Hei!
Meillä on 1800-lukuinen kohtuullisen iso kesäasuntoprojekti jonka seinistä osa on joskus muinoin maalattu kalkkimaalilla. Hirsivälit on tasoitettu jollakin savea muistuttavalla.
Kurkistettuani maalin alle huomasin kosteuden tehneen tuhojaan. Lisäksi pinkopahvien takana oli useita hiirenpesiä ja järjetön määrä hiirenpaskaa. Poltin jo kaikki pahvit mutta miten on, voisiko seinät pestä painepesurilla (leveällä sumulla)ilman tikkuuntumista? Vai onko muita järkeviä työtapoja?
T: Ressu
Kalkkimaalin poistaminen hirsiltä
Kim
14
8498
Vastaukset
- On se iso homma
Talo on kestänyt 1800-luvulta uudelle vuosituhannelle,
mitä nyt kosteus on tehnyt jotain pahvien alla niin, ettet sitä
pahveja poistamatta olisi huomannutkaan.
Nyt ajattelit sitten jatkaa siitä uusilla menetelmillä ja painevedellä.
Savitilkkeet pois ja jotain uutta tilalle. Uretaania? Mineraalivillaa?
Taloparka.- Kim
Hei sinä Nimetön.
Kiitos asiallisesta neuvosta, kaltaisiasi kyllä tarvitaan näillä foorumeilla.
Esitin tietääkseni kysymyksen kalkkimaalin, savitilkkeiden ja jyrsijänjätösten poistamisesta hellävaraisesti painepesurin avulla.
Talo oli menossa polttopuiksi ennenkuin otin sen haltuuni, joten pidän kohtuuttomana syyllistämistäni jonkin restaurointinatsin taholta, varsinkaan ilman minkäänlaisia taustatietoja.
Hyvää viikonloppua myös Teille. - Kartturi
Kim kirjoitti:
Hei sinä Nimetön.
Kiitos asiallisesta neuvosta, kaltaisiasi kyllä tarvitaan näillä foorumeilla.
Esitin tietääkseni kysymyksen kalkkimaalin, savitilkkeiden ja jyrsijänjätösten poistamisesta hellävaraisesti painepesurin avulla.
Talo oli menossa polttopuiksi ennenkuin otin sen haltuuni, joten pidän kohtuuttomana syyllistämistäni jonkin restaurointinatsin taholta, varsinkaan ilman minkäänlaisia taustatietoja.
Hyvää viikonloppua myös Teille.kun peset niinkuin sanoit pienellä paineella peseehän ne puutalojen julkisivuja ennen maalausta painepesureilla. Kätevä ja nopea.
- Kim
Kartturi kirjoitti:
kun peset niinkuin sanoit pienellä paineella peseehän ne puutalojen julkisivuja ennen maalausta painepesureilla. Kätevä ja nopea.
Niin vähän ounastelinkin, kiitos.
Löytyykö lukijoista sitä testanneita? Minkälaisia tuloksia saitte aikaan? - Pehku
Kim kirjoitti:
Niin vähän ounastelinkin, kiitos.
Löytyykö lukijoista sitä testanneita? Minkälaisia tuloksia saitte aikaan?Onko talosi alapohja rossipohja vai multapenkki? Vaikka pesisit pienellä paineella ja leveällä sumulla, on sisään tuleva vesimäärä melkoinen, ja jos vedet valuvat alapohjan täytteisiin, ei siitä hyvä seuraa, vaikka tekisikin kesällä ja tuulettaisi kunnolla. Onko kalkkimaali, savi ym. tiukassa? Jos ei, niin rapsuttelisin ne manuaalisesti pois, harjaisin seinät karkealla harjalla (katuharja tms.) ja sitten pesisin juuriharjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella (vähällä vesimäärällä) hinkaten.
Kalkkimaali voi olla hirressä tosi tiukassa, minullakin uunin kalkkauksesta lentänyt roiskeita hirsille, ja kalkkimaali "palaa" kiinni hirteen ja on ja pysyy...
Kokeile pieneen alaan ensin, ja mieti sitten miten etenet. Veden kanssa lutraaminen on sisätiloissa aina arveluttavaa, onko saatava aikasäästö alapohjan eristeiden kastumisen väärti? Jos tuvassa multapenkkiperusta, ei vesi tee niin pahaa tuhoa, mutta kyllä se mullat kastelee, ja mm. alin hirsikerta pysyy siellä eeristeissä märkänä pitkään... - Kim
Pehku kirjoitti:
Onko talosi alapohja rossipohja vai multapenkki? Vaikka pesisit pienellä paineella ja leveällä sumulla, on sisään tuleva vesimäärä melkoinen, ja jos vedet valuvat alapohjan täytteisiin, ei siitä hyvä seuraa, vaikka tekisikin kesällä ja tuulettaisi kunnolla. Onko kalkkimaali, savi ym. tiukassa? Jos ei, niin rapsuttelisin ne manuaalisesti pois, harjaisin seinät karkealla harjalla (katuharja tms.) ja sitten pesisin juuriharjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella (vähällä vesimäärällä) hinkaten.
