Onko ilo tylsää?

sitä linkkiä, ilon ja hyvänmielen saa monesta itsestään syntyvästä jutusta. Olen ollut masentunutkin ja toisinaan se tulee ennalta arvaamatta, voi tuntea epämääräistä ärtymystä. Senpä tähden olen paljosta kiitollinen, kun voin välillä jättää murheet vapaalle. Olen vuosia sitten oppinut nauramaan ääneen, oikein sydämen pohjasta, kyyneleet valuu ja pissit voip lirahtaa, heko heko. Naurun oppimisesta olen kiitollinen, olin hiljaa hymyilevä, mutta se tuntui pelkältä teeskentelyltä. Nauraminen ei onnistu kaikilta, kuunnelkaapa joskus oikein tarkoituksella mitä ympärillä tapahtuu. Lapset ja nuoret ilakoivat, entä aikuisemmat. Kuuluuko, kuuntelen...

Hienoa,kun vastasit ja kiitos, koiravauvat senkuin pulskistuvat, mami syöttää niitä hyvin ja pitää pentueen kunnossa. Malttaa vähän huonosti lähteä ulos tarpeilleen, mutta kuuluuhan sekin hoivaavan emän luonnolliseen käytökseen. Ihana seurata pentuja, ne on suloisia, kun ovat rivissä nukkumassa. Tumma raita jokaisen selässä samalla kohdalla. Painoa on isommalla uroksella 242g, että silviisiin.

sigrid46 kirjoitti:

Hienoa,kun vastasit ja kiitos, koiravauvat senkuin pulskistuvat, mami syöttää niitä hyvin ja pitää pentueen kunnossa. Malttaa vähän huonosti lähteä ulos tarpeilleen, mutta kuuluuhan sekin hoivaavan emän luonnolliseen käytökseen. Ihana seurata pentuja, ne on suloisia, kun ovat rivissä nukkumassa. Tumma raita jokaisen selässä samalla kohdalla. Painoa on isommalla uroksella 242g, että silviisiin.

Lue lisää

Teillä sitä ilonaihetta on siis runsaasti :) Mukava, että koiraäiti pitää lapsistaan niin hyvin huolta. Varmasti se on rankkaa emolle jonkin aikaa. Onko muuten ensikertalainen vai jo ennemminkin pentuja saanut koira?
Tuollainen eläinvauvojen syntymisen ilo olis kiva joskus kokea, vaan ei elämäntilanne vielä sitä salli. Tilan vähyyden takia voimme pitää vain paria jyrsijää, mutta mukava niittenkin touhuja on katsella. Yhtä lailla tuntuvat pulskistuvan päivä päivältä, vaikka eivät enää vauvoja olekkaan... Meillä taitaa olla vielä laihis edessä niitten osalta ennen rantakautta :)

salmiakki kirjoitti:

Teillä sitä ilonaihetta on siis runsaasti :) Mukava, että koiraäiti pitää lapsistaan niin hyvin huolta. Varmasti se on rankkaa emolle jonkin aikaa. Onko muuten ensikertalainen vai jo ennemminkin pentuja saanut koira?
Tuollainen eläinvauvojen syntymisen ilo olis kiva joskus kokea, vaan ei elämäntilanne vielä sitä salli. Tilan vähyyden takia voimme pitää vain paria jyrsijää, mutta mukava niittenkin touhuja on katsella. Yhtä lailla tuntuvat pulskistuvan päivä päivältä, vaikka eivät enää vauvoja olekkaan... Meillä taitaa olla vielä laihis edessä niitten osalta ennen rantakautta :)

Lue lisää

Voi, meillä on suloista aikaa, koiravauvat kasvaa ihan silmissä ja se tunne sydämessä on huikaiseva, kun otan pikkuisen kämmenelleni ja tunnen sen pienen sydämen sykkeen. On liikuttavaa katsella ja kosketella pienokaisia, elän uudelleen ne omien lastemme vauva ajat. Mami hoitaa, nuolee ja imettää pikkuisiaan, saan emän välillä houkuteltua pois pentukopasta, että saa sekin huili aikaa. Se makaakin lattialla, on viileämpää siinä. Kyllä tuota pesuetta katselisi tunti kausia, mutta on tehtävä muutakin. Kirjoittelen taas kuulumisia. Pidä hyvänä omia karvapalleroitasi.

sigrid46 kirjoitti:

Voi, meillä on suloista aikaa, koiravauvat kasvaa ihan silmissä ja se tunne sydämessä on huikaiseva, kun otan pikkuisen kämmenelleni ja tunnen sen pienen sydämen sykkeen. On liikuttavaa katsella ja kosketella pienokaisia, elän uudelleen ne omien lastemme vauva ajat. Mami hoitaa, nuolee ja imettää pikkuisiaan, saan emän välillä houkuteltua pois pentukopasta, että saa sekin huili aikaa. Se makaakin lattialla, on viileämpää siinä. Kyllä tuota pesuetta katselisi tunti kausia, mutta on tehtävä muutakin. Kirjoittelen taas kuulumisia. Pidä hyvänä omia karvapalleroitasi.

