Talonsa rakentanut kaveri ei halua uskoa seuraavaa:
Laskelman ainoana tarkoituksena on osoittaa paljonko rahaa menee poistoilman mukana ulos, jos käytössä on pelkkä koneellinen ilmanvaihto ilman lämpöpumppuja.
Tarkoituksena ei ole laskea talon kokonaisenergiankulutusta tms.
Jos ulkona on keskimäärin 5 lämmintä, mikä on www.fmi.fi:stä löytyvä vuoden keskilämpö lounaissuomelle, ja talon ilma vaihdetaan 2 kertaa vuorokaudessa, niin vuodessa poistoilman mukana poistuu lämpöenergiaa noin 150 euron edestä jos sähkön hinta on 8c/kWh. 20 vuodessa tuo summa olisi noin 3000 euroa.
210 lämmin pinta-ala
2.5 huonekorkeus
=525 kuutioita ilmaa
1.2 kg/m3 ilman tiheys
=630 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
=15 erotus
9525600 J ilmamäärän [eli 630kg x 15astetta x 1008J/(K*kg)] sisältämä lämpöenergia
=9.5 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3.6 MJ
8 c/kWh sähkön hinta
2.22 c/MJ lämpöenergian hinta
=21.17 c/tuon ilmamäärän energia (9.5MJ)
30 päivää
=6.35 euroa
2 vaihtuvuus
12.70 euroa
12 kuukausia
152.41 euroa
20 vuosia
3048 euroa
Laskelman ainoana tarkoituksena on osoittaa paljonko rahaa menee poistoilman mukana ulos, jos käytössä on pelkkä koneellinen ilmanvaihto ilman lämpöpumppuja.
Tarkoituksena ei ole laskea talon kokonaisenergiankulutusta tms.
Jos ulkona on keskimäärin 5 lämmintä, mikä on www.fmi.fi:stä löytyvä vuoden keskilämpö lounaissuomelle, ja talon ilma vaihdetaan 2 kertaa vuorokaudessa, niin vuodessa poistoilman mukana poistuu lämpöenergiaa noin 150 euron edestä jos sähkön hinta on 8c/kWh. 20 vuodessa tuo summa olisi noin 3000 euroa.
210 lämmin pinta-ala
2.5 huonekorkeus
=525 kuutioita ilmaa
1.2 kg/m3 ilman tiheys
=630 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
=15 erotus
9525600 J ilmamäärän [eli 630kg x 15astetta x 1008J/(K*kg)] sisältämä lämpöenergia
=9.5 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3.6 MJ
8 c/kWh sähkön hinta
2.22 c/MJ lämpöenergian hinta
=21.17 c/tuon ilmamäärän energia (9.5MJ)
30 päivää
=6.35 euroa
2 vaihtuvuus
12.70 euroa
12 kuukausia
152.41 euroa
20 vuosia
3048 euroa
Vastaukset 42
Vanhimmat
laskelmasi muuttuu..
210 ala
2.5 korkeus
525 kuutioita
1.2 kg/m3 ilman tiheys
630 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
15 erotus
9525600 J ilmamäärän sisältämä lämpöenergia
9.5 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3.6 MJ
8 c/kWh sähkön hinta
2.22 c/MJ lämpöenergian hinta
21.17 c/ko ilmamäärä
30 päivää
6.35 euroa
0.5 vaihtuvuus
3.18 euroa
12 kuukausia
38.10 euroa
20 vuosia
762 euroa
eli normin mukainen
210 ala
2,5 korkeus
525 kuutioita
1,2 kg/m3 ilman tiheys
630 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
15 erotus
9525600 J ilmamäärän sisältämä lämpöenergia
9,5 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3,6 MJ
8 c/kWh sähkön hinta
2,22 c/MJ lämpöenergian hinta
21,17 c/ko ilmamäärä
2,65 kWh
12 vaihtuvuus per vrk
1 vuorokausi
2,54 euroa
32 kWh
30 päivää
76,20 euroa
953 kWh
12 kuukausia
914,46 euroa
11431 kWh
548,67 "hyöty" (60%)
365,78 hukka (40%)
Nilan VP 18C/EK9
6000 euroa
puhaltimet 2*130W 100L/s
komp max 590W
hyötys max 60%
0,85 kW/h
360 m3/h
6300 m3/vrk
17,50 h/vrk
pumpun ja puhaltimien kulutus
1,19 e/ vrk
35,70 e/ 30 vrk
428,40 e/ 12kk
Ilmanvaihto mitoitetaan rakennusmääräyksien mukaan. Se on ainoa normi. Käytännössä ihmiset pitävät ilmanvaihdon pienemmällä, osa jopa turhan pienellä. Yleensä riittävä ilmanvaihtomäärä on 5-10 kertaa vuorokaudessa.
