Minun nimimerkkini lisäksi on palstalle ilmestynyt toinenkin "suomennos", Hannipali.
Tällaisia väännöksiä on ruotsalaistaustaisissa paikannimissä, ainakin Uudellamaalla.
Tuntenette, ainakin nimeltä, paikkakunnan nimeltä Siuntio.
Aika luontevalta nimeltä tuo ruotsin Sjundeå:sta väännetty nimi tuntuu. Oikea käännöshän olisi Seitsemäs joki.
Nimellä on historiansa. Kun sotajoukot etenivät itäänpäin, ilmeisesti Turusta, laskettiin monennelleko joella oltiin. Nykyinen Siuntio on siis seitsemännellä joella. Maantiedettä tuokin.
Monet väännökset ovat käännöksiä paremmat. Vanha kylä Pohjassa, jossa ennen oli Verkatehdas, oli nimeltään Antskog. Nimeä ei käännetty kompelöksi Antinmetsäksi vaan Ansku:ksi niinkuin se paikkakuntalaisten suussa muotutunut.
Tällaisten väännösten osalta olisi enemmän ja pientä hauskaakin kerrottavaa. Jätän loput teidän oppineempien tehtäväksi.
Väännöksiä ja käännöksiä
63
4208
Vastaukset
- Katleija
"Jätän loput teidän oppineempien tehtäväksi."
aristelen sanoa mitään kun sinä noin sanot. Koen itseni melko oppimattomaksi maalaispojaksi. Teknisesti olen vähän sivistynyt vaikka sitäkin on väheksytty.
Tuo lausahdus oppineemmista, juontaa alkunsa palstakeskusteluista:
Keskustellaan saksan verbeistä ja kieliopin hienouksista. Ikäänkuin halutaan sanoa: Me olemme näin oppineita, entäs te muut?
Ilmeiseti eläkepalstoille astuu jo sellaisiakin, joilla on ylioppilas- tai jopa akateeminen tutkinto takanaan. Itselläni on pohjana supistettu kansakoulu! Huomaahan tuon varmaan kirjoittelustakin!
On hyvä, että palstalle tulee hyvin kieltämme taitavia. Hyvien kirjoittajien tekstejä on mukava lukea. Muistetaan kuitenkin sisällön suurempi merkittävyys!
Älkää te palstojen "lyylit" jättäkö kirjoittamatta, vain te osaatte esittää omia näkemyksiänne.- että jos
on nuorena käynyt kouluja, pitäisi ymmärtää hävetä ja pitää suu soukalla nuoruusmuistoista?
että jos kirjoitti:
on nuorena käynyt kouluja, pitäisi ymmärtää hävetä ja pitää suu soukalla nuoruusmuistoista?
Kaukana hävettävyydestä. Ehkä taas kerran ilmeisin itseäni huonosti.
Ajatuksenani on, ettei täällä pitäisi esiintyä oppiarvoin eikä tittelein, eikä niitä noissa moittimissani viesteissä kyllä mainittukaan. Anteeksi!!
Ehkä tuo juontuu siitä, että palstoilla on liikaa kirjoiteltu omasta ylitäydellisyydestä ja muiden kelvottomuudesta. Tunnettehan tilanteen?
Kuka kirjoittaja on että jos?- uzma-m
mina ainakin kavin oppikouluni tyon ohessa nalkaa nakien,oli varaa vain yhteen atreiaan paivassa,olen ylpea saavutuksestani,Suomessa jokaisella joka vain haluaa on mahdollisuus oposkeluun.Ei minua ainakaan hairinnyt nuo saksalaiset sanat,sisareni luki sakssa,mun osalleni tuli englanti,pitaisilo sita haveta?
Voihan sita aloittaa palstan vain kansakoula kaynneille,en kyllakaan ymmara miksi siita pitaa tulla alemmuus kompleksi,meidan nuoruudessamme suurin osa oli kansakoulun kayneita.
Suomen kansakoulu oli korkea tasoisempi kuin missaan muualla maailmassa.
Liikaa kritisoidaan kirjoittajia pitaisi kannustaa enemman. uzma-m kirjoitti:
mina ainakin kavin oppikouluni tyon ohessa nalkaa nakien,oli varaa vain yhteen atreiaan paivassa,olen ylpea saavutuksestani,Suomessa jokaisella joka vain haluaa on mahdollisuus oposkeluun.Ei minua ainakaan hairinnyt nuo saksalaiset sanat,sisareni luki sakssa,mun osalleni tuli englanti,pitaisilo sita haveta?
Voihan sita aloittaa palstan vain kansakoula kaynneille,en kyllakaan ymmara miksi siita pitaa tulla alemmuus kompleksi,meidan nuoruudessamme suurin osa oli kansakoulun kayneita.
Suomen kansakoulu oli korkea tasoisempi kuin missaan muualla maailmassa.
Liikaa kritisoidaan kirjoittajia pitaisi kannustaa enemman.Olen itsekin opiskellut mutta vasta aikuisiällä.
- että jos
Ruuneperi kirjoitti:
Kaukana hävettävyydestä. Ehkä taas kerran ilmeisin itseäni huonosti.
Ajatuksenani on, ettei täällä pitäisi esiintyä oppiarvoin eikä tittelein, eikä niitä noissa moittimissani viesteissä kyllä mainittukaan. Anteeksi!!
Ehkä tuo juontuu siitä, että palstoilla on liikaa kirjoiteltu omasta ylitäydellisyydestä ja muiden kelvottomuudesta. Tunnettehan tilanteen?
Kuka kirjoittaja on että jos?saa sivalluksen takaisin, vaikka ei itse ole tarkoittanutkaan pahaa.
Nuoruusmuistothan ovat meille jokaiselle rakkaat, olivatpa sitten minkälaisissa tahansa ympyröissä koetut. Niissä on oma tunnelmansa, niitä aina ikävöi ja haikailee. En usko todellakaan, että kukaan sprettaillakseen kirjoittelee niistä. Koulumuistoista kirjoitetaan, koska ne kuuluivat nuoruuteen. Monikaan meistä ei ole itse voinut määrätä omia 'ympyröitään' nuorena, voimmeko nytkään. - Noissa ainekirjoitustunneissa tai kieliopeissa on jotain meistä, jotain nuoruudestamme, yhdessä koettua, - siksi niistä tekstailemme. - Olisi vaikeata seuloa pois kaikkea sitä, mikä viittaa 'nuoruutemme yliopistoihin'.- Se olisi sääli.
{Mutta siinäkin taas sai katua sitä, että välillä tuli vakinikkiään käytettyä. Nyt kai se on syytä vaihtaa...}
Muita palstalle kirjoittajia ihailen, pidän kaikista kirjoituksista, joissa on kirjoittajaa itseään mukana! Sinusta, Ruuneperi, olen aina pitänyt. Siksi olen aina lukenut viestisi.
Kiitellen ja jatkoja toivotellen: 'että jos'.