Lue lisää

kasvavat päivä päivältä, isoin uros painaa liki 500g ja syntyessään 200g onhan siinä 10vrk.ssa painoa kivasti siunaantunut. Karva on kasvanut ja kiiltää kauniisti. Koiraemä käy hoitamassa pentunsa ja lähtee huilaamaan lattialle, pentukopan viereen. Silmät on pikkuisilla vielä kiinni, mutta eiköhän ensi viikolla ala silmän sisä nurkat kiiltämään, kun silmät vähän kerrallaan aukeaa. Katselen pikkuisia joka päivä monta minuuttia, söpöä silmän iloa ja mielen rauhoittumista.

sigrid46 kirjoitti:

kasvavat päivä päivältä, isoin uros painaa liki 500g ja syntyessään 200g onhan siinä 10vrk.ssa painoa kivasti siunaantunut. Karva on kasvanut ja kiiltää kauniisti. Koiraemä käy hoitamassa pentunsa ja lähtee huilaamaan lattialle, pentukopan viereen. Silmät on pikkuisilla vielä kiinni, mutta eiköhän ensi viikolla ala silmän sisä nurkat kiiltämään, kun silmät vähän kerrallaan aukeaa. Katselen pikkuisia joka päivä monta minuuttia, söpöä silmän iloa ja mielen rauhoittumista.

Lue lisää

Voi, käy ihan kateeksi tuo kun kaikessa rauhassa saat katsella noin ihania pikkuruisia. En ole koskaan nähnyt ihan pientä koiranpentua. Toivottavasti vielä joskus niin tulee käymään. Se on varmasti ihana hetki sitten kun ne silmänsä aukaisee...Ihan iskee koiravauvakuume :)

salmiakki kirjoitti:

Voi, käy ihan kateeksi tuo kun kaikessa rauhassa saat katsella noin ihania pikkuruisia. En ole koskaan nähnyt ihan pientä koiranpentua. Toivottavasti vielä joskus niin tulee käymään. Se on varmasti ihana hetki sitten kun ne silmänsä aukaisee...Ihan iskee koiravauvakuume :)

Lue lisää

voi tosi hyvin. Painoa kertyy joka päivä 40g ja pituuskin on isommilla pojilla 19cm. Yhdellä pikkuisella on jo silmät hieman raollaan, mutta ei näkö ole vielä kehittynyt, vaikka silmät avautuu. Mami malttaa hetken kauemmin olla ulkona, kuin viikko takaperin, mutta mistään pidemmästä lenkistä ei vielä ole tietoakaan, vaikka pikkuiset voisivat olla kauemminkin yksin. Se on luontainen vaisto, joka sanelee. Tänään ulkoillessa, meni läheltä vieras narttu ja mami räyhäsi sille, kyllä siinä toinenkin oman näkemyksensä ilmaisi ja mami vaan yltyi enemmän metelöimään.Sain oikein tosissani pitää oman koirani hihnasta kiinni.

sigrid46 kirjoitti:

voi tosi hyvin. Painoa kertyy joka päivä 40g ja pituuskin on isommilla pojilla 19cm. Yhdellä pikkuisella on jo silmät hieman raollaan, mutta ei näkö ole vielä kehittynyt, vaikka silmät avautuu. Mami malttaa hetken kauemmin olla ulkona, kuin viikko takaperin, mutta mistään pidemmästä lenkistä ei vielä ole tietoakaan, vaikka pikkuiset voisivat olla kauemminkin yksin. Se on luontainen vaisto, joka sanelee. Tänään ulkoillessa, meni läheltä vieras narttu ja mami räyhäsi sille, kyllä siinä toinenkin oman näkemyksensä ilmaisi ja mami vaan yltyi enemmän metelöimään.Sain oikein tosissani pitää oman koirani hihnasta kiinni.

Lue lisää

kasvaa tasaista vauhtia. Eilen leikattiin kynnet, ettei mamia raavita ruokailupuuhissa. Silmät on auennut neljällä pikkuisella, yksi jo yritti huojuvilla jaloillaan kävelyä, vaan ei vielä onnistu, mennään ryömien, limppumaista vatsaa kopan pohjaa laahaten. On se ryömintäkin aikas vaivalloisen näköistä, huojutaan sinne tänne ja suunta vaistokin vielä hakusessa.(kävin välillä vilkaisemassa, joku pikkuisista voivotteli) yhtenä yönä oli samalla pikkuisella kai vatsavaivoja, kun hiljaa vaikersi, minä otin sen syliin vähäksi aikaa ja taputtelin sen massua. Muutaman minuutin verran, 10-15 min. sitten pieni rauhoittui. Muuten ovat hiljaa, joskus kiljahtelevat unissaan. Mamin ensi pentue on päässyt hyvään alkuun.