jonkinasteinen "homepommi" käsissä, koska ihmiset eivät joko nuukuuttaan/tietämättömyyttään toimi rakennusmääräysten mukaan.
Missä on tehty ja käytetty ilamvaihtolaitteita määräysten mukaan, ei mitään ongelmia ole, ja tuskimpa tuleekaan.
Tyhmästä päästä, kun kärsii lompakko ja terveys. Jollei heti, niin pitkässä juoksussa, jolloin onkin myöhäistä.
Äkkivilkaisulta laskelmasi näyttäisi oikealta. Joskun olen laskenut että normin mukaisella (kerran kahdessa tunnissa) ilmanvaihdolla energiaa karkaisi noin 8000kWh vuodessa kun kyseessä on 150m2 talo jyväskylässä. Sinun laskelmassasi määrä on alle 2000kWh
Juuri kukaan ei kuitenkaan pidä jatkuvasti normin mukaista ilmanvaihtoa edes lto-koneen kanssa. Ja uskoisin että huippuimurin kanssa vielä vähemmän. Realistinen ilmanvaihto saattaisi olla keskimäärin vaihto 3-4 tunnissa, huippuimurilla(pihistelijöillä) jopa tätäkin vähemmän.
Jos talossa on lto niin ilmanvaihtomäärän ollessa keskimäärin pienempi(kuin normi) voisi perus-lto:lla karata 2000-4000kWh. Hyvällä ltolla taas karkaisi 1000-2000kWh.
Kovin suurista määristä ei siis ole kyse, ja hintahan riippuu energian hinnasta. (Ilmanvaihtokoneissa, putkistoissa, venttileissä yms. laitteissa tonnilla tai parilla ei saa vielä mitään) Sähkölämmityksessä talteenotolla on merkitystä. Maalämpö, pelletti tms. lämmityksessä energian hinta on pienempi joten säästö pienenee. (Itseasiassa suurempi kulutus saa takaisinmaksuaikalaskelmat näyttämään vain paremmalta). Ilmaisilla puilla lämmitettäessä häviöllä ei ole mitään merkitystä.
Tuossa 150m2 ja kerran kahdessa tunnissa: tulos ois se 8000kWh
150 ala
2.5 korkeus
375 kuutioita
1.2 kg/m3 ilman tiheys
450 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
15 erotus
6804000 J ilmamäärän sisältämä lämpöenergia
6.8 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3.6 MJ
8 c/kWh sähkön hinta
2.22 c/MJ lämpöenergian hinta
15.12 c/ko ilmamäärä
1.89 kWh
12 vaihtuvuus per vrk
1 vuorokausi
1.81 euroa
23 kWh
30 päivää
54.43 euroa
680 kWh
12 kuukausia
653.18 euroa
8165 kWh
20 vuosia
13064 euroa
163296 kWh
Jos talossa on lto-ilmanvaihto, ei siinä tarvita lämpöpumppua. Lto-koneen sijaan voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppu eli pilp. Koska pilp on huomattavasti kalliimpi vaihtoehto, on epäselvää kuinka kannattavaa pilpin hankinta on verrattuna tavalliseen koneeseen. Tästä ei taida olla olemassa yhtään hyvää laskelmaa.
Tarkoittamassasi tapauksessa on ilmeisesti vain koneellinen ilmanpoisto.
Pilp, jolla tehdään pelkkä lämmin käyttövesi ei maksaa juurikaan enempää kuin kesällä turhat lto laitteet.
vedenlämmityksen takia hankkia sellaista? Hoitaahan se toki monta muutakin asiaa
lto on turha kesällä ja pilp on turha talvella(siis ei yhtään parempi kuin lto).
Minä en aio hankkia ominaisuuksiltaan vajavaista pilpiä(tuotekehitys selkeästi kesken) kun sen hinta on korkea ja säästökin on jotain mitättömän ja olemattoman väliltä.
pilipi maksaa 5000-7000e. Lto lvv maksaa yhteensä 2000-3000e. Pilpissä voi olla lattialämmityskattila tai sitten ei. Kattilan arvo on reilu tonni, jos sellaisen välttäämättä tarvii.
Käyttöveden lämmitykseen kuluu keskimäärin n.1000kWh vuodessa per asukas. Jos kulutus olisi 5000kWh ja pilp toimii lämpökertoimella 3(yhdellä kW:lla sähköä, saa kolme kW:a lämpöä), säästäisi se 3333kWh/vuosi eli alle 300e/vuosi. Kuitenkin talvella pilpin teho loppuu kesken joten se ei pysty kuin lämmittämään tuloilman tällöin säästö pienenee ja lienee jotain 100-200e vuodessa.
Pilpeissä tuntuu olevan omituisia ominaisuuksia. Kuten puhallinnopeuksien säätö puuttuu ja/tai tulopuhallin pätkii vedenlämmityksessä ja/tai tuloilman lämpötilansäätö on käsisäätöinen(ei termostaattia) ja/tai laitteissa softavikoja ja/tai käyttö vaatii jatkuvaa lämpökäyrien rukkaamista ja/tai tuloilman lämmitys puuttuu kokonaan, jne. Keskentekoisia vekottimia.
Sitten kun tehdään sellainen pilp jonka hyötysuhde on selkeästi parempi kuin lto-koneiden ja sen käyttö on yhtä yksinkertaista kuin suorasähkölämmityksen ja sen ilmanvaihto-ominaisuudet ovat vähintään samalla tasolla lto-koneiden kanssa ja sen hinta on järkevällä tasolla, niin voisin harkita laitetta.
1. meillä 5 hengen talous, tuottaa veden MYÖS talvella.
2. puhallinnopeuksien säätö löytyy
3. ei ole tarvinnut säätää kertaakaan asnnuksen jälkeen
että se niistä sinun luuloistasi...
Jos ilmastointi saneerataan ja huippuimurin tilalle vaihdetaan lämmön talteenottava järjestelmä, niin paljonko säästöä voi syntyä?
Koska ei millään laitteella saada 100% lämpöenergiaa ulos menevästä ilmasta talteen.
Paljonko ilmanvaihtomäärä on/olisi jos huippuimurointia jatketaan? Olisiko lämpöätalteenottavalla järjestelmällä sama ilmanvaihtomäärä?
Usein huippuimurin käytössä säästellään, ilman laadun kustannuksella, koska huippari hukkaa energiaa. Kun saneeratataan ja asennetaan lto-laitteisto voi ilmanvaihtomäärä kasvaa niin paljon ettei mitään säästöä synny. Ilmanlaatu paranee tietysti huomattavasti.
Näinhän ne sanoivat alan liikkeessäkin, joten ei vaihdettu huippuimuria lämmöntalteenottavaksi.
Huippuimuri pyörii meillä jatkuvasti ja lisäksi nostaa tehot täysille kaksikertaa vuorokaudessa, joten ilma riittää. Mutta tietysti eihän se seinäeristeitten ja muitten rakenteitten läpi vedetty ilma voi olla puhdasta.
Jos 500 kuution kämpästä vaihdetaan ilma kaks kertaa vuorokaudessa, PILP ottaa poistoilmasta 110 euroa "takaisin" vuodessa. Hyötysuhteena käytetty 60% ja sähkön hintana 10c/kWh.
