Parkinson ja unettomuus

Kyllä hänellä on vaikeuksia löytää asentoa, ja täytyy myös käydä usein vessassa, ja hikoiluttaakin. Auttaisiko siis Parkinson-lääkitys yöuniin? Jotenkin ymmärsin hänen (ja äidin) puheista aikaisemmin että päinvastoin piristävät jos myöhään illalla ottaa? Voisivatko Parkinson potilaat muuten käyttää esim. niitä mielialalääkkeitä jotka parantavat unta, esim. Remeron, vai ovatko huono vaihtoehto? Ja kyllä hän on valittanut että aika on niin kovin pitkää kun ei öisin nuku lainkaan. Tähän vielä lisäyksenä että luotan kyllä siihen että lääkärit tietävät mitä määräävät, lähinnä mielenkiinnosta kyselen näitä näin etukäteen...

Mimmi kirjoitti:

Kyllä hänellä on vaikeuksia löytää asentoa, ja täytyy myös käydä usein vessassa, ja hikoiluttaakin. Auttaisiko siis Parkinson-lääkitys yöuniin? Jotenkin ymmärsin hänen (ja äidin) puheista aikaisemmin että päinvastoin piristävät jos myöhään illalla ottaa? Voisivatko Parkinson potilaat muuten käyttää esim. niitä mielialalääkkeitä jotka parantavat unta, esim. Remeron, vai ovatko huono vaihtoehto? Ja kyllä hän on valittanut että aika on niin kovin pitkää kun ei öisin nuku lainkaan. Tähän vielä lisäyksenä että luotan kyllä siihen että lääkärit tietävät mitä määräävät, lähinnä mielenkiinnosta kyselen näitä näin etukäteen...

Lue lisää

Yö lääkkeeksi määrätään usein jokin parkinson lääke joka on ns. depot eli hitaasti vaikuttava. Henkilö usein ehtii nukahtamaan ennen kuin depotin lääkevaste on päällä.
Parkinson tauti on keskushermosto sairaus ja näin ollen parkinson lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon.
Näin maalikkona uskoisin, että kovin herkästi ei kannata alkaa popsia mieliala-, nukahtamis-, tai unilääkkeitä tms., joihin voi jäädä koukkuun.

Ehdottomasti isäsi kannattaa ottaa yhteys omaan neurologiin - onhan hänellä sellainen?
Terveysk. lääkäreillä ei yleensä ole riittävää asiantuntemusta parkinsonin taudista ja sen lääkityksestä.

Jos isälläsi ei ole vakituista neurologia niin kannattaa hakeutua hyvälle neurologille.

Parkinson lääkkeillä on pitkä lista lääkkeitä joita niiden kanssa EI SAA OTTAA.

Et kerro minkä ikäinen isäsi on, mitä lääkkeitä hänellä on ja kuinkakauan hän on niitä syönyt?
Onko jo kovin vaikea-asteinen Parkinsonin tauti.
Luulen että ei ole vielä vaikea.

Joskus on vain parempi hyväksyä unettomuus, kuin alkaa sitä hoitamaan kovin radikaalein keinoin.

maalikko. kirjoitti:

Yö lääkkeeksi määrätään usein jokin parkinson lääke joka on ns. depot eli hitaasti vaikuttava. Henkilö usein ehtii nukahtamaan ennen kuin depotin lääkevaste on päällä.
Parkinson tauti on keskushermosto sairaus ja näin ollen parkinson lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon.
Näin maalikkona uskoisin, että kovin herkästi ei kannata alkaa popsia mieliala-, nukahtamis-, tai unilääkkeitä tms., joihin voi jäädä koukkuun.

Ehdottomasti isäsi kannattaa ottaa yhteys omaan neurologiin - onhan hänellä sellainen?
Terveysk. lääkäreillä ei yleensä ole riittävää asiantuntemusta parkinsonin taudista ja sen lääkityksestä.

Jos isälläsi ei ole vakituista neurologia niin kannattaa hakeutua hyvälle neurologille.

Parkinson lääkkeillä on pitkä lista lääkkeitä joita niiden kanssa EI SAA OTTAA.

