Sanohan millä "tämmönen" mies saisi jonkunlaista seuraa ajankuluksi.Olen kirjoitellut eri paikkoihin,mutta missä vika?Kulttuuri ei kiinosta vaan tavallinen elämä,ei tylsä.huorat vastaa ,mutta,missä ovat tuhannet ystävää kaipaavaa?Elämää suurempi kysymys kai?
Outo yksin
Sosiiaalinen
20
2496
Vastaukset
Varmasti tästä neidosta saat kirjotuskaverin!!
[email protected] on mun s-postiosoite
Mun kuva on tuolla treffit palstalla jos kiinnostaa....- xyz
Minä ainakin olen kaverini löytänyt opiskelusta. Kannattaa siis opiskelu- tai työpaikalla olla sosiaalinen niin eiköhän se siitä.
- 100 pror inva
Hae siitä aktiivisuutta1
Mitä tarkoitat ilmauksella "tämmönen mies"? Minä ainakin tutustun mielelläni uusiin ihmisiin.
- ....
Outo 2 kirjoitti:
http://treffit.suomi24.fi/index.jsp?layout=default&object=userProfile&method=showOwnProfile
Ei toi linkki taida toimia ,mut kirjoita [email protected]
- .............
.... kirjoitti:
Ei toi linkki taida toimia ,mut kirjoita [email protected]
Niin ja saavat muutkin kirjoitta
- Nimetön
Outo 2 kirjoitti:
http://treffit.suomi24.fi/index.jsp?layout=default&object=userProfile&method=showOwnProfile
Mielestäni profiilini ei ole edes "outo" korkeintaan "inhorealistinen". Laita vaan oma profiili, äläkä laina hevosella ratsasta. ;)
Terveisin kaptah - Nimetön
Nimetön kirjoitti:
Mielestäni profiilini ei ole edes "outo" korkeintaan "inhorealistinen". Laita vaan oma profiili, äläkä laina hevosella ratsasta. ;)
Terveisin kaptahEttä, linkki toimii ja sinne voi kirjoitella eli [email protected]
- .......+++????
Nimetön kirjoitti:
Että, linkki toimii ja sinne voi kirjoitella eli [email protected]
Hmm.. Sulla taitaa olla vielä pahempi aivovaurio,onko hauska leikitellä vakavalla asialla:no naura sitten
- Asiaa kokenut
Mietin tovin aloitanko oman keskustelun vai vastaanko toiseen... Vastaan toiseen...
Mutta oikeasti se, että on vammainen on hirveän vaikea asia kirjoittaa kirjeessä tai mailissa. Joku ns. terve etsii seuraa jollain kirjeenvaihtopalstalla, niin se mitataan, kun siinä ilmoituksessa lukee ettei millään ole väliä mitä olet... kunhan et linnassa ole... Mutta se on sitten kuitenkin kerrottava jotenkin ja se on vaikeaa, kun ei tiedä mitä saa vastauksena...
Itse puhelinkeskustelussa kerran kerroin asian, niin vastaus oli jotain, että eihän sinunkaltaisen pitäisi olla olemassa tai et tarvitse mitään... mene pois... Tässä tämä ongelma... tai sitten keskustelu muuttuu vaivautuneeksi ja tulee paljon tälläistä, että eihän se haittaa...
Aina odotetaan, että vammaisen pitää etsiä vammainen kumppani... ei voi ajatella, että terve olisi vammaisen kumppani... Tulee viesti, että saat olla olemassa mutta älä koskaan tule lähelle.
Entä live? Itse arvostan suuresti, että ihminen kohdattaisiin alusta saakka livenä... En odotakkaan, että jos tutustuu 100 ihmiseen, että kaikki tulee hyväksyvästi vastaan ja ollaan sitten ystäviä. Se, että hyväksytään riittää ja tietenkin toivoo, että Joku tai edes muutamat haluavat muuta.
Joskus mahtuu joukkoon tervekkin ihminen, joka selvästi ilmoittaa olevansa halukas olemaan ystävä, mutta ympäristön asenteet ei salli muuta kuin olla vain tyyni ja kohdatessa hymyilemään. Viesti kuitenkin välittyy selvästi...
Suku ja ystävät ovat niitä joiden takia ei haluta enempää... mitä sitä keskustellaan yhteisissä illanistujaisissa jos joukossa on yksi tyhmä....
