Hei, minulla on nyt reilu 10-viikkoinen pentu, joka on melkoinen riiviö, niin kuin pennut tietysti yleensäkin tässä iässä.
Kuitenkin meillä on yksi ongelma, joka tosissaan huolestuttaa minua.
Pentu nimittäin on kova puremaan ja murisee silloin tällöin myös.
Se pureminen ei niinkään huoleta, mutta se muriseminen?
Se murisee, kun esimerkiksi komennan sitä istumaan, ennenkuin mennään ovesta sisälle. Se ei siinä tilanteessa halua istua(innokas palaamaan kotiin:))ja kun yritän sitä siltä vaatia, se murisee vastalauseeksi. Kun käskeminen ei riitä, tartun sitä toisella kädellä kaulapannasta niskasta ja toisella kädellä painan pepusta istumaan.
Muutoinkin jos koitan sitä niskasta(pannasta) ohjata, se murisee ja tavoittelee kättä kuin purrakseen.
Se osaa jo käskystä istua, joskus tosin huonommin ja joskus paremmin.
Olenko ollut sille liian "kova", kun olen näpäyttänyt sitä nenälle kieltääkseni jotain? Ja kerran myös meni totaalisesti hermot sen kanssa ja otin niskasta melko kovasti kiinni ja "siirsin" sen toiseen huoneeseen...
Koira on siis sekarotuinen ja siinä on 50% Cockerspanielia, toisesta puolesta ei ole tietoa.
Kuitenkin se antaa mm. ottaa ruuan pois suusta, istuu odottamaan ruokaansa, tulee luokse innolla(useimmiten).
Olenko turhaan huolissani, olisiko vaan pennun intoa ja rajojen kokeilua, vai onko odotettavissa suuria ongelmia tulevaisuudessa?
Mitä minun pitäisi sen muristessa tehdä? Jättää se rauhaan vai viedä loppuun se mitä olen aloittanutkin, murinasta huolimatta?
Kannattaisiko puhella rauhoittavasti kun se murisee, vai olla vihainen vai välinpitämätön?
Kiitos jo etukäteen neuvoistanne!
10-viikkoinen pentu
12
3423
Vastaukset
- meiju
Noh, sinullahan on siis kotona vaava. Kannattaa pitää mielessä, että koira ei osaa taatusti sinulle olla vihainen tuon ikäisenä, sinähän olet (toivottavasti :)) sen elämän valo! Yleensäkin koiria - omaansa erityisesti - oppii aika nopeasti kuuntelemaan. Tarkoitan nyt sitä, että millä "äänensävyllä" koira mitäkin sanoo. Tuo äriseminen kuulostaa ainakin minun korvaan tyypilliseltä "enpäs istu, vaan aletaan leikkimään" -ärinältä. Samalla se tietysti tavoittelee sinun sormiasi, kun pannasta nappaat kiinni - aika luonnollista, vai? Tuon ikäiseltä en sinuna vielä vaatisi paljon mitään. Tuo odottaminen istumalla on ihan ok, mutta pyydä koira istumaan ja odota todellakin niin kauan, että se istuu. Älä auta sitä istumaan pannasta, pepust jne. äläkä huomioi sen murinoita ja haukkuja. Ja toisaalta, _heti_ kun se istuu, palkka, tässä tapauksessa siis sisälle meno. Ehkä voisit opettaa sen istumaan eteisessä / tuulikaapissa ennen sisällemenoa? Kovin kovalla pakottamisella ei tuon ikäistä pentua kannata "opettaa", kaikenhan pitäisi olla vielä hauskaa leikkiä ja sinun tehtäväsi olisi hitaasti ja varmasti muuttua koirasi silmissä vastustamattoman hauskaksi, hyväksi ja määrätietoiseksi tyypiksi, jonka kanssa on kiva tehdä kaikenlaista - jonka käskyjen noudattaminen kannattaa (namipalkat sopii pennuille mun mielestä ihan hyvin).
Tuo, kun kysyt oletko liian kova koiralle.. No, se riippuu tietysti siitä keltä kysyy. Minä ajattelen koiran koulutusta vanhanaikaisesti, keppiä ja porkkanaa -tyyppisesti. Pienen pennun kanssa pitää tietysti olla helläkätinen, mutta kyllä sillekin voi tehdä selväksi, mikä on sallittua ja mikä ei. Eli niskasta kiinni ottaminen tai näpäyttäminen on ihan ok, kunhan et ole liian kovakourainen. Koiran persoona ratkaisee, ilmeisesti pentusi ei paljon komentelustasi hätkähdä :)
Älä ole huolissasi! Liian varovaiseksi on maailma mennyt, ihmisiltä alkaa kadota jonkunlainen realismi siitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Odotahan vain, vielä tulee se päivä kun olet kumartuneena vaikkapa pyyhkimään lattialta jotain ja koira tulee täyttä laukkaa päin kylkeä ja ärinällä puree korvasta. Eikä sekään mitään tarkoita. Muuta kuin, että leikkiä pitäisi eikä lattioita luututa :)- mielipiteeni
koira ei saa ikinä purra ihmistä!!! mikä muuten olisi koiran ja suden ero siinä ellei se että koira tottelee ihmistä eikä yritä saada ihmisen lihaa hampaidensa väliin! Mieti sitä kun koira pureekin joku kerta lasta, ja sitten on silmä puhki. Lapsen ja perheen elämä pilalla, eikä koira vieläkään ymmärtänyt/tarkoittanut pahaa/ollut sen vika?? niinkö, vikahan on AINA omistajassa, teki hän mitä tahansa, niin tai näin..
Ei minulle ainakaan ole sama puriko koira minua ilosta vai ei, kun se EI SAA tehdä sitä ollenkaan! Ei edes vähän! Ja kyllä koiran pentu osaa olla vihainen siinä missä lapsikin. Jos koira ei osaa muka vielä tuntea vihaa miten se osaa tuntea kipua, iloa tai nälkää? Ei ole myöhemmin kehittyviä tunteita. Ne ovat nyt ja aina! Lue vaikka iloksesi OIDIPUSKOMPLEKSI-lapsilla ja mieti mitä se on pennuilla. SAMA ASIA! - nuutti
mielipiteeni kirjoitti:
koira ei saa ikinä purra ihmistä!!! mikä muuten olisi koiran ja suden ero siinä ellei se että koira tottelee ihmistä eikä yritä saada ihmisen lihaa hampaidensa väliin! Mieti sitä kun koira pureekin joku kerta lasta, ja sitten on silmä puhki. Lapsen ja perheen elämä pilalla, eikä koira vieläkään ymmärtänyt/tarkoittanut pahaa/ollut sen vika?? niinkö, vikahan on AINA omistajassa, teki hän mitä tahansa, niin tai näin..
Ei minulle ainakaan ole sama puriko koira minua ilosta vai ei, kun se EI SAA tehdä sitä ollenkaan! Ei edes vähän! Ja kyllä koiran pentu osaa olla vihainen siinä missä lapsikin. Jos koira ei osaa muka vielä tuntea vihaa miten se osaa tuntea kipua, iloa tai nälkää? Ei ole myöhemmin kehittyviä tunteita. Ne ovat nyt ja aina! Lue vaikka iloksesi OIDIPUSKOMPLEKSI-lapsilla ja mieti mitä se on pennuilla. SAMA ASIA!Joskus ihan kyllästyttää tuo lapsiin vertaaminen. Kyllä meillä lapsella on oikeus kiukutella ja osottaa mieltään, mutta koiralla ei. Tuon ikäinen pentu vielä opettelee maailmaa ja sen sääntöjä, ei ole koiralle äidinmaidossa saatu tieto että ihmistä ei purra, se pitää opettaa, koirat leikkiessä toisten koirien kanssa näykkivät toisiaan, pentu ei tiedä että näin ei ihmiselle saa tehdä. Se miten sen opettaa on sitten jokaisen oma asia. Itse ainakin pidän kymmenviikkosta pentua vielä niin nuorena että en ajattele se osaavan mitään, se ehkä osaa istua, mutta en silti kuvittele että se osaisi/malttaisi tehdä sitä joka tilanteessa.
- meiju
mielipiteeni kirjoitti:
koira ei saa ikinä purra ihmistä!!! mikä muuten olisi koiran ja suden ero siinä ellei se että koira tottelee ihmistä eikä yritä saada ihmisen lihaa hampaidensa väliin! Mieti sitä kun koira pureekin joku kerta lasta, ja sitten on silmä puhki. Lapsen ja perheen elämä pilalla, eikä koira vieläkään ymmärtänyt/tarkoittanut pahaa/ollut sen vika?? niinkö, vikahan on AINA omistajassa, teki hän mitä tahansa, niin tai näin..
Ei minulle ainakaan ole sama puriko koira minua ilosta vai ei, kun se EI SAA tehdä sitä ollenkaan! Ei edes vähän! Ja kyllä koiran pentu osaa olla vihainen siinä missä lapsikin. Jos koira ei osaa muka vielä tuntea vihaa miten se osaa tuntea kipua, iloa tai nälkää? Ei ole myöhemmin kehittyviä tunteita. Ne ovat nyt ja aina! Lue vaikka iloksesi OIDIPUSKOMPLEKSI-lapsilla ja mieti mitä se on pennuilla. SAMA ASIA!No jopas oli. Meillä ei ainakaan koske samat säännöt lapsia ja koiria. Lapset saavat mm. ruokaa kun haluavat, saavat nukkua sängyissä ja liikkua vapaasti asunnossa. Lisäksi lapsen kohdalla voinee olettaa, että se tajuaa, kun sille jotain sanoo, kunhan on oppinut puhumaan... Älä inhimillistä koiraasi, hyvä ihminen.
Mitä tulee puremiseen, niin enpä haluaisi olla sinun koirasi housuissa. Ilmeisimmin, kun vertaat lapsiin, olet sitä mieltä, että esim. 4-5 kuukautista vauvaakin pitää esim. tukistaa ja piestä, kun se itkee? Koiran pentu ei todellakaan voi tietää 10 viikkoisena, mitä siltä ihmisten maailmassa odotetaan. Se pyrkii leikkimään ihmisen kanssa samalla tavalla kuin koirien kanssa eikä se voi tietää, että ihmisen karvaton iho ei kestä hampaita samalla tavalla kuin lajitoverin karvapeite.
Toki puremiset kielletään, mutta jos pennun koko elämä on yhtä eiei:tä, voit olla varma, että olet sen silmissä kohtuu tylsä tyyppi. Meillä ei ole koiria kielletty jatkuvasti puremasta, vain silloin kun on leikit olleet liian rajuja. Ja kaikki ovat kyllä puremisen lopettaneet ennen hampaiden vaihtumista pysyviin. Mm, en ole koskaan kuullut, että koira olisi puhkaissut lapsen silmän puremalla. Pienet lapset ja koiran pennut eivät tunnetusti kuulu valvomatta samaan tilaan. Jos jotain käy, vika on kyllä jossain muussa kuin lapsessa tai koirassa.
Toisaalta, voihan se olla, että kotimatkalla kuolen meteoriitin iskuun. Ihan mahdollistahan kaikki on.
Herranjestas! - Hopsis hei
meiju kirjoitti:
No jopas oli. Meillä ei ainakaan koske samat säännöt lapsia ja koiria. Lapset saavat mm. ruokaa kun haluavat, saavat nukkua sängyissä ja liikkua vapaasti asunnossa. Lisäksi lapsen kohdalla voinee olettaa, että se tajuaa, kun sille jotain sanoo, kunhan on oppinut puhumaan... Älä inhimillistä koiraasi, hyvä ihminen.
Mitä tulee puremiseen, niin enpä haluaisi olla sinun koirasi housuissa. Ilmeisimmin, kun vertaat lapsiin, olet sitä mieltä, että esim. 4-5 kuukautista vauvaakin pitää esim. tukistaa ja piestä, kun se itkee? Koiran pentu ei todellakaan voi tietää 10 viikkoisena, mitä siltä ihmisten maailmassa odotetaan. Se pyrkii leikkimään ihmisen kanssa samalla tavalla kuin koirien kanssa eikä se voi tietää, että ihmisen karvaton iho ei kestä hampaita samalla tavalla kuin lajitoverin karvapeite.
Toki puremiset kielletään, mutta jos pennun koko elämä on yhtä eiei:tä, voit olla varma, että olet sen silmissä kohtuu tylsä tyyppi. Meillä ei ole koiria kielletty jatkuvasti puremasta, vain silloin kun on leikit olleet liian rajuja. Ja kaikki ovat kyllä puremisen lopettaneet ennen hampaiden vaihtumista pysyviin. Mm, en ole koskaan kuullut, että koira olisi puhkaissut lapsen silmän puremalla. Pienet lapset ja koiran pennut eivät tunnetusti kuulu valvomatta samaan tilaan. Jos jotain käy, vika on kyllä jossain muussa kuin lapsessa tai koirassa.
Toisaalta, voihan se olla, että kotimatkalla kuolen meteoriitin iskuun. Ihan mahdollistahan kaikki on.
Herranjestas!Kyllä 10 viikkoinen pentu osaa olla murisematta ja purematta jos se on selväksi tehty että niin ei tehdä. Pentu tekee 3kk iästä lähtien myös lauman sisäisen arvojärjestyksen itselleen selväksi joten ei ne mitään taulapäitä ole nuo "pennut".
Olen aivan varma että jos et saa puremista ja murinaa nyt aisoihin niin 4kk iässä onkin sitten jo todelliset ongelmat.
Eitä hoetaan se mitä tarvitaan. Kyllä ne koiranpennut ovat tosi kiinnostuneita aikuisista koirista vaikka aikuiset koirat läksyttäisivätkin liian uteliasta tai päälle käyvää pentua. Pointti on siinä miten ihminen osaa ottaa sen toisen koiran rooliin niin hyvässä kuin pahassakin. Ei ole helppoa.
- nuutti
Pennut on pentuja, niin raivostuttavia kuin välillä osaavatkin olla..
Kuten tässä tuosta murinasta on ollut monia tulkintoja, tämä on minun. Uskaltaisin sen väittää olevan epävarmuutta, koira on ollut sinulla kaksi viikkoa, se ei luota sinuun vielä, ja kun komennat kovasti se murisee, koska on epävarma aikeistasi ja yrittää lyödä koko jutun leikiksi, jotta saisi sinut leppymään. Aivan nuoren pennun kanssa tärkeintä on opettaa koiralle miten tulee tehdä, sitä se ei opi vain sillä että odotetaan että se tekee väärin ja sitten rangaistaan, jos pentu puree leikkiessä leikki lopetetaan, ja seuraavan kerran leikittäessä otetaan sen verran rauhallisemmin, ettei se näyki muuta kuin lelua, kun pentu tietää mitä siltä halutaan se ymmärtää myös rangaistuksen, jos tekee väärin. Pennulle on joissain asioissa aivan sama ollaanko sille vihaisia vai kehutaanko sitä, se saa joka tapauksessa mitä haluaa eli huomiota. Jos koirasi odottaa oven takana jo innoissaan että koskas pääsee sisään, se ei malta keskittyä muuhun kuin siihen että ovi aukeaa, se ei välttämättä edes tajua sillä hetkellä mitä koko istu sana tarkoittaa, vaikka sen osaa ennen ruokailua tai odottaa että annat sille namin tai luvan leikkiin, odota että pentu rauhoittuu ja ymmärtää että ovi ei kertakaikkiaan avaudu ennen kuin se on istunut, silloin se kuunteleekin sinua.
Rangaistuksista en kommentoi mitään koska niissä ei ole mitään yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa, kukin tallaa tyylillään. Mutta silti rangaistuksen täytyy olla oikeutettu, se tulee tehdä niin että koira tajuaa mitä siltä vaaditaan ja rangaistusta pitää seurata onnistunut suoritus, muuten siitä ei ole mitään hyötyä. Rangaistus ei mielestäni ole sitä että koira pakotetaan tekemään haluttu asia, vaan saada koira tajuamaan että nyt teet, muu ei auta.- Thoughtless
"Rangaistus ei mielestäni ole sitä että koira pakotetaan tekemään haluttu asia, vaan saada koira tajuamaan että nyt teet, muu ei auta."
Eli pakotetaan tekemään koska muuta vaihtoehtoa ei ole, ilman fyysistä pakotetta (eli koiran pehvan maahan painaminen), olettaisin. :)
- luullakseni
pelkää tai on hämillään tilanteessa jossa ollaan menossa kotiin (palkkio) mutta sitä ennen omistaja hermostuu.Opeta koirallesi istumista vielä montamontamonta kertaa kotona ja sitten ulkona ja sitten ovella.Anna vielä joku ekstra hyvä palkinto oven avaamisen lisäksi, äläkä paina peppua alas.Jos koira ei "tottele" se ei luultavasti osaa kyseistä asiaa kunnolla ja hermostuu turhaan kun sinä hermostut.
- Alisa
minä vähän itsekin aavistelin, että josko se ei olisikaan vihainen, vaan epävarma ja/tai peloissaan/hermostunut. En minä siinä sisääntulossa kyllä mitenkään sen kummemmin hermostunut, olisi kyllä ehkä pitänyt jaksaa odotella tosiaan sitä rauhoittumista. Tosin se ei ole kerrostalossa kovin mukavaa seisoskella rappukäytävässä kun pentu kimeällä äänellään haukkuu ja vinkuu ja murisee...mutta pakkohan se vaan on sitten kestää, niin minun kuin naapureidenkin.
Koitanpa seuraavalla kerralla olla vielä kärsivällisempi. Kaipa se siitä sitten loppuu.
Muutoinhan tuo ei paljon kommennuksista piittaa, siis tottelee kyllä(toisinaan), mutta ei mitenkään kovin herkästi tunnu "loukkaantuvan", vaan vaikuttaa aika itsepäiseltä jukurilta. :)
Sehän on ollut minulla vasta sen vajaan 2 viikkoa, ja tosiaan toisiimme vasta totutellaan. Joskus vaan tuntuu, että kun tuosta johtajuudesta ja sen saavuttamisesta puhutaan niin paljon, että alkaa kaikkia tapahtuneita asioita mietiskellä siltä kannalta. Tarkoittaako tuo nyt sitä että minulla ei ole johtajuutta, entäs tämä jne. jne.
Millaisia Cockereita tai niiden sekoituksia teillä muilla on? Onko niiden luonne noin yleensäkin melkoisen jääräpäinen vai millaisia ominaispiirteitä noihin spanieleihin yleensä liitetään?
Itsellä kun tämä on nyt ensimmäinen sitä "laatua", ja eipä ole tuttavapiirissäkään yhtään.
Oma kokemus kun lähinnä perustuu noihin noutajiin. Toki tuossa on sitten 50% jotain muuta, mutta ulkonäön puolesta se on miltei kokonaan cockeri. Tosin luonteenpiirteet saattavat sitten juontaakin siitä toisesta.Olisikin siksi ihan kiva kuulla spanieleista yleensä, jotta tietäisi minkälaisia luonteenpiirteitä on odotettavissa?
Vaikka tietysti yksilöitähän nuo ovat kaikki, ja tämä ainakin erityisen ihana vauveli-haukku. :)
Kiitos kaikille vastauksistanne.
Alisa - Alisa
se on sitten vain tuota hermostumista, pelkäämistä ja epävarmuutta. Tämä kun on minulle ensimmäinen spanieli, joten en oikeen osaa edes aavistella mitä luonteenpiirteitä olisi odotettavissa.
Olisikin hauska kuulla muilta spanieli-ihmisiltä, mitä ominaispiirteitä juuri tässä rodussa on? Vaikka onhan siinä sitten se toinen puoli jotain ihan muuta...Ulkonäön puolesta se kyllä on aivan spanieli-vaavin näköinen. :)
Tänään oltiin taas ulkona, ja kotiinpäin palatessa oli ihan maaaahdoton kiire juosta rappusia ylös...pyysin taas istumaan, mutta murinaahan siitä seurasi ja puremista:( Nyt en kuitenkaan hermostunut enkä "pakottanut" istumaan, vaan kävelimmekin pari askelta poispäin ja käännyimme sitten takaisin yrittämään uudelleen. Tässä kyllä alkoi naurattamaan ja naapuritkin varmaan ajatteli, että mitä se nyt toista tollai kiusaa, päästäisi nyt sisään vaan, kun noin raukka haluaa...
Mutta kun vajaa 10 kertaa oltiin uudelleen yritetty, niin istuihan se siihen rappujen alapäähän vihdoin. Huh. Vaikka tosin vaan sekunniksi, niin myönsin sen riittävän sillä kertaa.
Pääasia kai, että sain kuin sainkin tahtoni läpi ja melkoisen hellillä keinoilla vaikkakin kämmeneen tuli pari pikkuisen hampaan jälkeä. :)
Kiitos kaikille vastauksistanne, ja jos vaan jaksatte, niin lisää vinkkejä otetaan vastaan iloisesti.
On tämä vauva-aika rankkaa...:)
Alisa - Alisa
Alisa kirjoitti:
se on sitten vain tuota hermostumista, pelkäämistä ja epävarmuutta. Tämä kun on minulle ensimmäinen spanieli, joten en oikeen osaa edes aavistella mitä luonteenpiirteitä olisi odotettavissa.
Olisikin hauska kuulla muilta spanieli-ihmisiltä, mitä ominaispiirteitä juuri tässä rodussa on? Vaikka onhan siinä sitten se toinen puoli jotain ihan muuta...Ulkonäön puolesta se kyllä on aivan spanieli-vaavin näköinen. :)
Tänään oltiin taas ulkona, ja kotiinpäin palatessa oli ihan maaaahdoton kiire juosta rappusia ylös...pyysin taas istumaan, mutta murinaahan siitä seurasi ja puremista:( Nyt en kuitenkaan hermostunut enkä "pakottanut" istumaan, vaan kävelimmekin pari askelta poispäin ja käännyimme sitten takaisin yrittämään uudelleen. Tässä kyllä alkoi naurattamaan ja naapuritkin varmaan ajatteli, että mitä se nyt toista tollai kiusaa, päästäisi nyt sisään vaan, kun noin raukka haluaa...
Mutta kun vajaa 10 kertaa oltiin uudelleen yritetty, niin istuihan se siihen rappujen alapäähän vihdoin. Huh. Vaikka tosin vaan sekunniksi, niin myönsin sen riittävän sillä kertaa.
Pääasia kai, että sain kuin sainkin tahtoni läpi ja melkoisen hellillä keinoilla vaikkakin kämmeneen tuli pari pikkuisen hampaan jälkeä. :)
Kiitos kaikille vastauksistanne, ja jos vaan jaksatte, niin lisää vinkkejä otetaan vastaan iloisesti.
On tämä vauva-aika rankkaa...:)
Alisaettä olen skitsofreenikko. :) Kun kirjoitin tuon ensimmäisen vastaukseni avaukseni jälkeen, niin palstat menivät pois käytöstä ja niin luulin, ettei se tullutkaan tänne..niinpä postasin uuden vähän myöhemmin, vain huomatakseni, että siellähän se edellinenkin sepustus "komeilee"...:)
-Alisa- - eipäolepakko
Alisa kirjoitti:
minä vähän itsekin aavistelin, että josko se ei olisikaan vihainen, vaan epävarma ja/tai peloissaan/hermostunut. En minä siinä sisääntulossa kyllä mitenkään sen kummemmin hermostunut, olisi kyllä ehkä pitänyt jaksaa odotella tosiaan sitä rauhoittumista. Tosin se ei ole kerrostalossa kovin mukavaa seisoskella rappukäytävässä kun pentu kimeällä äänellään haukkuu ja vinkuu ja murisee...mutta pakkohan se vaan on sitten kestää, niin minun kuin naapureidenkin.
Koitanpa seuraavalla kerralla olla vielä kärsivällisempi. Kaipa se siitä sitten loppuu.
Muutoinhan tuo ei paljon kommennuksista piittaa, siis tottelee kyllä(toisinaan), mutta ei mitenkään kovin herkästi tunnu "loukkaantuvan", vaan vaikuttaa aika itsepäiseltä jukurilta. :)
Sehän on ollut minulla vasta sen vajaan 2 viikkoa, ja tosiaan toisiimme vasta totutellaan. Joskus vaan tuntuu, että kun tuosta johtajuudesta ja sen saavuttamisesta puhutaan niin paljon, että alkaa kaikkia tapahtuneita asioita mietiskellä siltä kannalta. Tarkoittaako tuo nyt sitä että minulla ei ole johtajuutta, entäs tämä jne. jne.
Millaisia Cockereita tai niiden sekoituksia teillä muilla on? Onko niiden luonne noin yleensäkin melkoisen jääräpäinen vai millaisia ominaispiirteitä noihin spanieleihin yleensä liitetään?
Itsellä kun tämä on nyt ensimmäinen sitä "laatua", ja eipä ole tuttavapiirissäkään yhtään.
Oma kokemus kun lähinnä perustuu noihin noutajiin. Toki tuossa on sitten 50% jotain muuta, mutta ulkonäön puolesta se on miltei kokonaan cockeri. Tosin luonteenpiirteet saattavat sitten juontaakin siitä toisesta.Olisikin siksi ihan kiva kuulla spanieleista yleensä, jotta tietäisi minkälaisia luonteenpiirteitä on odotettavissa?
Vaikka tietysti yksilöitähän nuo ovat kaikki, ja tämä ainakin erityisen ihana vauveli-haukku. :)
Kiitos kaikille vastauksistanne.
AlisaEipä muuten ole kaikkien muiden kerrostalon asukkaiden mikään pakko vaan sopeutua siihen että yhden koira räkyttää ja murisee vähän väliä rappukäytävässä. tai että jäätte siihen rappukäytävään opettelemaan istumista ja pyörimään toisten haittana. Menkää nyt vaan siitä ovesta omaan kotiinne, ilman mitään istuntoja.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912900Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991686Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461557- 871391
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4021374Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3981292Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21079Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381037Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329874Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden257855