sigrid46 kirjoitti:

kasvaa tasaista vauhtia. Eilen leikattiin kynnet, ettei mamia raavita ruokailupuuhissa. Silmät on auennut neljällä pikkuisella, yksi jo yritti huojuvilla jaloillaan kävelyä, vaan ei vielä onnistu, mennään ryömien, limppumaista vatsaa kopan pohjaa laahaten. On se ryömintäkin aikas vaivalloisen näköistä, huojutaan sinne tänne ja suunta vaistokin vielä hakusessa.(kävin välillä vilkaisemassa, joku pikkuisista voivotteli) yhtenä yönä oli samalla pikkuisella kai vatsavaivoja, kun hiljaa vaikersi, minä otin sen syliin vähäksi aikaa ja taputtelin sen massua. Muutaman minuutin verran, 10-15 min. sitten pieni rauhoittui. Muuten ovat hiljaa, joskus kiljahtelevat unissaan. Mamin ensi pentue on päässyt hyvään alkuun.

Lue lisää

Ihanaa, että kaikki on edelleen hyvin. Todella kauniisti ja lämpimästi kirjoitat koiravauvojen alkuajoista. Pian varmaan käy huiske ja melske, kun kaikki avaa silmänsä ja saavat vielä jalatkin alleen.

salmiakki kirjoitti:

Ihanaa, että kaikki on edelleen hyvin. Todella kauniisti ja lämpimästi kirjoitat koiravauvojen alkuajoista. Pian varmaan käy huiske ja melske, kun kaikki avaa silmänsä ja saavat vielä jalatkin alleen.

Lue lisää

yrittää sitkeästi pysyä jaloillaan ja siirtää pikku tassujaan eteenpäin. On sitä hauska katsella, kun epävarmat jalat ei tottele ja taas alkaa sama vaappuminen puolelta toiselle. Isoimmilla pikkuisilla on karva kasvanut ja ovat nallemaisen näköisiä, kuulokin alkaa kehittyä ja päätä yritetään ravistaa, kuten mamikin. Mamin suojeluvaisto on ulkollessa äärimmillään, jokaista liikkuvaa se haukkuu ja vaikka ei liikukaan, varmuuden vuoksi pitää haukkua. Alkaa tuntua vähän kiusalliselta sen mekastus, koetan makupalojen avulla saada huomion enemmän minuun ja tarpeiden tekoon. Ehkä tässä onnistutaan, onhan perusasiat jo opittu.

päiväkirja, sivuille olisi nämä kirjoitteluni pentueesta sopinut paremmin, mutta en tiennyt jatkavani omaa aloitustani koiravauvojen vaiheista. Olenkin omaksi ja ehkä toistenkin iloksi jakanut tunteitani pikkuisista ja niiden elämän alkuvaiheista.
Pientä leikin yritystä on pikkuisilla havaittavissa, vähän sormea mukamas purraan, vaikka ei ole hampaita vielä, muristaan ja vähän haukahteluakin yritetään opetella. Mami yhtenä päivänä haukkui ja heti kuului pikkuisten saman tapaisia ääntelyitä. Kuulokin on vähän kehittynyt. Palaan taas.

kasvavat joka päivä. Pentukoppa on vaihtunut isommaksi ja nyt opetellan tarpeille sanomalehden päälle. Siihen ne oppivatkin yllättävän hyvin. Siinä pikkuinen hetken seisoo ja pissalirut on tuloksena. Pienet jalat kantaa jonkin verran ja hutera kävely yritys on muuttunut huojuviksi askeliksi. Joka päivä otan jokaisen syliini, pusitan korvan juureen ja vähän murahtelen. Toisinaan saa vastauksen, kun pieni urina kuuluu pikkuisen suusta. Päivä lähenee, jolloin söpöläiset lähtevät uuden perheensä mukaan. Vielä meillä on onnen aikaa jäljellä.

sigrid46 kirjoitti:

kasvavat joka päivä. Pentukoppa on vaihtunut isommaksi ja nyt opetellan tarpeille sanomalehden päälle. Siihen ne oppivatkin yllättävän hyvin. Siinä pikkuinen hetken seisoo ja pissalirut on tuloksena. Pienet jalat kantaa jonkin verran ja hutera kävely yritys on muuttunut huojuviksi askeliksi. Joka päivä otan jokaisen syliini, pusitan korvan juureen ja vähän murahtelen. Toisinaan saa vastauksen, kun pieni urina kuuluu pikkuisen suusta. Päivä lähenee, jolloin söpöläiset lähtevät uuden perheensä mukaan. Vielä meillä on onnen aikaa jäljellä.

