Vuokralaisen tekemä vahinko

Kannattaa vaihtaa isännöitsijä johonkin pätevämpään.

Sopimusta ei voi noin vain irtisanoa. Varoituksetn haastemiehen kautta, 3 kpl, sen jälkeen jos ei rauhoitu, voidaan hakea häätöä oikeudelta. Ja se kestää. Yhden oven rikkomisen takia ei voi ketään häätää.

Vuokranantaja kirjoitti:

Sopimusta ei voi noin vain irtisanoa. Varoituksetn haastemiehen kautta, 3 kpl, sen jälkeen jos ei rauhoitu, voidaan hakea häätöä oikeudelta. Ja se kestää. Yhden oven rikkomisen takia ei voi ketään häätää.

Lue lisää

Vuokrasopimuksen voi irtisanoa milloin vain ja lähes syystä kuin syystä. Häätö ja vuokrasopimuksen purkaminen ovatkin sitten aivan eri asioita kuin vuokrasopimuksen irtisanominen.

Vuokranantaja kirjoitti:

Sopimusta ei voi noin vain irtisanoa. Varoituksetn haastemiehen kautta, 3 kpl, sen jälkeen jos ei rauhoitu, voidaan hakea häätöä oikeudelta. Ja se kestää. Yhden oven rikkomisen takia ei voi ketään häätää.

Lue lisää

"Sopimusta ei voi noin vain irtisanoa."
Kyllähän siihen irtisanomisilmoitukseen pitää tietenkin irtisanomisperuste merkitä, mutta varmaan naapurikämpän ulko-oven rikkominen käynee irtisanomisperusteeksi nimikkeellä häiriökäyttäytminen. Yleensäkin irtisanomisperusteet ovat varsin löysät.

"Varoituksetn haastemiehen kautta, 3 kpl, sen jälkeen jos ei rauhoitu, voidaan hakea häätöä oikeudelta. Ja se kestää. Yhden oven rikkomisen takia ei voi ketään häätää."
Tuosta saa kuvan, että puhutkin irtisanomisen sijaan vuokrasuhteen purkamisesta, ja sen jälkeisestä häädöstä. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia mainitun irtisanomisen kanssa vaikka lopputulos onkin vuokralaisen kannalta sama, sillä irtisanomiseen ei tarvita varoituksia ja kun vuokranantaja irtisanoo, niin toisin kuin purkamisen yhteydessä, vuokralaisella on joko 3 tai 6 kk:n irtisanomisaika. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kyseessä on normaali toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, määräaikaisen vuokrasopimuksen kohdalla homma meneekin sitten astetta vaikeammaksi.

Muuten, vuokrasuhteen purkamisen perusteeksi riittää jo yksikin varoitus, eikä välttämättä edes sitäkään tarvita jos purkaminen perustuu toistuvaan vakavaan häiriöön, vuokran maksamatta jättämiseen tai luvattomaan vuokraoikeuden siirtoon.

Niin, häätö ja vuokrasopimuksen purkaminenkin ovat eri asioita, purkamisen pointti on oikeastaan siinä että vuokrasopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa, jolloin asunnosta on periaatteessa muutettava ilmoituksessa mainittuun muuttopäivään mennessä. Sen sijaan jos ei vuokralainen lähde vapaaehtoisesti joko vuokrasopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai muun päättymisen jälkeen, niin sitten voidaan hakea häätöä, eli vuokralaisen ja hänen tavaroidensa poistamista huoneistosta oikeudelta, jonka sitten käytännössä laittavat ulosottoviranomaiset toimeen.

Siinä toki olet oikeassa että jokainen näistä menettelyistä vie paljon aikaa, eikä ketään häädetä rikotun ulko-oven takia.

C.E. kirjoitti:

"Sopimusta ei voi noin vain irtisanoa."
Kyllähän siihen irtisanomisilmoitukseen pitää tietenkin irtisanomisperuste merkitä, mutta varmaan naapurikämpän ulko-oven rikkominen käynee irtisanomisperusteeksi nimikkeellä häiriökäyttäytminen. Yleensäkin irtisanomisperusteet ovat varsin löysät.

"Varoituksetn haastemiehen kautta, 3 kpl, sen jälkeen jos ei rauhoitu, voidaan hakea häätöä oikeudelta. Ja se kestää. Yhden oven rikkomisen takia ei voi ketään häätää."
Tuosta saa kuvan, että puhutkin irtisanomisen sijaan vuokrasuhteen purkamisesta, ja sen jälkeisestä häädöstä. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia mainitun irtisanomisen kanssa vaikka lopputulos onkin vuokralaisen kannalta sama, sillä irtisanomiseen ei tarvita varoituksia ja kun vuokranantaja irtisanoo, niin toisin kuin purkamisen yhteydessä, vuokralaisella on joko 3 tai 6 kk:n irtisanomisaika. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kyseessä on normaali toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, määräaikaisen vuokrasopimuksen kohdalla homma meneekin sitten astetta vaikeammaksi.