Kalkkimaali voi olla hirressä tosi tiukassa, minullakin uunin kalkkauksesta lentänyt roiskeita hirsille, ja kalkkimaali "palaa" kiinni hirteen ja on ja pysyy...
Kokeile pieneen alaan ensin, ja mieti sitten miten etenet. Veden kanssa lutraaminen on sisätiloissa aina arveluttavaa, onko saatava aikasäästö alapohjan eristeiden kastumisen väärti? Jos tuvassa multapenkkiperusta, ei vesi tee niin pahaa tuhoa, mutta kyllä se mullat kastelee, ja mm. alin hirsikerta pysyy siellä eeristeissä märkänä pitkään...Kiitos neuvoistasi.
Kyseessä on multapenkkinen talo. Lattiat ovat aivan läpimädät joten ne joutuu tekemään uudelleen joka tapauksessa. Juuri sillä ajattelinkin ettei veden kanssa tarvitsisi olla niin varovainen. Mutta kokeilen neuvojesi mukaan vielä käsipelillä että tuleeko siitä mitään.
Talon kiviperustuskin (alkuperäisestikin mallia matala) on painunut aika lailla, sitä pitää nostaa alimpien hirsikertojen kengityksen ohessa. - Pehku
Kim kirjoitti:
Kiitos neuvoistasi.
Kyseessä on multapenkkinen talo. Lattiat ovat aivan läpimädät joten ne joutuu tekemään uudelleen joka tapauksessa. Juuri sillä ajattelinkin ettei veden kanssa tarvitsisi olla niin varovainen. Mutta kokeilen neuvojesi mukaan vielä käsipelillä että tuleeko siitä mitään.
Talon kiviperustuskin (alkuperäisestikin mallia matala) on painunut aika lailla, sitä pitää nostaa alimpien hirsikertojen kengityksen ohessa.Jos multapenkki mädättänyt alapohjan rakenteet, voisi ne purkaa ensin pois, pestä seinät sitten, antaa kuivaa kunnolla läpivedolla ja sitten aloittaa alimpien hirsien kengittäminen. Pesuria koetellessa kannattaa varoa hirsien tilkkeitä, voivat lähteä pois jos esim. avovaraus.
Aiotteko korjata multapenkin, vai muuttaa esim. rossipohjaksi? Meilläkin tuvassa multapenkki, mutta ehjä, kun rakennuspaikka kuiva hiekkamäki, ja perustus korkea. Jos aiotte pelastaa multapenkin, kannattaa ottaa yhteyttä esim. rakennuskonservaattoriin, joka neuvoisi multapenkin korjauksesta, tutkisi talon ulkoiset olosuhteet, maaperän kosteuden ym. asiat. Itsekin voi niitä tutkia ja tehdä suunnitelmia, niin minäkin tein, mutta "oikoluetin" suunnitelmani konservaattorilla, mm. maakuntaliittojen korjausarkkitehtien palvelut ilmaisia.
Myönnän olevani 75% puritaani, kun vanhan korjauksesta on kyse, mutta aina tulee käyttää järkeä suunniteltaessa korjaustoimenpiteitä. Mutta usein vain käy niin, että uusi nopea ja helpompi keino voi johtaa johonkin toiseen ei niin mieluisaan yllätykseen... Siksi monessa kohdassa olen valinnut sen vanhan hankalamman ja hitaamman, mutta ainakin kokemuksen varmaksi osoittaman tien. - Kim
Pehku kirjoitti:
Jos multapenkki mädättänyt alapohjan rakenteet, voisi ne purkaa ensin pois, pestä seinät sitten, antaa kuivaa kunnolla läpivedolla ja sitten aloittaa alimpien hirsien kengittäminen. Pesuria koetellessa kannattaa varoa hirsien tilkkeitä, voivat lähteä pois jos esim. avovaraus.
Aiotteko korjata multapenkin, vai muuttaa esim. rossipohjaksi? Meilläkin tuvassa multapenkki, mutta ehjä, kun rakennuspaikka kuiva hiekkamäki, ja perustus korkea. Jos aiotte pelastaa multapenkin, kannattaa ottaa yhteyttä esim. rakennuskonservaattoriin, joka neuvoisi multapenkin korjauksesta, tutkisi talon ulkoiset olosuhteet, maaperän kosteuden ym. asiat. Itsekin voi niitä tutkia ja tehdä suunnitelmia, niin minäkin tein, mutta "oikoluetin" suunnitelmani konservaattorilla, mm. maakuntaliittojen korjausarkkitehtien palvelut ilmaisia.
