kyse aatteesta eikä oikeastaan "uskonnostakaan".

Jumalan valtakunnan tarkoitus on Jumalan rauha ihmisen sydämessä. Se on perustavampi asia kuin mielipiteet tai propaganda tai "uskonto". Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa". Jumalan rauha ei ole kielellinen asia ollenkaan. Jumalan rauhan välttämätön (joskaan ei ehkä riittävä) ehto on, että ihminen on aito, autenttinen. Jos Jumalan armon ehdoksi pannaan sitoutuminen ideologiaan tai valmiiksi leivottuihin mielipiteisiin tai "uskontoon", menetetään aitouden mahdollisuus.

Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus. Aitous on Jumalan lapsena olemisen ehto. Oikeaoppisuuden merkitys on hämärämpi.

Jumalan valtakuntaa ei voi pohjimmiltaan hallita kielellisesti, opillisesti. Kyseessä on hengellinen asia.

Tiedän kirjoittavani radikaalia tekstiä. Muut sinulle vastanneet eivät ehkä allekirjoittaisi tätä tekstiäni. Mutta eikö olekin niin, että Jumalan valtakunta ei ole aate, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa?

Lue lisää

Minusta kirjoitat asian ytimeen.

Jotain tällaista hapuilin itsekin selittäessäni, että sellaiseen sitoutuminen uskon nimissä, jota oikeasti ei usko, synnyttää ihmiselle itselleen valheellisia rakennelmia.

Eikä sellainen voi koskaan olla oikein. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin rehellisyys ja autenttisuus.

O.M kirjoitti:

Kokemukseni mukaan myös ry:n keskusteluilloissa on voitu kyseenalaistaen keskustella yhteisistä päätöksistä, myös niitä kritisoiden ja rinnakkaisesimerkkeihin vertaillen. Näin on tapahtunut etenkin pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien yhteenvedoissa on sitten keskustelujen pohjalta todettu kannanottojen siunauksellisuus kristillisyydelle. On minulla kokemusta myös jäykemmistä keskusteluista, mutta niin on myös työ- ja koulumaailmasta. En siis voi sanoa jäykkyyden johtuneen kristillisyydestä.

"Siionin julkaisuissa ole yleisöpalstoja, joissa voisi nimellään tai anonyyminä esittää mielipiteitään, niin kuin yleensä lehdissä."

Ajatus by Debora. Tosiasiassa Päivämieheen voi kirjoittaa mielipiteitä mm. kolumnipalstalle. En näe mitään syytä, miksi Päivämiehen pitäisi olla eriseurojen tai ekumenian väitteiden levityskanava. Niihin tarkoitusperiin löytyy maassamme muita kanavia, mm. suomi24. :-)

Koska vl:suutta usein syytetään sananvapauden rajoittamisesta, lienee syytä määritellä sananvapaus paremmin niille, joille se vaikuttaa olevan epäselvä.

Sananvapaus ei ole sitä, että kokoomuksen pää-äänenkannattajan pitäisi toimia kommunismin tai sosiaalidemokratian levityskanavana. Sananvapaus on sitä, että lehdellä on oikeus päättää, mitä kirjoituksia se julkaisee ja mitä jättää julkaisematta. Ehkä ymmärrät tätä taustaa vasten, että Päivämiehen tehtävä ei ole julkaista eriseuraista ja ekumeenista propagandaa.

Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä.

Sananvapaus tai ajatuksenvapaus on äärimmäisen heikko yritys kritisoida "sisältä päin" jotain tiettyyn oppiin sitoutunutta uskonnollisuutta. Jos ihmisen ajattelu ei mahdu ko. vakaumuksen asettamiin raameihin, hän ei edusta tätä vakaumusta eikä asiaa auta, vaikka hän yrittäisi saada ystäviään muuttamaan näkemystään.

Tiedän, että kristillisyydessä on mätiä kaloja, jotka hiljaisuudessa ovat poikenneet terveestä opista ja yksimielisyydestä, mutta joilla on yhä kristityn nimi. Jos he eivät tee pahaa muille eivätkä levitä väärää oppiaan yhdellekään Herran pienimmistä, he ovat ohdakkeita, joiden pitää sallia kasvaa nisujen joukossa elonkorjuuseen asti. Silloin Herra korjaa omansa ja polttaa ohdakkeet. Mutta jos joku pahentaa yhdenkään Herran pienimmistä, parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin merten syvyyksiin. Kristuksen kirkkolaki tulee kyseeseen julkisissa tapauksissa, joissa hiljainen puhuttelu ei ole auttanut.

Tervehenkisissä keskusteluissa esim. yhteisiä kannanottoja kritisoidaan ikään kuin spekulatiivisessa hengessä. Kun riittävän syvälle päästään, huomataan, ettei aukottomia perusteita monille asioille ole, mutta seurakunnan päätökset ovat kuitenkin olleet siunauksellisia.

Vierastan Sinun kirjoituksissasi monia asioita. Kirjoituksiasi kehuvat ex-vl:t, ekumeeniset ja feikki-vl:t. Sanot rakastavasi vl-yhteisöä, mutta kuitenkin tuot pääasiassa esiin vain kritiikkiä ja vihjaat terveempien uskonnollisuuksien olemassaolosta. Selität jatkuvaa kritiikkiäsi sillä, että terveessä uskonnollisuudessa on OIKEUS myös kritiikkiin. Ehkä tämä palsta on sinulle jonkinlainen henkinen kaatopaikka vl:suuden suhteen, koska mielestäni kirjoituksistasi 95 %:ssa on vl:suuteen liittyen kielteinen/kriittinen sävy. Minun mieleeni ei tulisi kirjoittaa tälle palstalle omia epäilyksiäni - toki asiaan vaikuttaa myös palstalle (tiedostamatta/tiedostetusti) valittu rooli. Minulla on uskovaiset läheiset, joille kerron epäilyksistäni ja jotka ovat tähän saakka minua siunanneet ja kantaneet. Jokin ei täsmää väitteessäsi, että rakastat kritisoimaasi yhteisöä. Päinvastoin minusta kirjoituksissasi on jonkinlainen yleiskirkollinen pohjavire. Nämä ovat minun mielipiteitäni.

Lue lisää

Vulgata, linkittäjämies, puronjussi, Debora, Doulos, eräskin veeällä ym. (joita kaikkia en muista kun eivät näy nenän edessä..) monista ajatuksistanne, joilla selvensitte tätä tärkeätä asiaa!

Uskon, että kuljemme kohti avoimempia aikoja.

O.M kirjoitti:

Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien. Palstalla mielellään muunnetaan mahdollisena pitäminen suoraksi syytökseksi. Sellainen on keskusteluetiketin vastaisena, jos tarkoitus on rehellinen totuuden etsiminen. Suoraan sanoen en sulje pois mahdollisuutta, että olet puhdas feikki-vl, mutta en voi myöskään sanoa pitäväni sitä todennäköisenä.

"Mistä nousee tuollainen tuomiohenki, josta ei löydy vähäisintäkään lähimmäisenrakkauden tai ymmärtämisen halun sävyä?"

Pitäisikö minun kiittää kohteliaisuudesta? Tuomitsemiskortti on muuten hyvin tyypillinen yleiskirkollinen "kortti", vastaa natsikorttia poliittisissa keskusteluissa.

"Onko väärin toivoa rakentavaa ja anteeksipyytävää mieltä silloin, kun on rikottu toista vastaan?"

Siinä ei ole mitään väärää vaan anteeksipyytävä ja -antava mieli on tuolloin toivottavaa. Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin. Sellainen mahdollisuus toki on, että yksittäiset ihmiset pyytäisivät anteeksi taitamattomuuksiaan. Ns. erotettujen on joka tapauksessa tehtävä parannus, koska ulkopuolella Jumalan valtakunnan ei ole pelastusta.

"Vanhoillislestadiolainen liike on kokenut monia sisäisiä hajannuksia. Julkisessa opetuksessamme on ollut useita kertoja tilanne, että jälkikäteen on todettu opetetun myös harhaoppia."

Tietysti ennen eriseuroja on esiintynyt harhaoppia, koska ei hajaannuksia muuten tulisikaan. Pahennukset kuitenkin tulevat. Usein luopumus voi olla salassa pitkään ennen kuin saa kasvot julkisista vastaanseisojista. Jos harhaoppia esiintyy nyt, siitä epäilemättä muodostuu jossain vaiheessa eriseura, sillä Raamattu sanoo selvästi: "Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin" (1.Kor.11:19). Toisaalta on olemassa sekin vaara, että Jumalan seurakunta mädäntyy sisältä niin täydellisesti, että verkkojen mukana nousee vain muutama terve kala. Sanoohan Raamattu myös selvästi, Mark.13:

20 Ja ellei Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä; niin älkäät uskoko.
22 Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät, pettääksensä, jos mahdollinen olis, valituitakin.

"Yksimielisyys opista on kokonaan toinen asia."

Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet. "Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit" (Joh.17:23). Toki ero on olemassa ja voin sanoa suoraan, että en pidä elokuvissa käyntiä tms. suoranaisena syntinä. Jostain kuitenkin kertoo, jos kristityn nimellä kulkeva jatkuvasti pitää itseään seurakuntaa viisaampana, poikkeaa jatkuvasti seurakunnan näkemyksistä jne. Omatunto on ruotsin kielessä yhteistieto. Minulla on käsitys, että Jumalan seurakunta on päättänyt asioita vaikutettuna Pyhältä Hengeltä ja tiedän, että se kuuluu myös vl-oppiin olennaisena osana. Seurakunnan kykenemättömyyttä jäseniään parempiin päätöksiin on perusteltu yhteiskuntatieteiden puolelta tutulla väitteellä, että lauma voi olla yksilöidensä summa. Kaikki tiimityötä tai yhteiskuntasuunnittelua tuntevat tietävät kuitenkin, ettei hyvä tiimi ole vain jäsentensä summa eikä hyvin toimiva yhteiskunta vain yksilöidensä muodostama kasa. Se on enemmän. Niin on myös Jumalan seurakunta. Mutta nyt minulla on kiire, joten huomisiin.

Lue lisää

O.M:
"Jos kuitenkin tarkoitat seurakunnan anteeksipyyntöä 70-luvun tapahtumista, niin se on poissuljettu vaihtoehto, koska seurakunta ei ole ihminen, joka joutuu syntiin."

Et selvästikään ole perillä yhdistysten ja muiden yhteisöjen yhteiskuntavastuusta. Monet organisaatiot jopa julkaisevat vuosittain yhteiskuntavastuuraportin (esim. Fortum, Nokia, UPM Kymmene, Kesko, useimmat kansainväliset yritykset, osa korkeakouluista, ulkomailla yhä useammat komennen sektorin organisaatiot).

Kyseessä ei ole hengellinen asia lainkaan, vaan normaali yhteiskunnan pelisääntöihin sitoutuminen, ns. hyvät ja asialliset menettelytavat. Kyse on samalla yhdistyksen osallisuudesta tässä yhteiskunnassa: kun toimitaan ihmisten ja sidosryhmien kanssa, toimitaan oikein ihmisiä kohtaan. Toimitaan oikein sekä luonnon että ihmisten kanssa.

Jos taitamattomuuttaan tulee erehdyksiä, ne tutkitaan, tunnustetaan ja korjataan.

Asia on juuri kuten Ma-ria omassa vastineessaan kirjoitti: hyvä viesti sekä uskovaisille että maailmalle siitä että on halu toimia hyviä periaatteita noudattaen.

Virheiden ja erehdysten korjaaminen ei ole heikkoutta, sitä on turha pelätä. Heikkoutta ja epäluotettavuutta viestimme ulospäin silloin jos emme rohkene käsitellä ongemiamme avoimesti.

Kun yhteiskunnan eettisiä käsityksiä vastaan on yhteisö rikkonut, se korjaa asian julkisesti.

Näin voi tehdä yksityinen yritys, joka on kohdellut työntekijäitään tai osakkeenomistajiaan väärin, tai hallitus joka on syyllistynyt vääryyksiin jotakin kansanryhmää vastaan.

Näin voi myös toimia uskonnollinen yhdistys tai kirkko, joka on toiminut väärin jäseniään kohtaan.

SRK on tavallinen maallinen organsiaatio, joka on perustettu hoitamaan käytännöölisiä junailuja siionissa. Se kantaa vastuun tämänkin asian käytännöllisestä hoitamisesta.

Tänä vuonna vietetään EU:n yhteiskuntavastuun teemavuotta, joten tämä kysymys nousee esiin monelta taholta.

On selvää, että me emme enää voi tätä väistellä. meillä ei ole myöskään mitään pelättävää. On Jumalan aika puuttua tähän asiaan nyt.

mehem kirjoitti:

"Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä"

O.M., haluan nostaa esille näkökulman, jota et ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä. Sama koskee julkista keskusteluakin. Mutta vl-yhteisön tarkoitus on Jumalan valtakunta. Ja Jumalan valtakunnassa ei ole kyse aatteesta eikä oikeastaan "uskonnostakaan".

Jumalan valtakunnan tarkoitus on Jumalan rauha ihmisen sydämessä. Se on perustavampi asia kuin mielipiteet tai propaganda tai "uskonto". Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa". Jumalan rauha ei ole kielellinen asia ollenkaan. Jumalan rauhan välttämätön (joskaan ei ehkä riittävä) ehto on, että ihminen on aito, autenttinen. Jos Jumalan armon ehdoksi pannaan sitoutuminen ideologiaan tai valmiiksi leivottuihin mielipiteisiin tai "uskontoon", menetetään aitouden mahdollisuus.

Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus. Aitous on Jumalan lapsena olemisen ehto. Oikeaoppisuuden merkitys on hämärämpi.

Jumalan valtakuntaa ei voi pohjimmiltaan hallita kielellisesti, opillisesti. Kyseessä on hengellinen asia.

Tiedän kirjoittavani radikaalia tekstiä. Muut sinulle vastanneet eivät ehkä allekirjoittaisi tätä tekstiäni. Mutta eikö olekin niin, että Jumalan valtakunta ei ole aate, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa?

Lue lisää

Palstan peltoon on kätketty aarre.

"- eikö olekin niin, että Jumalan valtakunta ei ole aate, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa?"

Niin on. Kyse ei ole "uskonnosta" vaan uskosta. Me emme kristittyinä jotenkin vain harrastele hengellisiä asioita ja opillisia pohdintoja(toki sitäkin voimme tehdä) tai kiivaile aatteiden valintamyymälässä kilpailtaessa omamme puolesta, vaan "hänessä me liikumme, olemme ja elämmme" apostoli Paavalin sanoin.

"Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus." (Apt 17: 27 – 29.)

Kiitos, Mehem, erinomaisen kirkkastuneesta kiteytyksestä.

Arvelit esittäväsi jotakin radikaalia. Radikaali

tulla takaisin kirjoitti:

unohtaa menneet,antaa anteeksi. Siinä ratkaisu

Ne erotetuista, jotka ovat yhä elossa ja säilyttäneet mielenterveytensä, ovat ilman muuta jo antaneet anteeksi kiusaajilleen SRK:ssa ja ry:ssä. Ilman tätä anteeksiantoahan ei olisi terveen kirjoissa voinut pysyä, niin karua se kohtelu heitä kohtaan oli.

On tärkeää nuorten uskovaisten ymmärtää, että sitomisessa ja seurakunnasta erottamisessa oli tosi kysymyksessä. Erottaminen ulottui kohtalokkaasti kuoleman tuolle puolen, lähimmäinen julistettiin Saatanan lapseksi.

Nimimerkki Mehem on kuvannut sitomisen menettelyä tässä viestissään erinomaisesti:

" - - Sitominen on hengellis-yhteisöllinen päätös, joka ei peruunnu ellei sitä nimenomaan peruuteta.

70-luvulla sitominen tarkoitti (ja sitähän se kai tarkoittaisi tänäkin päivänä, jos sellaista tapahtuisi!), että joka ikisen vl:n piti sen jälkeen ajatella sidotun olevan epäuskoinen. Näin piti ajatella, vaikka ei olisi itse ollut sitomassa ja vaikka ei olisi henkilökohtaisesti ollut mitään sidottua vastaan. Jos piti sidottua uskovaisena, olikin itse väärässä hengessä. Itse asiassa, sidottua ei sopinut pitää oikein ystävänäkään. Oli tarpeetonta pitää kyläilyvälejä, ja uskonasioista ei ollut tarpeen hänen kanssaan keskustella, koskapa häntä oli jo Jumalan seurakunnasta kerran tai pari nuhdeltu eikä hän ollut nöyrtynyt parannukseen. Näin muistelen opetetun 70-luvulla."


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=220000000 13995424

ma_ria kirjoitti:

"Minähän en kirjoita, että "Sinä olet mätä kala, ohdake" tms., vaan jätän kirjoituksessani tämän asian auki. Se, että kirjoitukseni on laajalti tulkittu niin, ei myöskään hämmästytä minua lainkaan palstan yleisen keskusteluilmapiirin tuntien."

Kuljetat ajatusta niin selkeästi tuohon suuntaan, että et voi syyttää palstan ilmapiiriä etkä ketään muuta kuin itseäsi siitä, että tekstisi tulkittiin niin kuin tulkittiin. Muun väittäminen on saivartelua ja tahallista kiertelyä. Kaikki vastuu ei ole lukijalla, päinvastoin kuin te savolaiset väitätte :)

Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva.

Anteeksipyyntö, mitä tarkoitan, ei olisi luonteeltaan rippi, jossa pyydetään Jumalalta anteeksiantoa. Se olisi SRK:n nimissä tehtävä julkilausuma, jossa selkeästi todettaisiin 70-luvulla SRK:n johdolla tapahtuneet väärinkäytökset ja henkiset pahoinpitelyt sopimattomiksi. Samalla tulisi muistutettua siitä, että tällaisiin vahingollisiin menettelyihin ei tulisi vastaisuudessa ryhtyä.

Kun on monelta taholta esitetty toivomus, että tuolloin väärin kohdellut ottaisivat yhteyttä "hoitajiinsa", julkilausuman muodossa esitetyn kädenojennuksen myötä myös kynnys tuohon laskisi kohtuulliseksi. Minusta se olisi pelkästään rakentavan kristillisen sovintomielen ilmaisu. Se olisi myös vl-liikkeen ulkopuolelle hyvä viesti meidän toimintatavoistamme.

"Vl-opissa ei eroteta läheskään noin selvästi "opin kysymyksiä" ja "tapakulttuurin kysymyksiä" kuin sinä teet."

Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee? Mitä?

Luther sanoutuu selkeästi irti sellaisesta opetuksesta. Hän myös korostaa Raamatulla perustellen, etteivät kulttuuriset elämäntapaopetukset ole Pyhän Hengen työtä ja että Pyhän Hengen sekoittaminen sellaisiin asioihin on harhaoppia.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö terveellistä ja kristillisiin arvoihin pohjaavaa elämäntapaa tulisi kannattaa ja opettaa. Kuka meistä muuta edes haluaisi?

Mutta ehdottomiksi säännöiksi tehtyinä ja uskonvanhurskauteen sekoitettuina ne muodostavat opillisen ongelman, josta Raamattu selkeästi varoittaa.

"Kristus sanoo niistä, jotka vaativat kuuliaisutta ihmissääntöjä kohtaan: "Älkää heistä välittäkö; he ovat sokeita sokeain taluttajia" (Matt. 15), ja hylkää sellaisen jumalanpalveluksen sanoen: "Jokainen istutus, jota minun Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois."

Jos piispoilla on oikeus rasittaa omiatuntoja tällaisilla säännöksillä, niin miksi sitten Raamattu niin usein kieltää asettamasta ihmissääntöjä? Miksi se kutsuu niitä riivaajain opeiksi? Olisikohan Pyhä Henki aiheetta varoittanut tästä kaikesta jo ennakolta?" (Luther, Augsburgin tunnustus)

Raamatussa jatkuvasti toistettu varoitus kategoristen elämäntapavaatimusten vaarallisuudesta on eri asia kuin kristityn mielestä nouseva luonnollinen halu "elää puhtaasti ja siviästi". Em. synnyttävät ansiota ja väärää luokittelua ja inhimillisestä rajallisuudestaan johtuvassa ymmärtämättömyydessään ne aiheuttavat riitoja ja eripuraa, rikkovat rakkautta. Ne loitontavat oleellisesta ja saattavat ihmiset kiistelemään "lillukanvarsista".

70-luvulla mentiin näissä asioissa harhaan kipein seurauksin. Ja viime aikoina on jälleen kuulunut kovia ja vaativia äänenpainoja samasta aiheesta. Minusta kysymys on vaarallisesta ilmiöstä, josta Siionissa puhutaan ja kannetaan paljon huolta.

Elämäntavat ja niihin liittyvät monenkirjavat mielipiteet pitäisi asettaa omalle paikalleen ja nostaa kaiken sellaisen yli rohkeasti katseensa Golgatan keskimmäiselle ristille. Siinä on meidänkin vl-uskovaisten ainoa toivo ja pelastus.

Sitä lohdullista sanomaa me uskovaiset ihmiset tarvitsisimme monissa murheissamme entistä voimallisemmin tämän kuohuvan ajan keskellä.

Lue lisää

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

O.M kirjoitti:

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

Lue lisää

"En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. "

NAISIA??

Olen nainen ja vl, ja teologi, ja tunnen Tunnustuskirjat.

Myös äitini on lukenut ne,
samoin vl-tätini.

Luulet vaan tuntevasi kaikki lestadilaisnaisten intressit, mutta suosittelen syventymään keskusteluihimme!

Pöyristyttävää naisia loukkaavaa ajattelua.
Mistä tuommoinen tulee?

Nuori vl-teologi kirjoitti:

"En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. "

NAISIA??

Olen nainen ja vl, ja teologi, ja tunnen Tunnustuskirjat.

Myös äitini on lukenut ne,
samoin vl-tätini.

Luulet vaan tuntevasi kaikki lestadilaisnaisten intressit, mutta suosittelen syventymään keskusteluihimme!

Pöyristyttävää naisia loukkaavaa ajattelua.
Mistä tuommoinen tulee?

Lue lisää

Melperi1 kirjoitti:

... sinä ole OM? ;P

O.M kirjoitti:

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

Lue lisää

Tällaisen viestin luettua pitäisi varmasti aina laskea viiteen tuhanteen ennen kuin kirjoittaa, mutta nyt en jaksa. Ihan ensiksi onnittelen sinua kristityn mielestäsi, joka hakee aina ensiksi hyvää toisista. Aika montaa keskustelijaa et edes hitusen arvellut uskovaisiksi, mikä kyllä kertoo sinusta enemmän kuin epäilyjesi kohteista. Olen aina ihmetellyt, mistä sinun kaltaisiasi uskovaisia löytyy - omaan ystäväpiiriini kun ei kuulu kaltaisiasi ainuttakaan. Pahoittelen henkilöön käyvää kommenttiani, mutta jos noin vähällä koet pystyväsi tuomitsemaan ihmisten sydämiä, et hienotunteisuutta ansaitse.

"Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla?"

En ole varmaankaan ainoa, jolle tämä kommentti jää täysin irtonaiseksi ja hämäräksi. Selittänet lisää, kun et ole niin kiireinen.

"Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?"

Sinun mielestäsi se on kumartamista, jos toteaa, että joku on voinut tulla väärin kohdelluksi ja osoittaa tätä kohtaan rakkautta ja myötätuntoa? Onneksi Jeesus ei ollut noin tarkka takapuolensa suunnasta.

"Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet..."

Tämä sinun kirjoituksissasi hämmästyttää. Osaat syyllistämisen ja pahansuovan vihjailun taidon loistavasti. Viime viestissäsi saivartelit sillä, ettet ole syyttänyt ma_riaa mädäksi kalaksi, vaikka koko viestisi suorastaan huusi sitä. Ilmeisesti ymmärsit argumentaatiosi olevan kestämätöntä, koska nyt jo rohkenit esittää vankkana mielipiteinäsi sen, ketkä sinulle vastanneista ovat uskomassa ja ketkä ei. Toisaalta tuohan on hyvin yksinkertaista: Ne, jotka ovat kanssasi kaikesta samaa mieltä ovat uskovaisia, ja ne, jotka ovat eri mieltä, eivät. Ja elämä on helppoa.

"Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto."

Ja tämän yhteistiedon ei tulisi missään olosuhteissa olla ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa. Tapakulttuuriin liittyvissä asioissa sekä Jeesus että Paavali osoittavat yhteisten päätösten tulevan jostain aivan muualta kuin Pyhältä Hengeltä. Luther seuraa heidän sanojaan tuomitessaan elämäntapaorjuuden. Tunnustuskirjojen vähättelysi on ymmärrettävää, koska ne ovat täydessä ristiriidassa sen kanssa, mitä yrität ajaa. Se, että mainitset lain kolmannen käytön on outoa - ko. kohta lisättiin tunnustuskirjoihin Lutherin kuoleman jälkeen. Luther itse on sen sijaan kirjoittanut elämäntapaohjeista. Toisin sanottuna, jos pidät ma_riaa ja minua ynnä muita vääräoppisina, joudut tekemään saman Lutherille. Oletko valmis siihen?

Jos malttaisit edes hetken yrittää ymmärtää ma_rian ajatuksia, huomaisit, että hän ei ole vailla "maailman menoa" eikä hän halua muuttaa elämäntapojaan. Kyse ei ole siitä, että halutaan kaivaa hiusvärit esiin ja mennä diskon kautta kaljalle. Kyse on siitä, että elämäntapaohjeet eivät ole Raamatun mukaisia sekä siitä, että tapasäännöt voivat nousta liian tärkeään asemaan, jolloin ne samaistetaan syntiin ja jolloin ne ohjaavat uskovaista omavanhurskauteen.

"UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne."

Ethän vain perustele Raamatun ohitse annettavia sääntöjä sillä, että apostolit kirkastivat evankeliumin tuomaa vapautta uskovaiselle? Apostolit poistivat kahleita sen tähden, että Jeesus täytti puolestamme lain. Yritätkö sinä kuitenkin sanoillasi perustella uusia kahleita? Lisäksi: apostolit eivät olleet yksimielisiä. Eikö Pietari kannattanut uusien kristittyjen ympärileikkausta, josta Paavali häntä myöhemmin kovin sanoin nuhteli?

Olen kanssasi toki paljosta myös samaa mieltä, esim. siitä, että seurakunnan neuvoja tulee pitää suuressa arvossa ja että uskovainen haluaa punnita tarkkaan tekojaan ja käytöstään. Kuitenkaan en hyväksy sitä, että kirjoitustesi perusteella oppi erehtymättömästä seurakunnasta nousee jopa Raamatun sanaa korkeampaan asemaan.

pena kirjoitti:

... sinä ole OM? ;P

liian suuri taakka pienelle ihmiselle.

Nuori vl-teologi kirjoitti:

"En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. "

NAISIA??

Olen nainen ja vl, ja teologi, ja tunnen Tunnustuskirjat.

Myös äitini on lukenut ne,
samoin vl-tätini.

Luulet vaan tuntevasi kaikki lestadilaisnaisten intressit, mutta suosittelen syventymään keskusteluihimme!

Pöyristyttävää naisia loukkaavaa ajattelua.
Mistä tuommoinen tulee?

Lue lisää

kaikkia vl-naisia tunne, mutta omassa tuttavapiirissäni ei ole paljoa tunnustuskirjojen harrastajia. Johtunee siitä, että kristillisyydessä naiset eivät toimi sananpalvelijoina eikä heillä siten ole niin suurta tarvetta tutustua aiheeseen sanan selittämiseksi. Teologit ja uskonnonopettajat ovat asia erikseen. Tässä ei ole mitään naista halventavaa, vaikka suurennuslasin kanssa etsisit.

doulos kirjoitti:

Tällaisen viestin luettua pitäisi varmasti aina laskea viiteen tuhanteen ennen kuin kirjoittaa, mutta nyt en jaksa. Ihan ensiksi onnittelen sinua kristityn mielestäsi, joka hakee aina ensiksi hyvää toisista. Aika montaa keskustelijaa et edes hitusen arvellut uskovaisiksi, mikä kyllä kertoo sinusta enemmän kuin epäilyjesi kohteista. Olen aina ihmetellyt, mistä sinun kaltaisiasi uskovaisia löytyy - omaan ystäväpiiriini kun ei kuulu kaltaisiasi ainuttakaan. Pahoittelen henkilöön käyvää kommenttiani, mutta jos noin vähällä koet pystyväsi tuomitsemaan ihmisten sydämiä, et hienotunteisuutta ansaitse.

"Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla?"

En ole varmaankaan ainoa, jolle tämä kommentti jää täysin irtonaiseksi ja hämäräksi. Selittänet lisää, kun et ole niin kiireinen.

"Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?"

Sinun mielestäsi se on kumartamista, jos toteaa, että joku on voinut tulla väärin kohdelluksi ja osoittaa tätä kohtaan rakkautta ja myötätuntoa? Onneksi Jeesus ei ollut noin tarkka takapuolensa suunnasta.

"Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet..."

Tämä sinun kirjoituksissasi hämmästyttää. Osaat syyllistämisen ja pahansuovan vihjailun taidon loistavasti. Viime viestissäsi saivartelit sillä, ettet ole syyttänyt ma_riaa mädäksi kalaksi, vaikka koko viestisi suorastaan huusi sitä. Ilmeisesti ymmärsit argumentaatiosi olevan kestämätöntä, koska nyt jo rohkenit esittää vankkana mielipiteinäsi sen, ketkä sinulle vastanneista ovat uskomassa ja ketkä ei. Toisaalta tuohan on hyvin yksinkertaista: Ne, jotka ovat kanssasi kaikesta samaa mieltä ovat uskovaisia, ja ne, jotka ovat eri mieltä, eivät. Ja elämä on helppoa.

"Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto."

Ja tämän yhteistiedon ei tulisi missään olosuhteissa olla ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa. Tapakulttuuriin liittyvissä asioissa sekä Jeesus että Paavali osoittavat yhteisten päätösten tulevan jostain aivan muualta kuin Pyhältä Hengeltä. Luther seuraa heidän sanojaan tuomitessaan elämäntapaorjuuden. Tunnustuskirjojen vähättelysi on ymmärrettävää, koska ne ovat täydessä ristiriidassa sen kanssa, mitä yrität ajaa. Se, että mainitset lain kolmannen käytön on outoa - ko. kohta lisättiin tunnustuskirjoihin Lutherin kuoleman jälkeen. Luther itse on sen sijaan kirjoittanut elämäntapaohjeista. Toisin sanottuna, jos pidät ma_riaa ja minua ynnä muita vääräoppisina, joudut tekemään saman Lutherille. Oletko valmis siihen?

Jos malttaisit edes hetken yrittää ymmärtää ma_rian ajatuksia, huomaisit, että hän ei ole vailla "maailman menoa" eikä hän halua muuttaa elämäntapojaan. Kyse ei ole siitä, että halutaan kaivaa hiusvärit esiin ja mennä diskon kautta kaljalle. Kyse on siitä, että elämäntapaohjeet eivät ole Raamatun mukaisia sekä siitä, että tapasäännöt voivat nousta liian tärkeään asemaan, jolloin ne samaistetaan syntiin ja jolloin ne ohjaavat uskovaista omavanhurskauteen.

"UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne."

Ethän vain perustele Raamatun ohitse annettavia sääntöjä sillä, että apostolit kirkastivat evankeliumin tuomaa vapautta uskovaiselle? Apostolit poistivat kahleita sen tähden, että Jeesus täytti puolestamme lain. Yritätkö sinä kuitenkin sanoillasi perustella uusia kahleita? Lisäksi: apostolit eivät olleet yksimielisiä. Eikö Pietari kannattanut uusien kristittyjen ympärileikkausta, josta Paavali häntä myöhemmin kovin sanoin nuhteli?

Olen kanssasi toki paljosta myös samaa mieltä, esim. siitä, että seurakunnan neuvoja tulee pitää suuressa arvossa ja että uskovainen haluaa punnita tarkkaan tekojaan ja käytöstään. Kuitenkaan en hyväksy sitä, että kirjoitustesi perusteella oppi erehtymättömästä seurakunnasta nousee jopa Raamatun sanaa korkeampaan asemaan.

Lue lisää

""Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla?"

En ole varmaankaan ainoa, jolle tämä kommentti jää täysin irtonaiseksi ja hämäräksi. Selittänet lisää, kun et ole niin kiireinen."

Tarkoitan ma_rian suosiota epäuskoisten vakiokirjoittajien keskuudessa tällä palstalla. Raamattu varoittaa maailman kiitoksesta. Epäuskoiset ihmiset vaeltavat tämän maailman hengen mukaan.

mehem kirjoitti:

"Sitoutumattomissa lehdissä julkaistaan mielipiteitä laidasta laitaan. Sen sijaan poliittisesti, uskonnollisesti tai muuten vain vakaumuksellisesti sitoutuneissa lehdissä näin ei toimita. Näissä lehdissä sallitaan mielipiteet, jotka mahtuvat lehden edustaman vakaumuksen piiriin. Päivämiehessä nämä rajat ovat epäilemättä huomattavasti ahtaammat kuin jossain ekumeenisessa uskonnollisessa julkaisussa. Toisaalta voi olla hankalaa saada hyvin perusteltu eksklusiivinen näkemys julkaistuksi ekumeenisessa lehdessä"

O.M., haluan nostaa esille näkökulman, jota et ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä. Sama koskee julkista keskusteluakin. Mutta vl-yhteisön tarkoitus on Jumalan valtakunta. Ja Jumalan valtakunnassa ei ole kyse aatteesta eikä oikeastaan "uskonnostakaan".

Jumalan valtakunnan tarkoitus on Jumalan rauha ihmisen sydämessä. Se on perustavampi asia kuin mielipiteet tai propaganda tai "uskonto". Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa". Jumalan rauha ei ole kielellinen asia ollenkaan. Jumalan rauhan välttämätön (joskaan ei ehkä riittävä) ehto on, että ihminen on aito, autenttinen. Jos Jumalan armon ehdoksi pannaan sitoutuminen ideologiaan tai valmiiksi leivottuihin mielipiteisiin tai "uskontoon", menetetään aitouden mahdollisuus.

Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus. Aitous on Jumalan lapsena olemisen ehto. Oikeaoppisuuden merkitys on hämärämpi.

Jumalan valtakuntaa ei voi pohjimmiltaan hallita kielellisesti, opillisesti. Kyseessä on hengellinen asia.

Tiedän kirjoittavani radikaalia tekstiä. Muut sinulle vastanneet eivät ehkä allekirjoittaisi tätä tekstiäni. Mutta eikö olekin niin, että Jumalan valtakunta ei ole aate, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa?

Lue lisää

"Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä."

Yhteiskunnallisessa mielessä SRK ja paikalliset ry:t ovat aatteellisia yhdistyksiä. Jumalan valtakunnan työtä tehdään näiden yhdistysten ja kansankirkon piirissä, koska toiminta on helpompaa maallisesti organisoitujen järjestöjen kautta kuin ilman. Päivämies on yhteiskunnallisessa mielessä eräänlainen vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattaja, jonka ei pidäkään pyrkiä toimimaan "yleisekumeenisten" tai "yhdistyneen lestadiolaisuuden" (=pikkuesikoisuus) mielipiteiden keskustelupalstana. Ei sitoutunutta lehteä voi verrata sitoutumattomiin sanomalehtiin ja sen perusteella "todeta", ettei sananvapaus vl:suudessa toimi. Yleisuskonnollisessa julkaisussa voidaan varmasti hyvällä mielellä suvaita vaikka jumalankieltäjien riekkuminen.

"Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa"."

Niin eivät vauvat ole vl:ia tai kristittyjä, mutta ovat kuitenkin uskovaisia. Usko ei kuitenkaan johdu vain rauhasta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että vauvat uskovat Kristukseen.

"Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus."

Mehem, aitous ja oikea oppi kulkevat käsi kädessä. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Se, mikä erilaisille ihmisille on mahdotonta (yksimielisyys opista), on Jumalalle mahdollista. Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisissa oikean uskon ja sitä kautta oikean opin, ymmärryksen ja yksimielisyyden. Jos yksimielisyys särkyy, on kyse vihollisen töistä, vääristä hengistä. Ei ole muita pyhiä henkiä kuin Pyhä Henki ja Pyhä Henki on jakamaton. Muut pyhiksi hengiksi väitetyt henget ovat epäpyhiä tämän maailman henkiä. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla.

O.M kirjoitti:

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

Lue lisää

Kehoittaisin sinua O.M. lukemaan edes omat viestisi huolella ja sen jälkeen katsomaan peiliin.

Otit esiin mahdollisen feikkauksen. Kieltämättä se tuli myös mieleen omalta kohdaltasi. Viestiesi sanoma on niin jyrkkä, että en tunnista sellaista lähipiiristäni. Toki lähipiirini on täynnä vliä, mutta sitähän sinä heti epäilet.

Ensimmäisessä viestissäsi puhuit spekulativisesta keskustelusta. Tuossa olit muuten rehellinen. Avoin vl-keskustelu on juuri spekulatiivista johtamatta koskaa mihinkään. Voit spekuloida, mutta koskaan et voi kysenalaistaa todellisuudessa mitää.

Tässä viestissä sanoit
<
Koska olen rehellinen ihminen
>
Oletkohan rehellinen itsellesi? Oletko nöyrä? Kannatko sydämessäsi sitä Jumalan lapsen rakkautta, joka on uskovaisen ihmisen tunnusmerkki? Minusta viestiesi henki ja se miten lyöt sanan säilällä mariaa, kertoo jostakin muusta. Lue kirjoituksesi uudelleen ja katso peiliin! Ihmettelen, jos sinulla ei sen jälkeen ole mitään anteeksipyydettävää tai edes pahoiteltavaa. Toisaalta voihan olla, että olet paaduttanut sydämesi niin, että sana ei satuta. Koskaan ei ole kuitenkaan myöhäistä.

Teidän... sinulle tulee kiire. Ota kuitenkin hetki aikaa omasta kiireisestä elämästäsi ja pohdi asioita. Minusta sen kautta sinulle saattaa avautua omakohtainen usko ja sen myötä rakkaus. Tiedäthän...rakkaushan on suurin.

Ystävyydellä vanha harmaa(ei niin viisas kuin pitäisi)pöllö

O.M kirjoitti:

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

Lue lisää

Näet itsesi rehellisenä ihmisenä etkä epäröi tuoda sitä julki. Toiset ympärilläsi taas näet epärehellisinä, ja senkin kerrot avoimesti. Olkoon se maailmankuvasi, en käy väittelemään.

En myöskään ryhdy todistelemaan Sinulle mitään. Valitset itse suhtautumisesi ympäröivään todellisuuteen.

"Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä."

Tämä lausahduksesi, jonka siis katsot olevan relevanttia asiaa keskustelun lomaan heitettäväksi, kertoo Sinusta riittävän paljon.

Kehotan Sinua lukemaan ohesta viisaiden veljiesi Douloksen ja HelmiPöllön ynnä muutaman muun Sinulle osoittamia sanoja. Olisi Sinun kannaltasi tavattoman arvokasta, jos kykenisit omistamaan ajatuksella hetken noille kirjoituksille.

Mitä tulee paljon käytettyyn fraasiin "maailman kiittämisestä", löytyy Raamatusta siihen asiaan toinenkin näkökulma; mikä lihasta tulee, se lihaan vastaa.

Hyvää jatkoa!

HarmaaPöllö kirjoitti:

Kehoittaisin sinua O.M. lukemaan edes omat viestisi huolella ja sen jälkeen katsomaan peiliin.

Otit esiin mahdollisen feikkauksen. Kieltämättä se tuli myös mieleen omalta kohdaltasi. Viestiesi sanoma on niin jyrkkä, että en tunnista sellaista lähipiiristäni. Toki lähipiirini on täynnä vliä, mutta sitähän sinä heti epäilet.

Ensimmäisessä viestissäsi puhuit spekulativisesta keskustelusta. Tuossa olit muuten rehellinen. Avoin vl-keskustelu on juuri spekulatiivista johtamatta koskaa mihinkään. Voit spekuloida, mutta koskaan et voi kysenalaistaa todellisuudessa mitää.

Tässä viestissä sanoit
<
Koska olen rehellinen ihminen
>
Oletkohan rehellinen itsellesi? Oletko nöyrä? Kannatko sydämessäsi sitä Jumalan lapsen rakkautta, joka on uskovaisen ihmisen tunnusmerkki? Minusta viestiesi henki ja se miten lyöt sanan säilällä mariaa, kertoo jostakin muusta. Lue kirjoituksesi uudelleen ja katso peiliin! Ihmettelen, jos sinulla ei sen jälkeen ole mitään anteeksipyydettävää tai edes pahoiteltavaa. Toisaalta voihan olla, että olet paaduttanut sydämesi niin, että sana ei satuta. Koskaan ei ole kuitenkaan myöhäistä.

Teidän... sinulle tulee kiire. Ota kuitenkin hetki aikaa omasta kiireisestä elämästäsi ja pohdi asioita. Minusta sen kautta sinulle saattaa avautua omakohtainen usko ja sen myötä rakkaus. Tiedäthän...rakkaushan on suurin.

Ystävyydellä vanha harmaa(ei niin viisas kuin pitäisi)pöllö

Lue lisää

ja anteeksi. Nimimerkkisi HarmaaPöllö lipsahti väärin tuohon äsken O.M:lle osoittamaani viestiin (tuli HelmiPöllö). Et laittane pahaksesi? Suhtauduttehan te pöllöt kaiketi kunnioittuksella sukulaisiinne, onhan koko heimonne kuulua verkkaisesta viisaudestaan.

ma_ria kirjoitti:

ja anteeksi. Nimimerkkisi HarmaaPöllö lipsahti väärin tuohon äsken O.M:lle osoittamaani viestiin (tuli HelmiPöllö). Et laittane pahaksesi? Suhtauduttehan te pöllöt kaiketi kunnioittuksella sukulaisiinne, onhan koko heimonne kuulua verkkaisesta viisaudestaan.

Lue lisää

En pane pahakseni. Helmipöllön puputus kuulakkaina kevättalven öinä kuunteluretkiltä on niitä muistoja, joita pidän arvokkaina nuoruusvuosiltani. Nyt ikä painaa ja tukka harmaantuu. Toivottavasti viisaus lisääntyy. Sen suhteen joutuu toki pettymään aina ja aina uudestaan.

O.M kirjoitti:

"Minä en keskustellessani pelaa mitään peliä enkä piilottele hihassani kortteja, kuten "tuomiokorttia". Se mitä sanoin, oli välitön vaikutelma minulle kirjoittamastasi tekstistä. Minusta se oli rutikuiva."

Samoin minulle syntynyt vaikutelma Sinun kirjoituksistasi ei ole aivan aito. Minä epäilen edelleen mahdollisuutta, ettet ole vl. Koska olen rehellinen ihminen, haluan Sinun myös tietävän tämän. Jos olet oikeasti vl, on kohtuullista, että tiedät minun olevan varauksellinen vähän vierailta vaikuttavien näkemysten suhteen anonyymilla keskustelupalstalla. Jos taas asia on niin huonosti, että et olekaan vl, on keskustelu siellä päässä pahinta mahdollista peliä/teatteria. Minua voidaan syyttää vainoharhaisuudesta, mutta ottaen huomioon palstan anonyymin luonteen, eivät vainoharhaisuuden tunnusmerkit täyty. ;-)

Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä. Vl-kristillisyydessä sitä paitsi torjutaan aitoluterilaisuuden tavoin mm. Yksimielisyyden ohjeen lain kolmas käyttö.

Tässä keskustelussa Sinua tukeneista nimimerkeistä pidän vain mehemiä (hänkin tietää poikenneensa opista) mahdollisena vl:na. Eikö Sinua huolestuta? Voidaanko kristillisyyden henkeä korjata maailman hengen avulla? Voiko ihminen kumartaa samanaikaisesti molempiin suuntiin vai onko niin, että kun "erotettujen" suuntaan kumartaa, niin vl-joukon suuntaan pyllistää?

"Mitä tarkoitat vl-opilla? Ajatteletko, että vl-oppi sisältää jotain oleellista muuta, kuin mitä Raamatussa tai kirkkomme tunnustuskirjoissa lukee?"

Hämmästyttävää, että tunnet paremmin kirkkomme tunnustuskirjat kuin seurojen ja keskusteluiltojen on puheenaiheet... Vl-oppia en kykene tiivistämään yhteen viestiin, mutta yhtenä osana siihen liittyy olennaisesti viime viestissäni mainitsemani seurakunnan yhteistieto. Pyhän Hengen vaikuttamana Jumalan seurakunnassa saadaan oikea kanta asioihin, joihin yksilöinä emme kykene löytämään kiistattomia järkiperäisiä perusteita puoleen tai toiseen (samoinhan on laita uskon perusteiden kuten Jumalan olemassaolon suhteen). Minä osaan perustella kannan Raamatulla, mutta en tunnustuskirjoilla, mutta olen kyllä lukenut mm. E.R:n kirjoja, joissa vl-opinkohdat perustellaan vakuuttavasti Lutherin kirjoituksilla.

UT:n aikana yhteistieto ilmenee mm. apostolien tekemissä päätöksissä. VT:n vastaisesti he poistivat _yhteisillä_ päätöksillä mm. ympärileikkauksen ja siirsivät sapatin lauantaista sunnuntaihin jne. Apostolit eivät tehneet näitä päätöksiä vain itsenäisenä joukkona vaan vaikutettuina Pyhältä Hengeltä.

Uskovaisen on mahdotonta katsoa seksiä tai väkivaltaa tihkuvaa elokuvaa tekemättä syntiä, koska vääränlaisten seksuaalisten ja väkivaltaisten ajatusten ajatteleminen on syntiä. Samanlaiseen altistukseen joudumme toki muuallakin elämässä, mutta Jumalan seurakunta ei ole ottanut asiaan yhteistä kantaa joukkona ihmisiä vaan Pyhältä Hengeltä vaikutettuina. Uskovaiset ihmiset eivät halua tietoisesti vaarantaa omantuntonsa puhtautta altistamalla itseään syntiin. Jossain peruste voi olla vain olla pahentamatta heikkoa veljeä/sisarta, jossain olla kuuliainen Saara-äidin (=seurakuntaäiti=Jumalan seurakunta=Kristuksen ruumis) neuvoille.

Periaate "Raamatussa on kaikki, mitä tarvitaan" pitää toki paikkansa. Uskovaiselle ihmiselle seurakunnan neuvot eivät näyttäydy sääntöinä eivätkä kieltoina vaan rakkauden neuvoina, joilla varjeltuu uskomassa. Kolmiliittoinen vihollinen tämän maailman ja oman lihan hahmoissa kantaa päällemme näissäkin asioissa jatkuvasti. Porttiteoria toimii hyvin usein myös näin: Ensin lähdetään konsertteihin jne., ja vasta kun elämässä on läsnä paljon "ei suoranaisesti syntiä olevia asioita", tulevat suoranaisesti syntiä olevat asiat. Olen tämän asian kokenut omassa elämässäni ja mihinkäs ihminen voisi paremmin luottaa kuin omaan kokemukseensa. Minun uskoni ei kestänyt Saara-äidin neuvojen ylenkatsetta. Siksi en suosittele sitä muillekaan.

Aika ei riitä enempään. Samasta syystä en vastaa muille keskustelijoille.

Lue lisää

Viittaat henkilöön E.R kirjoituksessasi. Hän on paljon tutkinut kristillisyyttä, kiitos hänelle. Olen lukenut miltei kaikki hänen opilliset teoksensa ja niiden perusteella viittaan henkilöön Jeesus Nasaretilainen, johon hänkin kääntää opasteensa.

