Yliopiston arvostus laskussa?

kesäkielellä

Tämän ei ole tarkoitus olla mikään provo, joten en halua lukea yhtään siihen viittaavaa kirjoitusta, ellei se nyt ole aivan liikaa vaadittu! Olisi vaan mukava jakaa ajatuksia aiheesta kiinnostuneiden kesken. Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana huomannut, niin tiedotusvälineiden kuin ihmisten keskuudessa jonkinlaista kielteistä suhtautumista yliopistokoulutusta kohtaan. Esimerkiksi eräs akateemisesti koulutettu tuttava totesi, että hänen yrityksessään työskenteleviä maistereita saa neuvoa paljon enemmän kuin vastaavaa ammattikorkeakoulusta valmistunutta henkilöä. Eihän tuo varmasti pidä läheskään aina paikkansa, mutta jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle tuo herättää monenlaisia ajatuksia. Kannattaako hankkia yliopistokoulutusta pelkästää sen statuksen kannalta, jos käytännön taidot jäävät sitten heikommiksi?

Silmieni eteen on osunut viime aikoina huomattavan usein lehtikirjoitus tai joku artikkeli, joissa on nostettu esiin ajatuksia väestön liiallisesta kouluttamisesta. Olen nuori ja tyhmä, eli voisiko joku kertoa minulle oikeasti miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?

173

14216

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ääääääää

      koulutusta järjestetään siksi että kaltaisesi urpot oppisivat jotain elämästä

    • ongelma on

      juuri siellä AMK-osastolla, jossa opiskelijoita koulutetaan ylettömiä määriä ja heille syötetään käsittämättömän ruusuisia ja valheellisia tulevaisuudennäkymiä johtajuudesta ja asiantuntijuudesta.

      Työnkuvasta riippuu se, onko mainitsemillesi moitteille perusteita vai ei. Vastavalmistunut juristi voi hyvinkin istua leimauslaitteen ääressä silmät pyöreinä, kun oikeustradenomi osaa pitkän käytännön harjoittelunsa vuoksi näppärästi vaihtaa siihen sen uuden päivämäärän. Oikeustradenomilla ei sitten asiaa olekaan käräjäsihteerin hommia mutkikkaampiin tehtäviin, vaikka kuinka olisi matlokki omasta ja mummon mielestä.

      Yliopistokoulutus on korkeinta mahdollista koulutusta - sanoisinpa suorastaan akateemista, vaikka sekin on muuttunut kirosanaksi massojen mielessä. Se, jolle status on tärkeää, saa toki lohdutusta siitä, että yliopistokoulutuksen status on se korkein eikä muuksi muutu, oli ala sitten mikä tahansa. Yliopistosta valmistunut saanee varsinaisen tyydytyksen kuitenkin siitä, että tuntee alansa perin pohjin myös teoreettiselta kannalta (taas yksi uuskirosana) ja tekee työtä, josta on ollut tarpeeksi kiinnostunut opiskellakseen monta pitkää vuotta.

      Kaiken suunsoiton ja hännännostelun keskellä on mukavaa tietää olevansa alalla, jossa ikinä edes teoriassa ei tulla näkemään parin vuoden opiskelun ja tarkoituksellisen hämääväksi laaditun vieraskielisen tittelin perusteella itselleen ylivoimaista työtä hamuavia wannabe-epeleitä.

      • Totuus on tuolla liiterin t...

        "Vastavalmistunut juristi voi hyvinkin istua leimauslaitteen ääressä silmät pyöreinä, kun oikeustradenomi osaa pitkän käytännön harjoittelunsa vuoksi näppärästi vaihtaa siihen sen uuden päivämäärän. Oikeustradenomilla ei sitten asiaa olekaan käräjäsihteerin hommia mutkikkaampiin tehtäviin, vaikka kuinka olisi matlokki omasta ja mummon mielestä. "

        Osuvasti sanottu. :)

      • hille2

        Tästähän on ollut mm. Journalistiliiton lehdessä juttua. Media-ala on sen verran muodikas, että joka ikiseen niemeen ja notkoon on pistetty pystyyn AMK_tasoisia medianomi-koulutuksia. Suuri osa näistä alalle houkutelluista ei tule koskaan tekemään alan töitä, vaan joutuu tekemään jotain muuta tai uudelleenkouluttautumaan. Journalistilehdessä haastateltiin jotain AMK-medianomia, joka tilanteen todettuaan oli lähtenyt yliopistoon jatko-opiskelemaan tiedotusoppia. Hän totesi hyvin, että esim. TV-alalla ne AMKsta tulleet ovat kameran takana, yliopistosta tulleet kameran edessä.

      • ...
        hille2 kirjoitti:

        Tästähän on ollut mm. Journalistiliiton lehdessä juttua. Media-ala on sen verran muodikas, että joka ikiseen niemeen ja notkoon on pistetty pystyyn AMK_tasoisia medianomi-koulutuksia. Suuri osa näistä alalle houkutelluista ei tule koskaan tekemään alan töitä, vaan joutuu tekemään jotain muuta tai uudelleenkouluttautumaan. Journalistilehdessä haastateltiin jotain AMK-medianomia, joka tilanteen todettuaan oli lähtenyt yliopistoon jatko-opiskelemaan tiedotusoppia. Hän totesi hyvin, että esim. TV-alalla ne AMKsta tulleet ovat kameran takana, yliopistosta tulleet kameran edessä.

        Osa haluaa ollakin kameran takana, töissä siis.

      • Wolfgang_Von
        hille2 kirjoitti:

        Tästähän on ollut mm. Journalistiliiton lehdessä juttua. Media-ala on sen verran muodikas, että joka ikiseen niemeen ja notkoon on pistetty pystyyn AMK_tasoisia medianomi-koulutuksia. Suuri osa näistä alalle houkutelluista ei tule koskaan tekemään alan töitä, vaan joutuu tekemään jotain muuta tai uudelleenkouluttautumaan. Journalistilehdessä haastateltiin jotain AMK-medianomia, joka tilanteen todettuaan oli lähtenyt yliopistoon jatko-opiskelemaan tiedotusoppia. Hän totesi hyvin, että esim. TV-alalla ne AMKsta tulleet ovat kameran takana, yliopistosta tulleet kameran edessä.

        Suoraan sanottuan käy lähinnä sääliksi niitä, jotka tuolle linjalle haksahtavat. Tai ainakin niitä jotka ensimmäiseksi valitsevat tuommoisen. Sittenhän homma on ihan ok jos ensin on hankittu ns. vakava tutkinto ja sitten sen päälle jotain hömppää.

        Etenkin AMK:istahan tuota hömppää löytyy. Takana tietenkin se että rahaa tulee opiskelijamäärän mukaan. Niinpä sitä kehitellään toinen toistaan "makeamman" kuuloisia opetusohjelmia, ties mitä tv-tuottajia sun muita. Ja onhan semmoista varmasti hauska lukea - hiukan toista kuin istua Otaniemessä lukemassa piirianalyysiä tai vaikkapa oikiksessa tahkoamassa prosessioikeutta. Totuushan on ettei nuo ns. kovat alat aina ole niin mukavia opiskeltavia. Joku VMenL tai Laplace-muunnos vaatii aika perverssin ihmisluonteen että niistä todella nauttii.

        Kuitenkin jossain kohtaa totuus astuu kehiin. Hömppä on mukavaa - siksi sitä normaalisti kutsutaankin harrastukseksi. Sieltä sitten valmistuu näitä hömppä-nomeja, suurin odotuksin jostain tv-tuottajan urasta. Joita Suomessa tarvitaan noin 10. Ja ne 10 paikkaa on jo täytetty. Muiden trendikkäiden kavereiden kanssa on kiva istua Sedun kapakoissa Image-lehdestä opeteltuja juttuja, mutta mistäs se työ?

        Samaan aikaan ne kovia aineita opiskelleet todennäköisesti on jossain koulutustaan vastaavissa töissä. Piirianalyysit, verotusmenettelylaki, hammaskirurgia tai lujuuslaskenta on hommaa jossa alan miehet ja naiset jotka osaa hommansa tekee arvostettua työtä. Kaikille trendikkäille aloille haksahtaneille taas on luvassa kylmää kyytiä. Ei muutama vuosi höpö-opintoja merkitse että yhtäkkiä uranimikkeenä on seuraava Conan O'Brien tai Steven Spielberg.

      • totta..
        Wolfgang_Von kirjoitti:

        Suoraan sanottuan käy lähinnä sääliksi niitä, jotka tuolle linjalle haksahtavat. Tai ainakin niitä jotka ensimmäiseksi valitsevat tuommoisen. Sittenhän homma on ihan ok jos ensin on hankittu ns. vakava tutkinto ja sitten sen päälle jotain hömppää.

        Etenkin AMK:istahan tuota hömppää löytyy. Takana tietenkin se että rahaa tulee opiskelijamäärän mukaan. Niinpä sitä kehitellään toinen toistaan "makeamman" kuuloisia opetusohjelmia, ties mitä tv-tuottajia sun muita. Ja onhan semmoista varmasti hauska lukea - hiukan toista kuin istua Otaniemessä lukemassa piirianalyysiä tai vaikkapa oikiksessa tahkoamassa prosessioikeutta. Totuushan on ettei nuo ns. kovat alat aina ole niin mukavia opiskeltavia. Joku VMenL tai Laplace-muunnos vaatii aika perverssin ihmisluonteen että niistä todella nauttii.

        Kuitenkin jossain kohtaa totuus astuu kehiin. Hömppä on mukavaa - siksi sitä normaalisti kutsutaankin harrastukseksi. Sieltä sitten valmistuu näitä hömppä-nomeja, suurin odotuksin jostain tv-tuottajan urasta. Joita Suomessa tarvitaan noin 10. Ja ne 10 paikkaa on jo täytetty. Muiden trendikkäiden kavereiden kanssa on kiva istua Sedun kapakoissa Image-lehdestä opeteltuja juttuja, mutta mistäs se työ?

        Samaan aikaan ne kovia aineita opiskelleet todennäköisesti on jossain koulutustaan vastaavissa töissä. Piirianalyysit, verotusmenettelylaki, hammaskirurgia tai lujuuslaskenta on hommaa jossa alan miehet ja naiset jotka osaa hommansa tekee arvostettua työtä. Kaikille trendikkäille aloille haksahtaneille taas on luvassa kylmää kyytiä. Ei muutama vuosi höpö-opintoja merkitse että yhtäkkiä uranimikkeenä on seuraava Conan O'Brien tai Steven Spielberg.

        Monelle se valkenee myöhään. Suomessa mahdollisuudet työllistyä on tosi pienet.

      • just juu

        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.

        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        Kyllähän se tekee viisaaksi, että lukee kymmeniä kiloja teorioita. Mikäli viisautta on tiedon määrä, ei soveltamiskyky ja käytännön osaaminen.

        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.

        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

      • Riksu
        just juu kirjoitti:

        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.

        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        Kyllähän se tekee viisaaksi, että lukee kymmeniä kiloja teorioita. Mikäli viisautta on tiedon määrä, ei soveltamiskyky ja käytännön osaaminen.

        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.

        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        Että ihmisen pitää kanavoida energiansa noin turhanpäiväiseen kitinään. Kunnia ja arvostus sille, jolle se kuuluu. Kirjoituksestasi paistaa läpi huono itsetunto ja se, ettei kaikista vain ole älyllisesti haastaviin akateemisiin opintoihin.

      • akat.
        just juu kirjoitti:

        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.

        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        Kyllähän se tekee viisaaksi, että lukee kymmeniä kiloja teorioita. Mikäli viisautta on tiedon määrä, ei soveltamiskyky ja käytännön osaaminen.

        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.

        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        Tämänkin viestin kirjoitit akateemisen keksimällä tietokoneella, akateemisten keksimällä tietokonelkielellä ja pistit sen akateemisten keksimään Internettiin.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Että ihmisen pitää kanavoida energiansa noin turhanpäiväiseen kitinään. Kunnia ja arvostus sille, jolle se kuuluu. Kirjoituksestasi paistaa läpi huono itsetunto ja se, ettei kaikista vain ole älyllisesti haastaviin akateemisiin opintoihin.

        Kaipaan perusteluja.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Kaipaan perusteluja.

        Huutelet kuin papukaija perusteluiden perään. Sanoin jo, että etsivä löytää, kai sinulla sen verran oma-aloitteisuutta löytyy. Vinkkinä voin sanoa, ettei keskusteluja löydy kuin joulukuuhun 2005 saakka, joten mehukkaimmat jutustelut ovat pyyhkiytyneet pois. Mutta kyllä tuostakin massasta joitain helmiä löytyy.

        Minä en siihen aio aikaani käyttää.

      • Jaajo
        Riksu kirjoitti:

        Huutelet kuin papukaija perusteluiden perään. Sanoin jo, että etsivä löytää, kai sinulla sen verran oma-aloitteisuutta löytyy. Vinkkinä voin sanoa, ettei keskusteluja löydy kuin joulukuuhun 2005 saakka, joten mehukkaimmat jutustelut ovat pyyhkiytyneet pois. Mutta kyllä tuostakin massasta joitain helmiä löytyy.

        Minä en siihen aio aikaani käyttää.

        Eli jonkun muun pitäisi etsiä / löytää perustelut sinun kirjoituksillesi?! =D

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Huutelet kuin papukaija perusteluiden perään. Sanoin jo, että etsivä löytää, kai sinulla sen verran oma-aloitteisuutta löytyy. Vinkkinä voin sanoa, ettei keskusteluja löydy kuin joulukuuhun 2005 saakka, joten mehukkaimmat jutustelut ovat pyyhkiytyneet pois. Mutta kyllä tuostakin massasta joitain helmiä löytyy.

        Minä en siihen aio aikaani käyttää.

        Sinähän aivan ylität tasosi. Mieti minkälaisia johtopäätöksiä kirjoituksistasi voidaan vetää ;)

      • rintaääni?
        just juu kirjoitti:

        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.

        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        Kyllähän se tekee viisaaksi, että lukee kymmeniä kiloja teorioita. Mikäli viisautta on tiedon määrä, ei soveltamiskyky ja käytännön osaaminen.

        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.

        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        Minkä perusteella olet mahtanut mielipiteesi muodostaa? Kirjoituksestasi paistaa pahan kerran täydellinen tietämättömyys puheenaiheesta. Hirmuinen kateus ja raivo korkeakoulutettuja kohtaan on myös ilmiselvää etkä opiskelustakaan näytä tietävän keskivertolukiolaista enempää.

        Tunnen suuren määrän monenlaista yliopistoväkeä, mutta en tunne yhtään sellaista, jolla ei olisi rautaista, laaja-alaista ammattitaitoa. Yliopistosta ei todellakaan "valmistuta ammattiin", vaan oman erikoisalan lisäksi ovet ovat avoinna kaikkiin suuntiin. Omalla kapealla alallani valmis FM on pätevä työpöytänsä ääreen (niin, AMK:ssa ei tätä alaa tunneta), mutta esimerkiksi minä olen aivan toisissa hommissa (tätäkään ei AMK:ssa tunneta) - koulutukseni sopii tähänkin mainiosti, mutta ilman koulutustani en pystyisi tätä tekemään. Moni muukin duuni sopisi kuvaan, jos olisi tarvetta. Tällä lailla yliopistokoulutus toimii.

        Ai niin, olen käynyt aika monta kertaa paikkaamassa niin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuin -opettajienkin tiedoissa olevia puutteita, mutta päätyöni on toki siellä korkeammalla koulutusasteella.

      • Iso-Jörgen
        rintaääni? kirjoitti:

        Minkä perusteella olet mahtanut mielipiteesi muodostaa? Kirjoituksestasi paistaa pahan kerran täydellinen tietämättömyys puheenaiheesta. Hirmuinen kateus ja raivo korkeakoulutettuja kohtaan on myös ilmiselvää etkä opiskelustakaan näytä tietävän keskivertolukiolaista enempää.

        Tunnen suuren määrän monenlaista yliopistoväkeä, mutta en tunne yhtään sellaista, jolla ei olisi rautaista, laaja-alaista ammattitaitoa. Yliopistosta ei todellakaan "valmistuta ammattiin", vaan oman erikoisalan lisäksi ovet ovat avoinna kaikkiin suuntiin. Omalla kapealla alallani valmis FM on pätevä työpöytänsä ääreen (niin, AMK:ssa ei tätä alaa tunneta), mutta esimerkiksi minä olen aivan toisissa hommissa (tätäkään ei AMK:ssa tunneta) - koulutukseni sopii tähänkin mainiosti, mutta ilman koulutustani en pystyisi tätä tekemään. Moni muukin duuni sopisi kuvaan, jos olisi tarvetta. Tällä lailla yliopistokoulutus toimii.

        Ai niin, olen käynyt aika monta kertaa paikkaamassa niin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuin -opettajienkin tiedoissa olevia puutteita, mutta päätyöni on toki siellä korkeammalla koulutusasteella.

        nimimerkki 3 kertaa yliopistoon turhaan yrittänyt, tunnetaan myös nimellä mr. lukion keskiarvo 6,0 ja A:n paperit aka "en mä olisi sinne yliopistoon halunnutkaan!"

      • PKC2
        Iso-Jörgen kirjoitti:

        nimimerkki 3 kertaa yliopistoon turhaan yrittänyt, tunnetaan myös nimellä mr. lukion keskiarvo 6,0 ja A:n paperit aka "en mä olisi sinne yliopistoon halunnutkaan!"

        ...joka kertoo olevansa harrastamansa lajin huipulla jos olisi vain napannut...joka ilmoittaa kovaan ääneen myös ettei halunnut ruk:n vaikka kuinka pyydettiin...joka ostaa seksiä prostituoiduilta koska "suomalaiset naiset ovat liian kranttuja" jne...

      • Calle
        Iso-Jörgen kirjoitti:

        nimimerkki 3 kertaa yliopistoon turhaan yrittänyt, tunnetaan myös nimellä mr. lukion keskiarvo 6,0 ja A:n paperit aka "en mä olisi sinne yliopistoon halunnutkaan!"

        Ei tuollaisesta huutelusta paljon kostu.

      • graduMies

        "on mukavaa tietää olevansa alalla, jossa ikinä edes teoriassa ei tulla näkemään parin vuoden opiskelun ja tarkoituksellisen hämääväksi laaditun vieraskielisen tittelin perusteella itselleen ylivoimaista työtä hamuavia wannabe-epeleitä."

        kapulakielisisesti, mutta hyvin sanottu. en usko, että ammattikorkeakouluopinnoilla voidaan saavuttaa yhteismitallisia teoreettisia valmiuksia vaikkapa tutkijuutta varten.

        tuo on kuulkaa se AMK:n ja yliopiston eri. ammatikorkeakoulu opettaa ammattiin - toki antaen illuusion korkeakoulutasoisesta koulutuksesta -, kun taas yliopisto, so. tiedekorkeakoulu, antaa valmiuksia tieteen tekemiseen.

        miten näinkin erilaisilla koulutuksen päämäärillä voitaisiin saavuttaa samanlaiset taidot?

      • graduMies
        just juu kirjoitti:

        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.

        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        Kyllähän se tekee viisaaksi, että lukee kymmeniä kiloja teorioita. Mikäli viisautta on tiedon määrä, ei soveltamiskyky ja käytännön osaaminen.

        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.

        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        halusin testata väitteitäsi:



        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.


        pidät siis koulutusta turhuutena ja ihmisten huijaamisena.

        **********
        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        olen samaa mieltä. usean maisterin osalta totuus tosiaankin on, että oma asiantuntijuus on arvoitus. tällöin on vaikea pyrkiä työelämään, kun omaa osaamista ei tiedosteta. silloin korkeakoulutus on työllistymisen osalta mennyt hukkaan.
        *********
        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        mainitsemallasi "yksityiskohtainen tiedolla" varmaankin tarkoitat informaatiota. tieto puolestaan on jotakin mitä olet "päntännyt" kirjoista, ja jonka olet omaksunut. näin ollen, se mikä on tietoa on jo sovellus sinänsä. hienoa, eikö totta?
        **************
        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        kunnioitat siis myös tutkijoita työssään, sillä juuri hehän luovat omaa asiantuntijuuttaan työssään, sekä edistävät sitä. keitä nuo mainitsemasi toiset asiantuntijat ovat?
        **************

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.


        kokemuksieni perusteella näin ei ole. ehkä tunnemme eri ihmisiä.

        **************
        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        en ymmärrä väitettäsi - uskon, että suuri osa opettajistasi ammattikorkeakoulussasi ovat maistereita.
        *************
        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        tässä on väitteittesi ydin. mainitset, että koulujen käymisen jälkeen sinulla on vielä tarvetta lukea teorioita kirjoista. vaikutat myöntäväsi että koulutuksesi ei sinulle tarjonnut haluamaasi teoreettista pohjaa elämälle, joten sinun on nyt jatkettava keskeneräiseksi jääneitä opintoja omillasi.

        haluan kuitenkin korjata harhaluulosi. eiväthän maisterit sinulle tule lukemaan teoriakirjallisuutta valmistuttuasi. tämä on nyt varmaan siellä ammattikorkeakoulussa sinulle opetettu.
        *************
        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        tässä saatat olla oikeassa.

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        Ei tuollaisesta huutelusta paljon kostu.

        perustele miksi et kostu?

      • Calle
        graduMies kirjoitti:

        perustele miksi et kostu?

        Öhym.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Sinähän aivan ylität tasosi. Mieti minkälaisia johtopäätöksiä kirjoituksistasi voidaan vetää ;)

        Sinun argumentointiisi (yhden lauseen vänkkäus ja toistaminen) pystyisi hyvin koulutettu simpanssikin. Oletko johtopäätöksestäni kanssani samaa mieltä?

        PERUSTELE.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Sinun argumentointiisi (yhden lauseen vänkkäus ja toistaminen) pystyisi hyvin koulutettu simpanssikin. Oletko johtopäätöksestäni kanssani samaa mieltä?

        PERUSTELE.

        Aineistoa sen tueksi voi lukea tästä keskustelusta. Oletko todella niin heikoilla, että et voi muuta kuin vetää läskiksi?

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Aineistoa sen tueksi voi lukea tästä keskustelusta. Oletko todella niin heikoilla, että et voi muuta kuin vetää läskiksi?

        Että juuri sinä syytät minua läskiksi vetämisestä. Montako yli kahden lauseen virkettä olet tarjonnut tähän hedelmälliseen keskusteluun?

        Perustele. Perustele myös miksi isäsi ei ostanut kortsuja.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Että juuri sinä syytät minua läskiksi vetämisestä. Montako yli kahden lauseen virkettä olet tarjonnut tähän hedelmälliseen keskusteluun?

        Perustele. Perustele myös miksi isäsi ei ostanut kortsuja.

        Pääasiassa olen yrittänyt muistuttaa kirjoittajia totuuuden puhumisesta. Ei ole mukava lukea arvailuja ja muuta kaverilta kuultua. Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu pitää peli puhtaana.

        Voit esim. linkittää. Kuten itse tein alla ;)

        Isäni ei ostanut kortsuja koska halusi saada lapsen. Ainakin näin olen asian itselleni selittänyt.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Pääasiassa olen yrittänyt muistuttaa kirjoittajia totuuuden puhumisesta. Ei ole mukava lukea arvailuja ja muuta kaverilta kuultua. Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu pitää peli puhtaana.

        Voit esim. linkittää. Kuten itse tein alla ;)

        Isäni ei ostanut kortsuja koska halusi saada lapsen. Ainakin näin olen asian itselleni selittänyt.

        "Isäni ei ostanut kortsuja koska halusi saada lapsen. Ainakin näin olen asian itselleni selittänyt."

        - no oliko isäsi tyytyväinen lopputulokseen? Väärällä palstalla trollaava spede ei varmaan ollut sitä mitä hän toivoi. Olisi vaan noudattanut kätilön ohjetta ja nakannut sut roskiin.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        "Isäni ei ostanut kortsuja koska halusi saada lapsen. Ainakin näin olen asian itselleni selittänyt."

        - no oliko isäsi tyytyväinen lopputulokseen? Väärällä palstalla trollaava spede ei varmaan ollut sitä mitä hän toivoi. Olisi vaan noudattanut kätilön ohjetta ja nakannut sut roskiin.

        aiheeseen liittyvää, niin voi puolestani...

        Mitä voimmekaan päätellä viestistäsi?

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        aiheeseen liittyvää, niin voi puolestani...

        Mitä voimmekaan päätellä viestistäsi?

        "Mitä voimmekaan päätellä viestistäsi?"

        - Älä koskaan väittele idiootin kanssa, hän vetää sinut tasolleen ja voittaa kokemuksellaan.

        Eli taisin sortua klassiseen virheeseen. No, koko ketju on täynnä sitä itteään, joten informaation menetys ei ole kovin merkittävä.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        "Mitä voimmekaan päätellä viestistäsi?"

        - Älä koskaan väittele idiootin kanssa, hän vetää sinut tasolleen ja voittaa kokemuksellaan.

        Eli taisin sortua klassiseen virheeseen. No, koko ketju on täynnä sitä itteään, joten informaation menetys ei ole kovin merkittävä.

        useisiin klassisiin virheisiin.

        -better luck next time ;)-

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        useisiin klassisiin virheisiin.

        -better luck next time ;)-

        Ja se oli se, mihin aikaisemmassa vastauksessani viittasin.

      • just juu
        Riksu kirjoitti:

        Että ihmisen pitää kanavoida energiansa noin turhanpäiväiseen kitinään. Kunnia ja arvostus sille, jolle se kuuluu. Kirjoituksestasi paistaa läpi huono itsetunto ja se, ettei kaikista vain ole älyllisesti haastaviin akateemisiin opintoihin.

        Itse asiassa opiskelen yhteiskuntatieteitä yliopistossa ;)

        Siksipä katsonkin että mulla on oikeus ja näkökulma kitistä, kokemusta on nääs molemmilta puolilta niin amk:sta kuin yo:sta ja vielä työelämästäkin.

        Mutta sulla sitä näköjään on hyvää tekemistä, kun vastaat toisen asialliseen viestin vain teilaten tyyliä, vailla minkäänlaista pointtia. Selvä ulkoluku-akateemikko joka ei osaa tehdä omia päätelmiä vaan seuraa laumaa...

        Ei tarkoitus loukata, mutta sähän varmaan otatkin tän kohteliaisuutena, akateemikko-nimittelyn ;)

      • just juu
        rintaääni? kirjoitti:

        Minkä perusteella olet mahtanut mielipiteesi muodostaa? Kirjoituksestasi paistaa pahan kerran täydellinen tietämättömyys puheenaiheesta. Hirmuinen kateus ja raivo korkeakoulutettuja kohtaan on myös ilmiselvää etkä opiskelustakaan näytä tietävän keskivertolukiolaista enempää.

        Tunnen suuren määrän monenlaista yliopistoväkeä, mutta en tunne yhtään sellaista, jolla ei olisi rautaista, laaja-alaista ammattitaitoa. Yliopistosta ei todellakaan "valmistuta ammattiin", vaan oman erikoisalan lisäksi ovet ovat avoinna kaikkiin suuntiin. Omalla kapealla alallani valmis FM on pätevä työpöytänsä ääreen (niin, AMK:ssa ei tätä alaa tunneta), mutta esimerkiksi minä olen aivan toisissa hommissa (tätäkään ei AMK:ssa tunneta) - koulutukseni sopii tähänkin mainiosti, mutta ilman koulutustani en pystyisi tätä tekemään. Moni muukin duuni sopisi kuvaan, jos olisi tarvetta. Tällä lailla yliopistokoulutus toimii.

