Kysymys kuuluu: onko kannattavaa valaa paksumpaa laattaa, jotta se pysyisi paremmin lämpimänä, olettaen, että lämmitys yösähköllä, maanvarainen laatta ja 200mm styroksieristys alapohjassa. Normaali valun paksuus lienee noin 8 cm, onko eroa, jos paksuus kasvaa 10 senttiin? Ajatuksia ja mielipiteitä kiitos!
lattialaatan paksuus
varaavuuskyky?
25
14324
Vastaukset
- suorasahkoamis
Kuka ihme näitä 'varaavia' kaapelilämmityksiä oikein saa lobattua?? Onhan se kätevää, kun energiaa menee enemmän, säädettävyys on perseestä ja pakkasella on aamulla kuuma ja illalla kylmä :-) Kaipa sitä sitten säästää, kun menee energiaa 30% enemmän, mutta se kuluu 100% yön aikana?
Laittakaa nyt ihmeessä suoraa sähköä älytermareilla, jos kaapeleita tulee lattiaan! Ja ihan normipaksuinen valu.- lattaa ei
tosiaan kannata paksuntaa, nykyään ei pelkällä yö-sähköllä lämmitä kukaan. Ei kannata.
- älytermari on
käytännössä?
- käytännössä
älytermari on kirjoitti:
käytännössä?
devi.
- Vanhempi suunnittelija
älytermari on kirjoitti:
käytännössä?
Ainoa älytermari on tällä hetkellä tuo. Jotain alkeellisia yritelmiä on jo muillakin. Termostaatti tallentaa muistiinsa huoneen käyttäytymiesn viiveineen ja oppimisjakson jälkeen säätää aivan tarkasti halutun lämpötilan huoneeseen halutuksi ajaksi. Se ennakoi muistitoiminnollaan hitauden ja seuraa lämpötilan nousua, josta systeemi saa tiedon epäsuorasti ulkolämpötilasta. Kovilla keleillä ennakointi aloittaa lämmityksen hyvissä ajoin ja lempeillä keleillä aivan viime hetkellä. Noin siis siiä tapauksessa että lämpötilalle on joku kello-ohjelma. Jos ei ole, niin se vain pitää huoneen lämpötilan asetusarvossa hitaudet tarkasti huomioiden.
Ja taas tuli tonnin provikka. - vaihtoi
käytännössä kirjoitti:
devi.
pois, kun ei "älynnyt" tilanteita oikein (devireg 550).
- jii
varaavaa lämmitystä pyri rakentamaankaan, oikea termihän on 'osittain varaava'. Ja kaikki varaavat lämmityksethän toimii myös suorana kun pudotus on säädetty oikealle tasolle, ts. termarin asetusarvo on päiväaikaan alempi ja yöllä korkeampi. Kun valitsee termarin jossa on säädettävä pudotus tai vaihtoehtoisesti manipuloi tariffitietoa jollain tavalla (helpoimmillaan kai se olisi yksi huonelämpötermari keskeisessä paikassa?) niin iltaa kohti lämmitys menee kyllä päälle tarpeeksi aikaisin kun laatta kylmenee. Hitaus on tietysti ongelma jossain tapauksissa.
Mainitsemasi 'älytermaritkin' toimivat juuri näin eli käyttävät nekin yösähköä mutta itse asiassa voisi kuvitella että ne ei pelaisi kovin hyvin kovin massiivisessa talossa koska ne juuri saa tuön 'ulkolämpötilavihjeensä' epäsuorasti sen sijaan että systeemillä olisi tieto todellisesta ulkolämpötilasta. Laatan dynamiikka ei ole ainoa asia joka tuossa vaikuttaa säädön onnistumiseen jos koko talon lämpöeristeiden sisäpuolinen massa on monta kymmentä tonnia. - termarit
jii kirjoitti:
varaavaa lämmitystä pyri rakentamaankaan, oikea termihän on 'osittain varaava'. Ja kaikki varaavat lämmityksethän toimii myös suorana kun pudotus on säädetty oikealle tasolle, ts. termarin asetusarvo on päiväaikaan alempi ja yöllä korkeampi. Kun valitsee termarin jossa on säädettävä pudotus tai vaihtoehtoisesti manipuloi tariffitietoa jollain tavalla (helpoimmillaan kai se olisi yksi huonelämpötermari keskeisessä paikassa?) niin iltaa kohti lämmitys menee kyllä päälle tarpeeksi aikaisin kun laatta kylmenee. Hitaus on tietysti ongelma jossain tapauksissa.
