Neukkujen hyvät puolet

N-liiton koulutusko oli hyvää. Siitä voidaan olla montaa mieltä, luonnontieteissä ja matematiikassa oli hyvää tasoa olemassa, loppu oli aika joutavaa. Läpi Euroopan osataan myös lukea, ynnätä ja kirjoittaa, kehitysmaissa ei. Nl ei halunnut tulla verratuksi niihin, mutta niitä edellä.
Nykyisin on edelleen sama ongelma, koulutusjärjestelmä nojaa täysin neuvosto-perinteeseen, vanhanaikaisuus, korruptio, sulkeituneisuus ja venäläisyyden ylivoimaisuuden korostus.
Tekniikoisssa tietämätttömyys on valtaisaa.
Aika taitaa kullata muistot, "Maailma ja Me" jutut olivat vain propaganda, ei nyt viitsitä,
liki 20 v kokemuksella N-liiton ja jälkeläisen elämän menosta.

lukea kirjoitti:

N-liiton koulutusko oli hyvää. Siitä voidaan olla montaa mieltä, luonnontieteissä ja matematiikassa oli hyvää tasoa olemassa, loppu oli aika joutavaa. Läpi Euroopan osataan myös lukea, ynnätä ja kirjoittaa, kehitysmaissa ei. Nl ei halunnut tulla verratuksi niihin, mutta niitä edellä.
Nykyisin on edelleen sama ongelma, koulutusjärjestelmä nojaa täysin neuvosto-perinteeseen, vanhanaikaisuus, korruptio, sulkeituneisuus ja venäläisyyden ylivoimaisuuden korostus.
Tekniikoisssa tietämätttömyys on valtaisaa.
Aika taitaa kullata muistot, "Maailma ja Me" jutut olivat vain propaganda, ei nyt viitsitä,
liki 20 v kokemuksella N-liiton ja jälkeläisen elämän menosta.

Lue lisää

"Ahmavaaran kirja tarkastelee hyvin kriittisesti sitä "kasvatusopillista poliittista joukkoliikettä", joka Yhdysvalloista käsin valloitti länsimaisten hyvinvointivaltioiden koululaitokset 1960- ja 1970-luvuilla."
http://solmu.math.helsinki.fi/1999/3/naatanen.html    

Suljetut rajat eivät tainneeet pitää silloin kun ei nytkään. Neukkulassa kaikki oli defisiittiä, paitsi kuri josta oli kovasti tarjontaa, ei toiminut, koko kansa oli/on täysin kuritonta. Neukkusysteemi ei saanut aikaiseksi
kuin aseita, jotka olivat syntyessään useasti vanhanaikaisa ja romuttuivat rannoille ja loput rahansa tuhlasivat avaruuden sineen saamatta mitään vastapainoksi normaaliin elämään, ei edes teflonia kattilan pohjaan. Jälkijättöinen itsepetos on turhaa.

neuvostoliitossa parasta oli se, että suomalainen mies saattoi kulkea kuin kuningas hetken aikaa ja palata sitten suomeen raatamaan. Muutamilla sukkahousuilla, kondomeilla ja t-paidoilla eleli vallan loistavasti viikonlopun onnettomassa kommunismin kokeilussa, jossa oli ääretön puute ja pula kaikesta kulutustavarasta.

Myyrä-laakso kirjoitti:

neuvostoliitossa parasta oli se, että suomalainen mies saattoi kulkea kuin kuningas hetken aikaa ja palata sitten suomeen raatamaan. Muutamilla sukkahousuilla, kondomeilla ja t-paidoilla eleli vallan loistavasti viikonlopun onnettomassa kommunismin kokeilussa, jossa oli ääretön puute ja pula kaikesta kulutustavarasta.

Lue lisää

Naisen sai yöksi sukkahousuilla tai villapipolla. Sitä se oli se paratiisin elintaso.

Savusilavassa ei ollut kolesterolia,eikä mahorkka aiheuttanut keuhkosyöpää.Tästä oli professoreiden kirjalliset lausunnot.Olet varmaan kuunnellut,näin naapurissa,ja naapurivartti ohjelmia.Moni virolainen kuoli nauruun kuunnellessaan näitä stalinistien valheita.

NL:ssa kirjoitti:

Savusilavassa ei ollut kolesterolia,eikä mahorkka aiheuttanut keuhkosyöpää.Tästä oli professoreiden kirjalliset lausunnot.Olet varmaan kuunnellut,näin naapurissa,ja naapurivartti ohjelmia.Moni virolainen kuoli nauruun kuunnellessaan näitä stalinistien valheita.

Lue lisää

Minä taas muistelen ihanalla 70 luvulla lukeneeni, että suuren N- liiton tiedemiesten todenneen, että siellä asuvat maailman suurimmat kääpiöt.

mutta se ei oikeuta sitä että myös sinänsä viattomien venäläisten piti kärsiä totalitarismista 70 pitkää vuotta ...

Ihmisillä on kyllä lyhyt muisti, nyt ollaan niin tyytyväisiä tähän järjestelmään ja haukutaan neuvostoliittoa, sekä kommunismia ylipäätänsä. Olisiko suomalaisilla työtätekevillä niitä oikeuksia jotka heillä tällä hetkellä on, jos neuvostoliittoa ei olisi ollut olemassa? eivät tehtaanomistajat, suurtilalliset ym. hyvää hyvyyttään antaneet työntekijöilleen lisää palkkaa, 8 tunnin työpäivää, lauantaita vapaaksi... Kyllä näistä oikeuksista jouduttiin taistelemaan tosissaan. Ellei olisi ollut pelotetta työväenluokan valtaannoususta (mahd. neuvostoliiton avustuksella..) ei porvareilta olisi mitään myönnytyksiä tullut.

merkitystä komunismin vähenemiseen, tai tasavertaisuuteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Kallio
Sanohan se Rannanjärvi pojalleen "tee jotakin, että sinua peläthän"
Pelon voimaa: Sitä ne komukat teki itärajan takana. Hinnan maksoivat tavikset.

Suomi oli Neuvostoliiton näyteikkuna sosialistisen ja kapitalistisen maan yhteistyöstä.Sotakorvausten jälkeen teollisuus oli iskussa,valmis tekemään pitkää sarjaa.Laivateollisuus on siitä esimerkki.
Jos lännessä oli lama,itämarkkinat vetivät ja jos sattui pakkaskausi,niin katsokaapa miten se sattui aina lännen noususuhdanteen aikaan.

Meidän punaiset vuorineuvokset tekivät pitkää tiliä Kostamuksella ja Svetogorskilla,Saimaan kanavalla ja Virulla.Hyötyi siitä työmieskin mutta ihan oikeat Tehtaankadun perseennuolijat pitivät silloin majaansa Kokoomuksessa eivätkä Kommunistisessa Puolueessa

Kepulainen Uusitalon Eikka ehdotti Suomen toiseksi kansallispäiväksi YYA-sopimuksen allekirjoituspäivää.Tämä savolainen louskuturpa,joka istuu puolustusministerinä nykyisessä hallituksessa,vei neuvostovierailulla isännille lahjaksi rasiallisen Lepikon Torpan multaa.Se symboloi kepulaisten mielestä suhteitten jatkumista Kekkosen viitoittamalla tavalla.
Meillä punapaidoilla oli silloin sinisalolaisemme,arvatkaapa naurattiko meitä porvareitten perseennuolenta ja kyyristely?

