Velkaa ja laskutaito

"Minua taas hämmästyttää se että jotkut eivät ymmärrä inflaation käsitettä"

Minua taas hämmästyttää se kuinka velkaantumista usein perustellaan inflaatiolla. Asuntomarkkinoilla kyllä tullaan näkemään myös deflaation aika ja toisekseen inflaatio on omiaan lisäämään korkotasoa.

Kulutusluotoissa taas usein lainoituskohteena on kodin elektroniikka ja sen hintakäyrähän on laskeva: huomenna saat samalla rahalla parempaa tekniikkaa kuin tänään. Joten inflaatiolla korkeakorkoisia osamaksukauppoja ei kannata perustella,

"tai ylipäänsä ansaintoprofiilin muutosta iän funktiona. Siis sitä että nuoret ansaitsevat vähemmän kuin vanhat."

Sen varaan ei kannata paljoa rakentaa, että tulot tulevaisuudessa paranisivat. Tuotantoaloilla etenkin firmojen ulkomaille siirtyminen jatkuu ja etenkin palvelualoilla käsite "työmarkkinavanha" on edelleen yleistyvä.

"Kyllä elämään pitää panostaa ja lainaa kannattaa olla."

Mitä elämään panostamista lainarahalla eläminen on?

"Mitä prosenttilaskuihin ja vastaaviin tulee, laskinpa tässä huvikseni tv:ssä mainostetun pikavipin koron."

Ja esimerkkisi mukaan laskit sen koron väärin. Toki vipeissä se korko paljon on, mutta ei nyt sentään mitään yli 20 000 prosenttia.

kriittinen kirjoitti:

"Minua taas hämmästyttää se että jotkut eivät ymmärrä inflaation käsitettä"

Minua taas hämmästyttää se kuinka velkaantumista usein perustellaan inflaatiolla. Asuntomarkkinoilla kyllä tullaan näkemään myös deflaation aika ja toisekseen inflaatio on omiaan lisäämään korkotasoa.

Kulutusluotoissa taas usein lainoituskohteena on kodin elektroniikka ja sen hintakäyrähän on laskeva: huomenna saat samalla rahalla parempaa tekniikkaa kuin tänään. Joten inflaatiolla korkeakorkoisia osamaksukauppoja ei kannata perustella,

"tai ylipäänsä ansaintoprofiilin muutosta iän funktiona. Siis sitä että nuoret ansaitsevat vähemmän kuin vanhat."

Sen varaan ei kannata paljoa rakentaa, että tulot tulevaisuudessa paranisivat. Tuotantoaloilla etenkin firmojen ulkomaille siirtyminen jatkuu ja etenkin palvelualoilla käsite "työmarkkinavanha" on edelleen yleistyvä.

"Kyllä elämään pitää panostaa ja lainaa kannattaa olla."

Mitä elämään panostamista lainarahalla eläminen on?

"Mitä prosenttilaskuihin ja vastaaviin tulee, laskinpa tässä huvikseni tv:ssä mainostetun pikavipin koron."

Ja esimerkkisi mukaan laskit sen koron väärin. Toki vipeissä se korko paljon on, mutta ei nyt sentään mitään yli 20 000 prosenttia.

Lue lisää

Kuka helvetti puhuu "asuntomarkkinoiden deflaatiosta"? Mitä se on? Kuka siitä on kiinnostunut?

Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon, joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä. Katsos, lainan määrä ei kasva inflaation myötä vaikka yleinen tulo- ja menotaso kasvaakin. Suhteellinen osuus siis laskee.

Kulutusluotoista taas... Njoo, koskaan ei kannata ostaa kodinelektroniikkaa, mutta kun on pakko niin voi miettiä onko laina oikea ratkaisu. Se on, mutta vain jos korko on tarpeeksi matala. Kulutusluottoa edes alle viiden prossan korolla ei ole vielä tullut vastaan. Sellaista voisi jo harkita (korko vastaan sijoitetun pääoman tuotto).

Ja kerropas miten laskin pikavipin koron pieleen?
Korko kahdella viikolla 23 prosenttia. Vuodessa 26 kahden viikon jaksoa. Korkoa korolle laskukaava: 1,23^26 = 217,53688100492627398249908139487
Vähennetään alkupääoma (1), saadaan noin 217. Siis 217 kertaa enemmän rahaa menee "kuluihin" kuin mitä saa. Prosenteiksi tuon saa kertomalla sadalla: 21 700. Kerro toki missä meni pieleen.

The Rat kirjoitti:

Kuka helvetti puhuu "asuntomarkkinoiden deflaatiosta"? Mitä se on? Kuka siitä on kiinnostunut?

Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon, joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä. Katsos, lainan määrä ei kasva inflaation myötä vaikka yleinen tulo- ja menotaso kasvaakin. Suhteellinen osuus siis laskee.