[Vieläkin ihmettelen, silloinko vain saisi puhua nuoruusmuistoitaan, jos on seisonut koneen vieressä tehtaassa? Mitä pahaa me olemme tehneet, jotka ahkeroimme talvet koulussa ja kesät töissä? En todellakaan koe tehneeni siinä mitään väärin, vaikka epätäydellinen ihminen olenkin.] että jos kirjoitti:
saa sivalluksen takaisin, vaikka ei itse ole tarkoittanutkaan pahaa.
Nuoruusmuistothan ovat meille jokaiselle rakkaat, olivatpa sitten minkälaisissa tahansa ympyröissä koetut. Niissä on oma tunnelmansa, niitä aina ikävöi ja haikailee. En usko todellakaan, että kukaan sprettaillakseen kirjoittelee niistä. Koulumuistoista kirjoitetaan, koska ne kuuluivat nuoruuteen. Monikaan meistä ei ole itse voinut määrätä omia 'ympyröitään' nuorena, voimmeko nytkään. - Noissa ainekirjoitustunneissa tai kieliopeissa on jotain meistä, jotain nuoruudestamme, yhdessä koettua, - siksi niistä tekstailemme. - Olisi vaikeata seuloa pois kaikkea sitä, mikä viittaa 'nuoruutemme yliopistoihin'.- Se olisi sääli.
{Mutta siinäkin taas sai katua sitä, että välillä tuli vakinikkiään käytettyä. Nyt kai se on syytä vaihtaa...}
Muita palstalle kirjoittajia ihailen, pidän kaikista kirjoituksista, joissa on kirjoittajaa itseään mukana! Sinusta, Ruuneperi, olen aina pitänyt. Siksi olen aina lukenut viestisi.
Kiitellen ja jatkoja toivotellen: 'että jos'.
[Vieläkin ihmettelen, silloinko vain saisi puhua nuoruusmuistoitaan, jos on seisonut koneen vieressä tehtaassa? Mitä pahaa me olemme tehneet, jotka ahkeroimme talvet koulussa ja kesät töissä? En todellakaan koe tehneeni siinä mitään väärin, vaikka epätäydellinen ihminen olenkin.]Et sinä, eikä kukaan muukaan. Olen minäkin opiskellut, kesä-joulu-ja pääsiäislomat töissä, myös iltamyöhät. Olen iloinen niiden puolesta, jotka ovat saaneet opiskella. Itsekin olisin vammaisena saanut mutta neuvoja ei annettu tietämättömälle.
Nämäkin ovat muistoja, ei vain yhtä miellyttäviä.- Katleija
Ruuneperi kirjoitti:
Kaukana hävettävyydestä. Ehkä taas kerran ilmeisin itseäni huonosti.
Ajatuksenani on, ettei täällä pitäisi esiintyä oppiarvoin eikä tittelein, eikä niitä noissa moittimissani viesteissä kyllä mainittukaan. Anteeksi!!
Ehkä tuo juontuu siitä, että palstoilla on liikaa kirjoiteltu omasta ylitäydellisyydestä ja muiden kelvottomuudesta. Tunnettehan tilanteen?
Kuka kirjoittaja on että jos?Minä ymmärsin ihan hyvin mitä sanoit. Turhaan vähättelit itseäsi. Olen huomannut että sinulle on karttunut paljon yleistietoa ja elämän viisautta.
Odottelin, että josko joku kirjoittaa tästä mielenkiintoisesta asiasta. Olisi niinkuin jatkoa tuolle sivistyssana-keskustelulle.
Ehkä puheenvuoroni vei hyvän asian väärälle polulle. Toivon että itse kiinnostavasta aiheesta kirjoitettaisiin. - että jos
Ruuneperi kirjoitti:
Et sinä, eikä kukaan muukaan. Olen minäkin opiskellut, kesä-joulu-ja pääsiäislomat töissä, myös iltamyöhät. Olen iloinen niiden puolesta, jotka ovat saaneet opiskella. Itsekin olisin vammaisena saanut mutta neuvoja ei annettu tietämättömälle.
Nämäkin ovat muistoja, ei vain yhtä miellyttäviä.muistelee, niin vaikka ei työttömyyttä ollutkaan, niin rahattomuutta oli!
Ja joskus vilua ja nälkääkin kärsittiin!
Mutta silti: ihana nuoruus!
~"Elämälle kiitos, sain siltä paljon..."~ - uzma-m
Ruuneperi kirjoitti:
Et sinä, eikä kukaan muukaan. Olen minäkin opiskellut, kesä-joulu-ja pääsiäislomat töissä, myös iltamyöhät. Olen iloinen niiden puolesta, jotka ovat saaneet opiskella. Itsekin olisin vammaisena saanut mutta neuvoja ei annettu tietämättömälle.
Nämäkin ovat muistoja, ei vain yhtä miellyttäviä.vihree sisarelleni ja muille jotka pantiin oppikouluun,olisin niin mielelani halunnut menna,opettajakin puhui puolestani mutta isa sanoi vaan:mita flikkane mukula koulus tekke miehe se otta kummiki.
Vanhin sisareni paasi sinne vanhemman oikeudella ja silloin olisi saanut sisarus alennustakin mutta isan mielesta ei kerjata. - Katleija
Ruuneperi kirjoitti:
Olen itsekin opiskellut mutta vasta aikuisiällä.
Kotikaupunkisi Nådendal vääntyi suomalaisten suussa Naantaliksi. Armonlaaksoksikin kutsutaan välillä, vai onko se nykyään Muumilaakso.
Arvostamani koulutus sinulla. - Teemu
Katleija kirjoitti:
Minä ymmärsin ihan hyvin mitä sanoit. Turhaan vähättelit itseäsi. Olen huomannut että sinulle on karttunut paljon yleistietoa ja elämän viisautta.
Odottelin, että josko joku kirjoittaa tästä mielenkiintoisesta asiasta. Olisi niinkuin jatkoa tuolle sivistyssana-keskustelulle.
Ehkä puheenvuoroni vei hyvän asian väärälle polulle. Toivon että itse kiinnostavasta aiheesta kirjoitettaisiin.rönsyilläkin!
Ei pitäisi olla niin kärkäs huomauttelemaan, se tuntuu väärältä tavalta täällä palstoilla! Ja tässä nyt sait vastatulta, niinhän siinä usein käy. Sitä saa, mitä tilaa. - Katleija
Teemu kirjoitti:
rönsyilläkin!
Ei pitäisi olla niin kärkäs huomauttelemaan, se tuntuu väärältä tavalta täällä palstoilla! Ja tässä nyt sait vastatulta, niinhän siinä usein käy. Sitä saa, mitä tilaa.Huomasin tuon tällä kertaa itsekin, siksi jälkikirjoitukset. Myönnän virheeni, koetan oppia virheestäni, usko tai älä.
- Nimittäin
Katleija kirjoitti:
Huomasin tuon tällä kertaa itsekin, siksi jälkikirjoitukset. Myönnän virheeni, koetan oppia virheestäni, usko tai älä.
samoin käy itsellenikin, aina välillä jotain unohtuu.
Suvaitaan itseämme ja muita! - mummi
Oli aika jolloin Ruuneperi kertoi espanjan verbeistä ja kieliopinnoistaan.