        Ai niin, olen käynyt aika monta kertaa paikkaamassa niin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuin -opettajienkin tiedoissa olevia puutteita, mutta päätyöni on toki siellä korkeammalla koulutusasteella.

        Tosiaan, opiskelen yhteiskuntatieteitä.

        Kokemuksen syvää rintaääntä on myös siitä, että koskaan en ole tilannut maisteria kotiini mutta sen sijaan sitä useampi sähkömies ja putkimies on arjessa apua tuonut.

        Se että voin itse lukea kiloittain kirjoja, tarkoittaa tosiaan että sitäpä juuri teen. Yo-opiskelija, tutkintoa tekevä.

        Eikö teillä muilla ole minkäänlaista näkemystä???

        Käsittämätöntä, että jonkun itsetunto voi olla koulutuksesta kiinni! Ne näytöthän annetaan vasta työelämässä!

        Toki toivon ettei musta tule kortisto-maisteri - ja uskonkin siihen, koska mulla on myös amk-ammattitutkinto työnsaantia turvaamaan.

        Sinisilmäinen saa olla mutta ei tyhmä! Älkää antako akateemisen nimikkeen aivopestä teitä johonkin ylemmyyden kerrokseen...

        Ei muuta kuin kivat aurinkoiset kesäpäivät kaikille, älkääkä pyllistelkö niille raksamiehille jotka teille uudet kauppakeskukset tekevät tai niille tietyömiehille jotka raatavat kesäkuumalla. En edes viitti lukea mitä muuta minää-puolustavaa pötyä tähän ketjuun on suollettu. Mutta hyvät ihmiset, katsokaa nyt vähän ympärillenne ennenkuin kuvittelette että maailma pyörii maistereiden varassa ;)

      • just juu
        graduMies kirjoitti:

        halusin testata väitteitäsi:



        "yliopisto on korkeinta mahdollista koulutusta"

        Siis korkeinta mahdollista turhuutta, pisimmälle vietyä ihmisten huijaamista.


        pidät siis koulutusta turhuutena ja ihmisten huijaamisena.

        **********
        Amk:ssa sentään tähdätään johonkin ammattiin ja työnimikkeeseen, yliopistosta tulee maistereita joita kortisto pullistelee - eikä maisteri itsekään tiedä minkä alan asiantuntija on :D

        olen samaa mieltä. usean maisterin osalta totuus tosiaankin on, että oma asiantuntijuus on arvoitus. tällöin on vaikea pyrkiä työelämään, kun omaa osaamista ei tiedosteta. silloin korkeakoulutus on työllistymisen osalta mennyt hukkaan.
        *********
        Kyllähän se asiantuntijuutta kasvattaa että pänttää yksityiskohtaista tietoa kirjoista ja suoltaa niitä viikko toisensa jälkeen paperille.

        mainitsemallasi "yksityiskohtainen tiedolla" varmaankin tarkoitat informaatiota. tieto puolestaan on jotakin mitä olet "päntännyt" kirjoista, ja jonka olet omaksunut. näin ollen, se mikä on tietoa on jo sovellus sinänsä. hienoa, eikö totta?
        **************
        Mutta itse kunnioitan enemmän asiantuntijoita, jotka luovat omaa asiantuntijuuttaan työssä ja edistävät sitä - eivät polje paikallaan.

        kunnioitat siis myös tutkijoita työssään, sillä juuri hehän luovat omaa asiantuntijuuttaan työssään, sekä edistävät sitä. keitä nuo mainitsemasi toiset asiantuntijat ovat?
        **************

        Se on niin kumma, että yliopistoja pidetään kehityksen kehtona, ja itse maisterit ovat kaikkein jämähtäneintä sakkia työelämässä.


        kokemuksieni perusteella näin ei ole. ehkä tunnemme eri ihmisiä.

        **************
        Katsokaa nyt vaikka opettajia - vertaa amk ja yliopisto :

        - kummassa on elämää, kummassa on sitä ihan omaa älykkyyttä ja soveltamiskykyä?

        en ymmärrä väitettäsi - uskon, että suuri osa opettajistasi ammattikorkeakoulussasi ovat maistereita.
        *************
        Mä ainakin tarvitsen enemmän sähkömiehiä, putkimiehiä ja muuta ammattitaitoa oman elämäni tueksi ja sitä ostan - sitä en osaisi itse. Sen sijaan koulujen käymisen jälkeen en tarvitse maistereita enää mihinkään - osaan lukea ko. teoriat itsekin kirjoista, kyllähän jokaisella lukutaitoa on... Jotainhan säätävät ja päättävät - yleensä päin p:tä kaiken ja itse toki aina osais paremmin ;)

        tässä on väitteittesi ydin. mainitset, että koulujen käymisen jälkeen sinulla on vielä tarvetta lukea teorioita kirjoista. vaikutat myöntäväsi että koulutuksesi ei sinulle tarjonnut haluamaasi teoreettista pohjaa elämälle, joten sinun on nyt jatkettava keskeneräiseksi jääneitä opintoja omillasi.

        haluan kuitenkin korjata harhaluulosi. eiväthän maisterit sinulle tule lukemaan teoriakirjallisuutta valmistuttuasi. tämä on nyt varmaan siellä ammattikorkeakoulussa sinulle opetettu.
        *************
        *** Se näkyvin ja kaikkien elämää kehittävin työ tehdään kyllä edelleen haalareissa! ***

        tässä saatat olla oikeassa.

        Oli pakko vielä kurkata, mitä niin huonon itsetunnon omaava ihminen että on pakko nimetä itsensä "gradu-mieheksi" voi kirjoittaa...

        Voi hyvänen aika!

        Käytit varmaan paljon aikaa tuohon siteeramiseen ja perustelemiseen? Aikaa jona olisit voinut vaikka siivota kotiasi avovaimoasi varten?

        Ja silti päätit vastata minulle?

        Kiitos siitä, mutta en todellakaan ole sen arvoinen.

        Tosiaan tiedän mitä on akateeminen koulutus, itse olen molemmat korkea-asteen opinnot kokenut ja mullakin on tutkinto (se sun enemmän arvostama ;)) kesken.

        Siksipä mä voin ihan kirkkain silmin vertailla.

        Ei ruusuiset lasit nenällä tai nenä kiinni kirjassa...

        Kirjoissa ei koskaan ole tietoa, tosiaankaan. Se on informaatiota joka on värittynyttä. Siksipä siihen nyt ei voi myöskään uskoa - mutta juuri sitä uskoa kuitenkin korostetaan yo:ssa. Ei tiedonkehittelyä, ei uusia ajatuksia... Näennäisesti ollaan kasvun kehto, mutta tosiasiassa poljetaan samaa rataa. Tästä ulos lääketiede, mutta sehän nyt on niin korruptoitunutta että tuskin myöskään tieteestä käy - tehdään tutkimusta johon on paras rahoitus, jätetään köyhien sairaudet koskematta ja panostetaan esim. tupakkatutkimuksiin o_O

        Jämähtänyt paikka, totisesti.

        Amk:ssa ainakin minua opettivat alansa ammattilaiset - usein eivät maistereita. Ihmiset joilla oli käytännön kosketuspohja, todellisuus takana eikä teoriat. Työpaikka ja draivi, pakko tehdä työtä jotta saa palkkaa - ei eletä valtion siivellä. Tehdään töitä oikeasti kehityksen eteen. Mietihän.

        Toivottavasti sinä olit tämän vastauksen arvoinen, hyvät kesät gradu-mies ja yritähän vähän ajatella laatikon ulkopuolelta sinäkin ;) Sen arvostuksen saa vasta teoilla, älä tuuditu siihen uskoon että suuri osa ihmisistä arvostaisivat sinua maisteriutesi tähden... :)

      • graduMies
        just juu kirjoitti:

        Oli pakko vielä kurkata, mitä niin huonon itsetunnon omaava ihminen että on pakko nimetä itsensä "gradu-mieheksi" voi kirjoittaa...

        Voi hyvänen aika!

        Käytit varmaan paljon aikaa tuohon siteeramiseen ja perustelemiseen? Aikaa jona olisit voinut vaikka siivota kotiasi avovaimoasi varten?

        Ja silti päätit vastata minulle?

        Kiitos siitä, mutta en todellakaan ole sen arvoinen.

        Tosiaan tiedän mitä on akateeminen koulutus, itse olen molemmat korkea-asteen opinnot kokenut ja mullakin on tutkinto (se sun enemmän arvostama ;)) kesken.

        Siksipä mä voin ihan kirkkain silmin vertailla.

        Ei ruusuiset lasit nenällä tai nenä kiinni kirjassa...

        Kirjoissa ei koskaan ole tietoa, tosiaankaan. Se on informaatiota joka on värittynyttä. Siksipä siihen nyt ei voi myöskään uskoa - mutta juuri sitä uskoa kuitenkin korostetaan yo:ssa. Ei tiedonkehittelyä, ei uusia ajatuksia... Näennäisesti ollaan kasvun kehto, mutta tosiasiassa poljetaan samaa rataa. Tästä ulos lääketiede, mutta sehän nyt on niin korruptoitunutta että tuskin myöskään tieteestä käy - tehdään tutkimusta johon on paras rahoitus, jätetään köyhien sairaudet koskematta ja panostetaan esim. tupakkatutkimuksiin o_O

        Jämähtänyt paikka, totisesti.

        Amk:ssa ainakin minua opettivat alansa ammattilaiset - usein eivät maistereita. Ihmiset joilla oli käytännön kosketuspohja, todellisuus takana eikä teoriat. Työpaikka ja draivi, pakko tehdä työtä jotta saa palkkaa - ei eletä valtion siivellä. Tehdään töitä oikeasti kehityksen eteen. Mietihän.

        Toivottavasti sinä olit tämän vastauksen arvoinen, hyvät kesät gradu-mies ja yritähän vähän ajatella laatikon ulkopuolelta sinäkin ;) Sen arvostuksen saa vasta teoilla, älä tuuditu siihen uskoon että suuri osa ihmisistä arvostaisivat sinua maisteriutesi tähden... :)

        graduMies on hyvä nimimerkki. muutoin en ilmeisesti olisi herättänyt mielenkiintoasi?

        "Käytit varmaan paljon aikaa tuohon siteeramiseen ja perustelemiseen? Aikaa jona olisit voinut vaikka siivota kotiasi avovaimoasi varten?

        Ja silti päätit vastata minulle?"

        meni siihen aikaa. toisaalta töiden jälkeen ei enää ollut energiaa muuhunkaan, joten hyödyllisesti käytin aikani.


        "Kiitos siitä, mutta en todellakaan ole sen arvoinen."

        Höpöhöpö. Tottakai olet sen arvoinen. :)

        "Tosiaan tiedän mitä on akateeminen koulutus, itse olen molemmat korkea-asteen opinnot kokenut ja mullakin on tutkinto (se sun enemmän arvostama ;)) kesken.

        Siksipä mä voin ihan kirkkain silmin vertailla.

        Ei ruusuiset lasit nenällä tai nenä kiinni kirjassa..."


        milloin alkaa gradun tahkoaminen - milloin sinusta tulee graduMies?


        "Kirjoissa ei koskaan ole tietoa, tosiaankaan. Se on informaatiota joka on värittynyttä. Siksipä siihen nyt ei voi myöskään uskoa - mutta juuri sitä uskoa kuitenkin korostetaan yo:ssa. Ei tiedonkehittelyä, ei uusia ajatuksia... Näennäisesti ollaan kasvun kehto, mutta tosiasiassa poljetaan samaa rataa. Tästä ulos lääketiede, mutta sehän nyt on niin korruptoitunutta että tuskin myöskään tieteestä käy - tehdään tutkimusta johon on paras rahoitus, jätetään köyhien sairaudet koskematta ja panostetaan esim. tupakkatutkimuksiin o_O

        Jämähtänyt paikka, totisesti."

        fiksu lukee kirjansa kritiillä. toisaalta meidäthän on vääristely suurimpaan osaan yhteiskuntamme totuuksia uskomaan, joten siitä ravistautuminen ei ole uskoakseni helppoa. tulet kuitenkin yllättymään lukiessasi tulevaisuudessa tutkimuksiani miten paljon niistä löytyykään vallankumouksellista tiedonkehittelyä :D

        "Amk:ssa ainakin minua opettivat alansa ammattilaiset - usein eivät maistereita. Ihmiset joilla oli käytännön kosketuspohja, todellisuus takana eikä teoriat. Työpaikka ja draivi, pakko tehdä työtä jotta saa palkkaa - ei eletä valtion siivellä. Tehdään töitä oikeasti kehityksen eteen. Mietihän."

        nuo ammattilaiset vietiin - oman kokemukseni mukaan - toisen asteen oppilailta ammattikorkeakoulun takia. tilanne varmaankin erilainen tänä päivänä...

        äläpä holhoa. itse en ole ollut valtion elätti vuosiin. olen tehnyt töitä, samalla opiskellen. pyöritin myöskin omaa yritystä, josta luovuin suorittaakseni tutkintoni.

        "Toivottavasti sinä olit tämän vastauksen arvoinen, hyvät kesät gradu-mies ja yritähän vähän ajatella laatikon ulkopuolelta sinäkin ;) Sen arvostuksen saa vasta teoilla, älä tuuditu siihen uskoon että suuri osa ihmisistä arvostaisivat sinua maisteriutesi tähden... :)"

        hyvä, että huumoria löytyy tältäkin palstalta. yritähän itsekin ulostautua laatikostasi ja aloita työskentelysi kehityksen eteen myöskin akateemisessa maailmassa. ei toinna valittaa - tee mieluummin jotain asian eteen. tee parempi tutkimus, kirjoita kirja jossa ei ole vääristynyttä informaatiota, kehitä apparaatti! :)

        maisterin tutkinnosta. sanotaan näin. maisterin tutkinto on paras palkinto itselleni. sillä lunastan itselleni paljon enemmän kuin pelkät tutkintopaperit tai statuksen. usko pois.

        hyvää kesää itsellesikin :)

      • bothside

        kyllä ihmisillä on outo asia että yliopisto koulutusta "hehkutetaan" niin hienoja kauniina ja parempana, kuin amk-tutkintoa. Onko yliopisto maailma jotenkin kateellinen kun heidän reviirilleen on tullut amk-tutkintoja, jotka (ainakin yrittävät) tähdätä huomattavasti käytännön läheisempään tutkintoon. Itse opiskelen molemmissa korkeakoulussa, yliopistolla ja amk:ssa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, enkä itse jaksa lähteä mollaamaan kumpaakaa. Miksi se on vaikea ymmärtää että nämä kaksi toisistaan poikkeavaa korkeakoulurintamaa täydentävät toisiaan.

        Yliopistolla vaadimaan huomattavasti enemmän lukemista ja teoreettista osaamista, amk:ssa tällaista ei välttämättä ole siinä määrin. AMK:ssa tähdätään, että asioita tehdään käytännössä. Jos on laiska opiskelija eikä jaksa omalla ajalla lukea (amk:ssa harjoitella taitoja käytännössä) ja sitten valmistumisen jälkeen tuntuu ettei osaa mitään, niin kenenköhän vika se on? Koulutuksen?Koulutukset näyttävät suunnan mihin mennä ja amk:ssa on mielestäni helpompi päästä kursseista läpi, eikä vaadita välttämättä aina niin paljon, mutta jos ihmiset on opiskelemassa vain tutkinnon eikä osaamisen takia niin siitä vaan.Sitten saa olla työtön yliopistosta tai amk:sta valmistunut.

        Yliopistossa täytyy vapaa aikaa käyttää todella paljon lukemiseen yms, eikä pelkällä luennoilla istuminen riitä. Sama asia pätee amk:hon.

        Ainakin tätä mieltä minä olen asioista.

    • pitää olla

      Et sitten tullut ajatelleeksi, että kaikki eivät ole jatkuvasti työmarkkinoiden käytössä. Nykyinen talousjärjestelmä vaatii työvoimareservejä. Olettakaamme että työpaikassa X on 70 insinööriä ja firma haluaa laajentaa palkkaamalla 25 lisäinsinööriä. Jos kaikki insinöörit ovat saaneet työpaikan valmisttuttuaan, niin mistä firma X saa tarvitsemansa lisäinsinöörit?

      Insinöörejä kuolee, muutaa maasta, vaihtaa ammattialaa tai ei halua/voi muuttaa kun firma muuttaa paikkakunnalta. Siksi tarvitaan "ylimääräisiä" koulutuspaikkoja.

      Täytyy oikein ihmetellä taannoista inisijänööriopiskelijaliiton kannanottoa siitä, että koulutuspaikkoja pitäisi leikata välittömästi. Vaikutukset näkyisivät kuitenkin vasta vuosien päästä kun insinöörit mahdollisesti valmistuvat. Ilmeisesti laskutaito ja päättelykyky eivät ole huipussaan nykyisillä insinööriopiskelijoilla.

      Tarinan clue on, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin luulisi.

    • Ismo

      Tekniikan puolen koulutuksesta, kuulin pomolta kesäduunipaikassa, että DI-koulutus olisi jopa viime vuosina nostanut arvoaan. Enää ei kuulemma uskalla edes perussuunnitteluhommiin palkata vastavalmistunutta AMK-inssiä.
      Vaikka Diplomi-insinöörejä valmistuu konepuolelta enemmän kuin koskaan, vain harva jää työttömäksi valmistuttuaan, suuri osa vain alottaa niistä tehtävistä joihin ennen palkattiin vastavalmistunut opisto/AMK-inssi.

      • kesäkielellä

        Minua ihmetyttää myös tuo miten esimerkiksi juuri tekniikan alan koulutuksiin saadaan riittävän hyviä opiskelijoita, sillä pitkän matikan ja fysiikan lukijat ovat kuitenkin melko harvassa. Ja usein hyvin luonnontieteissä pärjäävät pyrkivät lääkikseen tai sitten jonnekin muualle. Onko nykyään siis lyhyen matikan lukeneillakin mahdollisuus jopa päästä insinööriksi tai diplomi-insinööriksi? Miten tällaiset ylipäänsä pärjäävät opinnoissa, tässäkö syy miksi kattoja romahteli talvella?

      • matikkatyttö
        kesäkielellä kirjoitti:

        Minua ihmetyttää myös tuo miten esimerkiksi juuri tekniikan alan koulutuksiin saadaan riittävän hyviä opiskelijoita, sillä pitkän matikan ja fysiikan lukijat ovat kuitenkin melko harvassa. Ja usein hyvin luonnontieteissä pärjäävät pyrkivät lääkikseen tai sitten jonnekin muualle. Onko nykyään siis lyhyen matikan lukeneillakin mahdollisuus jopa päästä insinööriksi tai diplomi-insinööriksi? Miten tällaiset ylipäänsä pärjäävät opinnoissa, tässäkö syy miksi kattoja romahteli talvella?

        Lääkikseen pääsee aika pieni osa hakijoista, ja jotain niiden rannalle jääneidenkin pitää keksiä. Ehkä he päätyvät lopulta juuri teknillisiin korkeakouluihin. Ja kyllä minun lukiossani pitkää matikkaa luki aika suuri osa ihmisistä, ehkä puolet.

      • mcduck

        Monestihan juuri väitetään että AMK-inssit nappaavat
        Dippa-inssien hommat, mutta tosiasiassa taitaa olla, että DI:t nappaavat ne AMK-inssien hommat.

      • tekn. yo eli turhake
        mcduck kirjoitti:

        Monestihan juuri väitetään että AMK-inssit nappaavat
        Dippa-inssien hommat, mutta tosiasiassa taitaa olla, että DI:t nappaavat ne AMK-inssien hommat.

        samat jannut tekevät samoja hommia kuin aina ennenkin. Entistä amk-inssiä vastaavalle tyypille vain lätkäistään nykyään di-paperit kouraan.

      • ratkaisee
        mcduck kirjoitti:

        Monestihan juuri väitetään että AMK-inssit nappaavat
        Dippa-inssien hommat, mutta tosiasiassa taitaa olla, että DI:t nappaavat ne AMK-inssien hommat.

        Puolisoni ja moni muukin hänen kanssaan samoihin aikoihin 80-luvulla valmistunut tekee ns "dippainssin hommia", hän on teknikko.

      • mcduck
        ratkaisee kirjoitti:

        Puolisoni ja moni muukin hänen kanssaan samoihin aikoihin 80-luvulla valmistunut tekee ns "dippainssin hommia", hän on teknikko.

        Oli nimittäin pikkusen erilainen työtilanne ekojen työpaikkojen suhteen 80-luvulla.
        Minunkin setä on teknikko ja alaisena on monia DI:tä....
        Nyky AMK-inssien on melko turha haaveilla rajusta uraputkesta, niinkuin monien Dippojenkin.

    • Tututuutuutuu

      Mielestäni yliopistoon kannattaa lähteä nykyisin kahdesta syystä. Joko haluaa opettajaksi peruskouluun/lukioon. Tai sitten haluaa tutkijaksi tai kenties yliopisto-opettajaksi, jolloin tietenkin ensimmäisenä tavoitteena on opiskella vähintään yhden alan tohtoriksi.

      Teknillisten yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen profiloituneilla perustutkinnoilla löytänee vielä töitä, mutta nyttemmin myös ammattikorkeakoulujen kasvatit pyrkivät samoihin hommiin. Lisäksi ulkoistaminen kehitysmaihin on tämän tason hommissa vaarana sikäläisen koulutuksen kehittyessä. Optiona on tässäkin jatko-opiskelu tohtoriksi.

      Ja mikäli muuten suunnittelee tutkijanuraa, niin nykytilanteessa kannattaa samantien harkita ulkomaille muuttoa viimeistään opintojen valmistuessa.

      Mitä tulee kansallisen opetuksen ja voimavarojen järjestelemiseen Suomessa noin yleisesti, niin sitä voi kuvata lähinnä sanalla holtiton. Kysymyksiä siitä miksi näin on voi esittää visiottomille hallitukselle ja puoluejohdoille, jotka maan asioista päättävät.

      • tutkijaksi?

        ---nyttemmin myös ammattikorkeakoulujen kasvatit pyrkivät samoihin hommiin---

        Nimenomaan pyrkivät ja hinku on kova, mutta ei se oikein riitä. On se kumma, että puolta lyhyemmällä, työharjoittelusta koostuvalla koulutuksella saadaan ego pullistetuksi tuollaisiin mittoihin. Vain AMK-opiskelijan kynästä voi lähteä noin asiasta mitään tietämättömiä mietteitä.

        Ennen kuin uhoat enempää, anna muutama konkreettinen esimerkki noista keksimistäsi väitteistä. Se, että joku 70-luvun merkonomi on kiivennyt johtajaksi asti, ei riitä perusteluksi AMK-kasvattien ylivoimaisuudesta, pätevyydestä eikä edes kehityskelpoisuudesta.

      • graduMies

        aivan. miksi mennä tiedekorkeakouluun, jos ei aio tieteentekijäksi?

    • hille2

      Olen muuten ihmetellyt sitä, miksi kaiken maailman amislaiset suomalaiset halveksuvat yliopistokoulutusta, mutta kuitenkin töllöttävät silmät ristissä, miten akateemiset jenkit fiktiivisissä TV-draamoissa tutkivat labrassa murhatodisteita, väittelevät oikeussalissa, leikkaavat potilaita ja viettävät jännää sinkkuelämää NYCssa.

      • Mievaanyy

        Amerikkalaisessa collegeissa on myös ammatillinen puolisko, johon voit suuntautua tietyn opiskeluajan jälkeen. Suomalaisessa systeemissä kun arvostetaan erilaistamista, ei tällaista systeemiä ole.

    • Riksu

      Älä tee yksittäistapauksista tilastotiedettä. yliopistot ovat Suomen laadukkainta opetusta antava instanssi. Sinne valikoituvat opiskelijat ovat keskimääräistä älykkäämpiä ja Suomen johtavien professoreiden ohjauksessa heidän osaamistasonsa on keskimääräistä parempi.

      • Hille2

        Jos tuo on sitä AMKn "tilastotiedettä"?

      • siemen....

        ... mutta ei suinkaan lähellekään koko totuutta.

        Jos nyt puhutaan aloista, joissa akateemiset ja AMK:n käyneet voisivat hakea samoja hommia (esim. kaupallinen ja tekninen), ehkä akateemisten parhaimmisto ei kilpaile samoista paikoista AMK:laisten kanssa, mutta samoilla KTM:n ja DI:n tutkinnoilla valmistuu paljon väkeä, jotka joutuvat hakeutumaan töihin, joihin akateemista koulutusta ei tarvita.

    • alenemassa?

      Kysypä miltä tahansa lukiolaisporukalta, kutsuisivatko he itseään tulevaisuudessa mieluummin ekonomeiksi vai tradenomeiksi, juristeiksi vai oikeustradenomeiksi, diplomi-insinööreiksi vai AMK-insinööreiksi. Ei tarvinne enempää miettiä - arvostus on edelleen kohdallaan. Käytän muuten tarkoituksella nimityksiä, joista lukiolaisella on edes jonkinlainen käsitys. On kyllä todettava, että jälkimmäiset ovat malliesimerkkejä harhaanjohtamisesta ja läpinäkymättömyydestä.

      Kun lukiolaisporukka on joutunut miettimään itselleen realistisen tasoisen opiskelupaikan, alkaakin siellä AMK-osastolla möykkä ammattikorkeista yhtäkkiä ihan samalla viivalla yliopistojen kanssa, käytännön harjoittelun ylivoimaisuudesta ja kaiken maailman rinnastettavuuksista. "En edes hakenut yliopistoon" tarkoittaa sitä, että kykyjen, kiinnostuksen ja pitkäjänteisyyden puutteessa on hakeuduttu itselle sopivamman tason koulutukseen. Moni haluaa juuri niihin tehtäviin, joihin pidennetyillä ammattiopinnoilla on tarkoituskin päästä. Pieni, mutta järjettömän äänekäs joukko uskoo löytäneensä harppauksen mittaisen, halvan ja helpon oikotien unelma-ammattiinsa - johon sitä oikotietä todellisuudessa ei ole.

      Mielenkiintoista olisi tietää, mitä lukiolaiset ajattelisivat yllämainittujen nimikkeiden englanninkielisistä vastineista. Tuloksena taitaisi olla hirmuinen ryntäys "suorittavaan yliopistoon" ja kauhea mahalasku takaisin todellisuuteen sitten, kun useimmille suunnan vaihtaminen on liian myöhäistä.

    • tekn.yo eli turhake

      "miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?"

      Nämä ovat täsmälleen oikeita kysymyksiä. Korkeakoulutettavaksi sopivaa opiskelijamateriaalia on paljon vähemmän kuin koulutuspaikkoja, ja tutkintojen vaatimustaso on laskettu naurettavan alas. Oppilaitosten rahoitusperusteetkin pakottavat jakamaan tutkintoja henkilöille, jotka eivät olisi 20 vuotta sitten ansainneet edes opiskelupaikkaa.

      Nähdäkseni koulutusasioista (ja monista muistakin asioista) päättäville henkilöille on tärkeämpää saada asiat näyttämään hyvältä nopeasti tilastoissa kuin pitkällä aikavälillä käytännön tasolla. Onhan se komeaa, että melkein joka jannulle on omalla kaudella annettu hieno titteli, kun katastrofin jäljet näkyvät vasta seuraajien valtakaudella.

      En olisi lainkaan yllättynyt, jos joku päättäjä väittäisi lukiokoulutuksen tason säilyneen sillä perusteella, että arvosanajakaumat eivät ole muuttuneet vaikka oppilasmääriä on kasvatettu.