Kulutusluotoista taas... Njoo, koskaan ei kannata ostaa kodinelektroniikkaa, mutta kun on pakko niin voi miettiä onko laina oikea ratkaisu. Se on, mutta vain jos korko on tarpeeksi matala. Kulutusluottoa edes alle viiden prossan korolla ei ole vielä tullut vastaan. Sellaista voisi jo harkita (korko vastaan sijoitetun pääoman tuotto).

Ja kerropas miten laskin pikavipin koron pieleen?
Korko kahdella viikolla 23 prosenttia. Vuodessa 26 kahden viikon jaksoa. Korkoa korolle laskukaava: 1,23^26 = 217,53688100492627398249908139487
Vähennetään alkupääoma (1), saadaan noin 217. Siis 217 kertaa enemmän rahaa menee "kuluihin" kuin mitä saa. Prosenteiksi tuon saa kertomalla sadalla: 21 700. Kerro toki missä meni pieleen.

Lue lisää

    "Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon, joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä."

- Ei inflaatio tulotasoa laske, vaan vaikuttaa ostovoimaan. Ja yksilön talouteen se ei vaikuta mitenkään "varsin suoraan", vaan on yksilöllistä kulutuskäyttäymisen mukaan. Joillekin inflaation vaikutukset ovat voimakkaammat ja joillekin vahvemmat kuin mitä inflaatioprosentti antaisi ymmärtää.

"Katsos, lainan määrä ei kasva inflaation myötä vaikka yleinen tulo- ja menotaso kasvaakin. Suhteellinen osuus siis laskee."

Inflaatio vaikuttaa lainan korkoihin. Viimeksi eilen Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan inflaation hillitsemiseksi ja tuo näkyy myös asuntovelallisten kukkarossa markkinakorkojen noustessa. Inflaatio vaikuttaa lainan kokonaiskuluihin.

"Ja kerropas miten laskin pikavipin koron pieleen?"

- 26 vipissä menot ilmoittamillasi kuluilla/maksurytmillä ovat vajaa 600 euroa. Jos lainaat satasen ja maksat seitsemän sataa takaisin, niin korko/kulut on 600 prosenttia. Ei 20 000 prosenttia.

kriittinen kirjoitti:

    "Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon, joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä."

- Ei inflaatio tulotasoa laske, vaan vaikuttaa ostovoimaan. Ja yksilön talouteen se ei vaikuta mitenkään "varsin suoraan", vaan on yksilöllistä kulutuskäyttäymisen mukaan. Joillekin inflaation vaikutukset ovat voimakkaammat ja joillekin vahvemmat kuin mitä inflaatioprosentti antaisi ymmärtää.

"Katsos, lainan määrä ei kasva inflaation myötä vaikka yleinen tulo- ja menotaso kasvaakin. Suhteellinen osuus siis laskee."

Inflaatio vaikuttaa lainan korkoihin. Viimeksi eilen Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan inflaation hillitsemiseksi ja tuo näkyy myös asuntovelallisten kukkarossa markkinakorkojen noustessa. Inflaatio vaikuttaa lainan kokonaiskuluihin.

"Ja kerropas miten laskin pikavipin koron pieleen?"

- 26 vipissä menot ilmoittamillasi kuluilla/maksurytmillä ovat vajaa 600 euroa. Jos lainaat satasen ja maksat seitsemän sataa takaisin, niin korko/kulut on 600 prosenttia. Ei 20 000 prosenttia.

Lue lisää

>"Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon,
> joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä."
>
> - Ei inflaatio tulotasoa laske, vaan vaikuttaa ostovoimaan. Ja
> yksilön talouteen se ei vaikuta mitenkään "varsin suoraan",
> vaan on yksilöllistä kulutuskäyttäymisen mukaan. Joillekin inflaation
> vaikutukset ovat voimakkaammat ja joillekin vahvemmat kuin
> mitä inflaatioprosentti antaisi ymmärtää.

Siis ei tietenkään vaikuta laskevasti tulotasoon, vaan nostavasti. Vuotuiset palkankorotukset ovat vahvasti suhteessa inflaatioon. Vaikutus voi tulla hieman jälkijättöisesti, mutta pitkässä juoksussa tilanne tasaantuu.

Ostovoima toki heikkenee yleisen hintatason noustessa, mutta pointti olikin että lainan euromäärä ei inflaation takia vaihdu.

> Inflaatio vaikuttaa lainan korkoihin. Viimeksi eilen Euroopan
> keskuspankki nosti ohjauskorkoaan inflaation hillitsemiseksi ja
> tuo näkyy myös asuntovelallisten kukkarossa markkinakorkojen noustessa.
> Inflaatio vaikuttaa lainan kokonaiskuluihin.

Juuh, mutta inflaatio on korkoa korolle. Lainan korko tulee vain kertaalleen. Ero muodostuu siis muutamassa vuodessa.

> - 26 vipissä menot ilmoittamillasi kuluilla/maksurytmillä
> ovat vajaa 600 euroa. Jos lainaat satasen ja maksat seitsemän
> sataa takaisin, niin korko/kulut on 600 prosenttia. Ei
> 20 000 prosenttia.

Mitäköhän sinä oikein lasket? Kun vuodeksi ei lainaa suoraan saa, on vuosikorko laskettava tuosta kahdesta viikosta. Kyllä, olet oikeassa ettei kukaan saa niin paljoa lainaa tuolta että pääsisi kokeilemaan, mutta tuo on se todellinen vuosikorko. Tuon tuoton lainanantaja saa.

Laskin sen lähinnä sen takia että sitä ei ilmoitettu. Näkihän sen toki suoraan että tuhansista prossista puhutaan... :)

Paras oli kuitenkin 50 euron laina. Kulut 12 3 euroa, mutta en viitsinyt laskea. Liian karua. :)

The Rat kirjoitti:

>"Yleinen inflaatio vaikuttaa varsin suoraan tulotasoon,
> joten sen takia lainanottamista voi perustella sillä."
>
> - Ei inflaatio tulotasoa laske, vaan vaikuttaa ostovoimaan. Ja
> yksilön talouteen se ei vaikuta mitenkään "varsin suoraan",
> vaan on yksilöllistä kulutuskäyttäymisen mukaan. Joillekin inflaation
> vaikutukset ovat voimakkaammat ja joillekin vahvemmat kuin
> mitä inflaatioprosentti antaisi ymmärtää.

Siis ei tietenkään vaikuta laskevasti tulotasoon, vaan nostavasti. Vuotuiset palkankorotukset ovat vahvasti suhteessa inflaatioon. Vaikutus voi tulla hieman jälkijättöisesti, mutta pitkässä juoksussa tilanne tasaantuu.

Ostovoima toki heikkenee yleisen hintatason noustessa, mutta pointti olikin että lainan euromäärä ei inflaation takia vaihdu.

> Inflaatio vaikuttaa lainan korkoihin. Viimeksi eilen Euroopan
> keskuspankki nosti ohjauskorkoaan inflaation hillitsemiseksi ja
> tuo näkyy myös asuntovelallisten kukkarossa markkinakorkojen noustessa.
> Inflaatio vaikuttaa lainan kokonaiskuluihin.

Juuh, mutta inflaatio on korkoa korolle. Lainan korko tulee vain kertaalleen. Ero muodostuu siis muutamassa vuodessa.

> - 26 vipissä menot ilmoittamillasi kuluilla/maksurytmillä
> ovat vajaa 600 euroa. Jos lainaat satasen ja maksat seitsemän
> sataa takaisin, niin korko/kulut on 600 prosenttia. Ei
> 20 000 prosenttia.

Mitäköhän sinä oikein lasket? Kun vuodeksi ei lainaa suoraan saa, on vuosikorko laskettava tuosta kahdesta viikosta. Kyllä, olet oikeassa ettei kukaan saa niin paljoa lainaa tuolta että pääsisi kokeilemaan, mutta tuo on se todellinen vuosikorko. Tuon tuoton lainanantaja saa.

Laskin sen lähinnä sen takia että sitä ei ilmoitettu. Näkihän sen toki suoraan että tuhansista prossista puhutaan... :)

Paras oli kuitenkin 50 euron laina. Kulut 12 3 euroa, mutta en viitsinyt laskea. Liian karua. :)

Lue lisää

"Vuotuiset palkankorotukset ovat vahvasti suhteessa inflaatioon."

Kenellä on ja kenellä ei.

"Ostovoima toki heikkenee yleisen hintatason noustessa, mutta pointti olikin että lainan euromäärä ei inflaation takia vaihdu."

Olennaista on tietenkin lainan kokonaiskulut ja kun korko nousee, niin sitä kautta lainan kokonaiskulut nousevat.

"Mitäköhän sinä oikein lasket? Kun vuodeksi ei lainaa suoraan saa, on vuosikorko laskettava tuosta kahdesta viikosta."

Minä lasken juuri siten kuin vuosikorko tulee laskea. Esimerkissäsi vuosikorko on n. 600%. Jos otat saman lainan moneen kertaan, niin ei se muuta korkoprosenttia mihinkään. Kun otat 26 vippiä samoilla ehdoilla, on vuosikorko edelleenkin sen 600%. Korkomenot tietenkin on kymmenessä lainassa suuremmat kuin yhdessä kymmenen kertaa pienemmässä lainassa, mutta prosentti pysyy täsmälleen samana.

kriittinen kirjoitti:

"Vuotuiset palkankorotukset ovat vahvasti suhteessa inflaatioon."

Kenellä on ja kenellä ei.

"Ostovoima toki heikkenee yleisen hintatason noustessa, mutta pointti olikin että lainan euromäärä ei inflaation takia vaihdu."

Olennaista on tietenkin lainan kokonaiskulut ja kun korko nousee, niin sitä kautta lainan kokonaiskulut nousevat.

"Mitäköhän sinä oikein lasket? Kun vuodeksi ei lainaa suoraan saa, on vuosikorko laskettava tuosta kahdesta viikosta."