Et kerro minkä ikäinen isäsi on, mitä lääkkeitä hänellä on ja kuinkakauan hän on niitä syönyt?
Onko jo kovin vaikea-asteinen Parkinsonin tauti.
Luulen että ei ole vielä vaikea.

Joskus on vain parempi hyväksyä unettomuus, kuin alkaa sitä hoitamaan kovin radikaalein keinoin.

Lue lisää

Isälläni on oma neurologi, tai siis kaksi kertaa on käyty hänen luonaan kun diagnoosi annettiin, toukokuuksi saatiin seuraava aika. Isäni on 78-vuotias, sairaus ei ole vielä kovin vaikea, vapinaa on ja liikkuminen on jonkin verran huonontunut, myös muistissa ja sosiaalisissa tilanteissa on tullut muutoksia. Lääkityksenä on Levodopa ja jokin muu lääke lisänä, 3 vuotta on käyttänyt. Ehkä hänen vain pitää tosiaan hyväksyä unettomuus, vaikka on aikaisemmin ollut tosi hyvä nukkuja.. Tai toivottavasti se debot lääke auttaa jos sellainen määrätään..

Mimmi kirjoitti:

Isälläni on oma neurologi, tai siis kaksi kertaa on käyty hänen luonaan kun diagnoosi annettiin, toukokuuksi saatiin seuraava aika. Isäni on 78-vuotias, sairaus ei ole vielä kovin vaikea, vapinaa on ja liikkuminen on jonkin verran huonontunut, myös muistissa ja sosiaalisissa tilanteissa on tullut muutoksia. Lääkityksenä on Levodopa ja jokin muu lääke lisänä, 3 vuotta on käyttänyt. Ehkä hänen vain pitää tosiaan hyväksyä unettomuus, vaikka on aikaisemmin ollut tosi hyvä nukkuja.. Tai toivottavasti se debot lääke auttaa jos sellainen määrätään..

Lue lisää

Oma neurologi on siksi mm. tärkeätä, että sama henkilö, siis neurologi, seuraa potilaan taudin etenemistä. Parkinsonin tautia seurataan pitkälti kliinisesti eli lääkärillä on muistissa potilaan tiedot, joita hän seuraa manuaalisesti paperilta ja nököhavainnoin. Jälkimmäinen lienee tärkein. Näihin havaintoihin sekä potilaan omiin kertomuksiin tukien, hän laatii lääkityksen ja mahdollisen kuntoutus ohjelman.

Miksi isälläsi on tilattuna myös tk.lääkäri aika. Jos asia on unettomuus joka johtuu tai epäillään johtuvan Parkinsonin taudista niin neurologi on osoite.

Onhan kuitenkin tosi asia, että kohta 80v. voi olla jo muutakin syytä tähän unettomuuteen.

Lohdutukseksi totean, että isäsi Parkinson on tullut hänelle myöhään. Monella se on tuossa iässä ollut jo 20 vuotta jopa pidempään.

Muisti voi olla tuossa iässä jo muutenkin heikentynyt. Parkinsonin tautiinkin se voi liittyä .
Kun nyt sitten saatte uuden lääkityksen isälle niin älkää antako kovin herkästi muiden lääkärien muuttaa sitä. Parkinson lääkkeiden hienosäätö on useinmiten pitkäaikainen juttu.

maalikko. kirjoitti:

Oma neurologi on siksi mm. tärkeätä, että sama henkilö, siis neurologi, seuraa potilaan taudin etenemistä. Parkinsonin tautia seurataan pitkälti kliinisesti eli lääkärillä on muistissa potilaan tiedot, joita hän seuraa manuaalisesti paperilta ja nököhavainnoin. Jälkimmäinen lienee tärkein. Näihin havaintoihin sekä potilaan omiin kertomuksiin tukien, hän laatii lääkityksen ja mahdollisen kuntoutus ohjelman.

Miksi isälläsi on tilattuna myös tk.lääkäri aika. Jos asia on unettomuus joka johtuu tai epäillään johtuvan Parkinsonin taudista niin neurologi on osoite.

Onhan kuitenkin tosi asia, että kohta 80v. voi olla jo muutakin syytä tähän unettomuuteen.

Lohdutukseksi totean, että isäsi Parkinson on tullut hänelle myöhään. Monella se on tuossa iässä ollut jo 20 vuotta jopa pidempään.