Mainitsemasi 'älytermaritkin' toimivat juuri näin eli käyttävät nekin yösähköä mutta itse asiassa voisi kuvitella että ne ei pelaisi kovin hyvin kovin massiivisessa talossa koska ne juuri saa tuön 'ulkolämpötilavihjeensä' epäsuorasti sen sijaan että systeemillä olisi tieto todellisesta ulkolämpötilasta. Laatan dynamiikka ei ole ainoa asia joka tuossa vaikuttaa säädön onnistumiseen jos koko talon lämpöeristeiden sisäpuolinen massa on monta kymmentä tonnia.Kannattaa olla kriittinen noitten älytermarien suhteen. Niistä on nyt rakennettu monia kohteita, jotka ei toimi. Termarit häiritsee toisiaan, auringon lämpö/takka sekoittaa jne. Edelleen varmin on DEvin ulkoilman lämpötilaan perustuva säätö johon rinalle tavalliset päiväkäyttö lattiatermostaatit.
- Vanhempi suunnittelija
termarit kirjoitti:
Kannattaa olla kriittinen noitten älytermarien suhteen. Niistä on nyt rakennettu monia kohteita, jotka ei toimi. Termarit häiritsee toisiaan, auringon lämpö/takka sekoittaa jne. Edelleen varmin on DEvin ulkoilman lämpötilaan perustuva säätö johon rinalle tavalliset päiväkäyttö lattiatermostaatit.
Kerro tarkemmin jonkun kohteen toimimattomuudesta.
- Osku
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Ainoa älytermari on tällä hetkellä tuo. Jotain alkeellisia yritelmiä on jo muillakin. Termostaatti tallentaa muistiinsa huoneen käyttäytymiesn viiveineen ja oppimisjakson jälkeen säätää aivan tarkasti halutun lämpötilan huoneeseen halutuksi ajaksi. Se ennakoi muistitoiminnollaan hitauden ja seuraa lämpötilan nousua, josta systeemi saa tiedon epäsuorasti ulkolämpötilasta. Kovilla keleillä ennakointi aloittaa lämmityksen hyvissä ajoin ja lempeillä keleillä aivan viime hetkellä. Noin siis siiä tapauksessa että lämpötilalle on joku kello-ohjelma. Jos ei ole, niin se vain pitää huoneen lämpötilan asetusarvossa hitaudet tarkasti huomioiden.
Ja taas tuli tonnin provikka.Allekirjoitan nimim. ”Vanhempi suunnittelija” vastauksen kirjoitukseen:
Nimim. ”vaihtoi”
pois, kun ei "älynnyt" tilanteita oikein (devireg 550).
Vastaus:
>Ainoa älytermari on tällä hetkellä tuo. Jotain alkeellisia yritelmiä on jo muillakin. Termostaatti tallentaa muistiinsa huoneen käyttäytymiesn viiveineen ja oppimisjakson jälkeen säätää aivan tarkasti halutun lämpötilan huoneeseen halutuksi ajaksi. Se ennakoi muistitoiminnollaan hitauden ja seuraa lämpötilan nousua, josta systeemi saa tiedon epäsuorasti ulkolämpötilasta. Kovilla keleillä ennakointi aloittaa lämmityksen hyvissä ajoin ja lempeillä keleillä aivan viime hetkellä. Noin siis siiä tapauksessa että lämpötilalle on joku kello-ohjelma. Jos ei ole, niin se vain pitää huoneen lämpötilan asetusarvossa hitaudet tarkasti huomioidenAnnoin ammattilaisten tehdä lautaparkettilattian. Jäi 2 pulloa liimaa yli ja nyt rakoilee ja irtoaa paloina. Kiva korjata. Ammattilaiset olivat vaimon sukulaiskirvesmiehiä. Kymmeniä vuosia kokemusta. - haukkuivat
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Kerro tarkemmin jonkun kohteen toimimattomuudesta.
Kuulemma ongelmia ilmeneee takan ja muiden "arvaamattomien" lämpölähteiden kanssa.
Tuolla juuri sama juttu alkamassa:
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/efbdc206709dafa0/30aff707ef0ca21b?lnk=st&q=devireg&rnum=12#30aff707ef0ca21b
Vanhat jorinat:
http://groups.google.fi/groups/search?q=devireg&qt_s=Haku
- kuin paksu
Minulle tulee 6cm pintavalulaatta. Juuri tämän ohuemaksi ei voi tehdä. Alla on kantavalaatta jonka päällä eristeet.