Minä lasken juuri siten kuin vuosikorko tulee laskea. Esimerkissäsi vuosikorko on n. 600%. Jos otat saman lainan moneen kertaan, niin ei se muuta korkoprosenttia mihinkään. Kun otat 26 vippiä samoilla ehdoilla, on vuosikorko edelleenkin sen 600%. Korkomenot tietenkin on kymmenessä lainassa suuremmat kuin yhdessä kymmenen kertaa pienemmässä lainassa, mutta prosentti pysyy täsmälleen samana.

Lue lisää

Nyt alkaa valjeta miksi sinulle inflaation ja korkojen välinen suhde ei aukea. Et ilmeisesti ymmärrä korkoa korolle -laskentaa?

Paras esimerkki tässä varmaan olisi pankkitalletus.
Oletetaan että talletan pankkiin 100 euroa 3% korolla 30 vuodeksi.
Laina-ajan päättyessä minulla ei suinkaan olisi sinun laskutapasi mukaista 190 euroa tilillä (3 euora vuodessa), vaan tuo olisi kasvanut korkoa korolle aiemmin esittämäni kaavan mukaan, antaen minulle kokonaissummaksi mahtavat 242 euroa ja rapiat päälle.

Sama pätee inflaatioon. 2% inflaatio ei nosta hintoja keskimäärin 100% 50 vuodessa, vaan noin 169%. Eikä todellakaan sitä 2% minkä sinä ilmeisesti oletat tyrmätessäsi inflaation vaikutuksen lainoihin.

Suosittelen kevyttä matematiikan kurssia.

The Rat kirjoitti:

Nyt alkaa valjeta miksi sinulle inflaation ja korkojen välinen suhde ei aukea. Et ilmeisesti ymmärrä korkoa korolle -laskentaa?

Paras esimerkki tässä varmaan olisi pankkitalletus.
Oletetaan että talletan pankkiin 100 euroa 3% korolla 30 vuodeksi.
Laina-ajan päättyessä minulla ei suinkaan olisi sinun laskutapasi mukaista 190 euroa tilillä (3 euora vuodessa), vaan tuo olisi kasvanut korkoa korolle aiemmin esittämäni kaavan mukaan, antaen minulle kokonaissummaksi mahtavat 242 euroa ja rapiat päälle.

Sama pätee inflaatioon. 2% inflaatio ei nosta hintoja keskimäärin 100% 50 vuodessa, vaan noin 169%. Eikä todellakaan sitä 2% minkä sinä ilmeisesti oletat tyrmätessäsi inflaation vaikutuksen lainoihin.

Suosittelen kevyttä matematiikan kurssia.

Lue lisää

Mitä sinä nyt höpiset? Edellisessä viestissäni puhuin että lainan koronnousu nostaa lainan kuluja ja toisena asiana tyrmäsin laskuoppisi vuosikoron laskemisesta. Miten tuo jorinointisi nyt liittyi siihen?

Matematiikkakurssia suosittelen sinulle, joka väität vippilainojen vuosikoron olevan kymmeniä tuhansia prosentteja.

kriittinen kirjoitti:

"Vuotuiset palkankorotukset ovat vahvasti suhteessa inflaatioon."

Kenellä on ja kenellä ei.

"Ostovoima toki heikkenee yleisen hintatason noustessa, mutta pointti olikin että lainan euromäärä ei inflaation takia vaihdu."

Olennaista on tietenkin lainan kokonaiskulut ja kun korko nousee, niin sitä kautta lainan kokonaiskulut nousevat.

"Mitäköhän sinä oikein lasket? Kun vuodeksi ei lainaa suoraan saa, on vuosikorko laskettava tuosta kahdesta viikosta."

Minä lasken juuri siten kuin vuosikorko tulee laskea. Esimerkissäsi vuosikorko on n. 600%. Jos otat saman lainan moneen kertaan, niin ei se muuta korkoprosenttia mihinkään. Kun otat 26 vippiä samoilla ehdoilla, on vuosikorko edelleenkin sen 600%. Korkomenot tietenkin on kymmenessä lainassa suuremmat kuin yhdessä kymmenen kertaa pienemmässä lainassa, mutta prosentti pysyy täsmälleen samana.

Lue lisää

Täytyy laittaa nyt korjaus, koska yleensä Kriittisellä on kuitenkin faktat kohdallaan. (Mielipideasioista on tietysti turha kiistellä)

Todellista vuosikorkoa ei lasketa kuvaamallasi tavalla. Katsopa apuja http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/common/showpage.asp?id=272

Ja näin ollen aiemmilla spekseillä (laina 100, maksetaan 123 14 vrk:n päästä) todelliseksi vuosikoroksi tulee tuo melkein 22000%.

Eihän se tietysti kerro mitään lainan todellista kuluista (tai no, olennaisen.. älä ota ainakaan tätä lainaa)

Teukka kirjoitti:

Täytyy laittaa nyt korjaus, koska yleensä Kriittisellä on kuitenkin faktat kohdallaan. (Mielipideasioista on tietysti turha kiistellä)

Todellista vuosikorkoa ei lasketa kuvaamallasi tavalla. Katsopa apuja http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/common/showpage.asp?id=272

Ja näin ollen aiemmilla spekseillä (laina 100, maksetaan 123 14 vrk:n päästä) todelliseksi vuosikoroksi tulee tuo melkein 22000%.

