Haluaisin kuulla kokemuksia siitä, miten lapsenne ovat selviytyneet erosta? Miten ovat kokeneet eron hetken ja miten siitä on selvitty? Mitä pitkäaikaisvaikutuksia erolla on ollut lapsiin? Miten he kokevat perhe-elämän toisen vanhemman lähdettyä?
Lapset ja ero
Eroa harkitseva
50
4361
Vastaukset
- tyttö voi paljon
paremmin kuin koko onnettoman avioliittomme aikana. Nyt hänellä on kaksi melkein (...) täyspäistä vanhempaa erikseen siinä missä ennen oli kaksi onnetonta yhdessä tapellen.
- törkeintä
Lähes jokaisessa avioerossa lapsia käytetään välikappaleina vaikuttamaan vastapuoleen.Jos aikuiset eivät toimisi niin,lapset selviäisivät erosta paremmin.
Kamalaa katseltavaa ja kuunneltavaa,kuinka vanhemmat manipuloivat kieroillen lapsia toista vanhempaansa vastaan.Useimmiten se tapahtuu niin ovelasti,ettei ulkopuolinen havaitse sitä.
Todella julmaa aikuisilta ihmisiltä! - eräs äiti
Ehkä kannattaisi kysyä lapsilta. Vanhemmat usein luulevat tietävänsä lasten kokemukset ja mielipiteet. Mutta lapsi saattaa ulospäin vaikuttaa normaalilta vaikka päässä pyörii mitä kummallisempia asioita.
Minä kuulin lasteni mielipiteen vasta vuosia eron jälkeen, kun olivat muuttaneet pois kotoa. En saanut suuria kiitoksia tai ymmärtämystä osakseni. Vaikka asuivat luonani eikä muttaneet isälle vaikka sekin mahdollisuus oli. En olisi halunnut heitä isälle, koska isällä oli jo uusi nainen. Niin myös lapset ilmoittivat kun kysyttiin. Myöhemmin kertoivat että eivät uskaltaneet olla eri mieltä äidin kanssa, vaikka kehotin heitä kertomaan rehellisesti oman mielipiteensä.
Erotkaa ihmiset jos yhteiselämästä ei tule mitään, mutta älkää käyttäkö lapsia välikätenä toisianne vastaan taistellessa. - mies_vm56
viime syksynä erotessa jo teini-ikäinen ja pystyi asian nähdäkseni hyvin käsittelemään. Olihan se hänellekkin jonkinlainen helpotuskin kun ei enään tarvi yrittää keskittyä koulutöihinsä siinä ahdistavassa, kireässä ilmapiirissä.
Onko se oltava aina niin, että toinen vanhempi lähtee. Me asumme aika lähekkäin ja lapsi asuu viikot minun luonani ja viikonloput äitinsä luona, hänellä on kaksi kotia.
Näin kukaan ei joudu kärsimään perheen hajoamisesta toisia enempää. Ja tuntuu toimivan hyvin näin. Olosuhteisiin nähden kaikki ovat tyytyväisiä.- siinä
Alkuperäinen koti jätettiin lasten pysyväksi asuinsijaksi eron jälkeen.Vanhemmat asuivat vuoroin lastensa luona viikon-pari kerrallaan.
En muista oliko toinen asunto sama minne vanhemmat vuorollaan menivät siksi aikaa asumaan.
Idea on siinä,parisuhde meni rikki,mutta lasten elämä jatkui ehjänä.
Lapset saivat jatkaa elämää tutussa ympäristössä,josta vanhemmat olivat vuoroon poissa.
Nyt olisi kiva kuulla tarinasta jälkipuinti heiltä itseltään ja saada vastauksia moneen kysymykseen.
Ensimmäisenä tuli ajatus,että jos on mahdollisuus tuohon,niin varmasta ihanteellisin ratkaisu lapsille.
Ne vanhemmat joille lasten hyvinvointi on tärkein avioerotilanteessa ovat hyvin pieni vähemmistö.Valitettavasti aikuisissa pääsee piru irti avioerotilanteessa,siinä alkaa itsekeskeinen vaihe,jossa oma minä nostetaan tärkeimmäksi jopa lasten hyvinvoinnin kustannuksella. - Båbbå
siinä kirjoitti:
Alkuperäinen koti jätettiin lasten pysyväksi asuinsijaksi eron jälkeen.Vanhemmat asuivat vuoroin lastensa luona viikon-pari kerrallaan.