      • hille2

        Luin jostain, että esim. äidinkielen yo-kokeen tasoa on jouduttu laskemaan, koska nykyiset lukiolaiset eivät vaan osaa suomea siten kuin ennen. Ja tämän huomaa - minusta on aika järkyttävää, että ihminen on ylioppilas, eikä osaa edes kirjoittaa yhdyssanoja yhteen.

        Sitä en ymmärrä, mitä hyötyä kansakunnalle on siitä, että puolelle kansasta lykätään joku näennäisdiplomi käteen, vaikkei näillä henkilöillä mitään tietoja tai taitoja oikeasti olisikaan.

      • Lasse_

        Miksi osa on muka kelpaamatonta yliopisto-opintoihin? Siis onko joku älykkäämpi kuin toinen vai onko hän motivoituneempi oppimaan kuin toinen vai mistä on kyse? Tuo saatana älykkyysgeeniteoria on niin hirveää paskaa ja se on onneksi väistymässä oleva ajattelumalli. Ihmisen "älykkyys" ei ole kiinni kuin kognitiivisistä tiedoista ja taidoista ja niitä pystyy kehittämään...

        Kaiken huippu vielä kun koulussa hoetaan "sinä olet tyhmä, et osaa mitään", lapsihan pian oppii tämän ja sisäistää paikkansa yhteiskunnassa, tyhmien joukossa...

        ns. "älkkyystestiinkin" voi harjoitella, ne mittaavat yleensä vain rationaalis-loogista päättelykyä, osaamista ja ongelmanratkaisua. Ihmiset ovat kaikki samalla viivalla, ei ole mitään poikkeavan "lahjakkaita" ja "älykkäämpiä" oppilaita, heillä on vaan paremmat ongelmanratkaisutaidot jotka ovat opittavissa myös muilla yksilöillä aivan samalla lailla.

        Nakertaisiko se itsetuntoasi jos olet tähän mennessä kuvitellut olevasi vaikka parhaimman 10% tai 5% joukossa?

        Toivon oikeasti että tyhmät - älykkäät jaottelu pikkuhiljaa väistyisi, se on oikeasti tyhmintä mitä kukaan oikesto-invidualisti-elitisti tollo on koskaan saanut päähänsä...

      • ylioppilas06
        Lasse_ kirjoitti:

        Miksi osa on muka kelpaamatonta yliopisto-opintoihin? Siis onko joku älykkäämpi kuin toinen vai onko hän motivoituneempi oppimaan kuin toinen vai mistä on kyse? Tuo saatana älykkyysgeeniteoria on niin hirveää paskaa ja se on onneksi väistymässä oleva ajattelumalli. Ihmisen "älykkyys" ei ole kiinni kuin kognitiivisistä tiedoista ja taidoista ja niitä pystyy kehittämään...

        Kaiken huippu vielä kun koulussa hoetaan "sinä olet tyhmä, et osaa mitään", lapsihan pian oppii tämän ja sisäistää paikkansa yhteiskunnassa, tyhmien joukossa...

        ns. "älkkyystestiinkin" voi harjoitella, ne mittaavat yleensä vain rationaalis-loogista päättelykyä, osaamista ja ongelmanratkaisua. Ihmiset ovat kaikki samalla viivalla, ei ole mitään poikkeavan "lahjakkaita" ja "älykkäämpiä" oppilaita, heillä on vaan paremmat ongelmanratkaisutaidot jotka ovat opittavissa myös muilla yksilöillä aivan samalla lailla.

        Nakertaisiko se itsetuntoasi jos olet tähän mennessä kuvitellut olevasi vaikka parhaimman 10% tai 5% joukossa?

        Toivon oikeasti että tyhmät - älykkäät jaottelu pikkuhiljaa väistyisi, se on oikeasti tyhmintä mitä kukaan oikesto-invidualisti-elitisti tollo on koskaan saanut päähänsä...

        ..jaottelu on tarpeen: "oikesto-invidualisti" -käsite ei ole ainakaan minulle tuttu. Tarkoitit varmaan oikeisto-individualistia.. ;)

        Ja mitä siihen itse jaotteluun tulee, niin eikö ihmisillä ole luontainen tarve lokeroida toisia? Lokeroimmehan me kauniit ja rumatkin eri laatikoihin siinä missä pitkät ja lyhyet. Älykäs ja tyhmä ovat vain sellaisia käsitteitä, joita kukaan ei haluaisi mieltää itseensä. Mutta aivan kuten kauneus on myös älykkyyskin katsojan silmissä. Mielestäni käsitteet ovat ihan hyvä olla olemassa ja käytettävissä, mutta eivät mitenkään universaaleja ja yleistettävissä. Eli siis on väärin yleistää, että amk:laiset ovat tyhmiä, jos ainoa peruste sille on, etteivät he pääse yliopistoon. Tuskin moni amk:hon hakeva edes yrittää päästä yliopistoon opiskelemaan, koska yksinkertaisesti yliopiston linjat eivät kiinnosta. Eri asia tietenkin on, jos opiskelija hakee molempiin sekä amk:hon että yliopistoon. Silloin mielestäni voidaan sanoa, että opiskelija pääsi opiskelemaan omaa osaamistaan vastaavaan paikkaan. En silti tajua, miksi tämä käsitetään niin negatiivisesti, koska tottahan se on. Jos ei osaaminen riitä yliopiston pääsykokeissa, mutta amk:n pääsykokeissa riittää, niin eikö ole aivan oikeutettua sanoa, että pääsee itselleen sopivaan paikkaan.

        "Miksi osa on muka kelpaamatonta yliopisto-opintoihin?"
        Ei kukaan ole suoraan kelpaamaton yliopisto-opintoihin, mutta tottahan se on, ettei sinne kaikki pääse. Samoin ei myöskään amk:hon ihan jokainen sinne haluava pääse. Tämä, ketkä ko. laitoksiin pääsevät, ratkeaa pääsykokeessa. Mutta kaikilla on mahdollisuus silti yrittää! Eri asia on, kuinka hyvät valmiudet yksilöllä on päästä sisälle.

        Ja olisi mielenkiintoista kuulla, missä koulussa hoetaan oppilaille, että nämä ovat tyhmiä?! Kyllä opettajan pitäisi olla sen verran ammattitaitoinen, että ymmärtää lapsen psyykkeestä jotakin. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei älykkyystestit ole enää nykyään luotettavia. Mutta tuskin kovin moni edes tietää omaa äo:tään, että sillä pääsisi hirveästi ylpeilemään tai tekemään vertailuja..

      • Lasse_
        ylioppilas06 kirjoitti:

        ..jaottelu on tarpeen: "oikesto-invidualisti" -käsite ei ole ainakaan minulle tuttu. Tarkoitit varmaan oikeisto-individualistia.. ;)

        Ja mitä siihen itse jaotteluun tulee, niin eikö ihmisillä ole luontainen tarve lokeroida toisia? Lokeroimmehan me kauniit ja rumatkin eri laatikoihin siinä missä pitkät ja lyhyet. Älykäs ja tyhmä ovat vain sellaisia käsitteitä, joita kukaan ei haluaisi mieltää itseensä. Mutta aivan kuten kauneus on myös älykkyyskin katsojan silmissä. Mielestäni käsitteet ovat ihan hyvä olla olemassa ja käytettävissä, mutta eivät mitenkään universaaleja ja yleistettävissä. Eli siis on väärin yleistää, että amk:laiset ovat tyhmiä, jos ainoa peruste sille on, etteivät he pääse yliopistoon. Tuskin moni amk:hon hakeva edes yrittää päästä yliopistoon opiskelemaan, koska yksinkertaisesti yliopiston linjat eivät kiinnosta. Eri asia tietenkin on, jos opiskelija hakee molempiin sekä amk:hon että yliopistoon. Silloin mielestäni voidaan sanoa, että opiskelija pääsi opiskelemaan omaa osaamistaan vastaavaan paikkaan. En silti tajua, miksi tämä käsitetään niin negatiivisesti, koska tottahan se on. Jos ei osaaminen riitä yliopiston pääsykokeissa, mutta amk:n pääsykokeissa riittää, niin eikö ole aivan oikeutettua sanoa, että pääsee itselleen sopivaan paikkaan.

        "Miksi osa on muka kelpaamatonta yliopisto-opintoihin?"
        Ei kukaan ole suoraan kelpaamaton yliopisto-opintoihin, mutta tottahan se on, ettei sinne kaikki pääse. Samoin ei myöskään amk:hon ihan jokainen sinne haluava pääse. Tämä, ketkä ko. laitoksiin pääsevät, ratkeaa pääsykokeessa. Mutta kaikilla on mahdollisuus silti yrittää! Eri asia on, kuinka hyvät valmiudet yksilöllä on päästä sisälle.

        Ja olisi mielenkiintoista kuulla, missä koulussa hoetaan oppilaille, että nämä ovat tyhmiä?! Kyllä opettajan pitäisi olla sen verran ammattitaitoinen, että ymmärtää lapsen psyykkeestä jotakin. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei älykkyystestit ole enää nykyään luotettavia. Mutta tuskin kovin moni edes tietää omaa äo:tään, että sillä pääsisi hirveästi ylpeilemään tai tekemään vertailuja..

        Kyllä huomaa, että olet uusi ylioppilas, tuohon lokeroaineeseenkin olet törmännyt ilmeisesti siinä kirjassa missä on ylioppilaiden äidinkielen kirjoituksista esimerkkejä =) Ajatusta voi aina jalostaa pidemmälle. Ulkonäön voi vielä lokeroidakkin helposti, ihmisen "älykkyyttä" tai metakognitiivisia taitoja vaan on vaikea nähdä päällepäin. Ja en edes puhunut edes amk:n ja yliopiston oppilaiden eroista vaan yleisellä tasolla miksi kukaan olisi kelpaamaton yliopisto opintoihin... Tämän kuun lopussa selviää pääsenkö itse lukemaan kansantaloustiedettä yliopistoon...

      • kaikki opiskelee

        On varmaan totta että taso on laskenut koulutuksissa. Mutta eihän sillä opiskelimäärällä ole mitään tekemistä koulutuksen tason kanssa. Tason määrittää koulut ja kurssit itse. Jos "tyhmemmät" opiskelijat eivät pääse kursseja läpi, niin sitten heidän täytyy vaan lukea & opiskella lisää, että pääsevät kursseista läpi. Jos sitten koulutusalat laskevat kurssejen ja tutkintojen tasoa sen takia että saavat opiskelijat nopeammin valmistumaan ja nopeammin rahaa koulutukseen, niin se on sitten aivan eri asia. Enkä itse näe mitään haittaa vaikka näitä ei niin fiksuja ihmisiä pääsee opiskelemaan, koska kokonaisuudessahan se vaan nostaa yhteiskunnan tietotaitoa.

        Annetaan kaikkien halukkaiden opiskella, sillä koko elämä on opiskelua.

    • kesäkielellä

      Koska aina joillakin tuntuu olevan hirveän negatiivinen asenne ammattikorkeakouluja kohtaan, niin olisikin mukava tietää mitä niissä oikein puuhastellaan. Jos nyt verrataan vaikka tradenomin ja ekonomin koulutuksia, niin minkä verran niissä käsitellään samoja asioita? Mitä kaikkea ekonomi osaa enemmän verrattuna tradenomiin tai päinvastoin? Ja entä mitä eroa merkonomin ja tradenomin koulutuksella oikein on? Ja miten se ammattikorkeakouluja edeltävä opistotasoinen koulutus erosi nykyisestä, kun sitä niin monet kaihdolla muistelevat? Mukava jos jaksatte vastailla, sillä aihe kiinnostaa minua tosi paljon.

      • hille2

        Parhaat AMKt sisältänevät ainakin joitakin ihan hyviä käytännön koulutusohjelmia. Ongelma on siinä, että AMKta on liikaa ja osa niistä on huonotasoisia.

        Meillä oli töissä yksi AMK-lainen. Pyöri siinä vuoden tai jotain, ja totesi, että tällä työharjoittelulla saikin tämän vuoden kurssit suoritettua. Olin kyllä todella pöllämystynyt. Eihän työharjoittelun pitäisi korvata kursseja, vaan olla niiden lisä.

      • piileekin
        hille2 kirjoitti:

        Parhaat AMKt sisältänevät ainakin joitakin ihan hyviä käytännön koulutusohjelmia. Ongelma on siinä, että AMKta on liikaa ja osa niistä on huonotasoisia.

        Meillä oli töissä yksi AMK-lainen. Pyöri siinä vuoden tai jotain, ja totesi, että tällä työharjoittelulla saikin tämän vuoden kurssit suoritettua. Olin kyllä todella pöllämystynyt. Eihän työharjoittelun pitäisi korvata kursseja, vaan olla niiden lisä.

        Kärjistetäänpä.

        AMK-opiskelija opiskelee 1,5 vuotta ja istuu 1,5 vuotta työharjoittelussa nimellisesti hankkimassa opintopisteitä. Harjoittelijalle annetaan yleensä ne työt, jotka muilta jäävät syystä tai toisesta tekemättä.

        Yliopisto-opiskelija opiskelee 5-6 vuotta ja on töissä vain rahan vuoksi, vaikka usein ei lähelläkään omaa alaansa. Valmistumisen jälkeen alan historia, periaatteet, suuntaukset, tutkimus, sovellutukset ja käytäntö ainakin teoriassa (mitähän se on - sitä sopii amkilaisen miettiä) hallussa ja viimeistään muutaman kuukauden työnteon jälkeen se "työharjoittelukin" on tehty. Minä muuten sain aikoinani vuoden työharjoittelusta 3 opintoviikkoa.

        Yliopisto ja AMK rinnastettavissa toisiinsa? Voihan niitä rinnastella niin paljon kuin jaksaa, mutta rimat ovat aika kaukana toisistaan.

      • ?????????????
        hille2 kirjoitti:

        Parhaat AMKt sisältänevät ainakin joitakin ihan hyviä käytännön koulutusohjelmia. Ongelma on siinä, että AMKta on liikaa ja osa niistä on huonotasoisia.

        Meillä oli töissä yksi AMK-lainen. Pyöri siinä vuoden tai jotain, ja totesi, että tällä työharjoittelulla saikin tämän vuoden kurssit suoritettua. Olin kyllä todella pöllämystynyt. Eihän työharjoittelun pitäisi korvata kursseja, vaan olla niiden lisä.

        "totesi, että tällä työharjoittelulla saikin tämän vuoden kurssit suoritettua."

        Miten viitsit tuollaista paskaa kirjoittaa?!

      • Gou
        ????????????? kirjoitti:

        "totesi, että tällä työharjoittelulla saikin tämän vuoden kurssit suoritettua."

        Miten viitsit tuollaista paskaa kirjoittaa?!

        Aika hilpeähän tuo edellisen viesti oli. Kyseessä on joko tavallisen simppeli persoona, tai provo.

    • Lehtori

      Lukiokoulutuksen lisäämisellä on poliittinen tausta. Haluttiin saada lukioon ja korkeakouluihin väkeä myös työväenluokasta jo vuosikymmeniä sitten. Tärkeänä ei ole pidetty ammattitaitoisen työvoiman kouluttamista eri aloille, vaan sitä, että hienolta kalskahtavia oppiarvoja ja titteleitä on voitu jakaa mahdollisimman monelle.

      Seurauksena on ollut oppilasaineksen heterogeenisyden lisääntyminen: ylioppilaaksi tullaan tiedoilla, joilla 60-luvulla olisi jääty luokalle keskikoulun 3. luokalla. Toisaalta parhaat ylioppilaat kylläkin tiennevät enemmän kuin ennen; ainakin kaikki julistavat heidän olevan erittäin taitavia etsimään ja soveltamaan tietoa silloinkin kuin omassa päässä olevat tiedot eivät riitä.

      Lukiossa on hirveä kiire: kursseja riittää ja opetettavaa asiaa tuntuu olevan ylenpalttisesti. Hyvä puoli asiassa on, että siitä tarvitsee osata ja oppia erittäin vähän.

      • Matemaatikko

        "ylioppilaaksi tullaan tiedoilla, joilla 60-luvulla olisi jääty luokalle keskikoulun 3. luokalla"

        4 A:n kirjoittaminen ei vaatine kovinkaan paljoa. Ehkä sillä olisi jäänyt ennen keskikoulun kolmannelle, ehkä ei. Itse ylioppilastutkinto on kuitenkin huomattavasti vaativampi kuin aikaisemmin, ja arvosanaan laudatur yltäminen lienee huomattavasti hankalampaa kuin sillä kultaisella 60-luvulla.

        Äidinkielen kokeessa on esim. nykyään todella rajatut tehtävänannot ja kaikenlisäksi ne liittyvät usein vieläpä melko ajankohtaisiin aiheisiin. Mitä tahansa puutaheinää ei pysty siis kirjoittamaan niin kuin aikaisemmin. Kielten kokeista on tullut taas entisaikojen kokeita huomattavasti monipuolisempia ja samalla myös vaativampia. Nykyään on kuuntelut, rakenneosiot, ainekirjoitus ja luetunymmärtäminenkin. Aikaisemmin oli vain raskasta, mutta pohjimmiltaan varsin mekaanista kääntämistä. Lienee myös sanomattakin selvää, että uudet yksittäiset reaaliaineiden kokeet ovat huomattavasti vaativampia kuin aikaisempi "könttäreaali".

        Ylioppilaita on nykyään kyllä paljon, kenties liikaakin. Ei voida silti ajatella, että ennen lukioon olisivat menneet vain parhaat ja että taso olisi ollut jotenkin huomattavasti nykyistä kovempi. Silloin 60-luvulla lukioon pääsi kyllä aikamoinen puupääkin, jos oli vain tarpeeksi rahaa. Koulunkäynti oli näes kallista. Sen sijaan varaton, mutta lahjakas henkilö saattoi jäädä helposti lukiokoulutuksen ulkopuolelle.

      • KK-H
        Matemaatikko kirjoitti:

        "ylioppilaaksi tullaan tiedoilla, joilla 60-luvulla olisi jääty luokalle keskikoulun 3. luokalla"

        4 A:n kirjoittaminen ei vaatine kovinkaan paljoa. Ehkä sillä olisi jäänyt ennen keskikoulun kolmannelle, ehkä ei. Itse ylioppilastutkinto on kuitenkin huomattavasti vaativampi kuin aikaisemmin, ja arvosanaan laudatur yltäminen lienee huomattavasti hankalampaa kuin sillä kultaisella 60-luvulla.

        Äidinkielen kokeessa on esim. nykyään todella rajatut tehtävänannot ja kaikenlisäksi ne liittyvät usein vieläpä melko ajankohtaisiin aiheisiin. Mitä tahansa puutaheinää ei pysty siis kirjoittamaan niin kuin aikaisemmin. Kielten kokeista on tullut taas entisaikojen kokeita huomattavasti monipuolisempia ja samalla myös vaativampia. Nykyään on kuuntelut, rakenneosiot, ainekirjoitus ja luetunymmärtäminenkin. Aikaisemmin oli vain raskasta, mutta pohjimmiltaan varsin mekaanista kääntämistä. Lienee myös sanomattakin selvää, että uudet yksittäiset reaaliaineiden kokeet ovat huomattavasti vaativampia kuin aikaisempi "könttäreaali".

        Ylioppilaita on nykyään kyllä paljon, kenties liikaakin. Ei voida silti ajatella, että ennen lukioon olisivat menneet vain parhaat ja että taso olisi ollut jotenkin huomattavasti nykyistä kovempi. Silloin 60-luvulla lukioon pääsi kyllä aikamoinen puupääkin, jos oli vain tarpeeksi rahaa. Koulunkäynti oli näes kallista. Sen sijaan varaton, mutta lahjakas henkilö saattoi jäädä helposti lukiokoulutuksen ulkopuolelle.

        Vielä 60-luvulla oppikouluun (eli siihen kouluun jota kautta saattoi päästä lukioon) karsinta oli käytännössä sosiaalinen. Monissa paikoissa ei ollut kuin yksityiskouluja joten vanhemmilla piti olla varoja tai piti olla erityislahjakas. Lukioon sama homma. Ylioppilaskirjoitusten tehtävänannot olivat aika lailla surkuhupaisia mutta toisaalta arvosanoillakaan ei ollut mitään väliä.

        Lukion suorittamisen jälkeen saattoi suunnilleen valita mitä alaa halusi alkaa opiskelemaan (okei, lääkikseen pääsi vain joka kolmas) ja kunhan oli opiskellut mitä oli opiskellut sai varman työpaikan julkiselta sektorilta jos ei viitsinyt yksityispuolen hommiin mennä. (kuten eräs 60-luvun lopulla valmistunut OTK haukkui nuoria oikkareita työllistymisen valittelusta: Kyllähän se oli vaikeaa meilläkin! Minullakin oli pari-kolme virkaa odottelemassa ja oli vaikea valita mihin menee!)

        Siitä sitten vaan asuntovelkaa makselemaan aikana jolloin inflaatio oli moninkertainen lainan korkoon nähden...

    • dille_

      Miksi yliopiston arvostusta koskevaan viestiin tulevat vastaukset koskevat 80 prosenttisesti amk:a (ja sen huonoutta?)?

      Ehkäpä epävarmojen yliopisto-opiskelijoiden oma antimarkkinointikoneisto alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta.

      Oman egon pönkittäminen muita halveksimalla ei pidemmän päälle pitkälle kannattele...

      • kannattele

        myöskään oman egon pönkittäminen ottamalla perusteetta omaan käyttöön korkeakoulutermistö ja väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi.

        AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia. Kun ei ylletä samaan arvostukseen eikä koulutuksen tasoon, yritetään loanheittoa. Onneksi suurin osa sekä laitosten opiskelijoista että ulkopuolisista tietää, mistä on kysymys - joitakin tuo hölmöily ärsyttää ja toiset eivät voisi vähempää välittää. Ainoat tosissaan asialla olevat ovat muutamat valitettavan äänekkäät ammattiopiskelijat ja höyrähtäneimmät AMK-rehtorit.

      • rivaldiino
        kannattele kirjoitti:

        myöskään oman egon pönkittäminen ottamalla perusteetta omaan käyttöön korkeakoulutermistö ja väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi.

        AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia. Kun ei ylletä samaan arvostukseen eikä koulutuksen tasoon, yritetään loanheittoa. Onneksi suurin osa sekä laitosten opiskelijoista että ulkopuolisista tietää, mistä on kysymys - joitakin tuo hölmöily ärsyttää ja toiset eivät voisi vähempää välittää. Ainoat tosissaan asialla olevat ovat muutamat valitettavan äänekkäät ammattiopiskelijat ja höyrähtäneimmät AMK-rehtorit.

        " myöskään oman egon pönkittäminen ottamalla perusteetta omaan käyttöön korkeakoulutermistö ja väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi. "

        Perustele.

      • Gou
        kannattele kirjoitti:

        myöskään oman egon pönkittäminen ottamalla perusteetta omaan käyttöön korkeakoulutermistö ja väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi.

        AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia. Kun ei ylletä samaan arvostukseen eikä koulutuksen tasoon, yritetään loanheittoa. Onneksi suurin osa sekä laitosten opiskelijoista että ulkopuolisista tietää, mistä on kysymys - joitakin tuo hölmöily ärsyttää ja toiset eivät voisi vähempää välittää. Ainoat tosissaan asialla olevat ovat muutamat valitettavan äänekkäät ammattiopiskelijat ja höyrähtäneimmät AMK-rehtorit.

        "AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia."

        Perustele myös tämä.

      • hille2
        Gou kirjoitti:

        "AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia."

        Perustele myös tämä.

        Olen lukenut ja kuunnellut lukemattomia keskusteluja, joissa AMKlaiset inttävät olevansa akateemisia. Eli ilmeisesti kokevat akateemisuuden jotenkin hienona?

      • Gou
        hille2 kirjoitti:

        Olen lukenut ja kuunnellut lukemattomia keskusteluja, joissa AMKlaiset inttävät olevansa akateemisia. Eli ilmeisesti kokevat akateemisuuden jotenkin hienona?

        Näytäpä yksi näistä "lukemattomista keskusteluista", joissa ammattikorkeakoulu-opiskelija kutsuu itseään akateemiseksi.

        Kiitos.

      • Riksu

        "Oman egon pönkittäminen muita halveksimalla ei pidemmän päälle pitkälle kannattele..."

        - Ironista, että sinä oletettavana amk-opiskelijana sanot noin. Amk-järjestelmä ei ole koko historiansa aikana tehnyt muuta kuin pönkittänyt omaa egoansa.

      • perusteluja?
        kannattele kirjoitti:

        myöskään oman egon pönkittäminen ottamalla perusteetta omaan käyttöön korkeakoulutermistö ja väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi.

        AMK-laitos haluaisi yliopistoksi - kuulostaa lapselliselta, mutta valitettavasti on tosiasia. Kun ei ylletä samaan arvostukseen eikä koulutuksen tasoon, yritetään loanheittoa. Onneksi suurin osa sekä laitosten opiskelijoista että ulkopuolisista tietää, mistä on kysymys - joitakin tuo hölmöily ärsyttää ja toiset eivät voisi vähempää välittää. Ainoat tosissaan asialla olevat ovat muutamat valitettavan äänekkäät ammattiopiskelijat ja höyrähtäneimmät AMK-rehtorit.

        "väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi."

        Mistä näitä sikiää...?

      • tuonne
        Gou kirjoitti:

        Näytäpä yksi näistä "lukemattomista keskusteluista", joissa ammattikorkeakoulu-opiskelija kutsuu itseään akateemiseksi.

        Kiitos.

        viime syksyyn, kun intoa puhkuvat noviisit kävivät keskustelua. Kyllä oltiin akateemista ja maisteria.

        En viitsi ryhtyä etsimään sinulle ketjuja enkä yksittäisiä viestejä, koska olen tässä rimpsussa ulkopuolinen. Voin kumminkin kertoa, että kolme AMK-opiskelijaa on minulle silmätysten kehunut tekevänsä gradua (olin heidän opettajansa tuona aikana, mutten "graduohjaaja" sentään enkä samasta laitoksesta edes). En pidä nauhuria taskussa, joten todisteita nyt ei ole sinulle esittää.

      • Calle
        tuonne kirjoitti:

        viime syksyyn, kun intoa puhkuvat noviisit kävivät keskustelua. Kyllä oltiin akateemista ja maisteria.

        En viitsi ryhtyä etsimään sinulle ketjuja enkä yksittäisiä viestejä, koska olen tässä rimpsussa ulkopuolinen. Voin kumminkin kertoa, että kolme AMK-opiskelijaa on minulle silmätysten kehunut tekevänsä gradua (olin heidän opettajansa tuona aikana, mutten "graduohjaaja" sentään enkä samasta laitoksesta edes). En pidä nauhuria taskussa, joten todisteita nyt ei ole sinulle esittää.

        Eli jäimme yllättäen ilman esimerkkejä... ;)

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Eli jäimme yllättäen ilman esimerkkejä... ;)

        Melkoinen puusilmä täytyy olla, jos niitä monen sadan viestin pituisia jumppaamisia ei ole huomannut.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Melkoinen puusilmä täytyy olla, jos niitä monen sadan viestin pituisia jumppaamisia ei ole huomannut.

        Sinä et ole ainakaan tuonut mitään asiaa mukaan keskusteluun.

        "väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi."

        Perustelkaa.

      • tuo
        tuonne kirjoitti:

        viime syksyyn, kun intoa puhkuvat noviisit kävivät keskustelua. Kyllä oltiin akateemista ja maisteria.