Entä vammaisen omat sukulaiset, yleensä kun asetetaan asioita, niin on jo vuosikymmenien ajan ollut selvää, että vammaisen pitää olla se tietyn tyypin ihminen, joka on aina muiden silmätikku, joka on häpeä kaikille. Mitä itse tehdään ja miten munataan oma elämä, niin on eriasia, kunhan muut eivät onnistu.
Tässä ei ystävän hymy ja kauniit sanat paljoa paina jos asenteet on ne, mitkä on... On tietenkin onnistujiakin, mutta muiden asenteet ne ratkoo kaiken.- cp-poika
Jos minä etsisin seuraa netistä, en varmaankaan kertoisi vammasta mitään. Haluaisin, että minut hyväksyttäisiin kokonaisuutena. Toistaiseksi olen kuitenkin löytänyt tarpeeksi kavereita menemällä juttelemaan tai joku on tullut juttelemaan kanssani.
Livenä olen saanut paljon kavereita. Eivät kaverini ihmettele lainkaan vammaani. Ehkä he eivät kehtaa, mutta toisaalta kavereitteni kesken keksin paljon muutakin juttua kuin vammaisasiat. Olen ihan tyytyväinen siihen, että olen saanut monia hyviä kavereita pelkästään sillä, että opiskelemme samassa tiedekunnassa. Monesti on jopa täytynyt kieltäytyä monista tilaisuuksista, jotta ehdin hoitaa omia asioitani ja opintojani/työtäni.
Ja huom! Yllä oleva keskustelu tarkoittaa siis sitä, että olen löytänyt kavereita varsin helposti. Kumppania en ole itselleni löytänyt, mutta toisaalta enpä ehdi mitenkään aktiivisesti etsiäkään. Minua sinkkuna olo ei haittaa yhtään, sillä voin olla kavereitteni kanssa jos yksinäisyys alkaa tuntumaan tylsältä. Toisaalta yksinäisinä iltoina pystyn opiskelemaan tai tekemään töitä erittäin tehokkaasti, sillä minulla ei ole mitään häiriötekijöitä ympärilläni. Ehkä mä olen vähän hullu, kun teen opintoja ja työtä keskimäärin 17 tuntia päivässä, mutta minulle on työskentely mukavaa ajankulua. Aina välillä teen kuitenkin lyhyempää päivää ja tapaan kavereita näinä päivinä. - asian kokenut
cp-poika kirjoitti:
Jos minä etsisin seuraa netistä, en varmaankaan kertoisi vammasta mitään. Haluaisin, että minut hyväksyttäisiin kokonaisuutena. Toistaiseksi olen kuitenkin löytänyt tarpeeksi kavereita menemällä juttelemaan tai joku on tullut juttelemaan kanssani.
Livenä olen saanut paljon kavereita. Eivät kaverini ihmettele lainkaan vammaani. Ehkä he eivät kehtaa, mutta toisaalta kavereitteni kesken keksin paljon muutakin juttua kuin vammaisasiat. Olen ihan tyytyväinen siihen, että olen saanut monia hyviä kavereita pelkästään sillä, että opiskelemme samassa tiedekunnassa. Monesti on jopa täytynyt kieltäytyä monista tilaisuuksista, jotta ehdin hoitaa omia asioitani ja opintojani/työtäni.
Ja huom! Yllä oleva keskustelu tarkoittaa siis sitä, että olen löytänyt kavereita varsin helposti. Kumppania en ole itselleni löytänyt, mutta toisaalta enpä ehdi mitenkään aktiivisesti etsiäkään. Minua sinkkuna olo ei haittaa yhtään, sillä voin olla kavereitteni kanssa jos yksinäisyys alkaa tuntumaan tylsältä. Toisaalta yksinäisinä iltoina pystyn opiskelemaan tai tekemään töitä erittäin tehokkaasti, sillä minulla ei ole mitään häiriötekijöitä ympärilläni. Ehkä mä olen vähän hullu, kun teen opintoja ja työtä keskimäärin 17 tuntia päivässä, mutta minulle on työskentely mukavaa ajankulua. Aina välillä teen kuitenkin lyhyempää päivää ja tapaan kavereita näinä päivinä.Pakko vastata sinulle, joka olet opiskelemassa ja et koe asiaa ongelmana...