Kun laatta on kantava niin paksuus on usein 8-9cm jota en muuttaisi yhtään paksummaksi. Paksu laatta varaa hyvin, mutta säädettävyys on ongelma. Muutenkin lattialämmitys kulkee monta tuntia jäljessä.- suorasahkoamis
Varsinkin nyt maaliskuussa, kun yöllä on -15 ja päivällä 5, on ILPistä todella hyötyä. ILP reagoi välittömästi, kun ulko ja sisäilman lämpötila alkaa illalla laskea. Ja kun ilmaa lämmitetään suoraan, on myös vaste välitön. Ei ole lattilämmityksen juuri napsuneet päälle tänä keväänä :-)
Päivällä invertteripumppu pysähtyy kokonaan tai vähän pöhisee. - panasonic
suorasahkoamis kirjoitti:
Varsinkin nyt maaliskuussa, kun yöllä on -15 ja päivällä 5, on ILPistä todella hyötyä. ILP reagoi välittömästi, kun ulko ja sisäilman lämpötila alkaa illalla laskea. Ja kun ilmaa lämmitetään suoraan, on myös vaste välitön. Ei ole lattilämmityksen juuri napsuneet päälle tänä keväänä :-)
Päivällä invertteripumppu pysähtyy kokonaan tai vähän pöhisee.En paljon ILP:iä kehuisi. Sen kyky siirtää lämpöä on heikko. Konetta ei saa puhaltamaan kovempaa kuin yli 10 asteen pakkasilla vaikka vieressä itkisi.
Kone myös pitää poksumista ja napsumista sulattaessaan kennoa. Tämä häiritsee paljon enemmän kuin puhaltimen ääni. - suorasahkoamis
panasonic kirjoitti:
En paljon ILP:iä kehuisi. Sen kyky siirtää lämpöä on heikko. Konetta ei saa puhaltamaan kovempaa kuin yli 10 asteen pakkasilla vaikka vieressä itkisi.
Kone myös pitää poksumista ja napsumista sulattaessaan kennoa. Tämä häiritsee paljon enemmän kuin puhaltimen ääni.On pojulla tainut jäädä Panan ilppi kauppaan, kun maksoi liikaa :-)))
- panasonic
suorasahkoamis kirjoitti:
On pojulla tainut jäädä Panan ilppi kauppaan, kun maksoi liikaa :-)))
Kyllä meillä on jo kolmisen vuotta panan invertteri jauhanut. Panassa vain on tuollaiset tyyppi -"ominaisuudet". Silloin tuo maksoikin vähän enemmän kuin nykyään.
Pidän edelleen tuota Panaa fiaskona. Kyllä sähköä säästää mutta käyttöominaisuudet on yhtä tyhjän kanssa.
Aseta aseta manuaalisesti nopeus maksimille ja lämpötilapyyntö kokeilun vuoksi vaikka normaalia 5 alemmaksi. Pyöriikö puhallin täysillä... eipä pyöri ei.
Se manuaalinen nopeussäätö vain rajoittaa suurinta nopeutta mitä sisäyksikkö voi käyttää. Se ei saa sisäyksikköä pyörimään tuolla nopeudella jos lämmön tarve on pieni tai sitä ei ole ollenkaan siinä paikassa missä sisäyksikkö on.
Kun olet kokeilut tämän, tuleppa uudelleen tänne leikkikehään juttelemaan ihan aikuisten oikeasti ja yritä samalla kertaa saada vähän noihin ilmaisuihisi edes jotain mikä viittaa käytöstapoihin.
- roikkuu
Meillä on 200mm styroksia ja laatan paksuus mysö 200mm. Alakerta lämpiää pelkällä yösähköllä.
Kun alakerrassa lattia on laattaa, ei lämpötila ero ole astetta suurempi edes kovilla pakkasilla vaikka meillä yläkerran lämmpöt on päiväaikaan useimmiten pois päältä ja niinpä laatan lämpöä kuluu paljon yläkertaankin.
Meillä menee yösähköä 2/3 kaikesta sähköstä.
En kuitenkaan lähtisi nykyään tekemään varaavaa systeemiä. Ero yö- ja päiväshkön välillä on pieni ja kutistuu edelleen.
Paras olisi rossi tms. kevyt rakenteiden lattia jonka lämmön varauskyky olisi mahdollisimman pieni jotta tilojen lämpötiloja voisi säädellä paikalla olon mukaan.
Ultimate-ratkaisu olisi ilmalämmitys jossa huonekohtainen lämmön säätö. - jjj
Totesin rakennusvaiheessa empiirisillä testeillä että laatan varaavus on noin asteen tunti per sentti. Kahdeksan sentin laattalla lämpötila huoneen lämpötila laskee asteella kahdeksan tunnin aikana, eli kymmenne sentin laatalla kymmenen tunnin aikana.