        En viitsi ryhtyä etsimään sinulle ketjuja enkä yksittäisiä viestejä, koska olen tässä rimpsussa ulkopuolinen. Voin kumminkin kertoa, että kolme AMK-opiskelijaa on minulle silmätysten kehunut tekevänsä gradua (olin heidän opettajansa tuona aikana, mutten "graduohjaaja" sentään enkä samasta laitoksesta edes). En pidä nauhuria taskussa, joten todisteita nyt ei ole sinulle esittää.

        Kyllä minäkin kuulin yhden ihmisen tekevän gradua, tutustuin äskettäin. Olin vähän äimistynyt, kun selvisi, että hän valmistui amk:sta.

        Mutta sinänsä nämä termit sun muut vertailut ovat turhia. Yksilösuoritus kuitenkin ratkaisee. Itsenäisestikin voi opiskella paljon. Tiedän myös useita tyyppejä, jotka ovat pitkän linjan kautta kulkeneet akateemiselle uralle ja pärjäävät ihan hyvin - työelämässä, itseasiassa itselläni on paras kokemus näistä pitkän linjan kulkijoista.

      • Calle
        tuo kirjoitti:

        Kyllä minäkin kuulin yhden ihmisen tekevän gradua, tutustuin äskettäin. Olin vähän äimistynyt, kun selvisi, että hän valmistui amk:sta.

        Mutta sinänsä nämä termit sun muut vertailut ovat turhia. Yksilösuoritus kuitenkin ratkaisee. Itsenäisestikin voi opiskella paljon. Tiedän myös useita tyyppejä, jotka ovat pitkän linjan kautta kulkeneet akateemiselle uralle ja pärjäävät ihan hyvin - työelämässä, itseasiassa itselläni on paras kokemus näistä pitkän linjan kulkijoista.

        äimistynyt faktojen puutteesta.

        Onko todella noin vaikeaa edes jotenkin perustella sanomisiaan?

      • se edellinen
        Calle kirjoitti:

        äimistynyt faktojen puutteesta.

        Onko todella noin vaikeaa edes jotenkin perustella sanomisiaan?

        Siis mitä perusteltavaa? Tuo oli ensimmäinen viestieni tähän ketjuun. Yhden ihmisen kuulin puhuvan gradusta ja selvisi, että kun valmistui, niin se oli amk. Tämä on ihan uusi tuttu tai oikeastan tutun tuttu, joten ei tarkempia tietoja.

        Pitkän linjan kulkijoista tarkoitan että ammattikoulu-opisto (tai amk)-yliopisto. Ehkä muutama olisi oikeampi sana kuin usea. Esimerkiksi on ollut aikuiskoulutuksessa opettajana yksi tällainen tyyppi, paras ope ikinä. Itse olen opiston käynyt ja amk:n, eri linjoilta.

      • Calle
        se edellinen kirjoitti:

        Siis mitä perusteltavaa? Tuo oli ensimmäinen viestieni tähän ketjuun. Yhden ihmisen kuulin puhuvan gradusta ja selvisi, että kun valmistui, niin se oli amk. Tämä on ihan uusi tuttu tai oikeastan tutun tuttu, joten ei tarkempia tietoja.

        Pitkän linjan kulkijoista tarkoitan että ammattikoulu-opisto (tai amk)-yliopisto. Ehkä muutama olisi oikeampi sana kuin usea. Esimerkiksi on ollut aikuiskoulutuksessa opettajana yksi tällainen tyyppi, paras ope ikinä. Itse olen opiston käynyt ja amk:n, eri linjoilta.

        Ei kiinnosta arvailla kuka kirjoittajista selittää skeidaa totena tällä kertaa.

      • kuusessa
        Calle kirjoitti:

        Eli jäimme yllättäen ilman esimerkkejä... ;)

        Kerroin tuolla taaempana yhden omista esimerkeistäni - olen (muun muassa) tavannut kolme ammattikorkean "graduntekijää" - ja sinä vänkäät vielä seuraavanakin päivänä perusteluja joka toisella rivillä. Sinulle on kerrottu, mistä löytyy tusinoittain tekstiä ammattikorkeakoululaisten yliopistofantasioista, mutta vain lautaselta valmiina syötetty tavara kelpaa.

        Olet ammattikorkeakoululaisen stereotyyppi: tietoa ei viitsitä eikä osata etsiä sen annetun monisteen ulkopuolelta ja keskustelutaidotkin ovat hiekkalaatikkotasoista juupas-eipäs-perustele-perustele -kamaa. Monella palstalla kysytään ja neuvotaan, annetaan vinkkejä ja linkitetään, mutta sinä taidat jäädä ihan osattomaksi. Harva viitsii nähdä vaivaa kovin vastenmielisen, omassa erinomaisuudessaan muhivan tollon kanssa.

      • h2lle
        kuusessa kirjoitti:

        Kerroin tuolla taaempana yhden omista esimerkeistäni - olen (muun muassa) tavannut kolme ammattikorkean "graduntekijää" - ja sinä vänkäät vielä seuraavanakin päivänä perusteluja joka toisella rivillä. Sinulle on kerrottu, mistä löytyy tusinoittain tekstiä ammattikorkeakoululaisten yliopistofantasioista, mutta vain lautaselta valmiina syötetty tavara kelpaa.

        Olet ammattikorkeakoululaisen stereotyyppi: tietoa ei viitsitä eikä osata etsiä sen annetun monisteen ulkopuolelta ja keskustelutaidotkin ovat hiekkalaatikkotasoista juupas-eipäs-perustele-perustele -kamaa. Monella palstalla kysytään ja neuvotaan, annetaan vinkkejä ja linkitetään, mutta sinä taidat jäädä ihan osattomaksi. Harva viitsii nähdä vaivaa kovin vastenmielisen, omassa erinomaisuudessaan muhivan tollon kanssa.

        Samaa tuumasin Callesta, että tyypillinen AMKlainen.

      • Calle
        kuusessa kirjoitti:

        Kerroin tuolla taaempana yhden omista esimerkeistäni - olen (muun muassa) tavannut kolme ammattikorkean "graduntekijää" - ja sinä vänkäät vielä seuraavanakin päivänä perusteluja joka toisella rivillä. Sinulle on kerrottu, mistä löytyy tusinoittain tekstiä ammattikorkeakoululaisten yliopistofantasioista, mutta vain lautaselta valmiina syötetty tavara kelpaa.

        Olet ammattikorkeakoululaisen stereotyyppi: tietoa ei viitsitä eikä osata etsiä sen annetun monisteen ulkopuolelta ja keskustelutaidotkin ovat hiekkalaatikkotasoista juupas-eipäs-perustele-perustele -kamaa. Monella palstalla kysytään ja neuvotaan, annetaan vinkkejä ja linkitetään, mutta sinä taidat jäädä ihan osattomaksi. Harva viitsii nähdä vaivaa kovin vastenmielisen, omassa erinomaisuudessaan muhivan tollon kanssa.

        ja yrität kaiken lisäksi piilottaa todellisen aiheen savuverhon taakse. Tämä tapahtuu luonnollisesti haukkumalla muita. Mistä näitä oikein sikiää?

        Minä olen tottunut keskustelemaan sivistyneesti ja esittämään faktoja todistaakseni väitteeni oikeiksi. Tämä ei näytä olevan oikea areena, mikäli haluaa käydä asiallista keskustelua?

      • Calle
        h2lle kirjoitti:

        Samaa tuumasin Callesta, että tyypillinen AMKlainen.

        Olet varmasti niitä tieteentekijöitä?

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        Eli jäimme yllättäen ilman esimerkkejä... ;)

        Perustele.

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        ja yrität kaiken lisäksi piilottaa todellisen aiheen savuverhon taakse. Tämä tapahtuu luonnollisesti haukkumalla muita. Mistä näitä oikein sikiää?

        Minä olen tottunut keskustelemaan sivistyneesti ja esittämään faktoja todistaakseni väitteeni oikeiksi. Tämä ei näytä olevan oikea areena, mikäli haluaa käydä asiallista keskustelua?

        perustele todellisen aiheen savuverhon taakse piillottamisen?

        perustele, kuka luonnollisesti haukkuu muita.

        määrittele fakta. perustele miksi haluat todistaa väitteesi oikeaksi?

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        Ei kiinnosta arvailla kuka kirjoittajista selittää skeidaa totena tällä kertaa.

        perustele calle miksi haluat perusteluja jollekin tapahtuneelle? perustelut kaiketi vaatisivat sellaisen hämmentävän olotilan kuvaamista, joka syntyy kun ammattikorkeakoululainen kertoo tekevänsä gradua.

        vaikutat kuitenkin saaneen monen tänne kirjoittavan kiinni trolleihisi - perustele :)

        haha

        perustele miksi trollaat?

      • graduMies
        perusteluja? kirjoitti:

        "väittämällä ammattiopistokoulutusta kandidaatti- ja maisteritasoiseksi."

        Mistä näitä sikiää...?

        tiedät hyvin itsekin. sinnikäs trollaaja olet. :)

      • Calle
        graduMies kirjoitti:

        tiedät hyvin itsekin. sinnikäs trollaaja olet. :)

        En ole tottunut käymään keskusteluja, joissa ei ollenkaan perustella kantaansa.

      • Calle
        graduMies kirjoitti:

        perustele calle miksi haluat perusteluja jollekin tapahtuneelle? perustelut kaiketi vaatisivat sellaisen hämmentävän olotilan kuvaamista, joka syntyy kun ammattikorkeakoululainen kertoo tekevänsä gradua.

        vaikutat kuitenkin saaneen monen tänne kirjoittavan kiinni trolleihisi - perustele :)

        haha

        perustele miksi trollaat?

        Pysytään nyt kuitenkin asiassa? Onko sinulla jotain aiheeseen liittyvää tietoa?

        Minulla ei ole aikaa trollata. Haluan ainostaan että keskutelu pidetään edes hieman asiaa sisältävänä.

      • Calle
        graduMies kirjoitti:

        Perustele.

        Epäilemättä...

      • hille2
        graduMies kirjoitti:

        perustele calle miksi haluat perusteluja jollekin tapahtuneelle? perustelut kaiketi vaatisivat sellaisen hämmentävän olotilan kuvaamista, joka syntyy kun ammattikorkeakoululainen kertoo tekevänsä gradua.

        vaikutat kuitenkin saaneen monen tänne kirjoittavan kiinni trolleihisi - perustele :)

        haha

        perustele miksi trollaat?

        Mistäs me yliopistokoulutetut voisimme tietää, minkä takia AMKlaiset väittävät olevansa akateemisia, tekevänsä "gradua" tms. Eikös AMKlaiset itse olisi parempia vastaamaan tähän kysymykseen?

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        Epäilemättä...

        sinulla ei ole tietoa ja miksi tällainen rajanveto sinua kiinnostaa?

        perustele.

      • graduMies
        Calle kirjoitti:

        En ole tottunut käymään keskusteluja, joissa ei ollenkaan perustella kantaansa.

        tuo kantojen perustelujen penääminen vaikuttaa minusta trollilta.

        mistä lienee tuo trolli tai trollaamisen käsite saanut alkunsa?

        nyt kun ajattelen, saatat olla tosissasikin. jos sinulle sanotaan esimerkiksi, että sinulla on terävä pää - mene sekaisin, koska et ymmärrä kielikuvaa joka viittaisi sinun olevat nokkela. vaikuttaa siltä, että maailma näyttäytyy sinulle binäärisenä todellisuutena, joko-tai, kyllä-ei pareina joista jomman kumman sitten valitset. mikäli et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun...

      • graduMies
        graduMies kirjoitti:

        tuo kantojen perustelujen penääminen vaikuttaa minusta trollilta.

        mistä lienee tuo trolli tai trollaamisen käsite saanut alkunsa?

        nyt kun ajattelen, saatat olla tosissasikin. jos sinulle sanotaan esimerkiksi, että sinulla on terävä pää - mene sekaisin, koska et ymmärrä kielikuvaa joka viittaisi sinun olevat nokkela. vaikuttaa siltä, että maailma näyttäytyy sinulle binäärisenä todellisuutena, joko-tai, kyllä-ei pareina joista jomman kumman sitten valitset. mikäli et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun et sittenkään usko, penäät perusteluja joita et sittenkään usko ja kun...

        calle, vaikuttaa, että kyse on luottamuksesi pulasta toisiin ihmisiin.

        olisi hirvittävää käydä 'keskusteluja' kanssasi, kun joutuisimme palaamaan hetkeen, jolloin pyörä tai vaikkapa sähkölamppu on keksitty - ihan vaan auktoriteetin hakemisen perusteluja varten.

        "ajoin eilen pyörällä" - "perustele"... "lamppu paloi eilen, kun yritin laittaa sen päälle" - "perustele"...

        perustele miksi penäät perusteluja ja tee se selkeästi, muutoin saat arvoisesi kohtelun trollaajana.

      • Calle
        graduMies kirjoitti:

        calle, vaikuttaa, että kyse on luottamuksesi pulasta toisiin ihmisiin.

        olisi hirvittävää käydä 'keskusteluja' kanssasi, kun joutuisimme palaamaan hetkeen, jolloin pyörä tai vaikkapa sähkölamppu on keksitty - ihan vaan auktoriteetin hakemisen perusteluja varten.

        "ajoin eilen pyörällä" - "perustele"... "lamppu paloi eilen, kun yritin laittaa sen päälle" - "perustele"...

        perustele miksi penäät perusteluja ja tee se selkeästi, muutoin saat arvoisesi kohtelun trollaajana.

        Mitä järkeä on keskustella jos ei voi edes näyttää kantojaan todeksi.

        Esim. missä näitä akateemiseksi itseään väittäviä ammattikorkeakouluopiskelijoita on? Itse en ole tavannut, joten olen melkoisen kiinnostunut.

        "olisi hirvittävää käydä 'keskusteluja' kanssasi, kun joutuisimme palaamaan hetkeen, jolloin pyörä tai vaikkapa sähkölamppu on keksitty - ihan vaan auktoriteetin hakemisen perusteluja varten."

        En vaivaudu kommentoimaan.

      • Calle
        hille2 kirjoitti:

        Mistäs me yliopistokoulutetut voisimme tietää, minkä takia AMKlaiset väittävät olevansa akateemisia, tekevänsä "gradua" tms. Eikös AMKlaiset itse olisi parempia vastaamaan tähän kysymykseen?

        Niinpä. Nyt ei vain kukaan tunnu vastaavan tähän kysymykseen, joten vedän siitä omat johtopäätökseni.

      • Gou
        kuusessa kirjoitti:

        Kerroin tuolla taaempana yhden omista esimerkeistäni - olen (muun muassa) tavannut kolme ammattikorkean "graduntekijää" - ja sinä vänkäät vielä seuraavanakin päivänä perusteluja joka toisella rivillä. Sinulle on kerrottu, mistä löytyy tusinoittain tekstiä ammattikorkeakoululaisten yliopistofantasioista, mutta vain lautaselta valmiina syötetty tavara kelpaa.

        Olet ammattikorkeakoululaisen stereotyyppi: tietoa ei viitsitä eikä osata etsiä sen annetun monisteen ulkopuolelta ja keskustelutaidotkin ovat hiekkalaatikkotasoista juupas-eipäs-perustele-perustele -kamaa. Monella palstalla kysytään ja neuvotaan, annetaan vinkkejä ja linkitetään, mutta sinä taidat jäädä ihan osattomaksi. Harva viitsii nähdä vaivaa kovin vastenmielisen, omassa erinomaisuudessaan muhivan tollon kanssa.

        Eikös se ole niin, että väitteen antava osapuoli myös tuo väitettä tukevat faktat mukaan peliin? Kommenttisi kuulostaa lähinnä mutulta, kuten useimmat viestit näillä palstoilla.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Niinpä. Nyt ei vain kukaan tunnu vastaavan tähän kysymykseen, joten vedän siitä omat johtopäätökseni.

        Älä vedä, olet huono siinä.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Älä vedä, olet huono siinä.

        Et ole valitettavasti itsestäsikään antanut järin älykästä kuvaa.

    • soffe

      Itse olen tällä hetkellä opiskelemassa lukiossa eikä mieleen olisi edes tullut mennä ammattikoulun puolelle, enimmäkseen sen takia, ettei sopivaa alaa löytynyt ja koska minuun vaikutti niin suuresti se, ettei "amiksista" tule mitään. Media on antanut kuvat "amiksista" ettei heitä arvosteta ollenkaan, vaikka tosiasia on toinen. Ammattikoulusta valmistuneita tarvitaan enemmän kuin lukiosta jatkoon pyrkiviä tulevia "korkekoulutettuja" jotka eivät välttämättä edes työllisty. Muistan lukeneeni yhden artikkelin otsikolla "Korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa". Ja tottahan se on. Korkeakoulutettuja ei todellakaan tarvita niin paljoa. Yliopistosta valmistuneet eivät työllisty, historian opettajia esimerkiksi on aivan liikaa.

      Itseäni vuotta nuorempien ikäryhmä (-90 syntyneet) ovat omassa kotikunnassani ensimmäinen ryhmä, joista suurin osa menee ammattikouluun. Ehkäpä tämä alkaa nuorison keskuudessa pian muuttumaan; he tajuavat oman etunsa ja menevät ammatilliselle puolelle, koska työllisyystilanne on paljon parempi.

      • häläpälä

        ne 90-syntyneet työllistyisivät kyllä aivan hyvin akateemisellakin tutkinnolla. nuo suuret ikäluokat kun jäävät eläkkeelle ja tälle ikäluokalle riittää rutkasti duunia.

      • Matemaatikko

        Enpä nyt tiedä työllistyykö ammattikoulustakaan nyt niin hyvin. Tietyiltä aloilta varmasti kyllä(putkimies etc.), mutta ei varmasti kaikilta.

        Juuri tulleen selvityksen mukaan 60% ammattikoululaisita sai heti valmistuttuaan töitä.

    • ylioppilas06

      Itse kirjoitin E:n paperit tänä keväänä, mutta haen silti amk:hon. Moni ystäväni kirjoitti magnan paperit, mutta ovat kovasti menossa yliopistoon. En siis väittäisi edellisten tavoin amk:ssa opiskelijoiden olevan täysin tyhmiä ja lahjattomia - mielestäni se on erittäin loukkaavaa, koska en kyllä miellä itseäni mitenkään typeräksi ihmiseksi. Miksi en sitten hakenut yliopistoon? Itseäni kiinnostaa enemmän käytännön työ ja mielekäs ala löytyi suoraan amk:sta, enkä halua mennä yliopistoon vain osoittaakseni muille kuinka lahjakas tai opinnoissani menestynyt olen. Tai vaikeahan sitä on tulevaisuudesta täysin varmaa sanoa, mutta ainakin sillä asenteella menen amk:hon, että sieltä hankin sen ammatin itselleni.

      Tuntuu silti typerältä kiistellä siitä, kumpi on arvokkaampi koulutus. Molempia tarvitaan. Ei Suomessa pärjättäisi pelkillä amk-koulutuksen saaneilla ihmisillä, mutta ei myöskään niillä yliopistokoulutuksen saaneillakaan. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

      Ymmärrän hyvin, jos yliopistolaisia ärsyttää amk:n rinnastaminen yliopistoon. Mutta näkisin tämän "rinnastaja-porukan" olevan vain aivan murto-osa amk-opiskelijoista. Tai luulisi kaikkien amk:hon hakevien tiedostavan, mihin ja minkälaiseen koulutusohjelmaan he ovat hakemassa..

      Toinen, missä näen punaista on, kun puhutaan kolmannen asteen koulutuksen jälkeisestä työelämästä. Missään ei sanota, etteikö tradenomin koulutuksen saanut henkilö voisi pyörittää omaa yritystään tai toimia johtotehtävissä. Uskoisin, että tradenomin koulutus tarjoaa hyvät eväät johtotöihin, JOS opiskelija on valmis hyödyntämään ne. Yleensä tosin kunnianhimoisimmat ihmiset päätyvät juuri yliopistoon ja amk:laiset tyytyvät pienempiin töihin. Mutta itse tulevana restonomina en ainakaan aio työskennellä tiskarina, vaan haluan toimia itsenäisenä yrittäjänä. Nyt varmasti moni ajattelee, että onpas amk:laisella opiskelijalla utopistiset tulevaisuuden suunnitelmat. Mutta eikös meillä kaikilla ole? Ei ekonomillekaan suoraan tarjota omaa yritystä, vaan sen eteen täytyy olla valmis näkemään vaivaa. Ja tunnen myös tapauksia, joissa yrityksiä on syntynyt ilman minkäänlaista alan koulutusta. Menestys ei siis aina ole suoraan johdettavissa koulutukseen, vaikka totta kai koulutus antaa hyvät tiedolliset lähtökohdat..

      Ja mitä arvostukseen tulee - onko sellaista? Eikö arvostus ole suhteellista? Totta kai sitä koulutusta arvostetaan, josta on eniten pulaa. Tällä hetkellä lääkärien koulutus on arvostettujen listalla aivan varmasti kärjessä, kun taas medianomin koulutus ei ole kovin kummoinen ylikoulutuksen takia. Mutta eikös lähi- ja sairaanhoitajien työkin ole aika arvostettua tällä hetkellä? Mielestäni on siis täysin aiheetonta puhua arvostuksesta oppilaitosten mukaan, koska se ei ole mitenkään pysyvä käsite vaan muuttuu työllisyystilanteen mukana.

      • hille2

        Olipa hauska lukea järkevää AMKlaisen tekstiä kaiken tuon Calle-trollaamisen jälkeen.

        Ja kyllä AMKlainen varmaan oman yrityksen voi laittaa pystyyn. Käsittääkseni ekonomit eivät edes yleensä haaveile omasta yrityksestä, mutta voin olla väärässä, koska en ole opiskellut taloustieteitä.

      • ylioppilas06
        hille2 kirjoitti:

        Olipa hauska lukea järkevää AMKlaisen tekstiä kaiken tuon Calle-trollaamisen jälkeen.

        Ja kyllä AMKlainen varmaan oman yrityksen voi laittaa pystyyn. Käsittääkseni ekonomit eivät edes yleensä haaveile omasta yrityksestä, mutta voin olla väärässä, koska en ole opiskellut taloustieteitä.

        Pakkohan sitä jonkun on yrittää puolustaa vielä amk:takin, kun ei tuo Calle näytä siihen kovin hyvin kykenevän. Ja en haluaisi, että kaikilla olisi tuollainen "callemainen"-kuva amk:laisista (vaikka epäilen ettei hän opiskele edes amk:ssa), koska kyllä siellä ihan oikeasti käy myös yliopistotason opiskelijoitakin.

        Niin, en ole itsekään täysin varma mitkä ovat perinteisiä ekonomien unelma-ammatteja, mutta muutama ystäväni jotka käyvät HKKK:ta haaveilevat omasta yrityksestä ja johtamisesta.

      • Calle
        ylioppilas06 kirjoitti:

        Pakkohan sitä jonkun on yrittää puolustaa vielä amk:takin, kun ei tuo Calle näytä siihen kovin hyvin kykenevän. Ja en haluaisi, että kaikilla olisi tuollainen "callemainen"-kuva amk:laisista (vaikka epäilen ettei hän opiskele edes amk:ssa), koska kyllä siellä ihan oikeasti käy myös yliopistotason opiskelijoitakin.

        Niin, en ole itsekään täysin varma mitkä ovat perinteisiä ekonomien unelma-ammatteja, mutta muutama ystäväni jotka käyvät HKKK:ta haaveilevat omasta yrityksestä ja johtamisesta.

        Minä en en ole niin epävarma itsestäni ja osaamisestani, että näkisin tarpeelliseksi puolustella niitä. Sinä toki saat tehdä niin.

        Olen vain kyllästynyt lukemaan Riksun & Kumppanien arvailuja ja mummolta kuultuja iltasatuja, joita täällä kerrotaan totena.

        Minä olen kirjoilla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Näistä jälkimmäinen on 90%:sti suoritettu.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Minä en en ole niin epävarma itsestäni ja osaamisestani, että näkisin tarpeelliseksi puolustella niitä. Sinä toki saat tehdä niin.

        Olen vain kyllästynyt lukemaan Riksun & Kumppanien arvailuja ja mummolta kuultuja iltasatuja, joita täällä kerrotaan totena.

        Minä olen kirjoilla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Näistä jälkimmäinen on 90%:sti suoritettu.

        "Olen vain kyllästynyt lukemaan Riksun & Kumppanien arvailuja ja mummolta kuultuja iltasatuja, joita täällä kerrotaan totena."

        - Ymmärrän, että totuus tekee kipeää, mutta turha sinun siitä minua on syyttää.

        "Minä olen kirjoilla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Näistä jälkimmäinen on 90%:sti suoritettu."

        - ja minäkin olin kirjoilla amk:ssa enkä tiennyt paremmasta. Ennen kuin pääsin yliopistoon. AMK vain markkinoi koulutusohjelmiaan kovin halpamaisesti plagioimalla tieteenteon yliopistoilta. Tosiasiassahan AMK:ssa ei tehdä edes soveltavaa tiedettä. Tähän moni sinisilmäinen ja juuri lukiosta valmistunut haksahtaa ja sen jälkeen itketään täällä, kun kukaan ei arvosta sinua ja 10 000 muuta samana vuonna valmistunutta käytännön ammattilaista.

        On aivan sama mitä teette tai sanotte olevanne. Totuus on se, että Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto.

      • ylioppilas06
        Calle kirjoitti:

        Minä en en ole niin epävarma itsestäni ja osaamisestani, että näkisin tarpeelliseksi puolustella niitä. Sinä toki saat tehdä niin.

        Olen vain kyllästynyt lukemaan Riksun & Kumppanien arvailuja ja mummolta kuultuja iltasatuja, joita täällä kerrotaan totena.

        Minä olen kirjoilla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Näistä jälkimmäinen on 90%:sti suoritettu.

        .. mutta miten niin poikuli?! :D

        Enkä minäkään ole epävarma osaamisestani. En kai muuten tänne edes uskaltaisi kirjoittaa. Halusin vain ilmaista oman kantani topiciin - vai eikö se ole sallittua? Pitäisikö minunkin hyökätä suoraan toisten kommenttien kimppuun ja vaatia perusteluja niin kuin sinä olet tehnyt?

        On totta, että Riksu (ja muutama muukin yliopisto-opiskelija) kirjoittaa mitä ihmeellisimpiä väittämiä amk-opiskelijoista. Mutta itse suhtaudun niihin kuin huonoihin provoihin, enkä edes vaivaudu ottamaan kantaa moisiin väitteisiin. Helpommalla selviää, kun ei tarvitse väitellä yli-ylpeän yliopisto-opiskelijan kanssa (vaikka tässäkin tapauksessa epäilen opiskeleeko Riksu edes yliopistossa). Olen tyytyväinen omaan valintaani koulutuksen suhteen, eikä minun ole tarpeen provosoitua.

        Jos lukisit ensimmäisen kommenttini tältä topicilta niin näet mitä mieltä olen.. Eli uudelleen en aio alkaa puolustamaan amk:n mainetta. Mutta todettakoon kuitenkin, että et ole kuitenkaan ainoa joka täällä käyttäytyy provosoivasti..

        Mitä olen sinun kommenttejasi lukenut, niin eivät ne kovin kypsiltä vaikuta. Lapsellista vänkäämistä mitä ihmeellisimmistä asioista. Aivan kuin koko keskustelu olisi sinulle jotain kilpailua, josta selviää voittajana jos jaksaa inttää tarpeeksi kauan. Haluat muiden selittävän väitteitään, vaikka et itse tee sen enempää omissa kommenteissasi. Oman järjen käyttö ei ole kiellettyä.

