Kysymys hyödykkeen hinnasta

Tahtoo tietää

Sanotaan, että maanviljelijä ei saa tuottamastaan hyödykkeestä sitä hintaa, jolla tuottaminen kannattaisi.

Mikä tai kuka määrittää sen hinnan, mitä esim. kilosta viljaa tai lihaa tuottajalle maksetaan?

Kaura = 10 cent. Mistä tulee tuo 10 senttiä?

4

1898

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hinnoittelua

      teollisuus raaka-aineen ostajana määrää hinnan mikä tuottajalle maksetaan.

      Mutta miten tämä suomen eu-politiikka sitten on tähän kytköksissä en jaksa selitellä tehköön sen joku muu.

    • EU-avustaja

      EU komission maatalousosasto määrittelee (viljojen) interventiohinnan ja samalla ohjaa voimakkaasti EU;n sisäisen kaupan hintatasoa.

      Sanastoa:
      Interventiohinta = Hallinnollisesti määrätty hinta, jolla unioni sitoutuu ostamaan markkinoille ylijäämäksi tulevat maataloustuotteet julkisiin varastoihin. EU:n hintajärjestelmän alin raja (sis. poikkeuksia), ja samalla viljelijän saama alin mahdollinen hinta markkinoilla.

      Kynnyshinta = Alin tuontihinta, jolla unionin ulkopuolinen maa voi tuoda tuotteitaan unionin sisämarkkinoille. Yleensä korkeampi kuin EU:n sisäinen tavoitehinta.

      Maailmanmarkkinahinta = Tuotteelle kysynnän ja tarjonnan kautta syntynyt hinta EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.

      Markkinahinta = Tuotteelle kysynnän ja tarjonnan kautta syntynyt hinta EU:n sisämarkkinoilla. Markkinahinta liikkuu tavoitehinnan ja interventiohinnan välissä.

      Rajasuoja = EU:n sisämarkkinoilla jäsenmaiden välillä ei ole rajamuodollisuuksia, eli tarkastuksia, tullimaksuja eikä muitakaan tavaran liikkumista rajoittavia toimia eli ns. rajasuojaa. Rajasuojan muodostavat tuontimaksut ja tullit kolmansien maiden tuotteita vastaan EU:ssa.

      Sisämarkkinat = EU-maiden muodostama markkina-alue.

      Sulkuhinta = Sovelletaan sian- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien tuonnissa. Määritetään laskennallisesti EU:n ulkopuolisten maiden tehokkaimman tuotannon mukaan. Sulkuhinnan alittavien tuontituotteiden hintaa korotetaan lisätuontimaksuin, jotta EU:n omien tuotteiden kilpailukyky säilyisi sisämarkkinoilla.

      Tavoitehinta = Hintatavoite, johon tuottajahinnan toivotaan asettuvan. Korkein mahdollinen hinta, jonka viljelijä voi saada tuotteestaan markkinoilla
      Lainaukset:
      http://www.koski.fi/nuorettuottajat/eu_sanat.htm

      Esim jos tavoitehinta ylitetään ,niin avataan EU;n ulkopuolinen tuonti ja silloin EU.n sisäinen markkinahinta laskee.

      http://www.fingrain.fi/pls/vilja/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=186&versio=1073054355&fileid=212
      Vaikka tuolta sivut 4-6, joista näkyy viljan sisämarkkinahinnan muutokset suhteessa asetettuun interventiohintaan.

      Googleta interventio(hinta) eri sijamuodoissa ja sopivilla lisäyksillä vehnä/ ohra, niin jotain alkaa valjeta!

      Maidossa on voin ja maitojauheen interventiohinnat, naudanlihalla taitta olla myös
      http://www.mmm.fi/interventio/intnauta/nmnauta.htm

      Sianliha taitaa olla itervention ulkopuolella? Kaura kaiten viljoista. Sokeri taidettiin myös ottaa pois tästä interventiosta.

      Maatalouden tuotteiden hinnanmuodostus on aika monimutkainen asia EU:ssa....

      No kehtasin vielä etsiä lisää:
      Tämä on toistakymmentä vuotta vanha, mutta periaate ei ole oikeastaan muuttunut. Tilatuki tulee CAPin tilalle.

      1.2. Euroopan yhteisöjen lainsäädäntö
      Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteetja periaatteet
      Euroopan yhteisöjen (EY) maatalouspolitiikan tavoitteet on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (Rooman sopimus). Tavoitteita ovat maatalouden tuottavuuden lisääminen, maatalousväestön kohtuullinen elintaso, markkinoiden vakauttaminen, elintarvikehuollon turvaaminen sekä kohtuulliset kuluttajahinnat. Tavoitteet vastaavat pitkälti Suomen maatalouspolitiikan tavoitteita. EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty yhteisötasolla.

      Maatalouspolitiikkaa toteuttaessaan EY noudattaa kolmea perusperiaatetta. Nämä ovat yhteiset sisämarkkinat, yhteisöpreferenssi ja yhteinen rahoitus. Yhteisillä sisämarkkinoilla tarkoitetaan sitä, että tullit, tuontimaksut, määrälliset rajoitukset ja muut kaupan esteet jäsenvaltioiden välillä ovat kiellettyjä. Kaupassa yhteisön ulkopuolisten valtioiden kanssa jäsenvaltiot noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä. Myös elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta koskevat säännökset ovat yhteisiä koko yhteisön alueella. Yhteisöpreferenssillä tarkoitetaan yhteisön omien tuotteiden suosimista suhteessa kolmansiin maihin. Suosituimmuus toteutetaan tuontisuojan avulla. Yhteinen maatalouspolitiikka rahoitetaan EY:n budjetista maatalouden tuki- ja ohjausrahaston kautta.