Kun Suomisesta tuli ministeri,Nakkilan nahkatehdas teki voitollisen tuloksen heti seuraavana vuonna.
Mieliporvarini Matomäki,Nakkilasta hänkin,on sanonut;valtionhallinnosta vastaavat miehet,jotka eivät ymmärrä miljoonan ja miljardin eroa.
Kekkosen kauppavaltuuskunnassa eron ymmärtävät miehet olivat rautaa,liturgia meni siinä ohessa.

Jos kysymys asetetaan niin,että mitä hyötyä Neuvostoliitosta oli Suomelle? Niin vastaus kuuluu,Suomea sellaisena minä sitä tänään elämme,ei olisi olemassa ilman Neuvostoliittoa.

Suomen ulkomaankaupan arvo tuotettua kiloa kohden on vajaa kaksi euroa.Sitä nostaa Nokia.Vajaa kaksi euroa tarkoittaa kehitysmaaluokkaa.Niger saa kaakaostaan ja sisal-kuidustaan saman.
Viemme sellua ja paperia,se selittää tilaston.Mutta sitä se ei selitä,miksi meiltä viedään sahatavaraa ja tuodaan Tanskalaisia huonekaluja.

Suomesta lähti Ruotsiin väkimäärä,joka vastaa asutettujen siirtokarjalaisten määrää.
Sonera osti saksasta 3,5 miljardilla ilmaa,se on enempi kuin sotakorvaukset.Jonkun on pitänyt käydä kiinni murikkaan,että ne rahat on saatu kaavittua kokoon.
Suomen teollisuus investoi viime vuonna yli puolet voitoistaa ulkomaille.Puhutaan Kiina-ilmiöstä.Huitua.Investointien pääkohde oli keski-eurooppa,Suomea kalliimman palkkatason maat.

Se raha,minkä olemme tuottaneet,lipuu ulkomaisiin sijoituksiin.Ajattelisin isänmaallisuutta olevan muutakin lajia,kuin lipunheiluttaminen kesäkuun neljäntenä.

Ja nytten Wäinä heittää akan reppuselkään ja lähtee kapakkaan.
Tästä eteenpäin asiat ovat kuulijan vastuulla.

sosialisti kirjoitti:

Ihmisillä on kyllä lyhyt muisti, nyt ollaan niin tyytyväisiä tähän järjestelmään ja haukutaan neuvostoliittoa, sekä kommunismia ylipäätänsä. Olisiko suomalaisilla työtätekevillä niitä oikeuksia jotka heillä tällä hetkellä on, jos neuvostoliittoa ei olisi ollut olemassa? eivät tehtaanomistajat, suurtilalliset ym. hyvää hyvyyttään antaneet työntekijöilleen lisää palkkaa, 8 tunnin työpäivää, lauantaita vapaaksi... Kyllä näistä oikeuksista jouduttiin taistelemaan tosissaan. Ellei olisi ollut pelotetta työväenluokan valtaannoususta (mahd. neuvostoliiton avustuksella..) ei porvareilta olisi mitään myönnytyksiä tullut.

Lue lisää

Samat oikeudet kuin suomalaisilla on kaikilla länsi-euraaopassa ja paremmatkin. Ei ollut Neuvostoliiton pelkoa Ranskassa.

Olet hvittva punikki,joka yrittää pestä
paskan puhtaaksi ja se kun ei yleensä onnistu. Muista että saarnaat vain omillesi ja kaikki muut tietävät teistä totuuden.

Wäinä kirjoitti:

Suomi oli Neuvostoliiton näyteikkuna sosialistisen ja kapitalistisen maan yhteistyöstä.Sotakorvausten jälkeen teollisuus oli iskussa,valmis tekemään pitkää sarjaa.Laivateollisuus on siitä esimerkki.
Jos lännessä oli lama,itämarkkinat vetivät ja jos sattui pakkaskausi,niin katsokaapa miten se sattui aina lännen noususuhdanteen aikaan.

Meidän punaiset vuorineuvokset tekivät pitkää tiliä Kostamuksella ja Svetogorskilla,Saimaan kanavalla ja Virulla.Hyötyi siitä työmieskin mutta ihan oikeat Tehtaankadun perseennuolijat pitivät silloin majaansa Kokoomuksessa eivätkä Kommunistisessa Puolueessa

Kepulainen Uusitalon Eikka ehdotti Suomen toiseksi kansallispäiväksi YYA-sopimuksen allekirjoituspäivää.Tämä savolainen louskuturpa,joka istuu puolustusministerinä nykyisessä hallituksessa,vei neuvostovierailulla isännille lahjaksi rasiallisen Lepikon Torpan multaa.Se symboloi kepulaisten mielestä suhteitten jatkumista Kekkosen viitoittamalla tavalla.
Meillä punapaidoilla oli silloin sinisalolaisemme,arvatkaapa naurattiko meitä porvareitten perseennuolenta ja kyyristely?

Kun Suomisesta tuli ministeri,Nakkilan nahkatehdas teki voitollisen tuloksen heti seuraavana vuonna.
Mieliporvarini Matomäki,Nakkilasta hänkin,on sanonut;valtionhallinnosta vastaavat miehet,jotka eivät ymmärrä miljoonan ja miljardin eroa.
Kekkosen kauppavaltuuskunnassa eron ymmärtävät miehet olivat rautaa,liturgia meni siinä ohessa.

Jos kysymys asetetaan niin,että mitä hyötyä Neuvostoliitosta oli Suomelle? Niin vastaus kuuluu,Suomea sellaisena minä sitä tänään elämme,ei olisi olemassa ilman Neuvostoliittoa.

Suomen ulkomaankaupan arvo tuotettua kiloa kohden on vajaa kaksi euroa.Sitä nostaa Nokia.Vajaa kaksi euroa tarkoittaa kehitysmaaluokkaa.Niger saa kaakaostaan ja sisal-kuidustaan saman.
Viemme sellua ja paperia,se selittää tilaston.Mutta sitä se ei selitä,miksi meiltä viedään sahatavaraa ja tuodaan Tanskalaisia huonekaluja.

Suomesta lähti Ruotsiin väkimäärä,joka vastaa asutettujen siirtokarjalaisten määrää.
Sonera osti saksasta 3,5 miljardilla ilmaa,se on enempi kuin sotakorvaukset.Jonkun on pitänyt käydä kiinni murikkaan,että ne rahat on saatu kaavittua kokoon.
Suomen teollisuus investoi viime vuonna yli puolet voitoistaa ulkomaille.Puhutaan Kiina-ilmiöstä.Huitua.Investointien pääkohde oli keski-eurooppa,Suomea kalliimman palkkatason maat.

Se raha,minkä olemme tuottaneet,lipuu ulkomaisiin sijoituksiin.Ajattelisin isänmaallisuutta olevan muutakin lajia,kuin lipunheiluttaminen kesäkuun neljäntenä.

Ja nytten Wäinä heittää akan reppuselkään ja lähtee kapakkaan.
Tästä eteenpäin asiat ovat kuulijan vastuulla.

