Eskarin aloituksesta

Äityliini

Pojallani (5v) on dysfasia ja eskarin aloitus olisi syksyllä edessä. Eskari olisi 2-vuotinen, jonka jälkeen ekalle luokalle. Nyt on vaan pieniä ongelmia siinä, että saako poika paikkaa dysfasia eskariin. Keskussairaalan osastojakson jälkeen neuropsykologi suositteli pojalleni 11-vuotista oppivelvollisuutta ja paperit menivät eteenpäin jo viime syksynä, jolloin saimme päätöksen 11-vuotisesta oppivelvollisuudesta ja siitä että erityiseskari alkaa elokuussa 2006. No, nyt kuitenkin päätöksentekijä on vaihtanut paikkaa, ja päätökset paikan saavista lapsista (max.8 lasta) tehdäänkin vasta kevään aikana. Palaveri piakkoin. Eli voikin käydä niin , ettei lapsemme nyt saakaan eskaripaikkaa, vaan joutuu jatkamaan vuoden päiväkodissa vielä, ja sen jälkeen joutuu ties minne. Minusta epäreilua, koska poika diagnosoitu dysfaattiseksi ja paikkakin eskariin jo kerran luvattu. Voidaanko teidän mielestä tällainen päätös vesittää ?
Pelkään vaan, että jos käy niin, että poikamme jää vielä vuodeksi päiväkotiin, niin häneltä menee ihan hukkaan se opetus, mikä voisi viedä häntä paljonkin eteenpäin. (Hyvä valokuvamuisti ja vahva nähdyn kautta oppimisen taito). Ja sitten jos menee normaaliin aikaan kouluun, eikä pärjääkään siellä, kun ei ole riittävät taidot, niin joutuukin sitten "muuhun erityisopetukseen", joka ei välttämättä ole hänelle omiaan, kun ei kuvioissa ole kuitenkaan mitään kehitysvammaisuuteen viittaavaa..
Keuhkoanko ihan turhasta, vai voinko vaatimalla vaatia, että pojan tulisi saada päästä eskariin syksyllä?

8

1549

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joku vaan

      Hei vaan!

      Mielestäni et keuhkoa ja keuhkoat... Eli siis tietenkin teidän on pidettävä kiinni oikeuksistanne sen esikoulun suhteen. Eikä niitä paikkoja noin vain voi muutella, kun kuitenkin suositukset ja paperit ovat olemassa. Otatte vain hyvissä ajoin yhteyttä sinne päättävään elimeen. Mutta, eivät ne erityisluokat koulussa ole tarkoitettu vain kehitysvammaisille. Jos teillä on erityisesikoulu (ja jopa dysfasiaeskari) kunnassanne, niin teillä on luultavasti siellä myös erillisiet EDY-luokat, jotka on tarkoitettu dysfaattisille lapsille. Suoraan sanoen on hyvin epätodennäköistä, että lapsesi menisi noin isossa kunnassa yleisopetukseen kouluun mennessään, kun hänellä kerran on 11-vuotinen oppivelvollisuus. Toki se kovasti riippuu myös poikasi kehityksestä.

    • ...tämä...

      ...koulu kymenlaaksossa? Kuulosti niin tutulta... Onko koulu omalla paikkakunnallanne? Etusijalla taitaapi olla nuo omat paikkakuntalaiset. Mutta vaatia aina saa ja pitääkin!!!

      • Äityliini

        Ei ole kymenlaaksossa..


    • äitee +4

      jos lapselleon suunnitelmat tehty ja niiden toteuttaminen alkaa tökkiä niin kannattaa valittaa asiasta lääninhallitukseen. Valituksessa menee tosin aikaa, mutta jo ilmoitus että aiot niin tehdä voi auttaa asiaasi eteenpäin.

      Pidä ihmeessä poikasi puolia tässä asiassa jos koet että suunnitelamt ovat edelelen oikeat eikä niiden muuttamiseen ole syytä!

    • surusuu

      Hei,

      onko ollut puhetta koulunkäyntiavustajasta? Mielestäni kannatta vaatia! Meidän paikkakunnalla on eskariin mahdollisuus saada kka jos on lääkärintodistus/suositus. Koulutettu avustaja osaa auttaa lastasi.

      • anssi.

        Lääkärin todistus ei meinaa mitään. Kysyin tätä kerran koulutoimenjohtajalta ja hän sanoi lääkärien kirjoittelevan näitä mielellään. Asian ratkaisee virkamies.


      • ongelmia

        Nykyään avustajaa suositellaan ihan liian usein lapsille ratkaisuksi. Parempi ratkaisu olisi pienempi ryhmä. Minulla on äitinä sellainen kokemus, että avustaja hyvin äkkiä eristää lapsen muusta ryhmästä, koska kaikki eivät ole tasavertaisia tuolloin. En ole myös tavannut yhtään avustajaa, joka olisi oikeasti antanut lapsen tehdä asioita itse tarpeeksi, he eivät ole osanneet olla toimettomana tarvittaessa. Avustajan vuoksi lapseni ovat sitten muuttuneet aloitekyvyttömäksi, epäitsenäiseksi ja ryhmästä eristäytyneeksi. Kun sitten siirtyivät pienryhmään ilman avustajaa omatoimisuus kasvoi huomattavasti, samoin kaverisuhteet lisääntyivät, kun avustaja ei ollut häiritsemässä normaalia kanssakäymistä muiden lasten kanssa. Minulla on 2 poikaa, molemmat erityislapsia ja molemmilla on kokeiltu paria avustajaa. Minä en suosittelisi lapselle avustajaa kuin ihan todellisessa kriisitilanteessa, mieluummin pienempää ryhmää.


      • anssi.
        ongelmia kirjoitti:

        Nykyään avustajaa suositellaan ihan liian usein lapsille ratkaisuksi. Parempi ratkaisu olisi pienempi ryhmä. Minulla on äitinä sellainen kokemus, että avustaja hyvin äkkiä eristää lapsen muusta ryhmästä, koska kaikki eivät ole tasavertaisia tuolloin. En ole myös tavannut yhtään avustajaa, joka olisi oikeasti antanut lapsen tehdä asioita itse tarpeeksi, he eivät ole osanneet olla toimettomana tarvittaessa. Avustajan vuoksi lapseni ovat sitten muuttuneet aloitekyvyttömäksi, epäitsenäiseksi ja ryhmästä eristäytyneeksi. Kun sitten siirtyivät pienryhmään ilman avustajaa omatoimisuus kasvoi huomattavasti, samoin kaverisuhteet lisääntyivät, kun avustaja ei ollut häiritsemässä normaalia kanssakäymistä muiden lasten kanssa. Minulla on 2 poikaa, molemmat erityislapsia ja molemmilla on kokeiltu paria avustajaa. Minä en suosittelisi lapselle avustajaa kuin ihan todellisessa kriisitilanteessa, mieluummin pienempää ryhmää.

        Kouluavustaja voi olla työllistetty ja henkilön taso milloin mitäkin. Pien ryhmä on parempi. Meillä oli ongelmia ainakin, kun avustaja ei saannut hommia hoidettua.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      122
      5689
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      64
      4040
    3. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      45
      3726
    4. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      31
      3129
    5. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2902
    6. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      34
      2479
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      13
      2342
    8. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      13
      2326
    9. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      10
      1734
    10. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1727
    Aihe