Myönnän olevani 75% puritaani, kun vanhan korjauksesta on kyse, mutta aina tulee käyttää järkeä suunniteltaessa korjaustoimenpiteitä. Mutta usein vain käy niin, että uusi nopea ja helpompi keino voi johtaa johonkin toiseen ei niin mieluisaan yllätykseen... Siksi monessa kohdassa olen valinnut sen vanhan hankalamman ja hitaamman, mutta ainakin kokemuksen varmaksi osoittaman tien.Hyviä neuvoja nämäkin, kiitos sinulle.
Päätöstä pohjasta ei ole vielä tehty. Katsotaan ensin kaikki mahdollisuudet läpi ja harkitaan asiaa.
- Kim
Pointtinahan oli siis löytää hellävarainen, mutta silti tehokas keino hirsien puhdistamiseen.
Talomme on seissyt kylmillään 30-40 vuotta, kalkkimaalit ja savirappaukset ovat jo osittain poistaneet itsensä seiniltä. Lattiat ovat läpimädät joten maasta nouseva kosteus on tehnyt tuhojaan talon sisälläkin.
Vaikka se ei muille kuulukaan niin voin jertoa että aikomuksena ei ole käyttää hirsitaloon "kuulumattomia" materiaaleja, ei tilkitsemiseen tai muuallekaan. Kaikki seinät kuitenkin jäävät suunnitelmien mukaan hirsipinnalle, sekä ulkoa että sisältä, joten loputkin maalit ja rappaukset poistetaan. Seinäpinta-alaa on kuitenkin runsaasti, joten juuriharjalla hinkkaaminen ei kiinnosta jos muuta hyväksi todettuja tapoja on tarjolla.
Järjellä ajattelu on tietääkseni vanhankin kayttöönotossa ja kunnostamisessa sallittu vaikka innokkaimmat vouhottajat ovatkin kaikkea koneellista työskentelyä vastaan.- Wille
järkeä saa korjausrakentamisessakin käyttää,liika oikeaoppisuus saattaa aiheuttaa ongelmia.Kyllähän hiirenpesät ja jätökset ovat jo terveys riski,pois ne on siivottava.Eikä kaikki vanha ole automaattisesti hyvää ja uusi huonoa,uusistakin materiaaleista ja menetelmistä on apua korjausrakentamisessa.Ei tuo multipenkkikään mikään erinomanen ole,moni talo on lahonnut pilalle sen ansiosta.Hienoa,että pelastatte vanhan talon,niitä ei enää Suomessa ole liikaa.
- Jussi P.
Onko kyseessä kalkkimaali, jossa ei ole mukana kiviainesta vai kalkkirappaus?
Itseasiassa monasti kyseessä on savilaasti, joka on sävytetty liidulla.
Kokeile ensin teräsharjalla kuivana, sitten vasta märkänä.
Hirsien välissä on käytetty esim. lehmän lantaa/olkia tai sahanpurua/ruisvelliä.- Kim
Mielestäni kysessä on kalkkimaali (jota on myös käytetty sisäkatossa). Se rappaus näyttäisi värinsä ja koostumuksensa puolesta olevan savea. Rappaus lähtee aika helposti pois, mutta maalin kanssa onkin aivan eri homma.
Hirsien välissä on mm. sahanpurua, olkia ja homeisia lumppuja.
Eikö teräsharja riko hirren pintaa?
Kiitos neuvoistasi, Jusso P. - Jussi P.
Kim kirjoitti:
Mielestäni kysessä on kalkkimaali (jota on myös käytetty sisäkatossa). Se rappaus näyttäisi värinsä ja koostumuksensa puolesta olevan savea. Rappaus lähtee aika helposti pois, mutta maalin kanssa onkin aivan eri homma.
Hirsien välissä on mm. sahanpurua, olkia ja homeisia lumppuja.
Eikö teräsharja riko hirren pintaa?
Kiitos neuvoistasi, Jusso P.Vanhoissa taloissa (ainakin Länsi-Suomessa), huoneiden katot on tyypillisesti maalattu liimamaalilla. Liimamaali liukenee helposti lämpimään veteen, joten pesusienellä liotustakin kannattaa kokeilla.
Teräsharjoja on eri kovuutta, kannattaa ensin yrittää hienokarvaisella messinkiharjalla ja edetä tarpeen mukaan kovempiin harjoihin. Harjaa aina syiden mukaan, niin ei tule rumia jälkiä.
- talossa
löytyi hirsiseinää ja halusin sen säästää. Oli myöskin maalattu jollakin vastaavalla kalkkimaalilla, niin kuin sinulla. Poistin sen porakoneeseen laitetulla teräsharjalla. Mielestäni jälki oli hyvä ja sai kaiken hyvin pois. Ainut huono puoli oli se, että pölyn määrä oli aivan valtava. Hengityssuojaimen käyttöä suosittelen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät
Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain617520Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava
valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak1232946- 1421776
Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous
saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha651659Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi
Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim1151468Miten voit olla niin tyhmä
että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle1691419- 1311163
- 77863
Kyriake=Kirkko
Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko47812- 52755