Muutamia E.R ajatuksia:
- Kaiken opetuksen tulee perustua raamattuun.
-Kuunnelkaa miten nuoret veljet kirkastavat Jumalan sanaa;(näkee vaaran arvostettuihin saarnaajiin linkitetystä uskosta)

Muutamia omia ajatuksiani:
-Pyllistysteoriasi ei toimi; maailman kanssa on pidettavä rauha, "olkaa viekkaat kuin kyykäärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset", maailman kanssa toimiminen vaatii "diplomatiaa"
-Seurakuntaäidin neuvojen tulee nousta raamatun kautta, entisten pyhien viittoittaman uskon perustalle, ei uutta keksien; vl usko on historian saatossa eksynyt kehittelemään kestämättömiä syntikäsitteitä, mainittakoon permanentti, viheltäminen, parta, koulu-tv
-Jokainen ihminen on aina syntinen, parhaankin ulkokuoren omaava. Jumala itse poisti/poistaa syntiämme, emme me.
-Seurakuntaäiti vaikuttaa näissä palstakesteluissa, maailmanhistoriassa ensimmäisen kerran näin suuri joukko Jumalanlapsia voi kokoontua yhdessä tutkiskelemaan Jumalan sanaa.
- O.M, älä halveksi muita Jumalan lapsia ja Jumalan töitä(joihin kuuluu mm. Suomi24 keskustelupalsta).

ma_ria kirjoitti:

Näet itsesi rehellisenä ihmisenä etkä epäröi tuoda sitä julki. Toiset ympärilläsi taas näet epärehellisinä, ja senkin kerrot avoimesti. Olkoon se maailmankuvasi, en käy väittelemään.

En myöskään ryhdy todistelemaan Sinulle mitään. Valitset itse suhtautumisesi ympäröivään todellisuuteen.

"Mistä tulee intosi vedota tunnustuskirjoihin? En tunne vl-naisia, jotka olisivat noin innokkaita tunnustuskirjojen tutkijoita/tunnustuskirjoihin viittajia kuin sinä."

Tämä lausahduksesi, jonka siis katsot olevan relevanttia asiaa keskustelun lomaan heitettäväksi, kertoo Sinusta riittävän paljon.

Kehotan Sinua lukemaan ohesta viisaiden veljiesi Douloksen ja HelmiPöllön ynnä muutaman muun Sinulle osoittamia sanoja. Olisi Sinun kannaltasi tavattoman arvokasta, jos kykenisit omistamaan ajatuksella hetken noille kirjoituksille.

Mitä tulee paljon käytettyyn fraasiin "maailman kiittämisestä", löytyy Raamatusta siihen asiaan toinenkin näkökulma; mikä lihasta tulee, se lihaan vastaa.

Hyvää jatkoa!

Lue lisää

Minä kirjoitan rehellisesti niin kuin minä uskon. Anonyymilla keskustelupalstalla opponenttien aitouden epäily on lähinnä tervettä kriittisyyttä. Minusta on kannaltasi kohtuullista, että tiedät varautuneisuuteni kirjoitustesi suhteen, olitpa sitten aito tai feikki. En takuulla ole ainut vl, joka näkee jotain outoa ja vierasta kirjoituksissasi ja maailmalta tulevassa kiitoksessa.

Minä en tunne paljoa tunnustuskirjoja tutkivia vl-naisia ja tunnustuskirjoihin viittaamisesi antaa ymmärtää, että sinä tunnet. Tämä on toki vain yksi tekijä, mikä saa minut epäilemään aitouttasi. Eikö ole kohtuullista, että tiedät mitkä tekijät saavat minut vierastamaan kirjoituksiasi? (Jos olet feikki, voit avullani oppia vielä taitavammaksi feikiksi. ;-))Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa. Olen joskus kirjastossa selaillut Augsburgin tunnustuksen läpi. SRK:n opillisissa kirjoissa tunnustuskirjoja lainataan ja niihin viitataan tavan takaa. Uskoani en osaa perustella tunnustuskirjoilla niiden huonon tietämyksen vuoksi. Minun uskoni pohjaa Raamattuun.

"mikä lihasta tulee, se lihaan vastaa."

Ma_ria hyvä. Sinä saat maailman kiitoksen siksi, että Sinä kritisoit vl-näkemyksiä. Sinä näet vl-yhteisössä jotain pahaa, jotain väärää, jotain huonoa, jota voisi parantaa. Jos olet aito, niin palstan epäuskoiset näkevät Sinut lähinnä "hyödyllisenä hölmönä", jota käytetään todistuksena, miten vl-seurakunta ei olekaan enää yksimielinen yhdessä hengessä. Terveellinen oppi ei maailmalle kelpaa. 2.Tim.4:

2 Saarnaa sanaa, pidä päälle sekä hyvällä että sopimattomalla ajalla, rankaise, nuhtele, neuvo kaikella siveydellä ja opetuksella;
3 Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himoinsa jälkeen kokoovat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät,
4 Ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeevat.

O.M kirjoitti:

"Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä."

Yhteiskunnallisessa mielessä SRK ja paikalliset ry:t ovat aatteellisia yhdistyksiä. Jumalan valtakunnan työtä tehdään näiden yhdistysten ja kansankirkon piirissä, koska toiminta on helpompaa maallisesti organisoitujen järjestöjen kautta kuin ilman. Päivämies on yhteiskunnallisessa mielessä eräänlainen vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattaja, jonka ei pidäkään pyrkiä toimimaan "yleisekumeenisten" tai "yhdistyneen lestadiolaisuuden" (=pikkuesikoisuus) mielipiteiden keskustelupalstana. Ei sitoutunutta lehteä voi verrata sitoutumattomiin sanomalehtiin ja sen perusteella "todeta", ettei sananvapaus vl:suudessa toimi. Yleisuskonnollisessa julkaisussa voidaan varmasti hyvällä mielellä suvaita vaikka jumalankieltäjien riekkuminen.

"Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa"."

Niin eivät vauvat ole vl:ia tai kristittyjä, mutta ovat kuitenkin uskovaisia. Usko ei kuitenkaan johdu vain rauhasta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että vauvat uskovat Kristukseen.

"Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus."

Mehem, aitous ja oikea oppi kulkevat käsi kädessä. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Se, mikä erilaisille ihmisille on mahdotonta (yksimielisyys opista), on Jumalalle mahdollista. Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisissa oikean uskon ja sitä kautta oikean opin, ymmärryksen ja yksimielisyyden. Jos yksimielisyys särkyy, on kyse vihollisen töistä, vääristä hengistä. Ei ole muita pyhiä henkiä kuin Pyhä Henki ja Pyhä Henki on jakamaton. Muut pyhiksi hengiksi väitetyt henget ovat epäpyhiä tämän maailman henkiä. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla.

Lue lisää

mitä sinä ajattelet Seppo Lohen näkemyksistä?
Hänen mielestäänhän vl-liike harhautui monessa kohdin 70-luvulla.

Ihan kuin Ma ria ei olisi yksin ajatuksineen.

O.M kirjoitti:

Minä kirjoitan rehellisesti niin kuin minä uskon. Anonyymilla keskustelupalstalla opponenttien aitouden epäily on lähinnä tervettä kriittisyyttä. Minusta on kannaltasi kohtuullista, että tiedät varautuneisuuteni kirjoitustesi suhteen, olitpa sitten aito tai feikki. En takuulla ole ainut vl, joka näkee jotain outoa ja vierasta kirjoituksissasi ja maailmalta tulevassa kiitoksessa.

Minä en tunne paljoa tunnustuskirjoja tutkivia vl-naisia ja tunnustuskirjoihin viittaamisesi antaa ymmärtää, että sinä tunnet. Tämä on toki vain yksi tekijä, mikä saa minut epäilemään aitouttasi. Eikö ole kohtuullista, että tiedät mitkä tekijät saavat minut vierastamaan kirjoituksiasi? (Jos olet feikki, voit avullani oppia vielä taitavammaksi feikiksi. ;-))Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa. Olen joskus kirjastossa selaillut Augsburgin tunnustuksen läpi. SRK:n opillisissa kirjoissa tunnustuskirjoja lainataan ja niihin viitataan tavan takaa. Uskoani en osaa perustella tunnustuskirjoilla niiden huonon tietämyksen vuoksi. Minun uskoni pohjaa Raamattuun.

"mikä lihasta tulee, se lihaan vastaa."

Ma_ria hyvä. Sinä saat maailman kiitoksen siksi, että Sinä kritisoit vl-näkemyksiä. Sinä näet vl-yhteisössä jotain pahaa, jotain väärää, jotain huonoa, jota voisi parantaa. Jos olet aito, niin palstan epäuskoiset näkevät Sinut lähinnä "hyödyllisenä hölmönä", jota käytetään todistuksena, miten vl-seurakunta ei olekaan enää yksimielinen yhdessä hengessä. Terveellinen oppi ei maailmalle kelpaa. 2.Tim.4:

2 Saarnaa sanaa, pidä päälle sekä hyvällä että sopimattomalla ajalla, rankaise, nuhtele, neuvo kaikella siveydellä ja opetuksella;
3 Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himoinsa jälkeen kokoovat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät,
4 Ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeevat.

Lue lisää

Varmaan kirjoitat rehellisesti oman näkemyksesi uskosta. Ihmettelen vain kun epäilet nim. Ma_ria:n uskoa, onko sinulla -70 luvun hoitomiesten lahjat, niin että voit jo kirjoituksen perusteella erottaa hengen ihmisessä, ihmisestä joka on tunustanut uskonsa.

Minäkin olen kirjoitellut melkoisen omakohtaisia näkemyksiä esim. ehkäisystä ja naisen terveydestä. Näkemykseni eivät varmasti saa kaikkien vl uskoisten siunausta, mutta omatuntoni ei salli esim. kuolemantuottamusta synnytysten tähden vl naiselle. Tästä en horju vaikka minkälainen hoitoporukka kävisi ylitse. -70 luvun linjaukset lähtivät siitä, että jos nainen ja lapsi kuolevat he pääsevät taivaaseen. Tässäkin mentiin harhaan -70 luvulla ja tämänpäivän uskoivaiset joutuvat korjaamaan näitä näkemyksiä takaisin raamatun ilmoittaman Jumalan sanan perustalle.

O.M kirjoitti:

Minä kirjoitan rehellisesti niin kuin minä uskon. Anonyymilla keskustelupalstalla opponenttien aitouden epäily on lähinnä tervettä kriittisyyttä. Minusta on kannaltasi kohtuullista, että tiedät varautuneisuuteni kirjoitustesi suhteen, olitpa sitten aito tai feikki. En takuulla ole ainut vl, joka näkee jotain outoa ja vierasta kirjoituksissasi ja maailmalta tulevassa kiitoksessa.

Minä en tunne paljoa tunnustuskirjoja tutkivia vl-naisia ja tunnustuskirjoihin viittaamisesi antaa ymmärtää, että sinä tunnet. Tämä on toki vain yksi tekijä, mikä saa minut epäilemään aitouttasi. Eikö ole kohtuullista, että tiedät mitkä tekijät saavat minut vierastamaan kirjoituksiasi? (Jos olet feikki, voit avullani oppia vielä taitavammaksi feikiksi. ;-))Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa. Olen joskus kirjastossa selaillut Augsburgin tunnustuksen läpi. SRK:n opillisissa kirjoissa tunnustuskirjoja lainataan ja niihin viitataan tavan takaa. Uskoani en osaa perustella tunnustuskirjoilla niiden huonon tietämyksen vuoksi. Minun uskoni pohjaa Raamattuun.

"mikä lihasta tulee, se lihaan vastaa."

Ma_ria hyvä. Sinä saat maailman kiitoksen siksi, että Sinä kritisoit vl-näkemyksiä. Sinä näet vl-yhteisössä jotain pahaa, jotain väärää, jotain huonoa, jota voisi parantaa. Jos olet aito, niin palstan epäuskoiset näkevät Sinut lähinnä "hyödyllisenä hölmönä", jota käytetään todistuksena, miten vl-seurakunta ei olekaan enää yksimielinen yhdessä hengessä. Terveellinen oppi ei maailmalle kelpaa. 2.Tim.4:

2 Saarnaa sanaa, pidä päälle sekä hyvällä että sopimattomalla ajalla, rankaise, nuhtele, neuvo kaikella siveydellä ja opetuksella;
3 Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himoinsa jälkeen kokoovat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät,
4 Ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeevat.

Lue lisää

Olen seurannut kiivasta keskusteluasi Ma_rian ja muiden vl-kirjoittajien kanssa.

Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily. Kirjoituksistasi on helppo nähdä, millaisessa ajattelussa istuvat hengellisen väkivallan juuret vl-liikkeessä ja mistä ovat syntyneet 70-luvun hoitokokousten kaltaiset ilmiöt.

Naiskuvasi hämmästyttää minua vl-miehenä. Se on kuin suoraan keskiajalta. Suoraan sanoen noin moukkamaista näkemystä en ole kuullut keneltäkään vl-mieheltä vielä koskaan. On helppo uskoa, että tämä asenteesi naisia kohtaan vaikuttaa muutenkin siihen ivallisen väheksyvään tyyliin, millä Ma_rian tekstejä arvioit.

Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia. Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia.

Sanot taitavaa ja asiaansa perehtynyttä Ma_riaa "hyödylliseksi hölmöksi" siksi, että hänen viisas ajattelutapansa koskettaa monia lukijoita. Samalla et varmaankaan tule ajatelleeksi, millaiseen ennakkoasenteiden tilaukseen omat vastenmieliset naisia halventavat näkemyksesi tulevat kuin tarjottimella. Vl-vastaisia argumentteja etsiville olet mielenkiintoinen tuttavuus.

Haluat selittää itsellesi ja muille, että tämän palstan monien tasokkaiden kirjoittajien ajatukset ovat jokin marginaalinen ilmiö liikkeessämme, tai vielä enemmän niin, että ne ovat liikkeemme ulkopuolinen ilmiö, etkä uskalla antautua avoimeen keskusteluun. Minulla on laaja kokemus liikkeemme sisällä tapahtuvasta keskustelukulttuurin muutoksesta, joka on jo varsin pitkällä. Vastaisuudessa aina vain vähemmän on mahdollista sinunkaltaistesi säädellä keskustelun rajoja kyseenalaisin keinoin.

Sinunkin olisi jo vainoharhaisuutta hipovien, toisiin kohdistuvien epäluulojesi sijaan nyt ennen kaikkea hyvä kantaa omalla kohdallasi huolta siitä, ettei viimeisenä päivänä Tulisilmäinen Tuomari sanoisi sinusta: "Tämä mies on feikki".

puronjussi kirjoitti:

Olen seurannut kiivasta keskusteluasi Ma_rian ja muiden vl-kirjoittajien kanssa.

Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily. Kirjoituksistasi on helppo nähdä, millaisessa ajattelussa istuvat hengellisen väkivallan juuret vl-liikkeessä ja mistä ovat syntyneet 70-luvun hoitokokousten kaltaiset ilmiöt.

Naiskuvasi hämmästyttää minua vl-miehenä. Se on kuin suoraan keskiajalta. Suoraan sanoen noin moukkamaista näkemystä en ole kuullut keneltäkään vl-mieheltä vielä koskaan. On helppo uskoa, että tämä asenteesi naisia kohtaan vaikuttaa muutenkin siihen ivallisen väheksyvään tyyliin, millä Ma_rian tekstejä arvioit.

Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia. Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia.

Sanot taitavaa ja asiaansa perehtynyttä Ma_riaa "hyödylliseksi hölmöksi" siksi, että hänen viisas ajattelutapansa koskettaa monia lukijoita. Samalla et varmaankaan tule ajatelleeksi, millaiseen ennakkoasenteiden tilaukseen omat vastenmieliset naisia halventavat näkemyksesi tulevat kuin tarjottimella. Vl-vastaisia argumentteja etsiville olet mielenkiintoinen tuttavuus.

Haluat selittää itsellesi ja muille, että tämän palstan monien tasokkaiden kirjoittajien ajatukset ovat jokin marginaalinen ilmiö liikkeessämme, tai vielä enemmän niin, että ne ovat liikkeemme ulkopuolinen ilmiö, etkä uskalla antautua avoimeen keskusteluun. Minulla on laaja kokemus liikkeemme sisällä tapahtuvasta keskustelukulttuurin muutoksesta, joka on jo varsin pitkällä. Vastaisuudessa aina vain vähemmän on mahdollista sinunkaltaistesi säädellä keskustelun rajoja kyseenalaisin keinoin.

Sinunkin olisi jo vainoharhaisuutta hipovien, toisiin kohdistuvien epäluulojesi sijaan nyt ennen kaikkea hyvä kantaa omalla kohdallasi huolta siitä, ettei viimeisenä päivänä Tulisilmäinen Tuomari sanoisi sinusta: "Tämä mies on feikki".

Lue lisää

ei oikeastaan ansaitsisi ainuttakaan kommenttia, mutta kirjoitan kuitenkin.

Yrityksesi laittaa harteilleni sovinistin viitta on säälittävä. Tyypillinen toimintatapa, kun asia-argumentteja ei ole.

"Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily."

Minä teen kyllä kompromisseja elämässä, perheessä, kodissa, työssä, harrastuksissa, poliitikassakin. Maailmankatsomus, oikea usko, oikea oppi jne. vain sattuvat olemaan sellaisia juttuja, että ne eivät ole neuvottelukysymyksiä. Ihmettelisin suuresti sellaista ihmistä, joka muuttaa kipin kapin näkemyksiään päivittäin anonyymeilla keskustelupalstoilla esiintyvien väitteiden perusteella. :-) Ei maailmankatsomusta vaihdeta kuin alushousuja.

"Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia."

Minä tunnen yhden ja tiedän jonkun muun.

"Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia."

Onko laajasti asioista kiinnostuneisuus ja sivistyneisyys sama kuin teologia? Kirjoitin: "Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014053441)

Tapasi tulkita minun viestejäni on yrittää nuijia minut sovinistin ja suvaitsemattoman karsinaan. Jos nuotti ei muutu, tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksesi, jota kommentoin.

O.M kirjoitti:

"Jos vl-yhteisö olisi aatteellinen yhteisö, ymmärtäisin kantasi lehden sisällöstä."

Yhteiskunnallisessa mielessä SRK ja paikalliset ry:t ovat aatteellisia yhdistyksiä. Jumalan valtakunnan työtä tehdään näiden yhdistysten ja kansankirkon piirissä, koska toiminta on helpompaa maallisesti organisoitujen järjestöjen kautta kuin ilman. Päivämies on yhteiskunnallisessa mielessä eräänlainen vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattaja, jonka ei pidäkään pyrkiä toimimaan "yleisekumeenisten" tai "yhdistyneen lestadiolaisuuden" (=pikkuesikoisuus) mielipiteiden keskustelupalstana. Ei sitoutunutta lehteä voi verrata sitoutumattomiin sanomalehtiin ja sen perusteella "todeta", ettei sananvapaus vl:suudessa toimi. Yleisuskonnollisessa julkaisussa voidaan varmasti hyvällä mielellä suvaita vaikka jumalankieltäjien riekkuminen.

"Vauvalla on Jumalan rauha sydämessä, vaikka hänellä ei ole "uskontoa"."

Niin eivät vauvat ole vl:ia tai kristittyjä, mutta ovat kuitenkin uskovaisia. Usko ei kuitenkaan johdu vain rauhasta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että vauvat uskovat Kristukseen.

"Väittäisin, että aitous on tärkeämpi asia kuin oikeaoppisuus."

Mehem, aitous ja oikea oppi kulkevat käsi kädessä. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Se, mikä erilaisille ihmisille on mahdotonta (yksimielisyys opista), on Jumalalle mahdollista. Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisissa oikean uskon ja sitä kautta oikean opin, ymmärryksen ja yksimielisyyden. Jos yksimielisyys särkyy, on kyse vihollisen töistä, vääristä hengistä. Ei ole muita pyhiä henkiä kuin Pyhä Henki ja Pyhä Henki on jakamaton. Muut pyhiksi hengiksi väitetyt henget ovat epäpyhiä tämän maailman henkiä. Pyhä Henki opettaa vain yhdellä tavalla.

Lue lisää

Meillä on erilainen lähestymistapa, jos näin voisi sanoa. Tämä näkyy selvimmin siinä, kun kirjoitat, että "vauvat uskovat Kristukseen". Jos ihan arkikielellä puhutaan, niin tuollainen väite on tarpeeton. Arkikielellä sanottuna vauvat eivät usko mihinkään, koska heillä ei ole kieltä. En ole tuota "vauvat uskovat Kristukseen" -sanontaa vastaan sinänsä, ja voisin itsekin jossakin toisessa keskustelussa sanoa niin. Mutta vastauksena minulle tässä keskustelussa se tuntui ohipuhumiselta. Ehkäpä minäkin puhun sinun ohitsesi. Mutta miksi halusit alleviivat sitä, että ollakseen "uskovainen" vauvan pitää "uskoa" johonkin eksplisiittiseen? Eikö tuon ajattelumallin takana ole se laajallelevinnyt ajatus, että "usko" on ihmisen omaa aktiivista ajattelemista ja tuntemista, siis ihmisen teko? Etkö edes vauvan kohdalla voisi hyväksyä, että "uskovaisuus" ei tarkoita uskomista johonkin eksplisiittiseen?

Toivoisin, että pysähtyisit kysymään itseltäsi, oletko käsittänyt opillisuuden oikein. Kattaako sinun opillisuutesi sen, että Aabrahamillakin oli oikea oppi, vaikkei hän tiennyt Jeesuksesta mitään?

O.M kirjoitti:

ei oikeastaan ansaitsisi ainuttakaan kommenttia, mutta kirjoitan kuitenkin.

Yrityksesi laittaa harteilleni sovinistin viitta on säälittävä. Tyypillinen toimintatapa, kun asia-argumentteja ei ole.

"Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily."

Minä teen kyllä kompromisseja elämässä, perheessä, kodissa, työssä, harrastuksissa, poliitikassakin. Maailmankatsomus, oikea usko, oikea oppi jne. vain sattuvat olemaan sellaisia juttuja, että ne eivät ole neuvottelukysymyksiä. Ihmettelisin suuresti sellaista ihmistä, joka muuttaa kipin kapin näkemyksiään päivittäin anonyymeilla keskustelupalstoilla esiintyvien väitteiden perusteella. :-) Ei maailmankatsomusta vaihdeta kuin alushousuja.

"Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia."

Minä tunnen yhden ja tiedän jonkun muun.

"Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia."

Onko laajasti asioista kiinnostuneisuus ja sivistyneisyys sama kuin teologia? Kirjoitin: "Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014053441)

Tapasi tulkita minun viestejäni on yrittää nuijia minut sovinistin ja suvaitsemattoman karsinaan. Jos nuotti ei muutu, tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksesi, jota kommentoin.

Lue lisää

"Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia."

"Minä tunnen yhden ja tiedän jonkun muun."

No sittenhän edellinen keskustelija olikin väärässä - niitä onkin korkeintaan yksi (ja sitten ehkä joku muu).

"Yrityksesi laittaa harteilleni sovinistin viitta on säälittävä. Tyypillinen toimintatapa, kun asia-argumentteja ei ole."

Tässä ketjussa sinua vastaan on esitetty roppakaupalla asia-argumentteja. Olet kuitenkin jättänyt vastaamatta valtaosaan niistä ja sen sijaan alkanut syytellä keskustelijoita feikeiksi.

Tiedätkö, että se on yleinen toimintatapa, kun vasta-argumentteja ei ole?

O.M kirjoitti:

ei oikeastaan ansaitsisi ainuttakaan kommenttia, mutta kirjoitan kuitenkin.

Yrityksesi laittaa harteilleni sovinistin viitta on säälittävä. Tyypillinen toimintatapa, kun asia-argumentteja ei ole.

"Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily."

Minä teen kyllä kompromisseja elämässä, perheessä, kodissa, työssä, harrastuksissa, poliitikassakin. Maailmankatsomus, oikea usko, oikea oppi jne. vain sattuvat olemaan sellaisia juttuja, että ne eivät ole neuvottelukysymyksiä. Ihmettelisin suuresti sellaista ihmistä, joka muuttaa kipin kapin näkemyksiään päivittäin anonyymeilla keskustelupalstoilla esiintyvien väitteiden perusteella. :-) Ei maailmankatsomusta vaihdeta kuin alushousuja.

"Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia."

Minä tunnen yhden ja tiedän jonkun muun.

"Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia."

Onko laajasti asioista kiinnostuneisuus ja sivistyneisyys sama kuin teologia? Kirjoitin: "Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014053441)

Tapasi tulkita minun viestejäni on yrittää nuijia minut sovinistin ja suvaitsemattoman karsinaan. Jos nuotti ei muutu, tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksesi, jota kommentoin.

Lue lisää

kaukana oikeastakaan taida olla tuollainen veikkaus....

"Tapasi tulkita minun viestejäni on yrittää nuijia minut sovinistin ja suvaitsemattoman karsinaan."

Ja aggressiivinenkin taidat olla kaiken lisäksi:

"Jos nuotti ei muutu, tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksesi, jota kommentoin."

Tekisi mieleni sanoa, että hyi olkoon.

O.M kirjoitti:

ei oikeastaan ansaitsisi ainuttakaan kommenttia, mutta kirjoitan kuitenkin.

Yrityksesi laittaa harteilleni sovinistin viitta on säälittävä. Tyypillinen toimintatapa, kun asia-argumentteja ei ole.

"Huomaan, että sinä olet niitä ihmisiä, joiden kanssa on turha etsiä muuta dialogia, kuin heidän omien ajatustensa kritiikitön myötäily."

Minä teen kyllä kompromisseja elämässä, perheessä, kodissa, työssä, harrastuksissa, poliitikassakin. Maailmankatsomus, oikea usko, oikea oppi jne. vain sattuvat olemaan sellaisia juttuja, että ne eivät ole neuvottelukysymyksiä. Ihmettelisin suuresti sellaista ihmistä, joka muuttaa kipin kapin näkemyksiään päivittäin anonyymeilla keskustelupalstoilla esiintyvien väitteiden perusteella. :-) Ei maailmankatsomusta vaihdeta kuin alushousuja.

"Sivumennen sanoen yli puolet vl-uskovaisista teologian opiskelijoistakin on tällä hetkellä naisia."

Minä tunnen yhden ja tiedän jonkun muun.

"Ja olen minä tavannut paljon muitakin laajasti asioista kiinnostuneita ja sivistyneitä vl-naisia."

Onko laajasti asioista kiinnostuneisuus ja sivistyneisyys sama kuin teologia? Kirjoitin: "Tässä ei todellakaan ole kyse siitä, että pitäisin vl-naisia oppimattomina. Monet vl-naiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta harvan kiinnostuksen kohteet ovat teologiassa. En itse tunne tunnustuskirjoja erityisen hyvin, joten olisi outoa halveksua naisten oppineisuutta asialla, josta ei itse tiedä paljoa." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014053441)

Tapasi tulkita minun viestejäni on yrittää nuijia minut sovinistin ja suvaitsemattoman karsinaan. Jos nuotti ei muutu, tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksesi, jota kommentoin.

Lue lisää

Ehei ei ei ei sinua O.M kukaan toki suvaitsemattomana pidä... Vaikutat oikein sydämelliseltä ja rennolta kaverilta.

Tuo lopun uhkauksesi varmaan nyt harmittaa puronjussia. Olisipa älynnyt asetella sanansa niin ettet O.M suutu. Silloin hän saisi jatkossakin lukea syvällisiä ja viisaita kommenttejasi kirjoitustensa perästä. Nyt on olemassa suuri vaara, että puronjussi jää tästedes vaille sinun kommenttejasi. Mitenhän hän aikoo sen kestää? Ja mitenhän hänen juttunsa pysyvät nyt reilassa?

Mutta totta, hän ei ansaitse sinun kommenttiasi osakseen, niin kuin sanot.

Toivottavasti et suuttunut niin perusteellisesti, että rankaiset kollektiivisesti meitä kaikkia jättämällä meidän kaikkien viestit vastedes kommentoimatta.

Esim. juuri siionin sisarista sinulla olisi paljonkin tietoa ja näkemyksiä. On vaikea kuvitella keskustelua sisarista ilman sinun korteasi keossa.

Lisäksi tiedät niin paljon ja olet aina oikeassa. Viitottaisit meidän muidenkin ajatusmaailman niin selkeäksi. Uskoisimme vain mitä sinä sanot. Ja ellemme uskoisi - niin silloinhan olisimme feikkejä. Hyvä sekin on itse tietää.

Lepy O.M. Lupaamme jatkossa keskustella ihan niillä sanoilla kuin sinä olet yhdessä itsesi kanssa hyväksi näkemässä, ellet jätä meitä!

mehem kirjoitti:

Meillä on erilainen lähestymistapa, jos näin voisi sanoa. Tämä näkyy selvimmin siinä, kun kirjoitat, että "vauvat uskovat Kristukseen". Jos ihan arkikielellä puhutaan, niin tuollainen väite on tarpeeton. Arkikielellä sanottuna vauvat eivät usko mihinkään, koska heillä ei ole kieltä. En ole tuota "vauvat uskovat Kristukseen" -sanontaa vastaan sinänsä, ja voisin itsekin jossakin toisessa keskustelussa sanoa niin. Mutta vastauksena minulle tässä keskustelussa se tuntui ohipuhumiselta. Ehkäpä minäkin puhun sinun ohitsesi. Mutta miksi halusit alleviivat sitä, että ollakseen "uskovainen" vauvan pitää "uskoa" johonkin eksplisiittiseen? Eikö tuon ajattelumallin takana ole se laajallelevinnyt ajatus, että "usko" on ihmisen omaa aktiivista ajattelemista ja tuntemista, siis ihmisen teko? Etkö edes vauvan kohdalla voisi hyväksyä, että "uskovaisuus" ei tarkoita uskomista johonkin eksplisiittiseen?

Toivoisin, että pysähtyisit kysymään itseltäsi, oletko käsittänyt opillisuuden oikein. Kattaako sinun opillisuutesi sen, että Aabrahamillakin oli oikea oppi, vaikkei hän tiennyt Jeesuksesta mitään?

Lue lisää

voidaan kummastella loputtomiin, mutta minä uskon lasten uskovan, koska Raamattu niin sanoo. Esim. Matt.18:

1 Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2 Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3 Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4 Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5 Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6 Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

VT:n uskovaiset, Aabraham mukaan lukien, olivat lupauksen kansaa. Aabraham tiesi kyllä, että vaimon siemenestä tulee Hän (Kristus), joka polkee rikki käärmeen pään.

"Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän" (1.Moos.3:15).

Tähän lukuisia kertoja uudistettuun lupaukseen vanhan liiton uskovaiset kiinnittivät katseensa. Noin 2000 vuotta sitten lupaus täytettiin ja lupaukseen uskoneiden vanhan liiton uskovaisten usko ei ollut turha. Historiallisessa merkityksessä vanhan liiton uskovaisten kutsuminen kristityiksi olisi omituista, koska kristitty on kirkkohistoriallinen termi, joka otettiin käyttöön Kristuksen kuoleman jälkeisessä Roomassa. Siinä suhteessa heitäkin voidaan kutsua kristityiksi, että heidän uskonsa oli täsmälleen sama kuin nykypäivän uskovaisten. Jeesus ei pidä farisealaisia, saddukeuksia eikä nykyistä rabbiinista juutalaisuutta todellisena juutalaisuutena, sillä hän sanoo Johanneksen Ilmestyksessä:

"Katso, minä annan sinulle saatanan joukosta ne, jotka itsensä Juudalaisiksi sanovat, ja ei olekaan, vaan he valehtelevat" (Ilm.3:9).

Tässä merkityksessä alkuperäisiä juutalaisia ovat tämän päivän uskovaiset. Sekaannusten välttämiseksi on silti yleisessä kielenkäytössä parempi pitäytyä vakiintuneissa merkityksissä. Otin tämän seikan esille vain muistuttaakseni, että Aabrahamin uskon perillisiä eivät ole rabbiiniset juutalaiset vaan uskovaiset, joita on erityisen paljon täällä pohjan perukoilla.

O.M kirjoitti:

voidaan kummastella loputtomiin, mutta minä uskon lasten uskovan, koska Raamattu niin sanoo. Esim. Matt.18:

1 Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?
2 Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,
3 Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4 Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5 Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6 Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

VT:n uskovaiset, Aabraham mukaan lukien, olivat lupauksen kansaa. Aabraham tiesi kyllä, että vaimon siemenestä tulee Hän (Kristus), joka polkee rikki käärmeen pään.

"Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän" (1.Moos.3:15).

Tähän lukuisia kertoja uudistettuun lupaukseen vanhan liiton uskovaiset kiinnittivät katseensa. Noin 2000 vuotta sitten lupaus täytettiin ja lupaukseen uskoneiden vanhan liiton uskovaisten usko ei ollut turha. Historiallisessa merkityksessä vanhan liiton uskovaisten kutsuminen kristityiksi olisi omituista, koska kristitty on kirkkohistoriallinen termi, joka otettiin käyttöön Kristuksen kuoleman jälkeisessä Roomassa. Siinä suhteessa heitäkin voidaan kutsua kristityiksi, että heidän uskonsa oli täsmälleen sama kuin nykypäivän uskovaisten. Jeesus ei pidä farisealaisia, saddukeuksia eikä nykyistä rabbiinista juutalaisuutta todellisena juutalaisuutena, sillä hän sanoo Johanneksen Ilmestyksessä:

"Katso, minä annan sinulle saatanan joukosta ne, jotka itsensä Juudalaisiksi sanovat, ja ei olekaan, vaan he valehtelevat" (Ilm.3:9).

Tässä merkityksessä alkuperäisiä juutalaisia ovat tämän päivän uskovaiset. Sekaannusten välttämiseksi on silti yleisessä kielenkäytössä parempi pitäytyä vakiintuneissa merkityksissä. Otin tämän seikan esille vain muistuttaakseni, että Aabrahamin uskon perillisiä eivät ole rabbiiniset juutalaiset vaan uskovaiset, joita on erityisen paljon täällä pohjan perukoilla.

Lue lisää

Argumenttisi on hatara, mitä tulee lapsen uskoa koskevaan Raamatun kohtaan.

Se ei perustele "lapsen uskoa", mutta sen sijaan siinä Jeesus nostaa esiin tärkeitä asioita ihmisten välisistä suhteista. Jeesus kuvaa siinä millä tavoin ihmisten tulee toisiinsa suhtautua.

Tässä yhteydessä ei ole mahdollista syventyä aiheeseen enempää, mutta tästä Raamatun kohdasta olisi syytä nostaa esiin sen varsinaisia teemoja.
Höpinällä "lapsenkaltaisesta uskosta" voidaan toisinaan ylläpitää myös mielivaltaa ja ylimielistä vallankäyttöä, johonka puuttumista ei haluta.

Kristittyinä me olemme edelleen aikuisia ja arvostelukykyisiä ihmisiä, emme tietämättömiä lapsenomaisia "isompien" vallankäytön kohteita, merkityksessä naiivi.

Sen sijaan jae 6 on meitä monia mietityttänyt. Siinä Jeesus sanoo:

"Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen."

Ystävien kanssa on keskusteltu tästä Raamatun kohdasta. Mikä pahennus tapahtuikaan 70- ja 80-lukujen hengellisessä painostuksessa. Siinä kuuluu tuomio noiden vuosien harhaopeille, se on kiistatonta.

Vulgata kirjoitti:

Argumenttisi on hatara, mitä tulee lapsen uskoa koskevaan Raamatun kohtaan.

Se ei perustele "lapsen uskoa", mutta sen sijaan siinä Jeesus nostaa esiin tärkeitä asioita ihmisten välisistä suhteista. Jeesus kuvaa siinä millä tavoin ihmisten tulee toisiinsa suhtautua.

Tässä yhteydessä ei ole mahdollista syventyä aiheeseen enempää, mutta tästä Raamatun kohdasta olisi syytä nostaa esiin sen varsinaisia teemoja.
Höpinällä "lapsenkaltaisesta uskosta" voidaan toisinaan ylläpitää myös mielivaltaa ja ylimielistä vallankäyttöä, johonka puuttumista ei haluta.

Kristittyinä me olemme edelleen aikuisia ja arvostelukykyisiä ihmisiä, emme tietämättömiä lapsenomaisia "isompien" vallankäytön kohteita, merkityksessä naiivi.

Sen sijaan jae 6 on meitä monia mietityttänyt. Siinä Jeesus sanoo:

"Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen."

Ystävien kanssa on keskusteltu tästä Raamatun kohdasta. Mikä pahennus tapahtuikaan 70- ja 80-lukujen hengellisessä painostuksessa. Siinä kuuluu tuomio noiden vuosien harhaopeille, se on kiistatonta.

Lue lisää

"Argumenttisi on hatara, mitä tulee lapsen uskoa koskevaan Raamatun kohtaan."

sinä sitten ne paremmat kohdat esiin. Lapsen uskoa ei ikinä kyseenalaisteta vl:suudessa - mitään ei pidetä epäoikeudenmukaisempana kuin väittää, ettei pieni lapsi usko. Sen sijaan luterilaisen kirkon piirissä opetetaan harhaoppia, jonka mukaan lapsi saa uskon toisen sakramentin eli kasteen lahjana. Luther sen sijaan sanoi sakramenttiopetuksessaan, että sakramentit edellyttävät kokonaan uskovaista sydäntä.

O.M kirjoitti:

"Argumenttisi on hatara, mitä tulee lapsen uskoa koskevaan Raamatun kohtaan."

sinä sitten ne paremmat kohdat esiin. Lapsen uskoa ei ikinä kyseenalaisteta vl:suudessa - mitään ei pidetä epäoikeudenmukaisempana kuin väittää, ettei pieni lapsi usko. Sen sijaan luterilaisen kirkon piirissä opetetaan harhaoppia, jonka mukaan lapsi saa uskon toisen sakramentin eli kasteen lahjana. Luther sen sijaan sanoi sakramenttiopetuksessaan, että sakramentit edellyttävät kokonaan uskovaista sydäntä.

Lue lisää

Huomaatko, että puhut kirveen varresta toisen puhuessa terästä?

Vulgata ei torju lapsen oikeutta tai mahdollisuutta uskoon. Pienen lapsen usko ei edellytä ymmärrystä eikä uskoa Kristukseen. Siitä huolimatta lapsi on armosta ja pelastuksesta osallinen.

Kun lapsen uskosta puhutaan löysästi vl-aikuiseen liittyen, on kyse aivan eri asiasta kuin pienen lapsen uskosta!

Huomaatko kirjoitti:

Huomaatko, että puhut kirveen varresta toisen puhuessa terästä?

Vulgata ei torju lapsen oikeutta tai mahdollisuutta uskoon. Pienen lapsen usko ei edellytä ymmärrystä eikä uskoa Kristukseen. Siitä huolimatta lapsi on armosta ja pelastuksesta osallinen.

Kun lapsen uskosta puhutaan löysästi vl-aikuiseen liittyen, on kyse aivan eri asiasta kuin pienen lapsen uskosta!

Lue lisää

Ei ole erikseen lapsen ja aikuisen uskoa, sillä Raamattu sanoo, että on vain "Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef.4:5). Lapsen ymmärryksen puute ei ole sen suurempi ongelma kuin aikuisen ymmärryksen puute, sillä Raamattu sanoo: "Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa" (Room.3:11).

Me Jumalan lapset emme ole omalta puoleltamme uskoa valinneet vaan Jumala on sen armossaan valituille lapsilleen uskoviensa kautta lahjoittanut: "Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on: Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi." (Ef.2:8-9.)

Uskon asioita ei käsitetä vajavaisella ihmisjärjellä, "Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat" (1.Kor.1:21).

Me aikuiset Jumalan lapset emme siis ole uskovaisia siksi, että "ymmärtäisimme" järjellämme Jumalan totuuksia ja uskoa. Me olemme uskovaisia siksi, että Jumala on Pyhän Henkensä kautta saanut sanassaan herättää meissä uskon ja elävän toivon. Se tarkoittaa jatkuvaa armon kerjäläisyyttä ja jokapäiväistä kuolemista pois synneistä, lihan töiden täydellistä tyhjäksi tekemistä Kristuksen verellä. Kun jaksamme vaeltaa valkeudessa ja kuolettaa lihan töitä, Jeesuksen veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä, sillä ei ole yhtään kadotusta niissä, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat ja eivät vaella lihan vaan hengen jälkeen. Eteemme avautuu hyvin lohdullinen uskon näköala. Kerran vajaa lakkaa, täydellinen alkaa ja usko muuttuu näkemiseksi.

Tuo lapsen erilainen, "ymmärtäväisestä" aikuisesta poikkeava usko on nykyisin ainakin aikuiskastajien piirissä esiintyvä käsitys lapsen uskosta. Se on epäraamatullinen käsitys. Ihmisellä ei ole omalta puoleltaan voimaa ottaa omalla päätöksellään Kristusta vastaan, sillä jos olisi, olisi ihminen kykeneväinen siihen yhteen ainoaan hyvään tekoon, jolla hän ansaitsisi autuuden. "Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi" (Ef.2:9).

Raamattu vertaa epäuskoista ihmistä kadonneeseen lampaaseen. Lampaalla on ollut voimaa jättää laumansa, mutta uupuneena ja verissä hänellä ei ole voimaa omin voimin palata, vaikka haluaisi. Siksi Hyvä Paimen jättää laumansa, huutelee kadonneen lampaansa perään, ollen ainut aktiivinen osapuoli. Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanookin, että "tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkäät paaduttako teidän sydämiänne" (Hepr.4:7). Koska Hyvä Paimen on noussut ylös, on Hänen ruumiinsa maan päällä uskovaisten ihmisten muodostama pyhien joukko, pyhä seurakunta, yhdessä mielessä, yhdessä hengessä, yhdessä ymmärryksessä, yksimielisyydessä, yhdessä uskossa. Heidän suuhunsa on Jumala antanut puhuttelun ja päästön sanat: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan" (Joh.20:23).

O.M kirjoitti:

Ei ole erikseen lapsen ja aikuisen uskoa, sillä Raamattu sanoo, että on vain "Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef.4:5). Lapsen ymmärryksen puute ei ole sen suurempi ongelma kuin aikuisen ymmärryksen puute, sillä Raamattu sanoo: "Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa" (Room.3:11).

Me Jumalan lapset emme ole omalta puoleltamme uskoa valinneet vaan Jumala on sen armossaan valituille lapsilleen uskoviensa kautta lahjoittanut: "Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on: Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi." (Ef.2:8-9.)

Uskon asioita ei käsitetä vajavaisella ihmisjärjellä, "Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat" (1.Kor.1:21).

Me aikuiset Jumalan lapset emme siis ole uskovaisia siksi, että "ymmärtäisimme" järjellämme Jumalan totuuksia ja uskoa. Me olemme uskovaisia siksi, että Jumala on Pyhän Henkensä kautta saanut sanassaan herättää meissä uskon ja elävän toivon. Se tarkoittaa jatkuvaa armon kerjäläisyyttä ja jokapäiväistä kuolemista pois synneistä, lihan töiden täydellistä tyhjäksi tekemistä Kristuksen verellä. Kun jaksamme vaeltaa valkeudessa ja kuolettaa lihan töitä, Jeesuksen veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä, sillä ei ole yhtään kadotusta niissä, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat ja eivät vaella lihan vaan hengen jälkeen. Eteemme avautuu hyvin lohdullinen uskon näköala. Kerran vajaa lakkaa, täydellinen alkaa ja usko muuttuu näkemiseksi.

Tuo lapsen erilainen, "ymmärtäväisestä" aikuisesta poikkeava usko on nykyisin ainakin aikuiskastajien piirissä esiintyvä käsitys lapsen uskosta. Se on epäraamatullinen käsitys. Ihmisellä ei ole omalta puoleltaan voimaa ottaa omalla päätöksellään Kristusta vastaan, sillä jos olisi, olisi ihminen kykeneväinen siihen yhteen ainoaan hyvään tekoon, jolla hän ansaitsisi autuuden. "Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi" (Ef.2:9).

Raamattu vertaa epäuskoista ihmistä kadonneeseen lampaaseen. Lampaalla on ollut voimaa jättää laumansa, mutta uupuneena ja verissä hänellä ei ole voimaa omin voimin palata, vaikka haluaisi. Siksi Hyvä Paimen jättää laumansa, huutelee kadonneen lampaansa perään, ollen ainut aktiivinen osapuoli. Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanookin, että "tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkäät paaduttako teidän sydämiänne" (Hepr.4:7). Koska Hyvä Paimen on noussut ylös, on Hänen ruumiinsa maan päällä uskovaisten ihmisten muodostama pyhien joukko, pyhä seurakunta, yhdessä mielessä, yhdessä hengessä, yhdessä ymmärryksessä, yksimielisyydessä, yhdessä uskossa. Heidän suuhunsa on Jumala antanut puhuttelun ja päästön sanat: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan" (Joh.20:23).

Lue lisää

Taidamme tosiaankin puhua toistemme ohi, mutta jatkan kuitenkin tätä molemminpuolista ohipuhumista, sillä eihän tiedä vaikka yhteinen kohdistus lopulta löytyisi. Ehkä lähestymme vähitellen jotakin ydinkysymystä kuin kissat kuumaa puuroa ;-).

Kirjoitit aiemmin näin:

"Niin eivät vauvat ole vl:ia tai kristittyjä, mutta ovat kuitenkin uskovaisia. Usko ei kuitenkaan johdu vain rauhasta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että vauvat uskovat Kristukseen."

Ja nyt näin:

"Ei ole erikseen lapsen ja aikuisen uskoa, sillä Raamattu sanoo, että on vain "Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef.4:5). Lapsen ymmärryksen puute ei ole sen suurempi ongelma kuin aikuisen ymmärryksen puute, sillä Raamattu sanoo: "Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa" (Room.3:11). "

Erehdynkö, kun edelliset yhdistämällä päättelen sinun olevan sillä kannalla, että myös ei-vl tai ei-kristitty voi olla uskovainen? Toisin sanoen, pidät mahdollisena, että vauvan tapaan myös ei-vl tai ei-kristitty voi uskoa Kristukseen jopa tietämättään. Olen itsekin päätynyt pitämään sitä mahdollisena.

Onkohan sinulla virheellinen ennakkoluulo siitä, millaista oppia vastaan olet taistelemassa? Kirjoitit viime viestissäsi painokkaasti, ettei ole erikseen aikuisen ja lapsen uskoa. Mutta eikö juuri sitä samaa ole väitetty myös sinulle kirjoitetuissa viesteissä? Siis sitä että kun kerran vauva on uskovainen ilman ymmärrystä, niin voimmeko vaatia aikuiselta sen suurempaa ymmärrystä tai "yksimielisyyttä"? Emme vaadi vauvalta, että hän mukautuisi yhteiseen ymmärrykseen. Voimmeko vaatia sitä aikuiselta?

Vai ymmärrämmekö lapsen esikuvallisuuden eri tavalla? Useinhan saarnoissa tulkitaan, että lapsenkaltaisuus on sokeaa luottavaisuutta siihen, mitä isä tai äiti sanoo. Toisin sanoen tulkitaan, että Jeesus olisi ylistänyt lapsen johdateltavuutta, mistä saadaan aihe suositella ehdotonta kuuliaisuutta auktoriteeteille eli Raamatulle ja seurakunnalle. Mutta jos Jeesus olisi ylistänyt lapsen johdateltavuutta, miksi hän toisessa kohdassa varoittaa pahentamasta pieniä, jotka uskovat häneen? Ei kai harhaanjohdettavuus ole ylistettävää?

ma_ria kirjoitti:

mutta kysymys on tietysti aika vaikea vastattavaksi.

Minulla ei ole riittävästi tietoa 70-luvun vaiheista, ennen kaikkea siitä, MIKSI niin toimittiin ja mihin toiminnalla oikeasti pyrittiin. Siitä tietysti, miten toimittiin, on enemmänkin tietoa.

Eli mitkä edeltävät asiat yhteiskunnassa tapahtuneen murroksen lisäksi aiheuttivat tarpeen noinkin radikaaleille toimenpiteille. Oliko silloin sellaisia ongelmia, että niihin oli perustellusti pakko tarttua? Millaisia ne olivat? Ne ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittaessa sitä, mikä tilanne olisi tänä päivänä jos 70-luvun puhdistukset olisivat jääneet tekemättä.