Lue lisää

"Suomi oli Neuvostoliiton näyteikkuna sosialistisen ja kapitalistisen maan yhteistyöstä"

Suomi ei ollut kapitalistinen maa Neuvostoliiton aikaan vaan ns. sekatalous. Näin opetettiin koulukirjoissakin 1970-luvulla.

Hah hah kirjoitti:

Samat oikeudet kuin suomalaisilla on kaikilla länsi-euraaopassa ja paremmatkin. Ei ollut Neuvostoliiton pelkoa Ranskassa.

Olet hvittva punikki,joka yrittää pestä
paskan puhtaaksi ja se kun ei yleensä onnistu. Muista että saarnaat vain omillesi ja kaikki muut tietävät teistä totuuden.

Lue lisää

onkii kovi vikkelä vaihtamaa nimimerkijää!

Matilaine kirjoitti:

onkii kovi vikkelä vaihtamaa nimimerkijää!

Taas täällä palstalla yksi höyrypää punikki näkee olemattomia Kalleja jättämässä viestejään. Tarkastahan lääkityksesi tai keskustele ainakin lääkärisi kanssa ennenkuin tilasi pahenee enempää.

Luuletko todella Kallen olevan ainoa joka tuntee ja levittää kommunistista totuutta vai ymmärrätkö Kallen olevan vain yksi monista totuuden puhujista.

Ja vastaapa punikki sen sijaan toverin "Hah hah" esittämään terävään mutta, ah, niin epämiellyttävään viestiin - jos pystyt:
"Samat oikeudet kuin suomalaisilla on kaikilla länsi-euraaopassa ja paremmatkin. Ei ollut Neuvostoliiton pelkoa Ranskassa.
Olet hvittva punikki,joka yrittää pestä
paskan puhtaaksi ja se kun ei yleensä onnistu. Muista että saarnaat vain omillesi ja kaikki muut tietävät teistä totuuden. "

/Kalle, joka ilolla huomaa taas yhden palstalaisen olevan hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla. Miksiköhän USA:ssa porvarit ovat antaneet 8 tunnin työpäivän, eivät ainakaan neukkulan pelosta - pelkäsivätköhän he SKP:n taistolaissiipeä

Kalle kirjoitti:

Taas täällä palstalla yksi höyrypää punikki näkee olemattomia Kalleja jättämässä viestejään. Tarkastahan lääkityksesi tai keskustele ainakin lääkärisi kanssa ennenkuin tilasi pahenee enempää.

Luuletko todella Kallen olevan ainoa joka tuntee ja levittää kommunistista totuutta vai ymmärrätkö Kallen olevan vain yksi monista totuuden puhujista.

Ja vastaapa punikki sen sijaan toverin "Hah hah" esittämään terävään mutta, ah, niin epämiellyttävään viestiin - jos pystyt:
"Samat oikeudet kuin suomalaisilla on kaikilla länsi-euraaopassa ja paremmatkin. Ei ollut Neuvostoliiton pelkoa Ranskassa.
Olet hvittva punikki,joka yrittää pestä
paskan puhtaaksi ja se kun ei yleensä onnistu. Muista että saarnaat vain omillesi ja kaikki muut tietävät teistä totuuden. "

/Kalle, joka ilolla huomaa taas yhden palstalaisen olevan hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla. Miksiköhän USA:ssa porvarit ovat antaneet 8 tunnin työpäivän, eivät ainakaan neukkulan pelosta - pelkäsivätköhän he SKP:n taistolaissiipeä

Lue lisää

Onhan niitä nyt paikkansa pitäviäkin esimerkkejä,ettei keksiä tarvitse! Kahdeksan tunnin työpäivä ei ole Yhdysvalloissa tyypillinen.Wall-Mart on maailman suurin vähittäiskauppaketju,heillä sitä ei esimerkiksi ole.Tuossa joulumyynnin alla firman johto kielsi vielä vessassa käynninkin useammin,kuin kerran vuoron aikana.Paska juttu,jos ruikulle heittää.

Wäinä kirjoitti:

Onhan niitä nyt paikkansa pitäviäkin esimerkkejä,ettei keksiä tarvitse! Kahdeksan tunnin työpäivä ei ole Yhdysvalloissa tyypillinen.Wall-Mart on maailman suurin vähittäiskauppaketju,heillä sitä ei esimerkiksi ole.Tuossa joulumyynnin alla firman johto kielsi vielä vessassa käynninkin useammin,kuin kerran vuoron aikana.Paska juttu,jos ruikulle heittää.

Lue lisää

Ja mitäs luulet - pekäävätkö he, joilla on 8 tunnin työpäivä SKP:n taistolaissiipeä?
Miksiköhän suuri enemmistö teollisuusmaiden porvareista ovat pehmoilleet?? Onko se mielestäsi stalinistien ansiota??

/Kalle, joka menee nyt hyvin ansaitulle vuorokausilevolle - pitäisi ottaa unta palloon ainakin tuollaiset 6 tuntia ennenkuin taas jaksaa tienata lähes sata euroa verottajalle

Kalle kirjoitti:

Ja mitäs luulet - pekäävätkö he, joilla on 8 tunnin työpäivä SKP:n taistolaissiipeä?
Miksiköhän suuri enemmistö teollisuusmaiden porvareista ovat pehmoilleet?? Onko se mielestäsi stalinistien ansiota??

/Kalle, joka menee nyt hyvin ansaitulle vuorokausilevolle - pitäisi ottaa unta palloon ainakin tuollaiset 6 tuntia ennenkuin taas jaksaa tienata lähes sata euroa verottajalle

Lue lisää

Joka toinen päiväkö sinulle pitäisi selittää työelämän käsitteistöä?
Saisit nyt itsekin pikkuisen perehtyä asioihin,kun niistä kirjoittaa tykkäät.

Aika harvalla on nykyisin kahdeksan tunnin säännöllinen päivittäinen työaika.Se on käsitteistä yksi.
Kahdeksan tunnin säännöllisestä päivittäisestä työajasta puhuttaessa (arkikielessä) tarkoitetaan useimmin eri tavoin eri työaikamuodoissa tasoittuvia työaikoja.Niiden keskimääräinen kesto on vähempi, kuin kahdeksan tuntia.

Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia vuodessa,ylitöitä voidaan teetättään 250 tuntia.Hätätyöstä on omat säädöksensä.Niin myös varallaolosta.Noin mitaten suomalaisten keskimääräinen työaika on kahdeksaa tuntia pitempi.

On eri asia,puhummeko 36,4 tuntiin viikossa tasoittuvasta päivittäisestä työajasta,vaiko ylityöt mukaan laskien 46 tunnin työajasta.

Tarkasteluryhmän muuttuminen muuttaa työpäivän pituuden.Yrittäjien työpäivä harvoin päättyy kahdeksaan tuntiin.Kun teollisuusmaiden porvarit ovat mielestäsi antaneet työntekijöille "kahdeksan tunnin" työajan,miksiköhän he eivät ole antaneet sitä itselleen?

Wäinä kirjoitti:

Joka toinen päiväkö sinulle pitäisi selittää työelämän käsitteistöä?
Saisit nyt itsekin pikkuisen perehtyä asioihin,kun niistä kirjoittaa tykkäät.

Aika harvalla on nykyisin kahdeksan tunnin säännöllinen päivittäinen työaika.Se on käsitteistä yksi.
Kahdeksan tunnin säännöllisestä päivittäisestä työajasta puhuttaessa (arkikielessä) tarkoitetaan useimmin eri tavoin eri työaikamuodoissa tasoittuvia työaikoja.Niiden keskimääräinen kesto on vähempi, kuin kahdeksan tuntia.

Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia vuodessa,ylitöitä voidaan teetättään 250 tuntia.Hätätyöstä on omat säädöksensä.Niin myös varallaolosta.Noin mitaten suomalaisten keskimääräinen työaika on kahdeksaa tuntia pitempi.

On eri asia,puhummeko 36,4 tuntiin viikossa tasoittuvasta päivittäisestä työajasta,vaiko ylityöt mukaan laskien 46 tunnin työajasta.

Tarkasteluryhmän muuttuminen muuttaa työpäivän pituuden.Yrittäjien työpäivä harvoin päättyy kahdeksaan tuntiin.Kun teollisuusmaiden porvarit ovat mielestäsi antaneet työntekijöille "kahdeksan tunnin" työajan,miksiköhän he eivät ole antaneet sitä itselleen?

Lue lisää

"Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia vuodessa,ylitöitä voidaan teetättään 250 tuntia.Hätätyöstä on omat säädöksensä.Niin myös varallaolosta.Noin mitaten suomalaisten keskimääräinen työaika on kahdeksaa tuntia pitempi. "

OK, Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia. Sanotaan siis 1750 tuntia.
Ja 250 ylityötuntia päälle tekee 2000 tuntia vuodessa. OK?

Vuodessa on 52 viikkoa. Siis hän, joka tekee pois kaikki ylityönsäkin, tekee töitä keskimäärin 38,4 tuntia viikossa. Siis ylityöt mukaan laskien viikottaiseksi työajaksi tulee "vain" 38,4 tuntia. Saavuttaakseen 40 tunnin keskimääräisen työviikon niin siihen tarvitaan 2080 työtuntia vuodessa ja siis 330 tuntia ylitöitä. Tähän ei moni pääse vaikka laskettaisiin mukaan varallaolo ja hätätyöt. Vain hyvin pieni osa väestöstä tekee 250 tuntia ylitöitä vuosittain ja vielä pienempi osa väestöstä tekee sen lisäksi tuntiakaan hätätyötä tai varallaoloa vuosittain. Paljon suurempi osa väestöstä tekee osa-aikaa eivätkä pääse lähellekään 1750 vuosityötuntia.

Siis keskimääräinen työaika työpäivää kohti on varmasti yli 8 tuntia. Kalle tekee täyttä päivää, siis 8 tuntia päivässä, ja jos kerrankin vuoden aikana on tullut tuntikin ylitöitä niin keskimääräinen työaika on tietenkin yli 8 tuntia päivässä. Mutta, mutta - se ei ole yli 40 tuntia viikossa. Ei ole ollut koskaan Kallen osalta sitten 40 tunnin työviikkoon siirryttyä.

Tietenkin on aina heitä, jotka tekevät pisempää työpäivää kuin toiset. Mutta ei voida kyllä mitenkään väittää tyypillisen keskimääräisen viikkotyöajan olevan yli 40 tuntia ylityöt mukaan lukien. Tietenkin on poikkeuksia mutta yli 40 tunnin keskimääräinen viikkotyö ei ole mitenkään tyypillinen tämän päivän Suomessa.


/Kalle, joka ei kuitenkaan usko maamme porvareiden pelänneen SKP:n taistolaissiipeä työaikaa lyhentäessään - onhan samankaltainen kehitys ollut käynnissä koko teollistuneessa maailmassa

Kalle kirjoitti:

"Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia vuodessa,ylitöitä voidaan teetättään 250 tuntia.Hätätyöstä on omat säädöksensä.Niin myös varallaolosta.Noin mitaten suomalaisten keskimääräinen työaika on kahdeksaa tuntia pitempi. "

OK, Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia. Sanotaan siis 1750 tuntia.
Ja 250 ylityötuntia päälle tekee 2000 tuntia vuodessa. OK?

Vuodessa on 52 viikkoa. Siis hän, joka tekee pois kaikki ylityönsäkin, tekee töitä keskimäärin 38,4 tuntia viikossa. Siis ylityöt mukaan laskien viikottaiseksi työajaksi tulee "vain" 38,4 tuntia. Saavuttaakseen 40 tunnin keskimääräisen työviikon niin siihen tarvitaan 2080 työtuntia vuodessa ja siis 330 tuntia ylitöitä. Tähän ei moni pääse vaikka laskettaisiin mukaan varallaolo ja hätätyöt. Vain hyvin pieni osa väestöstä tekee 250 tuntia ylitöitä vuosittain ja vielä pienempi osa väestöstä tekee sen lisäksi tuntiakaan hätätyötä tai varallaoloa vuosittain. Paljon suurempi osa väestöstä tekee osa-aikaa eivätkä pääse lähellekään 1750 vuosityötuntia.

Siis keskimääräinen työaika työpäivää kohti on varmasti yli 8 tuntia. Kalle tekee täyttä päivää, siis 8 tuntia päivässä, ja jos kerrankin vuoden aikana on tullut tuntikin ylitöitä niin keskimääräinen työaika on tietenkin yli 8 tuntia päivässä. Mutta, mutta - se ei ole yli 40 tuntia viikossa. Ei ole ollut koskaan Kallen osalta sitten 40 tunnin työviikkoon siirryttyä.

Tietenkin on aina heitä, jotka tekevät pisempää työpäivää kuin toiset. Mutta ei voida kyllä mitenkään väittää tyypillisen keskimääräisen viikkotyöajan olevan yli 40 tuntia ylityöt mukaan lukien. Tietenkin on poikkeuksia mutta yli 40 tunnin keskimääräinen viikkotyö ei ole mitenkään tyypillinen tämän päivän Suomessa.


/Kalle, joka ei kuitenkaan usko maamme porvareiden pelänneen SKP:n taistolaissiipeä työaikaa lyhentäessään - onhan samankaltainen kehitys ollut käynnissä koko teollistuneessa maailmassa

Lue lisää

jako- ja kertolaskun, mutta laki vuosilomista y.m. taitaakin sotkea Sinun laskelmasi!

sosialisti kirjoitti:

Ihmisillä on kyllä lyhyt muisti, nyt ollaan niin tyytyväisiä tähän järjestelmään ja haukutaan neuvostoliittoa, sekä kommunismia ylipäätänsä. Olisiko suomalaisilla työtätekevillä niitä oikeuksia jotka heillä tällä hetkellä on, jos neuvostoliittoa ei olisi ollut olemassa? eivät tehtaanomistajat, suurtilalliset ym. hyvää hyvyyttään antaneet työntekijöilleen lisää palkkaa, 8 tunnin työpäivää, lauantaita vapaaksi... Kyllä näistä oikeuksista jouduttiin taistelemaan tosissaan. Ellei olisi ollut pelotetta työväenluokan valtaannoususta (mahd. neuvostoliiton avustuksella..) ei porvareilta olisi mitään myönnytyksiä tullut.