Ei kai ne saksan verbit ole espanjan verbejä huonompia. - minunkin
uzma-m kirjoitti:
vihree sisarelleni ja muille jotka pantiin oppikouluun,olisin niin mielelani halunnut menna,opettajakin puhui puolestani mutta isa sanoi vaan:mita flikkane mukula koulus tekke miehe se otta kummiki.
Vanhin sisareni paasi sinne vanhemman oikeudella ja silloin olisi saanut sisarus alennustakin mutta isan mielesta ei kerjata.isäni vastusti kaupunkiin kouluun lähtemistäni loppuun asti, siinä olivat äidin kanssa eri mieltä. Mutta kun opettaja antoi äidille niin voimakasta sivustatukea, ja kun oikeastaan itsekin halusin, isä jäi murjottamaan.
Mutta leppyihän hän siitä, kun huomasi, että tyttö pystyi pysymään kaidalla tiellä, opiskelemaan ja elämään terveesti niin kuin hän edellytti. Eivät he kuitenkaan oikein ymmärtäneet kaupungissa elämisen vaikeutta, se on sanottava. Ja heitä piti meikäläisen vähän säästääkin, kun oli ollut se sota ja kaikki.
Mutta helppoa ei meilläkään ole ollut, koen kohtalonyhteyttä kanssasi. - Nonna
mummi kirjoitti:
Oli aika jolloin Ruuneperi kertoi espanjan verbeistä ja kieliopinnoistaan.
Ei kai ne saksan verbit ole espanjan verbejä huonompia.harrastuksistaan kertoa.
Jospa nyt ei taas vaan kehiteltäisi riitaa, mieluummin pilkettä silmäkulmaan, ja vaikkapa kertomaankin kouluajoistaan.
Keskusteluun voivat osallistua kaiki. Kansakoulustakin on monilla muistoja, ja ne ovat yhtä arvokkaita kuin mitkä tahansa muistelut.
Niistä alakansakoulun ajoistahan mukavimmat ja monille ehkä kipeimmätkin muistot ovat jääneet. - Katleija
Nimittäin kirjoitti:
samoin käy itsellenikin, aina välillä jotain unohtuu.
Suvaitaan itseämme ja muita!Mutta kai me voimme sanoa ettemme sentään suurimpia häiriköitä palstalla ole olleet. Vai oletteko eri mieltä?
- En enää 'mummi'
mummi kirjoitti:
Oli aika jolloin Ruuneperi kertoi espanjan verbeistä ja kieliopinnoistaan.
Ei kai ne saksan verbit ole espanjan verbejä huonompia.sen jälkeen, kun joku otti nikin itselleen.
Että varovaisuutta nikkien käytössä, jos ette aina kirjaudu.
Joku nappaa nikin heti, kun olet sen ottanut käyttöön. :/)(Täytyykin jaksaa kirjautua tässä.) - tuo 'nimittäin'
Katleija kirjoitti:
Mutta kai me voimme sanoa ettemme sentään suurimpia häiriköitä palstalla ole olleet. Vai oletteko eri mieltä?
oli Teemun jatkamaa juttua.
- Katleija
tuo 'nimittäin' kirjoitti:
oli Teemun jatkamaa juttua.
tajusin. §:)
- Hintriika
Minulla ei ole akateemista oppiarvoa. En ole edes ylioppilas. Keskikoulun äidinkielen opettajat olivat kaiketi "osasyyllisiä" tulevaan ammatinvalintaani. Suomenkieli on ollut minulla työkalu siinä missä kirves kirvesmiehelle.
En ole koskaan kritisoinut ketään kirjoittamisen taidoista. Varmaan jokaisella on oma vahva alueensa. Joku on kylän paras lypsäjä. Minä hädin tuskin saisin pisaraa ämpärin pohjalle. (Ymmärtäkää nyt, hyvät ihmiset, tämä kuvainnollisena esimerkkinä, joka koskee kaikkia osaamisen alueita!)
Ei tullut mieleenikään, että kasvienkeruusta alkaneet koulumuistot voisivat aiheuttaa tällaisen reaktion... - Sattuman Ville
Hintriika kirjoitti:
Minulla ei ole akateemista oppiarvoa. En ole edes ylioppilas. Keskikoulun äidinkielen opettajat olivat kaiketi "osasyyllisiä" tulevaan ammatinvalintaani. Suomenkieli on ollut minulla työkalu siinä missä kirves kirvesmiehelle.
En ole koskaan kritisoinut ketään kirjoittamisen taidoista. Varmaan jokaisella on oma vahva alueensa. Joku on kylän paras lypsäjä. Minä hädin tuskin saisin pisaraa ämpärin pohjalle. (Ymmärtäkää nyt, hyvät ihmiset, tämä kuvainnollisena esimerkkinä, joka koskee kaikkia osaamisen alueita!)
Ei tullut mieleenikään, että kasvienkeruusta alkaneet koulumuistot voisivat aiheuttaa tällaisen reaktion...En aina ymmärrä, miksi joillain on oikeus muistoihinsa, toisilla taas ei. Sanotaan, että muistelu, vanhojen asioiden pohdiskelu yhdessä, auttaa vanhuksia. Täällä sitäkään ei siis saa tehdä. Ei ainakaan ilman arvostelevia kommentteja.
Hintriika kirjoitti:
Minulla ei ole akateemista oppiarvoa. En ole edes ylioppilas. Keskikoulun äidinkielen opettajat olivat kaiketi "osasyyllisiä" tulevaan ammatinvalintaani. Suomenkieli on ollut minulla työkalu siinä missä kirves kirvesmiehelle.
En ole koskaan kritisoinut ketään kirjoittamisen taidoista. Varmaan jokaisella on oma vahva alueensa. Joku on kylän paras lypsäjä. Minä hädin tuskin saisin pisaraa ämpärin pohjalle. (Ymmärtäkää nyt, hyvät ihmiset, tämä kuvainnollisena esimerkkinä, joka koskee kaikkia osaamisen alueita!)
Ei tullut mieleenikään, että kasvienkeruusta alkaneet koulumuistot voisivat aiheuttaa tällaisen reaktion...Muutamasta sanasta lähti liikkeelle tämä lumivyörymäinen viestintä.
Jätän loput oppineemmille, olivat nuo sanat.
Ajattelin, että kielitaitoisemmat ja historiaa y.m. tuntevat olisivat kirjoittaneet samasta aiheesta.
Moni on palstalla saanut tiedonjanoonsa apua osaavilta ja tietäviltä kirjoittajilta.
Menen varmaan itsekin joskus jollekin tiedon osa-alueelle, jossa minulla on erikoistietoa, anteeksi pyydän nyt sitäkin.
En etsinyt epäsovun aihetta, erilaisuutta oli tarkoitukseni tarkastella - ei eriarvoisuutta.- Se seuraava viesti
Ruuneperi kirjoitti:
Muutamasta sanasta lähti liikkeelle tämä lumivyörymäinen viestintä.
Jätän loput oppineemmille, olivat nuo sanat.
Ajattelin, että kielitaitoisemmat ja historiaa y.m. tuntevat olisivat kirjoittaneet samasta aiheesta.
Moni on palstalla saanut tiedonjanoonsa apua osaavilta ja tietäviltä kirjoittajilta.