Tässä tulee mieleeni itselleni paljon ajatuksia synnyttänyt edesmenneen Martti Lindqvistin essee eräästä hänen teoksestaan. Siinä hän kuvailee vl-liikettä ennen 70-luvun vaiheita lämminimagoiseksi armoa ja anteeksiantamusta julistavaksi herätysliikkeeksi, jonka seuramenoon tavallisilla liikkeeseen kuulumattomilla kylänmiehillä ja -naisilla oli matala kynnys osallistua. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Alkoi kuulua tietoja yöllisistä hoitokokouksista, joissa ihmisiä vaadittiin selkä seinää vasten, kyseenalaisiakaan keinoja kaihtamatta julkiseen pakkorippiin, ilman että nämä itsekään tiesivät mistä tekivät parannusta. Samaan aikaan tulivat paljon julkisuutta saaneet ylilyönnit mm. television kanssa ym. sekä kaiken hämärältä vaikuttavan vakuudeksi vielä voimakas sisäänpäin kääntyminen, eristäytyminen. Lindqvistin mukaan vl-liikeen julkisivu ei ole palautunut ennalleen, vaan sen imagon ylle ovat hengellisen väkivallan mustat pilvet ja ihmisten toinen toisiaan kohtaan tuntema pelko heittäneet aina noiden aikojen jälkeen synkän varjonsa.

Lindqvist kysyi lopuksi kysymyksen, "Mitä vanhoillislestadiolaisuudelle tuolloin oikein tapahtui?" Se on kysymys omillakin huulillani, mitä MERKILLISTÄ meille oikein tapahtui?

Mutta itse en ole elänyt aikaa ennen 70-lukua, enkä voi sitä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen arvioida.

Takaisin kysymykseesi. Sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen käsityksessä, että vl-liike edustaisi terveempää uskonnollisuutta ellei 70-lukua voimakkaasti traumatisoivine vaikutuksineen olisi ollut.

Se heijastelee negatiivisia asioita vielä tänäkin päivänä keskuuteemme, sellaisia opetuksia,jotka eivät kestä Raamatun valossa tarkastelua ja jotka toimivat niin kuin Raamatussa varoitetaan; riitaa ja epäsopua aiheuttaen, keskinäistä rakkautta rikkoen ja armoevankeliumin arvoa hämärtäen.

Lue lisää

Vähän niistä hoitokokous asioista...Minuakin on hoidettu. Mutta minusta on vaikea kaivaa niitä hoitkokousasioita kovin paljon esiin. Siinä on omantunnnon arvo kärsinyt aika pahoin.

Minusta on pääasia, että itse uskoo. Ja jos joku minua kohtaan toimii väärin,se ei ole minun synti.

Kyllä minä menin erään vl:n luokse kerran sellaisen kokouksen jälkeenja sanoin, että siitä kokouksesta ei Raamattu vastannut, siis minusta.Tämä henkilö itse kertoi minulle, että hän sanoikin silloin eräälle puhujalle, että juorujen perusteella puhutellaan ihmisiä. Ja että sanotaan, että seurakunta ei erehdy, mutta nyt erehtyi.

Ja toisen kerran menin erääseen vl:perheeseen,tällaisen kokuksen jälkeen ja sanoin, että siellä persoonat vaikutti.

Nyt vasta olen omalle miehelleni saanut puhuttua, että Ja ne syyttäjien puheet ei minusta pitäneet paikkansa. He itsekin teki vaikka mitä ja puhui sellasia, että ihmettelin niitä. Olen vasta nyt jaksanut puhua näistä asioista miehelleni. Hän kysyi, että enkö minä ole puhunut. Vastasin,että en.

Ja sanoin omalle miehelleni, että olisihan minäkin saanut näitä samoja ihmisä kokouksiin, jos olisin alkanut.Koska olen nähnyt vaikka mitä. Mutta en ole koskaan hyväksynyt, että asioita näin hoidetaan.

Ei menetelty, että ensin puhuteltiin kahden kesken, olin jotakin sanonut kahdesta ihmisestä. Js he olivat itse minusta antaneet aihettakin sano. Mutta sen huomasin vasta jälestä päin, että se olis pitänyt sanoa heille itselle. Mutta toiset neuvoneet edes minua oikein.
(Ainoa on ollut oma mieheni, joka sanoi, että d Ja minut vedettiin heti seurakunnan eteen, eikä annettu puolustautua. Ja oli paljon sekavuutta.
Mutta jos yritin avata suuni, niin puhuja käski olla minun hiljaa.

Ja nämä kaksi muuta kertaa mukaan lukien oli sellasia, että en edes ymmärtänyt mistä tein parannusta.

Täällä on valitettu, yhtä ja toista, ja että täällä on sekvaa.
Mutta itse olen yrittänyt korjata asiat omalta kohdaltani, jos olen aihettanut pahennusta. Ja toivon omalta osaltani, että Jumala antaa siihen edelleenkin voimaa ja viisautta.

Ja uskon edelleenkin, että jos on jotakin väärää, niin Jumala ajallaan hoitaa nämä hoitajatkin. Eikä minun tarvi siihen asiaan sekaantua.
Enkä haluakaan, koska nämä kokoukset riittää minulle. Minusta on tullut eristäytyvä.
Haluan olla yksin. Mutta olen uskovainen ja vl. edelleenkin.

Se oli ikävää, että kun tein parannuksen juuri näiden hoitkokouksen aikoihin, että petyin uskovaiseen ihmiseen. Vaikka alussa tämä näytti uskon kautta pyhien joukolta. Mutta tästäkään ei uskalla puhua, kun kerran sanoin, että täälläon vaikka mitä,heti sanottiin kireästi, että sinulla on serukaunta hukassa. Ja tämnäkin jälkeen tuli kokous, vaikka tämä toinen ihminen oli samaa mieltä asiasta.

Täällä on tosiaan ollut juorut ja pahan puhumiset liikkellä toisista ihmisitä. Ja on toisten asioissa valvottu ihan liikaa. Mutta en ole ottanut koskaan näitä asioita esille, olen kuunnellut hiljaa. Ja jos on jotakin tapahtunut, jos minulle on kerrottu, olen vastannut, että en minäkään tekis niin tms. vastaavaa.

Kaksi ihmistä on tullut pyytämään anteeksi.

Mutta kaikki ei edes ole ymmärtäneet mitä olen puhunut, ja varmaan on tullut väärinkäsityksiäkin. Mutta minulta tukittiin suu kokouksessa ja käskettiin olla hiljaa.

Silloin sanoin miehelleni,että kyllä miehet on lapsellisia., Että ne uskoo kaikki.
Ja että ne on naiset jotka on toisia naisia kohtaan julmia. Mutta miehet uskoo liian sokeasti toisten puheet.

Sanoin myös miehelleni, että koska näin hoidetaan asioita, ( ja etttä vaikka minua on yritetty vastuun alasiin hommiinkin valita RY:llä). Niin En ala enää mihinkään RY:n hommiin. Ei jaksa.
Enkä muutenkaan ole ainakaan enää sitä mieltä, että alkasin järjestettyyn toimintaan.

Nyt tuli pikku purkaus. Anteeksi jos en osannut sanoa kaikkia asioita oikein.

ma_ria kirjoitti:

ja anteeksi. Nimimerkkisi HarmaaPöllö lipsahti väärin tuohon äsken O.M:lle osoittamaani viestiin (tuli HelmiPöllö). Et laittane pahaksesi? Suhtauduttehan te pöllöt kaiketi kunnioittuksella sukulaisiinne, onhan koko heimonne kuulua verkkaisesta viisaudestaan.

Lue lisää

pöllö.

O.M kirjoitti:

"Argumenttisi on hatara, mitä tulee lapsen uskoa koskevaan Raamatun kohtaan."

sinä sitten ne paremmat kohdat esiin. Lapsen uskoa ei ikinä kyseenalaisteta vl:suudessa - mitään ei pidetä epäoikeudenmukaisempana kuin väittää, ettei pieni lapsi usko. Sen sijaan luterilaisen kirkon piirissä opetetaan harhaoppia, jonka mukaan lapsi saa uskon toisen sakramentin eli kasteen lahjana. Luther sen sijaan sanoi sakramenttiopetuksessaan, että sakramentit edellyttävät kokonaan uskovaista sydäntä.

Lue lisää

tämä O.M sama kuin toisissa ketjuissa jatkuvasti sekoileva Kalevi?

Kiitos ihan mielenkiintoisesta linkistä koskien kososlaisuutta. Tieto siitä ei ole minullekaan pahitteeksi, sillä olen alle kymmenen vuotiaana tehnyt seurakunnan edessä parannusta kososlaisesta hengestä :) Koskaan ei vielä ole ollut täyttä selvyyttä siitä, mistä tuli parannusta tehtyä ja asian ollessa ajankohtainen ei ollut harmainta aavistustakaan. Mutta parannushan lienee aina paikallaan, en minä sillä sano :)

Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt.

Mutta se varsinainen kysymys, eli mistä oli kysymys (kososlaisuudessa) jäi ainakin minulle vaille vastausta. Hynden selvityksen luettuaan tuntuu, että sen tunnusmerkkeihin sisältyi äärimmäinen kireys ja äärimmäinen leväperäisyys ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Ei äkkiä ajatellen ole ihme, että kososlaisuuteen eksyneitä oli niin paljon. Ilmeisesti jokainen Siionin asuvainen teki jossain vaiheessa kososlaisuudesta parannuksen, siis minäkin muiden mukana.

ma_ria kirjoitti:

Kiitos ihan mielenkiintoisesta linkistä koskien kososlaisuutta. Tieto siitä ei ole minullekaan pahitteeksi, sillä olen alle kymmenen vuotiaana tehnyt seurakunnan edessä parannusta kososlaisesta hengestä :) Koskaan ei vielä ole ollut täyttä selvyyttä siitä, mistä tuli parannusta tehtyä ja asian ollessa ajankohtainen ei ollut harmainta aavistustakaan. Mutta parannushan lienee aina paikallaan, en minä sillä sano :)

Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt.

Mutta se varsinainen kysymys, eli mistä oli kysymys (kososlaisuudessa) jäi ainakin minulle vaille vastausta. Hynden selvityksen luettuaan tuntuu, että sen tunnusmerkkeihin sisältyi äärimmäinen kireys ja äärimmäinen leväperäisyys ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Ei äkkiä ajatellen ole ihme, että kososlaisuuteen eksyneitä oli niin paljon. Ilmeisesti jokainen Siionin asuvainen teki jossain vaiheessa kososlaisuudesta parannuksen, siis minäkin muiden mukana.

Lue lisää

Varmaan totta, että monikaan ei tiennyt, mitä kososlaisuus on. Minullekin selvisi vasta nyt.

Naapurien kyttäys, vikominen. Eräs puhuja kyttäs nuoria, kun yllätti heidät huoltoasemalla ja epäili. Ylikireä suhtautuminen opetustelevisioon. Oma synnittömyys(pappani kohdalla) jne. Äitini kertoi, että hänen synnyinkodissaan koskaan tarvinnut pyytää anteeksi.

Vievät uskomisen vapauden. Toisaalta synninluvallisuuttakaan ei voida puolustella.

Tällä viikolla sain erittäin hienoja uutisia, kun eräs perhe sai sovinnon aikaan juuri tuon Kristuksen kirkkolain mukaisen menettelyn vuoksi. Muuten edessä olisi ollut avioero. Puhumattomuus, väärät luulot puolin ja toisin, johti tällaiseen tilanteeseen. Kun asiat on saatu puhuttua ja sovittua, on rakkauskin palannut.

Kenenkään ei pitäisi pitää luuloa tiedon väärtinä, vaan pitäisi kysyä henkilöltä itseltään, miten asia on ja miten henkilö itse käsittää asiaa. Kun molemmat esittää käsityksensä, voi löytyä yhteinen näkemys. Saahan olla tietysti erimieltänkin.

10-vuotiaan syyttäminen kososlaisuudesta menee kyllä yli. Lapsi on lapsi. Eipä anteeksipyytäminen silti pahasta ole.

ma_ria kirjoitti:

Kiitos ihan mielenkiintoisesta linkistä koskien kososlaisuutta. Tieto siitä ei ole minullekaan pahitteeksi, sillä olen alle kymmenen vuotiaana tehnyt seurakunnan edessä parannusta kososlaisesta hengestä :) Koskaan ei vielä ole ollut täyttä selvyyttä siitä, mistä tuli parannusta tehtyä ja asian ollessa ajankohtainen ei ollut harmainta aavistustakaan. Mutta parannushan lienee aina paikallaan, en minä sillä sano :)

Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt.

Mutta se varsinainen kysymys, eli mistä oli kysymys (kososlaisuudessa) jäi ainakin minulle vaille vastausta. Hynden selvityksen luettuaan tuntuu, että sen tunnusmerkkeihin sisältyi äärimmäinen kireys ja äärimmäinen leväperäisyys ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Ei äkkiä ajatellen ole ihme, että kososlaisuuteen eksyneitä oli niin paljon. Ilmeisesti jokainen Siionin asuvainen teki jossain vaiheessa kososlaisuudesta parannuksen, siis minäkin muiden mukana.

Lue lisää

Olen eri mieltä kuin nimimerkki Pera tuossa edellä. Ma-rian tulkinta tilanteesta on lähempänä omaa kokemustani, vaikkakin edustan vähän vanhempaa ikäluokkaa.

Kun tällä palstalla alettiin käsitellä kososlaisuutta, olen koettanut ottaa asiasta enemmän selvää. Olin itse nuori poika noina vuosina jotka muistan ahdistavina. Vanhemmat olivat järkyttyneitä ja samoin isovanhemmat, aina noiden kokousten jälkeen. Muistan sen painostavan tunnelman, ihmiset itkivät. Tunnelma siirtyi painostavana myös kokouksista kotiin.

Kaivoin esiin 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Päivämiehet. Luettuani niitä muodostui sellainen kuva, että termi "kososlaisuus" oli napattu ikään kuin "työkaluksi" hoitokokouksiin. Ehkä jollakulla SRK:n vanhimmista johtomiehistä oli siitä jokin tieto 1900-luvun alusta?

Näkemykseni mukaan termillä ei ollut mitään yhteyttä senaikaisen, 70-luvun eikä 80-luvun kristillisyyden hengelliseen eikä ajalliseen tilanteeseen. Kukaan sukulaisistani eikä myöskään uskoystävistä, joiden kanssa olen tästä asiasta nyt alkanut keskustella, ei ole koskaan ymmärtänyt mitä sillä termillä tarkoitettiin.

Uskon että se oli sana jolla - ikävä kyllä - ikään kuin motivoitiin se mielivalta ja hengellinen painostaminen, joka on lähellä kun on kyse täälisista joukkokokouksista. Ihmiset oli kutsuttu sinne ilman että heillä oli tietoa mistä on kyse. Heitä syytettiin yhtäkkiä "kososlaisuudesta" joka oli uusi, kasvoton ja sisällyksetön asia, siitä ei saanut otetta eikä syytöstä vstaan siten voinut puolustautua. Ei vaikka oli ihan tavallainen, syntiä pois pannen ahkeroinut armosta uskova kristitty. Kulloinkin vastaamassa olleen rehellinen puhe kimposi mielivaltaisista syyttelyistä.

Asia oli juuri noin kuin Ma-ria tuossa humoristisesti toteaa. Kukaan ei ymmärtänyt mistä oli kyse mutta jonossa mentiin parannusta tekemään kun näytti siltä että niin "kuului" tehdä. :-)

vl_pera kirjoitti:

Varmaan totta, että monikaan ei tiennyt, mitä kososlaisuus on. Minullekin selvisi vasta nyt.

Naapurien kyttäys, vikominen. Eräs puhuja kyttäs nuoria, kun yllätti heidät huoltoasemalla ja epäili. Ylikireä suhtautuminen opetustelevisioon. Oma synnittömyys(pappani kohdalla) jne. Äitini kertoi, että hänen synnyinkodissaan koskaan tarvinnut pyytää anteeksi.

Vievät uskomisen vapauden. Toisaalta synninluvallisuuttakaan ei voida puolustella.

Tällä viikolla sain erittäin hienoja uutisia, kun eräs perhe sai sovinnon aikaan juuri tuon Kristuksen kirkkolain mukaisen menettelyn vuoksi. Muuten edessä olisi ollut avioero. Puhumattomuus, väärät luulot puolin ja toisin, johti tällaiseen tilanteeseen. Kun asiat on saatu puhuttua ja sovittua, on rakkauskin palannut.

Kenenkään ei pitäisi pitää luuloa tiedon väärtinä, vaan pitäisi kysyä henkilöltä itseltään, miten asia on ja miten henkilö itse käsittää asiaa. Kun molemmat esittää käsityksensä, voi löytyä yhteinen näkemys. Saahan olla tietysti erimieltänkin.

10-vuotiaan syyttäminen kososlaisuudesta menee kyllä yli. Lapsi on lapsi. Eipä anteeksipyytäminen silti pahasta ole.

Lue lisää

"10-vuotiaan syyttäminen kososlaisuudesta menee kyllä yli. Lapsi on lapsi. Eipä anteeksipyytäminen silti pahasta ole."

Anteeksi, kun puutun nyt vain näin pieneen osaan viestistäsi. Olen nimittäin itse miettinyt joskus sitä, kuinka "varmuuden vuoksi anteeksipyytäminen" on nimenomaan pahasta. Varsinkin tuollaisessa tilanteessa, jossa asiasta mitään ymmärtämättömiä lapsia pakotetaan pyytämään anteeksi, niin kyse ei ole muusta kuin hengelliseksi naamioidusta henkisestä väkivallasta. Olen ymmärtänyt, että moni 70-luvulla liikkeen jättäneistä ei löytänyt omaltatunnoltaan niitä syytöksiä, joita heitä vastaan esitettiin. He eivät voineet toimia omantuntonsa vastaisesti ja pitää evankeliumia niin halpana, että olisivat lähteneet näyttelemään ja tunnustamaan syntejä, joita he eivät olleet tehneet.

Jatkan nyt oman hyvän ystäväni kertomuksella heidän alueensa hoitokokouksista 70-luvun lopulla, jolloin hän itse oli rippikouluikäinen. Hoitokokoukseen oli kutsuttu koko siioni, ja sinne oli käytännössä pakko mennä. Kokoukset alkoivat alkuillasta ja kestivät kahteen saakka yöllä. Kokouksen aikana johtokunta istui omalla paikallaan. Ihmisten täytyi koko seurakunnan edessä puhua yksityisasioistaan. Joidenkin oli jopa pakko yksityiskohtaisesti kuvailla omaa avioelämäänsä koko seurakunnan edessä. Ajatelkaa - alaikäisten kuullen. Kun joku oli koko seurakunnan edessä pyytänyt anteeksi, seurakunta painoi päänsä maahan tai katsoi kysyvästi johtokuntaa kohti. Anteeksi ei uskallettu antaa ennen kuin johtokunta oli nostanut kätensä. Sanamuoto oli kuulemma myös tärkeää. Jos anteeksipyytäjä ei osannut valita oikeita sanoja, häneltä pidätettiin anteeksianto.

Ystäväni kertomus vastaa Lohen toteamusta Kotimaa-lehdessä. Ry:n johtokunta oli selkeästi korotettu muun seurakunnan yläpuolelle. Ihmisiä pakotettiin julkiripissä tekemään tiliä asioista, jotka eivät muille kuuluneet (tai jotka eivät olleet edes rippiasioita). Lisäksi, jos joku joutuu yksityiskohtaisesti kuvailemaan omaa avioelämäänsä seurakunnalle, ei kyseessä voi olla kuin jotain niin synkkää ja pimeää, että en voisi nyky vl-liikkeessä kuvitella mitään vastaavaa. Ystäväni totesi juuri eilen, että nuo ajat ovat olleet niin kamalia, että vasta nyt, luettuaan tältä palstalta Kotimaa-lehden jutusta, hänen mieleensä palasi monta tuohon aikaan liittyvää asiaa elävänä mieleen. Tämä ystäväni on myös uskomassa tänäkin päivänä, eikä ollut itse suoraan tulilinjalla koskaan hoitokokousaikana.

Päivämiehen Lukijamies kirjoitti:

Olen eri mieltä kuin nimimerkki Pera tuossa edellä. Ma-rian tulkinta tilanteesta on lähempänä omaa kokemustani, vaikkakin edustan vähän vanhempaa ikäluokkaa.

Kun tällä palstalla alettiin käsitellä kososlaisuutta, olen koettanut ottaa asiasta enemmän selvää. Olin itse nuori poika noina vuosina jotka muistan ahdistavina. Vanhemmat olivat järkyttyneitä ja samoin isovanhemmat, aina noiden kokousten jälkeen. Muistan sen painostavan tunnelman, ihmiset itkivät. Tunnelma siirtyi painostavana myös kokouksista kotiin.

Kaivoin esiin 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Päivämiehet. Luettuani niitä muodostui sellainen kuva, että termi "kososlaisuus" oli napattu ikään kuin "työkaluksi" hoitokokouksiin. Ehkä jollakulla SRK:n vanhimmista johtomiehistä oli siitä jokin tieto 1900-luvun alusta?

Näkemykseni mukaan termillä ei ollut mitään yhteyttä senaikaisen, 70-luvun eikä 80-luvun kristillisyyden hengelliseen eikä ajalliseen tilanteeseen. Kukaan sukulaisistani eikä myöskään uskoystävistä, joiden kanssa olen tästä asiasta nyt alkanut keskustella, ei ole koskaan ymmärtänyt mitä sillä termillä tarkoitettiin.

Uskon että se oli sana jolla - ikävä kyllä - ikään kuin motivoitiin se mielivalta ja hengellinen painostaminen, joka on lähellä kun on kyse täälisista joukkokokouksista. Ihmiset oli kutsuttu sinne ilman että heillä oli tietoa mistä on kyse. Heitä syytettiin yhtäkkiä "kososlaisuudesta" joka oli uusi, kasvoton ja sisällyksetön asia, siitä ei saanut otetta eikä syytöstä vstaan siten voinut puolustautua. Ei vaikka oli ihan tavallainen, syntiä pois pannen ahkeroinut armosta uskova kristitty. Kulloinkin vastaamassa olleen rehellinen puhe kimposi mielivaltaisista syyttelyistä.

Asia oli juuri noin kuin Ma-ria tuossa humoristisesti toteaa. Kukaan ei ymmärtänyt mistä oli kyse mutta jonossa mentiin parannusta tekemään kun näytti siltä että niin "kuului" tehdä. :-)

Lue lisää

Niin kuin kirjoitin, luin linkin vasta tänään. Minullekin kokonaisuus kososlaisuudesta epäselvä. Mutta juuri syyttömien teettäminen parannusta(väärä vikominen) voidaan laittaa tuohon YLIKIREÄÄN KOSOSLAISUUDEN piikkiin eli naapurien väärä valvominen.

Nuilla puhuttelijoilla saattoi siis itse olla juuri tuo kososlaisuus, ei välttämättä parannuksen tekijöillä. Sen tähden meni uskomisen vapaus. Kun sitten viimein puhuteltiin itse puhuttelijaa, niin loppui nämä väärät valvomiset.

ma_ria kirjoitti:

Kiitos ihan mielenkiintoisesta linkistä koskien kososlaisuutta. Tieto siitä ei ole minullekaan pahitteeksi, sillä olen alle kymmenen vuotiaana tehnyt seurakunnan edessä parannusta kososlaisesta hengestä :) Koskaan ei vielä ole ollut täyttä selvyyttä siitä, mistä tuli parannusta tehtyä ja asian ollessa ajankohtainen ei ollut harmainta aavistustakaan. Mutta parannushan lienee aina paikallaan, en minä sillä sano :)

Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt.

Mutta se varsinainen kysymys, eli mistä oli kysymys (kososlaisuudessa) jäi ainakin minulle vaille vastausta. Hynden selvityksen luettuaan tuntuu, että sen tunnusmerkkeihin sisältyi äärimmäinen kireys ja äärimmäinen leväperäisyys ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Ei äkkiä ajatellen ole ihme, että kososlaisuuteen eksyneitä oli niin paljon. Ilmeisesti jokainen Siionin asuvainen teki jossain vaiheessa kososlaisuudesta parannuksen, siis minäkin muiden mukana.

Lue lisää

"Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt."

Oli tiukasti kirjalähteisiin sitoutunut kirjoitus.