Lue lisää

Paljon on totta sinun puheessasi, mutta valikoiden tuot niitä esille. Ensinnäkin, oli historiallinen tosiasia, että nk. teollinen vallankumous loi uuden nk. luokan, työväestön. Tämä oli usein maaseudulta muuttanutta liikaväestöä. Tosiasia on, että heille kuului oikeudet. Tosin nykyaikana he voivat lihavasti, jopa paljon lihavammin kuin akateemiset täyspäiväiväiset työtätekevät akateemiset. Eli nykyajan sorrettu ryhmä on prekariaatti (=pätkätyöläiset)ei proletariaatti (=työläiset yleensä). Mitä tulee marxilais-leninistiseen aatteeseen, joka sotkettiin työväenaatteeseen VALANKUMOUKSEN toivossa, siitä ei kannata puhua minään hyvää aikaan saaneena voimana. Vaikka tosi asia on, että kommunismin pelko (myös sosialisti- ja sos.dem.leirissä) loi perustan modernin hyvinvointivaltion, joka yhdisti tehokkaasti sekä markkinatalouden että sosialistisen järjestelmän hyviä puolia (esim. keynesiläisyys). Tämä ei ollut kuitenkaan Neuvostoliiton aikaansaamaa vaan historiallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työväenliikkeen hyväksi. Neuvostoliiton imaginaarisia saavutuksia ei voi käsitellä sen ihmisille ja luonnolle tekemien suurtuhojen tähden. On aatteellista yksisilmäisyyttä puhua tuollaista. Neuvostoliitto oli ennen 1970-lukua moderni teollisuusvaltio, joka oli menestyi taloudellis-tuotannollisesti. Mutta aatteen aikaansaamat hirvitykset ylittävät saavutukset moninkertaisesti. Ja jälkiteollisessa ajassa NL oli vain yskivä teollisuusvanhus, joka sai jokaisella kädenliikeellä aikaan valtavaa tuhoa. Ja vaikka kommunisteja ja vasemmistolaisia vielä on eri valtioissa ei paljoakaan enää revolutionistisia vaan reformistisia. Ennen (kun punakone oli voimissaan) kaikki oikealla kallistuvat olivat ei-sosialistisia. Nyt (kun markkinatalous jyllää) kaikki vasemmalle kallistuvat ovat ei-uusliberaaleja. Tosin olen itsekin uusliberalismin ja kvartaalikapitalismin voimakas kriitikko, vaikka en ole mielestäni tippaakaan vasemmalla (vaikka kaverit kyllä joskus muuta väittävät).
Mitä tulee käyttämiisi sanoihin työväenluokka ja porvarit, käytät niitä ontuvasti. Ensinnäkään kaupunkien alempi keskiluokka (jotka kommunistien mielestä olivat porvareita) ei koskaan päättänyt työläisten asemasta. Ja monet nk. porvarit menettivät henkensä kansalaissodassa kannattaessaan työväenoikeuksia.

Kalle kirjoitti:

"Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia vuodessa,ylitöitä voidaan teetättään 250 tuntia.Hätätyöstä on omat säädöksensä.Niin myös varallaolosta.Noin mitaten suomalaisten keskimääräinen työaika on kahdeksaa tuntia pitempi. "

OK, Säännöllisen palkkatyön vuosittainen työaika on reilut 1700 tuntia. Sanotaan siis 1750 tuntia.
Ja 250 ylityötuntia päälle tekee 2000 tuntia vuodessa. OK?

Vuodessa on 52 viikkoa. Siis hän, joka tekee pois kaikki ylityönsäkin, tekee töitä keskimäärin 38,4 tuntia viikossa. Siis ylityöt mukaan laskien viikottaiseksi työajaksi tulee "vain" 38,4 tuntia. Saavuttaakseen 40 tunnin keskimääräisen työviikon niin siihen tarvitaan 2080 työtuntia vuodessa ja siis 330 tuntia ylitöitä. Tähän ei moni pääse vaikka laskettaisiin mukaan varallaolo ja hätätyöt. Vain hyvin pieni osa väestöstä tekee 250 tuntia ylitöitä vuosittain ja vielä pienempi osa väestöstä tekee sen lisäksi tuntiakaan hätätyötä tai varallaoloa vuosittain. Paljon suurempi osa väestöstä tekee osa-aikaa eivätkä pääse lähellekään 1750 vuosityötuntia.

Siis keskimääräinen työaika työpäivää kohti on varmasti yli 8 tuntia. Kalle tekee täyttä päivää, siis 8 tuntia päivässä, ja jos kerrankin vuoden aikana on tullut tuntikin ylitöitä niin keskimääräinen työaika on tietenkin yli 8 tuntia päivässä. Mutta, mutta - se ei ole yli 40 tuntia viikossa. Ei ole ollut koskaan Kallen osalta sitten 40 tunnin työviikkoon siirryttyä.

Tietenkin on aina heitä, jotka tekevät pisempää työpäivää kuin toiset. Mutta ei voida kyllä mitenkään väittää tyypillisen keskimääräisen viikkotyöajan olevan yli 40 tuntia ylityöt mukaan lukien. Tietenkin on poikkeuksia mutta yli 40 tunnin keskimääräinen viikkotyö ei ole mitenkään tyypillinen tämän päivän Suomessa.


/Kalle, joka ei kuitenkaan usko maamme porvareiden pelänneen SKP:n taistolaissiipeä työaikaa lyhentäessään - onhan samankaltainen kehitys ollut käynnissä koko teollistuneessa maailmassa

Lue lisää

Menikö Kalle taas Isoksi Pilkunnussimiseksi?

Sinulla taitaa olla sama Valtakunnan Vinkujain Työehtosopimus,kuin Matilla ja Tepolla.Sen allekirjoituspöytäkirjahan alkaa toteamuksella;"Mä joka päivä töitä teen,joka ainoa aamu seitsämäksi meen".

Kuten aiemmin sanoin,saisit itse ottaa selvää käsitteistä,ettei niitä tarvitsisi joka toinen päivä selitellä - kun nyt tykkäät niistä kuitenkin kirjoitella.

Tuo viittaus matematiikkaan oli oikeastaan hauska.Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? Ajatteletko,että lain määräämä vuosittainen työaika lasketaan erikseen vuosina,joihin osuu 53 viikkoa tai vain 51 viikkoa? Mies,jonka laskennan perusta ei yletä pyöristämissääntöön,pankoon kätensä taskuun ja laskekoon sormiaan.Jos saat summaksi yksitoista,laskun peruste on yhtälailla väärä kuin esimerkissäsi.
Pahoin pelkään,että nimenomaan sinun tuloksesi kymmensormijärjestelmällä laskien kuitenkin on juuri tuo kymmenen.Lohdutukseksesi sanoisin,onhan niitä sarvettomiakin sonneja.

Päivittäisen säännöllisen työajan rajaavat sen lyhentämissäännöt.Viikottaisen säännöllisen työajan kautta määritetään ylityön käsite,oikeus vaikkapa hälytysrahaan tai viikkolepokorvaukseen.Kuukausittaisen työajan perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan.Vuosittaisen säännöllisen työajan tuntien mukaan määritetään joko korvattavien tuntien määrä tai vuosittaisena ylityönä maksettavien tuntien määrä.Kokonaistyöajalla eri laskentajaksoissa on muitakin merkityksiä.