Menen varmaan itsekin joskus jollekin tiedon osa-alueelle, jossa minulla on erikoistietoa, anteeksi pyydän nyt sitäkin.
En etsinyt epäsovun aihetta, erilaisuutta oli tarkoitukseni tarkastella - ei eriarvoisuutta.lähti sitten uuteen suuntaan, joten täytyihän siihen vastata.
Mutta yleensäkin sinun Ruuneperi, avauksesi vetävät kansaa. Onhan se nähty ennenkin. Sattuman Ville kirjoitti:
En aina ymmärrä, miksi joillain on oikeus muistoihinsa, toisilla taas ei. Sanotaan, että muistelu, vanhojen asioiden pohdiskelu yhdessä, auttaa vanhuksia. Täällä sitäkään ei siis saa tehdä. Ei ainakaan ilman arvostelevia kommentteja.
Ei täällä kukaan voi, eikä varmaan haluakaan kieltää ketään kirjoittamasta mitä haluaa. Sopivaisuuden tai muut rajat ovat sitten eri asia.
Kanssaihmisten viestinnästä voi syntyä erilaisia mielikuvia - vääräkin, kun lukijana on tällainen erehtyvä Ruuneperi.- ii-li
...joka sanoi usein: "Olen käynyt vain kiertokoulun". Myöhemmin hän oli sitten opiskellut kanttoriksi.
Kerran kouluun tuli tarkastaja, joka kuunteli mm. musiikin teorian tuntiamme. Tunnin loputtua hän sanoi: "Olkaa onnellisia, että teillä on Suomen paras musiikinopettaja."
Sitä opettajamme varmasti olikin. Musiikinteoriaa luettiin aivan yhtä ahkerasti kuin muitakin aineita. Jos ei osannut, sai ehdot, ihan kuin missä tahansa aineessa. Meillä se ei ollut mikään hanttiaine kuten lähes kaikkialla muualla. Esimerkiksi jokaikisen oppilaan piti osata soittaa pianolla kaikkien sävellajien nuotit, oli sävelkorvaa tai ei. Jokaisen piti osata sanoa nuotit nähtyään, mikä sävellaji on kysymyksessä. Jokaisen piti tietää tunnettujen säveltäjien tärkeimmät teokset puhumattakaan musiikkitermeistä. - Olen kyllä kiitollinen hänen tiukasta opetuksestaan. Siitä on myöhemmin ollut todellista hyötyä.
Saman opettajan kaikki kolme poikaa olivat kuuluisia muusikoita. Äiti piti samanlaisen kurin kotonaan kuin koulussakin. Pojat harjoittelivat soittamista joka päivä neljä tuntia. En todellakaan kadehtinut heidän osaansa. - saara.dma
Sain sen käsityksen kirjoituksestasi Runeperi, että haluat rajoittaa aiheita, mistä tällä palstalla saa kirjoittaa. Äänessäsi kuuluu ainakin lievä paheksunta siitä, että me vanhat "oppikoululaiset" kerroimme huvittuneina siitä piinasta, mitä pitkän saksan opiskelu meille aiheutti.
("Me olemme näin oppineita, entäs te muut?" sitaatti kirjoituksestasi)
Monet tuovat esille aivan aiheellisesti sen, ettei heillä ole ollut nuoruudessaan mahdollisuuksia opiskella.
Minä taas paheksun ja kadun sitä, etten ole laiskuuttani ja tyhmyyttäni käyttänyt niitä mahdollisuuksia, mitä minulla on ollut. - hankaloittaa
saara.dma kirjoitti:
Sain sen käsityksen kirjoituksestasi Runeperi, että haluat rajoittaa aiheita, mistä tällä palstalla saa kirjoittaa. Äänessäsi kuuluu ainakin lievä paheksunta siitä, että me vanhat "oppikoululaiset" kerroimme huvittuneina siitä piinasta, mitä pitkän saksan opiskelu meille aiheutti.
("Me olemme näin oppineita, entäs te muut?" sitaatti kirjoituksestasi)
Monet tuovat esille aivan aiheellisesti sen, ettei heillä ole ollut nuoruudessaan mahdollisuuksia opiskella.
Minä taas paheksun ja kadun sitä, etten ole laiskuuttani ja tyhmyyttäni käyttänyt niitä mahdollisuuksia, mitä minulla on ollut.osallistumisia, kertomisiaan, kun pitää ottaa näköjään huomioon se ja tuo seikka, mitä olleista kannanotoista on selvinnyt.
- ii-li
hankaloittaa kirjoitti:
osallistumisia, kertomisiaan, kun pitää ottaa näköjään huomioon se ja tuo seikka, mitä olleista kannanotoista on selvinnyt.
Se on kyllä ihan totta. Ei koskaan voi tietää, mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä (tahattomia tai tahallisia).
Olen koko ikäni joutunut käyttämään suomen kieltä työvälineenäni. Kyllä minua nolottavat esimerkiksi kirjoitusvirheet tai välimerkkivirkeet. Kumpiakin teen runsaasti, vaikka yleensä esikatselen kirjoittamani. En pysty muuttamaan kirjoitustyyliäni toiseksi, kuten ei varmaan kukaan muukaan.
Kun sitten joutuu varomaan kaikkea väärinkäsitysten välttämiseksi ja kirjoittaa kieli keskellä suuta, niin pakostakin se näivettää asiasisältöä.
Tällainen kirjoittelu tuntemattomien ihmisten kanssa on vaikea laji! Pystyyköhän siinä ikinä tulemaan paremmaksi? Epäilen vähän. - aika uusi
ii-li kirjoitti:
Se on kyllä ihan totta. Ei koskaan voi tietää, mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä (tahattomia tai tahallisia).
Olen koko ikäni joutunut käyttämään suomen kieltä työvälineenäni. Kyllä minua nolottavat esimerkiksi kirjoitusvirheet tai välimerkkivirkeet. Kumpiakin teen runsaasti, vaikka yleensä esikatselen kirjoittamani. En pysty muuttamaan kirjoitustyyliäni toiseksi, kuten ei varmaan kukaan muukaan.
Kun sitten joutuu varomaan kaikkea väärinkäsitysten välttämiseksi ja kirjoittaa kieli keskellä suuta, niin pakostakin se näivettää asiasisältöä.
Tällainen kirjoittelu tuntemattomien ihmisten kanssa on vaikea laji! Pystyyköhän siinä ikinä tulemaan paremmaksi? Epäilen vähän.Samankaikuiset ajatukset kolmen edellä kirjoittaneen viesteihin kajastavat minunkin päässäni. Kukin kirjoittaa tässä omalla tyylillä ja elämänkokemuksen muovaamalla vaistolla. Tuntuu, että tahallisia väärinkäsityksiä välttääkseen on kirjoitettava neutraalisti, värittömästi ja keskitiellä pysyen. Ei auta ihan aina sekään, sillä kimppuun tulija voi yllättää vaatimalla kirjoittamaan hänen tyylillään.
