Mitä jyvitys tarkoittaa?

Katoppas yhtiöjärjestystä. Se ei ole sitten isännöitsijän laatima.
Sieltä löytyy jyvitysperusteet.
Miten muuten isännöitsijää pitäisi jonkun vuokralaisen asumistuki kiinnostaa.Meeppäs ihan rauhassa kyykkyyn ja hanki lisää tietoa, muuten kuin haukkumalla ihan väärää puuta.

määrittää jm2.

Kerrostaloissa yleensä 1. krs m2=jm2 ja kymmenennessä kerroksessa samat asunnot isommilla jyvillä(kulutkin isommat).

Rivitaloissa on yleensä kellaritiloja(ei siis asuintiloja), jotka eivät rasita rakennusoikeutta ja ne "varustetaan" alemmilla jyvityksillä. Lämmityshän niihin menee, muttei monia muita asoy kuluja.

päin maksaa enemmän kuin alakerta pihalle.

Näin jyvitetyt vuokrat eroaa pelkästään pinta-alojen mukaan lasketuista.

Sitä en tiedä miten asumistuki niihin suhtautuu, mutta luulisin ettei merinäköalavuokranlisälle saa asumistukea.

Meillä (asunto-osakeyhtiö) on jyvitys hoidettu niin, että mitä ylemmäs mennään, sitä enemmän on asuntoa kohden osakkeita. Esim. 1. krs 4h k 199 osaketta, 2. kerroksessa 201 osaketta, 3. kerroksessa 203 osaketta ja 4. kerroksessa 205 osaketta. Sekä hoito- että rahoitusvastike lasketaan per osake. Neliöt on yhtiöjärjestyksessä todelliset. Yhtiössämme on myös muutama rivarinpätkä ja niissä osakemäärät on ihan samat samankokoisissa asunnoissa.

Neliöt on määritelty eri kerroksissa erihintaisiksi ja sitä sanotaan jyvitykseksi. Sinun ei tarvi välittää niistä mitään.

Onko normaalia että rivitaloissa keskimmäiset asunnot ovat "normaalisti" hinnoitellut neliöiden mukaan mutta rivitalon päätyasunnot jyvitetty isommmiksi? Esim. rivitalon päätyasunnon kulut oikeasti laskettu neljä neliötä isommaksi kuin mitä asunto todellisuudessa on.

"""Onko normaalia että rivitaloissa keskimmäiset asunnot ovat "normaalisti" hinnoitellut neliöiden mukaan mutta rivitalon päätyasunnot jyvitetty isommmiksi? Esim. rivitalon päätyasunnon kulut oikeasti laskettu neljä neliötä isommaksi kuin mitä asunto todellisuudessa on. """

En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?

(en rupea tässä miettimään ikkunoita, enkä lämmön karkaamista jostain päädystä, se ei ole relevanttia)

ps. olisit aloittanut uuden ketjun.

"Rivitalossa" tarkoittaa ilmeisesti Kelan tekemää "jyvitystä". Kela ei siis hyväksy kaikkia neliöitä asumistuen pohjaksi, vaan ainoastaan tietyn neliömäärät / asukas.
Kysymyksestä ei kyllä saanut täyttä selvyyttä.

En tarkoita Kelan hyväksymiä neliöitä vaan että rakennuttaja on päättänyt että vaikka 50 neliön asunnosta saa pyytää vastiketta kuin se olisi 59 neliön kokoinen asunto. Keskimmäisistä asunnoista pyydetään neliöiden mukaan mutta päätyasunnoista pyydetään enemmän kuin mitä todellisten neliöiden mukaan olisi.

En löytänyt edes googlella aiheesta joten lienee harvinaista sitten. Kerrostaloissahan on jyvitykset mutta en ole koskaan tiennyt että rivitaloissa tehdään samaa, ja mitkä ovat jyvityksen perusteet? Onko talon pääty sellainen? Mitään muuta en keksi, koska talo on 1-taso.