Päivämiehen Lukijamies kirjoitti:

Olen eri mieltä kuin nimimerkki Pera tuossa edellä. Ma-rian tulkinta tilanteesta on lähempänä omaa kokemustani, vaikkakin edustan vähän vanhempaa ikäluokkaa.

Kun tällä palstalla alettiin käsitellä kososlaisuutta, olen koettanut ottaa asiasta enemmän selvää. Olin itse nuori poika noina vuosina jotka muistan ahdistavina. Vanhemmat olivat järkyttyneitä ja samoin isovanhemmat, aina noiden kokousten jälkeen. Muistan sen painostavan tunnelman, ihmiset itkivät. Tunnelma siirtyi painostavana myös kokouksista kotiin.

Kaivoin esiin 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Päivämiehet. Luettuani niitä muodostui sellainen kuva, että termi "kososlaisuus" oli napattu ikään kuin "työkaluksi" hoitokokouksiin. Ehkä jollakulla SRK:n vanhimmista johtomiehistä oli siitä jokin tieto 1900-luvun alusta?

Näkemykseni mukaan termillä ei ollut mitään yhteyttä senaikaisen, 70-luvun eikä 80-luvun kristillisyyden hengelliseen eikä ajalliseen tilanteeseen. Kukaan sukulaisistani eikä myöskään uskoystävistä, joiden kanssa olen tästä asiasta nyt alkanut keskustella, ei ole koskaan ymmärtänyt mitä sillä termillä tarkoitettiin.

Uskon että se oli sana jolla - ikävä kyllä - ikään kuin motivoitiin se mielivalta ja hengellinen painostaminen, joka on lähellä kun on kyse täälisista joukkokokouksista. Ihmiset oli kutsuttu sinne ilman että heillä oli tietoa mistä on kyse. Heitä syytettiin yhtäkkiä "kososlaisuudesta" joka oli uusi, kasvoton ja sisällyksetön asia, siitä ei saanut otetta eikä syytöstä vstaan siten voinut puolustautua. Ei vaikka oli ihan tavallainen, syntiä pois pannen ahkeroinut armosta uskova kristitty. Kulloinkin vastaamassa olleen rehellinen puhe kimposi mielivaltaisista syyttelyistä.

Asia oli juuri noin kuin Ma-ria tuossa humoristisesti toteaa. Kukaan ei ymmärtänyt mistä oli kyse mutta jonossa mentiin parannusta tekemään kun näytti siltä että niin "kuului" tehdä. :-)

Lue lisää

..kososlaisuuteen ei aina ollut sitä.

Väärää hempeyden henkeä nousi ja sitä luultiin kososlaisuudeksi vaikkei sillä varnisaisen kososlaisuuden kanssa välttämättä ollut tekemistä.

Vääriä oppeja esiintyi
-Yksittäisiä syntejä luultiin kososlaisuuden aiheuttamiseski.
-Kaikki olivat saastuneita kososlaisuudesta ja tehtiin joukkoparannuksia.

Nämä oli niitä fundamnetalismin vaaroja.

No nyt se selvisi, mitä SRK kososlaisuudella tarkoittaa. Olin jotensakin koko ala-asteen (ja vähän yläasteellakin) koulukiusattu hylkiö eräiden vanhoillislestadiolaisten lasten toimesta. Syynä oli se, että olin heidän mielestään luopioperheen lapsi, ja päämääränä oli saada minut kieltämään omani ja perheeni usko.

Kososlaisuus oli yksi syytöksistä, joita minuunkin kohdistettiin. Yritin kysyä vanhemmiltani, mitä sillä tarkoitettiin, mutta ei siitä oikein selvää tullut. Isältäni kuulin, että sana tuli jonkun jossain kaukana joskus vaikuttaneen henkilön nimestä. Tästä henkilöstä hän ei sitten juuri muuta sanonutkaan, oli varmaan tietonsa saanut SRK:n materiaaleista, mutta ei kokemansa perusteella uskaltanut luottaa enää tämän historiankirjoitukseen. Eli tämän verran perheelläni oli tekemistä kyseisen henkilön kanssa.

Äitini perhe erotettiin 60-luvulla. Perimmäisenä syynä tähän käsittääkseni oli se, että uuden rauhanyhdistyksen rakentamisesta oltiin eri mieltä. Koska seurakuntaan ei mahtunut useampaa mielipidettä, löydettiin syy "väärästä hengestä". Raamattuun syytökset eivät perustuneet. Nimittäin pyydettäessä näyttämään Raamatusta toteen, missä oli menty vikaan, yksi syyttäjistä oli tokaissut: "Ei sitä Raamatusta löydy!". Äidilleni parannuksen tekeminen oli loppujen lopuksi mahdotonta, koska omatunto ei siihen rehellisenä voinut suostua.

Huomasin kososlaisuuden kuvauksesta, että kaikki kriittisyys taidettiin nähdä ongelmana SRK:ssa tuohon aikaan, ja eriseuraisina pidettiin nähtävästi kaikkia, jotka jossain kohden olivat eri mieltä asioiden hoidosta ja sen uskalsivat ääneen sanoa.

70-luvun lapsi kirjoitti:

No nyt se selvisi, mitä SRK kososlaisuudella tarkoittaa. Olin jotensakin koko ala-asteen (ja vähän yläasteellakin) koulukiusattu hylkiö eräiden vanhoillislestadiolaisten lasten toimesta. Syynä oli se, että olin heidän mielestään luopioperheen lapsi, ja päämääränä oli saada minut kieltämään omani ja perheeni usko.

Kososlaisuus oli yksi syytöksistä, joita minuunkin kohdistettiin. Yritin kysyä vanhemmiltani, mitä sillä tarkoitettiin, mutta ei siitä oikein selvää tullut. Isältäni kuulin, että sana tuli jonkun jossain kaukana joskus vaikuttaneen henkilön nimestä. Tästä henkilöstä hän ei sitten juuri muuta sanonutkaan, oli varmaan tietonsa saanut SRK:n materiaaleista, mutta ei kokemansa perusteella uskaltanut luottaa enää tämän historiankirjoitukseen. Eli tämän verran perheelläni oli tekemistä kyseisen henkilön kanssa.

Äitini perhe erotettiin 60-luvulla. Perimmäisenä syynä tähän käsittääkseni oli se, että uuden rauhanyhdistyksen rakentamisesta oltiin eri mieltä. Koska seurakuntaan ei mahtunut useampaa mielipidettä, löydettiin syy "väärästä hengestä". Raamattuun syytökset eivät perustuneet. Nimittäin pyydettäessä näyttämään Raamatusta toteen, missä oli menty vikaan, yksi syyttäjistä oli tokaissut: "Ei sitä Raamatusta löydy!". Äidilleni parannuksen tekeminen oli loppujen lopuksi mahdotonta, koska omatunto ei siihen rehellisenä voinut suostua.

Huomasin kososlaisuuden kuvauksesta, että kaikki kriittisyys taidettiin nähdä ongelmana SRK:ssa tuohon aikaan, ja eriseuraisina pidettiin nähtävästi kaikkia, jotka jossain kohden olivat eri mieltä asioiden hoidosta ja sen uskalsivat ääneen sanoa.

Lue lisää

Kyllä saa olla eri mieltä ry:n rakentamisesta. Tampereella oli aiheesta 4 vuotta sitten keskustelua. Perustettiin Lempäälään ja Ylöjärvelle omat ry:n ja Tampereen ry:tä laajennetaan. Kyselytutkimuksella asia ratkaistiin.

vl_pera kirjoitti:

Kyllä saa olla eri mieltä ry:n rakentamisesta. Tampereella oli aiheesta 4 vuotta sitten keskustelua. Perustettiin Lempäälään ja Ylöjärvelle omat ry:n ja Tampereen ry:tä laajennetaan. Kyselytutkimuksella asia ratkaistiin.

Lue lisää

No, ihan hyvä jos nykyään voi olla eri mieltä. Käsittääkseni tuolloin riita alkoi nimenomaan tässä asiasta. Enoni oli ihmetellyt, että "miksi rakentaa, kun entinen on ihan hyvä."

Ilmeisesti jotkut eivät tykänneet vastustuksesta ja kutsuivat syyttäjät paikalle. Syyttäjillä lienee ollut valmis asenne jo paikalle tullessaan.

doulos kirjoitti:

"10-vuotiaan syyttäminen kososlaisuudesta menee kyllä yli. Lapsi on lapsi. Eipä anteeksipyytäminen silti pahasta ole."

Anteeksi, kun puutun nyt vain näin pieneen osaan viestistäsi. Olen nimittäin itse miettinyt joskus sitä, kuinka "varmuuden vuoksi anteeksipyytäminen" on nimenomaan pahasta. Varsinkin tuollaisessa tilanteessa, jossa asiasta mitään ymmärtämättömiä lapsia pakotetaan pyytämään anteeksi, niin kyse ei ole muusta kuin hengelliseksi naamioidusta henkisestä väkivallasta. Olen ymmärtänyt, että moni 70-luvulla liikkeen jättäneistä ei löytänyt omaltatunnoltaan niitä syytöksiä, joita heitä vastaan esitettiin. He eivät voineet toimia omantuntonsa vastaisesti ja pitää evankeliumia niin halpana, että olisivat lähteneet näyttelemään ja tunnustamaan syntejä, joita he eivät olleet tehneet.

Jatkan nyt oman hyvän ystäväni kertomuksella heidän alueensa hoitokokouksista 70-luvun lopulla, jolloin hän itse oli rippikouluikäinen. Hoitokokoukseen oli kutsuttu koko siioni, ja sinne oli käytännössä pakko mennä. Kokoukset alkoivat alkuillasta ja kestivät kahteen saakka yöllä. Kokouksen aikana johtokunta istui omalla paikallaan. Ihmisten täytyi koko seurakunnan edessä puhua yksityisasioistaan. Joidenkin oli jopa pakko yksityiskohtaisesti kuvailla omaa avioelämäänsä koko seurakunnan edessä. Ajatelkaa - alaikäisten kuullen. Kun joku oli koko seurakunnan edessä pyytänyt anteeksi, seurakunta painoi päänsä maahan tai katsoi kysyvästi johtokuntaa kohti. Anteeksi ei uskallettu antaa ennen kuin johtokunta oli nostanut kätensä. Sanamuoto oli kuulemma myös tärkeää. Jos anteeksipyytäjä ei osannut valita oikeita sanoja, häneltä pidätettiin anteeksianto.

Ystäväni kertomus vastaa Lohen toteamusta Kotimaa-lehdessä. Ry:n johtokunta oli selkeästi korotettu muun seurakunnan yläpuolelle. Ihmisiä pakotettiin julkiripissä tekemään tiliä asioista, jotka eivät muille kuuluneet (tai jotka eivät olleet edes rippiasioita). Lisäksi, jos joku joutuu yksityiskohtaisesti kuvailemaan omaa avioelämäänsä seurakunnalle, ei kyseessä voi olla kuin jotain niin synkkää ja pimeää, että en voisi nyky vl-liikkeessä kuvitella mitään vastaavaa. Ystäväni totesi juuri eilen, että nuo ajat ovat olleet niin kamalia, että vasta nyt, luettuaan tältä palstalta Kotimaa-lehden jutusta, hänen mieleensä palasi monta tuohon aikaan liittyvää asiaa elävänä mieleen. Tämä ystäväni on myös uskomassa tänäkin päivänä, eikä ollut itse suoraan tulilinjalla koskaan hoitokokousaikana.

Lue lisää

Oulun kokouksissa (seurakuntaillat) tapahtui juuri samaa julkiripittäytymistä, jota kuvaat. Moni meni eurakunnan eteen myös omasta halustaan. Eräskin teki parannusta jostakin ammattiliittoon liittyvästä asiasta. Tänään hän on Ry:n saarnamies.

Moni istui Uudenkadun toimitalon täpötäyden salin edessä syytettyjen penkillä, josta he vuoronperään nousivat ylös syyttäjän eteen.

Yksi oli käynyt konsertissa, josta ei heltynyt anteeksiantoa ennenkuin syytetty hoksasi kolmannella yrittämällä pyytää väärää henkeä anteeksi. Erästä syytettiin jostain SMP:hen liittyvästä asiasta.

Toisaalla oli erästä vanhaa puhujaa rökitetty mitä rumimmalla syytöksellä. Palkintona(ko) pojan asettaminen puhujaksi.

Kirjoitit, doulos, ettei ystäväsi joutunut suoraan tulilinjalle hoitokokousaikana.

Itse olen Jumalalle kiitollinen siitä, että jouduin niin suoraan tulilinjalle, että Hän tuolla tavalla johdatti pois väärään eksyneestä seurakunnasta.

Hinta oli kova, josta olen kirjoittanutkin. Mutta en voinut ottaa niskoilleni asioita, joihin en ollut syyllinen tai josta syytettiin. En myöskään hyväksynyt hengistä parannuksenteko- opetusta.

Synneillä on oma nimensä. Ne tulee korjata kohdalleen ja siinä lajuudessa kuin ne ovat tapahtuneetkin.

On häpeällistä vainajan mustamaalaamista teettää ja tehdä parannusta esimerkiksi kososlaisesta hengestä, kun ITSE on tehnyt väärin, kuten esimerkiksi puhunut toisista pahaa. Mitä tekoa Kososella on asiaan ollut ? Karmeaa ja järjetöntä!

Jos tuollainen toiminta olisi Raamatun mukaista, toki sitä olisi tehty kautta aikojen aina tähän päivään.

Uskomisen asia on niin yksinkertainen, ettei tyhmäkään tieltä eksy. Vaikeaksi ja monimutkaiseksi sen saa, jos alkaa kaikkia henkihullutuksia pähkäilemään.

"Älkää olko ihmisten orjat!"

Ps. Kiitos Maria avauksestasi!

Hynde kirjoitti:

"Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt."

Oli tiukasti kirjalähteisiin sitoutunut kirjoitus.

Lue lisää

Niin se varmaan olikin. Lähinnä murresanasi osana asiatekstiä synnyttivät tutun vaikutelman.

Ja ehkä valitut kohdat syy-seuraus-teorioineen, niissä olit käyttänyt myös omaa valintaasi ja logiikkaasi.

Lisäksi "väärän hengen" tunnusmerkkeinä oli epäilyttävän paljon sen tapaisia poimintoja kuin "Päivämiehen kirjoituksista vikojen löytämistä ja niiden puimista" :)

Toisaalta, kuten sanottua, olihan siellä tunnusmerkeissä lähes kaikki muukin maan ja taivaan väliltä.

ma_ria kirjoitti:

Niin se varmaan olikin. Lähinnä murresanasi osana asiatekstiä synnyttivät tutun vaikutelman.

Ja ehkä valitut kohdat syy-seuraus-teorioineen, niissä olit käyttänyt myös omaa valintaasi ja logiikkaasi.

Lisäksi "väärän hengen" tunnusmerkkeinä oli epäilyttävän paljon sen tapaisia poimintoja kuin "Päivämiehen kirjoituksista vikojen löytämistä ja niiden puimista" :)

Toisaalta, kuten sanottua, olihan siellä tunnusmerkeissä lähes kaikki muukin maan ja taivaan väliltä.

Lue lisää

-Eivät lukeneet paljoa päivämiestä

"Päivämiehessä on ollut useita kirjoituksia kososlaisuudesta.
Eivät he ole päivämiestä lukeneet, eikö sekin kuvaa heidän irrallisuuttaan?"

[Raportti lestadiolaisuudesta s. 79]

ma_ria kirjoitti:

Niin se varmaan olikin. Lähinnä murresanasi osana asiatekstiä synnyttivät tutun vaikutelman.

Ja ehkä valitut kohdat syy-seuraus-teorioineen, niissä olit käyttänyt myös omaa valintaasi ja logiikkaasi.

Lisäksi "väärän hengen" tunnusmerkkeinä oli epäilyttävän paljon sen tapaisia poimintoja kuin "Päivämiehen kirjoituksista vikojen löytämistä ja niiden puimista" :)

Toisaalta, kuten sanottua, olihan siellä tunnusmerkeissä lähes kaikki muukin maan ja taivaan väliltä.

Lue lisää

Olen koonnut tunnusmerkit kososlaisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Siten miten sitä onkaan luonnehdittu.

Hynde kirjoitti:

-Eivät lukeneet paljoa päivämiestä

"Päivämiehessä on ollut useita kirjoituksia kososlaisuudesta.
Eivät he ole päivämiestä lukeneet, eikö sekin kuvaa heidän irrallisuuttaan?"

[Raportti lestadiolaisuudesta s. 79]

Lue lisää

"
-Eivät lukeneet paljoa päivämiestä
-Julkaisujen kriittinen arvostelu
"

No ei tämä ole niin oleellinen asia. Sanoinhan jo, että luin yhteenvetosi mielenkiinnolla asiasta, josta kaipaan tietoa. Ansaitset kaiken kunnioituksen noin paneutuvasta keskusteluun osallistumisesta.

sirkka kirjoitti:

Oulun kokouksissa (seurakuntaillat) tapahtui juuri samaa julkiripittäytymistä, jota kuvaat. Moni meni eurakunnan eteen myös omasta halustaan. Eräskin teki parannusta jostakin ammattiliittoon liittyvästä asiasta. Tänään hän on Ry:n saarnamies.

Moni istui Uudenkadun toimitalon täpötäyden salin edessä syytettyjen penkillä, josta he vuoronperään nousivat ylös syyttäjän eteen.

Yksi oli käynyt konsertissa, josta ei heltynyt anteeksiantoa ennenkuin syytetty hoksasi kolmannella yrittämällä pyytää väärää henkeä anteeksi. Erästä syytettiin jostain SMP:hen liittyvästä asiasta.

Toisaalla oli erästä vanhaa puhujaa rökitetty mitä rumimmalla syytöksellä. Palkintona(ko) pojan asettaminen puhujaksi.

Kirjoitit, doulos, ettei ystäväsi joutunut suoraan tulilinjalle hoitokokousaikana.

Itse olen Jumalalle kiitollinen siitä, että jouduin niin suoraan tulilinjalle, että Hän tuolla tavalla johdatti pois väärään eksyneestä seurakunnasta.

Hinta oli kova, josta olen kirjoittanutkin. Mutta en voinut ottaa niskoilleni asioita, joihin en ollut syyllinen tai josta syytettiin. En myöskään hyväksynyt hengistä parannuksenteko- opetusta.

Synneillä on oma nimensä. Ne tulee korjata kohdalleen ja siinä lajuudessa kuin ne ovat tapahtuneetkin.

On häpeällistä vainajan mustamaalaamista teettää ja tehdä parannusta esimerkiksi kososlaisesta hengestä, kun ITSE on tehnyt väärin, kuten esimerkiksi puhunut toisista pahaa. Mitä tekoa Kososella on asiaan ollut ? Karmeaa ja järjetöntä!

Jos tuollainen toiminta olisi Raamatun mukaista, toki sitä olisi tehty kautta aikojen aina tähän päivään.

Uskomisen asia on niin yksinkertainen, ettei tyhmäkään tieltä eksy. Vaikeaksi ja monimutkaiseksi sen saa, jos alkaa kaikkia henkihullutuksia pähkäilemään.

"Älkää olko ihmisten orjat!"

Ps. Kiitos Maria avauksestasi!

Lue lisää

Kiitos Ma_rialle tärkeästä avauksesta.

Tässä linkkin, kristillisyyden kansanopistossa 70-luvulla opiskelleen pojan kuvaus tapahtumista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000010031109

ma_ria kirjoitti:

Kiitos ihan mielenkiintoisesta linkistä koskien kososlaisuutta. Tieto siitä ei ole minullekaan pahitteeksi, sillä olen alle kymmenen vuotiaana tehnyt seurakunnan edessä parannusta kososlaisesta hengestä :) Koskaan ei vielä ole ollut täyttä selvyyttä siitä, mistä tuli parannusta tehtyä ja asian ollessa ajankohtainen ei ollut harmainta aavistustakaan. Mutta parannushan lienee aina paikallaan, en minä sillä sano :)

Hynden katsaus kososlaisuuteen oli siis ihan mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran omaa tuttua puheenparttaan oli Hynde katsaukseensa sisällyttänyt.

Mutta se varsinainen kysymys, eli mistä oli kysymys (kososlaisuudessa) jäi ainakin minulle vaille vastausta. Hynden selvityksen luettuaan tuntuu, että sen tunnusmerkkeihin sisältyi äärimmäinen kireys ja äärimmäinen leväperäisyys ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Ei äkkiä ajatellen ole ihme, että kososlaisuuteen eksyneitä oli niin paljon. Ilmeisesti jokainen Siionin asuvainen teki jossain vaiheessa kososlaisuudesta parannuksen, siis minäkin muiden mukana.

Lue lisää

Mielestäni Daavid oli hyvä esimerkki toisaalta hempeydestä ja toisaalta kireydestä. Oman himonsa vuoksi hän tapatti sotilaansa, jotta sai tämän vaimon. Kun Naatan kertoi Daavidille tarinan miehestä, joka näin toimi, Daavid sanoi tuomitsi miehen kuolemaan. Silloinen juutalainen laki ei määritellyt ko. rikoksesta kuolemanrangaistusta vaan jonkin lievemmän rangaistuksen. Daavidin väärä henki siis näkyi hempeänä suhtautumisena suhteessa omiin synteihin, mutta kireänä suhtautumisena suhteessa muiden synteihin. Daavidille oli kuitenkin palaaminen. Kun Naatan totesi tarinan miehen olevan Daavidin itsensä, heräsi Daavidin tunto ja hän myönsi itseään puolustelematta, että oli tehnyt syntiä Herraa vastaan. Rauhan evankeliumi lausuttiin silloin Naatanin suusta ja Daavid sai parannuksen armon. Tarinan voi lukea 2. Samuelin kirjan 12. luvusta.

Olen nähnyt lakihenkisyyden kulkevan usein hempeyden hengen kanssa käsi kädessä. Ei ole kauaa, kun yksi kireänä lakihenkisenä esiintynyt tuttava kielsi uskonsa ja hänen elämässään tuli välittömästi kaikkinainen hempeä elämä julkiseksi. Hän sanoi aivan oikein eläneensä kaksoiselämää, josta oli tehtävä ratkaisu suuntaan tai toiseen. Muistan samoja piirteitä itsestäni, kun minulla oli uskon kanssa vaikeaa. Mielestäni sellainen on ulkokullaisuutta.

Yleinen moraalifilosofian ongelma on, että elämässä kaikki ei ole niin, kuin niiden pitäisi olla. Siitä, että syntiä joka tapauksessa tehdään, ei voi alkaa rakentaa synnin luvallisuuden peitettä, vaikka vanha ihminen mielellään sellaista kuiskuttelee.

Ehkä kososlaisuus oli nimitys ulkokullaisuudelle 70-luvulla, piirteinään ulkonainen kireys ja lakihenkisyys sekä hempeys salassa.

70-luvun lapsi kirjoitti:

No, ihan hyvä jos nykyään voi olla eri mieltä. Käsittääkseni tuolloin riita alkoi nimenomaan tässä asiasta. Enoni oli ihmetellyt, että "miksi rakentaa, kun entinen on ihan hyvä."

Ilmeisesti jotkut eivät tykänneet vastustuksesta ja kutsuivat syyttäjät paikalle. Syyttäjillä lienee ollut valmis asenne jo paikalle tullessaan.

Lue lisää

Tampereellakin piti pyytää ulkopuolinen mukaan keskusteluun. Keskustelua käytiin monta kertaan ja loppujen lopuksi löytyi hyvä ratkaisu. Kun olivat erimieltä ja erilaisia tarpeita. Alkuun meinattiin vain laajentaa. Sitten tuli mukaan myös nuo toiset ry:t. Osa ei olisi ehkä halunnut laajentaa ainakaan paljoa. Lopputulos on hyvä. Ylöjärvelle ja Lempäälään nousee myös omat toimitalot.

Enosi tapauksessa olisi pitänyt ehkä pyytää SRK:lta ulkopuolinen sovittelija. Ei ry:n rakentaminen mikään uskonasia ole, vaan siitä voidaan tehdä tutkimus/tutkimuksia ja tehdä enemistöpäätös. Tampereella suunnitteluvaiheessa äänestettiin vielä eri vaihtoehdoista. Seurakunta sai sanoa mielipiteensä.