      Yhteinen maatalouspolitiikka voidaan periaatteessa jakaa hinta- ja markkinapolitiikkaan (maatalouden markkinajärjestelmät) sekä rakennepolitiikkaan (rakennetuet). Maatalouspolitiikkaa koskevia säännöksiä on lisäksi annettu muun muassa eläinlääkinnästä, kasvinsuojelusta, metsätaloudesta sekä järjestelmien hallinnosta.

      Maatalouden markkinajärjestelmät
      EY:n maataloustuotteiden markkinajärjestelmä on monitahoinen. Eri tuoteryhmien järjestelmät (19) rakentuvat kuitenkin pääosin samoille perusteille: yhteiseen hintajärjestelmään, tuontisuojaan, vientitukeen sekä erilaisiin tuki- ja tuotannonohjausjärjestelmiin.

      Yhteinen hintajärjestelmä muodostuu hallinnollisista hinnoista, joita ovat yleensä tavoitehinta, interventiohinta ja kynnyshinta tai niitä vastaavat hinnat. Tavoitehinta on se hinta, joka tuottajan tulisi saada tuotteestaan silloin, kun markkinat ovat tasapainossa. Interventiohinta taas on se hinta, jolla EY ostaa tietyt markkinoilta ylijäävät tuotteet interventiovarastoihin. Interventiohinta on siten yleensä viljelijän saama alin mahdollinen hinta markkinoilla. Kynnyshinta kytkeytyy rajasuojaan ja se on käytännössä alin tuontihinta.

      Tuontisuojalla estetään tuonti tavoitehintaa alemmalla hinnalla pitämällä tuontihinnat maailmanmarkkinahintoja ja kotimarkkinahintoja korkeampina. Tuontisuoja muodostuu muuttuvista tuontimaksuista ja tulleista. Lisensseihin perustuvaa tuonnin rajoittamista ei EY:ssä periaatteessa käytetä.

      Vientitukea käytetään EY:n ja maailmanmarkkinahinnan välisen hintaeron tasoittamiseksi.

      Tuontisuojan avulla toteutetun hintatuen lisäksi käytetään tuotantopalkkioita eräillä tuotteilla sekä suoraa tulotukea. Tuotannonohjausjärjestelmiä ovat muun muassa maidon, naudanlihan ja lampaanlihan kiintiöjärjestelmät sekä kesannointi.

      http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940145

    • ´

      Alustaja ilmeisesti oli lukenut kirjoitukseni (alustuksessa euu) "Tukien hyöty", jossa kerroin EU-tuottajahintojen alentamisesta seuranneista kompensaatiomaksuista.

      EU-avustaja antoi erinomaiset vastaukset. Kannattaa tallentaa.


      Lisään mielenkiintoista tietoa liittyen alustukseen "Kysymys hyödykkeen hinnasta":

      >Sanotaan, että maanviljelijä ei saa tuottamastaan hyödykkeestä sitä hintaa, jolla tuottaminen kannattaisi.<

      Suomessa tapahtui ihmeellinen asia liityttäessä EU:hun 1.1.1995:

      Vaikka tuottajahinta laskisi yli 60 penniä (2,60 mk => 1,95 mk), kaupan vähittäishinta nousisi 2 penniä/litra (3,99 mk => 4,01 mk).

      Hintojenhan piti laskea EU:n ansiosta!

      Lähteenäni on Esa Härmälän johtaman EY-maatalousjaoston MTTL:ssä teettämä selvitys 26.1.1993: HINTAENNUSTEET EY-JÄSENYYSTILANTEESSA


      Jotta tietäisi enemmän Esa Härmälän johtamista Suomen EY-maatalousneuvotteluista, kannattaa lukea alustukseni "Härmälän eron syy"
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000013959651

      Tuosta löytyy muutama linkki raakaan ja kylmään dokumenttitietoon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue

      Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää
      Maailman menoa
      207
      5150
    2. Olen väsynyt tähän

      En osaa lopettaa ja koen huonoa omaatuntoa tästä. Kaikki on muutenkin turhaa ja tekemisesi sattuvat. Tunteita on vain hy
      Ikävä
      46
      4790
    3. Oppiiko vasemmistolaiset valehtelun jo kotonaan?

      Sillä vasemmistolaiset/äärivasemmistolaiset valehtelee ja keksii asioita omasta päästään todella paljon. Esim. joku vas
      Maailman menoa
      202
      2759
    4. Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD

      Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 17
      Maailman menoa
      135
      2348
    5. Olenko mies sinun mielestä outo?

      Saat vastata rehellisesti.
      Ikävä
      65
      1982
    6. Maailman laiskin eläin: persu

      Persu ei ole eläessään laittanut rikkaa ristiin itsensä elättämiseen. Luonnossa tuollainen ei olisi mahdollista, mutta s
      Maailman menoa
      112
      1861
    7. Millasia unelmia sulla on?

      onko unelmia...?
      Ikävä
      67
      1804
    8. Miten usein toivot

      Tai olet toivonut että olisimme lähekkäin vai toivotko ollenkaan?
      Ikävä
      208
      1684
    9. Miksi et voi tutustua minuun irl?

      Vastaa yleisellä tasolla/ympäripyöreästi, jos pelkäät tunnistamisia.
      Ikävä
      152
      1242
    10. Martina tienaa itse rahansa

      Ei tarvitse anella elättäjältään rahaa, ruokaa ja laukkuja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      250
      1001
    Aihe