Eihän se tietysti kerro mitään lainan todellista kuluista (tai no, olennaisen.. älä ota ainakaan tätä lainaa)

Lue lisää

Jos todellinen vuosikorko olisi 22 000%, olisi se sitä kahden viikon laina-ajassa (vuosikorko 22t % : 365 x 14) liki 844%. Ja sitähän se ei sentään ole.

Jos vuosikorko on tiedosssa, niin päivittäiset korkomenot lasketaan korko jaettuna 365:llä tai 360:llä (viittaus esim. palstalla äskettäin puhuttuun viivästyskoron laskemiseen). Samalla kaavalla, mutta toisinpäin, voidaan päivän korkomenot laskea vuosikoroksi.

kriittinen kirjoitti:

Jos todellinen vuosikorko olisi 22 000%, olisi se sitä kahden viikon laina-ajassa (vuosikorko 22t % : 365 x 14) liki 844%. Ja sitähän se ei sentään ole.

Jos vuosikorko on tiedosssa, niin päivittäiset korkomenot lasketaan korko jaettuna 365:llä tai 360:llä (viittaus esim. palstalla äskettäin puhuttuun viivästyskoron laskemiseen). Samalla kaavalla, mutta toisinpäin, voidaan päivän korkomenot laskea vuosikoroksi.

Lue lisää

Jep. Päivä/viikkokorko tosiaan lasketaan noin, mutta tokihan itsekin tiedät, että takaisinpäin laskemalla ei sillä päästä enää samaan vuosikorkoon. (siis vuosikorko esim. 24%, joten kuukausikorko olisi 2%, mutta 1,02^12 = 1,2682, eli vuosikoroksi tulisi tuolla kuukausikorolla 26,82%. Kuukausikorko on siis pielessä, vaikka se lasketaankin noin)

Todellinen vuosikorko joka tapauksessa lasketaan linkissä annetulla kaavalla. Rahalaitokset, jotka antavat yli 3kk lainoja, joutuvat ilmoittamaan todellisen vuosikoron ja ne laskevat sen tuolla kaavalla. Siihenhän tässä pikavippejä verrattiin.

Koska et selvästikään vaivautunut tarkistamaan antamaani lähdettä, niin keskustelu päättyy osaltani tähän.

Teukka kirjoitti:

Jep. Päivä/viikkokorko tosiaan lasketaan noin, mutta tokihan itsekin tiedät, että takaisinpäin laskemalla ei sillä päästä enää samaan vuosikorkoon. (siis vuosikorko esim. 24%, joten kuukausikorko olisi 2%, mutta 1,02^12 = 1,2682, eli vuosikoroksi tulisi tuolla kuukausikorolla 26,82%. Kuukausikorko on siis pielessä, vaikka se lasketaankin noin)

Todellinen vuosikorko joka tapauksessa lasketaan linkissä annetulla kaavalla. Rahalaitokset, jotka antavat yli 3kk lainoja, joutuvat ilmoittamaan todellisen vuosikoron ja ne laskevat sen tuolla kaavalla. Siihenhän tässä pikavippejä verrattiin.

Koska et selvästikään vaivautunut tarkistamaan antamaani lähdettä, niin keskustelu päättyy osaltani tähän.

Lue lisää

Kyllä, ja korko on sen prosenttimäärän mitä edellä sanoin.

Ps. Tuossa linkissä Kuluttajavirastokin kauhistelee pikavippien todellisia vuosikorkoja: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuluttajavirasto ojentaa pikalainoja tarjoavia yrityksiä/1135220100438

kriittinen kirjoitti:

Kyllä, ja korko on sen prosenttimäärän mitä edellä sanoin.

Ps. Tuossa linkissä Kuluttajavirastokin kauhistelee pikavippien todellisia vuosikorkoja: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuluttajavirasto ojentaa pikalainoja tarjoavia yrityksiä/1135220100438

Lue lisää

Ja vielä jatkoksi Teukalle, tuossahan Hesari on oikein laskenut noiden lyhytaikaisten lainojen todellisen vuosikoron: http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1101981329680.jpeg

Vai eikö Hesarissakaan osata laskea mielestäsi todellisia vuosikorkoja? :)

kriittinen kirjoitti:

Ja vielä jatkoksi Teukalle, tuossahan Hesari on oikein laskenut noiden lyhytaikaisten lainojen todellisen vuosikoron: http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1101981329680.jpeg

Vai eikö Hesarissakaan osata laskea mielestäsi todellisia vuosikorkoja? :)

Lue lisää

mutta sanotaan niin, että luotan tässä asiassa enemmän Suomen Pankkiyhdistykseen, kuin Kuluttajavirastoon tai varsinkaan Hesariin ;-)

(Siis Hesari ja Kuluttajavirasto käyttävät laskelmissaan tuota päiväkoron laskutapaa, joka on sinänsä käytössä ja virallinen, mutta antaa väärän todellisen vuosikoron)

Teukka kirjoitti:

mutta sanotaan niin, että luotan tässä asiassa enemmän Suomen Pankkiyhdistykseen, kuin Kuluttajavirastoon tai varsinkaan Hesariin ;-)

(Siis Hesari ja Kuluttajavirasto käyttävät laskelmissaan tuota päiväkoron laskutapaa, joka on sinänsä käytössä ja virallinen, mutta antaa väärän todellisen vuosikoron)

Lue lisää

Ei se Pankkiyhdistyksen ohje ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että todellinen vuosikorko HS:n esimerkin vipeissä on reilu 500%.

Jos otat 26 kpl 100 euron vippejä kahdeksi viikoksi (yksi/per kaksi viikkoa), niin korkomenot ovat täsmälleen 26 x 23 euroa (vai mikä se erimerkin euromäärä olikaan), eli n. 600 euroa. Ja todellinen Pankkiyhdistyksen ohjeiden mukaan laskettu vuosikorko on n. 600%. Tietenkin jos jätät koko ajan korkoerät maksamatta ja otat uutta lainaa sitä varten uusia vippejä ottaessa, niin prosentit muuttuu. Mutta eihän vuosikorkoja noin lasketa. Ei Pankkiyhdistyksessä eikä Hesarissa.

kriittinen kirjoitti:

Ei se Pankkiyhdistyksen ohje ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että todellinen vuosikorko HS:n esimerkin vipeissä on reilu 500%.

Jos otat 26 kpl 100 euron vippejä kahdeksi viikoksi (yksi/per kaksi viikkoa), niin korkomenot ovat täsmälleen 26 x 23 euroa (vai mikä se erimerkin euromäärä olikaan), eli n. 600 euroa. Ja todellinen Pankkiyhdistyksen ohjeiden mukaan laskettu vuosikorko on n. 600%. Tietenkin jos jätät koko ajan korkoerät maksamatta ja otat uutta lainaa sitä varten uusia vippejä ottaessa, niin prosentit muuttuu. Mutta eihän vuosikorkoja noin lasketa. Ei Pankkiyhdistyksessä eikä Hesarissa.

Lue lisää

Oli todella hauska viesti ketju koron laskemisesta.

Erikoista että joku tosissaan viittii väittää että tod. vuosikorko olisi kymmeniätuhansia.

Korkoa joutuisi siis maksamaan 100 euron lainasta 22000 euroa vuodessa.

'Jättäisin puolet lyhentämättä jos pankille sopisi'!

Oletko kysynyt?

Itse lainoitin jälkikäteen jo aiemmin ostamani, omassa käytössä olevan asunnon ehdoin:
- 3kk euribor 0,8% (jonkun mielestä korkea).
- laina-aika 15v, ehdotin itse.
- en lyhennä lainkaan mutta voin halutessani maksaa koko lainan pois kerralla.

Kävin kolmessa pankissa. Kahdelle sopi mainiosti, Sammon kanssa en päässyt alkua pitemmälle.

Ei mitään ongelmaa!

pankki kirjoitti:

'Jättäisin puolet lyhentämättä jos pankille sopisi'!

Oletko kysynyt?

Itse lainoitin jälkikäteen jo aiemmin ostamani, omassa käytössä olevan asunnon ehdoin:
- 3kk euribor 0,8% (jonkun mielestä korkea).
- laina-aika 15v, ehdotin itse.
- en lyhennä lainkaan mutta voin halutessani maksaa koko lainan pois kerralla.

Kävin kolmessa pankissa. Kahdelle sopi mainiosti, Sammon kanssa en päässyt alkua pitemmälle.

Ei mitään ongelmaa!

Lue lisää

Jos nyt oikein ymmärsin niin tuo ei mene enää verottajalle läpi asuntolainana, vaan kyseessä lienee tavallinen laina jonka vakuutena on asunto? Ei siinä toki muuta, mutta ei voi vähentää korkoja verotuksesta. Toki hyvä diili muuten, jos saat rahoille vain tarpeeksi kovan koron (ja mikset saisi).

The Rat kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin niin tuo ei mene enää verottajalle läpi asuntolainana, vaan kyseessä lienee tavallinen laina jonka vakuutena on asunto? Ei siinä toki muuta, mutta ei voi vähentää korkoja verotuksesta. Toki hyvä diili muuten, jos saat rahoille vain tarpeeksi kovan koron (ja mikset saisi).

Lue lisää

Mitenkäs helposti tollasia interest only lainoja oikein saa, jos asunnon antaa pantiksi? Olis tässä tarvetta 10-20 v sijoituslainalle ja nimenomaan tommosilla termeillä, että maksaa korkoa vaan ja lopulta pääoman kerralla pois.