En muista oliko toinen asunto sama minne vanhemmat vuorollaan menivät siksi aikaa asumaan.
Idea on siinä,parisuhde meni rikki,mutta lasten elämä jatkui ehjänä.
Lapset saivat jatkaa elämää tutussa ympäristössä,josta vanhemmat olivat vuoroon poissa.
Nyt olisi kiva kuulla tarinasta jälkipuinti heiltä itseltään ja saada vastauksia moneen kysymykseen.
Ensimmäisenä tuli ajatus,että jos on mahdollisuus tuohon,niin varmasta ihanteellisin ratkaisu lapsille.
Ne vanhemmat joille lasten hyvinvointi on tärkein avioerotilanteessa ovat hyvin pieni vähemmistö.Valitettavasti aikuisissa pääsee piru irti avioerotilanteessa,siinä alkaa itsekeskeinen vaihe,jossa oma minä nostetaan tärkeimmäksi jopa lasten hyvinvoinnin kustannuksella.Vanhemmat eroavat ja lapsilta rikotaan kertaheitolla kaikki turvallisuus ympäriltä.Lapset ovat syyttömiä avioeroihin ja joutuvat kärsimään eniten.
- äiti,eronnut,jne
siinä kirjoitti:
Alkuperäinen koti jätettiin lasten pysyväksi asuinsijaksi eron jälkeen.Vanhemmat asuivat vuoroin lastensa luona viikon-pari kerrallaan.
En muista oliko toinen asunto sama minne vanhemmat vuorollaan menivät siksi aikaa asumaan.
Idea on siinä,parisuhde meni rikki,mutta lasten elämä jatkui ehjänä.
Lapset saivat jatkaa elämää tutussa ympäristössä,josta vanhemmat olivat vuoroon poissa.
Nyt olisi kiva kuulla tarinasta jälkipuinti heiltä itseltään ja saada vastauksia moneen kysymykseen.
Ensimmäisenä tuli ajatus,että jos on mahdollisuus tuohon,niin varmasta ihanteellisin ratkaisu lapsille.
Ne vanhemmat joille lasten hyvinvointi on tärkein avioerotilanteessa ovat hyvin pieni vähemmistö.Valitettavasti aikuisissa pääsee piru irti avioerotilanteessa,siinä alkaa itsekeskeinen vaihe,jossa oma minä nostetaan tärkeimmäksi jopa lasten hyvinvoinnin kustannuksella.Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
- mieluummin lasten
äiti,eronnut,jne kirjoitti:
Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
navan ympärillä kuin itsekkäisten aikuisten..
Ei ihme, että lasten henkistä pahoinvointia on niin paljon ja yhä lisii..samassa suhteessa kuin ovat avio-ja avoerot kasvaneet..lapsissa on kaikkien tulevaisuus ja heidän hyvinvointinsa on oltava etusijalla ja taattava..ymmärrän huume, väkivalta, alkoholismi ym aiheuttamat erot..lapsen "napa" on se tärkein! Lapset ovat puolustuskyvyttömiä ja on sentään nähty vaiva heidät hankkiakin, joten on nähtävä vastuukin.. - mies_vm56
äiti,eronnut,jne kirjoitti:
Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
Lasten henkisen hyvinvoinnin pitää olla etusijalla, jos ei ole, on parempi olla tekemättä lapsia.
- Taavetti
mies_vm56 kirjoitti:
Lasten henkisen hyvinvoinnin pitää olla etusijalla, jos ei ole, on parempi olla tekemättä lapsia.
Niinhän se on, että jollei pysty ajattelemaan aina vain lasten parasta niin lapsia ei pidä tehdä.
- - Oikeasti: kuka muka osaa nähdä tulevaisuuteen? Ei kukaan.
Miksi sitten eroatte jos muka ajattelette lasten parasta?
- - Oikeasti: Koska kuitenkin olette itsekkäitä ettekä pysty toimimaan sanojenne mukaisesti. Tai ette ole koskaan eronnut. Tai teillä ei ole lapsia. Tai maailmankuvanne on hämärtynyt.
Ja IHAN oikeasti: aikuisten pitää turvata lasten paras niissä olosuhteissa joissa eletään. - Ihmettelen vaan
äiti,eronnut,jne kirjoitti:
Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
Sinun elämäsi voi olla jo eletty, mutta lapsilla on elämä vielä edessä!
Heidän varaan rakentuu tulevaisuutemme.
