Hei. Oon 15-vuotias tyttönen ja olen 166.5 cm pitkä ja painan 51 kiloo.
En ole siis mikään laiha, mutta hoikka. Ainakin kaikki sanoo niin.
Mut peilisä mä nään totuuden, kamala ihrakasa jolla on läskinaama.
Tästä se lähti.
Tätä on kestäny jotai kuukausi, en syöny koulussa, juoksin kouluun ja takas. Tein jumppaliikkeitä öisin, kun kotono ei voi muuten tehdä, ilman että joku kyttää vieressä.
Kotona oli pakko syödä iltaruoka, ja söinkin sen, mutta oksennan sen aina suihkussa. Yök. Mut on pakko.
Mä en syö aamupalaa, ja iltapalalla vaa porkkanaa ja vettä.
Mä olen kalpea ja väsynyt.
Painan siis nyt 51 kiloo.
Odotan innolla, että se laskee, laskee ja vielä laskee...
Mä vihaan. Mä vihaan niin paljoon. Mä vihaan itteeni.
Mulla ei mitään arvoo, mulla ei oo tulevaisuutta.
Mä oon suunitellu tän. Mä teen näin. Kukaan ei voi mua estää.
Mä tiän, että myöhemmin tästä tulee ongelmia. Mä tiän, että tää on hidasta itsemurhaa, mutta tätä mä haluan. Mä rakastan nälkää.
Mä painan vielä ihan liikaa, ihan liian liikaa.
Mä olen ruma, mä olen läski.
Joskus, mulla on paha olla, ja mua itkettää. Mutta mä en voi itkeä. Mä en pysty itkemään. Mä en voi.
Mussa on niin paljon. Mulla on niin paljon asiaa, mutten voi avata suutani.
Mä haluun pitää tän kaiken sisälläni.
Mä en halua apua.
Mä selviän.
Ei oo mitään sairautta. On vain minä ja pimeys minussa.
14
1521
Vastaukset
- nobody
Mulla on niin samanlaisia ajatuksia kuin sulla. :/ Mä oon valtavan masentunu, enkä haluu muuta ku laihtuu. Syömistä on vaikee kontrolloida enää, mut mä yritän koko ajan olla syömättä...On vaan niin helvetin paha olo, ku oon läski ja ruma...oon aina ollu. Oon 160 ja painan n.54 :/ Ennen sain laihdutettuu 44 kiloon...kaikki meni pilalle joululomalla...pakko laihtuu uudestaan...
- minulta.
Noi teidän viestit on ihan kuin minä olisin ne kirjottanut. Mä tunsin just noin viime syksynä ja kaks vuotta ennen sitä.
Sisällä oli vaan joku ihme ahdistus mikä ei tullu ulos..Se vaan oli siellä ja kuristi mun kurkkua ja sanoi että jos mä syön mä lihon, syön niin mä lihon, lihon, lihon..
Nyt oon sitten lihonut nelisen kuukautta. Tää muutos mun elämässä lähti mun ystävän kuolemasta. Se kuoli onnettomuudessa. Kaiken sen surun keskellä mä tajusin ettei oo mitään järkeä tässä mun touhussa. Tässä laihduttamisessa. Mä en ollu kahteen vuoteen elänyt, todella elänyt.Mä olin vaan kuihtunut ja rypenyt itsesäälissä..Sääliny itteäni kaikesta, syyttäny muita mun masennuksesta..kun kukaan ei ymmärrä. Ja PASKAT.
Nyt oon sitten syöny. En voi sanoa suurin surminkaan että olisin onnellinen, mutta sen óon päättäny että joskus musta tulee onnellinen. Enkä aio luovuttaa. Mä luovutin elämästäni kaks vuotta anoreksialle. Enää en aio niin tehdä. - Taistelija87
minulta. kirjoitti:
Noi teidän viestit on ihan kuin minä olisin ne kirjottanut. Mä tunsin just noin viime syksynä ja kaks vuotta ennen sitä.
Sisällä oli vaan joku ihme ahdistus mikä ei tullu ulos..Se vaan oli siellä ja kuristi mun kurkkua ja sanoi että jos mä syön mä lihon, syön niin mä lihon, lihon, lihon..
Nyt oon sitten lihonut nelisen kuukautta. Tää muutos mun elämässä lähti mun ystävän kuolemasta. Se kuoli onnettomuudessa. Kaiken sen surun keskellä mä tajusin ettei oo mitään järkeä tässä mun touhussa. Tässä laihduttamisessa. Mä en ollu kahteen vuoteen elänyt, todella elänyt.Mä olin vaan kuihtunut ja rypenyt itsesäälissä..Sääliny itteäni kaikesta, syyttäny muita mun masennuksesta..kun kukaan ei ymmärrä. Ja PASKAT.