Muisti voi olla tuossa iässä jo muutenkin heikentynyt. Parkinsonin tautiinkin se voi liittyä .
Kun nyt sitten saatte uuden lääkityksen isälle niin älkää antako kovin herkästi muiden lääkärien muuttaa sitä. Parkinson lääkkeiden hienosäätö on useinmiten pitkäaikainen juttu.

Lue lisää

Aika terveyskeskuslääkärille tilattiin tosiaan sitä unettomuuden hoitoa varten koska neurologille päästään vasta toukokuussa. Isäni lonkka jämähti myös pari viikkoa sitten eikä ole palautunut entiselleen, voikohan tämä myös liittyä Parkinsoniin? Isäni haluaisi siihen esim. kortisoni-piikin että pääsisi taas liikkumaan paremmin. Lonkka ei kuitenkaan kuulemma vaivaa yöunta..?

Kuinka usein muuten neurologilla pitäisi käydä, ainoastaan silloin kun vaivat lisääntyvät vai muutenkin? Sairastunut varmaan itse huomaa olossaan koska lääkitystä tulisi lisätä?

Onneksi tosiaan sai viettää pitkään vaivattomia eläkepäiviä, ollut aina ahkerasti muita auttamassa, nyt on sitten meidän muiden vuoro auttaa häntä, toivottavasti ei kuitenkaan liian innokkaasti..

Mimmi kirjoitti:

Aika terveyskeskuslääkärille tilattiin tosiaan sitä unettomuuden hoitoa varten koska neurologille päästään vasta toukokuussa. Isäni lonkka jämähti myös pari viikkoa sitten eikä ole palautunut entiselleen, voikohan tämä myös liittyä Parkinsoniin? Isäni haluaisi siihen esim. kortisoni-piikin että pääsisi taas liikkumaan paremmin. Lonkka ei kuitenkaan kuulemma vaivaa yöunta..?

Kuinka usein muuten neurologilla pitäisi käydä, ainoastaan silloin kun vaivat lisääntyvät vai muutenkin? Sairastunut varmaan itse huomaa olossaan koska lääkitystä tulisi lisätä?

Onneksi tosiaan sai viettää pitkään vaivattomia eläkepäiviä, ollut aina ahkerasti muita auttamassa, nyt on sitten meidän muiden vuoro auttaa häntä, toivottavasti ei kuitenkaan liian innokkaasti..

Lue lisää

yli kuusi vuotta tätä kyseistä sairautta, hän käy neurologilla puolivuosittain.

Mieheni käyttää Sepram -nimistä mieliala lääkettä, se on auttanut apeuteen ja kiukkuisuuteen..

Unettomuuteen hänellä ei ole mitään lääkitystä, omien sanojensa mukaan nukkuu kohtalaisesti iltayön, mutta herää jo aikaisin aamuyöstä.

Mimmi kirjoitti:

Aika terveyskeskuslääkärille tilattiin tosiaan sitä unettomuuden hoitoa varten koska neurologille päästään vasta toukokuussa. Isäni lonkka jämähti myös pari viikkoa sitten eikä ole palautunut entiselleen, voikohan tämä myös liittyä Parkinsoniin? Isäni haluaisi siihen esim. kortisoni-piikin että pääsisi taas liikkumaan paremmin. Lonkka ei kuitenkaan kuulemma vaivaa yöunta..?

Kuinka usein muuten neurologilla pitäisi käydä, ainoastaan silloin kun vaivat lisääntyvät vai muutenkin? Sairastunut varmaan itse huomaa olossaan koska lääkitystä tulisi lisätä?

Onneksi tosiaan sai viettää pitkään vaivattomia eläkepäiviä, ollut aina ahkerasti muita auttamassa, nyt on sitten meidän muiden vuoro auttaa häntä, toivottavasti ei kuitenkaan liian innokkaasti..

Lue lisää

Unettomuutta voi alkaa hoitaa vasta sitten kun unettomuuden syy on selvitetty.
Jos se johtuu esim yöllisistä WC käynneistä niin sille asialle täytyy tehdä jotain.