Olet kovin lyhytnäköinen. - mies_vm56
Taavetti kirjoitti:
Niinhän se on, että jollei pysty ajattelemaan aina vain lasten parasta niin lapsia ei pidä tehdä.
- - Oikeasti: kuka muka osaa nähdä tulevaisuuteen? Ei kukaan.
Miksi sitten eroatte jos muka ajattelette lasten parasta?
- - Oikeasti: Koska kuitenkin olette itsekkäitä ettekä pysty toimimaan sanojenne mukaisesti. Tai ette ole koskaan eronnut. Tai teillä ei ole lapsia. Tai maailmankuvanne on hämärtynyt.
Ja IHAN oikeasti: aikuisten pitää turvata lasten paras niissä olosuhteissa joissa eletään.tarvitse nähdäkkään, kuten itsekkin sanoit, lasten paras turvattava niissä olosuhteissa, joissa eletään. Mutta ne olosuhteet olisi pyrittävä säilyttämään mahdollisimman hyvinä.
Moni avioero olisi vältettävissä, jos olisi halua tehdä jotain asian hyväksi ja tingittäisiin hieman omista tarpeista.
Eroon tarvitaan aina kaksi, itse en olisi halunnutkaan erota vaan korjata suhdetta. - *saunantaa*
äiti,eronnut,jne kirjoitti:
Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
paraskin äiti, ei ihme,että Suomi on pullollaan omaan napaansa tukehtuvia eronneita naisia, jotka jättävät lapsensa, koska oma ja vain oma "selviytyminen" on lapsia tärkeämpää. RAUKKA!!!!
- walvoja
*saunantaa* kirjoitti:
paraskin äiti, ei ihme,että Suomi on pullollaan omaan napaansa tukehtuvia eronneita naisia, jotka jättävät lapsensa, koska oma ja vain oma "selviytyminen" on lapsia tärkeämpää. RAUKKA!!!!
asiantuntijaneuvoja lapselta ? :-D
missä sinun äiti on? ei taida tietää missä lapsi parka aikaasi kulutat: internetissä aikuisten palstoilla. - Taavetti
mies_vm56 kirjoitti:
tarvitse nähdäkkään, kuten itsekkin sanoit, lasten paras turvattava niissä olosuhteissa, joissa eletään. Mutta ne olosuhteet olisi pyrittävä säilyttämään mahdollisimman hyvinä.
Moni avioero olisi vältettävissä, jos olisi halua tehdä jotain asian hyväksi ja tingittäisiin hieman omista tarpeista.
Eroon tarvitaan aina kaksi, itse en olisi halunnutkaan erota vaan korjata suhdetta.On epätoivoista paeta toisen selän taa "minä olisin halunnut, mutta toinen ei...". En muutes kommentissani tarkoittanut juuri Sinua, vaan joitakuita muita jotka ovat Tietävinään mikä on oikein. Antavat neuvoja, vaikka ei taida olla omakohtaista kokemusta muusta kuin netin keskustelupalstoista. Vasta kun on kokenut huonon eron voi jo sanoa jotain. Kun on taistellut tuulimyllyjä vastaan. Hyvän eron jälkeen on lapsellista pullistella olevansa muita parempi. Ihminen on ihminen eikä sille tosiasialle tarvitse mitään voidakaan.
- mies_vm56
Taavetti kirjoitti:
On epätoivoista paeta toisen selän taa "minä olisin halunnut, mutta toinen ei...". En muutes kommentissani tarkoittanut juuri Sinua, vaan joitakuita muita jotka ovat Tietävinään mikä on oikein. Antavat neuvoja, vaikka ei taida olla omakohtaista kokemusta muusta kuin netin keskustelupalstoista. Vasta kun on kokenut huonon eron voi jo sanoa jotain. Kun on taistellut tuulimyllyjä vastaan. Hyvän eron jälkeen on lapsellista pullistella olevansa muita parempi. Ihminen on ihminen eikä sille tosiasialle tarvitse mitään voidakaan.
selän taakse pakenemista se on, jos sanon, etten olisi halunnut erota mutta toinen halusi. Kun se kerran on totuus.
- Taavetti
mies_vm56 kirjoitti:
selän taakse pakenemista se on, jos sanon, etten olisi halunnut erota mutta toinen halusi. Kun se kerran on totuus.