Muuten, vuokrasuhteen purkamisen perusteeksi riittää jo yksikin varoitus, eikä välttämättä edes sitäkään tarvita jos purkaminen perustuu toistuvaan vakavaan häiriöön, vuokran maksamatta jättämiseen tai luvattomaan vuokraoikeuden siirtoon.

Niin, häätö ja vuokrasopimuksen purkaminenkin ovat eri asioita, purkamisen pointti on oikeastaan siinä että vuokrasopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa, jolloin asunnosta on periaatteessa muutettava ilmoituksessa mainittuun muuttopäivään mennessä. Sen sijaan jos ei vuokralainen lähde vapaaehtoisesti joko vuokrasopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai muun päättymisen jälkeen, niin sitten voidaan hakea häätöä, eli vuokralaisen ja hänen tavaroidensa poistamista huoneistosta oikeudelta, jonka sitten käytännössä laittavat ulosottoviranomaiset toimeen.

Siinä toki olet oikeassa että jokainen näistä menettelyistä vie paljon aikaa, eikä ketään häädetä rikotun ulko-oven takia.

Lue lisää

Sopimusta ei voi noin vain purkaa, edelleenkään. Oikeus purkaa sopimus on, jos
- vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa
- vuokraoikeus siirretään tai huoneisto taikka sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi
- huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty
- vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää
- vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti
- vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty ja määrätty.

Nämä ovat purkamisperusteita lain mukaan. Purkamisella ja häädöllä tarkoitin tässä samaa asiaa, yksinkertaisettuna. Ensin siis puretaan sitten häädetään. Mutta jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on on vähäinen merkitys, ei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. Ei siis yhden oven takia.

Häiritsevästä elämästä näyttövelvollisuus on vuokranantajalla. Eli oikeuteen tulevat todistajat ja esim. poliisin käynti. Häiriöistä on yleensä varoitettava vuokralaista ennen sopimuksen purkua. Me käytämme kolmea, mutta kaksikin riittää.

Vuokranantaja kirjoitti:

Sopimusta ei voi noin vain purkaa, edelleenkään. Oikeus purkaa sopimus on, jos
- vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa
- vuokraoikeus siirretään tai huoneisto taikka sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi
- huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty
- vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää
- vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti
- vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty ja määrätty.

Nämä ovat purkamisperusteita lain mukaan. Purkamisella ja häädöllä tarkoitin tässä samaa asiaa, yksinkertaisettuna. Ensin siis puretaan sitten häädetään. Mutta jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on on vähäinen merkitys, ei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. Ei siis yhden oven takia.

Häiritsevästä elämästä näyttövelvollisuus on vuokranantajalla. Eli oikeuteen tulevat todistajat ja esim. poliisin käynti. Häiriöistä on yleensä varoitettava vuokralaista ennen sopimuksen purkua. Me käytämme kolmea, mutta kaksikin riittää.

Lue lisää

Alunperin kysehän oli siitä että väitit että vuokrasopimuksen irtisanominen ei onnistu. Miksi siis pitää vieläkin vastauksissa sekoittaa irtisanominen, purkaminen ja häätö?

Vastauksesi nimimerkin ... kysymykseen on siis edelleenkin väärä, vuokrasopimuksen kun todellakin voi irtisanoa tietyin vähäisin ehdoin.

Enempää minä en asiasta jankkaa, mutta toivon että asioista käytetään niiden oikeita nimiä ja oikeassa yhteydessä! :P

Vuokranantaja kirjoitti:

Sopimusta ei voi noin vain purkaa, edelleenkään. Oikeus purkaa sopimus on, jos
- vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa
- vuokraoikeus siirretään tai huoneisto taikka sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi
- huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty
- vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää
- vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti
- vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty ja määrätty.

Nämä ovat purkamisperusteita lain mukaan. Purkamisella ja häädöllä tarkoitin tässä samaa asiaa, yksinkertaisettuna. Ensin siis puretaan sitten häädetään. Mutta jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on on vähäinen merkitys, ei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. Ei siis yhden oven takia.

Häiritsevästä elämästä näyttövelvollisuus on vuokranantajalla. Eli oikeuteen tulevat todistajat ja esim. poliisin käynti. Häiriöistä on yleensä varoitettava vuokralaista ennen sopimuksen purkua. Me käytämme kolmea, mutta kaksikin riittää.