"""En tarkoita Kelan hyväksymiä neliöitä vaan että rakennuttaja on päättänyt että vaikka 50 neliön asunnosta saa pyytää vastiketta kuin se olisi 59 neliön kokoinen asunto. Keskimmäisistä asunnoista pyydetään neliöiden mukaan mutta päätyasunnoista pyydetään enemmän kuin mitä todellisten neliöiden mukaan olisi.

En löytänyt edes googlella aiheesta joten lienee harvinaista sitten. Kerrostaloissahan on jyvitykset mutta en ole koskaan tiennyt että rivitaloissa tehdään samaa, ja mitkä ovat jyvityksen perusteet? Onko talon pääty sellainen? Mitään muuta en keksi, koska talo on 1-taso. """

Sinulle esitettiin kysymys:
En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?

Olisiko kuitenkin sillein, että ne asunnot ovat eri kokoisia johtuen jostain pannuhuoneesta ja sähkökeskuksesta niissä päädyissä?

neliömääräksi ilmoitetaan 50 se on 50 oli sitten pääty tai keskellä oleva asunto. Mittaa ASUNTOSI pinta-ala sillon tiedät oikean tuloksen.

"Sinulle esitettiin kysymys:
En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?"

Siltä kantilta merkitystä että onko se tavallinen käytäntö, oikeuden- ja lainmukainen vai onko tässä nyt sovellettu jotain "omaa lakia tai harkintaa".

Ei johdu pannuhuoneista tai sähkökeskuksista. Täällä on erillinen rakennus niitä varten.

Valehteleeko toimisto sitten että asunto olisi 50 neliötä mutta oikeasti isompi? Vaikea uskoa tuota.

"""Siltä kantilta merkitystä että onko se tavallinen käytäntö, oikeuden- ja lainmukainen vai onko tässä nyt sovellettu jotain "omaa lakia tai harkintaa".""

Jos / kun se on yhtiöjärjestykseen noin laitettu, niin se on sitten noin.

Jossain esimerkiksi liikehuonoistojen vastike on muita suurempi neliöä kohti.

Itse käsitän jyvityksen olevan esim. kerrostalossa sellainen, että pienemmistä asunnoista maksetaan korkeampaa vasike-neliövuokraa kuin isommista, huomioiden sama kerros.
44 m2 asunto 14.00 euroa neliöltä
55 " " 12.20 " "
60 " " 11.80 " "
Laskelmista on oma kaavansa, jota käyttää henkilö jyvityksiä määrittäessään.

nyt horise.Kyllä YHTIÖVASTIKE on kerroksessa sama onko se 50 tai 100 neliötä mitä ylemmäksi mennään joka kerroksessa yhtiövastike kallistuu sama myös asuntojen osto hinnoissa.

Tässä yhtiössä ei ole jyvitetty asuinhuoneistoja mitenkään. Kuusi kerrosta ja ikkunoita voi olla joka suuntiin. Ensimmäisen kerroksen pihan puolen asunnosta näkee takapihan ja viereisen talon seinän, ja kuudennessa kerroksessa pohjaltaan täysin samasta asunnosta järvinäköala. Molemmat maksavat sentilleen saman vastikkeen. Myöskään tulevaa hissiremonttia ei jyvitetty vaikka laki sen nykyään mahdollistaakin. Ensimmäisen kerroksen vetreä kolmekymppinen, joka ei käytä hissiä kertaakaan vuodessa maksaa hissistä saman kuin kuudennen kerroksen saman kokoisessa asunnossa asuva, joka käyttää hissiä joka kerta päivä.

Autotalleissa sentään vastike puolet pienempi neliötä kohden ja liikehuoneistoissa kaksinkertainen.

Meidän kerrostaloyhtiössä on ensimmäisen kerroksen vastike kuukaudessa 320 €, seitsemännessä 417 €. Tuntuu aika suurelta erolta.

Mitä pitäisi tehdä, että edes hieman tilanne muuttuisi. Talo on rakennettu v. 1975. Kun tulevat remonttikulut jyvitetään samaan malliin, aika kalliiksi tulee yläkerrosten asukkaille sauna- ja kellaritilojen remontti suhteessa alhaalla asuviin.

Muuttoko ainut mahdollisuus?