Sitä että kun yhdessä on naimisiin menty, niin minusta silloin asiat on "me". Olkoon "syy" kummassa tahansa niin on korrektia sanoa että "me emme halunneet jatkaa". Vaikka kumpikin osapuoli tietäisi miten asia on, mutta olen vähän vanhankantainen siinä että tietty kunnioitus toista kohtaan voidaan säilyttää. Ei siinä pahaa ole jos sanoo suoraan, ja jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo.
- mies_vm56
Taavetti kirjoitti:
Sitä että kun yhdessä on naimisiin menty, niin minusta silloin asiat on "me". Olkoon "syy" kummassa tahansa niin on korrektia sanoa että "me emme halunneet jatkaa". Vaikka kumpikin osapuoli tietäisi miten asia on, mutta olen vähän vanhankantainen siinä että tietty kunnioitus toista kohtaan voidaan säilyttää. Ei siinä pahaa ole jos sanoo suoraan, ja jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo.
keskustella asioista täällä ja elävässä elämässä.
En minäkään tuttaville tai sukulaisille sano, että minä en olisi halunnut erota, että vaimon syytä se oli, en todellakaan. - Taavetti
mies_vm56 kirjoitti:
keskustella asioista täällä ja elävässä elämässä.
En minäkään tuttaville tai sukulaisille sano, että minä en olisi halunnut erota, että vaimon syytä se oli, en todellakaan.Minä taas en voisi sen kummemmin nimettömänä enkä nimellisenä mustamaalata entistä puolisoa. Meidän avioliitto ja meidän ero on meidän asia. Me ollaan ihmiset niin erilaisia.
Vaikka siitä ei haittaa olisi koska eihän minun nimimerkkini koskaan saa "kasvoja", mutta silti tuntuisi siltä että petän toisen luottamuksen. Luotan omalta osaltani siihen ettei entinen puolisoni ruodi meidän asioita muiden kuin minun kanssani. Se meissä ainakin oli yhteistä, monet arvot. - ex:t
walvoja kirjoitti:
asiantuntijaneuvoja lapselta ? :-D
missä sinun äiti on? ei taida tietää missä lapsi parka aikaasi kulutat: internetissä aikuisten palstoilla.se kattila aikoja sitten, ex hävis imemään uudelta uhriltaan kaiken, mulle jäi onneksi edes lapset, se koittaa selviytyä ilman lapsiaan, jo vuoden pärjännyt aika hyvin, ei paljoo lapset paina sen mielessä, eli hyvää elämää....
toivoo: lapset ja heidän isä - utelen
äiti,eronnut,jne kirjoitti:
Voi herraisä, että maailma pyörii lasten navan ympärillä.
vai muuten vaan tullut?
- hiekkalaatikolla tilaa
olemukseltaan kovemmaksi, sulkeutuneemmaksi, ulkonäöltään huomiota herättäväksi, kova meikkaus ja vaatelook erikoiseksi, näin he purkavat pahaa oloaan ulospäin.(tyttäreni)
Olen yh-isä, lisäksi pojalleni on tullut hälläväli asenne kaikkeen, opiskeluunkin, ei saa kunnolla kiinni mistään, ilmeisesti masentaa, onneksi on tyttökaveri tukena.
Välit toiseen osapuoleen lapsillani ovat kylmän etäiset, johtunee ex:n miesystävästä, jonka suhtautuminen lapsiini on niin ja näin, ei ole kertonut selvää kantaansa, pitänyt poissaolevan asenteen.
Yhdessä teemme monenmoisia asioita, mutta ilmiselvästi vältämme niitä, mitä perheen kanssa aikaisemmin yhdessä harrastimme mm.laskettelu, matkustaminen, mökkillä olo jne. ne ovat ilmeisen koskettavia paikkoja ja tilanteita meille kaikille... Voin sanoa että eivät ne lapset ole teflonista tehtyjä..meillä kävi niin että kriisin keskellä vaimo löysi toisen ja varmasti kuvitteli että kun minä katoan niin kaikki muuttuu paremmaksi?? no mitä on tapahtunut lapset on yhä enenemässä määrin minun luonani koska äiti ei puhu ja hellittele niinkuin ennen ja kun minä olin perheessä se kuka teki ne normaalit päivä hommat eli mm: safkat muksuille niin nyt pennut tulevat mun luokse syömään joka ilta ..no ei se minua haittaa minunhan lapsia ne ovat ja rakkaita jotenkin vaan ihmettelen kun maksan kuitenkin elarit jouhevasti.. no lapsen etu on kuitenkin tärkein. "exä sanoi että olen kääntänyt vanhemman pennun näkemyksen sillälailla että minä olen pyhimys ja hän täys paska..no sellaista en todellakaan ole tehnyt mutta olin tietysti epätoivoinen kun koko skeida kaatui päälleni niin itkin ja olin veto veks lasten edessä koska olin täysin loppu..niin sanoin että isi kaipaa äitiä ja on surullinen siitä mitä tapahtui mutta äiti rakastaa teitä kuitenkin joka tapauksessa.. noh nyt on tilanne se että muksut on minun luonani melkein joka ilta=) ja se sopii minulle oikein hyvin koskapa minun pentujani ne ovat myös.. lapset oireilee kuitenkin, mutta nyt on kiva että lapset kuitenkin pääsevät minun luokseni milloin haluavat=)
- erosta 3 vuotta
Meillä ainakin elämä on parempaa kun ei lasten tarvitse riitoja kuunnella..