Elämän varrella moni joutui arvioimaan kanssakulkijan kirjoittamaa tai puhumaa tekstiä. Vasta nyt huomaa uudesta kulmasta siitä saadun hyödyn, hienotunteisuuden, jolla voi asian arvostella reilusti, mutta loukkaamatta. Ei ole tarvis hyökätä alkeellisin asein. Ajatus on kirjoitusvirhettä tärkeämpi.
Palstalla hyvin monta vuotta kirjoittaneet ovat omaksuneet vallinneen hengen ja perinpohjin tutustuneet toisiinsa eli ovat jo niinkutsuttuja "rätkätuttuja" keskenään. Uusilla lienee oikeus myös ilmaista itseään heille ominaisella tavalla. Emme siis kyyristele, hae taukoamatta jonkun suosiota, emme ole lakeijoita vaan olemme mielipiteinemme oma itsemme. Siksi luin halulla edelläolevat. - Pääsky64
saara.dma kirjoitti:
Sain sen käsityksen kirjoituksestasi Runeperi, että haluat rajoittaa aiheita, mistä tällä palstalla saa kirjoittaa. Äänessäsi kuuluu ainakin lievä paheksunta siitä, että me vanhat "oppikoululaiset" kerroimme huvittuneina siitä piinasta, mitä pitkän saksan opiskelu meille aiheutti.
("Me olemme näin oppineita, entäs te muut?" sitaatti kirjoituksestasi)
Monet tuovat esille aivan aiheellisesti sen, ettei heillä ole ollut nuoruudessaan mahdollisuuksia opiskella.
Minä taas paheksun ja kadun sitä, etten ole laiskuuttani ja tyhmyyttäni käyttänyt niitä mahdollisuuksia, mitä minulla on ollut.minun mielestä ne jotka ovat saaneet enemmän opiskella.
Lopputulos vasta näyttää onko viivan alla onnellinen vain onneton vain kärttyisä iloinen katkera,se millä mielellä on nyt.
Jos on osannut vääntää elämästään mieleisensä,opiskelulla ei ole silloin väliä.
- Hannipali
Olen aikaisemmin keskustellut 90-luvulta alkaen hyvin moderoiduilla sivustoilla, joissa keskustelijoina ovat aktiivi-ikäiset ja nuoret. Rekisteröityminen on niillä pakollinen joko nimimerkillä, tai peräti aidolla henkilöllisyydellä.
Niillä sivustoilla keskustelevat aktiivi-ikäiset ja nuoret omista arjen askareistaan ja yleensä asioista, jotka ovat kaukana eläkeläisen maailmasta. Nyt eläkeläisenä osallistun niihin enää vain satunnaisesti.
Tunnen vieraantuneeni jo aktiivi-ikäisten asioista. Jos haastelen siellä eläkeläisen kuvioistani, saan höpötellä itsekseni. Kaikista hölmöintä olisi tuppautua sinne opettamaan 'nuorille', kuinka itse toimisin ja "ennen oli miehet rautaa...nyt miehet ovat puuta sekä laivat ... hiijohoi!".
Tämä nimimerkkini syntyi syksyllä niinkuin Stenvallin Aleksi, ja arvelin sen elävänkin vain syksystä jouluun, Hannipali syntyi hetken mielijohteesta, kun väsähdin täällä oman ikäluokkanikin parissa.
Tuntui virkistävältä pukeutua satusedän taljaan ja päästää mielikuvitus laukkaamaan kahleitta. Irti päästettynä se villiytyikin kuin keväällä ensi kertaa laitumelle laskettu sonni. Se möyrysi peräti kahdella sivustolla, eikä sitä voinut päästää ollenkaan irti seitenkymppisten palstoilla. Varmaan joku olisi sen ampunut ;-)
Keskustelutyylissä siirtyminen realististen ja lennokkaiden aihepiirien välisillä alueilla toiselle ei ole oikein luontevaa yhdelle nimimerkille. Parempi olisikin omata tuima torso totiselle ja lennokas hahmo lentävälle keskustella.
Hannipali on osoittautunut monikasvoiseksi hahmoksi, kuten antiikin näyttämön naamiot.- ¤¤¤¤
Hm:
- tuo
¤¤¤¤ kirjoitti:
Hm:
aitausta... Entä mitä seuraa kaksoispisteen jälkeen, odotellaan jo.
- Hannipali
¤¤¤¤ kirjoitti:
Hm:
Ilmiselvästi nuo merkit on tarkoitus sijoittaa kauluslaattoihini (mahtuvat justiinsa nykyisiin ämmänlänkiini). Pieni tarkentava kysymys sallittaneen, liittyen ao. natsojen kokoon. Perspektiiviteknisistä syistä johtuen ei näköeläimykseni ilmennä, josko kyseessä olevaan upseerin arvoiseen ylennykseen liittyisivät pienemmätkö vaiko isommatkinkoko tähdykäiset.
Toki tuottaisi ylennys kapteeniksi lisäarvoa aitomukselliselle härkyydelleni, mutta everstin arvolla vasta leuhkaksi leveäisinkin. Myönnän kyllä, että oikein suurennuslasilla tsiikasin, josko olisin löytänyt merkeistä elukoita, tosin vain täin kokoisia, mikä sinänsä on harmi.
Eli suoraan kysyttynä, tarkoititko kuvata leijonia, vaikka ASCII-merkistön puutteista johtuen et löytänyt sopivaa karakteria? Sillä mikäpä olisi minun mahtavampi kuulla kuin kehut Generalissimukselle, kun pienemmät kihot kantavat minua arkussa viimeiselle matkalleni.
---
Vai tarkoititko noilla merkeillä tosiaan PELKÄSTÄÄN aitaa? Eikä veräjästä tietoakaan :-/
No joo - ymmärrän, haasteita, enemmän haasteita. Paremman puutteessa, sopii lisähaasteetkin ottaa kiitollisena vastaan eläkeläissonni Hannipalin. - *Satu
Hannipali kirjoitti:
Ilmiselvästi nuo merkit on tarkoitus sijoittaa kauluslaattoihini (mahtuvat justiinsa nykyisiin ämmänlänkiini). Pieni tarkentava kysymys sallittaneen, liittyen ao. natsojen kokoon. Perspektiiviteknisistä syistä johtuen ei näköeläimykseni ilmennä, josko kyseessä olevaan upseerin arvoiseen ylennykseen liittyisivät pienemmätkö vaiko isommatkinkoko tähdykäiset.
Toki tuottaisi ylennys kapteeniksi lisäarvoa aitomukselliselle härkyydelleni, mutta everstin arvolla vasta leuhkaksi leveäisinkin. Myönnän kyllä, että oikein suurennuslasilla tsiikasin, josko olisin löytänyt merkeistä elukoita, tosin vain täin kokoisia, mikä sinänsä on harmi.
Eli suoraan kysyttynä, tarkoititko kuvata leijonia, vaikka ASCII-merkistön puutteista johtuen et löytänyt sopivaa karakteria? Sillä mikäpä olisi minun mahtavampi kuulla kuin kehut Generalissimukselle, kun pienemmät kihot kantavat minua arkussa viimeiselle matkalleni.