Lue lisää

on jo oma yksilö. Leikki alkaa kiinnostaa enemmän ja sisarusten korvat, hännät ja tassut on kovasti mielenkiinnon kohteina. Niitä mutustellaan, kuonoa kalutaan pikku hampailla, kenellä ne sitten ovatkin, muutamalla on joku pikku piikki leuassa. Pikkuiset hännät heiluvat ja kuono tuodaan ihan hyväilijän nenään kiinni, sitten pienet nuolaisut ja taas tuijotetaan suurilla silmillä. Söpöjä kullan muruja ovat, pikkukoirat, mami vielä kerran päivässä imettää, maito on ehtymässä. Pikkuiset syövät kiinteää ruokaa, se täyttää pikku masut kunnolla.

sigrid46 kirjoitti:

on jo oma yksilö. Leikki alkaa kiinnostaa enemmän ja sisarusten korvat, hännät ja tassut on kovasti mielenkiinnon kohteina. Niitä mutustellaan, kuonoa kalutaan pikku hampailla, kenellä ne sitten ovatkin, muutamalla on joku pikku piikki leuassa. Pikkuiset hännät heiluvat ja kuono tuodaan ihan hyväilijän nenään kiinni, sitten pienet nuolaisut ja taas tuijotetaan suurilla silmillä. Söpöjä kullan muruja ovat, pikkukoirat, mami vielä kerran päivässä imettää, maito on ehtymässä. Pikkuiset syövät kiinteää ruokaa, se täyttää pikku masut kunnolla.

Lue lisää

ovat kasvaneet vauhdin lailla. Hampaat on kaikilla melkoisen terävät ja mielellään jo kalutaan leluja, joita aidatulle "leikkialueelle" on tuotu, muristaan ja nahistellaan, opetellaan haukkumaan ja painitaan välillä mamin kanssa, yrittävät vielä nisille, mutta mami tyrkkii tunkeilijat pois. Kova kuhina vielä mamin ympärillä käy, mutta hampaat ovat jo liian terävät, jotta voisi enää imettää eikä emolta enää tule maitoa, joten se ei halua päästää pikkuisia nisälle. Huomaa pikkuisissa luonne-eroja, joku on rauhallinen, eräs tyttö on rohkea tutkimaan ympäristöä, toiset jäävät oven suuhun katselemaan, joku on meluisampi, vikkelämpi jne. kaikki ovat erillaisia, mutta yhtä suloisia koko poppoo.

sigrid46 kirjoitti:

ovat kasvaneet vauhdin lailla. Hampaat on kaikilla melkoisen terävät ja mielellään jo kalutaan leluja, joita aidatulle "leikkialueelle" on tuotu, muristaan ja nahistellaan, opetellaan haukkumaan ja painitaan välillä mamin kanssa, yrittävät vielä nisille, mutta mami tyrkkii tunkeilijat pois. Kova kuhina vielä mamin ympärillä käy, mutta hampaat ovat jo liian terävät, jotta voisi enää imettää eikä emolta enää tule maitoa, joten se ei halua päästää pikkuisia nisälle. Huomaa pikkuisissa luonne-eroja, joku on rauhallinen, eräs tyttö on rohkea tutkimaan ympäristöä, toiset jäävät oven suuhun katselemaan, joku on meluisampi, vikkelämpi jne. kaikki ovat erillaisia, mutta yhtä suloisia koko poppoo.

Lue lisää

Niin ovat pikkuiset kasvaneet ja ovat vikkeliä jaloistaan. Juostaan kuin koivista lähtee, oikein vauhti spurtti tehdään ja suoraan sisaruksen kimppuun. Alkaa murina, näykintä ja kova paini, joku jää alimmaksi ja näyttää hampaitaan toisille, osaavatkin mokomat. Muristaan ja ärhennellään niinkuin oikeat isot koirulit. Lääkärin tarkastus sujui hyvin, kaikki ovat kunnossa, yhdellä tytöllä on viallinen purenta, mutta voi muuttua sitten kun pysyvät hampaat tulevat. Tällä viikolla on hyvästien aika, osa jää vielä viikoksi, sitten ovat kaikki lähteneet. Vielä on hetkinen aikaa pikkuisten seurassa.

sigrid46 kirjoitti:

Niin ovat pikkuiset kasvaneet ja ovat vikkeliä jaloistaan. Juostaan kuin koivista lähtee, oikein vauhti spurtti tehdään ja suoraan sisaruksen kimppuun. Alkaa murina, näykintä ja kova paini, joku jää alimmaksi ja näyttää hampaitaan toisille, osaavatkin mokomat. Muristaan ja ärhennellään niinkuin oikeat isot koirulit. Lääkärin tarkastus sujui hyvin, kaikki ovat kunnossa, yhdellä tytöllä on viallinen purenta, mutta voi muuttua sitten kun pysyvät hampaat tulevat. Tällä viikolla on hyvästien aika, osa jää vielä viikoksi, sitten ovat kaikki lähteneet. Vielä on hetkinen aikaa pikkuisten seurassa.