välit molempiin vanhempiin kunnossa..
Tämä ei ole minun mielipide - vaan olen tästä lasten kanssa jutellut.
Mieluummin vuoroon vanhemmilla, kuin 2 tappelevaa vanhempaa ja tulehtunut ilmapiiri... - NightRider
Uunituore tutkimus kertoo, että lapset kärsivät erosta enemmän, kuin huonosta liitosta.
Täällä lähes jokainen väittää muuta. Tämä onkin yksisilmäinen foorumi, jonka "neuvoille" ei juurikaan kannata panna painoa.
Lapsille on todellakin tärkeää, että heillä on koti ja molemmat vanhemmat.
Jos todella välittää lapsistaan, koettaa pitää suhteestaan edes jonkinmoista huolta, sillä mikään korvike ei koskaan voi korvata omaa vanhempaa.
Lapselle on kärsimys, jos toinen vanhemmista ei asu kotona, vaikka tapaisi miten usein.- ja lapset
eivät kärsi normaalista riitelystä/sanaharkasta niin kuin luullaan. Tuleehan riitelyä vanhempien ja lastenkin välille vähän väliä -useimmiten. Riidelkää, mutta sopikaa lasten nähden, niin siitä lapset saavat esimerkin, että riitely ei erota ja riitelyä seuraa sopiminen ja sovussa eläminen. Ehjä perhe on paras "kasvatusalusta" lapselle. Hyvää ja helppoa eroa ei ole lasten kannalta olemassa.
- ent lapsi
ja lapset kirjoitti:
eivät kärsi normaalista riitelystä/sanaharkasta niin kuin luullaan. Tuleehan riitelyä vanhempien ja lastenkin välille vähän väliä -useimmiten. Riidelkää, mutta sopikaa lasten nähden, niin siitä lapset saavat esimerkin, että riitely ei erota ja riitelyä seuraa sopiminen ja sovussa eläminen. Ehjä perhe on paras "kasvatusalusta" lapselle. Hyvää ja helppoa eroa ei ole lasten kannalta olemassa.
Riitelyjä on monenlaisia. Tavanomaiset nahistelut eivät kai ole riitoja, ja sitten on riitoja jotka yltyvät tavaroiden paiskomiseksi, toisen haukkumiseksi, uhkailuksi, sivistymättömäksi käyttäytymiseksi.
Omassa lapsuudessani kuuntelin aivan riittävästi vanhempieni ns. riitelyä. Lähdin riitojen aikana usein pois kotoa, joko kavereille tai mummolle. Menin takaisin tosi myöhään ja joskus vasta seuraavana aamuna. Läksyt jäi tekemättä, koulu kärsi. Kavereille en kehdannut kertoa, menin heille vain käymään, mutta yöt olin mummolla.
Kaikki riidat tuntui minusta tosi pahalle. Pelotti. Isä haukkui äitiä ja äiti isää. Kumpikin oli minulle ihan vieraita ihmisiä riidellessään. Äiti uhkaili erolla ja sitten kun minulle selvisi mitä ero tarkoittaa aloin toivoa että vanhempani eroavat. Murrosiässä uskalsin puuttua heidän riitoihin huutamalla väliin että EROTKAA JOS ETTE SIEDÄ TOISIANNE! Lopulta ne erosivat, jäin äidille mutta olin paljon isänkin luona koska asuttiin aika pienessä kaupungissa lähekkäin.