        Vaikea kyllä uskoa, että opiskelet molemmissa - saati edes toisessa - oppilaitoksista. Sinuna keskittyisin aivan muuhun kuin provosoimaan tai provosoitumaan täällä. Etkö ole huomannut kuinka koko topic on hukkunut sinun kommenttiesi alle? Oman mielipiteen sanominen ei toki ole kiellettyä, mutta koita hyvä ihminen laittaa niitä omia näkemyksiä äläkä puutu joka ikiseen toisen väittämään!! Minulle ei ainakaan ole vielä edes selvinnyt, mitä ajat kommenteillasi takaa, vaikka olen lukenut niitä aika määrän..

        (Olen aivan varma että tämän viestin jälkeen en ihan heti pääse sinusta eroon, mutta yrittänyttä ei laiteta. Mitäpä jos siis yllättäisit minut ja antaisit minun pitää mielipiteeni?! Ja ei - ennen kuin ehdit edes kysyä - et saa mihinkään väittämistäni perusteluja, koska mielestäni olen ilmaissut itseäni tarpeeksi selvästi)

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        "Olen vain kyllästynyt lukemaan Riksun & Kumppanien arvailuja ja mummolta kuultuja iltasatuja, joita täällä kerrotaan totena."

        - Ymmärrän, että totuus tekee kipeää, mutta turha sinun siitä minua on syyttää.

        "Minä olen kirjoilla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Näistä jälkimmäinen on 90%:sti suoritettu."

        - ja minäkin olin kirjoilla amk:ssa enkä tiennyt paremmasta. Ennen kuin pääsin yliopistoon. AMK vain markkinoi koulutusohjelmiaan kovin halpamaisesti plagioimalla tieteenteon yliopistoilta. Tosiasiassahan AMK:ssa ei tehdä edes soveltavaa tiedettä. Tähän moni sinisilmäinen ja juuri lukiosta valmistunut haksahtaa ja sen jälkeen itketään täällä, kun kukaan ei arvosta sinua ja 10 000 muuta samana vuonna valmistunutta käytännön ammattilaista.

        On aivan sama mitä teette tai sanotte olevanne. Totuus on se, että Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto.

        Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto." ---> niin, mitä se akateeminen on.

        Monelta osin yliopiston tieteen "tekeminen" ei kuitenkaan eroa ammattikorkeakoulun vastaavasta. Monet gradut ja opinnäytetyöt tehdään samasta aiheesta, eikä niistä aina lukija erota että kumpi olikaan kumpi.

        Voidaankin kysyä, että millaista on aito tieteenteko?

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto." ---> niin, mitä se akateeminen on.

        Monelta osin yliopiston tieteen "tekeminen" ei kuitenkaan eroa ammattikorkeakoulun vastaavasta. Monet gradut ja opinnäytetyöt tehdään samasta aiheesta, eikä niistä aina lukija erota että kumpi olikaan kumpi.

        Voidaankin kysyä, että millaista on aito tieteenteko?

        "Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto." ---> niin, mitä se akateeminen on."

        - Jospa ottaisit itse selvää? Onko liian kova haaste? Sinulla piti olla kovasti kokemusta akateemisesta opiskeluympäristöstä. Annan aikaa huomiseen, sen jälkeen jäät luokalle ja opettaja kertoo oikean vastauksen.

        "Monelta osin yliopiston tieteen "tekeminen" ei kuitenkaan eroa ammattikorkeakoulun vastaavasta. Monet gradut ja opinnäytetyöt tehdään samasta aiheesta, eikä niistä aina lukija erota että kumpi olikaan kumpi. "

        - Millä otannalla olet tutkinut yhteneväisyyksiä? Aihe voi olla sama, mutta se onkin ainoa yhteinen nimittäjä. Tutkielmasta ja opinnäytetyöstä ei voi edes puhua samana päivänä.

        "Voidaankin kysyä, että millaista on aito tieteenteko?"

        - Kuten totesin jo aikaisemmin, amk:n opinnäytetyöt ovat referaattitasoisia lyhennelmiä jostain aihepiiristä ja se kertoo ainoastaan sen, mitä on tehty. Aito tieteenteko on tiivistettynä sitä, että kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin keinoin hankitaan tietoa, valitaan oikeat ja aihepiiriin soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kerrotaan tulokset. Näiden tulee olla tarpeeksi luotettavia (reliabiliteetti) ja mitata oikeita asioita (validiteetti).

        Opinnäytetöissä käsitellään käytännössä taustatiedon haku, sekin yleensä kvalitatiivisin menetelmin ja lyödään opinnäytetyö kansiin. Huikeimmissa töissä voit nähdä jonkinlaista excel-käppyrää tai peräti tiukkaa analyysia jonkun sivun verran.

        No niin, opit taas monta hienoa sanaa, joilla elvistellä kavereillesi. Menehän nyt tekemään kotiläksysi.

      • Calle
        ylioppilas06 kirjoitti:

        .. mutta miten niin poikuli?! :D

        Enkä minäkään ole epävarma osaamisestani. En kai muuten tänne edes uskaltaisi kirjoittaa. Halusin vain ilmaista oman kantani topiciin - vai eikö se ole sallittua? Pitäisikö minunkin hyökätä suoraan toisten kommenttien kimppuun ja vaatia perusteluja niin kuin sinä olet tehnyt?

        On totta, että Riksu (ja muutama muukin yliopisto-opiskelija) kirjoittaa mitä ihmeellisimpiä väittämiä amk-opiskelijoista. Mutta itse suhtaudun niihin kuin huonoihin provoihin, enkä edes vaivaudu ottamaan kantaa moisiin väitteisiin. Helpommalla selviää, kun ei tarvitse väitellä yli-ylpeän yliopisto-opiskelijan kanssa (vaikka tässäkin tapauksessa epäilen opiskeleeko Riksu edes yliopistossa). Olen tyytyväinen omaan valintaani koulutuksen suhteen, eikä minun ole tarpeen provosoitua.

        Jos lukisit ensimmäisen kommenttini tältä topicilta niin näet mitä mieltä olen.. Eli uudelleen en aio alkaa puolustamaan amk:n mainetta. Mutta todettakoon kuitenkin, että et ole kuitenkaan ainoa joka täällä käyttäytyy provosoivasti..

        Mitä olen sinun kommenttejasi lukenut, niin eivät ne kovin kypsiltä vaikuta. Lapsellista vänkäämistä mitä ihmeellisimmistä asioista. Aivan kuin koko keskustelu olisi sinulle jotain kilpailua, josta selviää voittajana jos jaksaa inttää tarpeeksi kauan. Haluat muiden selittävän väitteitään, vaikka et itse tee sen enempää omissa kommenteissasi. Oman järjen käyttö ei ole kiellettyä.

        Vaikea kyllä uskoa, että opiskelet molemmissa - saati edes toisessa - oppilaitoksista. Sinuna keskittyisin aivan muuhun kuin provosoimaan tai provosoitumaan täällä. Etkö ole huomannut kuinka koko topic on hukkunut sinun kommenttiesi alle? Oman mielipiteen sanominen ei toki ole kiellettyä, mutta koita hyvä ihminen laittaa niitä omia näkemyksiä äläkä puutu joka ikiseen toisen väittämään!! Minulle ei ainakaan ole vielä edes selvinnyt, mitä ajat kommenteillasi takaa, vaikka olen lukenut niitä aika määrän..

        (Olen aivan varma että tämän viestin jälkeen en ihan heti pääse sinusta eroon, mutta yrittänyttä ei laiteta. Mitäpä jos siis yllättäisit minut ja antaisit minun pitää mielipiteeni?! Ja ei - ennen kuin ehdit edes kysyä - et saa mihinkään väittämistäni perusteluja, koska mielestäni olen ilmaissut itseäni tarpeeksi selvästi)

        on niitä tivattava, kunnes saa haluamansa. Valitettavasti elämässä pitää toimia niin.

        Minä en ole väittänyt mitään, ainoastaan kyseenalaistanut. Mutta lisäksi, muistaakseni koko ketjun historiassa olen ainut joka on esittänyt linkin todisteena jostakin (kyseessä maisterien työttömyys).

        "Oman mielipiteen sanominen ei toki ole kiellettyä, mutta koita hyvä ihminen laittaa niitä omia näkemyksiä äläkä puutu joka ikiseen toisen väittämään!! "
        Siitäkö saamme aikaan tasokkaan keskustelun, kun jokainen esittää omia mielipiteitään totena? Nyt sinun pitää kyllä hieman ajatella. Jos esittää omia mielipiteitään, niin se pitää tuoda esille selkeästi. Esim. Minä olen sitä mieltä että...eikä---> Asiahan on niin että...

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        "Suomessa ei ole kuin yksi akateemista opetusta antava instanssi ja se on yliopisto." ---> niin, mitä se akateeminen on."

        - Jospa ottaisit itse selvää? Onko liian kova haaste? Sinulla piti olla kovasti kokemusta akateemisesta opiskeluympäristöstä. Annan aikaa huomiseen, sen jälkeen jäät luokalle ja opettaja kertoo oikean vastauksen.

        "Monelta osin yliopiston tieteen "tekeminen" ei kuitenkaan eroa ammattikorkeakoulun vastaavasta. Monet gradut ja opinnäytetyöt tehdään samasta aiheesta, eikä niistä aina lukija erota että kumpi olikaan kumpi. "

        - Millä otannalla olet tutkinut yhteneväisyyksiä? Aihe voi olla sama, mutta se onkin ainoa yhteinen nimittäjä. Tutkielmasta ja opinnäytetyöstä ei voi edes puhua samana päivänä.

        "Voidaankin kysyä, että millaista on aito tieteenteko?"

        - Kuten totesin jo aikaisemmin, amk:n opinnäytetyöt ovat referaattitasoisia lyhennelmiä jostain aihepiiristä ja se kertoo ainoastaan sen, mitä on tehty. Aito tieteenteko on tiivistettynä sitä, että kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin keinoin hankitaan tietoa, valitaan oikeat ja aihepiiriin soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kerrotaan tulokset. Näiden tulee olla tarpeeksi luotettavia (reliabiliteetti) ja mitata oikeita asioita (validiteetti).

        Opinnäytetöissä käsitellään käytännössä taustatiedon haku, sekin yleensä kvalitatiivisin menetelmin ja lyödään opinnäytetyö kansiin. Huikeimmissa töissä voit nähdä jonkinlaista excel-käppyrää tai peräti tiukkaa analyysia jonkun sivun verran.

        No niin, opit taas monta hienoa sanaa, joilla elvistellä kavereillesi. Menehän nyt tekemään kotiläksysi.

        "Jospa ottaisit itse selvää? Onko liian kova haaste?"

        Tunnen käsitteen vanhan merkityksen, mutta kielen kehittyessä merkitykset muuttuvat. Toisin sanoen sama sana ymmärretään monella tavalla. Mikä on oikea?

        "Millä otannalla olet tutkinut yhteneväisyyksiä? Aihe voi olla sama, mutta se onkin ainoa yhteinen nimittäjä. Tutkielmasta ja opinnäytetyöstä ei voi edes puhua samana päivänä."

        Olen lueskellut näitä jokusen kymmentä. Lisäksi olen keskustellut opetuksen parissa työtä tekevien kanssa. Tarkempaa faktaa minulla ei ole esittää, mutta onko sinulla?

        "Aito tieteenteko on tiivistettynä sitä, että kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin keinoin hankitaan tietoa, valitaan oikeat ja aihepiiriin soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kerrotaan tulokset. Näiden tulee olla tarpeeksi luotettavia (reliabiliteetti) ja mitata oikeita asioita (validiteetti)."

        Samoja periaatteita sovelletaan opinnäytetyön laatimiseen. Jos et tätä tiennyt, niin olen ihmeissäni.

        "Opinnäytetöissä käsitellään käytännössä taustatiedon haku"

        Voitko selittää?

        "No niin, opit taas monta hienoa sanaa, joilla elvistellä kavereillesi. Menehän nyt tekemään kotiläksysi."

        Mielestäni ala-arvoinen kommentti. Itse en lähde samalle linjalle.

      • ylioppilas06
        Calle kirjoitti:

        on niitä tivattava, kunnes saa haluamansa. Valitettavasti elämässä pitää toimia niin.

        Minä en ole väittänyt mitään, ainoastaan kyseenalaistanut. Mutta lisäksi, muistaakseni koko ketjun historiassa olen ainut joka on esittänyt linkin todisteena jostakin (kyseessä maisterien työttömyys).

        "Oman mielipiteen sanominen ei toki ole kiellettyä, mutta koita hyvä ihminen laittaa niitä omia näkemyksiä äläkä puutu joka ikiseen toisen väittämään!! "
        Siitäkö saamme aikaan tasokkaan keskustelun, kun jokainen esittää omia mielipiteitään totena? Nyt sinun pitää kyllä hieman ajatella. Jos esittää omia mielipiteitään, niin se pitää tuoda esille selkeästi. Esim. Minä olen sitä mieltä että...eikä---> Asiahan on niin että...

        Äh, päätin olla vastaamatta laitoit sitten mitä hyvänsä, mutta pakko tuohon on kuitenkin vastata.

        Taas menee ohi topicin, mutta menköön.. Jos on kyse keskustelusta, yleensä omien mielipiteiden esittäminen kuuluu asiaan. Ei ole mitään järkeä tivata toinen toisiltaa yksinkertaisia asioita. Ja siitähän se tasokkuuskin syntyy, kun erilaiset näkemykset kilpailevat keskenään. Jos jokainen tivaa toisiltaan "mitä tarkoiti" tai "perustele", niin siitä se tasokkuus vasta kaukana onkin! Tai no, jokainen määritelköön tasokkaan keskustelun tavallaan, mutta minä en ainakaan näe tarvetta liittyä sellaiseen mukaan.

        Ja eihän mielipiteiden tarvitse suoraan olla totuuksia. Naurettava väite. Jos sanon, että suklaa on hyvää, niin eihän sitä mitenkään voida pitää totena vaan se on minun MIELIPIDE. Siitähän mielipiteissä juuri onkin kyse; ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaisella on oma käsityksensä. Ei keskustelujen tarvitse sisältää ehdottomia ja järkkymättömiä totuuksia. Siinä tapauksessa emme voisi keskustella juuri mistään. Mielenkiintoista olisi kyllä nähdä sinun osallistuminen "onko Jumala olemassa"-keskusteluihin. Calle hyvä, on olemassa asioita, joita ei tivaamalla saa selville. Sen takia meidän täytyy turvautua omiin ajatuksiimme ja näkemyksiimme.

        Ja miksei "asiahan on niin että.." kelpaisi?! Se ilmaisee kirjoittajan vankkaa uskoa omiin ajatuksiinsa. Mielipiteen ilmaisuun voi käyttää monia eri tapoja. Ei tarvitse aina turvautua siihen perinteiseen "mielipiteeni on", vaan sitä voi ilmaista myös rivien välistä. Tässäpä tämä mielipiteeni sitten olikin. ;D

      • Calle
        ylioppilas06 kirjoitti:

        Äh, päätin olla vastaamatta laitoit sitten mitä hyvänsä, mutta pakko tuohon on kuitenkin vastata.

        Taas menee ohi topicin, mutta menköön.. Jos on kyse keskustelusta, yleensä omien mielipiteiden esittäminen kuuluu asiaan. Ei ole mitään järkeä tivata toinen toisiltaa yksinkertaisia asioita. Ja siitähän se tasokkuuskin syntyy, kun erilaiset näkemykset kilpailevat keskenään. Jos jokainen tivaa toisiltaan "mitä tarkoiti" tai "perustele", niin siitä se tasokkuus vasta kaukana onkin! Tai no, jokainen määritelköön tasokkaan keskustelun tavallaan, mutta minä en ainakaan näe tarvetta liittyä sellaiseen mukaan.

        Ja eihän mielipiteiden tarvitse suoraan olla totuuksia. Naurettava väite. Jos sanon, että suklaa on hyvää, niin eihän sitä mitenkään voida pitää totena vaan se on minun MIELIPIDE. Siitähän mielipiteissä juuri onkin kyse; ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaisella on oma käsityksensä. Ei keskustelujen tarvitse sisältää ehdottomia ja järkkymättömiä totuuksia. Siinä tapauksessa emme voisi keskustella juuri mistään. Mielenkiintoista olisi kyllä nähdä sinun osallistuminen "onko Jumala olemassa"-keskusteluihin. Calle hyvä, on olemassa asioita, joita ei tivaamalla saa selville. Sen takia meidän täytyy turvautua omiin ajatuksiimme ja näkemyksiimme.

        Ja miksei "asiahan on niin että.." kelpaisi?! Se ilmaisee kirjoittajan vankkaa uskoa omiin ajatuksiinsa. Mielipiteen ilmaisuun voi käyttää monia eri tapoja. Ei tarvitse aina turvautua siihen perinteiseen "mielipiteeni on", vaan sitä voi ilmaista myös rivien välistä. Tässäpä tämä mielipiteeni sitten olikin. ;D

        presidenttimme ei ole hetero.

      • ärsy
        Calle kirjoitti:

        on niitä tivattava, kunnes saa haluamansa. Valitettavasti elämässä pitää toimia niin.

        Minä en ole väittänyt mitään, ainoastaan kyseenalaistanut. Mutta lisäksi, muistaakseni koko ketjun historiassa olen ainut joka on esittänyt linkin todisteena jostakin (kyseessä maisterien työttömyys).

        "Oman mielipiteen sanominen ei toki ole kiellettyä, mutta koita hyvä ihminen laittaa niitä omia näkemyksiä äläkä puutu joka ikiseen toisen väittämään!! "
        Siitäkö saamme aikaan tasokkaan keskustelun, kun jokainen esittää omia mielipiteitään totena? Nyt sinun pitää kyllä hieman ajatella. Jos esittää omia mielipiteitään, niin se pitää tuoda esille selkeästi. Esim. Minä olen sitä mieltä että...eikä---> Asiahan on niin että...

        Callelle, Riksulle ja graduMiehelle on palsta, jossa voivat nokitella toisiaan ja vaatia perusteluja!

        Tämä(kin) keskustelu menee tukkoon, kun nuo kolme ilmaantuvat taajuuksille.

        Ehdotan, että ne, jotka täällä oikeasti haluavat keskustella, jättävät vastaamatta noiden kolmen hemmon kirjoituksiin. Mä en ainakaan jaksa lukea yhtään noiden trollien kirjoituksia!

      • graduMies
        ärsy kirjoitti:

        Callelle, Riksulle ja graduMiehelle on palsta, jossa voivat nokitella toisiaan ja vaatia perusteluja!

        Tämä(kin) keskustelu menee tukkoon, kun nuo kolme ilmaantuvat taajuuksille.

        Ehdotan, että ne, jotka täällä oikeasti haluavat keskustella, jättävät vastaamatta noiden kolmen hemmon kirjoituksiin. Mä en ainakaan jaksa lukea yhtään noiden trollien kirjoituksia!

        huomaatko mitä sait aikaiseksi? nyt jouduit sinäkin siihen nokitteluja ja perusteluja vaativien kerhoon - sinua nokitellaan. moraalinvartijan asema ei koskaan ole helppo.

        on totta, että trolliin ei tulisi vasta trollaamalla. ymmärrän, että ~160 viestiä kattava ketju on mahdollisesti liiankin laaja luettavaksi äkkiseltään, eivätkä siitä kaikki viestit jää mieleen. kuten tuolla viestin alapäässä kirjoitatkin, jokaisen on ansaittava arvostuksensa - myös sinun rakas ärsy ;). eikö yhdessäkään viesteissämme ole mielestäsi hitustakaan asiaa?

    • "#¤%/&

      http://www.yle.fi/opinportti/ajankohtaista/yliopistojenhakijat.shtml

      Vastaava uutinen julkaistiin n. kuukausi amk hakijamääristä. Tuolloin näillä palstoilla väitettiin kivenkovaan ettei hakijamäärien lasku johtunut suinkaan ikäluokkien pienentymisestä vaan jostain muusta... hauska nähdä mihin tällä kertaa päädytään, itse sen kyllä jo arvaan ;)

      • juu...

        Ikäluokkien pienentyminen ynnä työelämän rakenteen muuttuminen (puute ammatillisen koulutuksen saaneista) ohjaa hakijoita muualle

    • Calle
      • Joe Joosua

        Minne et päässyt opiskelemaan kun noin vingut täällä? Perus trollaaja on niin katkera kuin vain olla ja voi. Trollaa sinä vain täällä. Taitaa sun saavutukset rajoittuakin sitten siihen.

      • Riksu

        Että joku saa tyydytystä tuonkaltaisista uutisista. Tuohan meinaa käytännössä sitä, että alemmin koulutettuja on työttöminä vielä enemmän.

      • Calle
        Joe Joosua kirjoitti:

        Minne et päässyt opiskelemaan kun noin vingut täällä? Perus trollaaja on niin katkera kuin vain olla ja voi. Trollaa sinä vain täällä. Taitaa sun saavutukset rajoittuakin sitten siihen.

        Kunhan huomautin.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Että joku saa tyydytystä tuonkaltaisista uutisista. Tuohan meinaa käytännössä sitä, että alemmin koulutettuja on työttöminä vielä enemmän.

        Tilanne saattaa olla tämä. Tyydytystä en tuosta uutisesta suinkaan saa. Tulee kalliiksi hyväpalkkaiselle.

      • Riksu
        Calle kirjoitti:

        Kunhan huomautin.

        Sinun elämässäsi ei ole muuta tapahtunutkaan kuin tullut seiniä vastaan. Yksi iso seinä on ilmeisesti akateeminen koulutus, johon älyllinen kapasiteettisi ei ilmeisesti riittänyt, katkeruudestasi pääteltynä. No, se on ihan hyvä ettei kaikki naapurin pikku-Keijot pääse sisään. Joku taso pitää sentään säilyttää, onhan yliopistoilla ihan juridinenkin velvoite antaa korkeinta mahdollista opetusta, joka korreloi myös opetuksen ja oppilasaineksen laatua.

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Sinun elämässäsi ei ole muuta tapahtunutkaan kuin tullut seiniä vastaan. Yksi iso seinä on ilmeisesti akateeminen koulutus, johon älyllinen kapasiteettisi ei ilmeisesti riittänyt, katkeruudestasi pääteltynä. No, se on ihan hyvä ettei kaikki naapurin pikku-Keijot pääse sisään. Joku taso pitää sentään säilyttää, onhan yliopistoilla ihan juridinenkin velvoite antaa korkeinta mahdollista opetusta, joka korreloi myös opetuksen ja oppilasaineksen laatua.

        Niin sitä pitää Riksu.

    • ???????

      Missä on se todellinen keskustelu aloittajan viestiin viitaten?

      Onko todellakin niin etteivät "Suomen toivot" ja "korkeimmasta mahdollisesta opetuksesta" nauttivat kykyne muuhun kuin asian vierestä puhumiseen ja amk:n mollaamiseen pystymättä edes perustelemaan kirjoituksiaan? Sitäkö se akateemisuus sitten on?

      • parhaani mukaan

        "Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana huomannut, niin tiedotusvälineiden kuin ihmisten keskuudessa jonkinlaista kielteistä suhtautumista yliopistokoulutusta kohtaan."

        Tulee kylläkin melko harvoin seurattua tiedotusvälineistä mitään aiheeseen liittyvää, mutta kenties suhtautuminen on ollut tosin enemmän kriittistä kuin kielteistä. Kritiikki on nähdäkseni kohdistunut mm. keskeyttäneisiin ja hitaasti valmistuviin opiskelijoihin, joita on ollut suhteellisesti ilmeisen paljon. Opetusta ja sen laatua/tasoa en ole monestikaan nähnyt kyllä haukuttavan.


        "Esimerkiksi eräs akateemisesti koulutettu tuttava totesi, että hänen yrityksessään työskenteleviä maistereita saa neuvoa paljon enemmän kuin vastaavaa ammattikorkeakoulusta valmistunutta henkilöä."

        Riippuu paljolti työtehtävästä. Yleensä, mitä pidemmälle ihminen kouluttautuu, sitä kapea-alaisemmaksi hän profiloituu. Ja näitä professionaaleja tarvitaan luonnollisesti eniten tutkimustyössä, johon toisaalta yliopistokoulutus valmentaa ja johon se itse asiassa aikanaan on tarkoitettukin (?)

        Esimerkiksi omassa työssäni saa olla tekniikan alan melkoinen joka paikan höylä. Ja tarjotessa/myydessä/tuottaessa suunnittelupalveluja alihankkijana (inssitoimisto) , on eräs suurin ja tehollisesti vaikuttavin vaihe valmiiden dokumenttien (piirustukset) tuottaminen asiakkaalle. Enää ei niissä hommissa työskentele piirtäjiä, vaan se on suunnittelijan tehtävä. Mutta esimerkiksi insinöörin/DI:n tutkinnosta ei voine jotain 40ov olla pelkkää piirustusta ja CADia...aina joku kohta jää vähemmälle.

        "Eihän tuo varmasti pidä läheskään aina paikkansa, mutta jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle tuo herättää monenlaisia ajatuksia. Kannattaako hankkia yliopistokoulutusta pelkästää sen statuksen kannalta, jos käytännön taidot jäävät sitten heikommiksi?"

        Opintojen ohjauksen sujumisen ja kohdentumisen eteen jo peruskoulussa olisi tehtävä paljon enemmän.

        "Silmieni eteen on osunut viime aikoina huomattavan usein lehtikirjoitus tai joku artikkeli, joissa on nostettu esiin ajatuksia väestön liiallisesta kouluttamisesta. Olen nuori ja tyhmä, eli voisiko joku kertoa minulle oikeasti miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?"

        Liikakoulutus on tosiasia. Kuten jo totesin, tulisi tarkempi suunnittelu aloittaa jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Jos puolet ikäluokasta käy lukion, voidaanko olettaa että nämä kaikki suorittavat perään jonkin korkea-asteen tutkinnon? Näinhän tässä sitten käy.

        Tekniikan ja kaupallisen alan opiskelupaikkoja on ollut hallinnollisesti todella helppoa lisätä, niukillakin resursseilla. Lisäksi alan ammatilliset järjestöt olivat mm. 90-luvulla jopa vaatimassa lisää mm. yliopisto- ja AMK-tason koulutusta. Näin ollen vaaraa ammattikunnan edunvalvonnasta ei ollut (vrt. Lääkäriliiton tiukka kontrolli aloituspaikoista alallaan).

        Toiminta on tullut mm. teollisuudelle todella kannattavaksi. Jo pelkästään työttömyysluvut puhuvat puolestaan, saati sitten hakijoiden määrät. Reaalinen palkkataso ei ole insinöörikunnalla ollut koskaan näin alhainen, verrattuna väestön keskiansioihin.

        Tavoitteena on hyvin toteutunut halpojen työntekijöiden saaminen Suomeen.

        Aikaisemmin joku väläytteli DI:n asettamista perussuunnittelutehtävissä AMK-insinöörien edelle. Voihan jossain näin ollakin, mutta ollaanko kuitenkaan suunnittelijalle valmiita maksamaan erikoissuunnittelijan/pääsuunnittelijan palkkaa? Ei meillä ainakaan.

        Henkilö tekee itselleen saman tempun kuin tuo jos tradenomi menisi Prisman kassalle.

      • !!!!
        parhaani mukaan kirjoitti:

        "Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana huomannut, niin tiedotusvälineiden kuin ihmisten keskuudessa jonkinlaista kielteistä suhtautumista yliopistokoulutusta kohtaan."