Nyt oon sitten syöny. En voi sanoa suurin surminkaan että olisin onnellinen, mutta sen óon päättäny että joskus musta tulee onnellinen. Enkä aio luovuttaa. Mä luovutin elämästäni kaks vuotta anoreksialle. Enää en aio niin tehdä.Voimia teille kaikille koko sydämmeni pohjasta! En sano enempää,kun siitä ei ole apua. En rupea neuvomaan/ saarnaamaan, koska itse sairastan anoreksiaa ja tiedän tunteenne.
- nobody
minulta. kirjoitti:
Noi teidän viestit on ihan kuin minä olisin ne kirjottanut. Mä tunsin just noin viime syksynä ja kaks vuotta ennen sitä.
Sisällä oli vaan joku ihme ahdistus mikä ei tullu ulos..Se vaan oli siellä ja kuristi mun kurkkua ja sanoi että jos mä syön mä lihon, syön niin mä lihon, lihon, lihon..
Nyt oon sitten lihonut nelisen kuukautta. Tää muutos mun elämässä lähti mun ystävän kuolemasta. Se kuoli onnettomuudessa. Kaiken sen surun keskellä mä tajusin ettei oo mitään järkeä tässä mun touhussa. Tässä laihduttamisessa. Mä en ollu kahteen vuoteen elänyt, todella elänyt.Mä olin vaan kuihtunut ja rypenyt itsesäälissä..Sääliny itteäni kaikesta, syyttäny muita mun masennuksesta..kun kukaan ei ymmärrä. Ja PASKAT.
Nyt oon sitten syöny. En voi sanoa suurin surminkaan että olisin onnellinen, mutta sen óon päättäny että joskus musta tulee onnellinen. Enkä aio luovuttaa. Mä luovutin elämästäni kaks vuotta anoreksialle. Enää en aio niin tehdä.Hitsi, on nii hassuu ajatella et teitä on siellä niin monta, jotka ajattelee samalla tavalla. Ja periaatteessa oon ilonen niille, jotka on päässy tästä eroon ja onnistuu elämään ja olemaan tyytyväisiä itteensä. Musta tuntuu, et tää ei ikinä katoo musta. Se on joku hemmetin kasvain, joka hitaasti syö palasia mun sisimmästä ja tappaa mut ensin henkisesti ja sit fyysisesti. Mä en osaa ajatella et tää koskaa loppuis, mun on pakko jatkaa, kunnes oon laiha kaunis jääkeiju, vesiprinsessa. Mua ei toisaalta pelota kuolema ollenkaa, mä haluun vaan laihtuu!!
- mantikka
nobody kirjoitti:
Hitsi, on nii hassuu ajatella et teitä on siellä niin monta, jotka ajattelee samalla tavalla. Ja periaatteessa oon ilonen niille, jotka on päässy tästä eroon ja onnistuu elämään ja olemaan tyytyväisiä itteensä. Musta tuntuu, et tää ei ikinä katoo musta. Se on joku hemmetin kasvain, joka hitaasti syö palasia mun sisimmästä ja tappaa mut ensin henkisesti ja sit fyysisesti. Mä en osaa ajatella et tää koskaa loppuis, mun on pakko jatkaa, kunnes oon laiha kaunis jääkeiju, vesiprinsessa. Mua ei toisaalta pelota kuolema ollenkaa, mä haluun vaan laihtuu!!
mulla ihan sama ongelma.. oon 166cm 52kg. tiedän etten oo ylipainonen mutta silti pakko laihduttaa. vertaan itteeni usein kavereihin ja ajattelen että oisinpa mäkin noin laiha. tää on kauheeta :( eilenki tuli sit syötyä puol kääretorttuu ja nyt masentaa.. miten pääsen täst eroon? kiinnostaisko ketään vaihtaa ajatuksii vaik mailailemalla..?
- joo...:/
mantikka kirjoitti:
mulla ihan sama ongelma.. oon 166cm 52kg. tiedän etten oo ylipainonen mutta silti pakko laihduttaa. vertaan itteeni usein kavereihin ja ajattelen että oisinpa mäkin noin laiha. tää on kauheeta :( eilenki tuli sit syötyä puol kääretorttuu ja nyt masentaa.. miten pääsen täst eroon? kiinnostaisko ketään vaihtaa ajatuksii vaik mailailemalla..?
Heips!