Kävin ysin ja kymppiluokan tosi tarkkaan että pääsin lukioon, ja siellä vasta aloitin opiskelut. Mutta koko lapsuus oli jotenkin pilalla vanhempieni takia. Tulen kyllä hyvin toimeen kummankin kanssa, mutta teen vieläkin kaikkeni pitääkseni heidät erillään. Vaikka tuskin he enää sillä tavalla riitelisivät. Nyt aikuisena ymmärrän ihmissuhteita paremmin ja olenkin miettinyt mikä heidät ajoi yhteen ja sitten niin erilleen. En halua kysyä heiltä, koska en ehkä haluakaan kuulla totuutta. Ainakaan vielä. Mutta mulle on turha tulla sanomaan että olisi ollut parempi jos eivät olisi eronneet. Ja tämä on vain minun kokemukseni. - ..mustavalkoista
"sillä mikään korvike ei koskaan voi korvata omaa vanhempaa"
Niin kuin kumpikaan vanhemmista mihinkään häviäisi - välttämättä. On tietenkin sellaisiakin eroja, mutta aika paljon myös toisenlaisia.
Minun ex-mieheni ainakin on nykyisin lasten kanssa enemmän kuin ennen eroa. Ei voi olla huono asia. Lapsilla on edelleen koti ja molemmat vanhemmat - tämä on myös heidän oma näkemyksensä asiasta.
- esimerkkejä
1.eristäytyi muusta lapsijoukosta,nyhjäsi yksinään nurkissa ja joutui opettajan silmätikuksi.alkoi näpistelemään ja tekemään muita pahojaan.tunsi olevansa yksin maailmassa,ilman ainuttakaan tukijaa.
2.alkoi syöpöttelyn ja turposi turpoamistaan,tämäkin lapsi jäi ulkopuoliseksi.
3.yli 10,mutta erosta alkoi yö-kastelu,häpeä vanhempien erosta.
4.sisarukset jotka häpesivät eroa ja sopivat keskenään etteivät kerro kenellekään.
5.alkkiksen lapsi oli helpottunut muutosta,elämä muuttui hyväksi.ei enää häpeää alkkisvanhemmasta. voi nykyään tuoda ystäviään kotiin ja elää vapautuneesti.ei tuntenut yksinäisyyttä eikä häpeää enää.
6.häpesi ja inhosi uutta tulokasta joka ilmestyi samalla oven avauksella oman isän lähtiessä,äidistäkin tuli inhon kohde.
7.jatkuvien turvakotiyöpymisten jälkeen pelot ja möröt kaikkosivat,nopea toipuminen eron jälkeen.
Lasten suurin pelko on vanhempien ero.Erotilanteessa aikuisella ei ole omien huoltensa keskellä aikaa huomioida lasta.Lapsi jää ulkopuolelle tuntien syyllisyyttä ja pelottavaa yksinäisyyttä.Epävarmuus huomisesta aiheuttaa lapsessa sisäisen pakokauhun,se taas purkautuu käytöshäiriöinä.
Lapsi unohtuu erotilanteessa,lapseen kohdistetaan kiukkua ja ärtymystä.
Lasten tukeminen ja hyvinvointi on tärkein asia erotilanteessa.
Lapsia ei saa jättää yksin.- ei-niin-tekohurskas
Viimeinen lauseesi pitää paikkansa. Muutoin on turhaa näsäviisastelua väittää että jokaisen lapsen on parempi jos vanhemmat eivät eroa.
Joko et ole kokenut mitään, tai olet kokenut ainoastaan hyvän perheen. Joka tapauksessa ilmeisesti kokemuspiiriisi ei kuulu sitä vaihtoehtoa kun lapsen olosuhteet parantuvat vanhempien erotessa ja lapsi silti otetaan huomioon ja lapselle kerrotaan asioista ja vastataan kun kysytään.
Voisin omista kokemuksistani väittää että olisi jokaisen lapsen paras jos kaikki vanhemmat eroaisivat.
Mitään varsinaista motiivia en kyllä väitteillesi keksi. - ei saa
jättää yksin, tämä on ihan totta. Kuitenkin vanhempien jatkuvasti riidellessä lapset jäävät efektiivisesti täysin yksin, kun vanhemmilla ei ole henkisiä voimavaroja kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Omien vanhempieni riidellessä jouduin kasvattamaan itse itseni, ja siinä sivussa vielä pikkuveljeni. Pikkuveli sai tukea myös kavereidensa vanhemmista, itse en uskaltanut olla pois kotoa siltä varalta, että jotain määrittelemätöntä kamalaa tapahtuu.