Lue lisää

..tuo sinun olkinukke-taktiikkkasi. Eli ensin sanot ettei sopimusta voi noin vai irtisanoa, mutta perustelet väitteesi irtisanomisen vaikeudesta purkamiseen vaadituilla perusteilla. Myöhemmin saamasi korjauksen jälkeen kerrot että: " Sopimusta ei voi noin vain purkaa, edelleenkään.", vaikka ainoastaan sinä itse olet mieltänyt purkamisen edes liittyvän tähän kysymykseen:)

"Häiriöistä on yleensä varoitettava vuokralaista ennen sopimuksen purkua. Me käytämme kolmea, mutta kaksikin riittää."
On kaksi eri asiaa, miten käytäntö toimii, ja mikä on laissa asetettu minimivaatimus. Laissa ei ole lueteltu varoitusten määriä, vaan todellakin yksikin varoitus riittää. Tietenkin pitää muistaa että varoituksen tarkoituksena on muuttaa vuokralaisen toimintaa, ja mikäli toiminta muuttuu varoituksen jälkeen, tietenkään silloin ei ole enää purkamisperustetta. Joten oikeudessa useampi varoitus on silloin parempi näyttö että purkamiseen on perusteita, koska se kertoo siitä että ongelma on pitempiaikainen ja siihen on yritetty puuttua useaan otteeseen.

Mianittakoon että näilläkin foorumeilla ovat nuoret opiskelijat ihmetelleet eräiden kaupunkien vuokratalojen tapaa antaa ilmoitus sopimuksen purkamisesta ja muuttopäivästa jo yhden aikaisemman varoituksen jälkeen.

..joissa asiasta paljastetaan vähän kerralla. Syystä että kun tilannetta paljastetaan lisää, niin aina joutuu tavallaan uudesta näkökulmasta vastaamaan samaan kysymykseen useamman kerran kun tilanne muuttuu uusien tietojen takia.

Näyttää siltä, että mahdollinen häätöasia on ainoastaan vuokralaisen isän päätäntävallassa, koska hallintaoikeuden perusteella hän hallitsee asuntoa, ja voi myös päättää sen vuokrauksesta, siten myös itse vuokrasuhteesta. Tietenkin asia on toinen jos häiriöt ovat niin pahoja että asunto-oy harkitsee huoneiston haltuunottoa, mutta se on sitten toinen tapaus. Eli toisin sanoen asia ei taida edes kuulua kuolinpesälle.

"Oikeuttaako tämä tilanne perumaan oven korjaamisesta aiheutuneita kuluja isältä ja kuolinpesältä?"
Olen käsittänyt asian niin että yleensä omistajalta peritään kuluja silloin jos hänen omistamansa huoneisto on vahingoittunut, ja siitä syntyy haittaa yhtiölle. Mutta jos vuokralainen potkaisee naapurikämpän oven hajalle, niin eiköhän se ole ihan normaali tekijän maksettavaksi tuleva vahingonkorvausasia, eli maksaminen ei kuulu isälle eikä kuolinpesälle.

C.E. kirjoitti:

..joissa asiasta paljastetaan vähän kerralla. Syystä että kun tilannetta paljastetaan lisää, niin aina joutuu tavallaan uudesta näkökulmasta vastaamaan samaan kysymykseen useamman kerran kun tilanne muuttuu uusien tietojen takia.

Näyttää siltä, että mahdollinen häätöasia on ainoastaan vuokralaisen isän päätäntävallassa, koska hallintaoikeuden perusteella hän hallitsee asuntoa, ja voi myös päättää sen vuokrauksesta, siten myös itse vuokrasuhteesta. Tietenkin asia on toinen jos häiriöt ovat niin pahoja että asunto-oy harkitsee huoneiston haltuunottoa, mutta se on sitten toinen tapaus. Eli toisin sanoen asia ei taida edes kuulua kuolinpesälle.

"Oikeuttaako tämä tilanne perumaan oven korjaamisesta aiheutuneita kuluja isältä ja kuolinpesältä?"
Olen käsittänyt asian niin että yleensä omistajalta peritään kuluja silloin jos hänen omistamansa huoneisto on vahingoittunut, ja siitä syntyy haittaa yhtiölle. Mutta jos vuokralainen potkaisee naapurikämpän oven hajalle, niin eiköhän se ole ihan normaali tekijän maksettavaksi tuleva vahingonkorvausasia, eli maksaminen ei kuulu isälle eikä kuolinpesälle.

Lue lisää

Kiitokset, että jaksoit vielä paneutua tapaukseen.