Kokonaistyöajan tasoittuminen keskimäärään tapahtuu,muutamin poikkeuksin,etukäteen laaditun listan mukaisesti vuoden aikana.Perusteollisuuden vuorotyössä useimmin kalenterivuodessa.Päivätyössä laskentatapa on helpompi.
Kalenterivuosi on siten työajan tasoittamiseksi määritetty ajanjakso,ei laskentaperuste.Jos laskentaperusteena käytetään muuta,kuin lain,asetusten tai sopimuksen määrittämiä perusteita,se on mitätön.
Sen lisäksi se on saivartelua,pilkunnussintaa - sanalla sanoen,Kalleismia.

Wäinä kirjoitti:

Menikö Kalle taas Isoksi Pilkunnussimiseksi?

Sinulla taitaa olla sama Valtakunnan Vinkujain Työehtosopimus,kuin Matilla ja Tepolla.Sen allekirjoituspöytäkirjahan alkaa toteamuksella;"Mä joka päivä töitä teen,joka ainoa aamu seitsämäksi meen".

Kuten aiemmin sanoin,saisit itse ottaa selvää käsitteistä,ettei niitä tarvitsisi joka toinen päivä selitellä - kun nyt tykkäät niistä kuitenkin kirjoitella.

Tuo viittaus matematiikkaan oli oikeastaan hauska.Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? Ajatteletko,että lain määräämä vuosittainen työaika lasketaan erikseen vuosina,joihin osuu 53 viikkoa tai vain 51 viikkoa? Mies,jonka laskennan perusta ei yletä pyöristämissääntöön,pankoon kätensä taskuun ja laskekoon sormiaan.Jos saat summaksi yksitoista,laskun peruste on yhtälailla väärä kuin esimerkissäsi.
Pahoin pelkään,että nimenomaan sinun tuloksesi kymmensormijärjestelmällä laskien kuitenkin on juuri tuo kymmenen.Lohdutukseksesi sanoisin,onhan niitä sarvettomiakin sonneja.

Päivittäisen säännöllisen työajan rajaavat sen lyhentämissäännöt.Viikottaisen säännöllisen työajan kautta määritetään ylityön käsite,oikeus vaikkapa hälytysrahaan tai viikkolepokorvaukseen.Kuukausittaisen työajan perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan.Vuosittaisen säännöllisen työajan tuntien mukaan määritetään joko korvattavien tuntien määrä tai vuosittaisena ylityönä maksettavien tuntien määrä.Kokonaistyöajalla eri laskentajaksoissa on muitakin merkityksiä.

Kokonaistyöajan tasoittuminen keskimäärään tapahtuu,muutamin poikkeuksin,etukäteen laaditun listan mukaisesti vuoden aikana.Perusteollisuuden vuorotyössä useimmin kalenterivuodessa.Päivätyössä laskentatapa on helpompi.
Kalenterivuosi on siten työajan tasoittamiseksi määritetty ajanjakso,ei laskentaperuste.Jos laskentaperusteena käytetään muuta,kuin lain,asetusten tai sopimuksen määrittämiä perusteita,se on mitätön.
Sen lisäksi se on saivartelua,pilkunnussintaa - sanalla sanoen,Kalleismia.

Lue lisää

"Tuo viittaus matematiikkaan oli oikeastaan hauska.Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? Ajatteletko,että lain määräämä vuosittainen työaika lasketaan erikseen vuosina,joihin osuu 53 viikkoa tai vain 51 viikkoa?"

Vuodessa on noin 365,24 päivää ja se tekee noin 52,177 viikkoa. Useimmiten vuodessa lasketaan olevan 52 viikoa, joskus 53 viikoa. Tämä tapahtuu noin joka 6 vuosi. Mutta milloin oli viimeksi 51 viikkoa? Kalle ei jaksa muistaa mutta ehkä näinkin on tapahtunut.

Paljonko on lain määräämä vuosittainen työaika?
Jos siihen ei pysty niin mikä on rangaistus? Vai saako palkinnon?

Työaikalaki:
"
Työajaksi luettava aika
4 §
Työaika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Jäljempänä 28 §:ssä tarkoitettuja tai sopimukseen perustuvia päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.



Säännöllinen työaika
6 §
Yleissäännös
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

7 §
Jaksotyöaika
Säännöllinen työaika saadaan 6 §:ssä säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia:

1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä;

2) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä vankiloissa;

3) henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla;

4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyössä;

5) alusten koeajon aikana tehtävässä työssä;

6) maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyössä;

7) kotitaloustyössä;

8) vartiointityössä;

9) meijeriliikkeissä;

10) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä

11) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi voidaan säännöllinen työaika 1 momentissa säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.
"

Huomaa §7 viimeisessä momentissa oleva rajoitus:
6 viikon aikajaksona säännöllinen työaika saa olla korkeintaa 240 tuntia

"9 §
Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika
Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 6–8 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
"
Huomaa kohta "40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana".

Mikähän on se työnantaja, jolla on säännöllinen työaika keskimäärin yli 40 tuntia viikossa laskettuna 6 viikon jaksoissa?

"Kuukausittaisen työajan perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan."

Eipäs, vaan kuukausittaisen työpäivien määrän perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan.

Vuosilomalaki:
"6 §
Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.
"
Siis sopimuksen mukaista osa-aikaa tehdessä riittää 35 tuntia kuukaudessa lomapäiviin. Mutta jos tehdään täyttä päivää niin tarvitaan 14 työpäivää kuukaudelle. Siis kokopäivää tekevän loma-aika ei määräydy tehtyjen tuntien vaan työpäivien mukaan.

Mahtaakohan maasta löytyä montakaan tuhatta työntekijää, joka tekevät keskimäärin 40 tuntia töitä viikossa, siis 2080 tuntia vuodessa. Kalle pääsi tähän määrään joskus 80-luvun hulluina aikoina mutta nyt hän on viisastunut - ja vanhentunut.

/Kalle, jota kohta haukutaan taas pilkun nussijaksi - mutta hän onkin kommunistien painajainen

Wäinä kirjoitti:

Menikö Kalle taas Isoksi Pilkunnussimiseksi?

Sinulla taitaa olla sama Valtakunnan Vinkujain Työehtosopimus,kuin Matilla ja Tepolla.Sen allekirjoituspöytäkirjahan alkaa toteamuksella;"Mä joka päivä töitä teen,joka ainoa aamu seitsämäksi meen".

Kuten aiemmin sanoin,saisit itse ottaa selvää käsitteistä,ettei niitä tarvitsisi joka toinen päivä selitellä - kun nyt tykkäät niistä kuitenkin kirjoitella.

Tuo viittaus matematiikkaan oli oikeastaan hauska.Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? Ajatteletko,että lain määräämä vuosittainen työaika lasketaan erikseen vuosina,joihin osuu 53 viikkoa tai vain 51 viikkoa? Mies,jonka laskennan perusta ei yletä pyöristämissääntöön,pankoon kätensä taskuun ja laskekoon sormiaan.Jos saat summaksi yksitoista,laskun peruste on yhtälailla väärä kuin esimerkissäsi.
Pahoin pelkään,että nimenomaan sinun tuloksesi kymmensormijärjestelmällä laskien kuitenkin on juuri tuo kymmenen.Lohdutukseksesi sanoisin,onhan niitä sarvettomiakin sonneja.