---
Vai tarkoititko noilla merkeillä tosiaan PELKÄSTÄÄN aitaa? Eikä veräjästä tietoakaan :-/
No joo - ymmärrän, haasteita, enemmän haasteita. Paremman puutteessa, sopii lisähaasteetkin ottaa kiitollisena vastaan eläkeläissonni Hannipalin.Älä nyt rynnäköi pois päin taas!
:DDDDD - Hannipali
*Satu kirjoitti:
Älä nyt rynnäköi pois päin taas!
:DDDDDolen hieman mörkkinä nyt. Ei tullut ylennystä, tuli taas haasteita, uusia HAASTEITA :-/
Haasteiden perään tästä on taas pian rynnistettävä aitomussonnin. Ehkä tässä kuitenkin tulee parin päivän huilaus eteläsuomalaisessa merkityksessä, ja sitten huilataankin pohjoispohjalaiseen malliin.
- merimona1
nimet eivät ole useinkaan niin 'naurettavia', kuin suomalaiset. Täällä palstalla oli joku aika sitten suomalaisia hauskoja paikan nimiä ja itse kerroin ajaneeni lomamatkallani sellaisen tien viitan ohi, jossa luki Hölmölä.
Koska ruotsalaiset kylät ovat aina jotain Söderby, Vesterby jne, niin tämä Hölmölä olisi kai sitten Dummby, vai kuinka?
Sukunimissäkin ruotsalaisilla on jotenkin mielikuvituksen puutetta : Johansson, Gustafsson, Matsson, eli siis suomennettuna Jussin, Kustin ja Matin poika.
Tuossa toisaalla mainitsit oppineisuudellaan briljeeramisesta.Itsekin menin sellaiseen mukaan, tuolla toisessa ketjussa, vaikka en edes ole mitenkään korkeasti oppinut. Eivätkä pitkälle opiskelleet ihmiset taitaisi koulutustaan keskustelupalstoilla mainostaakaan ja melkeinpä luulen, etteivät he ainakaan kovin paljoa täällä aikaansa kuluttaisiskaan.
Se oli tuo "Sivistyssana -palsta", missä minä kerroin kuinka käänsimme englannin tunnilla Shakespearesta kertovaa tekstiä. Joku toinen "fiksu" kertoi olevansa ikionnellinen kun taitaa Suomen kieltä vähintäänkin laudatur arvosanan ansaitsevalla tavalla. Saksan vahvat verbitkään eivät ollet hukassa (en muista vahvat, vai heikot)Koska näen usein asioissa humoristiset puolensa, niin kerroin , että nyt alkoi naurattaa ja lähdenkin tästä lenkille.
...Minä mihinkään lenkille lähtenyt, mutta halusin kohdallani viheltää pelin poikki.
Että tälläistä tässä nyt tuli mieleeni, enkä taida saada ainakaan uusia ystäviä kun menin kirjoittamaan mitä ajattelin.
Sivistymätöntä! Kaikkia ajatuksiaan ei saisi häläytellä julki, mutta olenpahan taas kerrankin osoittamassa, että 'oppinut', peräti ylioppilaskaan , ei ole sama kuin sivistynyt:)))))Olit ainoa, joka vastasit viestiini, muut kommentoivat sivulausetta, minut kelvottomaksi moittien.
Sitä saa mitä ei pyydä!
Aikanaan suomalaisetkin olivat Jussin-, Kallen- ja Matinpoikia j.n.e. Jossain vaiheessa otettiin käyttöön tuo suomalainen aatelispääte nen.
Joissakin nimissä tuntuu olevan jotain menneisyyden kajoa esi-isistä, esimerkiksi Karvanen nimessä, eikö?
Jossain vaiheessa innostuivat suomalaiset myös ruotsintamaan nimiään.
Tunnettu näyttelijä, Uuno laakso totesi: En voi ruotsintaa nimeäni koska minusta tulisi Dille Dahl.- ii-li
Se oli ainakin minun lapsuudessani ruotsiksi Bemböle. (Hölmöläistarinoissa puhuttiin bembölingar.) Tässä aika lähellä sijaitsee Bemböle. En ole tullut koskaan käyneeksi siellä.
Itä-Uudellamalla on monia paikannimiä, joiden loppu on -kom. (Esimekiksi Mörskom, Myrskylä.)
Pohjois-Ruotsissa on paljon paikkoja, joiden nimessä esiintyy "jokk". (Jokkmokk, Jokimukka)
Vanhojen nimien alkuperä on tuntematon, ja nimet ovat muuttuneet ja vääntyneet ajan kuluessa. Täällä Espoossa Finnå, Suomenoja, on alettu yhtäkkiä kirjoittaa Finno. Kaikkiin liikenneopasteisiin nimi on muutettu. (Onneksi on muutettu myös "Niittykunpu". Sellainen kyltti oli ihan oikeasti aikaisemmin. Nyt se sentään on Niittykumpu.) - Merimona evk
ii-li kirjoitti:
Se oli ainakin minun lapsuudessani ruotsiksi Bemböle. (Hölmöläistarinoissa puhuttiin bembölingar.) Tässä aika lähellä sijaitsee Bemböle. En ole tullut koskaan käyneeksi siellä.
Itä-Uudellamalla on monia paikannimiä, joiden loppu on -kom. (Esimekiksi Mörskom, Myrskylä.)
Pohjois-Ruotsissa on paljon paikkoja, joiden nimessä esiintyy "jokk". (Jokkmokk, Jokimukka)
Vanhojen nimien alkuperä on tuntematon, ja nimet ovat muuttuneet ja vääntyneet ajan kuluessa. Täällä Espoossa Finnå, Suomenoja, on alettu yhtäkkiä kirjoittaa Finno. Kaikkiin liikenneopasteisiin nimi on muutettu. (Onneksi on muutettu myös "Niittykunpu". Sellainen kyltti oli ihan oikeasti aikaisemmin. Nyt se sentään on Niittykumpu.)Tuli vain mieleeni tuosta by sanasta, että
Miten joku saattaisi Hölmölisten kylän ruotsiksi sanoa, kun kaikenlaisia hassuja keksittiin.
Omituisia suomennoksia ja ruotsiksi kuviteltuja nimiä.
Mörskom on muuten minulle hyvin tuttu paikka. - uzma-m
Merimona evk kirjoitti:
Tuli vain mieleeni tuosta by sanasta, että
Miten joku saattaisi Hölmölisten kylän ruotsiksi sanoa, kun kaikenlaisia hassuja keksittiin.
Omituisia suomennoksia ja ruotsiksi kuviteltuja nimiä.
Mörskom on muuten minulle hyvin tuttu paikka.on Lase Virenin patsas kirkonkylassa ja tapasin hanet taidenayttelyssa navetassa,kayn mokilla Myrskylassa,uitiin jarvessa aika matala.
- merimona evk
uzma-m kirjoitti:
on Lase Virenin patsas kirkonkylassa ja tapasin hanet taidenayttelyssa navetassa,kayn mokilla Myrskylassa,uitiin jarvessa aika matala.
patsaan ansainnut.
Muistan hänen upean juoksunsa Munchenissa, jolloin hän voitti, vaikka kaatui - oliko se 5000 metrin juoksussa.