Lue lisää

uutta alkua, pikku kullanmuruille. On ollut hyvästien aika, aika pienten touhu tassujen lähteä tepsuttamaan uusiin koteihinsa. Haikea ja tukahduttava tunne sydämessä. Rakkaus pikkuisiin on ollut ihana, opettava kokemus, jonka vertaista saa harvoin tuntea. Suhtaudun sööttiin mami koiraankin entistä hellemmin ja suurella rakkaudella, jota myös saan osakseni tältä suloiselta tassuttajalta.
Olen iloinen tästä ihanasta ajasta ja mietteissäni pikkuisten tulevista elon päivistä. Elämä on antamista ja saamista, tasapuolisesti, on vain oivallettava tämä tärkeä asia.

on aika rähjäisen näköinen äitiyden jälkeen. Turkki on kiilloton ja ohut, melkein paljas iho on karheiden karvojen alla, joita ei ole paksulti enää missään kohdassa sen pikku kehoa. Kuntoilu on kuitenkin hyvällä alulla ja mami kyllä jaksaa, kun vaan perhe ehtii ja jaksaa sitä ulkoiluttaa. Mami on muuten jo oma iloinen viipeltäjä, sellainen kuten oli ennen näitä " naisten juttuja". Emona oleminen oli raskasta ja toipuminen vaatii oman aikansa, mutta kyllä leikkiminen, vilkkaus ja terhakkuus on palannut pikku emon elämään. Olen siitä kiitollinen ja iloisella mielellä, kun kaikki on taas kohdallaan. Ei muuta kuin menoksi...

Mamikoira joutui taas koville kanssani. Leikittiin kuminauhaan pojotetulla pallolla, sellaisen kaupasta ostetun.Sidoin siihen kankaan suikaleesta virkkatun nauhan ja mami hokasi, että siitä nauhasta voi vetää ja ravistella. Niin se teki, pidin kiinni toisesta päästä ja meinasin kuolla nauruun, kun se ravisteli, äristen pallonauhaa. Naamakarvatkin pörhisty ihan hassusti ja meillä oli tosi hauskaa.

Ei siinä mitään, kun aloin valmistaa lettutaikinaa ja käänsin hetkeksi selkäni, niin pallovispilä putosi kulhosta lattialle ja taikinaa lenteli ympäriinsä. Sotkua siivotessani, huomasin mamin seisovan ovella kuono meno suuntaan ja katseli korvat luimussa: voi ei taas, valmiina pakene ja pelastu, ilmeellä. Nauroin sen ilmettä, kun se lähti toiseen huoneeseen. Hetken päästä se tuli katsomaan, häntä heiluen, onko tilanne ohitse. Ja olihan tilanne rauhoittunut, hetken rapsutuksen mamille ja se palasi helpottuneena huoneeseen.

tällä hetkellä, ollaan mamin kanssa käyty pitkillä kävelylenkeillä, ettei ole oikein puhtia mihinkään muuhun. Jalat on väsyneet minulla ja mamilla alkaa olla kuuma näistä lämpenevistä ilmoista, joita olemme jo odotellut.
Mami sai taas uuden lelun, siivosin kaappia ja löysin tennispallo putkilon ja otin sieltä mamille pallon, joka olikin sen mielestä varsin mielenkiintoinen kapistus. Sitä vieritettiin pitkin lattiaa ja pikkujalat vipelsivät vikkelästi pallon perään.
Mamin turkki likastuu ja pölyttyy kamalasti ulkoillessa, se on ihan tahmaisen tuntuinen ja kampakin tulee aivan harmaaksi, kun kampaan sen turkkia.
Jaaha nyt on iltalenkin aika ja sitten käydään nukkumaan, jos olisi iltatee valmiina, kun tulemme takaisin.

sigrid46 kirjoitti:

tällä hetkellä, ollaan mamin kanssa käyty pitkillä kävelylenkeillä, ettei ole oikein puhtia mihinkään muuhun. Jalat on väsyneet minulla ja mamilla alkaa olla kuuma näistä lämpenevistä ilmoista, joita olemme jo odotellut.
Mami sai taas uuden lelun, siivosin kaappia ja löysin tennispallo putkilon ja otin sieltä mamille pallon, joka olikin sen mielestä varsin mielenkiintoinen kapistus. Sitä vieritettiin pitkin lattiaa ja pikkujalat vipelsivät vikkelästi pallon perään.
Mamin turkki likastuu ja pölyttyy kamalasti ulkoillessa, se on ihan tahmaisen tuntuinen ja kampakin tulee aivan harmaaksi, kun kampaan sen turkkia.
Jaaha nyt on iltalenkin aika ja sitten käydään nukkumaan, jos olisi iltatee valmiina, kun tulemme takaisin.

Lue lisää

meillä nyt, kun sataa vettä, eikä rouva mami ole ollenkaan innostunut kävelyretkistä. Kotipihasta lähtiessä, se jo haraa vastaa, jos muutama pisara vettä tippuu taivaalta, mutta ei auta, tarpeilla on käytävä, kun en ole vessan käyttöä opettanut.
Kuumuuskin on vaivaksi meille molemmille, ei jakseta oikein pitkiä reissuja tehdä, metsässä olisi varjoisampaa, mut ne itikan ryökäleet hyökkää heti kimppuun ja rokottavat kutiavaksi herkiäviä pahkuroita, joita muuten voi hoitaa ihan vademecum suuvedellä, hieman sormenpäähän tipauttaa sitä ja laittaa piston päälle, jopas kutina hellittää ja pahkura laskeutuu.
Mamia ei taida hyttyset kiusata, mut punkkilääkityksen annoin sille, kun löysin yhden punkin sen suupielestä.
Ihanaa, kun on kesä, nautitaan ja levätään kuuminpina aikoina...aahh suven suloa, on aikaa katsella kaikkea ympärillään, tänä aamunakin näin sellaisen kukkivan puun, etten edes tiedä ennen nähneeni. Keltaiset roikkuvat kukat, kuin koivun urvut, mutta pidemmät. Olin aivan hämmästynyt, etten vanhaa puuta ollut ennen huomannut.
Näin me kuljetaan kiireissämme silmät kiinni, mieli tyhjänä, tai kovat paineet sisimmässä.