Kuulostaa tutulta mullekin. Oon harrastanu kilpaurheilua,jonka perusteella mulle tuli paljon lihaksia ja paino nousi. Pystyin kuitenkin muuten silloin syömään aika lailla lihomatta. Nyt jouluna lopetin ja sen jälkeen alkoi ongelmat...oon päiviä syömättä ja käyn salilla jumppaamassa...joskus,niinkuin äsken taas:(, ahmin ruokaa ja käyn oksentamassa...paino on pudonnu n. 5kg siitä kun lopetin kilpaurheilun mutta heittelee tosi paljon!!Kirjotan ruokapäiväkirjaa ja haluan vaan laihtua...koulussa tunnit menee,kun suunnittelet päivän syömisiä.Itken myös välillä,koska haluan vaan olla laihempi.En tiiä mikä mua vaivaa...mäki haluaisin jonkun jonka kanssa voisin vaihtaa ajatuksia vaikka meilelillä...olisko joku kans halukas? - nobody
joo...:/ kirjoitti:
Heips!
Kuulostaa tutulta mullekin. Oon harrastanu kilpaurheilua,jonka perusteella mulle tuli paljon lihaksia ja paino nousi. Pystyin kuitenkin muuten silloin syömään aika lailla lihomatta. Nyt jouluna lopetin ja sen jälkeen alkoi ongelmat...oon päiviä syömättä ja käyn salilla jumppaamassa...joskus,niinkuin äsken taas:(, ahmin ruokaa ja käyn oksentamassa...paino on pudonnu n. 5kg siitä kun lopetin kilpaurheilun mutta heittelee tosi paljon!!Kirjotan ruokapäiväkirjaa ja haluan vaan laihtua...koulussa tunnit menee,kun suunnittelet päivän syömisiä.Itken myös välillä,koska haluan vaan olla laihempi.En tiiä mikä mua vaivaa...mäki haluaisin jonkun jonka kanssa voisin vaihtaa ajatuksia vaikka meilelillä...olisko joku kans halukas?mulle saa kirjotella ja ois kiva vaihdella kuulumisii, kokemuksii ja ajatuksii. :) Pistäkääpä viestiä:
[email protected] - oonsairas
Kiva ku joku ymmärtää. Mä toivotan sulle onnee ja menestystä. Mullaki on joskus ahmimis-sessioita, joita en ite tajua.
Onnee :) - nobody
oonsairas kirjoitti:
Kiva ku joku ymmärtää. Mä toivotan sulle onnee ja menestystä. Mullaki on joskus ahmimis-sessioita, joita en ite tajua.
Onnee :)Kiitos kannustuksesta, jos viestisi oli tarkotus tulla mulle. :)
- oonsairas
nobody kirjoitti:
Kiitos kannustuksesta, jos viestisi oli tarkotus tulla mulle. :)
Just sulle se oli. Voit meilailla mulle osoon [email protected]
- joku..
joo...:/ kirjoitti:
Heips!
Kuulostaa tutulta mullekin. Oon harrastanu kilpaurheilua,jonka perusteella mulle tuli paljon lihaksia ja paino nousi. Pystyin kuitenkin muuten silloin syömään aika lailla lihomatta. Nyt jouluna lopetin ja sen jälkeen alkoi ongelmat...oon päiviä syömättä ja käyn salilla jumppaamassa...joskus,niinkuin äsken taas:(, ahmin ruokaa ja käyn oksentamassa...paino on pudonnu n. 5kg siitä kun lopetin kilpaurheilun mutta heittelee tosi paljon!!Kirjotan ruokapäiväkirjaa ja haluan vaan laihtua...koulussa tunnit menee,kun suunnittelet päivän syömisiä.Itken myös välillä,koska haluan vaan olla laihempi.En tiiä mikä mua vaivaa...mäki haluaisin jonkun jonka kanssa voisin vaihtaa ajatuksia vaikka meilelillä...olisko joku kans halukas?Kertokaa vaan osotteenne, niin täällä olisi yksi halukas. :)
- mantikka
eli mulle saa myös mailailla (edellisessä viestissäni enemmän) :) ..ois kiva vaihdella ajatuksia ihan kaikkien kanssa.. os. [email protected]
- mantikka
joo eli mulle saa myös mailailla ..edellisessä viestissäni enemmän) :) ois kiva vaihtaa ajatuksia ihan kaikkien kanssa. os. [email protected]
- mantikka
se tuliki sit kahteen kertaan :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial281828Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1571802Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva3511550- 1471181
Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2131164Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221128- 111004
- 285995
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt4979Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks49938