200 ala
2,5 korkeus
500 kuutioita
1,2 kg/m3 ilman tiheys
600 kg ilmaa talossa sisällä
1008 J/(K·kg) ilman ominaislämpökapasiteetti
20 sisälämpö
5 ulkolämö
15 erotus
9072000 J ilmamäärän sisältämä lämpöenergia
9,1 MJ
1kwh =
3600000 J
3600 kJ
3,6 MJ
10 c/kWh sähkön hinta
2,78 c/MJ lämpöenergian hinta
25,20 c/ko ilmamäärä
2,52 kWh
2 vaihtuvuus per vrk
1 vuorokausi
0,50 euroa
5 kWh
30 päivää
15,12 euroa
151 kWh
12 kuukausia
181,44 euroa
1814 kWh
108,86 "hyöty" (60%)
72,58 hukka (40%)
Kun huippuimuri kuitenkin on jatkuvasti päällä niin lto voisi säästääkin jotain. Asennus on kuitenkin kallista jos se pitää teettää muilla jolloin säästöä saa odotella. Ilmanlaatu voi hieman parantua.
Ihan aluksi, en ole "viitsinyt" lueskella vastauksia alempaa, joten;
- Ensinnäkin talon ilma tulee vaihtaa joka toinen tunti, määräykset --> D2.
- Laskelmissasi et ole ottanut huomioon "ilmaisen" lämpöenergian osuutta.
- Käyttämäsi "keskimääräinen" lämpötila. Mitä käytit laskelmissasi ei ole oikea, vaan sinun pitää käyttää ao. alueen kunkin kuukauden lämmöntarvelukua ( ent. astepäiväluku) ja tulevaahan sinä et tiedä, ainoastaan arvaat tai visioit.
Et sit "viitsinyt" tajuta ollenkaan mitä kirjoitin. "Pisteet" siitä....
-Ihan aluksi, en ole "viitsinyt" lueskella vastauksia alempaa, joten;
- Ensinnäkin talon ilma tulee vaihtaa joka toinen tunti, määräykset --> D2.
--Jos haluaa puskea 1100 euroa vuodessa pihalle (200m2 talo lounaissuomessa) ihan vaan sen takia että D2 sattuu niin "määräämään", niin ole hyvä vaan..
Vaihtoehtona on ostaa muutaman tuhannen euron PILP ja silloin ulos menee "vain" ~450e ( PILP:n hinta/10-20 vuotta; 100-600e/vuosi(?)).
- Laskelmissasi et ole ottanut huomioon "ilmaisen" lämpöenergian osuutta.
--Mistähän sitä ilmaista lämpöenergiaa saadaan, kerro toki...?
--Huom, kirjoitin aloitusviestissä:"Laskelman ainoana tarkoituksena on osoittaa paljonko rahaa menee poistoilman mukana ulos, jos käytössä on pelkkä koneellinen ilmanvaihto ilman lämpöpumppuja.
Tarkoituksena ei ole laskea talon kokonaisenergiankulutusta tms."
- Käyttämäsi "keskimääräinen" lämpötila. Mitä käytit laskelmissasi ei ole oikea, vaan sinun pitää käyttää ao. alueen kunkin kuukauden lämmöntarvelukua ( ent. astepäiväluku) ja tulevaahan sinä et tiedä, ainoastaan arvaat tai visioit.
--Myös D5:stä löytyy I-vyöhykkeen keskilämpötilaksi 5.
--Huom, en alunperinkään laskenut koko lämmöntarvetta, vaan ainoastaan poistoilman mukana siirtyvää lämpöenergiaa.
vaatia, tosiaan.
- Mitä määräykset sanovat, periaatteesahan niitä tulisi noudattaa, muutoinhan siinä "verta nenästään" kaivaa. Jos ei heti, niin useamman vuoden kuluttua, kun paikat alkavat esim. homehtua, mutta toki kukin taaplaa tyylillään.
Mitä tulee "ilmaiseen" lämpöenergiaan, jo itse tuotat sitä, puhumattakaan kodin koneista, valaistuksesta ja elektroniikasta. Ko. laitteet ja kojeet toimiessaan kun tuottavat lämpöä toimiessaan, niin kuin sinäkin yksin vessassa aherrellessasi esim.
Laskelmasi on toisaan "kiinnostava" mutta kun, niitä tekee; kaikki vaikuttavat kaikkeen, ehkä se jossain vaiheessa sinulle avautuu, keskimääräisesti 1-vyöhykkeellä.
--Jos haluaa puskea 1100 euroa vuodessa pihalle (200m2 talo lounaissuomessa) ihan vaan sen takia että D2 sattuu niin "määräämään", niin ole hyvä vaan..
Vaihtoehtona on ostaa muutaman tuhannen euron PILP ja silloin ulos menee "vain" ~450e ( PILP:n hinta/10-20 vuotta; 100-600e/vuosi(?)).
Tuohon vielä se puhaltimien ja kompuran kuluttama sähkö joka on 510e/vuosi. Tosin se menee lämmöksi sisälle.
Eihän ketään "pakoiteta" toimimaan D2:n mukaan, mutta yleensä terveen järjenjuoksun ja elämän realiteetit ymmärtävä ihminen kumminkin tekee niin. Vähän malliin puunoksalla istuen ja sahaten oksaa, missä istuu. Järkevä tekee oikein, mutta tyhmä ottaa ja putoaa, sekä loukkaa itsensä.
Elämähän on valintoja täynnä ja valitettavasti tietoisesti väärän valinnan (itseaiheutetun) tehneitä yhteiskunta vaan avittaa ja auttaa.
Mitä tulee: >>Tuohon vielä se puhaltimien ja kompuran kuluttama sähkö joka on 510e/vuosi. Tosin se menee lämmöksi sisälle.
sitten päättikin siityä muihin atmosfääreihin todistelemaan laskelmiaan.
Tiedä häntä mitkä olivat laskelmien tarkoitukset; kauppias vai juuri ao. alan aloittanut opiskelija ??????
miksi joku viitsii laskea aivan väärillä lähtöarviolla vääriä asioita.
2 kertaa vuorokaudessa on arvo jonka pelkkä vuoto ylittää.
Toisekseen ulos ei mene "rahaa" ilman mukana. "Rahaa" tarvitaan tilalle tulevan ulkoilman lämmittämiseen ja kun eri laitteiden ja kodinkoneiden hukkalämmöt otetaan huomioon, ei ilmaa tarvitse lämmittää 20:een asteeseen vaan vaikkapa 5 astetta alemmas ilmanvaihtomäärästä ja noista ilmaislämpömääristä riippuen.
Lue aloitusviestini uudellen, ja sen jälkeen kerro toki mitä nämä väärät lähtöarvot ovat?
Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, ja talo on alipaineistettu; se on aivan sama mistä ilma tulee taloon; tuleeko se tuloilmasta, korvausilmaventtiileistä tai vuodoista. Samaa ilmaa se kuitenkin on ja samaan paikkaan menossa.
On aivan sama millä laitteella se ilma talon sisällä lämmitetään. Laite voi olla sähköpatteri, jääkaappi, teevee, lattialämmitysvastus jne. Samaa sähköä ne kaikki kuluttaa, ja luovuttaa sen energian lämpönä talon sisäilmaan.
Ts. ei ole olemassa "ilmaislämpöä".
Oli se ilma lämmitetty millä laitteella tahansa, niin ulos mennessään ilma vie sen lämpöenergian eli "rahan" mennessään.
jääkaappisi ja pakastimesi ensisijainen tarkoitus on lämmittää huoneilmaa, olet oikeassa. Toisn halvempiakin laitteita lämmitykseen on kaupan.
Laskelmassa sinänsä ei ole mitään uutta tai kiinnostavaa.
Ilmaisenergian määrä/riittävyys aiheuttaa sellaisen ongelman laskelmaa ettei tiedetä tarvitseeko lämpöä ottaa talteen vai ei. Yleisesti laskelmissa käytetään ulkolämpötilaa 12°C rajana lämmitykselle. Eli ulkolämpötilan ylittäessä tuon ei hukkaa enää ole. (tämä tapa sisältää kuitenkin eräitä oletuksia)
Asiaa voi mietiskellä sellaiselta kantilta että olisi talo jonka eritys on niin hyvä että jääkaapin hukkalämpö riittää lämmittämään koko talon kovimmilla pakkasillakin. Tällaisessa talossa pitää muulloin jatkuvasti tuuletella ettei tule kuuma. Onko tällöin huippuimurin poistama lämpö "hukkaa"?
Toisena ääripäänä on heinälatotyyppinen läpituuleva talo jossa tarvitaan lämmitystä vaikka ulkona olisi 18°C silloin poistettu 22°C ilma veisi mukanaan 4 astetta hukkaan.
Oikeasti normaalit talot sijoittuvat noiden kahden välimaastoon. Pitäisi tietää missä on lämmitystarpeen raja jotta voisi sanoa tarkkaan kuinka paljon hukkaantuu.
vaiheessa toimistorakennuksissa oli tilanne, että varsinaisesti lämmitykseen tarkoitettua energiaa tarvittiin vain -20..-15°C ulkoilman lämpötilan alapuolella, vaikka ilmavirrat olivat määräysten mukaiset etc.
Hukkalämmöt ovat ongelman aiheuttajia myös uusissa kerrostaloissa, joissa lämpötilat nousevat aivan liian korkeiksi, kuten tältäkin palstalta olemme saaneet lukea. Keskellä rakennusta sijaitsevan huoneiston lämpötilan nousua yli tarpeen ei nykyisillä järjestelmillä voida eikä edes pyritä estämään.
Tuon pidemmälle avausviestiä ei kannata lukea:
"... talon ilma vaihdetaan 2 kertaa vuorokaudessa, ..."
Kun ulkolämpötila ylittää 12, niin hukkaa on edelleen. Se että varsinaisia lämmityslaitteita ei tarvitse enää silloin käyttää, tarkoittaa ainoastaan sitä että muut laitteet talon sisällä ( auringonpaiste) luovuttavat 16kWh energiaa!? Tuntuu todella rajulta määrältä...
Tämä sillä olettamuksella että ilma vaihdetaan 200m2 talossa 12x vuorokaudessa.
Jos käytössä PILP, niin hukkaantuva määrä olisi 6,5kWh samoilla oletuksilla, mutta samaan aikaan itse PILP:n pelkkä työsähkö tuottaisi 14,2kWh taloon sisälle, joten lämpö nousisi koko ajan. Joten PILP:n tapauksessa tuo 12 tuntuukin ihan "järkevältä" rajalta.
Tosin mitä järkeä on kuluttaa 14.2kWh/vrk ilmanvaihtoon?
50m2 kerrostaloasunto, huonekorkeus 2.3m, ilmanvaihto 12x vuorokaudessa, sisälämpö 20, ulkolämpö 15; 2.3kWh saadaan lämpöä ulos.
Jos sisällä 20 ja ulkona 10; 4.6kWh.
Eli kyllähän tuo aika nopeasti kuumaksi käy, varsinkaan kun "vanhoissa" kerrostaloissa ei tuota ilmaa juurikaan vaihdeta.
Melko tavallinen kotitaloussähkön kulutus on 5000-7000kWh per vuosi(ei sis. käyttövettä). Päiville jaettuna tekee noin 14-20kWh. Tietenkään tuosta ihan kaikki ei päädy lisälämmöksi talon sisälle, mutta lisäksi pitää laskea ihmisistä, auringosta ym. tuleva lämpö.
pyörittelyä.
" muut laitteet talon sisällä ( auringonpaiste) luovuttavat 16kWh energiaa!? Tuntuu todella rajulta määrältä..."
Kerrostaloyksiön 4x2,5 ulkoseinään pelkkä auringonpaiste esim 700W/m2 on paljon enemmän kuin kuin tuo "raju määrä", muut laitteet saman verran.
Onko täten auringonpaisteesta saatu lämpö ilmais- hukka-, hyöty- vai haittaenergiaa?
Kuten ehkä avausketjun kirjoittaja on huomannut, vaihtelee ulkoilman lämpötila vuorokaudessa melkoisesti, keväällä ero voi olla 30 astettakin. Lisäksi talvella on kylmempää ja lämmitystarve on yleensä läpi vuorokauden, kesällä taas normaali tilanne on se, että lämmitystä ei tarvita mutta jäähdytystä tarvittaisiin kun pelkkä yön jäähdytys ei riitä.
Pelkkä keskiarvoihin perustuva viisastelu johtaa vain vääriin päätelmiin.
"Tosin mitä järkeä on kuluttaa 14.2kWh/vrk ilmanvaihtoon?"
Ilmanvaihtoa ei ensisijaisesti suunnitella lämmön poistamiseksi vaan huoneilman riittävän laadun ylläpitämiseksi (poikkeuksia löytyy).
Onko tullut mieleen kuinka paljon säästäisi jos panisi ilmanvaihdon seis?
PS Kannattaisi mainita missä ajassa energioita (kWh) luovutellaan.
Mistä tuo 700W/m2 on otettu? Mitä sillä tarkoitat?
Kyllähän se aurinko välillä paistaa ja lämmittää, mut jos se lämmittää ulkoseinää, niin ei se talvell paljoo lämmitä sisälle. Siel on eristeet välissä...
Menee vääntösi malliin eräs ruokamainos. Onhan siinä seinässä eristeet ja löytyy jostain seinistä ikkuna, joten . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . alkaa välähtämän ????
"Mitä sillä tarkoitat?"
Tarkoitan sitä, mitä kirjoitin, enkä kirjoittanut talvitilanteesta, talvellahan ulkoilman lämpötila ei ole yli 12°C, ainakaan yleensä.
btw jos ulkoilman lämpötila on 15°c, ei nykyaikaisessa kerrostalokaksiossa sisälämpötila ole 20°C vaan lähempänä 25°C joten laskelmat 20/ 15 voi samantien vetää sinne minne ne kuuluvat, muiden aikaisempien joukkoon.
Faktoja vuorokautisista ja vuotuisista olosuhteiden vaihteluista esim täältä:
http://weather.savonia-amk.fi/index.php?week
Käske pistää räppänät kiinni ja laske dorka se paljollako tehdään remonttia 3000 eurolla 20 vuodes. Vai ookko käyny koskaa rautakaupas? taikka edes isi.
Tuntuvat menevän asiat hieman sekaisin.
1. LTO toimii myös toisinpäin, eli kesällä voidaan taloa yöllä viilentää kytkemällä lto pois päältä, ja aamulla se kykteytyy takaisin päälle kun ulkolämpötila on enemmän kuin sisällä. Eli kierrätetään viileää sisäilmaa. esim kun ulkona on pakkasta -20 on LTO lämmittänyt siääntulevan ilman +21 asteiseksi, noin 80% hyötysuhteella. Koneena pyörivä LTO. Ristiinvirtaavat laitteet toimivat kapealla lämpöasteikolla, ja jäätyvät rajuimmilla pakkasilla. LTO:n hyöty on kiistaton, ja esim meidän tapauksessa PILP on lähes tarpeeton.
LTO on hankittu meille ensisijaisesti tasaisen lämpötilan takia, jolloin etelään päin olevista huoneista saadaan lämpö kerättyä, ja siirrettyä muihin huoneisiin.
Tuo ilman vaihtuminen 12krt vuorokaudessa on minimiraja, ja meillä se on vähintään 24.
Laskelma vaikuttaa pätevältä.
Ainoa huomautus koskee ilmanvaihdon nopeutta, joka laskelmassa on 2/vrk ja mikä vaikuttaa liian pieneltä.
Nykyisin kerrostaloissa ilmavaihdon nopeus on 0.5/h = 6/vrk.
Eiköhä 0,5/h ole kuitenkin 12/vrk?
Kannattikohan tuotakaan viisautta julkistaa. Kovin on ristiriidassa nuo arviot:
1. Laskelma vaikuttaa pätevältä.
2. Nykyisin kerrostaloissa ilmavaihdon nopeus on 0.5/h = 6/vrk.
Tuolla laskutaidolla on parempi olla visusti aivan hiljaa.