sigrid46 kirjoitti:

meillä nyt, kun sataa vettä, eikä rouva mami ole ollenkaan innostunut kävelyretkistä. Kotipihasta lähtiessä, se jo haraa vastaa, jos muutama pisara vettä tippuu taivaalta, mutta ei auta, tarpeilla on käytävä, kun en ole vessan käyttöä opettanut.
Kuumuuskin on vaivaksi meille molemmille, ei jakseta oikein pitkiä reissuja tehdä, metsässä olisi varjoisampaa, mut ne itikan ryökäleet hyökkää heti kimppuun ja rokottavat kutiavaksi herkiäviä pahkuroita, joita muuten voi hoitaa ihan vademecum suuvedellä, hieman sormenpäähän tipauttaa sitä ja laittaa piston päälle, jopas kutina hellittää ja pahkura laskeutuu.
Mamia ei taida hyttyset kiusata, mut punkkilääkityksen annoin sille, kun löysin yhden punkin sen suupielestä.
Ihanaa, kun on kesä, nautitaan ja levätään kuuminpina aikoina...aahh suven suloa, on aikaa katsella kaikkea ympärillään, tänä aamunakin näin sellaisen kukkivan puun, etten edes tiedä ennen nähneeni. Keltaiset roikkuvat kukat, kuin koivun urvut, mutta pidemmät. Olin aivan hämmästynyt, etten vanhaa puuta ollut ennen huomannut.
Näin me kuljetaan kiireissämme silmät kiinni, mieli tyhjänä, tai kovat paineet sisimmässä.

Lue lisää

tai oikeastaan vaan lomalla. Käytiin mamin kanssa sentään naapurikylillä, katselemassa heidän meininkiä, mutta Seinäjoella ei käyty. Minä olisin kyllä tykännyt tanssia, mutta tuskin mami olisi tykännyt pinkoa siellä ihmisten jalkoja karkuun, kotonakin on minun kans kestämistä, ettei sotkeuduta jalkoihin.
Nyt on mami saanut olla rauhassa, ei ole taivaalta pudonnut kattiloita eikä kolisevia tavaroita lattialle. On mamman kädet vissiin lämmenny, ettei pudottele tavaroita.
Iloisia kesäjuttuja kaikille.

sigrid46 kirjoitti:

tai oikeastaan vaan lomalla. Käytiin mamin kanssa sentään naapurikylillä, katselemassa heidän meininkiä, mutta Seinäjoella ei käyty. Minä olisin kyllä tykännyt tanssia, mutta tuskin mami olisi tykännyt pinkoa siellä ihmisten jalkoja karkuun, kotonakin on minun kans kestämistä, ettei sotkeuduta jalkoihin.
Nyt on mami saanut olla rauhassa, ei ole taivaalta pudonnut kattiloita eikä kolisevia tavaroita lattialle. On mamman kädet vissiin lämmenny, ettei pudottele tavaroita.
Iloisia kesäjuttuja kaikille.

Lue lisää

Mamilta on löytynyt kaksi kyhmyä nisistä ja leikkaus tehdään tässä pikapuoliin. Olen ollut aika surullinen, siitä asti kun löysin eka kuhmuran ja käytiin rouva lääkärin vastaan otolla.
Eipä sitä aavista, kuinka ilo voi muuttua murhe mielelle, vaikka toivonkin, ettei vakavasta asiasta ole kyse, onhan mami niin nuorikin vielä. Kyllä sitä kai vaivaa itseäänkin, kun ei ole niin kovin leikkisä nykyään, vaikka vieraiden tullessa, haetaan pallo heti esiin ja leikkiin kutsutaan, häntä heiluen, innokkaana.
Kyllä mamille ruoka maittaa ja lenkillä käydään, kuten ennenkin, mutta kuumuus on myös ollut mamin ikävänä riesana, kuten meidän muidenkin elollisten. Nautitaan kuitenkin vielä näistä loppukesän ihanista päivistä, mami on suuri ilon aiheeni elämässäni, kaikkina hetkinä.

sigrid46 kirjoitti:

Mamilta on löytynyt kaksi kyhmyä nisistä ja leikkaus tehdään tässä pikapuoliin. Olen ollut aika surullinen, siitä asti kun löysin eka kuhmuran ja käytiin rouva lääkärin vastaan otolla.
Eipä sitä aavista, kuinka ilo voi muuttua murhe mielelle, vaikka toivonkin, ettei vakavasta asiasta ole kyse, onhan mami niin nuorikin vielä. Kyllä sitä kai vaivaa itseäänkin, kun ei ole niin kovin leikkisä nykyään, vaikka vieraiden tullessa, haetaan pallo heti esiin ja leikkiin kutsutaan, häntä heiluen, innokkaana.
Kyllä mamille ruoka maittaa ja lenkillä käydään, kuten ennenkin, mutta kuumuus on myös ollut mamin ikävänä riesana, kuten meidän muidenkin elollisten. Nautitaan kuitenkin vielä näistä loppukesän ihanista päivistä, mami on suuri ilon aiheeni elämässäni, kaikkina hetkinä.

Lue lisää

Ihana asia, ettei mamilla ollut mitään vakavampaa, mutta leikkaus tehtiin kuitenkin ja näytepala lähetettiin tutkittavaksi. Nyt on pikkunen vatsakarvat ajeltuna, pitää varmaan laittaa taas huivi vatsan suojaksi, kun tulee kylmät ilmat.
Pikku hiljaa on toivuttu leikkauksen jälki kivuista ja nyt voi jo juosta reippaasti. En voi vielä antaa olla vapaana, kun juoksukin sattui samaan rytäkkään, mutta siinä sekin vaiva meni samalla kerralla.
Olen opettanut antamaan tassua ja muitakin pikku temppuja. Ei mami kuitenkaan ole vielä oma iloinen itsensä, ehkä takana oleva juoksuaikakin vielä masentaa sitä.
Tuossa se vieressäni istuu ja odottaa ruokaa, on se oikein suur syömäri, jos vaan antaa ruokaa. Nyt se nuolee säärtäni; etkös mamma huomaa minua.
Pitää lähteä antamaan pikkuiselle ruokaa.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille.

sigrid46 kirjoitti:

Ihana asia, ettei mamilla ollut mitään vakavampaa, mutta leikkaus tehtiin kuitenkin ja näytepala lähetettiin tutkittavaksi. Nyt on pikkunen vatsakarvat ajeltuna, pitää varmaan laittaa taas huivi vatsan suojaksi, kun tulee kylmät ilmat.
Pikku hiljaa on toivuttu leikkauksen jälki kivuista ja nyt voi jo juosta reippaasti. En voi vielä antaa olla vapaana, kun juoksukin sattui samaan rytäkkään, mutta siinä sekin vaiva meni samalla kerralla.
Olen opettanut antamaan tassua ja muitakin pikku temppuja. Ei mami kuitenkaan ole vielä oma iloinen itsensä, ehkä takana oleva juoksuaikakin vielä masentaa sitä.
Tuossa se vieressäni istuu ja odottaa ruokaa, on se oikein suur syömäri, jos vaan antaa ruokaa. Nyt se nuolee säärtäni; etkös mamma huomaa minua.
Pitää lähteä antamaan pikkuiselle ruokaa.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille.

Lue lisää

Mami on niin iloinen ja terhakas, kun vasta satanut lumi piristää pitkän pimeän jakson jälkeen. Se juoksee pikku pyrähdyksiä ja nuuhkii lumen peittämää maata, työntäen söpöisen kuononsa syvälle lumen uumeniin. Sitten ravistelut, aivastelut ja taas se pinkaisee juoksuun, loikkien pienillä töppösillään.
Tassuilla, pikku tassuillansa, se tanssii ja pyörii, selvästikin iloiten lumen saartamasta maailmasta. Aikaisemmin oli maassa paljon ihania, kertovia tuoksuja, nyt niitä pitää haistella perusteellisemmin, syvemmältä, kuono ja kirsu kostuvat valkoisen, utuisen lumen kiehtovassa sylissä. Pakkasella on nuttu päällä, suojaamassa miltei karvatonta vatsanpohjaa, pikku koirat ovat alttiina talven pakkasilla kylmettymiseltä. Paksu lumi kerros ei aina ole kiva, matala jalkaisen koiran kannalta, etenkin tiineen tai imettävän nartun kannalta. Nisät ovat paleltumis herkät kovalla pakkasella.
Mamilla, vaikka se ei olekaan tiines, on silti nuttu päällänsä talven pakkas ilmoilla. Eikä tuo näytä siitä pahoillaan olevan.

sigrid46 kirjoitti:

Mami on niin iloinen ja terhakas, kun vasta satanut lumi piristää pitkän pimeän jakson jälkeen. Se juoksee pikku pyrähdyksiä ja nuuhkii lumen peittämää maata, työntäen söpöisen kuononsa syvälle lumen uumeniin. Sitten ravistelut, aivastelut ja taas se pinkaisee juoksuun, loikkien pienillä töppösillään.
Tassuilla, pikku tassuillansa, se tanssii ja pyörii, selvästikin iloiten lumen saartamasta maailmasta. Aikaisemmin oli maassa paljon ihania, kertovia tuoksuja, nyt niitä pitää haistella perusteellisemmin, syvemmältä, kuono ja kirsu kostuvat valkoisen, utuisen lumen kiehtovassa sylissä. Pakkasella on nuttu päällä, suojaamassa miltei karvatonta vatsanpohjaa, pikku koirat ovat alttiina talven pakkasilla kylmettymiseltä. Paksu lumi kerros ei aina ole kiva, matala jalkaisen koiran kannalta, etenkin tiineen tai imettävän nartun kannalta. Nisät ovat paleltumis herkät kovalla pakkasella.
Mamilla, vaikka se ei olekaan tiines, on silti nuttu päällänsä talven pakkas ilmoilla. Eikä tuo näytä siitä pahoillaan olevan.