70-luvun lapsi kirjoitti:

No nyt se selvisi, mitä SRK kososlaisuudella tarkoittaa. Olin jotensakin koko ala-asteen (ja vähän yläasteellakin) koulukiusattu hylkiö eräiden vanhoillislestadiolaisten lasten toimesta. Syynä oli se, että olin heidän mielestään luopioperheen lapsi, ja päämääränä oli saada minut kieltämään omani ja perheeni usko.

Kososlaisuus oli yksi syytöksistä, joita minuunkin kohdistettiin. Yritin kysyä vanhemmiltani, mitä sillä tarkoitettiin, mutta ei siitä oikein selvää tullut. Isältäni kuulin, että sana tuli jonkun jossain kaukana joskus vaikuttaneen henkilön nimestä. Tästä henkilöstä hän ei sitten juuri muuta sanonutkaan, oli varmaan tietonsa saanut SRK:n materiaaleista, mutta ei kokemansa perusteella uskaltanut luottaa enää tämän historiankirjoitukseen. Eli tämän verran perheelläni oli tekemistä kyseisen henkilön kanssa.

Äitini perhe erotettiin 60-luvulla. Perimmäisenä syynä tähän käsittääkseni oli se, että uuden rauhanyhdistyksen rakentamisesta oltiin eri mieltä. Koska seurakuntaan ei mahtunut useampaa mielipidettä, löydettiin syy "väärästä hengestä". Raamattuun syytökset eivät perustuneet. Nimittäin pyydettäessä näyttämään Raamatusta toteen, missä oli menty vikaan, yksi syyttäjistä oli tokaissut: "Ei sitä Raamatusta löydy!". Äidilleni parannuksen tekeminen oli loppujen lopuksi mahdotonta, koska omatunto ei siihen rehellisenä voinut suostua.

Huomasin kososlaisuuden kuvauksesta, että kaikki kriittisyys taidettiin nähdä ongelmana SRK:ssa tuohon aikaan, ja eriseuraisina pidettiin nähtävästi kaikkia, jotka jossain kohden olivat eri mieltä asioiden hoidosta ja sen uskalsivat ääneen sanoa.

Lue lisää

Jota vastaan on rikottu, on velvollinen ottamaan itse puheeksi. Joku voi olla vaikka tukena. Mikä estää keskustelemasta vieläkin? On edelleen mahdollisuus sovintoon.

vl_pera kirjoitti:

Tampereellakin piti pyytää ulkopuolinen mukaan keskusteluun. Keskustelua käytiin monta kertaan ja loppujen lopuksi löytyi hyvä ratkaisu. Kun olivat erimieltä ja erilaisia tarpeita. Alkuun meinattiin vain laajentaa. Sitten tuli mukaan myös nuo toiset ry:t. Osa ei olisi ehkä halunnut laajentaa ainakaan paljoa. Lopputulos on hyvä. Ylöjärvelle ja Lempäälään nousee myös omat toimitalot.

Enosi tapauksessa olisi pitänyt ehkä pyytää SRK:lta ulkopuolinen sovittelija. Ei ry:n rakentaminen mikään uskonasia ole, vaan siitä voidaan tehdä tutkimus/tutkimuksia ja tehdä enemistöpäätös. Tampereella suunnitteluvaiheessa äänestettiin vielä eri vaihtoehdoista. Seurakunta sai sanoa mielipiteensä.

Lue lisää

Eli ei mitään uutta auringon alla niinkö

Että pari vuotta sitten toistui sama, ahdistava 70 luvun kaava: Usko pois mitä pomot johtokunnasta sanoo,tai olet jumalanvaltakuntaa vastaan eli väärässä hengessä

Niinkö uhkasi käydä pari vuotta sitten tampereella?

Tuliko srk hätiin?

niinkös kirjoitti:

Eli ei mitään uutta auringon alla niinkö

Että pari vuotta sitten toistui sama, ahdistava 70 luvun kaava: Usko pois mitä pomot johtokunnasta sanoo,tai olet jumalanvaltakuntaa vastaan eli väärässä hengessä

Niinkö uhkasi käydä pari vuotta sitten tampereella?

Tuliko srk hätiin?

Lue lisää

Keskusteltiin menettelytavoista päätöksen teossa. Oli hyvä, kun oli myös ulkopuolinen mukana(srk:sta eri paikkakunnalta eli Porista)

Mistään väärästä hengestä tai, että joku olisi jumalanvaltakuntaa vastaan eli väärässä hengessä, ei keskusteltu. Ketään ei tällaisestä syytettä, eikä sen vuoksi hoidettu.

Käytiin asiallinen keskustelu myös johtokunnan asemasta laajennusasiassa. Todettiin, että se on työrukkanen ja seurakunta päättää.

Onhan ihan selvä, kun on kyse isosta joukosta, pitää keskustella. Ja ihmisillä on erilaisia mielipiteitä.

Tilanne siis oli eri.

O.M kirjoitti:

Mielestäni Daavid oli hyvä esimerkki toisaalta hempeydestä ja toisaalta kireydestä. Oman himonsa vuoksi hän tapatti sotilaansa, jotta sai tämän vaimon. Kun Naatan kertoi Daavidille tarinan miehestä, joka näin toimi, Daavid sanoi tuomitsi miehen kuolemaan. Silloinen juutalainen laki ei määritellyt ko. rikoksesta kuolemanrangaistusta vaan jonkin lievemmän rangaistuksen. Daavidin väärä henki siis näkyi hempeänä suhtautumisena suhteessa omiin synteihin, mutta kireänä suhtautumisena suhteessa muiden synteihin. Daavidille oli kuitenkin palaaminen. Kun Naatan totesi tarinan miehen olevan Daavidin itsensä, heräsi Daavidin tunto ja hän myönsi itseään puolustelematta, että oli tehnyt syntiä Herraa vastaan. Rauhan evankeliumi lausuttiin silloin Naatanin suusta ja Daavid sai parannuksen armon. Tarinan voi lukea 2. Samuelin kirjan 12. luvusta.

Olen nähnyt lakihenkisyyden kulkevan usein hempeyden hengen kanssa käsi kädessä. Ei ole kauaa, kun yksi kireänä lakihenkisenä esiintynyt tuttava kielsi uskonsa ja hänen elämässään tuli välittömästi kaikkinainen hempeä elämä julkiseksi. Hän sanoi aivan oikein eläneensä kaksoiselämää, josta oli tehtävä ratkaisu suuntaan tai toiseen. Muistan samoja piirteitä itsestäni, kun minulla oli uskon kanssa vaikeaa. Mielestäni sellainen on ulkokullaisuutta.

Yleinen moraalifilosofian ongelma on, että elämässä kaikki ei ole niin, kuin niiden pitäisi olla. Siitä, että syntiä joka tapauksessa tehdään, ei voi alkaa rakentaa synnin luvallisuuden peitettä, vaikka vanha ihminen mielellään sellaista kuiskuttelee.

Ehkä kososlaisuus oli nimitys ulkokullaisuudelle 70-luvulla, piirteinään ulkonainen kireys ja lakihenkisyys sekä hempeys salassa.

Lue lisää

tekemään kososlaisuudesta parannusta sellaisista asioista, mitä kuvaat, ja millä perusteella?

Kyllä synti on yksinkertaisesti vain sitä mitä se on. Eikö sinustakin?

Tiedäthän, mikä tuomio on niille, jotka Raamatun sanasta jotain ottavat pois tai siihen lisäävät.

vl_pera kirjoitti:

Jota vastaan on rikottu, on velvollinen ottamaan itse puheeksi. Joku voi olla vaikka tukena. Mikä estää keskustelemasta vieläkin? On edelleen mahdollisuus sovintoon.

Ensiksi on otettava huomioon, että ne, joita vastaan on rikottu, ovat yhdistyksen ulkopuolella. Vaikuttaa myös siltä että ennenkuin tutkimuksissa 60-luvulle tai aiempaan historiaan päästään, menee vielä sangen pitkään. 70-luvulle on vähemmän matkaa. Voi toki olla, että jos 70-luvun asiat saataisiin järjestykseen, myös vanhempiin olisi helpompi tarttua.

Luulen, että ne henkilöt, jotka läheisiäni olivat tuomitsemassa, makaavat jo haudan pohjalla. Osa läheisistäni on siellä myös. Äitini oli silloin nuori tyttö ja on yhä hengissä, kuten myös isäni ja enoni. Saattaa olla, että jos menee vielä kymmenkunta vuotta, sovintoa näiden osalta ei tarvitse hieroa enää tässä maailmassa.

Itse en ole odottanut, että kukaan tulisi minulta pyytämään anteeksi kaltoinkohtelemisiaan, kun en ole SRK:n jäsen enkä siksi aio ryhtyäkään. Tiedän, että kuuluu antaa anteeksi, jopa ilman, että kukaan tulee pyytämään. Vanhoja haavoja kyllä pelkään repiä auki menemällä kysymään, että josko pyytäisit anteeksi, sillä teit minulle kovin paljon pahaa niinä vuosina. Kyseinen ihminen voisi suhtautua täysin kieltäen koko asiaan tai sitten hän voisi vedota siihen, että en ole SRK:n jäsen.

Ei. Luulen, että kiusaajien täytyy itse prosessoida asia läpi, jotta he olisivat sisäisesti valmiit pyytämään anteeksi. Sovintoon pääsy ja luottamuksen syntyminen olisi tietysti hienoa. Se olisi myös ihmeellistä. Vuosia sitten eräs ex-vl ystäväni sanoi kiusaajistani, että he vielä joutuvat pyytämään anteeksi. Pidin tätä kyllä äärimmäisen epätodennäköisenä vaihtoehtona.

Mielestäni yhdistys voisi tehdä seuraavat askeleet asioiden korjaamiseksi: Myöntää historiansa virheet, pyytää kärsineiltä anteeksi, palauttaa uskovien nimi niille, joilta se evättiin (ja miksei samalla kaikille Jeesukseen turvaaville). Tällöin tulisi todellinen mahdollisuus lähestymiseen ja vuoropuheluun, ja moni asia hoituisi ihan itsestään.

Mielestäni Raamatussa ei sanota, että vääryyttä kärsineen tuli tehdä aloite. Sen sijaan synnistä tulee kyllä nuhdella, mutta tämä kuuluisi hoitaa rakkaudellisesti ja taidollisesti. Sanotaan myös, että jos "tiedät, että veljelläsi on jotain sinua vastaan, niin ..." Veljellä voi olla vastaan senkin takia, että olet rikkonut häntä vastaan.

sirkka kirjoitti:

tekemään kososlaisuudesta parannusta sellaisista asioista, mitä kuvaat, ja millä perusteella?

Kyllä synti on yksinkertaisesti vain sitä mitä se on. Eikö sinustakin?

Tiedäthän, mikä tuomio on niille, jotka Raamatun sanasta jotain ottavat pois tai siihen lisäävät.

Lue lisää

mutta synnin vapaus on väärää, synnin vapauden henkeä. Syntiin voi langeta, vaikka lankamiselle ei anneta lupaa. Jeesuskin antoi ayntiä anteeksi jatkaen: Mene, äläkä enää syntiä tee. Samoin tänä päivänä Jumalan valtakunnassa menetellään, Vapahtajan neuvon ja esimerkin mukaisesti.

Jos pyytää syntiä anteeksi, aikomattakaan luotua syntielämästä, se on väärää henkeä. Kumma kyllä, siihen liittyy usein myös opillinen kireys. Sellainen siis harhailee puolelta toiselle, laidasta laitaan, oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle.

pakkula kirjoitti:

mutta synnin vapaus on väärää, synnin vapauden henkeä. Syntiin voi langeta, vaikka lankamiselle ei anneta lupaa. Jeesuskin antoi ayntiä anteeksi jatkaen: Mene, äläkä enää syntiä tee. Samoin tänä päivänä Jumalan valtakunnassa menetellään, Vapahtajan neuvon ja esimerkin mukaisesti.

Jos pyytää syntiä anteeksi, aikomattakaan luotua syntielämästä, se on väärää henkeä. Kumma kyllä, siihen liittyy usein myös opillinen kireys. Sellainen siis harhailee puolelta toiselle, laidasta laitaan, oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle.

Lue lisää

nyt oikein tarkoittaa?

Ota nyt tästäkin taas selvää. Opillinen kireys? Mitä tarkoittaa? Entä oikean ja vasemman laidan välillä seilaaminen?

Missäs olet tällaista Pakkula tavannut? Itse sanoisin, että tuo kaikki ilmenee harvoin yhdessä ja samassa persoonassa.

inni kirjoitti:

nyt oikein tarkoittaa?

Ota nyt tästäkin taas selvää. Opillinen kireys? Mitä tarkoittaa? Entä oikean ja vasemman laidan välillä seilaaminen?

Missäs olet tällaista Pakkula tavannut? Itse sanoisin, että tuo kaikki ilmenee harvoin yhdessä ja samassa persoonassa.

Lue lisää

Daavid oli epäuskoisena sekä hempeyden että kireyden ruumiillistuma.

pakkula kirjoitti:

mutta synnin vapaus on väärää, synnin vapauden henkeä. Syntiin voi langeta, vaikka lankamiselle ei anneta lupaa. Jeesuskin antoi ayntiä anteeksi jatkaen: Mene, äläkä enää syntiä tee. Samoin tänä päivänä Jumalan valtakunnassa menetellään, Vapahtajan neuvon ja esimerkin mukaisesti.

Jos pyytää syntiä anteeksi, aikomattakaan luotua syntielämästä, se on väärää henkeä. Kumma kyllä, siihen liittyy usein myös opillinen kireys. Sellainen siis harhailee puolelta toiselle, laidasta laitaan, oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle.

Lue lisää

Vasta äsken äkkäsin teidän viestinne. Päivä meni Oulun käsityömessuilla ja mukavaapa oli ja rahapussikin keveni.

No niin, niistä hengistä ynnämuista:
Näkyi muuten olevan viikon suosituimmissa tämäkin ketju. Jos kuvittelisin itseni uskon etsijäksi, mitähän tolkkua saisin teidän tekstienne perusteella ? En mitään!

Palatkaa hyvät ihmiset takaisin harhapoluiltanne, olette pahan kerran eksyksissä.

Uskominen on uskomista ja ahkeroimista vaeltaa Jumalan sanan mukaan. Armoistuin on olemassa, Jeesus on kuolemallaan ja ylösnousemuksensa kautta sovittanut koko ihmiskunnan synnit. Yksinkertaisesti näin on!

Monin terveisin sirkka

sirkka kirjoitti:

Vasta äsken äkkäsin teidän viestinne. Päivä meni Oulun käsityömessuilla ja mukavaapa oli ja rahapussikin keveni.

No niin, niistä hengistä ynnämuista:
Näkyi muuten olevan viikon suosituimmissa tämäkin ketju. Jos kuvittelisin itseni uskon etsijäksi, mitähän tolkkua saisin teidän tekstienne perusteella ? En mitään!

Palatkaa hyvät ihmiset takaisin harhapoluiltanne, olette pahan kerran eksyksissä.

Uskominen on uskomista ja ahkeroimista vaeltaa Jumalan sanan mukaan. Armoistuin on olemassa, Jeesus on kuolemallaan ja ylösnousemuksensa kautta sovittanut koko ihmiskunnan synnit. Yksinkertaisesti näin on!

Monin terveisin sirkka

Lue lisää

Onko lestdiolaisuus kulkenut harhapolkuja ainakin Raattamaan ajoista asti, kulkivatko maltilliset lukijaiset Ruotsissa harhapolkuja ennen Laestadiusta? Olivatko harhapoluilla ne Lutherin jälkeiset luteriaiset, jotka taistelivat hurmahenkiä vastaan?

Yksin kertainen, raitis usko riittää, muuta ei tarvita. Jumalan lahjoittama rákkaus opastaa valvomaan ensin oman kohtamme, mutta varottamaan myös läheisiämme nöyryyden ja sävyisyyden hengessä.

pakkula kirjoitti:

Onko lestdiolaisuus kulkenut harhapolkuja ainakin Raattamaan ajoista asti, kulkivatko maltilliset lukijaiset Ruotsissa harhapolkuja ennen Laestadiusta? Olivatko harhapoluilla ne Lutherin jälkeiset luteriaiset, jotka taistelivat hurmahenkiä vastaan?

Yksin kertainen, raitis usko riittää, muuta ei tarvita. Jumalan lahjoittama rákkaus opastaa valvomaan ensin oman kohtamme, mutta varottamaan myös läheisiämme nöyryyden ja sävyisyyden hengessä.

Lue lisää

"varottamaan myös läheisiämme nöyryyden ja sävyisyyden hengessä."

Kuten rakas veljemme O.M tässä ketjussa? Sitäkö tarkoitat Pakkula?

pakkula kirjoitti:

Onko lestdiolaisuus kulkenut harhapolkuja ainakin Raattamaan ajoista asti, kulkivatko maltilliset lukijaiset Ruotsissa harhapolkuja ennen Laestadiusta? Olivatko harhapoluilla ne Lutherin jälkeiset luteriaiset, jotka taistelivat hurmahenkiä vastaan?

Yksin kertainen, raitis usko riittää, muuta ei tarvita. Jumalan lahjoittama rákkaus opastaa valvomaan ensin oman kohtamme, mutta varottamaan myös läheisiämme nöyryyden ja sävyisyyden hengessä.

Lue lisää

Kysyitpä pahan! En ole tutustunut kovinkaan tarkasti lestadiolaisuuden historiaan enkä tapahtumiin ennen sitä.

Lutheriin liittyvää kirjallisuutta luin joitakin vuosia sitten.

Kirjoitat, että yksinkertainen, raitis usko riittää, muuta ei tarvita.

Juuri noin minäkin ajattelen ja olen sitä kohta vuoden täälläkin peräänkuuluttanut.

Ei siis mitään väärähenki- lisukkeita! Synti syntinä pois ja armosta uskotaan. Kilvoitellaan taivastiellä rakkauden kaksoiskäskyä tavoitellen.
"Jos veljesi rikkoo sinua vastaan...", toimitaan Raamatun mukaan,osoitetaan, missä on menty vikaan, mutta EI hoitokokoustyylillä.

Katso 13.2. avaus "lukekaa Bibliaa"!

Ystävällisin terveisin sirkka

sirkka kirjoitti:

Kysyitpä pahan! En ole tutustunut kovinkaan tarkasti lestadiolaisuuden historiaan enkä tapahtumiin ennen sitä.

Lutheriin liittyvää kirjallisuutta luin joitakin vuosia sitten.

Kirjoitat, että yksinkertainen, raitis usko riittää, muuta ei tarvita.

Juuri noin minäkin ajattelen ja olen sitä kohta vuoden täälläkin peräänkuuluttanut.

Ei siis mitään väärähenki- lisukkeita! Synti syntinä pois ja armosta uskotaan. Kilvoitellaan taivastiellä rakkauden kaksoiskäskyä tavoitellen.
"Jos veljesi rikkoo sinua vastaan...", toimitaan Raamatun mukaan,osoitetaan, missä on menty vikaan, mutta EI hoitokokoustyylillä.

Katso 13.2. avaus "lukekaa Bibliaa"!

Ystävällisin terveisin sirkka

Lue lisää

vääristä hengistä:

Sillä ei meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan, maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat, pahoja henkiä vastaan taivaan alla (Ef.6:12).

Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet, (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti. (Room.11:7-8.)

Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani (Ap.t.8:7).

O.M kirjoitti:

vääristä hengistä:

Sillä ei meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan, maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat, pahoja henkiä vastaan taivaan alla (Ef.6:12).

Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet, (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti. (Room.11:7-8.)

Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani (Ap.t.8:7).

Lue lisää

sisälsi erinimisiä henkiä, mutta ei varsinaisesti nimellä "väärä henki".

Raamattu ei kuitenkaan kehota tekemään parannusta mistään hengistä, ainoastaan synnistä. Eikö totta, keskustellaan!

kolmekymmentävuotisen sodan päätteeksi?

Eletään toivossa ja rukoillaan SRK:n johtokunnan jäsenille halua ja tahtoa asioiden selvittelyyn.

Sitä rukouksen mieltä kaikille asianomaisille jotka siihen henkien taisteluun ovat mukaan joutuneet syystä tai toisesta. Jumalan haltuun on annettava ne ihmiset jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme.

Myös rukoilen että Jumala poistaisi kaikken katkeruuden ihmisten väliltä.
Sen saa aikaan vaan, kun saamme itse kokea Jumalan suuren rakkauden omalle kohdallemme, ja silloin voi Pyhä Henki sulattaa sydämemme ja anteeksianto tulee sydämen pohjasta niitä kohtaan jotka ovat loukanneet.

Aurinko paistaa ulkona, saakoon armonaurinko myös paistaa sydämiimme.

Pyytkää suoraan Suomi24:n ylläpitoa poistamaan tuo Paula E:N henkilöön liittyvä kirjoitus, koska palstan Sheriffi ei poista. Siis tuo kirjoitus, joka on ensimmäisenä tässä keskustelussa.

Keskustelun säännöissä lukee, että toisen nikin persoonaa ja yksityisyyttä koskevia kirjoituksia ei täällä saa julkaista. Ko. ihminen koko ajan rikkoo sääntöjä vastaan ja siirtää keskustelun pois itse aiheesta.

Jos kirjoittelu, jota hän harjoittaa, sallitaan, siinä tapauksessa minä alan kirjoitella tänne palstalle siitä, että olen Jan Husin sukulainen ja hän ei ollenkaan ole sellainen kuin antaa ymmärtää ja että olen katkerasti pettynyt siihen ihmiseen mitä Jan Hus on ja varsinkin siihen, että Jan Hus on kirjoittanut päälle 300 viestiä tänne palstalle. samoin alan kirjoitella tänne ja kertoa olevani Admatan, Nehemin ja Vulgatan ja kymmenen muun vl-nikin tuttava tai sukulainen ja alan kertoa heistä tällä palstalla heidän yksityiseen elämäänsä liittyviä asioita. Sehän on samantekevää ovatko ne totta vai ei: pääasia, että toimin kuten toimii se henkilö, joka jatkuvasti ja toistuvasti toimii siten Paula E -nikin suhteen.

Tämä kirjoitukseni ei siis mitenkään liittynyt sinuun, x-vl. Vaan siihen ihmiseen, joka kirjoitti ensimmäisenä tähän viestiketjuun sen kirjoituksen, joka on sisällöltään toisen nikin yksityiseen henkilöön kajoamista ja yksityisyydensuojan rikkomista, kun kirjoittaa toisesta ilman lupaa yksityisiä asioita julkiselle palstalle.

äkämystynyt- kirjoitti:

Pyytkää suoraan Suomi24:n ylläpitoa poistamaan tuo Paula E:N henkilöön liittyvä kirjoitus, koska palstan Sheriffi ei poista. Siis tuo kirjoitus, joka on ensimmäisenä tässä keskustelussa.

Keskustelun säännöissä lukee, että toisen nikin persoonaa ja yksityisyyttä koskevia kirjoituksia ei täällä saa julkaista. Ko. ihminen koko ajan rikkoo sääntöjä vastaan ja siirtää keskustelun pois itse aiheesta.

Jos kirjoittelu, jota hän harjoittaa, sallitaan, siinä tapauksessa minä alan kirjoitella tänne palstalle siitä, että olen Jan Husin sukulainen ja hän ei ollenkaan ole sellainen kuin antaa ymmärtää ja että olen katkerasti pettynyt siihen ihmiseen mitä Jan Hus on ja varsinkin siihen, että Jan Hus on kirjoittanut päälle 300 viestiä tänne palstalle. samoin alan kirjoitella tänne ja kertoa olevani Admatan, Nehemin ja Vulgatan ja kymmenen muun vl-nikin tuttava tai sukulainen ja alan kertoa heistä tällä palstalla heidän yksityiseen elämäänsä liittyviä asioita. Sehän on samantekevää ovatko ne totta vai ei: pääasia, että toimin kuten toimii se henkilö, joka jatkuvasti ja toistuvasti toimii siten Paula E -nikin suhteen.