Seuraavissa kisoissa Montrealissa samoilla matkoilla voitto.
Vaatimaton ja erittäin synpaattinen tyyppi, Lasse Viren. - merimona evk
merimona evk kirjoitti:
patsaan ansainnut.
Muistan hänen upean juoksunsa Munchenissa, jolloin hän voitti, vaikka kaatui - oliko se 5000 metrin juoksussa.
Seuraavissa kisoissa Montrealissa samoilla matkoilla voitto.
Vaatimaton ja erittäin synpaattinen tyyppi, Lasse Viren.Piti tietenkin sanoa.
- Hintriika
Alkuperäiseen asiaan mennäkseni...
Perheemme asui joskus Helsingin Puistolassa. Joka aamu töihin mennessämme ajoimme Kehä III:n kautta Lahden moottoritielle. Siinä lyhyellä pätkällä silmät osuivat aina kylttiin "Sexan/Kuusikko". Jostakin syystä suomennos jaksoi hymyilyttää.
Luulen, että ruotsinkielinen nimi oli se alkuperäinen. Jos joku tietää tarkemmin tämän vantaalaisen asuinalueen nimihistorian, niin olisipa kiva kuulla.helsingissä asuessani kävin usein Tikkurilassa ja tuo Sexan kinnitti huomiotani.
Oletan tavallasi samaa mieltä, että alkuperäinen paikannimi on Sexan, jolloin suomennos olisi voinut olla vaikka Kuukka. Joku Grahnnis ehkä voisi olla Kuusikko.- Anonyymi
Tästä tuli mieleeni Kaisaniemenpuiston väännös: Kajsaniemiparken, suomea ja ruotsia sekaisin.
Turhanpäiväistä väännöstä,
Entä sitten Lahti-Lahtis kas kun ei lahtaus.
- ei mitään järkeä
- Minä kans
Loimaan kapungin ruotsinkielinen nimi yhä on virallisesti Loimijoki, vaikkei sitä varmaankaan kukaan enää käytä. (Muistan, miten kerran ruotsinkielisissä TV-uutisissa toimittaja puhui koko ajan Loimaasta, mutta lopulta sanoi: "Alltså Loimijoki".)
Nimien käännökset ovat molempiin suuntiin usein varsin omituisia. Asun itse Uudellamaalla. Monilla paikoilla on vanha ruotsinkieleinen nimi, ja ihmiset käyttävät sitä alkuperäistä nimeä eikä sitä suomennosta. Esimerkiksi Skjöldvik, en ole koskaan kenenkään kuullut puhuvan Kilpilahdesta.
Kokkolan ruotsinkieleinen nimi on Gamlakarleby. Juuri kukaan ruotisnkieleinen ei käytä sitä nimeä.
Aika lähellä Naantalia on Lokalahti, ruotsiksi Lokalax. Lahti on Lahtis. Virrat on Virdois.
Sitten (vanhoina aikoina, 70-80 vuotta sitten) esimerkiksi Sipoossa oli paikkoja, joiden murteellisia ruotsinkielisiä nimiä ei kukaan osannut kirjoittaa. Niistä piti sitten tehdä virallisia ruotsin- ja suomenkielisiä nimiä. Tulos oli se, että molemmilla kilelillä joidenkin paikkojen vanha nimi piti muuttaa, kun mitään kirjoitustapaa ei ollut. (Sipoon murrehan oli tunnetusti sellaista, ettei sitä kukaan ulkopuolinen ymmärtänyt.)
Nimet ovat nimiä. Asun itse paikassa, jossa kaikkien katujen nimet on keksimällä keksittyjä. Se on todella hankalaa, kun keksijöillä on ollut niin yksioikoinen ajattelutapa. - Jokaisen kadun ja kujan nimi perustuu ihmisten etunimille. Niiden muistaminen on todella hankalaa.- Vieläkin naurattaa
Asuimme Ruotsissa toista kymmentä vuotta, -66v. lähtien ja tietenkin lomat vietimme Suomessa. Kerran jossain Helsingin lähistöllä, tienvierustalla, levähdimme hetken.Söimme eväitämme, siinä oli roskalaatikko jossa luki "Kasta Roska Hit" Lapsillemme riitti riemua pitkäksi aikaa.
Vieläkin naurattaa kirjoitti:
Asuimme Ruotsissa toista kymmentä vuotta, -66v. lähtien ja tietenkin lomat vietimme Suomessa. Kerran jossain Helsingin lähistöllä, tienvierustalla, levähdimme hetken.Söimme eväitämme, siinä oli roskalaatikko jossa luki "Kasta Roska Hit" Lapsillemme riitti riemua pitkäksi aikaa.
Ruotsinkielinen isäni puhui hyvin sujuvaa suomea mutta naureskeli jutuissaan molempia.
Työnjohtaja kysyi työtä hakevalta sivilisäätyä: Onks te myrkky kans?
Ketunmetsästyksessä kysyi suomalainen: Fuur revan diit ti hole?
Huonosti ruotsia osaava kertoi yhteyden- pidostaan merimies-aviomiehensä kanssa:
Koor te nu, ja riivas min kuppes reve o min kuppe riivas min reve.
Lipunosto junaan: returetu pilnäs ja huomattuaan virheensä, nei nei rammonpaakas.
Tänään on lämpimähkö ilma: Se olemaks simmone pluseri (pusero) ilma.Ruuneperi kirjoitti:
Ruotsinkielinen isäni puhui hyvin sujuvaa suomea mutta naureskeli jutuissaan molempia.
Työnjohtaja kysyi työtä hakevalta sivilisäätyä: Onks te myrkky kans?
Ketunmetsästyksessä kysyi suomalainen: Fuur revan diit ti hole?
Huonosti ruotsia osaava kertoi yhteyden- pidostaan merimies-aviomiehensä kanssa:
Koor te nu, ja riivas min kuppes reve o min kuppe riivas min reve.
Lipunosto junaan: returetu pilnäs ja huomattuaan virheensä, nei nei rammonpaakas.
Tänään on lämpimähkö ilma: Se olemaks simmone pluseri (pusero) ilma.Kouluaikoinani korviini osunut lause: "Ja, men he va kukku he!"
"Vi ska ga!" oli usein toistuva lause luokkakavereillani, kun oltiin lähdössä.
Ja Nyykaappi oli yksi Suomen kaupungeista meidän silloisella kielellämme.- merimona1
satu kirjoitti:
Kouluaikoinani korviini osunut lause: "Ja, men he va kukku he!"
"Vi ska ga!" oli usein toistuva lause luokkakavereillani, kun oltiin lähdössä.
Ja Nyykaappi oli yksi Suomen kaupungeista meidän silloisella kielellämme."kaksikielinen" lause on lyhyt, mutta vilpitön.
Olimme 90 - luvulla lomamatkalla perheen kanssa, jonka kotikieli on suomi.
Ajelimme Ahvenanmaalla, missä ainakin silloin maaseudulla käyskenteli komeita Aushire lehmiä. 4 - vuotias pikkutyttö istui auton takapenkillä vieressäni ja tarttui innokkaasti käteeni huudahtaen. "Titta lehmärnä!" merimona1 kirjoitti:
"kaksikielinen" lause on lyhyt, mutta vilpitön.