Kirjoitin tuon kohdan johon olit vastannut omalla kommentillasi.
Se ei oikeastaan vastannut esittämääni näkökohtaan milläänlailla. Olisin odottanut kommenttia miellummin ns. terveiltä ihmisisiltä.
Ei ole mitenkään normaalia, että normaalillia itsetunnolla varustettu ihminen elää yksin täyttääkseen vain jonkin tietyn näkemyksen itsestään koska joidenkin pitää olla yksin.
Sinäkin pakenet tosiasiaa jos väität olevasi tyytyväinen elämääsi ja lukevasi jotain työnäytettä varten 17 tuntia.
Itselläni ainakin toisten ihmisten asettamat esteet ja se, että jouduin antamaan pakit aikanaan terveelle naiselle kertomatta asiaa, niin sai aikaan, että koko elämä lamaantui.
Tiedän kuitenkin ettei kukaan normaalilla tunnetasolla varustettu ihminen ole yksin minkään vammaisuuden takia.... - Rämpylä
asian kokenut kirjoitti:
Pakko vastata sinulle, joka olet opiskelemassa ja et koe asiaa ongelmana...
Kirjoitin tuon kohdan johon olit vastannut omalla kommentillasi.
Se ei oikeastaan vastannut esittämääni näkökohtaan milläänlailla. Olisin odottanut kommenttia miellummin ns. terveiltä ihmisisiltä.
Ei ole mitenkään normaalia, että normaalillia itsetunnolla varustettu ihminen elää yksin täyttääkseen vain jonkin tietyn näkemyksen itsestään koska joidenkin pitää olla yksin.
Sinäkin pakenet tosiasiaa jos väität olevasi tyytyväinen elämääsi ja lukevasi jotain työnäytettä varten 17 tuntia.
Itselläni ainakin toisten ihmisten asettamat esteet ja se, että jouduin antamaan pakit aikanaan terveelle naiselle kertomatta asiaa, niin sai aikaan, että koko elämä lamaantui.
Tiedän kuitenkin ettei kukaan normaalilla tunnetasolla varustettu ihminen ole yksin minkään vammaisuuden takia....Viimeinen lauseesi ja edellä kirjoittamasi on kyllä pahasti ristiriidassa.
Kyllähän yksinäisyyden syyt ovat moninaiset mutta tuskin kaikki yksinäiset ovat noin yksioikoisesti tunneköyhiä. Olisipa elämä noin simppeliä. Vammaisuus ei mielestä millään positiivisella tavalla vaikuta ihmiseen, vaan kyllä se myös eristää. Tämä ei tarkoita sitä, ettei omalla aktiivisuudellaan voisi asioihin vaikuttaa, kotoa harvemmin tullaan ketään hakemaan.
Tunnen myös useita ns. terveitä ja vammaisia jotka roikkuvat suhteissaan huonon itsetunnon vuoksi, epäilen etteivät he ole sen onnellismpia tai enemmän tuntevia kun minä. Yksinoleminen on joillekkin tietoinen valinta ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä tunneköyhyyden tai vammaisuuden kanssa. Jos olet huomannut ihmiset ovat erilaisia. Oman yksinäisyyden kanssa toimeentuleminen on taitolaji siinä missä elämä muutenkin. - Pyörätuolissa istuva nainen
Myönnän että jotkut kirjoittamasi asiat pitävät paikkansa ja suuri osa terveistä ihmisistä pitää vammaa suurena esteenä parisuhteelle. Mutta minusta se on vain realismia ja olen itse samaa mieltä, että hidastaahan se helvetisti menoa. Se on vain kylmä fakta joka on hyväksyttävä elämässä, jotta pysty jatkamaan eteenpäin..Mutta se ei tarkoita etteikö löydy silti heinäsuovasta miehiäkin jotka näkevät minut naisena, ihmisenä ... Eri asia taas pidänkö itse kyseisestä miehestä joka sattuu minusta kiinnostumaan... Rakkauden löytäminen on terveillekkin vaikeaa saati meille... Uskon että parisuhde on vain plussaa elämälle... Kirjoitit että terveitä hidastaa se ajatus että mitä perhe ja ystävät ajattelee ja että vammaista hävetään! Tuota en allekirjoita alkuunkaan... Itse ikäni pyörätuolissa istuneena voin sanoa, että aina on hyviä ystäviä ollut ja tuttuja ja kavereita paljon! Kyllä oma suhtautuminen ja asenne vaikuttaa helvetisti ja kyllä monilla liikuntaesteisillä on paljon ennakkoluuloja terveitä kohtaan.. ei anneta edes mahdollisuutta..