Päivittäisen säännöllisen työajan rajaavat sen lyhentämissäännöt.Viikottaisen säännöllisen työajan kautta määritetään ylityön käsite,oikeus vaikkapa hälytysrahaan tai viikkolepokorvaukseen.Kuukausittaisen työajan perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan.Vuosittaisen säännöllisen työajan tuntien mukaan määritetään joko korvattavien tuntien määrä tai vuosittaisena ylityönä maksettavien tuntien määrä.Kokonaistyöajalla eri laskentajaksoissa on muitakin merkityksiä.

Kokonaistyöajan tasoittuminen keskimäärään tapahtuu,muutamin poikkeuksin,etukäteen laaditun listan mukaisesti vuoden aikana.Perusteollisuuden vuorotyössä useimmin kalenterivuodessa.Päivätyössä laskentatapa on helpompi.
Kalenterivuosi on siten työajan tasoittamiseksi määritetty ajanjakso,ei laskentaperuste.Jos laskentaperusteena käytetään muuta,kuin lain,asetusten tai sopimuksen määrittämiä perusteita,se on mitätön.
Sen lisäksi se on saivartelua,pilkunnussintaa - sanalla sanoen,Kalleismia.

Lue lisää

"Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? "

Jos olet lukenut työaikalakia niin olisit ymmärtänyt, että siellä puhutaan 52 viikon jaksoista - ei vuosista.

"3 luku
Säännöllinen työaika
6 §
Yleissäännös
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana
"
ja

"9 §
Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika
Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 6–8 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana."

/Kalle, joka näin sivistää toveria

Kalle kirjoitti:

"Tuo viittaus matematiikkaan oli oikeastaan hauska.Miten olet päätynyt tulokseen,että vuodessa on 52 viikkoa? Ajatteletko,että lain määräämä vuosittainen työaika lasketaan erikseen vuosina,joihin osuu 53 viikkoa tai vain 51 viikkoa?"

Vuodessa on noin 365,24 päivää ja se tekee noin 52,177 viikkoa. Useimmiten vuodessa lasketaan olevan 52 viikoa, joskus 53 viikoa. Tämä tapahtuu noin joka 6 vuosi. Mutta milloin oli viimeksi 51 viikkoa? Kalle ei jaksa muistaa mutta ehkä näinkin on tapahtunut.

Paljonko on lain määräämä vuosittainen työaika?
Jos siihen ei pysty niin mikä on rangaistus? Vai saako palkinnon?

Työaikalaki:
"
Työajaksi luettava aika
4 §
Työaika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Jäljempänä 28 §:ssä tarkoitettuja tai sopimukseen perustuvia päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.



Säännöllinen työaika
6 §
Yleissäännös
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

7 §
Jaksotyöaika
Säännöllinen työaika saadaan 6 §:ssä säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia:

1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä;

2) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä vankiloissa;

3) henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla;

4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyössä;

5) alusten koeajon aikana tehtävässä työssä;

6) maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyössä;

7) kotitaloustyössä;

8) vartiointityössä;

9) meijeriliikkeissä;

10) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä

11) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi voidaan säännöllinen työaika 1 momentissa säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.
"

Huomaa §7 viimeisessä momentissa oleva rajoitus:
6 viikon aikajaksona säännöllinen työaika saa olla korkeintaa 240 tuntia

"9 §
Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika
Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 6–8 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
"
Huomaa kohta "40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana".

Mikähän on se työnantaja, jolla on säännöllinen työaika keskimäärin yli 40 tuntia viikossa laskettuna 6 viikon jaksoissa?

"Kuukausittaisen työajan perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan."

Eipäs, vaan kuukausittaisen työpäivien määrän perusteella lasketaan oikeus vuosilomaan.

Vuosilomalaki:
"6 §
Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.
"
Siis sopimuksen mukaista osa-aikaa tehdessä riittää 35 tuntia kuukaudessa lomapäiviin. Mutta jos tehdään täyttä päivää niin tarvitaan 14 työpäivää kuukaudelle. Siis kokopäivää tekevän loma-aika ei määräydy tehtyjen tuntien vaan työpäivien mukaan.

Mahtaakohan maasta löytyä montakaan tuhatta työntekijää, joka tekevät keskimäärin 40 tuntia töitä viikossa, siis 2080 tuntia vuodessa. Kalle pääsi tähän määrään joskus 80-luvun hulluina aikoina mutta nyt hän on viisastunut - ja vanhentunut.

/Kalle, jota kohta haukutaan taas pilkun nussijaksi - mutta hän onkin kommunistien painajainen

Lue lisää

Olihan siinä epätarkkuuksia ja ihan oikeita lapsuksiakin.Tämä lain määräämä vuosittainen työaika huvitti minuakin.Piti tietysti olla, määrittämä.

Työajan tarkastelu eripituisissa jaksoissa johtuu käytännön tarpeista,pyrin antamaan niistä jonkinlaisen yleiskuvan.Mainitsin teollisuusliittojen käytännön kalenterivuoden tasoittumisajasta erikseen,sehän se helpoimpana on käytetyin.
Mainitsin vuosittaisen säännöllisen työajan ja menettelyn sen ylittyessä tai alittuessa.Käytäntö liittyy verotusvuoden katkeamiseen mutta myös eräiden mahdollisten etuisuuksien laskentaan.

Keskituntiansion,palkkiopalkkojen tai lomakorvausten laskeminen ei nykytekniikalla edellyttäisi ns. laskenta-aikoja.Työantajat pitävät niistä kuitenkin kiinni.Nekin osaltaan sekoittavat käsitteitä.

Vuosittainen säännöllinen työaika ei tietysti tarkoita 40 tuntia 52 viikon ajan,vaan työajan tasoittumista tuona ajanjaksona.Lomallahan sitä lomalla ollaan.

Mainitsemasi muut tasoitusjaksot ovat käytäntöjä vaikkapa palvelualojen ns. periodityössä.Tarjoilijalle se tarkoittaa sitä,että aamuyöllä päättyneen vuoron jälkeen seuraava vuoro voi alkaa keskipäivän aikoihin,eikä ylityölisää makseta.

Vuorotyökäytäntöjä on kymmenin,6 tunnin jaksoista aina 24 tuntiin.
Työnantaja voi myös pidentää työajan 9 tuntiin.
Paikallisilla sopimuksilla työviikko on pidennetty 6 päiväiseksi.Ne tasoitetaan erilaisten pankkien ja puskureiden kautta pisimmillään kahden vuoden jaksoissa.

Kuukausittaisen työajan perusteella laskettava vuosiloma oli väärin sanottu.
Toisaalta työvuorokausi ei aina vaihdu klo 00.00,joten kuukausikaan ei laskennallisesti ala.Kalenterikuu helmikuussa tehty vuoro voi olla tammikuun kertymäpäivä.Mutta ei nussita pilkkua.

Kysyit työnantajaa,jolla työaika on keskimäärin yli 40 tuntia viikossa laskettuna 6 viikon jaksossa?
Sellaisia työnantajia ovat esimerkiksi kaikki tämän maan kunnat,joilla on palveluksessaan perhepäivähoitaja.

Kirjoituksesi kaltaista valistusta tässä maassa tarvitaan lisää.Kaikkia sorrettuja ja kusetettuja me komukatkaan emme ehdi jeesaamaan.Emme aina osaakaan.Jatka samaan tyyliin.Yhdessä kannattaa aina ponnistella kohti parempaa yhteiskuntaa.Tovereissamme meillä on voima!