- vaikuttaa myös
ilmiö riippuu siitä kuinka suuri on lämmöntarve. Lauhalla ilmalla lämpötila ei laske paljonkaan ja pakkasella laskee enemmän.
- Vanhempi suunnittelija
vaikuttaa myös kirjoitti:
ilmiö riippuu siitä kuinka suuri on lämmöntarve. Lauhalla ilmalla lämpötila ei laske paljonkaan ja pakkasella laskee enemmän.
Karkeasti ottaen 10 sentin laatta antaa mitoituspakkasella -29'C noin 2 tuntia lämpöä siten, että huonelämpötila laskee kahdella asteella. Näin tavallisessa LTO-muovipussitalossa nykymääräysten mukaisilla eristeillä. Tuo laatta on "täysin varaava" jossain 5... 10 asteen ulkolämpötilassa. Kaikki muut arvot ovat tuossa välissä. 2 asteen pudotukseen tottuu (lämpötilan vaihtelu /- 1 aste), mutta 3 astetta on jo liikaa.
Lattialämmöstä ei tajuta, että laatan peruslämpöä on nostettava kelien kovetessa ja varausta puretaan vain pari astetta myös laatasta kun purettavaa osaa varauksesta otetaan. Isompi peruslämpö tarkoittaa isompaa lämpövirtaa laatasta pois ja sen takia tuo 2 astetta putoaa nopeammin kovilla keleillä.
Käsisäätöisillä termostaateilla laatan peruslämpö ei ole koskaan optimaalinen. Älytermostaatilla hyvinkin sopiva aina jos on kaapelit. Vesikiertoisissa ulkolämpötilalla säädettynä aika hyvä, mutta jotain hallitsematonta on, koska kovin moni valittaa lämpötilan liiallista vaeltelua vesikiertoisessa.
- LVI-ins
kun tehdään varaava yösähkö lattiaan on varattava energiamäärä karkesti 60 W x lattia-ala m2 x 24 h x 0,8 / 1000 = kWh. Tämä tarkoittaa 140 m2 talossa noin 160 kWh, kun varausaika on 8 h tarvitaan tehoa 20 kW ja tarpeeksi massaa ottamaan energialataus vastaan. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0.8 KJ/kg/C, betonin tiheys noin 2500 kg/m3 lattiamassan lämpötila tulisi mukaavuussyistä rajoittaa 30 asteeseen. Tästä saadaan tulokseksi että betonin varauskyky on noin 5 kWh / m3. 140m2 / 160kWh/5kWh = 32m3 = 23 cm paksu laatta.
Tämä on teoriaa ja pitäisi vielä huomioida maahan häviävä energia joka osaltaan vielä paksuntaa laattaa. Eli en suosittele varaavaa lattialämmitystä varsinkin jos on takka jolla autetaan lämmitysta ei varaavalla järjestelmällä ole mahdollisuuksia pysyä perässä.
Laskelma on tehty 80 %:n varausasteella.
Jos tehdään lattialämmitys vesikiertoisena on tilanne parempi. Silloin tulee iso vesivaraaja jota ladataan yöllä ja lattiassa kiertää koko ajan vesi. Pintalaatta tällöin 80-100 mm ja järjestelmän reagointikyky sisälämpötilan muutoksiin (takka,auriko ym.) on jo kohtuullinen.- Sähkö- ins
Suurin osa piti paikkansa edellisessä, mutta se säädettävyys ja reagointi vesikiertoisessa järjestelmässä ei todellakaan ole parempi kuin kaapeleilla toteutetuissa.
Jokaisessa huoneessa on termostaatti joka ehkäiseen ylilämmittämisen kaapeleilla toteutettaessa ja jos jostain tulee lämpöä, (aurinko, takka ym.) on helppo muunnella lämpötiloja eri huoneissa oman mieltymyksen mukaan.
Useinkaan ei ole huonekohtaista termostaattia vesikiertoisessa lattialämmityksessä, toki sellaisia saa mutta ei perusversioissa joita yleensä laitetaan. Eli kun poltat esim. takkaa mistä säätöyksikkö teknisessätilassa tietää että kämppään on tullut ylimääräistä lämpöä. Useimmat vesikiertoisen lattialämmityksen laittajat säätävät Ouman EH-80 säätimellä ulkolampötilan mukaan laatansisällä kierrätettävän veden lämpötilaa ja on täysin tunteeton em. tapauksissa.
Monet jälkeenpäin valittaneet, että olisi pitänyt laittaa ne huonekohtaiset termostaatit ettei em. ilmiötä olisi.
Kumpikin saadaan toimimaan oikeanlaisella toteutuksella ja suunnittelulla todella hyvin. - kaupanpäälle
Sähkö- ins kirjoitti:
Suurin osa piti paikkansa edellisessä, mutta se säädettävyys ja reagointi vesikiertoisessa järjestelmässä ei todellakaan ole parempi kuin kaapeleilla toteutetuissa.
Jokaisessa huoneessa on termostaatti joka ehkäiseen ylilämmittämisen kaapeleilla toteutettaessa ja jos jostain tulee lämpöä, (aurinko, takka ym.) on helppo muunnella lämpötiloja eri huoneissa oman mieltymyksen mukaan.
Useinkaan ei ole huonekohtaista termostaattia vesikiertoisessa lattialämmityksessä, toki sellaisia saa mutta ei perusversioissa joita yleensä laitetaan. Eli kun poltat esim. takkaa mistä säätöyksikkö teknisessätilassa tietää että kämppään on tullut ylimääräistä lämpöä. Useimmat vesikiertoisen lattialämmityksen laittajat säätävät Ouman EH-80 säätimellä ulkolampötilan mukaan laatansisällä kierrätettävän veden lämpötilaa ja on täysin tunteeton em. tapauksissa.
Monet jälkeenpäin valittaneet, että olisi pitänyt laittaa ne huonekohtaiset termostaatit ettei em. ilmiötä olisi.
Kumpikin saadaan toimimaan oikeanlaisella toteutuksella ja suunnittelulla todella hyvin.Se vesi on rakenteissa aina riski. Vaikka putkimiehet kehuu näitä ikuisiksi, niin joka vuosi avataan useita lattioita lämpöputkien korjaamiseksi. Suomalisella rakennuskulttuurilla putket murjotaan rakennusvaiheessa, ja ne pettää käyttöönotossa.
- Lämmitys
kaupanpäälle kirjoitti:
Se vesi on rakenteissa aina riski. Vaikka putkimiehet kehuu näitä ikuisiksi, niin joka vuosi avataan useita lattioita lämpöputkien korjaamiseksi. Suomalisella rakennuskulttuurilla putket murjotaan rakennusvaiheessa, ja ne pettää käyttöönotossa.
Ja ydinvoimala räjätää
- LVI-ins
Sähkö- ins kirjoitti:
Suurin osa piti paikkansa edellisessä, mutta se säädettävyys ja reagointi vesikiertoisessa järjestelmässä ei todellakaan ole parempi kuin kaapeleilla toteutetuissa.
Jokaisessa huoneessa on termostaatti joka ehkäiseen ylilämmittämisen kaapeleilla toteutettaessa ja jos jostain tulee lämpöä, (aurinko, takka ym.) on helppo muunnella lämpötiloja eri huoneissa oman mieltymyksen mukaan.
Useinkaan ei ole huonekohtaista termostaattia vesikiertoisessa lattialämmityksessä, toki sellaisia saa mutta ei perusversioissa joita yleensä laitetaan. Eli kun poltat esim. takkaa mistä säätöyksikkö teknisessätilassa tietää että kämppään on tullut ylimääräistä lämpöä. Useimmat vesikiertoisen lattialämmityksen laittajat säätävät Ouman EH-80 säätimellä ulkolampötilan mukaan laatansisällä kierrätettävän veden lämpötilaa ja on täysin tunteeton em. tapauksissa.
Monet jälkeenpäin valittaneet, että olisi pitänyt laittaa ne huonekohtaiset termostaatit ettei em. ilmiötä olisi.
Kumpikin saadaan toimimaan oikeanlaisella toteutuksella ja suunnittelulla todella hyvin.Jos verrataan varaavaa sähkölattialämmitystä ja vesikiertoista niin varmasti vesikiertoisessa on pienempi viive ja parempi säädettävyys. Varaava sähkö laskelmani mukaan lattialaatan paksuus 23 cm ja vesikiertoisessa 9 cm.
Jos vesikiertoinen lämmitys suunnitellaan ja tehdään oikein niin jokaisessa huoneessa on termostaatti joka säätää lämmitystä. Jos ei ole termareita niin on kyllä kunnon perusversio joita toteutetaan äärimmäisen harvoin. Ouman säätää vain menoveden lämpötilan kelin mukaan sopivaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1077716
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?1085901- 835157
- 1394526
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan113210- 552957
- 582908
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102434- 612427
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562036