Monesti avioerotilanteessa muistutetaan vanhempia siitä, että lapsia ei saa asettaa vanhempien väliin. Entäs aviotilanteessa? Olen nyt yli kolmekymmentä vuotta istunut välittäjän, viestipojan, diplomaatin pallilla vanhempieni riidellessä. Olen suositellut eroa ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten, mutta ne ovat ilmeisesti mieluiten onnettomia yhdessä kuin erikseen. Tämä kuvio on ihan sairas ja aiheuttaa oman kokemukseni mukaan henkisiä kärsimyksiä nimenomaan lapsille. - eivät väitteitä
ei-niin-tekohurskas kirjoitti:
Viimeinen lauseesi pitää paikkansa. Muutoin on turhaa näsäviisastelua väittää että jokaisen lapsen on parempi jos vanhemmat eivät eroa.
Joko et ole kokenut mitään, tai olet kokenut ainoastaan hyvän perheen. Joka tapauksessa ilmeisesti kokemuspiiriisi ei kuulu sitä vaihtoehtoa kun lapsen olosuhteet parantuvat vanhempien erotessa ja lapsi silti otetaan huomioon ja lapselle kerrotaan asioista ja vastataan kun kysytään.
Voisin omista kokemuksistani väittää että olisi jokaisen lapsen paras jos kaikki vanhemmat eroaisivat.
Mitään varsinaista motiivia en kyllä väitteillesi keksi.Kerroin esimerkkejä sivusta seuranneena,esimerkit olivat aitoja ja oikeasti tapahtuneita.
- ....
eivät väitteitä kirjoitti:
Kerroin esimerkkejä sivusta seuranneena,esimerkit olivat aitoja ja oikeasti tapahtuneita.
ole parempaa elämässäsi nähnyt niin voi voi. vai oletko vain sokea?
- sorry siitä
.... kirjoitti:
ole parempaa elämässäsi nähnyt niin voi voi. vai oletko vain sokea?
Sorry-loukkaannuit.Aloittaja esitti kysymyksen-sorry vastasin muutamalla esimerkillä-sorry.
- yhden ainoankin
ei saa kirjoitti:
jättää yksin, tämä on ihan totta. Kuitenkin vanhempien jatkuvasti riidellessä lapset jäävät efektiivisesti täysin yksin, kun vanhemmilla ei ole henkisiä voimavaroja kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Omien vanhempieni riidellessä jouduin kasvattamaan itse itseni, ja siinä sivussa vielä pikkuveljeni. Pikkuveli sai tukea myös kavereidensa vanhemmista, itse en uskaltanut olla pois kotoa siltä varalta, että jotain määrittelemätöntä kamalaa tapahtuu.
Monesti avioerotilanteessa muistutetaan vanhempia siitä, että lapsia ei saa asettaa vanhempien väliin. Entäs aviotilanteessa? Olen nyt yli kolmekymmentä vuotta istunut välittäjän, viestipojan, diplomaatin pallilla vanhempieni riidellessä. Olen suositellut eroa ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten, mutta ne ovat ilmeisesti mieluiten onnettomia yhdessä kuin erikseen. Tämä kuvio on ihan sairas ja aiheuttaa oman kokemukseni mukaan henkisiä kärsimyksiä nimenomaan lapsille.avioeron jälkeisen onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tai perheen.
- niskaan
yhden ainoankin kirjoitti:
avioeron jälkeisen onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tai perheen.
Voi kamala. Miten joku elää noin synkeässä maailmassa.... Jos katsot ympärillesi ja näet onnellisen ihmisen, niin mistä tiedät onko hän erolapsi vai ei?
Lapsellista, yksiviivaista ajattelua edustat. - nännännää
sorry siitä kirjoitti:
Sorry-loukkaannuit.Aloittaja esitti kysymyksen-sorry vastasin muutamalla esimerkillä-sorry.
Et varmasti saa sorry.
- onneton
yhden ainoankin kirjoitti:
avioeron jälkeisen onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tai perheen.
Yleensäkään yhtään onnellista ihmistä?
Mä tunnen pari teko-onnellista,että se niistä onnellisista ihmisistä:=( - Maailma on synkka
niskaan kirjoitti:
Voi kamala. Miten joku elää noin synkeässä maailmassa.... Jos katsot ympärillesi ja näet onnellisen ihmisen, niin mistä tiedät onko hän erolapsi vai ei?