Omalle neurolle voi soittaa ja kysyä mielipidettä tk käynnin tarpeellisuudesta.

Neurologilla käydään usein aluksi 2-3 kk välein muutaman kerran. Monet käy seurannassa 2krt/vuosi. Yhteyttä pidetään puhelimitse tarvittaesa. Tietenkin kaikki on yksilöllistä.
Jos kunnan puitteissa ei pääse neurolle niin kahdenkäynnin tahti vuosittain ei yksityisellä maksa kovin paljoa, kun harvoin neurologi lähettää kalliisiin kokeisiin, (jos diegnoosi on jo varmistettu).

Kyllä olen kuullut lonkkavaivoista mutta, ne ei ole suoraan Parkinsonia vaan paremminkin seurausta siitä. Ikäihmisillä voi muutenkin lonkka vaivata.

Käykö isäsi missään fysiot., jumpassa tms. Lääkityksen ohella, liikunta on erittäin tärkeä asia.

Parkinson liitto ja kela järjestää kuntoutus ja sopeutumisvalmennusta sairastuneille ja omaisille. Ktso haulla, Parkinson liitto ja/tai kela. Liitolla on myös puhelin neuvontaa.

Kyllä, sairastunut huomaa lääkityksen lisäämisen tarpeen. ei kuitenkaan ole mielekästä lisätä lääkitystä ennen kuin on todella tarve siihen. Päivittäistä lääkitystä voidan samalla lääkemäärällä myös muokata otto kertoja hioen.

Ruokavaljolla voidaan myös hiukan avittaa asiaa.

maalikko. kirjoitti:

Unettomuutta voi alkaa hoitaa vasta sitten kun unettomuuden syy on selvitetty.
Jos se johtuu esim yöllisistä WC käynneistä niin sille asialle täytyy tehdä jotain.

Omalle neurolle voi soittaa ja kysyä mielipidettä tk käynnin tarpeellisuudesta.

Neurologilla käydään usein aluksi 2-3 kk välein muutaman kerran. Monet käy seurannassa 2krt/vuosi. Yhteyttä pidetään puhelimitse tarvittaesa. Tietenkin kaikki on yksilöllistä.
Jos kunnan puitteissa ei pääse neurolle niin kahdenkäynnin tahti vuosittain ei yksityisellä maksa kovin paljoa, kun harvoin neurologi lähettää kalliisiin kokeisiin, (jos diegnoosi on jo varmistettu).

Kyllä olen kuullut lonkkavaivoista mutta, ne ei ole suoraan Parkinsonia vaan paremminkin seurausta siitä. Ikäihmisillä voi muutenkin lonkka vaivata.

Käykö isäsi missään fysiot., jumpassa tms. Lääkityksen ohella, liikunta on erittäin tärkeä asia.

Parkinson liitto ja kela järjestää kuntoutus ja sopeutumisvalmennusta sairastuneille ja omaisille. Ktso haulla, Parkinson liitto ja/tai kela. Liitolla on myös puhelin neuvontaa.

Kyllä, sairastunut huomaa lääkityksen lisäämisen tarpeen. ei kuitenkaan ole mielekästä lisätä lääkitystä ennen kuin on todella tarve siihen. Päivittäistä lääkitystä voidan samalla lääkemäärällä myös muokata otto kertoja hioen.

Ruokavaljolla voidaan myös hiukan avittaa asiaa.

Lue lisää

Isä ei ole käynyt neurologilla diagnoosin annon jälkeen, eli jo on aikakin sitten. Varmaan ehkä itsekin huomannut tarvetta koska oli helpottuneen oloinen kun kerrottiin että ollaan tilattu aika. Yksityisellä käymme, mielestäni terv.kesk.lääkäri on uusinut reseptiä tässä välillä? Kunta maksoi magneettikuvaukset ainakin.

Isäni liittyi kyllä Parkinson liittoon mutta jostain syystä ei halua käydä vertaistukitapaamisissa.

Liikkuu paljon ulkona ja on toimelias. Välillä liiallistakin nurmikonleikkuuta ja muuta puuhastelua. Olen miettinyt jos mielialalääke rauhoittaisi vähän oloa, olisi helpompi olla henkisesti, ehkä nukkuisikin sitten paremmin?