Wäinä kirjoitti:

Olihan siinä epätarkkuuksia ja ihan oikeita lapsuksiakin.Tämä lain määräämä vuosittainen työaika huvitti minuakin.Piti tietysti olla, määrittämä.

Työajan tarkastelu eripituisissa jaksoissa johtuu käytännön tarpeista,pyrin antamaan niistä jonkinlaisen yleiskuvan.Mainitsin teollisuusliittojen käytännön kalenterivuoden tasoittumisajasta erikseen,sehän se helpoimpana on käytetyin.
Mainitsin vuosittaisen säännöllisen työajan ja menettelyn sen ylittyessä tai alittuessa.Käytäntö liittyy verotusvuoden katkeamiseen mutta myös eräiden mahdollisten etuisuuksien laskentaan.

Keskituntiansion,palkkiopalkkojen tai lomakorvausten laskeminen ei nykytekniikalla edellyttäisi ns. laskenta-aikoja.Työantajat pitävät niistä kuitenkin kiinni.Nekin osaltaan sekoittavat käsitteitä.

Vuosittainen säännöllinen työaika ei tietysti tarkoita 40 tuntia 52 viikon ajan,vaan työajan tasoittumista tuona ajanjaksona.Lomallahan sitä lomalla ollaan.

Mainitsemasi muut tasoitusjaksot ovat käytäntöjä vaikkapa palvelualojen ns. periodityössä.Tarjoilijalle se tarkoittaa sitä,että aamuyöllä päättyneen vuoron jälkeen seuraava vuoro voi alkaa keskipäivän aikoihin,eikä ylityölisää makseta.

Vuorotyökäytäntöjä on kymmenin,6 tunnin jaksoista aina 24 tuntiin.
Työnantaja voi myös pidentää työajan 9 tuntiin.
Paikallisilla sopimuksilla työviikko on pidennetty 6 päiväiseksi.Ne tasoitetaan erilaisten pankkien ja puskureiden kautta pisimmillään kahden vuoden jaksoissa.

Kuukausittaisen työajan perusteella laskettava vuosiloma oli väärin sanottu.
Toisaalta työvuorokausi ei aina vaihdu klo 00.00,joten kuukausikaan ei laskennallisesti ala.Kalenterikuu helmikuussa tehty vuoro voi olla tammikuun kertymäpäivä.Mutta ei nussita pilkkua.

Kysyit työnantajaa,jolla työaika on keskimäärin yli 40 tuntia viikossa laskettuna 6 viikon jaksossa?
Sellaisia työnantajia ovat esimerkiksi kaikki tämän maan kunnat,joilla on palveluksessaan perhepäivähoitaja.

Kirjoituksesi kaltaista valistusta tässä maassa tarvitaan lisää.Kaikkia sorrettuja ja kusetettuja me komukatkaan emme ehdi jeesaamaan.Emme aina osaakaan.Jatka samaan tyyliin.Yhdessä kannattaa aina ponnistella kohti parempaa yhteiskuntaa.Tovereissamme meillä on voima!

Lue lisää

Kaikesta huolimatta uskoisin meillä olevan paljon yhteistä ja jos istuisimme samassa veneessä ahvenia narraamassa niin tuskin repisimme toisiltamme silmiä päistä.

/Kalle, joka uskoo sellaisen kalareisun olevan jopa antoisan - mutta mahdottoman

Kalle kirjoitti:

Kaikesta huolimatta uskoisin meillä olevan paljon yhteistä ja jos istuisimme samassa veneessä ahvenia narraamassa niin tuskin repisimme toisiltamme silmiä päistä.

/Kalle, joka uskoo sellaisen kalareisun olevan jopa antoisan - mutta mahdottoman

Lue lisää

Noinhan se saattaisi olla.Kalastelin toistakymmenta vuotta umpiporvarin kanssa,samat henkilöt kysyivät meiltä vuorotellen; miten sen kanssa sopii samaan paattiin kun se on kommunisti/porvari.Meistä se oli huvittavaa.
Jos paleli,otettiin votkaa ja laulettiin ensiksi Vienanlahdesta Laatokkaan,sitten se Internatsionaali.Kohta ei ollut vilu.

Mitä kalastukseen tulee,olen pyrkinyt ahvenen narraamisessa askeleen tai pari ammattimaisempaan suuntaan.Toki kuitenkin harrastuspohjalta.
Kelien kehityksestä riippuen lyönkin huomisesta tai perjantaista alkaen tämän luukun kiinni pariksi viikoksi.

Minustakin kissat ovat koiriin verraten sillä tavalla mukavia,että ne eivät hauku taivaalla ohi kulkevia pilvenlonkia,heiluta häntää typeryksille taikka yritä panna jalassa olevaa kumisaapasta.

olitkaa syntynt? Ethä Sie vaa ole yks niist nii viisaist historioitsijoist, joihe on koviki helppo opettaa meitti näi jälikikättee!

Matilaine kirjoitti:

olitkaa syntynt? Ethä Sie vaa ole yks niist nii viisaist historioitsijoist, joihe on koviki helppo opettaa meitti näi jälikikättee!

Ikääni kysyt.

En ole kovin nuori enkä kovin vanha. Ihmettelen vain miten se tähän asiaan liittyy? En ole historioitsija, mutta tiedän historiasta sekä kirjojen että isoisäni kokemusten kautta. Sinä et kuitenkaan vastannut minun väitteisiini, vaan yritit tehdä puhettani tyhjäksi ikäni perusteella. Nyt kun tiedät etten ole historioitsija enkä kovin nuori enkä vanhakaan, vastaisitko minulle mitä mieltä sinä olet Neuvostoliitosta ja miten perustelet ajatteluasi? Lisäksi voisit kertoa oletko ollut SKP:n tai muun äärivasemmiston yhteydessä (jäsen tai kannattaja). Kirjoitustavallasi haluat viitata selvästi itään. Oletko peräti karjalainen?

onneksi punakone kaatui kirjoitti:

Ikääni kysyt.

En ole kovin nuori enkä kovin vanha. Ihmettelen vain miten se tähän asiaan liittyy? En ole historioitsija, mutta tiedän historiasta sekä kirjojen että isoisäni kokemusten kautta. Sinä et kuitenkaan vastannut minun väitteisiini, vaan yritit tehdä puhettani tyhjäksi ikäni perusteella. Nyt kun tiedät etten ole historioitsija enkä kovin nuori enkä vanhakaan, vastaisitko minulle mitä mieltä sinä olet Neuvostoliitosta ja miten perustelet ajatteluasi? Lisäksi voisit kertoa oletko ollut SKP:n tai muun äärivasemmiston yhteydessä (jäsen tai kannattaja). Kirjoitustavallasi haluat viitata selvästi itään. Oletko peräti karjalainen?

Lue lisää

sit lukkee? Jos ossaat, nii luepa uuvemman kerra alotus. Sie vastaat väärää kysymyksee!

Matilaine kirjoitti:

sit lukkee? Jos ossaat, nii luepa uuvemman kerra alotus. Sie vastaat väärää kysymyksee!

olitkaa syntyny? Eli olen syntynyt. Anteeksi jos vastasin väärin. C: