Mitä eroa on fokalla ja genoalla. Fokaksi expresseilaajat sannoo 110% genoaa ja jotkut 105% fokkaa genoaksi. Oletko tietoinen onko jossain rajaa? Vai onko oikein valita sanaksi fokka tai genoa omien mielihalujen mukaan.
Luulin että 100% menee raja.
BB luultavasti tietää vastauksen mutta tietääkö muut?
Luulin että 100% menee raja.
BB luultavasti tietää vastauksen mutta tietääkö muut?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mun puolesta saa sanoa miten huvittaa, mutta minä sanon fokaksi jos jalustetaan vanttien sisäpuolelle ja genoaksi jos ulkopuolelle.
Veneessäni jalustetaan aina vanttien ulkopuolelle fokka, myrskyfokka, genoa, light genoa.
se myrskygenua.
se on myrskygenoa.. häviäjä
Minuaki ärsyttää 100%
Musta tuntuu(mutu) Jos mastoa pidetään rajana niin lähes kaikki fokat on genuja. Taitaa olla vähän luokka kohtainen asia miksi sitä sanotaan.Ennen oli ehkä toisin. No onhan itsejalustava ainakin selkeesti Fokka. Enkä ole kenenkään kuullut puhuvan myrsygenuasta. Ehdotan tähän harmaalle alueelle uudis-sanaa Gekka. Saatais uusi hieno termi lisää. Heh Heh...
Vai gekka.
kekkale
Heheh....olen kuusi vuotta miettinyt tätä tsoukkia. Nyt mä tajusin. Hauska juttu toi genua.
Eli genoaksi kutsutaan niitä keulapurjeita, joiden alaliikin pituus on suurempi, mitä keulastaagin suurin etäisyys mastosta. Esim 110% genoa menee täten 10% pituudestaan maston ohi ja tällöin se myös jalustetaan yleensä vanttien ulkopuolelta.
J-mitan sääntö on kai selkein.
Jos saalingit ovat voimakkaasti taaksepäin niin 105% voi mahtua vanttien sisäpuolelle.
Mulla on GIII:sen J mitta juuri 105% ja purjetta kutsun Genoa III:seksi, purje jalustetaan vanttien sisäpulelta. St-fokka ja myrskyfokka onkin siten mun ainoat fokat.
kyllä väärin. Noin ei saa tehdä. Jos vielä kuulen sinun sanovan tuota purjetta Genoa III:seksi, tulee tupen rapinat.
Tämä artikkeli kertoo purjeesta, Genua on myös Genovan latinankielinen nimi (englanniksi ja saksaksi Genoa)
Genua (äännetään usein "jenua") on nykyaikaisen purjeveneen fokkaa suurempi etupurje.
Genua on kolmiomainen, etuliesmasta veneen keulaharukseen kiinnittyvä ja takaliesmasta maston perän puolelle ulottuva purje. Kokonsa mukaan genuat numeroidaan genua 1, genua 2, jne, missä genua 1 on kaikkein suurin. On olemassa myös erityisiä kevytkankaisia kevyen tuulen genuoita.
Rullagenua on genua, joka rullalaitteen avulla rullataan etustaagin ympärille kun sitä ei käytetä. Purjeen pinta-alaa voidaan myös pienentää (reivata) rullaamalla osa purjeesta. Rullagenuaa pidetään yleisesti helppokäyttöisenä. Osaksi sisään rullattuna genua kuitenkin menettää optimaalisen siipimuotonsa ja siksi kilpaveneissä keulapurjeen pinta-alaa muutetaan vaihtelemalla purjeita.
Tässä nähdään kuinka hyödyllinen vikipedia onkaan: vanha kakkelinhaastelijakin tarjoaa selkeästi muotoiltua faktatietoa!
Olisi kuitenkin kohteliasta jotta kopipastaaja laittaisi lähteen näkyviin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Genua
Sirri osaa copypastata Wikipediasta, eipä tuollaista tekstiä sirrin älynlahjoilla pystyisikään tuottamaan. Ehkä tuo ahkera nakit ja muusit -pastaaminen on on opettanut, mutta eipä ole vielä oppinut sitä, että lainattaessa lähde olisi asiallista mainita. Pitäisiköhän minun kertoa kaikelle kansalle, mistä tuo kyllästymiseen asti toistettu nakkijuttu on alunperin varastettu...
" Esim 110% genoa menee täten 10% pituudestaan maston ohi "
Ei vaan yli 14% pituudestaan ohi maston kun keulaharus on 20 astetta pystysuorasta kallellaan taaksepäin.
Maston kohdalle jää ko veneellä sellaisen fokan jaluskulma, jonka LP=94% J:stä.
Sitä suuremmilla LP mitoilla kulma nmenee maston ohi, eli 95% on jo genoa, genua tai vaikka jenni.
yli 100% on genoa, eli kun purjeen takaliikki ulottuu maston taakse on kyseessä genoa.
Muistaakseni joku kuutonen (6mr) käytti ensimmäistä kertaa tällaista keulapurjetta kilpailussa Genoassa, josta purje on saanut nimensäkin.
Sorry täsmällisyyteni, mutta se kaupunki on suomeksi Genova.
Latinaksi Genua ja lontoon murteella Genoa.
savossa mennään sitten kai kenuvalla
Genuaa kutsuttiin aikanaan ruotsalaispurjeeksi. Juurikin siitä syystä että kutosten skaboissa Genovanjärvellä Sven Salen käytti ko. purjetta skaboissa ensimmäisen kerran. Kutosissa muuten keksittiin kaikenlaista kuten myös 1910 -luvulla suunnitelluissa Stareissa, joilla kilpaillaan ahkerasti edelleen.
Ainankin LYS-sääntö määrittelee fokan ja genoan eron näin. Jos alle 1,1 x J-max on fokka ja jos yli niin genoa. Että silleen. Tosin siinä on vielä määritelty osakorkeuksien purjeleveyksien maksimit.
J-mitta on suurin etäisyys etustaagista mastoon (kabban kohdalla.
LP-mitta on suurin etäisyys etupurjeen skuuttikulmasta etistaagiin ( mitataan taivuttamalla purje kahtia niin että etuliikin reunat menevät yhteen).
Jos LP on suurempi kuin J on kyseesää genua (ilmoitetaan tavallisesti prosentteissä miten paljon suuremp, esim 130 % genua), muussa tapauksessa fokka.
Spriidareilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Genua I on aina suurin, genua II, III ovat pienempiä.
Kuten joku jo mainitsi, ruotsalainen laivanvarustaja Sven Sahlen(?tulikohan sukunimi oikei kirjoitettuna) "keksi" purjeen erässä 6 MR-regatassa Genuassa.
Aika paljon kirjoitusvirheitä, mutta tuo 100% sääntö toimivan sinunkin tapauksessa.
" LP-mitta on suurin etäisyys etupurjeen skuuttikulmasta etistaagiin ( mitataan taivuttamalla purje kahtia niin että etuliikin reunat menevät yhteen). "
Eikä ole vaan PIENIN etäisyys.
Ettei menisi liian yksinkertaiseksi niin G 3 tai G 4 ovat pikemminkin
Lontoon murretta ja "jibejä" siis Gib 3. Fokka on taasen saksaa Fock ja pohtimista voisi jatkaa vaikka klyyvarista eli halkaisijasta kun vierailla kielillä purjeditaan. LP 100 on varmaan genoalle hyvä raja vaikka skuuttaisi varvaslistaan, spiiran päähän tai peräpeiliin.
Mää en nyt enää tiijä paanko etteen fokkaa vai jenniä...
Älä laita kumpaakaan, vaan musta kartio kärki alaspäin.
En ole ikinä nähnyt alusta, jolla olisi ollut musta kartio kärki alaspäin edessä iso ylhäällä. Onko kukaan muukaan?
Niin, monet roikottavat kartiota takastaagissa, vaikka meriteiden sääntöjen mukaan sen paikka on keulassa:
"25 sääntö
Kulussa olevat purjealukset ja soutuveneet
...
e) Aluksen, joka kulkee purjein käyttäen samalla kuljetusvoimanaan konetta, on näytettävä keulaosassaan parhaiten näkyvässä paikassa kartiota kärki alaspäin."
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
Se mistä syystä ajetaan koneella, vaikka iso on ylhäällä on taas jokaisen kipparin oma asia.
No siinä vaiheessa kun tulen purjeilla vastaan tuollasta
sunnuntaikipparia niin jos kolmio puuttuu edestä on se keskisormen
paikka kohdatessa.
Mene joskus Ruotsiin, siellä ei yhdelläkään alle 12 metrisellä veneellä ole kartiota. Voit siis pitää sormeasi ja samalla leukaasi pystyssä jatkuvasti! Varo, että et päädy paikalliseen pöpilään.