- cp-poika
asian kokenut kirjoitti:
Pakko vastata sinulle, joka olet opiskelemassa ja et koe asiaa ongelmana...
Kirjoitin tuon kohdan johon olit vastannut omalla kommentillasi.
Se ei oikeastaan vastannut esittämääni näkökohtaan milläänlailla. Olisin odottanut kommenttia miellummin ns. terveiltä ihmisisiltä.
Ei ole mitenkään normaalia, että normaalillia itsetunnolla varustettu ihminen elää yksin täyttääkseen vain jonkin tietyn näkemyksen itsestään koska joidenkin pitää olla yksin.
Sinäkin pakenet tosiasiaa jos väität olevasi tyytyväinen elämääsi ja lukevasi jotain työnäytettä varten 17 tuntia.
Itselläni ainakin toisten ihmisten asettamat esteet ja se, että jouduin antamaan pakit aikanaan terveelle naiselle kertomatta asiaa, niin sai aikaan, että koko elämä lamaantui.
Tiedän kuitenkin ettei kukaan normaalilla tunnetasolla varustettu ihminen ole yksin minkään vammaisuuden takia...."Olisin odottanut kommenttia miellummin ns. terveiltä ihmisisiltä."
Tällä palstalla taitaa suurin osa olla vammaisia. Eikö kannattaisi vaihtaa palstaa?
"Ei ole mitenkään normaalia, että normaalillia itsetunnolla varustettu ihminen elää yksin täyttääkseen vain jonkin tietyn näkemyksen itsestään koska joidenkin pitää olla yksin. "
Tosiasia on se, että olen joskus kokeillut seurustelua. Minulla ei jäänyt tuolloin opiskeluun tarpeeksi aikaa ja arvosanani laskivat reippaasti. Kun sitten exani kyllästyi minuun, niin hetken päästä arvosanani nousivat taas hetkessä ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että pystyin käyttämään opintoihin enemmän aikaa. Haluan olla mieluummin tuottelias työntekijä kuin hyvä aviomies.
Olen erittäin tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni. Olen ensimmäistä kertaa huomannut pärjääväni työpaikkahaastatteluissa johtuen koulutukestani. En aio vähentää opiskelutahtiani, jotta pärjäisin muiden terveiden opiskelukavereideni vauhdissa mukana. Siksipä pyrin opiskelemaan ja tekemään julkaisuja kuten ennenkin.
Voisin ihan hyvin alkaa seurustelemaan mikäli pystyisin tietäisin, että se ei laskisi julkaisutaajuuttani. Tosiasia on kuitenkin se, että pärjätäkseni alallani minun on tehtävä erittäin pitkiä päiviä.
Minulla on myös kavereita jotka seurustelevat. He eivät tee julkaisuja yhtä paljon kuin minä. En halua siinä suhteessa samanlaiseksi kuin he. cp-poika kirjoitti:
"Olisin odottanut kommenttia miellummin ns. terveiltä ihmisisiltä."
Tällä palstalla taitaa suurin osa olla vammaisia. Eikö kannattaisi vaihtaa palstaa?
"Ei ole mitenkään normaalia, että normaalillia itsetunnolla varustettu ihminen elää yksin täyttääkseen vain jonkin tietyn näkemyksen itsestään koska joidenkin pitää olla yksin. "
Tosiasia on se, että olen joskus kokeillut seurustelua. Minulla ei jäänyt tuolloin opiskeluun tarpeeksi aikaa ja arvosanani laskivat reippaasti. Kun sitten exani kyllästyi minuun, niin hetken päästä arvosanani nousivat taas hetkessä ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että pystyin käyttämään opintoihin enemmän aikaa. Haluan olla mieluummin tuottelias työntekijä kuin hyvä aviomies.