        Tulee kylläkin melko harvoin seurattua tiedotusvälineistä mitään aiheeseen liittyvää, mutta kenties suhtautuminen on ollut tosin enemmän kriittistä kuin kielteistä. Kritiikki on nähdäkseni kohdistunut mm. keskeyttäneisiin ja hitaasti valmistuviin opiskelijoihin, joita on ollut suhteellisesti ilmeisen paljon. Opetusta ja sen laatua/tasoa en ole monestikaan nähnyt kyllä haukuttavan.


        "Esimerkiksi eräs akateemisesti koulutettu tuttava totesi, että hänen yrityksessään työskenteleviä maistereita saa neuvoa paljon enemmän kuin vastaavaa ammattikorkeakoulusta valmistunutta henkilöä."

        Riippuu paljolti työtehtävästä. Yleensä, mitä pidemmälle ihminen kouluttautuu, sitä kapea-alaisemmaksi hän profiloituu. Ja näitä professionaaleja tarvitaan luonnollisesti eniten tutkimustyössä, johon toisaalta yliopistokoulutus valmentaa ja johon se itse asiassa aikanaan on tarkoitettukin (?)

        Esimerkiksi omassa työssäni saa olla tekniikan alan melkoinen joka paikan höylä. Ja tarjotessa/myydessä/tuottaessa suunnittelupalveluja alihankkijana (inssitoimisto) , on eräs suurin ja tehollisesti vaikuttavin vaihe valmiiden dokumenttien (piirustukset) tuottaminen asiakkaalle. Enää ei niissä hommissa työskentele piirtäjiä, vaan se on suunnittelijan tehtävä. Mutta esimerkiksi insinöörin/DI:n tutkinnosta ei voine jotain 40ov olla pelkkää piirustusta ja CADia...aina joku kohta jää vähemmälle.

        "Eihän tuo varmasti pidä läheskään aina paikkansa, mutta jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle tuo herättää monenlaisia ajatuksia. Kannattaako hankkia yliopistokoulutusta pelkästää sen statuksen kannalta, jos käytännön taidot jäävät sitten heikommiksi?"

        Opintojen ohjauksen sujumisen ja kohdentumisen eteen jo peruskoulussa olisi tehtävä paljon enemmän.

        "Silmieni eteen on osunut viime aikoina huomattavan usein lehtikirjoitus tai joku artikkeli, joissa on nostettu esiin ajatuksia väestön liiallisesta kouluttamisesta. Olen nuori ja tyhmä, eli voisiko joku kertoa minulle oikeasti miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?"

        Liikakoulutus on tosiasia. Kuten jo totesin, tulisi tarkempi suunnittelu aloittaa jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Jos puolet ikäluokasta käy lukion, voidaanko olettaa että nämä kaikki suorittavat perään jonkin korkea-asteen tutkinnon? Näinhän tässä sitten käy.

        Tekniikan ja kaupallisen alan opiskelupaikkoja on ollut hallinnollisesti todella helppoa lisätä, niukillakin resursseilla. Lisäksi alan ammatilliset järjestöt olivat mm. 90-luvulla jopa vaatimassa lisää mm. yliopisto- ja AMK-tason koulutusta. Näin ollen vaaraa ammattikunnan edunvalvonnasta ei ollut (vrt. Lääkäriliiton tiukka kontrolli aloituspaikoista alallaan).

        Toiminta on tullut mm. teollisuudelle todella kannattavaksi. Jo pelkästään työttömyysluvut puhuvat puolestaan, saati sitten hakijoiden määrät. Reaalinen palkkataso ei ole insinöörikunnalla ollut koskaan näin alhainen, verrattuna väestön keskiansioihin.

        Tavoitteena on hyvin toteutunut halpojen työntekijöiden saaminen Suomeen.

        Aikaisemmin joku väläytteli DI:n asettamista perussuunnittelutehtävissä AMK-insinöörien edelle. Voihan jossain näin ollakin, mutta ollaanko kuitenkaan suunnittelijalle valmiita maksamaan erikoissuunnittelijan/pääsuunnittelijan palkkaa? Ei meillä ainakaan.

        Henkilö tekee itselleen saman tempun kuin tuo jos tradenomi menisi Prisman kassalle.

        Hard Rock Hallelujah! Ihme on tapahtunut! Ei tarvittu kuin vähän toistasataa viestiä paskanjauhamista niin saatiin aikaiseksi ensimmäinen asiapitoinen, kiihkoton teksti!

        Kiitos!

        -Taustalta huvittuneena seurannut-

      • Riksu
        !!!! kirjoitti:

        Hard Rock Hallelujah! Ihme on tapahtunut! Ei tarvittu kuin vähän toistasataa viestiä paskanjauhamista niin saatiin aikaiseksi ensimmäinen asiapitoinen, kiihkoton teksti!

        Kiitos!

        -Taustalta huvittuneena seurannut-

        Tällaista se on, kun amk:n trollit vänkäävät väärällä palstalla. Palstalle voisi laittaa jonkinlaiset lapsilukon tai vähintään akateemisuusvaatimuksen.











        Ja sitten veikkauksia, montakohan irvokasta itsensävakuuttelu/-pätemisviestiä tuo viimeinen sana generoi?

      • Calle
        Riksu kirjoitti:

        Tällaista se on, kun amk:n trollit vänkäävät väärällä palstalla. Palstalle voisi laittaa jonkinlaiset lapsilukon tai vähintään akateemisuusvaatimuksen.











        Ja sitten veikkauksia, montakohan irvokasta itsensävakuuttelu/-pätemisviestiä tuo viimeinen sana generoi?

        Joku viitsii tuollaistakin sitten kirjoitella. Sääli.

      • Riksu
        Riksu kirjoitti:

        Tällaista se on, kun amk:n trollit vänkäävät väärällä palstalla. Palstalle voisi laittaa jonkinlaiset lapsilukon tai vähintään akateemisuusvaatimuksen.











        Ja sitten veikkauksia, montakohan irvokasta itsensävakuuttelu/-pätemisviestiä tuo viimeinen sana generoi?

        kolme merkkiä

      • ahkera tutkija
        parhaani mukaan kirjoitti:

        "Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana huomannut, niin tiedotusvälineiden kuin ihmisten keskuudessa jonkinlaista kielteistä suhtautumista yliopistokoulutusta kohtaan."

        Tulee kylläkin melko harvoin seurattua tiedotusvälineistä mitään aiheeseen liittyvää, mutta kenties suhtautuminen on ollut tosin enemmän kriittistä kuin kielteistä. Kritiikki on nähdäkseni kohdistunut mm. keskeyttäneisiin ja hitaasti valmistuviin opiskelijoihin, joita on ollut suhteellisesti ilmeisen paljon. Opetusta ja sen laatua/tasoa en ole monestikaan nähnyt kyllä haukuttavan.


        "Esimerkiksi eräs akateemisesti koulutettu tuttava totesi, että hänen yrityksessään työskenteleviä maistereita saa neuvoa paljon enemmän kuin vastaavaa ammattikorkeakoulusta valmistunutta henkilöä."

        Riippuu paljolti työtehtävästä. Yleensä, mitä pidemmälle ihminen kouluttautuu, sitä kapea-alaisemmaksi hän profiloituu. Ja näitä professionaaleja tarvitaan luonnollisesti eniten tutkimustyössä, johon toisaalta yliopistokoulutus valmentaa ja johon se itse asiassa aikanaan on tarkoitettukin (?)

        Esimerkiksi omassa työssäni saa olla tekniikan alan melkoinen joka paikan höylä. Ja tarjotessa/myydessä/tuottaessa suunnittelupalveluja alihankkijana (inssitoimisto) , on eräs suurin ja tehollisesti vaikuttavin vaihe valmiiden dokumenttien (piirustukset) tuottaminen asiakkaalle. Enää ei niissä hommissa työskentele piirtäjiä, vaan se on suunnittelijan tehtävä. Mutta esimerkiksi insinöörin/DI:n tutkinnosta ei voine jotain 40ov olla pelkkää piirustusta ja CADia...aina joku kohta jää vähemmälle.

        "Eihän tuo varmasti pidä läheskään aina paikkansa, mutta jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle tuo herättää monenlaisia ajatuksia. Kannattaako hankkia yliopistokoulutusta pelkästää sen statuksen kannalta, jos käytännön taidot jäävät sitten heikommiksi?"

        Opintojen ohjauksen sujumisen ja kohdentumisen eteen jo peruskoulussa olisi tehtävä paljon enemmän.

        "Silmieni eteen on osunut viime aikoina huomattavan usein lehtikirjoitus tai joku artikkeli, joissa on nostettu esiin ajatuksia väestön liiallisesta kouluttamisesta. Olen nuori ja tyhmä, eli voisiko joku kertoa minulle oikeasti miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?"

        Liikakoulutus on tosiasia. Kuten jo totesin, tulisi tarkempi suunnittelu aloittaa jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Jos puolet ikäluokasta käy lukion, voidaanko olettaa että nämä kaikki suorittavat perään jonkin korkea-asteen tutkinnon? Näinhän tässä sitten käy.

        Tekniikan ja kaupallisen alan opiskelupaikkoja on ollut hallinnollisesti todella helppoa lisätä, niukillakin resursseilla. Lisäksi alan ammatilliset järjestöt olivat mm. 90-luvulla jopa vaatimassa lisää mm. yliopisto- ja AMK-tason koulutusta. Näin ollen vaaraa ammattikunnan edunvalvonnasta ei ollut (vrt. Lääkäriliiton tiukka kontrolli aloituspaikoista alallaan).

        Toiminta on tullut mm. teollisuudelle todella kannattavaksi. Jo pelkästään työttömyysluvut puhuvat puolestaan, saati sitten hakijoiden määrät. Reaalinen palkkataso ei ole insinöörikunnalla ollut koskaan näin alhainen, verrattuna väestön keskiansioihin.

        Tavoitteena on hyvin toteutunut halpojen työntekijöiden saaminen Suomeen.

        Aikaisemmin joku väläytteli DI:n asettamista perussuunnittelutehtävissä AMK-insinöörien edelle. Voihan jossain näin ollakin, mutta ollaanko kuitenkaan suunnittelijalle valmiita maksamaan erikoissuunnittelijan/pääsuunnittelijan palkkaa? Ei meillä ainakaan.

        Henkilö tekee itselleen saman tempun kuin tuo jos tradenomi menisi Prisman kassalle.

        "Tavoitteena on hyvin toteutunut halpojen työntekijöiden saaminen Suomeen. "

        Kuulostaa erikoiselta, että tuo olisi perimmäinen tavoite. Ainakin olisi mielenkiintoista verrata suomalaisten akateemisten ja ei-akateemisten keskiansioita kansainvälisiin lukuihin. Veikkaanpa, että Suomen duunarit ovat todella kalliita ja maisterit/tohtorit halpoja. Tämä houkuttelee koulutettuja yksilöitä maksamaan potut pottuina muuttamalla viimeistään valmistumisen jälkeen ulkomaille, jossa älyä ja ahkeruutta vielä arvostetaan.
        Tasapäistämispolitiikka ei kannusta huippusuorituksiin, siksipä sellaisia ei tässä maassa paljon nähdä. Tutkintojahan voidaan aina myöntää suorituksista riippumatta.

      • se aiempi kirjoittaja
        parhaani mukaan kirjoitti:

        "Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana huomannut, niin tiedotusvälineiden kuin ihmisten keskuudessa jonkinlaista kielteistä suhtautumista yliopistokoulutusta kohtaan."

        Tulee kylläkin melko harvoin seurattua tiedotusvälineistä mitään aiheeseen liittyvää, mutta kenties suhtautuminen on ollut tosin enemmän kriittistä kuin kielteistä. Kritiikki on nähdäkseni kohdistunut mm. keskeyttäneisiin ja hitaasti valmistuviin opiskelijoihin, joita on ollut suhteellisesti ilmeisen paljon. Opetusta ja sen laatua/tasoa en ole monestikaan nähnyt kyllä haukuttavan.


        "Esimerkiksi eräs akateemisesti koulutettu tuttava totesi, että hänen yrityksessään työskenteleviä maistereita saa neuvoa paljon enemmän kuin vastaavaa ammattikorkeakoulusta valmistunutta henkilöä."

        Riippuu paljolti työtehtävästä. Yleensä, mitä pidemmälle ihminen kouluttautuu, sitä kapea-alaisemmaksi hän profiloituu. Ja näitä professionaaleja tarvitaan luonnollisesti eniten tutkimustyössä, johon toisaalta yliopistokoulutus valmentaa ja johon se itse asiassa aikanaan on tarkoitettukin (?)

        Esimerkiksi omassa työssäni saa olla tekniikan alan melkoinen joka paikan höylä. Ja tarjotessa/myydessä/tuottaessa suunnittelupalveluja alihankkijana (inssitoimisto) , on eräs suurin ja tehollisesti vaikuttavin vaihe valmiiden dokumenttien (piirustukset) tuottaminen asiakkaalle. Enää ei niissä hommissa työskentele piirtäjiä, vaan se on suunnittelijan tehtävä. Mutta esimerkiksi insinöörin/DI:n tutkinnosta ei voine jotain 40ov olla pelkkää piirustusta ja CADia...aina joku kohta jää vähemmälle.

        "Eihän tuo varmasti pidä läheskään aina paikkansa, mutta jatko-opintoja suunnittelevalle nuorelle tuo herättää monenlaisia ajatuksia. Kannattaako hankkia yliopistokoulutusta pelkästää sen statuksen kannalta, jos käytännön taidot jäävät sitten heikommiksi?"

        Opintojen ohjauksen sujumisen ja kohdentumisen eteen jo peruskoulussa olisi tehtävä paljon enemmän.

        "Silmieni eteen on osunut viime aikoina huomattavan usein lehtikirjoitus tai joku artikkeli, joissa on nostettu esiin ajatuksia väestön liiallisesta kouluttamisesta. Olen nuori ja tyhmä, eli voisiko joku kertoa minulle oikeasti miksi Suomessa koulututetaan niin paljon esimerkiksi kaikenmaailman insinöörejä ja ekonomeja, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille? Niin ja miksi lukiokoulutustakin järjestetään yli puolelle ikäluokista, eikö olisi järkevämpää supistaa määrää ja kohdistaa voimavarat hyvien opiskelijoiden tukemiseen?"

        Liikakoulutus on tosiasia. Kuten jo totesin, tulisi tarkempi suunnittelu aloittaa jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Jos puolet ikäluokasta käy lukion, voidaanko olettaa että nämä kaikki suorittavat perään jonkin korkea-asteen tutkinnon? Näinhän tässä sitten käy.

        Tekniikan ja kaupallisen alan opiskelupaikkoja on ollut hallinnollisesti todella helppoa lisätä, niukillakin resursseilla. Lisäksi alan ammatilliset järjestöt olivat mm. 90-luvulla jopa vaatimassa lisää mm. yliopisto- ja AMK-tason koulutusta. Näin ollen vaaraa ammattikunnan edunvalvonnasta ei ollut (vrt. Lääkäriliiton tiukka kontrolli aloituspaikoista alallaan).

        Toiminta on tullut mm. teollisuudelle todella kannattavaksi. Jo pelkästään työttömyysluvut puhuvat puolestaan, saati sitten hakijoiden määrät. Reaalinen palkkataso ei ole insinöörikunnalla ollut koskaan näin alhainen, verrattuna väestön keskiansioihin.

        Tavoitteena on hyvin toteutunut halpojen työntekijöiden saaminen Suomeen.

        Aikaisemmin joku väläytteli DI:n asettamista perussuunnittelutehtävissä AMK-insinöörien edelle. Voihan jossain näin ollakin, mutta ollaanko kuitenkaan suunnittelijalle valmiita maksamaan erikoissuunnittelijan/pääsuunnittelijan palkkaa? Ei meillä ainakaan.

        Henkilö tekee itselleen saman tempun kuin tuo jos tradenomi menisi Prisman kassalle.

        "Aikaisemmin joku väläytteli DI:n asettamista perussuunnittelutehtävissä AMK-insinöörien edelle. Voihan jossain näin ollakin, mutta ollaanko kuitenkaan suunnittelijalle valmiita maksamaan erikoissuunnittelijan/pääsuunnittelijan palkkaa? Ei meillä ainakaan. "



        No ihan AMK-inssin palkalla aloittaa moni DI nykyään , ei ole monilla varaa vaatia sen kummempaa palkkaa alussa ja monesti juuri ne ekat työvuodet menee parin tonnin palkoilla. Kyllä ainakin itse mieluummin aloitan valmistuttuani paskalla palkalla mieluummin kuin jään kortistoon. Monet firmat kyllä huomanneet, että ei tartte TEKin palkkasuosituksia maksaa, keskiverto DI:n saa halvemmalla..

        "Henkilö tekee itselleen saman tempun kuin tuo jos tradenomi menisi Prisman kassalle."
        Ja kyllähän moni tradenomi nykyään aloittaakin ihan työläistasolta, sihteereinä, myyjinä...

      • wannabe...
        Riksu kirjoitti:

        Tällaista se on, kun amk:n trollit vänkäävät väärällä palstalla. Palstalle voisi laittaa jonkinlaiset lapsilukon tai vähintään akateemisuusvaatimuksen.











        Ja sitten veikkauksia, montakohan irvokasta itsensävakuuttelu/-pätemisviestiä tuo viimeinen sana generoi?

        ...tai sitten akateeminen, joka on jäänyt työelämässä muiden (siis muidenkin kuin esim. tradenomien) jalkoihin? Siinä vahvimmat veikkaukseni Riksu-nimimerkin taustasta. Voin olla väärässä, mutta viesteistä päätellen noista toisen pitäisi kyllä osua.

        Elä viitsi suuttua, vaikka tänne sinun verkkoleikkikentälle ilmestyy immeisiä pelaamaan. Tai voithan alkaa kehittelemään tuota lapsilukko-/akateemisuusvaatimusajatustasi pidemmälle...Olisko tässä se kaivattu liikeidea?

    • graduMies

      viime aikoina, kun amk:n ja yliopiston rajaa on pyritty hävittämään ammattikorkeakoulujen imitoidessa yliopiston kampusalueita, graduja, englanninkielistä university sanaa ja niin edelleen, minulle on tullut tarve määritellä itseni tarkemmin. tämä johtuu ainoastaan siitä, että rajoja koetetaan hälventää. olen kysynyt itseltäni, eivätkö nämä kaksi erilaista opinahjoa olekaan erilaisia? tiedän toki, että toinen on tiedekorkeakoulu ja toinen ammattikorkeakoulu.

      identiteettihän usein rakentuu vastakkain asettelusta. esimerkiksi voin sanoa, että en ole ammattikorkeakoululainen vaan opiskelija yliopistossa. tämä on oma valintani.
      opiskelen siis tiedekorkeakoulussa ja valmistuttuani pyrin tieteen tekijäksi. toivottavasti onnistun.

      voin sanoa, että yliopiston arvostus siis omalla kohdallani ei ole laskussa.

      tämä keskustelu on mielestäni hyvä ainakin siinä mielessä, että tiedän yhä vankemmin edustavani arvoja joita osaltaan myös yliopisto on minuun iskostanut.

      mikäli haluaisin tehdä puoliammatillista työtä, todennäköisesti paremmalla palkalla kuin mitä akateeminen ura minulle tulee tarjoamaan, aloittaisin heti pyrkimykset ammattikorkeakouluun. onkin eri asia pääsisinkö ammattikorkeakouluun yhteishaussa. ehkä jonkin pienen kunnan ammattikorkeakouluun

      minun osaltani siis yliopiston arvostus, so. tiedekorkeakoulu, ei siis ole laskenut.

    • Kasvatustieteilijä

      On, totta, että joillain osin yliopistoa ei arvosteta tiedekorkeakouluna, nyt kun olemme hiljattain siirtynyt duaalikorkeakoulumalliin, jossa ammattikorkeakoulu tasaista vauhtia yrittää tavoitella yliopiston tasoa ja arvostusta keinolla millä hyvänsä, ilmenee ns. akateeminen vetovoima, jossa korkeakoulut yrittävät olla yliopiston kaltaisia, ja tämä on toiminut.

      Akateeminen vetovoima ilmenee esimerkiksi siten, että koulutusta pidennetään, tarjotaan ammakorkealaisille jatkotutkintoja, kansainvälistytään, käytetään nimikkeitä (esim. professorit, tutkijayliopettajat), yleisesti koulun laajentuminen ja arviointijärjestelmän kehittäminen yliopiston kaltaiseksi. Tämä on onnistuneesti nykynuorten silmissä kaventanut kahden korkeakoulun välisiä eroja, kuvitellaan, että ammattikorkeakoulusta valmistuu samalla tavalla oman alansa asiantuntijaksi.

      Yhtälailla kuitenkin yliopisto on laajentanut toimintaansa ammattikorkeakoulun suuntaan. Tätä taas kutsutaan markkinavetovoimaksi.


      Nämä ovat siis korkeakoulujen tietoisesti tekemiä ratkaisuja. On ilmiselvää, että kun muurit koulujen välillä hälvenevät, myös arvostus muuttuu. En usko, että yliopiston arvostus koskaan loppuu, tai että ammattikorkeakouluja arvostettaisiin koskaan yhtä paljon, mutta muutos tulee todennäköisesti kehittymään. Ja yliopisto itse on lähtenyt mukaan markkinavetovoimaan, tietoisesti valinnut sen tien.

      Markkinavetovoiman vaikutuksesta mm. koulutusta lyhennetään, ollaan esillä medioissa, tutkimuksilta odotetaan välitöntä hyötyä, teknologiakeskusten kasvu, tietoinen imagonmuutos, opintojen "koulumaistuminen" ym. ym.

      Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulu ei ansaitse samankaltaista statusarvoa kuin yliopisto, mutta totuus on, ettei ammattikorkeat ole yksin "vallanneet markkinoita" vaan niille on sitä tarjottu.

      Ja Calle, etpä sinäkään kovin aikuista keskustelua ole harjoittanut, joten älä myöskään syytä siitä muita.

      • Gou

        Miksi ammattikorkeakoulu ei mielestäsi ansaitse yliopiston kaltaista status-arvoa?

      • kasvatustieteilijä
        Gou kirjoitti:

        Miksi ammattikorkeakoulu ei mielestäsi ansaitse yliopiston kaltaista status-arvoa?

        Siksi koska yliopisto on se laitos, jossa tiedettä tutkitaan ja ammattikorkeakoulussa tehdään käytäntöä, mutta yritetään jollain lailla sipaista yliopiston tieteellisyyttä. Mielestäni epäonnistuneesti, koska siellä ei oikeasti tiedettä tutkita, vaan sitä opetetaan tuleville ammattilaisille.
        En kuitenkaan mitenkään pidä ammattikorkeakouluja vähäpätöisinä, päinvastoin, on hyvä kun on kaksi toisistaan poikkeavaa korkeakoulua! En vain pidä siitä, kun nämä kaksi eivät pian erotu toisistaan ollenkaan. Mieluummin toinen laitos tekee tieteentekijöitä ja toinen laitos käytännön ammattilaisia. Ja se on, kuten aiemmin mainitsin, sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun aikaansaamaa, ei pelkästään amk:n syytä.

        Mutta silti yliopisto on ja sen kuuluu jatkossakin olla ylintä tietoa ja tutkimusta tuottava korkeakoululaitos, minun mielestäni. Ja syyksi sanon esimerkiksi sen pitkän historian tuoman kokemuksen ja sen laajat, monenlaiset metodit sekä opetuksessa että itse tutkimuksessa.

      • erkki
        kasvatustieteilijä kirjoitti:

        Siksi koska yliopisto on se laitos, jossa tiedettä tutkitaan ja ammattikorkeakoulussa tehdään käytäntöä, mutta yritetään jollain lailla sipaista yliopiston tieteellisyyttä. Mielestäni epäonnistuneesti, koska siellä ei oikeasti tiedettä tutkita, vaan sitä opetetaan tuleville ammattilaisille.
        En kuitenkaan mitenkään pidä ammattikorkeakouluja vähäpätöisinä, päinvastoin, on hyvä kun on kaksi toisistaan poikkeavaa korkeakoulua! En vain pidä siitä, kun nämä kaksi eivät pian erotu toisistaan ollenkaan. Mieluummin toinen laitos tekee tieteentekijöitä ja toinen laitos käytännön ammattilaisia. Ja se on, kuten aiemmin mainitsin, sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun aikaansaamaa, ei pelkästään amk:n syytä.

        Mutta silti yliopisto on ja sen kuuluu jatkossakin olla ylintä tietoa ja tutkimusta tuottava korkeakoululaitos, minun mielestäni. Ja syyksi sanon esimerkiksi sen pitkän historian tuoman kokemuksen ja sen laajat, monenlaiset metodit sekä opetuksessa että itse tutkimuksessa.

        Sinänsä erittäin hyvää pohdintaa ja mukavaa tekstiä. Tuo Suomen yliopistojen pitkän historian maininta vain otti korvaan. Ainoa Suomen yliopistoista, joka omaa pitkän historian on Helsingin yliopisto (ent. Turun Akatemia), muut ovat enemmän tai vähemmän alle satavuotiaita ja suurin osa kai joskus 60-70-luvulla yliopiston statuksen saaneita, viimeisimpinä Kuvataideakatemia, joka sai yliopistostatuksen vasta 1998.

        En lähtisi kauheasti henkseleitä paukuttamaan Suomen yliopistojen historian suhteen, koska se on lyhyt verrattuna muuhun Eurooppaan.

        Tulevasta emme tiedä, joten voi aivan hyvin olla, että osa ammattikorkeakouluista muuttuu yliopistoiksi ja osa yliopistoista kokee fuusioitumisen. Yliopisto voi olla myös nuori iältään!

        Yliopiston pitkä ikä ei ole mikään mittari siitä, että tutkimus/soveltava tutkimus olisi välttämättä hyvää!

      • graduMies
        erkki kirjoitti:

        Sinänsä erittäin hyvää pohdintaa ja mukavaa tekstiä. Tuo Suomen yliopistojen pitkän historian maininta vain otti korvaan. Ainoa Suomen yliopistoista, joka omaa pitkän historian on Helsingin yliopisto (ent. Turun Akatemia), muut ovat enemmän tai vähemmän alle satavuotiaita ja suurin osa kai joskus 60-70-luvulla yliopiston statuksen saaneita, viimeisimpinä Kuvataideakatemia, joka sai yliopistostatuksen vasta 1998.

        En lähtisi kauheasti henkseleitä paukuttamaan Suomen yliopistojen historian suhteen, koska se on lyhyt verrattuna muuhun Eurooppaan.

        Tulevasta emme tiedä, joten voi aivan hyvin olla, että osa ammattikorkeakouluista muuttuu yliopistoiksi ja osa yliopistoista kokee fuusioitumisen. Yliopisto voi olla myös nuori iältään!

        Yliopiston pitkä ikä ei ole mikään mittari siitä, että tutkimus/soveltava tutkimus olisi välttämättä hyvää!

        "Yliopiston pitkä ikä ei ole mikään mittari siitä, että tutkimus/soveltava tutkimus olisi välttämättä hyvää!"

        se on meidän tieteentekijöiden harteilla tuon tutkimuksen tekeminen. siitäkään ei ole vakuuksia.