Lue lisää

käytiin mamin kanssa parilla pitkällä lenkillä, mami sai olla vapaanakin ja kieriteltiin tennispalloa lumella. Mami juoksi innokkaana hakemaan ja toi pallon takaisin ylpeänä ja tarmokkaana. Lapset välillä juoksuttavat sitä pulkkamäessä ja mami pinkoi pikku jaloillaan hurjasti kiertäen lasten takaa.
Kyllä se nyt onkin väsynyt, taisin antaa liikaa ruokaa, kun se nyt makailee ihan pitkin pituuttaan, rentona sängyllä.
Valpas silmäys kuitenkin kertoo, kun joku hiukankin liikahtaa, ei mami nuku, koiran unta vaan torkkuu.
Kohta on taas naisten jutut mamilla, siinä onkin taas itsensä hoitamisesta aika puuha, pitää puhtaana ja hyvää huolta siisteydestä, kyllä mami sen taidon osaa, siisti mamma.

sigrid46 kirjoitti:

käytiin mamin kanssa parilla pitkällä lenkillä, mami sai olla vapaanakin ja kieriteltiin tennispalloa lumella. Mami juoksi innokkaana hakemaan ja toi pallon takaisin ylpeänä ja tarmokkaana. Lapset välillä juoksuttavat sitä pulkkamäessä ja mami pinkoi pikku jaloillaan hurjasti kiertäen lasten takaa.
Kyllä se nyt onkin väsynyt, taisin antaa liikaa ruokaa, kun se nyt makailee ihan pitkin pituuttaan, rentona sängyllä.
Valpas silmäys kuitenkin kertoo, kun joku hiukankin liikahtaa, ei mami nuku, koiran unta vaan torkkuu.
Kohta on taas naisten jutut mamilla, siinä onkin taas itsensä hoitamisesta aika puuha, pitää puhtaana ja hyvää huolta siisteydestä, kyllä mami sen taidon osaa, siisti mamma.

Lue lisää

On aika rotupoikien, sellaisesta mami haaveilee, vaan ei taida toteutua sen haikeat haaveet. Olisi kyllä vientiä, mutta emäntä pitää mamin tiukasti valvonnassaan, eikä päästä Won, eikä Don Huaneita lähellekään, jotenkin harmillista, mutta toivottavaa, emännän mielestä.
Mami pieni on väsynyt, ulkoilukin menee hitaasti, kaikki hienot hajut pitää tarkkaan nuuskia, olisko siinä mahdollisen sulhasen jättämät aromit, mami kuittaa tuoksun omalla tavallaan.
Emäntä kuuntelee Kari Tapion haikeeta laulua; Kaipuu, taitaa olla emännälläkin omat haaveensa...

niin, se on tänään, äitienpäivä, sitä se on minulle ja mamillekin. Eka kerta mamille, kun aika katraan ponnisteli maailmaan, mutta onhan minullakin kaksi lasta.
Päivä oli vilkas ja monessa mukana oltiin. Kukkia sain ja muisteltiin lasten syntymää ja eka äitienpäivää, vuosia sitten.
Mami nyt ei ymmärtänyt mitään, mutta mukana hääräsi ja toi palloa leikittäväksi, piti heittää lelua ja mami juoksi hakemaan ja taas heitettiin. Kyllä se jaksoi huomioo kerätä. Ei mikään pökö söpöliini.

on nyt mamin emäntä!
Löytänyt iki ihanan kullan, kaksilahkeisen, farkkupöksyisen, piiiitkän komean uroksen. Mami on hiukan kateellinen, mutta on selvästikin hyväksynyt laumaansa uuden jäsenen.

Ulkona käynnit sujuvat hyvin pikaisesti, tämän uuden uroksen kanssa, ei mami jaarittele puskissa turhan kauan, vaan laittaa tassua toisen eteen ja emännän luokse taaperretaan nopsasti.

Emäntä ja lauman uusi jäsen, ovat ihan rakastuneita toisiinsa, suukottavat ja halailevat ihan yhtenään, mami närkästyy, kun se ei saakaan emännän huomiota, niin paljon kuin aikaisemmin...ja toisekseen..harmittaa, kun on vallannut mamin sänkypaikan, nukkuu siinä muina miehinä. Mami hyppää viereen ja painaa päänsä samalle tyynylle, emännän rakkauden kohteen kanssa. Ja uni vie molemmat mukanaan, emäntä hetken kuuntelee hiljaista hengitystä, molempien rakkaittensa, komean uroksen ja pienen kultaisen mamikoiransa.