Olen erittäin tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni. Olen ensimmäistä kertaa huomannut pärjääväni työpaikkahaastatteluissa johtuen koulutukestani. En aio vähentää opiskelutahtiani, jotta pärjäisin muiden terveiden opiskelukavereideni vauhdissa mukana. Siksipä pyrin opiskelemaan ja tekemään julkaisuja kuten ennenkin.
Voisin ihan hyvin alkaa seurustelemaan mikäli pystyisin tietäisin, että se ei laskisi julkaisutaajuuttani. Tosiasia on kuitenkin se, että pärjätäkseni alallani minun on tehtävä erittäin pitkiä päiviä.
Minulla on myös kavereita jotka seurustelevat. He eivät tee julkaisuja yhtä paljon kuin minä. En halua siinä suhteessa samanlaiseksi kuin he.cp-poika kirjoitti: "Voisin ihan hyvin alkaa seurustelemaan mikäli pystyisin tietäisin, että se ei laskisi julkaisutaajuuttani. Tosiasia on kuitenkin se, että pärjätäkseni alallani minun on tehtävä erittäin pitkiä päiviä."
Oon kuullut samaa nyrkkeilijöistä, jotka elävät selibaatissa ja muutenkin seurustelu rintamalla on aika hiljaista .harjoittelu/kilpailu kauden aika ettei suorituskyky pääse laskemaan:)
Minusta taas toi seurustelu on arvostusasiakin, jos jotain asiaa arvostaa niin kyllä sille aikaa löytyy. Moni vielä pitää sitä mukavakin asiana.
Ja menestys opiskelussa ja työelämässä on mahdollisuuksia lisäävä seikka, minusta on tyhmää jättää hyödyntämättä, varsinkin jos on vielä vammainen. Nykyään on meininki, että tänään töitä huomenna ei välttämättä enää olekkaan. Tota nimitetään omahyväiseksi itsekkyydeksi, mikä voi alkaa näkyä naamasta yhtä hyvin kun sun kirjoituksissa. Se ei välttämättä tiedä hyvää sitte kun olet valmis seurustelemaan- Asian kokenut
Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:
Myönnän että jotkut kirjoittamasi asiat pitävät paikkansa ja suuri osa terveistä ihmisistä pitää vammaa suurena esteenä parisuhteelle. Mutta minusta se on vain realismia ja olen itse samaa mieltä, että hidastaahan se helvetisti menoa. Se on vain kylmä fakta joka on hyväksyttävä elämässä, jotta pysty jatkamaan eteenpäin..Mutta se ei tarkoita etteikö löydy silti heinäsuovasta miehiäkin jotka näkevät minut naisena, ihmisenä ... Eri asia taas pidänkö itse kyseisestä miehestä joka sattuu minusta kiinnostumaan... Rakkauden löytäminen on terveillekkin vaikeaa saati meille... Uskon että parisuhde on vain plussaa elämälle... Kirjoitit että terveitä hidastaa se ajatus että mitä perhe ja ystävät ajattelee ja että vammaista hävetään! Tuota en allekirjoita alkuunkaan... Itse ikäni pyörätuolissa istuneena voin sanoa, että aina on hyviä ystäviä ollut ja tuttuja ja kavereita paljon! Kyllä oma suhtautuminen ja asenne vaikuttaa helvetisti ja kyllä monilla liikuntaesteisillä on paljon ennakkoluuloja terveitä kohtaan.. ei anneta edes mahdollisuutta..
Pakko lopettaa tällänen keskustelu.... Ei tälläisessä ole mitään mieltä.
Ihmissuhteet eivät ole mitään hyväntekeväisyyttä... eikä todellakaan ole mahdotonta, että sairas ja terve kohtaa. On kokemusta, mutta se menee siinä että kummallakin puolen menee helposti pasmat sekaisin
Mutta niikun sanoin, nii tää keskustelu kait on turhaa! - Vammaisopiskelija
kanosmn kirjoitti:
cp-poika kirjoitti: "Voisin ihan hyvin alkaa seurustelemaan mikäli pystyisin tietäisin, että se ei laskisi julkaisutaajuuttani. Tosiasia on kuitenkin se, että pärjätäkseni alallani minun on tehtävä erittäin pitkiä päiviä."