Lapsellista, yksiviivaista ajattelua edustat.Yrita tassa olla onnellinen.Nain juuri linnun jonka nokka valui,AAPUUVA!!!=)
Buaaa babyt getoon babyt getoon!!!!!!!!!!!!katoon!!!!!!!
.................;)..........so-so ei saa synkistella......elama on laightii....... - yhden ainoan
yhden ainoankin kirjoitti:
avioeron jälkeisen onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tai perheen.
avioliiton jälkeisen onnellisen ihmisen tai perheen.
- eräs tod onnelinen
yhden ainoan kirjoitti:
avioliiton jälkeisen onnellisen ihmisen tai perheen.
Tässä näet.
- takaisin koomaan
eräs tod onnelinen kirjoitti:
Tässä näet.
TAMPIO!!!
- EllæN
yhden ainoan kirjoitti:
avioliiton jälkeisen onnellisen ihmisen tai perheen.
toiset vain ^Selviytyvät^ siitä paremmin kuin toiset.
Katse pitäisi kuitenkin suunnata viattomiin,
eli lapsiin.
Eikö? - EllæN
onneton kirjoitti:
Yleensäkään yhtään onnellista ihmistä?
Mä tunnen pari teko-onnellista,että se niistä onnellisista ihmisistä:=(ihmistä.
Suurin osa ihmisistä on onnellisia.
He vain luulevat tarwitsevansa jotain,
mitä eivät oikeesti välttämättä kaipaakaan,
ja siitä syntyy tyytymättömyyttä,
jota kutsutaan "onnettomuudeksi" ja "ikäväksi". - EllæN
ei saa kirjoitti:
jättää yksin, tämä on ihan totta. Kuitenkin vanhempien jatkuvasti riidellessä lapset jäävät efektiivisesti täysin yksin, kun vanhemmilla ei ole henkisiä voimavaroja kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Omien vanhempieni riidellessä jouduin kasvattamaan itse itseni, ja siinä sivussa vielä pikkuveljeni. Pikkuveli sai tukea myös kavereidensa vanhemmista, itse en uskaltanut olla pois kotoa siltä varalta, että jotain määrittelemätöntä kamalaa tapahtuu.
Monesti avioerotilanteessa muistutetaan vanhempia siitä, että lapsia ei saa asettaa vanhempien väliin. Entäs aviotilanteessa? Olen nyt yli kolmekymmentä vuotta istunut välittäjän, viestipojan, diplomaatin pallilla vanhempieni riidellessä. Olen suositellut eroa ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten, mutta ne ovat ilmeisesti mieluiten onnettomia yhdessä kuin erikseen. Tämä kuvio on ihan sairas ja aiheuttaa oman kokemukseni mukaan henkisiä kärsimyksiä nimenomaan lapsille.Anna heidän olla yhdessä ... =)
- EllæN
selviytyvät; He saavat omakohtaista kokemusta pettymyksen kestämiseen omilta vanhemmiltaan, joiden tehtävä on tuoda suru, kipu ja voimakas tunne niin selvästi näkyviin, että LAPSIKIN sen tajuaa.
Selkeästi, rehellisesti, "minusta tuntuu" -termein...
Lapsi yllättävän hyvin ja nopeasti tajuaa, miten hiekkalaatikolla selviydytään, oppii katsomaan äitiä ja isää ihmisinä, rakkaina ehkä riitaisinakin.
Lapset selviävät, Heidän on pakko. - riepunukke
EllæN kirjoitti:
ihmistä.
Suurin osa ihmisistä on onnellisia.
He vain luulevat tarwitsevansa jotain,
mitä eivät oikeesti välttämättä kaipaakaan,
ja siitä syntyy tyytymättömyyttä,
jota kutsutaan "onnettomuudeksi" ja "ikäväksi".Pieni yksinäinen hylätty lapsi.
- EllæN
pitää olla "läsnä" lapsiinsa nähden.
Lasten pitää kokea vahvasti,
että kummatkin ovat edelleen Heitä varten.
Vanhempien riidat eivät saisi ulottua
Lasten kanssa käytäväksi painiksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6115117Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?263064HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa2662399- 1281726
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1271463Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3521377Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101193- 121095
Onko PS kaaoksessa?
Kuinka pahasti kulissit heiluu? Tulenarka aihe? Kyllähän vaalitappio toisensa jälkeen on vakava paikka, mutta jospa P73926- 114891