Tämä kirjoitukseni ei siis mitenkään liittynyt sinuun, x-vl. Vaan siihen ihmiseen, joka kirjoitti ensimmäisenä tähän viestiketjuun sen kirjoituksen, joka on sisällöltään toisen nikin yksityiseen henkilöön kajoamista ja yksityisyydensuojan rikkomista, kun kirjoittaa toisesta ilman lupaa yksityisiä asioita julkiselle palstalle.

Lue lisää

Olen ilmoittanut asiattomasta viestistä. Saa nähdä milloin se poistuu? Vai poistuuko lainkaan?

Osahan on sitä mieltä, että antaa olla tasapuolisuuden nimissä. Koska mekin olemme kai kirjoittaneet samalla tyylillä ja tavalla? Nyt on siis toisen osapuolen vuoro saada äänensä kuuluviin!

Jos olemme syyllistyneet samaan, niin olisi ollut oikein ja kohtuullista poistaa meidän viestimme silloin eikä maksaa nyt pottuja pottuina sallimalla tuollainen henkilöön kohdistuva pahaa puhuva ja loukkaava viesti.

siihen rauhantekoon kirjoitti:

kolmekymmentävuotisen sodan päätteeksi?

Eletään toivossa ja rukoillaan SRK:n johtokunnan jäsenille halua ja tahtoa asioiden selvittelyyn.

Sitä rukouksen mieltä kaikille asianomaisille jotka siihen henkien taisteluun ovat mukaan joutuneet syystä tai toisesta. Jumalan haltuun on annettava ne ihmiset jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme.

Myös rukoilen että Jumala poistaisi kaikken katkeruuden ihmisten väliltä.
Sen saa aikaan vaan, kun saamme itse kokea Jumalan suuren rakkauden omalle kohdallemme, ja silloin voi Pyhä Henki sulattaa sydämemme ja anteeksianto tulee sydämen pohjasta niitä kohtaan jotka ovat loukanneet.

Aurinko paistaa ulkona, saakoon armonaurinko myös paistaa sydämiimme.

Lue lisää

kirjoitit.

Tosin puhuminen sodasta on jotenkin kamalan kuuloista. Vaikka sitähän se pahimmillaan on ollut - uskonsotaa! Haavoittuneita lienee vl-seurakunnan sisälläkin, ainakin hiljaisiksi ja mykiksi vaiennettuja.

se tämä x-vl on palstoilta kadonnut?

Tavattoman puhutteleva ja mielenkiintoinen kuvaus itse paikalla olleelta.

En itse ole ollut edes olemassa vielä noina aikoina. Olen lukenut tapahtumista tältä palstalta. Vanhempiani olen haastatellut mutta he eivät mielellään vanhoista asioista puhu.

Uskovaiselle teologille nämä asiat ovat suoraan sanoen järkytys.

Nythän on todettu, uskovaisen teologin ja puhujamiehen Seppo Lohen suulla, että parannuksen teko niin kososlaisuus- kuin muistakin ns. hengistä ei perustunut millään tavoin Raamattuun. Kristillsyyden johto meni tuolloin harhaan hoitokokousasiassa.

Asioita voidaan korjata, ja nyt on Jumala antanut meille kristillisyydesssä tilaisuuden korjata asioita, oikeamielisyydessä ja Jumalaan luottaen

Nuori vl-teologi kirjoitti:

Tavattoman puhutteleva ja mielenkiintoinen kuvaus itse paikalla olleelta.

En itse ole ollut edes olemassa vielä noina aikoina. Olen lukenut tapahtumista tältä palstalta. Vanhempiani olen haastatellut mutta he eivät mielellään vanhoista asioista puhu.

Uskovaiselle teologille nämä asiat ovat suoraan sanoen järkytys.

Nythän on todettu, uskovaisen teologin ja puhujamiehen Seppo Lohen suulla, että parannuksen teko niin kososlaisuus- kuin muistakin ns. hengistä ei perustunut millään tavoin Raamattuun. Kristillsyyden johto meni tuolloin harhaan hoitokokousasiassa.

Asioita voidaan korjata, ja nyt on Jumala antanut meille kristillisyydesssä tilaisuuden korjata asioita, oikeamielisyydessä ja Jumalaan luottaen

Lue lisää

Se että yksittäisiä syntiin lankemisia sanottiin väääksi hengeksi oli väärää oppia ja sitä fundamntalismia vastaan taisteltiin.

Mutta eriseuran henki on väärää henkeä.
eriseurasta tulee tehdä parannusta sillä eriseuraisuus on luvallinen synti.

Olettekohan väärin ymmärtäneet.

Hynde kirjoitti:

Se että yksittäisiä syntiin lankemisia sanottiin väääksi hengeksi oli väärää oppia ja sitä fundamntalismia vastaan taisteltiin.

Mutta eriseuran henki on väärää henkeä.
eriseurasta tulee tehdä parannusta sillä eriseuraisuus on luvallinen synti.

Olettekohan väärin ymmärtäneet.

Lue lisää

kuului? Millaiset ajatukset oli sellaisella uskovaisella, jolla oli "eriseuran henki"?

Voiko 10-vuotiaalla lapsella olla eriseuran henki?

eriseuran henkeen kirjoitti:

kuului? Millaiset ajatukset oli sellaisella uskovaisella, jolla oli "eriseuran henki"?

Voiko 10-vuotiaalla lapsella olla eriseuran henki?

Että kososlaisuutta alettiin nähdä joka puolella.
Tämä hysteria oli väärää oppia.



Eriseuraisilla on oppi saatu eristä hengestä.

Hynde kirjoitti:

Että kososlaisuutta alettiin nähdä joka puolella.
Tämä hysteria oli väärää oppia.



Eriseuraisilla on oppi saatu eristä hengestä.

Kososlaisuutta nähtiin kaikkialla.
Se oli väärää oppia.
Mistähän se väärä oppi oli tullut?

Oikeasta hengestäkö? Niin kai?

Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Hynde kirjoitti:

Että kososlaisuutta alettiin nähdä joka puolella.
Tämä hysteria oli väärää oppia.



Eriseuraisilla on oppi saatu eristä hengestä.

Anna nyt jotain konkreettista esimerkkiä siitä, mitä sellainen ihminen teki/miten ajatteli jos hänellä oli eriseuran henki?

Johonkinhan myöskin näkyvään ja konkreettiseen oli erottamisten perustettuva, miten muuten osattiin sanoa oliko joku eri henkeä ja eriseuralaisuutta.

Hynde kirjoitti:

Että kososlaisuutta alettiin nähdä joka puolella.
Tämä hysteria oli väärää oppia.



Eriseuraisilla on oppi saatu eristä hengestä.

Oletko omakohtaisesti elänyt noita aikoja? Onko sinulla omakohtaisia muistoja? Vai puhutko vain muualta kerätyn tiedon pohjalta?

se meni kirjoitti:

Kososlaisuutta nähtiin kaikkialla.
Se oli väärää oppia.
Mistähän se väärä oppi oli tullut?

Oikeasta hengestäkö? Niin kai?

Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Lue lisää

>>>
Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Nuori vl-teologi kirjoitti:

Tavattoman puhutteleva ja mielenkiintoinen kuvaus itse paikalla olleelta.

En itse ole ollut edes olemassa vielä noina aikoina. Olen lukenut tapahtumista tältä palstalta. Vanhempiani olen haastatellut mutta he eivät mielellään vanhoista asioista puhu.

Uskovaiselle teologille nämä asiat ovat suoraan sanoen järkytys.

Nythän on todettu, uskovaisen teologin ja puhujamiehen Seppo Lohen suulla, että parannuksen teko niin kososlaisuus- kuin muistakin ns. hengistä ei perustunut millään tavoin Raamattuun. Kristillsyyden johto meni tuolloin harhaan hoitokokousasiassa.

Asioita voidaan korjata, ja nyt on Jumala antanut meille kristillisyydesssä tilaisuuden korjata asioita, oikeamielisyydessä ja Jumalaan luottaen

Lue lisää

Tsekkaa Teologinen aikakauskirja , vuodet 1978-80, jossain numerossa on paikalla olleen kuvaus.

Debora kirjoitti:

>>>
Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Ei eriytynyt eriseurakseen vaan se oli se fundamentalismi mitä vastaan taisteltiin.
Se oppi ei ollut terveellinen VL:n oppi.

Te eksytte kun luulette että se väärä oppi olis VL:n oppi.

Te yleistätte.
ja
Näette mustavalkoisena.

Onkohan linkissä vikaa vai miksi tulee ilmoitus, että viesti olisi poistettu?

Nuori vl-teologi kirjoitti:

Tavattoman puhutteleva ja mielenkiintoinen kuvaus itse paikalla olleelta.

En itse ole ollut edes olemassa vielä noina aikoina. Olen lukenut tapahtumista tältä palstalta. Vanhempiani olen haastatellut mutta he eivät mielellään vanhoista asioista puhu.

Uskovaiselle teologille nämä asiat ovat suoraan sanoen järkytys.

Nythän on todettu, uskovaisen teologin ja puhujamiehen Seppo Lohen suulla, että parannuksen teko niin kososlaisuus- kuin muistakin ns. hengistä ei perustunut millään tavoin Raamattuun. Kristillsyyden johto meni tuolloin harhaan hoitokokousasiassa.

Asioita voidaan korjata, ja nyt on Jumala antanut meille kristillisyydesssä tilaisuuden korjata asioita, oikeamielisyydessä ja Jumalaan luottaen

Lue lisää

jos todella olet vl nuori teologi niin sanoisin että ei kannata koskaan alkaa kuunnella yksittäisiä ns. asiantuntioita. vaikea ymmärtää miksi on tarvis penkoa kymmeniä vuosia sitten anteeksi annettuja asioita. pois pelko herran kansa ken voisi peljättää kun herra armollansa laumaansa piirittää.

no niin kirjoitti:

jos todella olet vl nuori teologi niin sanoisin että ei kannata koskaan alkaa kuunnella yksittäisiä ns. asiantuntioita. vaikea ymmärtää miksi on tarvis penkoa kymmeniä vuosia sitten anteeksi annettuja asioita. pois pelko herran kansa ken voisi peljättää kun herra armollansa laumaansa piirittää.

Lue lisää

Tarkoittaako edellinen viesti sitä, että ihmisiä, joita henkisesti pahoinpideltiin karmein seurauksin (mielisairaalat, itsemurhat jne), ja joita ajettiin SRK:sta ulos väärästä hengestä syytettyinä, ei nähtäisi sen arvoisina että todettaisiin vääryden tapahtuneen ja heiltä pyydettäisiin anteeksi?

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanotaan.

Voin kertoa, että vielä kymmenien vuosien jälkeenkin tapahtunut on kaltoin kohdeltujen tuoreessa muistissa, eikä luultavimmin lähde sieltä ikinä. Kenen etua vaikeneminen palvelee? Onko kyseessä pelko siitä, että tutkimustulokset eivät päivänvaloa kestä? Mitä Raamattu sanokaan valkeuteen tulemisesta? (Joh 3:20-21)

poistettu? kirjoitti:

Onkohan linkissä vikaa vai miksi tulee ilmoitus, että viesti olisi poistettu?

Tässä pari samasta aiheesta Heinon kirjoittamaa kuvausta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007510578


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000010193846

Debora kirjoitti:

>>>
Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Juuri niin se meni:)
Kirjoittanut: Debora 5.2.2006 klo 18.14

>>>Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Debora kirjoitti:

>>>
Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Juuri niin se meni:)
Kirjoittanut: Debora 5.2.2006 klo 18.14

>>>Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Vaikeita asioita! kirjoitti:

Juuri niin se meni:)
Kirjoittanut: Debora 5.2.2006 klo 18.14

>>>Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Lue lisää

Vaihteeksi kicki päätit kirjoittaa samasta asiasta kuin aina ennenkin. Eikö olis hyvä sunkin nyt olla hiljaa välillä.

aikakauskirja kirjoitti:

Tsekkaa Teologinen aikakauskirja , vuodet 1978-80, jossain numerossa on paikalla olleen kuvaus.

eikä heitä vetää tänne!

Vaikeita asioita! kirjoitti:

Juuri niin se meni:)
Kirjoittanut: Debora 5.2.2006 klo 18.14

>>>Koska eriseuraisilla oppi on eri hengestä eli väärästä hengestä, mutta veeällillä väärä oppikin on oikeasta hengestä?

Tajuatko itsekään?

Lue lisää

olet sanomaan kun ei omatkaan asiat ole reilassa??

Kiitos viisaasta kirjoituksestasi.

Kannatan riippumattoman tahon tekemää tutkimusta asiasta, tapahtumista. Oulun yliopistolle vaan.

lähetä niille tahoille e-postia... joka viestissä on sitä varten linkkikin, kerro kaverille viestistä

Jumalan Sana neuvoo meitä korjaamaan asioita kun on väärään menty.

Omien erehdysten tunnustaminen osoittaa voimaa, ei heikkoutta. Sen sijaan virheiden loputon peittely, vastuun siirtely joillekin yksilöille jossain, ja vääryyttä kärsineiden vähättelevä ja pilkallinen leimaaminen osoittaa heikkoutta ja vastuun pakoilua.

Ennen pitkää se tie osoittautuu kestämättömäksi.

>>> Tuntuu, että oikeastaan kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä siitä, miten kaikki oikein pääsi tapahtumaan. Mistä kaikki alkoi, miksi, mitä tapahtui? >>>

Tästä syystä on asia tutkittava, riippumaton tutkija vaan töihin.
Näinhän ehdotti myös Kotimaassa asiaan perehtynyt toimittaja.

Se on itse asiassa tavanomainen menettely, kun johonkin asiaan halutaan saada selko.

Tutkijan tukena voisi olla ohjausryhmä jossa olisi SRK:n sekä ev.lut.-kirkon edustajia.

Kirkon tutkimuslaitos voisi ehkä tarjota tässä apuaan, tai Oulun yliopisto.

Tutkimuksen jälkeen saamme päätelmät ja toimenpide-ehdotukset. SRK:n vastuuhenkilöt ja rauhanyhdistykset voivat sen pohjalta päättää miten asiassa etenemme.

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen perinteisiin kuuluu, että heillä on valta tuomita eläviä ja kuolleita, eli päättää kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei.

O.M siis edustaa "nykyaikaista" käsitystä jonka mukaan omakohtainen usko on tärkeintä, eikä johdon tuomio. O.M:n linjausta esiintyy Luojan kiitos jonkun verran Lestadiolaisuuden piirissä nykyään, mutta pelkään, että moinen suvaitsevaisuus piakkoin karsitaan pois johtohenkilöiden valtaa nakertamasta. 70- ja 80-luvuilla seurasin sisältäpäin kuinka uskonpuhdistus siellä toteutetaan, ja sääliksi käy niitä jotka sen kohteeksi taas joutuvat.

Juhani24 kirjoitti:

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen perinteisiin kuuluu, että heillä on valta tuomita eläviä ja kuolleita, eli päättää kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei.

O.M siis edustaa "nykyaikaista" käsitystä jonka mukaan omakohtainen usko on tärkeintä, eikä johdon tuomio. O.M:n linjausta esiintyy Luojan kiitos jonkun verran Lestadiolaisuuden piirissä nykyään, mutta pelkään, että moinen suvaitsevaisuus piakkoin karsitaan pois johtohenkilöiden valtaa nakertamasta. 70- ja 80-luvuilla seurasin sisältäpäin kuinka uskonpuhdistus siellä toteutetaan, ja sääliksi käy niitä jotka sen kohteeksi taas joutuvat.

Lue lisää

Luepas Juhani uudestaan O.M:n viestit ja kerro sitten, onko liika suvaitsevaisuus miehessä vikana.

äimänä kirjoitti:

Luepas Juhani uudestaan O.M:n viestit ja kerro sitten, onko liika suvaitsevaisuus miehessä vikana.

Viittasin ainoastaan O.M:n edelliseen viestiin, johon vastasinkin. Eli juuri niihin asioihin, joista kirjoitin viestissäni. Jo lakiuskosta siirtyminen omakohtaisen uskonkokemuksen korostamiseen on radikaalia vl:ssä... usko pois.

Juhani24 kirjoitti:

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen perinteisiin kuuluu, että heillä on valta tuomita eläviä ja kuolleita, eli päättää kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei.

O.M siis edustaa "nykyaikaista" käsitystä jonka mukaan omakohtainen usko on tärkeintä, eikä johdon tuomio. O.M:n linjausta esiintyy Luojan kiitos jonkun verran Lestadiolaisuuden piirissä nykyään, mutta pelkään, että moinen suvaitsevaisuus piakkoin karsitaan pois johtohenkilöiden valtaa nakertamasta. 70- ja 80-luvuilla seurasin sisältäpäin kuinka uskonpuhdistus siellä toteutetaan, ja sääliksi käy niitä jotka sen kohteeksi taas joutuvat.

Lue lisää

aivan eri henkilöstä kuin tässä ketjussa ja tällä palstalla sekoilevasta nimimerkistä O.M.

Juhani24 kirjoitti:

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen perinteisiin kuuluu, että heillä on valta tuomita eläviä ja kuolleita, eli päättää kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei.

O.M siis edustaa "nykyaikaista" käsitystä jonka mukaan omakohtainen usko on tärkeintä, eikä johdon tuomio. O.M:n linjausta esiintyy Luojan kiitos jonkun verran Lestadiolaisuuden piirissä nykyään, mutta pelkään, että moinen suvaitsevaisuus piakkoin karsitaan pois johtohenkilöiden valtaa nakertamasta. 70- ja 80-luvuilla seurasin sisältäpäin kuinka uskonpuhdistus siellä toteutetaan, ja sääliksi käy niitä jotka sen kohteeksi taas joutuvat.

Lue lisää

Omakohtainen usko on tärkeintä, mutta uskovaisen on pyrittävä elämään niin, että maan päälle jää todistus sielun kelpaamisesta Jumalalle.

Kristuksen kirkkolaki tulee toki kyseeseen joissakin tapauksissa, mutta asia on aina pyrittävä hoitamaan niin, että seurakunnan käsittelyyn ei jouduttaisi. Ei Kristuksen kirkkolaissa turhaan ole sen kahta ensimmäistä kohtaa. Vaikeatakaan asiaa ei pidä alusta lähtien paisutella enempää kuin on tarpeellista. Vasta kun tarve vaatii, tarvitaan kolmas eli seurakunnan käsittely. Aina on tavoitteena ihmisen päästäminen synneistään. Jos ihminen ei kuitenkaan kadu syntejään, hänet joudutaan sitomaan, jotta hän tulisi tuntoihinsa. Kyse on erikoisesta rakkauden osoituksesta. Kristushan sanoo: "Joita minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan; niin ole siis ahkera ja tee parannus" (Ilm.3:19).

Ohdakkeet/mädät kalat voivat olla elonkorjuuseen/verkkojen nostamiseen, jos luopumus on salaista eikä pahenna Herran pienimpiä. Herra yksin tutkii sydämet ja munaskuut ;-).

En näe "linjauksessani" mitään eroa SRK:n linjan kanssa.

Mitä kirjoitusta muuten tarkoitit? En löytänyt Juhani24:n kommenttia kirjoituksiini.

Mikä on totuus? kirjoitti:

aivan eri henkilöstä kuin tässä ketjussa ja tällä palstalla sekoilevasta nimimerkistä O.M.

Kyse on siis jostain muusta O.M:sta kuin minä.

Muistin virkistykseksi

Tämä SRK:n johtokunnan kannanilmaisu on julkaistu Päivämiehen numeroissa 41/2011 ja 21/2012. Korostukset tummennuksilla, kursiivilla ja alleviivauksilla ovat blogistin.

Musiikkisuosituksena näin paastonaikaan Gregorio Allegrin Miserere mei.
SRK:n historiatyön jatko edellyttää keskustelua

SRK:n johtokunnan kokouksessa 8.10.2011 julkistettiin Ari-Pekka Palolan kirjoittama Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historian toinen osa, ”Evankeliumin työ laajenee”. Saman kirjoittajan edellinen osa, ”Kahden kuoren suojassa”, käsitteli SRK:n organisaation vaiheita vuosina 1906-1946. Nyt julkaistu teos päättyy vuoteen 1961.

SRK:n johtokunta kävi alustavaa keskustelua historiatyön jatkosta. Jatko edellyttää 1970-luvun tapahtumien tarkastelua. Johtokunta oli sitä mieltä, että menneisyydestä on syytä ottaa oppia. Tosiasioita on kyettävä kohtaamaan avoimesti ja rehellisesti silloinkin, kun ne eivät ole meille mieluisia. Tämä koskee myös niin sanottuja hoitokokouksia, joiden taustalla on 1960-luvun laaja yhteiskunnallinen arvomurros. Se heijastui monin eri tavoin kristillisyyteemme. Syntyi ongelmia, joita jouduttiin pohtimaan yhdessä. Tällaisia olivat esimerkiksi suhtautuminen televisioon ja syntyvyyden säännöstelyyn. Olihan televisio verrattain uusi ilmiö maaseudulla, ja 1970-luvun alussa alkoi kunnallinen ehkäisyneuvonta.

Ajankohtaisista uskoon ja elämään liittyvistä kysymyksistä nousseet keskustelut synnyttivät ajan mittaan niin sanotut hoitokokoukset. Kokoontumisissa saatiin kokea kaivattua sielunhoitoa. Pyrkimyksenä oli sekä yksittäisten ihmisten että koko uskovien yhteisön varjeltuminen yhdessä uskossa, rakkaudessa, opissa ja hengessä. Tällaisina neuvottelut pysyivätkin pääsääntöisesti 1970-luvun alkuvuosina.

Valitettavasti vuosikymmenen puolesta välistä alkaen hoitokokouksissa ilmeni kristillisyydelle vieraita piirteitä, kuten opillisia harhoja ja siitä johtuvia väärinkäytöksiä. Tämä todettiin jo vuonna 1989 Ranualla suviseurojen yhteydessä pidetyssä puhujien- ja seurakuntavanhinten kokouksessa.

Tällainen tuolle ajalle leimallinen oppiharha oli esimerkiksi niin sanottu henkioppi: parannuksen vaatiminen erinimisistä hengistä, kuten kuivasta, hempeästä tai kososlaisesta hengestä. Kokouksissa ilmeni myös julkista ripittäytymistä ja parannuksen vaatimusta sanelun mukaan sekä sellaista harhakäsitystä, että SRK:n tai rauhanyhdistyksen johtokunta muodostaisi maan päällä eräänlaisen ”Jumalan huoneen hallituksen”.

Näiden ilmiöiden ohella alkoi esiintyä myös yksilön omantunnon vähättelyä, loukkaavaa kielenkäyttöä ja anteeksiannon kieltämistä. Toisen ihmisen nöyryyttäminen ei ole milloinkaan oikein, ei myöskään ruumiillinen, henkinen eikä hengellinen väkivalta.

Pahoittelemme esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä. On valitettavaa ja jälkikäteen arvioituna myös käsittämätöntä, että tällaiset erehdykset pääsivät leviämään lähes kaikkialle kristillisyytemme toimintaan.Tämäntyyppiset kokoukset päättyivät 1970-luvun lopussa, kun keskeisesti opinharhoja mukanaan kantaneet saivat erehdyksistään parannuksen armon.

Yhteisö koostuu yksilöistä, niin myös uskovien yhteisö. Me uskomme, että Pyhä Henki kokoaa Jumalan seurakunnan. Kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan. Niinpä asioiden korjaus lähtee yksittäisen kilvoittelijan omasta halusta vaeltaa hyvällä omallatunnolla Jumala ja ihmisten edessä. Hoitokokouksissakin koettiin siunauksen hetkiä aina silloin, kun elävä evankeliumi sai katkoa puristavat sisäiset siteet. Se, mitä Jumala puhdisti, on tuottanut hyvää hedelmää.

Sielunhoidollisia keskusteluja on aihetta käydä aina. Siihen meitä kehottaa Jumalan sana: ”Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joutuisi kiusaukseen.” (Gal. 6:1.)

Tänään, niin kuin ennenkin, Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Jumalan Henki on rakkauden ja anteeksiantamuksen henki. Se ohjaa Jumalan sanan mukaisesti elämään ja Kristuksen mielellä tukemaan matkaystäviä tiellä, joka vie taivaaseen.