Oon kuullut samaa nyrkkeilijöistä, jotka elävät selibaatissa ja muutenkin seurustelu rintamalla on aika hiljaista .harjoittelu/kilpailu kauden aika ettei suorituskyky pääse laskemaan:)
Minusta taas toi seurustelu on arvostusasiakin, jos jotain asiaa arvostaa niin kyllä sille aikaa löytyy. Moni vielä pitää sitä mukavakin asiana.
Ja menestys opiskelussa ja työelämässä on mahdollisuuksia lisäävä seikka, minusta on tyhmää jättää hyödyntämättä, varsinkin jos on vielä vammainen. Nykyään on meininki, että tänään töitä huomenna ei välttämättä enää olekkaan. Tota nimitetään omahyväiseksi itsekkyydeksi, mikä voi alkaa näkyä naamasta yhtä hyvin kun sun kirjoituksissa. Se ei välttämättä tiedä hyvää sitte kun olet valmis seurustelemaan"Ja menestys opiskelussa ja työelämässä on mahdollisuuksia lisäävä seikka, minusta on tyhmää jättää hyödyntämättä, varsinkin jos on vielä vammainen."
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei se mitenkään välttämättä lisää mahdollisuuksia. Minulla on lievä vamma ja yliopisto-opintoja takana lähes neljä vuotta ja olen kohta valmistumassa maisteriksi ihan kohtalaisen hyvillä arvosanoilla. Olen myös saanut aina hyvät työtodistukset työpaikoistani. Olen myöskin yrittänyt hakea seurustelukumppania, mutta hyvin laihoin tuloksin: kahdeksan vuoden aikana olen ollut neljästi treffeillä, eikä kukaan ole viitsinyt kanssani toiste ulos lähteä. Viime aikoina en ole kauheasti jaksanut tyttöystävää etsiä. Jatkuvat pakkien saamiset nimittäin rasittavat mielenterveyttä, joten käytänkin illat mieluummin opiskeluun kuin seuranhakuun.
Ainakin minulla vamma on ollut selkeästi seurustelun este opiskelu- ja työmenestyksestä huolimatta. Onneksi olen löytänyt kuitenkin muutaman hyvän ystävän, joten minun ei tarvitse kaikkia iltoja viettää yksin, vaikka usein niin teenkin. :)
- täältä
Toivon että kaikki täällä keskustelussa löytävät itselleen hyvän ja rakastettavan kumppanin :)
Kyllä yksinäisyyden syli voi olla kylmä syli :o)
Itse olen ollut jo muutaman vuoden yksinään. Välillä on hurjan turhauttavaa ja yksinäistä mutta parempi sekin kuin olla huonossa suhteessa jonka takia olisi myöhemmin henkisesti ihan hajalla ja ilman minkäänlaista itsetuntoa.Itse olen huomannut että vaikeampaa on tutustua mitä vanhemmaksi tulee ja kun baarit ym. yökerhot eivät kiinnosta niin ei kovin paljon niitä mahdollisuuksia ole missä tutustuu uusiin ihmisiin.
Treffit palsta on ihan ok, kunhan vain sattuisi löytymään se kiva tyyppi kenen kanssa menee hyvin yksiin, ei niitä monta ole. Sitten oma lukunsa on ne ihmiset joilla on jotain isoja ongelmia jotka ottavat yhteyttä... joo....just.
Ja näistä suhteista missä on jomman kumman sukulaisia sanomassa ettei sovi yhteen niin en tiedä mitään kauheampaa ihmistä kuin joku joka tällästä suustaan päästää (onkohan päästään vialla jopa...) Itseäni ei kiinnosta minkään vertaa mitä sukulaiset sanovat ja jos kumppanin mielestä sillä on merkitystä niin onko tämä tyyppi edes sen arvoinen ? Minusta EI ! Eikä vammaisen tarvitse olla sen ensimmäisen vastaantulijan kanssa joka hyväksyy sellaisena kuin olet.... kunhan edes joku on... Ei, kyllä siinä suhteessa täytyy ne ihanat kipinät sinkoilla :-))
Seurustelulle löytyy aina aikaa jos niin haluaa ja se on ihanaa kun löytyy joku jonka kanssa on onnellinen ^_^
~ muiden mulkaisuista viis veisataan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174506
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842509Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731647Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella271451Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641197- 201041
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon191005- 115961
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42942- 171914