Olimme 90 - luvulla lomamatkalla perheen kanssa, jonka kotikieli on suomi.
Ajelimme Ahvenanmaalla, missä ainakin silloin maaseudulla käyskenteli komeita Aushire lehmiä. 4 - vuotias pikkutyttö istui auton takapenkillä vieressäni ja tarttui innokkaasti käteeni huudahtaen. "Titta lehmärnä!"DDD
- Minä kans
Vieläkin naurattaa kirjoitti:
Asuimme Ruotsissa toista kymmentä vuotta, -66v. lähtien ja tietenkin lomat vietimme Suomessa. Kerran jossain Helsingin lähistöllä, tienvierustalla, levähdimme hetken.Söimme eväitämme, siinä oli roskalaatikko jossa luki "Kasta Roska Hit" Lapsillemme riitti riemua pitkäksi aikaa.
Kuulemma jossakin päin Suomea oli rautatien alikulkukaytävän kohdalla kyltti "Järnvägens undergång" (rautatien perikato, tuho). (kuitenkin under=alla ja gång=käytävä, mutta udergång tarkoittaa täydellistä tuhoa.)
Norjassa oli köysiradan suomenkielisessä kyltissä maininta, että tunturin huipulle vie köysiradan "neljän miehen kammio".
Lauttasaaressa oli bussissa ruotsinkielinen mies. Hän halusi, että kuski ilmoittaa missä on Parkkikaaren pysäkki. Kuski sanoi, ettei hän tiedä, missä on Parkkikaari. Mies suuttui silmittömästi ja haukkui kuskin tietämättömäksi typerykseksi. Hänen käytöksensä oli niin ikävää, etten viitsinut kiusallanikaan kertoa miehelle, että kadun nimi on Puistokaari (Parksvängen). Puistokaaren kuski olisi tietysti tiennyt.
Floridalaisen yksityisen lentokoulun mainoksessa internetissä oli suomenkielinen sivu. Se oli käännetty automaattisella käännösohjelmalla, eikä tekstissä ollut päätä eikä häntää. Olen ikävä kyllä unohtanut sivun osoitteen. Sieltä olisi saanut hyvät naurut. - Jos joku on joskus käyttänyt automaattista käännösohjelmaa, niin on huomannut, ettei ohjelma kykene kääntämään edes kaikkein yksinkertaisintakaan lausetta. - merimona1
satu kirjoitti:
DDD
En litten flikka ville tala svenska.
Hun lärde sig mycket svenska under lovet;)
Och samma på finska:
Niinhän se oli. Pikkutyttö halusi oppia ruotsia. Hän oppi sitä hyvin loman aikana. merimona1 kirjoitti:
En litten flikka ville tala svenska.
Hun lärde sig mycket svenska under lovet;)
Och samma på finska:
Niinhän se oli. Pikkutyttö halusi oppia ruotsia. Hän oppi sitä hyvin loman aikana.Luru ruotsinsi lauseen: Ukko istui penkillä ja laski rahoja.
Gubben sat på benkken och släpte pengar.- merimona1
Ruuneperi kirjoitti:
Luru ruotsinsi lauseen: Ukko istui penkillä ja laski rahoja.
Gubben sat på benkken och släpte pengar.Hyvä1! Gud!:DD
Betre säga altid samma på svenska:)
Parempi sanoa aina sama ruotsiksi. - Hintriika
Minä kans kirjoitti:
Kuulemma jossakin päin Suomea oli rautatien alikulkukaytävän kohdalla kyltti "Järnvägens undergång" (rautatien perikato, tuho). (kuitenkin under=alla ja gång=käytävä, mutta udergång tarkoittaa täydellistä tuhoa.)
Norjassa oli köysiradan suomenkielisessä kyltissä maininta, että tunturin huipulle vie köysiradan "neljän miehen kammio".
Lauttasaaressa oli bussissa ruotsinkielinen mies. Hän halusi, että kuski ilmoittaa missä on Parkkikaaren pysäkki. Kuski sanoi, ettei hän tiedä, missä on Parkkikaari. Mies suuttui silmittömästi ja haukkui kuskin tietämättömäksi typerykseksi. Hänen käytöksensä oli niin ikävää, etten viitsinut kiusallanikaan kertoa miehelle, että kadun nimi on Puistokaari (Parksvängen). Puistokaaren kuski olisi tietysti tiennyt.
Floridalaisen yksityisen lentokoulun mainoksessa internetissä oli suomenkielinen sivu. Se oli käännetty automaattisella käännösohjelmalla, eikä tekstissä ollut päätä eikä häntää. Olen ikävä kyllä unohtanut sivun osoitteen. Sieltä olisi saanut hyvät naurut. - Jos joku on joskus käyttänyt automaattista käännösohjelmaa, niin on huomannut, ettei ohjelma kykene kääntämään edes kaikkein yksinkertaisintakaan lausetta.Jag smör tid bra.
- ii-li
Ruuneperi kirjoitti:
Luru ruotsinsi lauseen: Ukko istui penkillä ja laski rahoja.
Gubben sat på benkken och släpte pengar.Minä luulin aina, että joku oikea koululainen on kääntänyt niin. Kiljuset olivat mukavaa luettavaa. Lapsena tosin en olisi ymmärtänyt vitsiä.
Meillä oli lapsuudenkodissani Ben Hurin ruotsinnos. Sen nimi oli "Stjernan och korset". Minä oli aina ihmeissäni kirjan nimestä: Mitä kirja oikein käsittelee, kun sen nimi on "Tähti ja korsetti".
Toinen kummajainen minulle oli "Matsal" jossakin hotellissa. Vanhaan aikaan pesusientä nimitettiin matsalkakasi. - merimona1
ii-li kirjoitti:
Minä luulin aina, että joku oikea koululainen on kääntänyt niin. Kiljuset olivat mukavaa luettavaa. Lapsena tosin en olisi ymmärtänyt vitsiä.
Meillä oli lapsuudenkodissani Ben Hurin ruotsinnos. Sen nimi oli "Stjernan och korset". Minä oli aina ihmeissäni kirjan nimestä: Mitä kirja oikein käsittelee, kun sen nimi on "Tähti ja korsetti".
Toinen kummajainen minulle oli "Matsal" jossakin hotellissa. Vanhaan aikaan pesusientä nimitettiin matsalkakasi.vai oliko Plättä, joka suomensi ruotsin käännöstehtävän:
Har man sett på maken?=
Onko mies nähnyt matoa:D
Olisi pitänyt olla "onko nähty mokomaa." merimona1 kirjoitti:
vai oliko Plättä, joka suomensi ruotsin käännöstehtävän:
Har man sett på maken?=
Onko mies nähnyt matoa:D
Olisi pitänyt olla "onko nähty mokomaa."Muistan kun ruotsinkielinen serkkutyttö naureskeli Lurun ruotsinnosta.
Ruotsinnoshan oli kuin lauseesta. Ukko istui penkillä ja päästi rahoja.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513417- 1552057
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2001722Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1311633- 801145
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2671010- 125959
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52919- 72875