      • graduMies
        Gou kirjoitti:

        Miksi ammattikorkeakoulu ei mielestäsi ansaitse yliopiston kaltaista status-arvoa?

        niin. status-arvo, yliopisto, amk... nehän ovat erilaisia opinahjoja, oletko samaa mieltä?

        haluan ilmaista, että mielestäni amk:lla on oma statuksensa opinahjojen joukossa. kuten tämä keskustelu on osoittanut amk:lla ja yliopistolla - molemmilla on kannattajansa. näin ollen amk nauttii arvostusta, samoin kuin yliopisto. onkin eri asia kenen toimesta esimerkiksi amk:ta - tai tasapuolisuuden vuoksi yliopistoa - arvostetaan.

        en ota kantaa minkälaisia ihmisiä kannattajakuntiin kuuluu.

      • -cumuvaihees-
        graduMies kirjoitti:

        "Yliopiston pitkä ikä ei ole mikään mittari siitä, että tutkimus/soveltava tutkimus olisi välttämättä hyvää!"

        se on meidän tieteentekijöiden harteilla tuon tutkimuksen tekeminen. siitäkään ei ole vakuuksia.

        tässä kritisoidaankin yliopistoa ettei yksittäiset gradumiehet ja -naiset loukkaantuisi verekseltään. Vaikka niinhän on jo käynyt, mikä lie saanut osan yliopistoihmisistä niin herkkänahkaisiksi...

        Itselläni on itsetunto eheä, kiitos etäopiskelun ;-D

    • HmmHmm

      Kylläpä on taas keskustelun taso ollut korkealla, jos nyt voidaan tasosta edes puhua.

      Itse olen tässä seurannut tätä Yliopisto/AMK säätöä pitkän aikaa. Katsoin tässä taannoin dokumentin AMK-toiminnasta, ihan asiallinen dokkari se oli, tosin välillä pisti silmään sellainen "AMK-suohon" -meininki. Siinä mainittiin mm. siitä, että eräissä ammattikorkeakouluissa on alettu työntämään rahaa tutkimustoimintaan, joka on selkeästi yliopiston heiniä. Lisäksi on alkanut kumamstuttaa tämä Savonia AMK:n nimenvaihdos. "University of applied sciences". Vaikuttaa minusta lähinnä aihettoman arvonnousun hakemiselta. Voitte uskoa että oli hieman vaikeaa selittää sitä vaihto-opiskelijoille. Lisäksi mutulla sanon että näyttäähän se hienolta jos valmistumispapereissa seisoo että "bachelor of applied sciences". En halua mustamaalata AMK:ta enkä AMK opiskelijoita, minua on vaan alkanut ihmetyttää tämä meininki.
      Toinen asia mikä kummastuttaa on se miksi ihmiset tekevät tutkinnosta niin ison numeron, itse yliopisto-opiskelijana(metsäylioppilaana) saan valmistuttuani 2 eri tutkintonimikettä, MMM ja Metsänhoitaja, turhaa nimikekikkailua sanon minä.

      • Gou

        Itseasiassa omassa amk:ssani opiskelevilla vaihto-opiskelijoilla oli pelkästään hyvää sanottavaa nimenvaihdoksesta. Nimittäin tietyissä valtioissa on hyvin vaikea saada tukea kolmannen asteen koulutuksen vaihto-opiskeluun, mikäli kohde-instituutin nimessä lukee "polytechnic". Se kun monissa (useimmissa?) valtioissa tarkoittaa toisen asteen ammatillista (teknistä) koulutusta.

        Mitä tuohon tutkimuksen tekemiseen tulee, niin se on ollut mukana ammattikorkeakoulusta säädetyssä laissa jo alusta pitäen. Ammattikorkeakoulun tulee tehdä tutkimusta, mutta yliopistomaailmasta poikkeavalla painotuksella.

        Ja mitä valmistuneen englanninkieliseen nimitykseen tulee, niin kyllä se on edelleen "bachelor of" ja koulutushaaran nimi. Mitään appled sciensesia ei sinne tule. Tieteellisestä collegen koulutushaarasta valmistuneet ovat ameriikan rannoilla "bachelor of science of" ja koulutushaaran nimi. Näin siis oman käsitykseni mukaan. Bsci tarkoittaa Bachelor of sciense of jotain...

    • kesäkielellä

      On ollut mukava huomata että en ole ainoa joka on kiinnostunut aiheesta. Kiitos siis kaikille asiallisesti vastanneille, on ollut suorastaan ilo lukea teidän joidenkin viestejä.

      Jotenkin on alkanut mietityttämään kuitenkin se yliopiston perimmäisen tehtävän toteutuminen, eli tieteen tekeminen. Harrastetaanko yliopistoissa todellakin tiedettä, esimerkiksi luokanopettajakouluksessa? Mitä ihmettä se tiede oikeastaan on? Miten suomalaiset yliopistot menestyvät kansainvälisesti mitattuna tieteen tekemisessä? Minä en ainakaan usko siihen, että kymmenet tuhannet yliopistoihin vuosittainen janoavat todella pyrkivät tavoitteisiina puhtaasti tehdäkseen tiedettä. Tietysti tieteellisyys riippuu aika paljon alasta, mutta jotenkin epäilen että esimerkiksi matematiikan opiskelijoista kaikki pystyisivät todella tekemään tiedettä, eli luomaan jotain uutta ja erilaista. Toivottavasti jaksatte vastailla!

      • tässä kyllä

        mä oon aivan samaa mieltä. olen tosi tyytyväinen että amk:n statusta nostetaan, sillä se ei totisesti ole toisarvoinen tiedeyliopistoihin nähden.

        en haluaisi että opettajien koulutusta lasketaan, vaan että amk-tutkintojen arvoa nostetaan. sillä työ on työtä, näkyvää ja heti käyttövalmista. sitä teoriaa ja tiedettä voi luoda työn sivussakin, pelkkä teorioihin keskittyminen sen sijaan vie ihmisen liian kauas oikeista ongelmista.

        sitä vastavuoroisuutta tarvitaan. monin paikoin yliopistot ovat eriytyneet liiaksi, painotukset ovat prohvien käsissä ja hyvin vähän tilaa jää itsenäiselle ajattelulle ja kritiikille yliopistoiden sisällä. rahahan sitäkin karuselliä pyörittää eikä opiskelijoiden auta uikuttaa ellei halua purra ruokkivaa kättään - koskaan ei tiedä vaikka se ainoa vaihtoehto työelämässä on tutkijan paikka, ja totta totisesti sitä tutkimusta tehdään rahoittajien ja valvojien ehdoilla...

        suomi ei vielä ole niin korruptoitunut kuin voisi ajatella monen muun maan olevan. mutta juuri siitä syystä puhtaudesta olisi pidettävä kiinni ja tuuletettava yliopistoja kunnolla. mahtavaa, että näin moni on valmis asian puolesta ajattelmaan ja vielä kirjoittamaankin. kunpa tämä sana kantautuisi ihan yliopistoille asti...

      • syö tuo
        tässä kyllä kirjoitti:

        mä oon aivan samaa mieltä. olen tosi tyytyväinen että amk:n statusta nostetaan, sillä se ei totisesti ole toisarvoinen tiedeyliopistoihin nähden.

        en haluaisi että opettajien koulutusta lasketaan, vaan että amk-tutkintojen arvoa nostetaan. sillä työ on työtä, näkyvää ja heti käyttövalmista. sitä teoriaa ja tiedettä voi luoda työn sivussakin, pelkkä teorioihin keskittyminen sen sijaan vie ihmisen liian kauas oikeista ongelmista.

        sitä vastavuoroisuutta tarvitaan. monin paikoin yliopistot ovat eriytyneet liiaksi, painotukset ovat prohvien käsissä ja hyvin vähän tilaa jää itsenäiselle ajattelulle ja kritiikille yliopistoiden sisällä. rahahan sitäkin karuselliä pyörittää eikä opiskelijoiden auta uikuttaa ellei halua purra ruokkivaa kättään - koskaan ei tiedä vaikka se ainoa vaihtoehto työelämässä on tutkijan paikka, ja totta totisesti sitä tutkimusta tehdään rahoittajien ja valvojien ehdoilla...

        suomi ei vielä ole niin korruptoitunut kuin voisi ajatella monen muun maan olevan. mutta juuri siitä syystä puhtaudesta olisi pidettävä kiinni ja tuuletettava yliopistoja kunnolla. mahtavaa, että näin moni on valmis asian puolesta ajattelmaan ja vielä kirjoittamaankin. kunpa tämä sana kantautuisi ihan yliopistoille asti...

        hÖLMÖ kIRJOITUSTYYLI. tULINPA sIIS vAIN hUOMAUTTAMAAN.

    • Dave

      Olen vähän aikaa seurannut yliopisto vs. AMK -keskustelua.Mielestäni kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja siihen, miksi yliopistoa voitasiin pitää niin paljon parempana kuin AMK:ta. Onko yliopistossa opiskeleva oikeasti älykkäämpi henkilö? Ajattelen helposti itse näin. En siksi, että minulla olisi jotain tutkittua faktatietoa yliopiston ja AMK:n välisistä eroista tai, että olisin itse suorittanut molemmat koulut, jotta voisin vertailla niiden välisiä eroja. Pidän yliopistoa parempana, koska minulle on syntynyt MIELIKUVA sen paremmuudesta.

      Ai miksi näin? Mieti hetki, mikä yhdistää Matti Vanhasta, Tarja Halosta, Jorma Ollilaa tai Björn Walhroosia. Aivan kaikki he ovat suorittaneet yliopistotutkinnon! Tässä vain muutama esimerkki yhteiskuntamme henkilöistä, jotka ovat todella menestyneet elämässään. Ainakin minun mielipiteeni saisi muuttumaan, jos joku pystyisi esittämään yhtä kattavan lista menestyvistä henkilöistä, jotka ovat käyneet AMK:n. Toisaalta myös oman elämäni kokemukset puhuvat saman asian puolesta; tuntemani menestyvät henkilöt ovat suorittaneet yliopistotutkinnon.

      • Karl Rove

        ammattikorkeakoulututkinto?

        "Toisaalta myös oman elämäni kokemukset puhuvat saman asian puolesta; tuntemani menestyvät henkilöt ovat suorittaneet yliopistotutkinnon."

        Erikoista. Minun tuntemistani henkilöistä parhaimmat tulot on juuri ei yliopiston käyneillä.

      • dardans

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja miksi yliopistoa voitaisiin pitää parempana kuin ammattikorkeakouluja. Oikeastaan koulujen vertaileminen on ajanhaaskausta, sillä kummallakin on oma tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Ammattikorkeakouluissa opetettavat käytännöntaidot ovat tärkeitä esimerkiksi sairaanhoitajan työssä, eikä niistä pitäisi missään nimessä tinkiä. Olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen ei pitäisi yrittää muuttua yliopistoiksi, sillä se ei palvele yhtikäs ketään. Mikä siinä yliopistossa on niin kauhean hienoa?

        Minä olen henkilökohtaisesti täydellisen kyllästynyt jatkuvaan vääntöön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paremmuudesta, sillä eikö tärkeintä ole että osaa asiansa. Titteleillä ja nimityksillä ei ole mitään virkaa, ellei osaa asiaansa.

        Viittasit kirjoituksessasi mielestäsi menestyneihin suomalaisiin ja kieltämättä he ovat edelleet urallaan kadehdittavan korkealle. En kuitenkaan allekirjoita sitä, etteikö ammattikorkeakoulusta tai ammattioppilaitoksesta valmistunut ihminen voisi menestyä elämässään. Pakko huomauttaa, että menestyä voi elämässä muillakin saroilla kuin liike-elämässä tai politiikassa. Ammattioppilaitoksen suorittanutta hitsaajaa voi yhtä hyvin pitää menestyneenä, jos hän pystyy turvaamaan perheensä elannon ja nauttii elämästään ja on onnellinen. Eikä se uran luominen loppupeleissä välttämättä ole järkevin ratkaisu, sillä elämä ei kestä ikuisesti.

      • mcduck
        dardans kirjoitti:

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja miksi yliopistoa voitaisiin pitää parempana kuin ammattikorkeakouluja. Oikeastaan koulujen vertaileminen on ajanhaaskausta, sillä kummallakin on oma tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Ammattikorkeakouluissa opetettavat käytännöntaidot ovat tärkeitä esimerkiksi sairaanhoitajan työssä, eikä niistä pitäisi missään nimessä tinkiä. Olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen ei pitäisi yrittää muuttua yliopistoiksi, sillä se ei palvele yhtikäs ketään. Mikä siinä yliopistossa on niin kauhean hienoa?

        Minä olen henkilökohtaisesti täydellisen kyllästynyt jatkuvaan vääntöön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paremmuudesta, sillä eikö tärkeintä ole että osaa asiansa. Titteleillä ja nimityksillä ei ole mitään virkaa, ellei osaa asiaansa.

        Viittasit kirjoituksessasi mielestäsi menestyneihin suomalaisiin ja kieltämättä he ovat edelleet urallaan kadehdittavan korkealle. En kuitenkaan allekirjoita sitä, etteikö ammattikorkeakoulusta tai ammattioppilaitoksesta valmistunut ihminen voisi menestyä elämässään. Pakko huomauttaa, että menestyä voi elämässä muillakin saroilla kuin liike-elämässä tai politiikassa. Ammattioppilaitoksen suorittanutta hitsaajaa voi yhtä hyvin pitää menestyneenä, jos hän pystyy turvaamaan perheensä elannon ja nauttii elämästään ja on onnellinen. Eikä se uran luominen loppupeleissä välttämättä ole järkevin ratkaisu, sillä elämä ei kestä ikuisesti.

        " Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja miksi yliopistoa voitaisiin pitää parempana kuin ammattikorkeakouluja"

        Kuten edellinen kirjoitti, yliopistoja ei voida pitää "parempina" kuin ammattikorkeakouluja, mutta en silti tajua millä oikeudella MONET ammattikorkeakoulusta valmistuvat pitävät itseään yhtä oppineina ja tietävinä kuin yliopistolta valmistuvat, itsehän he ovat valinneet opiskelun AMK:lla, joka ei juuri sitä korkeinta opetusta tässä maassa anna.
        On typerää alkaa jälkikäteen todistelemaan, sitä miten oma titteli on aivan yhtä hyvä kuin yliopistolta valmistuneen, kuitenkin painotus on aika erilainen ja valinta on ollut oma.
        Kuitenkaan ei koulutus sitä elämää lopulliseksi tee, kävihän Vidgrenin Einari pelkän kansakoulun ja nousi yrittämisen kautta Savon rikkaimmaksi mieheksi.

      • Gou
        mcduck kirjoitti:

        " Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja miksi yliopistoa voitaisiin pitää parempana kuin ammattikorkeakouluja"

        Kuten edellinen kirjoitti, yliopistoja ei voida pitää "parempina" kuin ammattikorkeakouluja, mutta en silti tajua millä oikeudella MONET ammattikorkeakoulusta valmistuvat pitävät itseään yhtä oppineina ja tietävinä kuin yliopistolta valmistuvat, itsehän he ovat valinneet opiskelun AMK:lla, joka ei juuri sitä korkeinta opetusta tässä maassa anna.
        On typerää alkaa jälkikäteen todistelemaan, sitä miten oma titteli on aivan yhtä hyvä kuin yliopistolta valmistuneen, kuitenkin painotus on aika erilainen ja valinta on ollut oma.
        Kuitenkaan ei koulutus sitä elämää lopulliseksi tee, kävihän Vidgrenin Einari pelkän kansakoulun ja nousi yrittämisen kautta Savon rikkaimmaksi mieheksi.

        Yliopistossa keskitytään yhteen-kahteen aihepiiriin, jotka opiskellaan perinpohjaisesti tieteelliseltä pohjalta. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan useita aihepiirejä, joita ei kuitenkaan opiskella tieteelliseltä pohjalta, vaan käytännön kannalta (vaikka käytäntö onkin nykyään kirosana). Oppineen ammattikorkeakoulusta valmistuneen ominaisuuksiin kuuluu jatkuva uuden opiskelu, sekä kotona omissa oloissaan että erilaisissa koulutuksissa.

        Kysymys kuuluu: Millä oikeudella yliopistossa opiskeleva kyseenalaistaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen opin tason? Sikäli mikäli itselläni on asiasta kokemusta, eivät useimmat yliopisto-opiskelijat, varsinkaan nuoremmat, edes tiedä ammattikorkeakouluopinnoista juuri mitään. Sen sijaan kaikilla suomalaisilla on suhteellisen oikeellinen kuva yliopisto-opinnoista.

        Mitä tarkoitat "jälkikäteen todistelulla"? Minkä jälkikäteen? Itsekin toteat painotuksen olevan erilainen, mutta et silti kykene myöntämään ammattikorkeakoulusta valmistuneen osaamista. Mutta ehkä et todellakaan tiedä asiasta mitään. AMK ei anna korkeinta opetusta tässä maassa. Ammattikorkeakoulussa ei siis ole mahdollista väitellä tohtoriksi, ei hankkia lisensiaatin papereita, ja niin edelleen...

        Mutta rehellisesti puhuen, harvempi yliopisto-opiskelija on edes käyttänyt hyväkseen tätä korkeampaa opetusta opiskellessaan. Väite ei nimittäin päde, mikäli opinnot koostuvat 90%:sti etä-opinnoista.

      • Riksu
        dardans kirjoitti:

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että kukaan ei ole maininnut hyviä perusteluja miksi yliopistoa voitaisiin pitää parempana kuin ammattikorkeakouluja. Oikeastaan koulujen vertaileminen on ajanhaaskausta, sillä kummallakin on oma tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Ammattikorkeakouluissa opetettavat käytännöntaidot ovat tärkeitä esimerkiksi sairaanhoitajan työssä, eikä niistä pitäisi missään nimessä tinkiä. Olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen ei pitäisi yrittää muuttua yliopistoiksi, sillä se ei palvele yhtikäs ketään. Mikä siinä yliopistossa on niin kauhean hienoa?

        Minä olen henkilökohtaisesti täydellisen kyllästynyt jatkuvaan vääntöön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paremmuudesta, sillä eikö tärkeintä ole että osaa asiansa. Titteleillä ja nimityksillä ei ole mitään virkaa, ellei osaa asiaansa.

        Viittasit kirjoituksessasi mielestäsi menestyneihin suomalaisiin ja kieltämättä he ovat edelleet urallaan kadehdittavan korkealle. En kuitenkaan allekirjoita sitä, etteikö ammattikorkeakoulusta tai ammattioppilaitoksesta valmistunut ihminen voisi menestyä elämässään. Pakko huomauttaa, että menestyä voi elämässä muillakin saroilla kuin liike-elämässä tai politiikassa. Ammattioppilaitoksen suorittanutta hitsaajaa voi yhtä hyvin pitää menestyneenä, jos hän pystyy turvaamaan perheensä elannon ja nauttii elämästään ja on onnellinen. Eikä se uran luominen loppupeleissä välttämättä ole järkevin ratkaisu, sillä elämä ei kestä ikuisesti.

        "Minä olen henkilökohtaisesti täydellisen kyllästynyt jatkuvaan vääntöön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paremmuudesta, sillä eikö tärkeintä ole että osaa asiansa. Titteleillä ja nimityksillä ei ole mitään virkaa, ellei osaa asiaansa."

        Juuri näin. Kuka kertoisi tämän vaan niille päättäjille ja samalla amk:n linjauksista vastaavalla henkilökunnalle, että he lopettaisivat lyhytnäköisen yliopistojen statusarvon kopioimisen ja keskittyisivät oman osaamisen ja sisällön luomiseen.

      • graduMies
        Karl Rove kirjoitti:

        ammattikorkeakoulututkinto?

        "Toisaalta myös oman elämäni kokemukset puhuvat saman asian puolesta; tuntemani menestyvät henkilöt ovat suorittaneet yliopistotutkinnon."

        Erikoista. Minun tuntemistani henkilöistä parhaimmat tulot on juuri ei yliopiston käyneillä.

        "Erikoista. Minun tuntemistani henkilöistä parhaimmat tulot on juuri ei yliopiston käyneillä."

        aivan. tarjan aikaan ei ammattikorkeakouluja ollut. ei sieltä ole tullut kuin noita taloudellisesti menestyneitä keskiluokkaisia sankareita.

        menestys tarkoittaa joillekin palkan suuruutta. joillekin menestys onkin aivan jotain muuta - esimerkiksi menestys omalla alalla vertaistensa keskuudessa.

        uskoakseni insinöörillä on korkeampi palkka kuin yliopiston rivitutkijalla, varsinkin kun tuo "palkka" saattaa olla pelkkä apuraha.

        taloudellinen pääoma ilman henkistä pääomaa on mielestäni tätä aikakautta kuvaava ilmiö. olen menestyvä, koska omistan...

      • graduMies
        Gou kirjoitti:

        Yliopistossa keskitytään yhteen-kahteen aihepiiriin, jotka opiskellaan perinpohjaisesti tieteelliseltä pohjalta. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan useita aihepiirejä, joita ei kuitenkaan opiskella tieteelliseltä pohjalta, vaan käytännön kannalta (vaikka käytäntö onkin nykyään kirosana). Oppineen ammattikorkeakoulusta valmistuneen ominaisuuksiin kuuluu jatkuva uuden opiskelu, sekä kotona omissa oloissaan että erilaisissa koulutuksissa.

        Kysymys kuuluu: Millä oikeudella yliopistossa opiskeleva kyseenalaistaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen opin tason? Sikäli mikäli itselläni on asiasta kokemusta, eivät useimmat yliopisto-opiskelijat, varsinkaan nuoremmat, edes tiedä ammattikorkeakouluopinnoista juuri mitään. Sen sijaan kaikilla suomalaisilla on suhteellisen oikeellinen kuva yliopisto-opinnoista.

        Mitä tarkoitat "jälkikäteen todistelulla"? Minkä jälkikäteen? Itsekin toteat painotuksen olevan erilainen, mutta et silti kykene myöntämään ammattikorkeakoulusta valmistuneen osaamista. Mutta ehkä et todellakaan tiedä asiasta mitään. AMK ei anna korkeinta opetusta tässä maassa. Ammattikorkeakoulussa ei siis ole mahdollista väitellä tohtoriksi, ei hankkia lisensiaatin papereita, ja niin edelleen...

        Mutta rehellisesti puhuen, harvempi yliopisto-opiskelija on edes käyttänyt hyväkseen tätä korkeampaa opetusta opiskellessaan. Väite ei nimittäin päde, mikäli opinnot koostuvat 90%:sti etä-opinnoista.

        nämä kaksi opinahjoa ovat erilaisia. myönnättehän sen? mielestäni toisen tulisi kouluttaa mm. tieteentekijöitä ja toisen työntekijöitä. vieläkö olette mukana?

        koska näiden oppilaitosten päämäärät ovat erilaisia, tulisi tarkastella mitä tarkoitusta ne on laitettu palvelemaan. tällöin saataisiin selville myös, että ammattikorkeakoulun erinomaisuus teoreettisammatillista (?) koulutusta antavana oppilaitoksena voitaisiin voitaisiin tunnustaa kun taas yliopiston erinomaisuus piilisi sen tieteellisessä kompetenssissa.

        oppilaitoksien 'paremmuutta' ei siis voida arvostella samoin kriteerein. uskon, että ammattikorkeakoulu tuottaa hyviä työntekijöitä työelämän tarpeisiin. uskon myös, että yliopistot tuottavat tulevaisuudessakin mm. tiedemiehiä ja naisia .

        edellinen kirjoittaja ilmaisee eron hyvin: "Ammattikorkeakoulussa opiskellaan useita aihepiirejä, joita ei kuitenkaan opiskella tieteelliseltä pohjalta, vaan käytännön kannalta"

        seuraavaksi hän kysyy: "Millä oikeudella yliopistossa opiskeleva kyseenalaistaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen opin tason?" Huomaat varmaan itsekin, että rinnastat yliopistossa opiskelevan jo valmistuneeseen ammattikorkeakoululaiseen. olet hyvin oikeassa, että ainakaan minä en tiedä ammattikorkeakouluista juurikaan mitään. tai oikeastaan... sen verran omasta kokemuksesta tiedän, että eräästä käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tuli ikään kuin yhdessä yössä ammattikorkeakoulu. toisen asteen tutkinnon tekijöiltä vietiin opettajat ammattikorkeakoulun opiskelijoita opettamaan. sekin kuvaamataidon opettaja, joka oli haka perspektiivipiirrustuksessa, sai alkaa opettamaan taidehistorian perusteita. tästäkin huolimatta uskon, että opettajatilanne molemmilla puolilla on tänä päivänä parempi.

        Tätä en ymmärrä ollenkaan:"Mutta rehellisesti puhuen, harvempi yliopisto-opiskelija on edes käyttänyt hyväkseen tätä korkeampaa opetusta opiskellessaan. Väite ei nimittäin päde, mikäli opinnot koostuvat 90%:sti etä-opinnoista."

        selailen viestiketjua alas päin...


        tarkoituksenani oli kertoa, että ammattikorkeakoulua ja yliopistoa ei tulisi rinnastaa. ne ovat eri tarkoitusperiä palvelevia opinahjoja, jotka kouluttavat opiskelijoitaan eri tarkoituksiin. se, onko jonkin mielestä ammattikorkeakoulu parempi kuin yliopisto, kuulostaa samalta kuin väite siitä kumpi nostaa enemmän suorille käsille, hämähäkkimies vai lepakkomies.

        tiedän, että jos toimisin insinöörinä, teollisuushallien katot eivät kestäisi yhtäkään talvea huonosti tehtyjen rasituslaskelmien tuloksena. uskon, että olen soveltuvampi tutkijaksi ja näin ollen oma valintani on yliopisto.

        ammattikorkeakoulu ja yliopisto eroavat toisistaan. tätä mieltä olen.

      • graduMies
        graduMies kirjoitti:

        nämä kaksi opinahjoa ovat erilaisia. myönnättehän sen? mielestäni toisen tulisi kouluttaa mm. tieteentekijöitä ja toisen työntekijöitä. vieläkö olette mukana?

        koska näiden oppilaitosten päämäärät ovat erilaisia, tulisi tarkastella mitä tarkoitusta ne on laitettu palvelemaan. tällöin saataisiin selville myös, että ammattikorkeakoulun erinomaisuus teoreettisammatillista (?) koulutusta antavana oppilaitoksena voitaisiin voitaisiin tunnustaa kun taas yliopiston erinomaisuus piilisi sen tieteellisessä kompetenssissa.

        oppilaitoksien 'paremmuutta' ei siis voida arvostella samoin kriteerein. uskon, että ammattikorkeakoulu tuottaa hyviä työntekijöitä työelämän tarpeisiin. uskon myös, että yliopistot tuottavat tulevaisuudessakin mm. tiedemiehiä ja naisia .

        edellinen kirjoittaja ilmaisee eron hyvin: "Ammattikorkeakoulussa opiskellaan useita aihepiirejä, joita ei kuitenkaan opiskella tieteelliseltä pohjalta, vaan käytännön kannalta"

        seuraavaksi hän kysyy: "Millä oikeudella yliopistossa opiskeleva kyseenalaistaa ammattikorkeakoulusta valmistuneen opin tason?" Huomaat varmaan itsekin, että rinnastat yliopistossa opiskelevan jo valmistuneeseen ammattikorkeakoululaiseen. olet hyvin oikeassa, että ainakaan minä en tiedä ammattikorkeakouluista juurikaan mitään. tai oikeastaan... sen verran omasta kokemuksesta tiedän, että eräästä käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tuli ikään kuin yhdessä yössä ammattikorkeakoulu. toisen asteen tutkinnon tekijöiltä vietiin opettajat ammattikorkeakoulun opiskelijoita opettamaan. sekin kuvaamataidon opettaja, joka oli haka perspektiivipiirrustuksessa, sai alkaa opettamaan taidehistorian perusteita. tästäkin huolimatta uskon, että opettajatilanne molemmilla puolilla on tänä päivänä parempi.