Ehkä käydään kuitenkin siellä terv.keskuksessakin kun on aika lähempänä, jos siihen lonkkaan saataisiin ainakin ensin apua, voi rauhoittaa sekin paljon oloa...

Mimmi kirjoitti:

Isä ei ole käynyt neurologilla diagnoosin annon jälkeen, eli jo on aikakin sitten. Varmaan ehkä itsekin huomannut tarvetta koska oli helpottuneen oloinen kun kerrottiin että ollaan tilattu aika. Yksityisellä käymme, mielestäni terv.kesk.lääkäri on uusinut reseptiä tässä välillä? Kunta maksoi magneettikuvaukset ainakin.

Isäni liittyi kyllä Parkinson liittoon mutta jostain syystä ei halua käydä vertaistukitapaamisissa.

Liikkuu paljon ulkona ja on toimelias. Välillä liiallistakin nurmikonleikkuuta ja muuta puuhastelua. Olen miettinyt jos mielialalääke rauhoittaisi vähän oloa, olisi helpompi olla henkisesti, ehkä nukkuisikin sitten paremmin?

Ehkä käydään kuitenkin siellä terv.keskuksessakin kun on aika lähempänä, jos siihen lonkkaan saataisiin ainakin ensin apua, voi rauhoittaa sekin paljon oloa...

Lue lisää

Millaista helpotusta siihen olisi ettei tarvitsisi käydä niin usein öisin wc:ssä?

Mimmi vielä kirjoitti:

Millaista helpotusta siihen olisi ettei tarvitsisi käydä niin usein öisin wc:ssä?

Ensin lääkäri selvittää tiheentyneen virtsaamisen tarpeen syyn. Sitten voidaan määrätä lääkettä (esim. detrusitol) sitä on myös olemassa depot muodossa. En nyt vain muista kuuluiko kelan korvauksen piiriin mutta luultavammin nykyään kuuluu. 2 mg kuuluu ainakin mutta sitä otetaan useimmin. depot on yö käytössä parempi.
Myös jumppaa ja fysioterapiaa voidaan määrätä.


Isäsi kannattaa aloittaa sopeutumisvalmennuksesta johon saa ottaa usein puolison mukaan. Kurssilla saa paljon tietoa kaikenlaisesta tarpeellisesta.

maalikko. kirjoitti:

Ensin lääkäri selvittää tiheentyneen virtsaamisen tarpeen syyn. Sitten voidaan määrätä lääkettä (esim. detrusitol) sitä on myös olemassa depot muodossa. En nyt vain muista kuuluiko kelan korvauksen piiriin mutta luultavammin nykyään kuuluu. 2 mg kuuluu ainakin mutta sitä otetaan useimmin. depot on yö käytössä parempi.
Myös jumppaa ja fysioterapiaa voidaan määrätä.


Isäsi kannattaa aloittaa sopeutumisvalmennuksesta johon saa ottaa usein puolison mukaan. Kurssilla saa paljon tietoa kaikenlaisesta tarpeellisesta.

Lue lisää

Parkinsonintaudin lääkkeet aiheuttavat myös unettomuutta.

Mimmi kirjoitti:

Kyllä hänellä on vaikeuksia löytää asentoa, ja täytyy myös käydä usein vessassa, ja hikoiluttaakin. Auttaisiko siis Parkinson-lääkitys yöuniin? Jotenkin ymmärsin hänen (ja äidin) puheista aikaisemmin että päinvastoin piristävät jos myöhään illalla ottaa? Voisivatko Parkinson potilaat muuten käyttää esim. niitä mielialalääkkeitä jotka parantavat unta, esim. Remeron, vai ovatko huono vaihtoehto? Ja kyllä hän on valittanut että aika on niin kovin pitkää kun ei öisin nuku lainkaan. Tähän vielä lisäyksenä että luotan kyllä siihen että lääkärit tietävät mitä määräävät, lähinnä mielenkiinnosta kyselen näitä näin etukäteen...

Lue lisää

Suosittelen Parkinson lääkkeen vaihtoa toiseen. Osa lääkkeistä aiheuttaa unettomuutta ja osa taas nukuttaa (positiivinen ongelma unettomuudesta kärsivälle).