Tällä hetkellä velaton kirjoitti:

Mitenkäs helposti tollasia interest only lainoja oikein saa, jos asunnon antaa pantiksi? Olis tässä tarvetta 10-20 v sijoituslainalle ja nimenomaan tommosilla termeillä, että maksaa korkoa vaan ja lopulta pääoman kerralla pois.

Lue lisää

Saattavat antaa ihan kohtuullisestikin taloa vastaan. Ehkä eivät ihan yhtä paljoa kuin jos lyhennätkin, riskit kun arvonalennuksesta kasvavat ajan mittaan... :)

The Rat kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin niin tuo ei mene enää verottajalle läpi asuntolainana, vaan kyseessä lienee tavallinen laina jonka vakuutena on asunto? Ei siinä toki muuta, mutta ei voi vähentää korkoja verotuksesta. Toki hyvä diili muuten, jos saat rahoille vain tarpeeksi kovan koron (ja mikset saisi).

Lue lisää

Käytössämme olevan asunnon lainan korot on vähennetty.
Rahat sijoitin mielikuvituksettomasti osakerahastosidonnaiseen säästövakuutukseen, edunsaajina lapset.
Pankille edullinen, valitsemani rahastot nousseet kivasti.
Tämä viime nytkähdys aiheutti nopeita siirtoja korko- ja yhdistelmärahastojen suuntaan.
Tiettyyn rajaan saakka perintöverolta vapaa.

Ei työttömyyseläkkeellä oleva metalliduunari viisaampaakaan keksinyt!
En aina välttämättä varauksetta luota pankkien palkollisiinkaan.
Heidänhän täytyy valvoa työnantajansa etuja!

Lainaan ei liittynyt mitään ennakkoehtoja. Sijoituksen ratkaisin vasta myöhemmin.
Ehkä pankkisuhteemme lähihistoria oli vaikuttamassa ratkaisun helppouteen.
Olen tyytyväinen.

Mitä järkeä lyhentelyssä muuten on?
Nyt pankki saa korkonsa.
Asunto on vakuutena.
Jos tilanne oleellisesti muuttuu, maksan lainan pois!
Kaikkien etu?!

pankki kirjoitti:

Käytössämme olevan asunnon lainan korot on vähennetty.
Rahat sijoitin mielikuvituksettomasti osakerahastosidonnaiseen säästövakuutukseen, edunsaajina lapset.
Pankille edullinen, valitsemani rahastot nousseet kivasti.
Tämä viime nytkähdys aiheutti nopeita siirtoja korko- ja yhdistelmärahastojen suuntaan.
Tiettyyn rajaan saakka perintöverolta vapaa.

Ei työttömyyseläkkeellä oleva metalliduunari viisaampaakaan keksinyt!
En aina välttämättä varauksetta luota pankkien palkollisiinkaan.
Heidänhän täytyy valvoa työnantajansa etuja!

Lainaan ei liittynyt mitään ennakkoehtoja. Sijoituksen ratkaisin vasta myöhemmin.
Ehkä pankkisuhteemme lähihistoria oli vaikuttamassa ratkaisun helppouteen.
Olen tyytyväinen.

Mitä järkeä lyhentelyssä muuten on?
Nyt pankki saa korkonsa.
Asunto on vakuutena.
Jos tilanne oleellisesti muuttuu, maksan lainan pois!
Kaikkien etu?!

Lue lisää

asuntolainasta, jonka korko on verovähennyskelpoinen. Muuten kyllä täytyy ottaa hieman riskiä, että voittaa koron. Siis ainakin osin osakkeita.

Mutta onnittelut silti metalliduunarille hyvästä päätöksestä.

Teukka kirjoitti:

asuntolainasta, jonka korko on verovähennyskelpoinen. Muuten kyllä täytyy ottaa hieman riskiä, että voittaa koron. Siis ainakin osin osakkeita.

Mutta onnittelut silti metalliduunarille hyvästä päätöksestä.

Lue lisää

Lainani on nimenomaan asuntolaina jonka korot olen saanut vähentää verotuksessa.
0,8%:n marginaali on mielestäni kohtuullinen kun ottaa huomioon muut lainaehdot.
En ole edes harkinnut kilpailuttamista sopimuksen jälkeen.

Työttömyyseläkkeeni vero on 8%-yksikköä suurempi kuin vastaavasta palkkatulosta olisi.

Otin lainan 59-vuotisena pitkäaikaistyöttömänä.

pohtia luotolla ostaessaan. Oleellista ei ole luotto ja siitä maksettava korko, vaan elämän sujuminen mahdollisimman joustavasti. Joskus siitä joustosta on valmis maksamaankin. Mitä pienemmät tulot, sitä tervetulleempia on erilaisten luottojen tarjoama joustovara elämän järjestämiseen. Ja kun laskee luotot maksukyvyn mukaan pitkällä tähtäimellä, rahasta ei tarvitse tehdä elämän keskipistettä, vaan voi nauttia siitä kuinka pitkälle pienetkin tulot riittää, kun osaa suunnitella.

enpä tiedä mikä minun taloudessa mättää liian paljon menoja kai asumiseen menee kolmannes nettotuloista sähkölaskut puh.laskut nettilask matkakortti pojan opintoihin avustusta hammaslääkärilasku ja se on siinä, palkasta ei ole jäljellä kuin vajaa satanen koko kuukauden elämiseen. Ei mitään kerskakulutusta ei koskaan mitään vaatetta, ei ole varaa syödä työpaikkalounasta. Pakko ottaa kulutuslainaa kohta, tämä on kestänyt jo neljä kuukautta. (Se pahan päivän vara on häipynyt jo aikoja sitten)

liian pienet tulot kirjoitti:

enpä tiedä mikä minun taloudessa mättää liian paljon menoja kai asumiseen menee kolmannes nettotuloista sähkölaskut puh.laskut nettilask matkakortti pojan opintoihin avustusta hammaslääkärilasku ja se on siinä, palkasta ei ole jäljellä kuin vajaa satanen koko kuukauden elämiseen. Ei mitään kerskakulutusta ei koskaan mitään vaatetta, ei ole varaa syödä työpaikkalounasta. Pakko ottaa kulutuslainaa kohta, tämä on kestänyt jo neljä kuukautta. (Se pahan päivän vara on häipynyt jo aikoja sitten)

Lue lisää

eletään kädestä suuhun, ei jää sitä yhtä kolmannesta pahan päivän varalle,mitä Martta-liitto suosittelee. Meillä ei juoda, ei polteta, ei tuhlata mäkkäreihin, eikä kebapperioihin, ei juuri käydä leffassa,teatterissa,kun ei ole varaa. Kaikki menee tavalliseen,juuri siihen,mitä luettelitkin.
"Hauskinta" on, kun lukee eri versioita hyvätuloisista, joissakin listoissa olen keskituloinen,ja jopissakin elän köyhyysrajalla! Ylen kummallista luettavaa.
Itse kallistun siihen köyhyysrajalla olemiseen.
No, onneksi lapsi sai kesätöitä, saa talven varaksi taskurahaa,mammalla ei ole antaa.
PS.
ja mitään "myy autosi" juttuja ei kannata laittaa, olen viherpipertäjä luonteeltani ja kannatan julkista liikennettä ja apostolinkyytiä...

saita-iita kirjoitti:

eletään kädestä suuhun, ei jää sitä yhtä kolmannesta pahan päivän varalle,mitä Martta-liitto suosittelee. Meillä ei juoda, ei polteta, ei tuhlata mäkkäreihin, eikä kebapperioihin, ei juuri käydä leffassa,teatterissa,kun ei ole varaa. Kaikki menee tavalliseen,juuri siihen,mitä luettelitkin.
"Hauskinta" on, kun lukee eri versioita hyvätuloisista, joissakin listoissa olen keskituloinen,ja jopissakin elän köyhyysrajalla! Ylen kummallista luettavaa.
Itse kallistun siihen köyhyysrajalla olemiseen.
No, onneksi lapsi sai kesätöitä, saa talven varaksi taskurahaa,mammalla ei ole antaa.
PS.
ja mitään "myy autosi" juttuja ei kannata laittaa, olen viherpipertäjä luonteeltani ja kannatan julkista liikennettä ja apostolinkyytiä...

Lue lisää

täällä säästöä kampanjoivista ei ole harmainta aavistusta siitä, minkälaisessa todellisuudessa osa kansasta elää.

että suurimmalla osalla kirjoitti:

täällä säästöä kampanjoivista ei ole harmainta aavistusta siitä, minkälaisessa todellisuudessa osa kansasta elää.

koskaan

liian pienet tulot kirjoitti:

enpä tiedä mikä minun taloudessa mättää liian paljon menoja kai asumiseen menee kolmannes nettotuloista sähkölaskut puh.laskut nettilask matkakortti pojan opintoihin avustusta hammaslääkärilasku ja se on siinä, palkasta ei ole jäljellä kuin vajaa satanen koko kuukauden elämiseen. Ei mitään kerskakulutusta ei koskaan mitään vaatetta, ei ole varaa syödä työpaikkalounasta. Pakko ottaa kulutuslainaa kohta, tämä on kestänyt jo neljä kuukautta. (Se pahan päivän vara on häipynyt jo aikoja sitten)

Lue lisää

Itsekkin joskus kamppailin samoista asioista mutta kun laitoin KAIKKI menot paperille, paljonko mihinkäkin menee, niin heräsin. Esim. lehdet voivat viedä todella paljon vaikka tuntuu että niitä ei koskaan postiluukkuun tipahdakkaan. Vakuutukset vievät paljon mutta niitäkin pitää olla, kilpailutus auttaa. Monta kertaa suuret menot koostuu pienistä asioista. Jos teillä on maksu-tv -kortteja tms, niin ne ekana pois, niitä vähiten tarvii jos raha on tiukalla!2€ päivässä possuun tuo vuodessa jo 700€!