        Tätä en ymmärrä ollenkaan:"Mutta rehellisesti puhuen, harvempi yliopisto-opiskelija on edes käyttänyt hyväkseen tätä korkeampaa opetusta opiskellessaan. Väite ei nimittäin päde, mikäli opinnot koostuvat 90%:sti etä-opinnoista."

        selailen viestiketjua alas päin...


        tarkoituksenani oli kertoa, että ammattikorkeakoulua ja yliopistoa ei tulisi rinnastaa. ne ovat eri tarkoitusperiä palvelevia opinahjoja, jotka kouluttavat opiskelijoitaan eri tarkoituksiin. se, onko jonkin mielestä ammattikorkeakoulu parempi kuin yliopisto, kuulostaa samalta kuin väite siitä kumpi nostaa enemmän suorille käsille, hämähäkkimies vai lepakkomies.

        tiedän, että jos toimisin insinöörinä, teollisuushallien katot eivät kestäisi yhtäkään talvea huonosti tehtyjen rasituslaskelmien tuloksena. uskon, että olen soveltuvampi tutkijaksi ja näin ollen oma valintani on yliopisto.

        ammattikorkeakoulu ja yliopisto eroavat toisistaan. tätä mieltä olen.

        tieteentekijät ja työntekijät eivät ole vastapooli. tieteentekijät tekevät töitä siinä missä muutkin työntekijät.

      • graduMies
        Riksu kirjoitti:

        "Minä olen henkilökohtaisesti täydellisen kyllästynyt jatkuvaan vääntöön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paremmuudesta, sillä eikö tärkeintä ole että osaa asiansa. Titteleillä ja nimityksillä ei ole mitään virkaa, ellei osaa asiaansa."

        Juuri näin. Kuka kertoisi tämän vaan niille päättäjille ja samalla amk:n linjauksista vastaavalla henkilökunnalle, että he lopettaisivat lyhytnäköisen yliopistojen statusarvon kopioimisen ja keskittyisivät oman osaamisen ja sisällön luomiseen.

        alamme päästä asian ytimeen.

    • mitäh-

      Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkielisestä käännöksestä käydään keskustelua. Useat ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet käyttämään Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry:n suosittelemaa käännöstä University of Applied Sciences, jota käytetään saksankielisissä maissa Fachhochschulen eli ammattikorkeakoulun käännöksenä.

      Opetusministeriö ja opetusministeri Antti Kalliomäki ovat ohjeistaneet ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä ja uudelleen vuonna 2006 käytännöksi, että ammattikorkeakoulu käännetään nimellä Polytechnic [2]. Erityisesti kansainvälisessä yhteistyössä Polytechnic-termi aiheuttaa Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston näkemyksen mukaan ongelmia, koska se ei kuvaa koulutuksen luonnetta ja tasoa [3].

      Opetusministeriö on huolestunut sanan university myötä ammattikorkeakoulututkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta syntyvistä vääristä käsityksistä [4]. Lisäksi etenkin yliopistojen rehtorit ovat arvioineet, että sanan sciences käyttö loisi etenkin kansainvälisesti monia vääriä mielikuvia [5], koska ammattikorkeakoulu ei ole suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tiedeyliopisto, eikä ammattikorkeakoulututkinto ole yliopistotutkinto. Kansainvälisesti University-termiä käytetään kuvaamaan korkeakouluja, myös suomalaisia ammattikorkeakouluja vastaavia korkeakouluja.

      Englannin kielen sanakirjassani ammattikorkeakoulu on käännetty: PROFESSIONAL COLLEGE. Mutta miksi tuota termiä ei olla missään käytetty?
      Sehän kuvaisi melkoisen hyvin koulutusta.

      • vvv

        siksi, että se sopisi paremmin ammattiopistojen nimeksi, käännös voi olla väärin! En usko, että ammattikorkeakoulut enää tulevat muuttamaan tuota nimeä, koska siitä on niin paljon haittaa jos nimessä ei ole university nimeä!

      • graduMies
        vvv kirjoitti:

        siksi, että se sopisi paremmin ammattiopistojen nimeksi, käännös voi olla väärin! En usko, että ammattikorkeakoulut enää tulevat muuttamaan tuota nimeä, koska siitä on niin paljon haittaa jos nimessä ei ole university nimeä!

        joko ammattikoulutkin on muutettu opistoasteisiksi - sieltä voi varmaankin jo valmistua insinööriksi? en jaksa tarkistaa. mikäli näin on, kohta varmaankin näemme keskusteluja ammattikoululaisten ja ammattikorkeakoululaisten välillä, kummat insinöörit ovat 'parempia'. no se siitä...

        professio viittaa ammattiin, johon tarvitaan suhteellisen pitkää ja muodollista koulutusta. yleisimmin yhteiskunnassamme tunnustetut professiot ovat esimerkiksi lääkärit, psykologit, lakimehet jne.; korkeakoulutetut ammatissaan toimivat. myös korkeasti koulutettuja jää professioiden ulkopuolelle. esimerkiksi korkeasti koulutetulle yhteiskuntatieteiden maisterille, joka on valmistunut sosiaalityöstä ei useimmiten myönnetä profession statusta.

        näin ollen professiolla ei käsittääkseni voida viitata ammattikoulusta valmistuvaan työntekijään. en ole aivan varma voitaisiinko profession käsitettä laajentaa ammattikorkeakoulusta valmistuvaankaan, sillä professio määritellään yhteiskunnallisen arvostuksen mukaisesti; mistä ammateista aletaan yleisesti puhua professioina.

        jos jätetään profession määritelmä huomiotta, professional college vaikuttaa sopivan ammattikorkeakoulun nimeksi siinä mielessä, että yksittäinen ammattikorkeakoulu muistuttaa collegea - college on suhteellisen pieni yksikkö.

        yliopistoksi yhdysvalloissa nimitetään sellaista kokonaisuutta, joka sisältää tiedekuntia useamman collegen verran. samoin on suomessa. yliopisto koostuu tarpeeksi monesta (en muista monestako) tiedekunnasta, jotta sitä voidaan kutsua yliopistoksi. moni yliopisto suomessa on ollut ensin korkeakoulu - esimerkiksi joensuun kasvatustieteellinen korkeakoulu josta tuli joensuun yliopisto, tai lappeenrannan teknillinen korkeakoulu josta on äskettäin tullut yliopisto.

        miksipä suomalaista ammattikorkeakoulua ei voitaisi kutsua professional collegeksi, mikäli vaihto-ohjelmat kohdistuvat yhdysvaltoihin.

      • vvv
        graduMies kirjoitti:

        joko ammattikoulutkin on muutettu opistoasteisiksi - sieltä voi varmaankin jo valmistua insinööriksi? en jaksa tarkistaa. mikäli näin on, kohta varmaankin näemme keskusteluja ammattikoululaisten ja ammattikorkeakoululaisten välillä, kummat insinöörit ovat 'parempia'. no se siitä...

        professio viittaa ammattiin, johon tarvitaan suhteellisen pitkää ja muodollista koulutusta. yleisimmin yhteiskunnassamme tunnustetut professiot ovat esimerkiksi lääkärit, psykologit, lakimehet jne.; korkeakoulutetut ammatissaan toimivat. myös korkeasti koulutettuja jää professioiden ulkopuolelle. esimerkiksi korkeasti koulutetulle yhteiskuntatieteiden maisterille, joka on valmistunut sosiaalityöstä ei useimmiten myönnetä profession statusta.

        näin ollen professiolla ei käsittääkseni voida viitata ammattikoulusta valmistuvaan työntekijään. en ole aivan varma voitaisiinko profession käsitettä laajentaa ammattikorkeakoulusta valmistuvaankaan, sillä professio määritellään yhteiskunnallisen arvostuksen mukaisesti; mistä ammateista aletaan yleisesti puhua professioina.

        jos jätetään profession määritelmä huomiotta, professional college vaikuttaa sopivan ammattikorkeakoulun nimeksi siinä mielessä, että yksittäinen ammattikorkeakoulu muistuttaa collegea - college on suhteellisen pieni yksikkö.

        yliopistoksi yhdysvalloissa nimitetään sellaista kokonaisuutta, joka sisältää tiedekuntia useamman collegen verran. samoin on suomessa. yliopisto koostuu tarpeeksi monesta (en muista monestako) tiedekunnasta, jotta sitä voidaan kutsua yliopistoksi. moni yliopisto suomessa on ollut ensin korkeakoulu - esimerkiksi joensuun kasvatustieteellinen korkeakoulu josta tuli joensuun yliopisto, tai lappeenrannan teknillinen korkeakoulu josta on äskettäin tullut yliopisto.

        miksipä suomalaista ammattikorkeakoulua ei voitaisi kutsua professional collegeksi, mikäli vaihto-ohjelmat kohdistuvat yhdysvaltoihin.

        Opistotasoa ei ole ollut Suomen koulutusjärjestelmässä enää yli kymmeneen vuoteen. Nämä ammattikouluthan ovat ansiokkaasti muuttaneet nimiään instituuteiksi ja myös ammattiopistoiksi, jota on oikein hallituksen/ministeriön puolelta kai kehoitettu käyttämään. Tämä nimihän tavallaan jäi "vapaaksi", koska opistotasosta luovuttiin.Opistohan on englanniksi "gollege" joten se ei yksinään amk-sektorille käy.

        Insinöörejä ei tule valmistumaan ammattiopistoista, koska se on toisen asteen koulutusta, ehkä teknikoita tulevaisuudessa, ainakin tämän suuntaisia viestejä on ollut mediassa.

      • graduMies
        vvv kirjoitti:

        Opistotasoa ei ole ollut Suomen koulutusjärjestelmässä enää yli kymmeneen vuoteen. Nämä ammattikouluthan ovat ansiokkaasti muuttaneet nimiään instituuteiksi ja myös ammattiopistoiksi, jota on oikein hallituksen/ministeriön puolelta kai kehoitettu käyttämään. Tämä nimihän tavallaan jäi "vapaaksi", koska opistotasosta luovuttiin.Opistohan on englanniksi "gollege" joten se ei yksinään amk-sektorille käy.

        Insinöörejä ei tule valmistumaan ammattiopistoista, koska se on toisen asteen koulutusta, ehkä teknikoita tulevaisuudessa, ainakin tämän suuntaisia viestejä on ollut mediassa.

        ok. tämä selvensikin asiaa :)

      • Gou
        graduMies kirjoitti:

        joko ammattikoulutkin on muutettu opistoasteisiksi - sieltä voi varmaankin jo valmistua insinööriksi? en jaksa tarkistaa. mikäli näin on, kohta varmaankin näemme keskusteluja ammattikoululaisten ja ammattikorkeakoululaisten välillä, kummat insinöörit ovat 'parempia'. no se siitä...

        professio viittaa ammattiin, johon tarvitaan suhteellisen pitkää ja muodollista koulutusta. yleisimmin yhteiskunnassamme tunnustetut professiot ovat esimerkiksi lääkärit, psykologit, lakimehet jne.; korkeakoulutetut ammatissaan toimivat. myös korkeasti koulutettuja jää professioiden ulkopuolelle. esimerkiksi korkeasti koulutetulle yhteiskuntatieteiden maisterille, joka on valmistunut sosiaalityöstä ei useimmiten myönnetä profession statusta.

        näin ollen professiolla ei käsittääkseni voida viitata ammattikoulusta valmistuvaan työntekijään. en ole aivan varma voitaisiinko profession käsitettä laajentaa ammattikorkeakoulusta valmistuvaankaan, sillä professio määritellään yhteiskunnallisen arvostuksen mukaisesti; mistä ammateista aletaan yleisesti puhua professioina.

        jos jätetään profession määritelmä huomiotta, professional college vaikuttaa sopivan ammattikorkeakoulun nimeksi siinä mielessä, että yksittäinen ammattikorkeakoulu muistuttaa collegea - college on suhteellisen pieni yksikkö.

        yliopistoksi yhdysvalloissa nimitetään sellaista kokonaisuutta, joka sisältää tiedekuntia useamman collegen verran. samoin on suomessa. yliopisto koostuu tarpeeksi monesta (en muista monestako) tiedekunnasta, jotta sitä voidaan kutsua yliopistoksi. moni yliopisto suomessa on ollut ensin korkeakoulu - esimerkiksi joensuun kasvatustieteellinen korkeakoulu josta tuli joensuun yliopisto, tai lappeenrannan teknillinen korkeakoulu josta on äskettäin tullut yliopisto.

        miksipä suomalaista ammattikorkeakoulua ei voitaisi kutsua professional collegeksi, mikäli vaihto-ohjelmat kohdistuvat yhdysvaltoihin.

        Olen ihmetellen lukenut "professional"-sanan merkityksen suomalaista ymmärtämistä tältä palstalta joskus ennenkin. Professionalilla ei ole mitään tekemistä koulutuksen asteen kanssa, vaan se tarkoittaa yleisesti hyvin osaavaa työn tekijää - mitään viittausta suhteelliseen pitkään koulutukseen ei siis ole. Professionalia käytetään englannin kielessä usein esimerkiksi ammatillisen koulutuksen käyneestä kuvankäsittelijästä. Näiden koulutus ei kuitenkaan ole kovin korkeaa tasoa, mutta heidän osaamisensa taso määrää heille pro:n tittelin.

        Professional ei siis viittaa koulutustasoon. Tämä käsitys on kummallinen, ja ensimmäistä kertaa törmäsin siihen juuri tällä palstalla.

      • graduMies
        Gou kirjoitti:

        Olen ihmetellen lukenut "professional"-sanan merkityksen suomalaista ymmärtämistä tältä palstalta joskus ennenkin. Professionalilla ei ole mitään tekemistä koulutuksen asteen kanssa, vaan se tarkoittaa yleisesti hyvin osaavaa työn tekijää - mitään viittausta suhteelliseen pitkään koulutukseen ei siis ole. Professionalia käytetään englannin kielessä usein esimerkiksi ammatillisen koulutuksen käyneestä kuvankäsittelijästä. Näiden koulutus ei kuitenkaan ole kovin korkeaa tasoa, mutta heidän osaamisensa taso määrää heille pro:n tittelin.

        Professional ei siis viittaa koulutustasoon. Tämä käsitys on kummallinen, ja ensimmäistä kertaa törmäsin siihen juuri tällä palstalla.

        viittaan vain muistikuviini joitakin vuosia sitten lukemaani teokseen professio käsitteestä. mielenkiinto teoksessa oli nähdäkseni profession yhteiskunnallisesta määrittelyistä; eli kenelle yhteiskunnassa käydyssä keskustelussa suodaan profession asema.

        kontekstissa, tilasin kotiini ammattilaisen (pron) laittamaan parketit lattiaan. tässä prolla on selvästi ammattitaitonsa osaavan henkilön merkitys. myös englannin kielessä se viittaa ammatilliseen pätevyyteen ja on luo lisäksi myös vastakkain asettelun amatöörin kanssa. molemmat ovat käsittääkseni kansankielistyneitä versioita professional sanasta.

        toisenlaisessa kontekstissa tietokoneeni sanakirja ehdottaa juuri tuon suhteellisen pitkän koulutuksen omaavaa alallaan työtä tekevää henkilöä.

        kävin etsimässä informaatiota ja vaikuttaa siltä, että listasin profession käsitteen perinteisen määritelmän, johon lakimiehet ja lääkärit ikään kuin hyväksytään, ja jolloin on selvästi kyse statuksesta. profession merkitys on kuitenkin jatkuvassa liikkeessä. se on ikään kuin jatkuvien neuvottelujen kohteena yhteiskunnassa käydyssä keskustelussa. saamme nähdä hyväksytäänkö ylemmän korkeakoulututkinnon omaava sosiaalityöntekijä, tähän joukkoon tulevaisuudessakaan.

        tässä on pohdintaa professional -käsitteen määritelmästä:
        http://www.pharmj.com/students/tp1999/professional.html

        professiolla vaikuttaa olevan hieman syvempi ja yhteiskunnalliseen asemaan viittaava merkitys, kuin esimerkiksi occupationilla joka viittaa mielestäni suoremmin varsinaiseen ammattiin - esimerkiksi kirvesmieheen tai sairaalan hoitajaan. samalla occupation tuntuu määrittevän asemaa (statusta), kuten professiokin.

        oman käsitykseni mukaan perinteisellä profession merkityksellä on hyvinkin paljon tekemistä muodollisen koulutuksen ja yhteiskunnallisen aseman suhteen. on kuitenkin totta, että professional -sanaa englannin kielessä tai pro -sanaa suomessa käytetään kontekstista riippuen myös viittaamaan suoraan ammattitaitoiseen henkilöön koulutuksesta riippumatta. tässä tapauksesa professional vaikuttaa kuitenkin olevan kansankielinen nimitys, joka englannin kielessä toimii myös vastapoolina amateur -käsitteen kanssa.

        en sano, että olisit oikeassa tai väärässä. mielestäni professional käsite sisältää enemmän määritelmiä kuin ainoastan yhden - varsinkin kun sen määrittely on jatkuvassa liikkeessä.






        nyt poistun, enkä palaa ennen kuin graduMiehestä on tullut gradunsaTehdynMies :) --- montakohan tuntia olen haaskannut tällekin palstalle kirjoitteluun. :D

      • ...
        vvv kirjoitti:

        Opistotasoa ei ole ollut Suomen koulutusjärjestelmässä enää yli kymmeneen vuoteen. Nämä ammattikouluthan ovat ansiokkaasti muuttaneet nimiään instituuteiksi ja myös ammattiopistoiksi, jota on oikein hallituksen/ministeriön puolelta kai kehoitettu käyttämään. Tämä nimihän tavallaan jäi "vapaaksi", koska opistotasosta luovuttiin.Opistohan on englanniksi "gollege" joten se ei yksinään amk-sektorille käy.

        Insinöörejä ei tule valmistumaan ammattiopistoista, koska se on toisen asteen koulutusta, ehkä teknikoita tulevaisuudessa, ainakin tämän suuntaisia viestejä on ollut mediassa.

        "Opistotasoa ei ole ollut Suomen koulutusjärjestelmässä enää yli kymmeneen vuoteen. Nämä ammattikouluthan ovat ansiokkaasti muuttaneet nimiään instituuteiksi ja myös ammattiopistoiksi, jota on oikein hallituksen/ministeriön puolelta kai kehoitettu käyttämään."

        Siis opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi ja ammattikoulut ovat muuttaneet nimiään ammattiopistoiksi ja -instituuteiksi.

        "Opistohan on englanniksi "gollege" joten se ei yksinään amk-sektorille käy."

        College voi tarkoittaa englannin kielessä myös yliopistoa tai yliopiston hallinnon alaista osaa. Sanan merkitys riippuu myös paljon siitä mistä englanninkielisestä maasta on kyse ja jopa siitä mistä yliopistosta on kyse. Esim. perinteiset Oxford ja Cambridge jakautuvat ainakin collegeihin. Lisäksi esim. USAssa löytyy ns. liberal arts collegeita, jotka ovat täysin yliopistotasoisia laitoksia, mutta näissä ei yleensä voi suorittaa maisterin/tohtorin tutkintoja, vaan ainoastaan alempia BA tutkintoja.

      • ...
        ... kirjoitti:

        "Opistotasoa ei ole ollut Suomen koulutusjärjestelmässä enää yli kymmeneen vuoteen. Nämä ammattikouluthan ovat ansiokkaasti muuttaneet nimiään instituuteiksi ja myös ammattiopistoiksi, jota on oikein hallituksen/ministeriön puolelta kai kehoitettu käyttämään."

        Siis opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi ja ammattikoulut ovat muuttaneet nimiään ammattiopistoiksi ja -instituuteiksi.

        "Opistohan on englanniksi "gollege" joten se ei yksinään amk-sektorille käy."

        College voi tarkoittaa englannin kielessä myös yliopistoa tai yliopiston hallinnon alaista osaa. Sanan merkitys riippuu myös paljon siitä mistä englanninkielisestä maasta on kyse ja jopa siitä mistä yliopistosta on kyse. Esim. perinteiset Oxford ja Cambridge jakautuvat ainakin collegeihin. Lisäksi esim. USAssa löytyy ns. liberal arts collegeita, jotka ovat täysin yliopistotasoisia laitoksia, mutta näissä ei yleensä voi suorittaa maisterin/tohtorin tutkintoja, vaan ainoastaan alempia BA tutkintoja.

        Vielä lisäyksenä tuohon englanninkieliseen maailmaan liittyen. Mm. USAssa ja Kanadassa on ns. community college -oppilaitoksia. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat 2 -vuotisia kolmannen asteen tutkintoja. Ne ovat (kai) siten tavallaan jotain meidän vanhan opistotasomme ja nykyisen amk/yliopistotason väliltä. Usein noista community collegeista voi myös siirtyä yliopistoon ja niiden opinnoista saa yliopistossa hyvitystä. Tutkinnot ovat nimeltään associate of arts jne. (http://www.mcli.dist.maricopa.edu/cc/)

    • ärsy

      Minun mielestäni Suomessa tarvitaan sekä yliopisto- että keskiasteen koulutusta.

      Arvostus on kummallinen asia. Voiko mikään ammattiryhmä tai koulutusala vaatia arvostusta? Eikö arvostus aina pidä ansaita?
      Sitä paitsi minä en ainakaan opiskelisi mitän alaa missään oppilaitoksessa vain sen takia, että sitä arvostetaan noin yleisesti. Menettäisin moisessa itsekunnioitukseni.

      Tunnen paljon eri koulutuspohjan omaavia ihmisiä. Arvostan heidän työtään kuitenkin vain sen mukaan, mitä he osaavat ja kuinka tekevät työnsä. Jokainen tuntee tyhmän maisterin ja viisaan putkimiehen. Minä tunnen myös ihan helkutin viisaan ja älykkään maisterin (ja jopa tohtorinkin) ja todella tyhmän putkimiehen.

      Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmisiä koulutetaan liikaa. Minusta peruskoulutuksen pitääkin olla koko kansan kattavaa yo-tutkintoon saakka. Ei ole ollenkaan pahitteeksi, jos tekee lapionvarsihommia hyvillä yo-papereilla - päin vastoin, luulen, että siitä olisi hyötyä.

      • graduMies

        rakas ärsy

        nämä kutsumasti lapiohommat ovat tehneet ainakin itselleni selväksi, että haluan valmistua ja pian. valmistuminen ei takaa mitään. se antaa kuitenkin mahdollisuuden asettaa uusia tavoitteita elämääni, ja pyrkiä useampaan paikkaan. valitettavasti koulutus myös sulkee pois joitakin mahdollisuuksia. ylikoulutettua ei usein uskalleta palkata pitkäaikaiseen työsuhteeseen sillä pelätään, että ylikoulutettu vaihtaa työpaikkaa paremman työpaikan tullessa vastaan. näin tekisin minäkin, sillä omaa koulutusta tulee arvostaa ja omat taidot työelämässä tiedostaa. ei pidä ajatella, että olisi opiskellut jotakin joitakin vuosia. muodollinen koulutus antaa valmiuksia oppia lisää työelämässä.

        mielestäni suomessa tarvitaan keskiasteen ja ylemmän korkeakouluasteen lisäksi myös alemman korkeakouluasteen - so. ammattikorkeakoulun - tutkintoja. käsittääkseni esimerkiksi amk-insinöörin koulutus on varsin pätevää ja lunastaa paikkansa työelämässä. ainakin amk insinööreiksi valmistuneet lukiokaverini ovat olleet jo useita vuosia työelämässä ja vaikuttavat varsin menestyneiltä keskiluokkaisten arvojen läpi katsottuna.

        arvostusta ei voida vaatia - no ehkä yhdysvalloissa mustaihoiset vaativat arvostusta kansalaisoikeuksien yms. tiimoilta. mutta opinahjojen suhteen arvostuksesta on - arvostuksen vaatimisen sijaan - mielestäni alettu tekemään politiikkaa. kuten aiemmin jossakin viestissäni mainitsin, korkeakoulujen - alemman ja ylemmän tasoisten - rajaa on tietoisesti alettu hämärtämään. tähän eivät ole syypäitä oppilaitoksissa opiskelevat. he ovat vain luotujen illuusioiden kohteita. käsittääkseni illuusioita uusintavat poliittiset päätöksen tekijät, ammattikorkeakoulujen rehtorit ja jossain määrin myös opettajat. politiikassa arvostusta ei vaadita tai kysellä sen perään, vaan sitä tuotetaan esimerkiksi sillä tavoin, että ammattikorkeakoulun parkkipaikasta tehdään kampusalue tai ammattikorkeakoulun englannin kielinen nimi vaihdetaan soveltavaa tiedettä harjoittavaksi yliopistoksi tai tiedettä sovelluksiksi (koneiksi, ohjelmiksi jne.) tuottavaksi yliopistoksi. luoko se arvostusta onkin asia erikseen. siitä oleme keskustelleet jo monen viestin verran tällä palstalla.

        henkilökohtaisesta arvostuksesta: itse olen tyhmä yo-opiskelija omalla työpaikallani. minulla ei yksinkertaisesti ole samaa monivuotista työkokemusta kuten työpaikan vakituisilla työntekijöillä. huomaan, että motivaationikin on heikko, vaikka pyrinkin tekemään minulle asetetut tehtävät tehokkaasti. tiedän soveltuvani toisenlaiseen työhön, vaikka kehittyisin uskoakseni varsin päteväksi nykyisellä, so. tilapäisellä, työpaikallanikin - uskon nimittäin kykyyni oppia asioita. arvostan itseäni ja opintojani ja näin ollen myös opinahjoani.

      • joku mies

        "Minusta peruskoulutuksen pitääkin olla koko kansan kattavaa yo-tutkintoon saakka."

        Kaunis ajatus, mutta oletko miettinyt sen varjopuolia. Ihmisten oppimiskyky ja motivaatio vaihtelevat paljon, ja ääripäissä olevia on täysin mahdotonta kouluttaa samaan aikaan tehokkaasti (menepä mille tahansa yläasteelle katsomaan touhua, liimanhaistelijat eivät edes yritä pysyä kelkassa ja hikuilla on tylsää tunneilla).

        Jossakin vaiheessa on väkisinkin tehtävä jaottelua koulutuksessa (Suomessa tämä tehdään ensimmäisen kerran lukiovaiheessa). Menestyneimmät saavat valita paikkansa, ja se johtaa arvostustaisteluun. Koulutuksilla, joihin tarvitaan erityisen lahjakasta ja ahkeraa väkeä, kuuluukin olla hyvä yhteiskunnallinen status - sillä saadaan ihmiset pyrkimään näille paikoille ja karsintaa voidaan suorittaa. Heikommin suoriutunut aines päätyy vähemmän kriittisiin tehtäviin, eikä saa koulutuksen kautta erityistä arvostusta vaikka yhteiskunta tarvitsee heidänkin työpanoksensa.

        Yksilöllisiä poikkeuksia löytyy aina, ja oikea henkilö oikeassa paikassa ansaitsee arvostusta millä tahansa koulutuspohjalla. Putkimiehenä arvostuksen saaminen on toki hankalampaa kuin tohtorina, mutta en näe siinä mitään ongelmaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      212
      7460

    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      57
      2912

    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      190
      2327

    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1733

    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      159
      1694

    6. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      20
      1386

    7. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      74
      1240

    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      38
      1173

    9. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      27
      1155

    10. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      50
      1029
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt