Miten tehdään hyvä halkopino

Pölkky

Onko väliä miten päin halot ladotaan pinoon? Ja miten tehdään hyvä pino että se pysyy myös pystyssä?

56

32937

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nopeesti

      Pääasia on ettei sade mene läpi ja puut ovat keskipäivän auringon paisteessa. Eipä tuulestakaan ole haittaa. Riittä kun pinnasta on silpastu kuorta pois. Tietenkin on parempi jos tekee pilkettä niin kuivuu nopeammin. Sitten vain pinoon sateensuojaan vaikka kuormalava alle.

      • väärinladottu

        Tästä on poistettu viesti koska halkopinon teko-ohjeet olivat sääntöjen vastaiset.


    • pinokkkio

      Pino aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle. Pino maasta irti esim kuormalavojen päälle. Isoimmat halot/klapit alimmaisiksi. Klapien halkaisupinta ylöspäin. Pinon päädyt kun pinoaa ristiin niin pinosta tulee tukevampi eikä välttämättä tarvitse tukipuita päihin. Sadesuoja päälle niin että seinustat ovat vapaina.

    • Halkomestari MInä

      Hyvä halkopino tehdään näin!

      1. Tee tukevat alapuut, ja voit laittaa jotain vaneeria ym ym maan päälle niin ei heinät kasva. Eriasia jos teet pinon vaikka santikolle.

      2. Sinut pitää sijoittaa pino niin, että se ei kaadu vaan on tukevasti alustalla.

      3. Laita päätypuu mistä pino alkaa ja mihin loppuu. Voit myös pinota niin että laitat päädyn ikäänkuin ristiin.

      4. Ala pinoamaan mieluiten HALKAISTU puoli ylöspäin.

      5. Kun olet saanut pinottua niin varmista, että se ei kaadu jne.

      6. Kun puut ovat kuivia niin peittele ne jollakin. Tee ikäänkuin katto, Mutta älä peitä koko pinoa vaan halkopinon koko leveydeltä päältä ei sivuilta.

      Jos pidät puita usemamman kesän ulkona peittele ne aina, kun sataa ja talveksi myös.

      • Puulämmitäjä

        Pinoamisessa ennen asetiin halastupuoli alapäin tuohi ja parkki suojaavat sade veden valuumisen puun sisään . Eli nyt on kaikki muuttunut päin vastoin niin kuin moni muukin asia. Jos puut peitetään vettä läpäisemättömällä kotoksella niin se
        muuttaa hiukan asiaa, katos estää ylöspäin nousevan puun kosteuuden.


      • japa-pilke
        Puulämmitäjä kirjoitti:

        Pinoamisessa ennen asetiin halastupuoli alapäin tuohi ja parkki suojaavat sade veden valuumisen puun sisään . Eli nyt on kaikki muuttunut päin vastoin niin kuin moni muukin asia. Jos puut peitetään vettä läpäisemättömällä kotoksella niin se
        muuttaa hiukan asiaa, katos estää ylöspäin nousevan puun kosteuuden.

        Meillä on aina uunipuut laitettu halaistu pinta ylöspäin, koska kuulemma vesi muuten valuu halkojen kuperia selkiä myöten koko kasan läpi. Kun halkaisupinta on ylöpäin, niin vesi valuu vain pariin ensimmäiseen riviin.
        Noin tiesi kertoa vanhakansa.
        Itseä ei paljon kiinnosta, vaan klapitan suoraan trukkilavoilla reunustettuun aumaan joka on taivasalla koko kesän ja ennen lumia heitän pressun päälle.
        Joskus klapitan tuoretta puuta suoraan halkoliiterin ovesta sisään, eikä niissäkään hirveästi homeläikkiä lopulta ole.


      • klapejatehnyt
        japa-pilke kirjoitti:

        Meillä on aina uunipuut laitettu halaistu pinta ylöspäin, koska kuulemma vesi muuten valuu halkojen kuperia selkiä myöten koko kasan läpi. Kun halkaisupinta on ylöpäin, niin vesi valuu vain pariin ensimmäiseen riviin.
        Noin tiesi kertoa vanhakansa.
        Itseä ei paljon kiinnosta, vaan klapitan suoraan trukkilavoilla reunustettuun aumaan joka on taivasalla koko kesän ja ennen lumia heitän pressun päälle.
        Joskus klapitan tuoretta puuta suoraan halkoliiterin ovesta sisään, eikä niissäkään hirveästi homeläikkiä lopulta ole.

        Joo, eipä ole paljoa merkitystä, että mitenpäin niitä puita ladotaan, kun vain on halkaistu ja ilmavasti muuten. Teen itsekin puut klapikoneella trukinlavojen päälle häkkeihin ja peitän ne päältä pellillä. Samoin teen halot trukinlavojen päälle häkkeihin ja päälle pellit sateen suojaksi. Ei mitään väliä, että miten ne latoo, kyllä kuivuu! Eivätkä homehdu myöskään!!
        Olen myös tehnyt klapikoneella suoraan puuvarastoon klapit trukinlavojen päälle, hyvin kuivuvat sellaisenaan katon alla kasassa, eivät homehdu. Tietenkään mihinkään tuulettumattomaan varastoon niitä klapeja ei voi tehdä, eikä juuri 3 metriä leveämpään karsinaan, korkeutta voi sitten olla enempikin. Sopivan tuulisessa paikassa olevassa ladossa puut tuntuvat kuivavan melkein paremmin, kuin ulkosalla. Katon muoto kaiketi tekee ladon sisälle alipaineen. Joku viisaampi osaa varmaan selittää ilmiön syyn.
        Vanhasta paalikuljettimesta saa muuten tosi hyvän kuljettimen klapeille.


      • Anonyymi
        Puulämmitäjä kirjoitti:

        Pinoamisessa ennen asetiin halastupuoli alapäin tuohi ja parkki suojaavat sade veden valuumisen puun sisään . Eli nyt on kaikki muuttunut päin vastoin niin kuin moni muukin asia. Jos puut peitetään vettä läpäisemättömällä kotoksella niin se
        muuttaa hiukan asiaa, katos estää ylöspäin nousevan puun kosteuuden.

        "katos estää ylöspäin nousevan puun kosteuuden."

        En kyllä tajua, kuinka puut nousevat ylöspäin ja kuinka kosteuuden saa pysymään katoksen alla kun seiniä ei ole...
        Voi olla että päässäni on viikaa, kun en näe tuossa mitään tolkkua: Jos tarkoitus oli sanoa, että klapeista/haloista nousee kosteutta, niin sen ymmärtäisin, mutten siltikään tajua, mikä ongelma siinä on, jos kosteus ei pääse katoksen läpi, koska se poistuu katoksesta ilmavirtojen mukana. Eikä kai kukaan laita katos-peitettä pinon ylimpään kerrokseen kiinni. Totta kai sielläkin on tuuletusväli, kuten pinon allakin. Liekö tuo joku tieinsinöörin päiväuni. Se on selvää, että jos pinotaan kuori taivasta kohden, niin pino ei saa olla liian syvä - etureunasta takareunaan, jotta ilman kierto on riittävää verrattuna pinoon, jossa jokaisen kappaleen kosteus pääsee haihtuessaan kulkeutumaan myös ylöspäin kuoren ollessa alaspäin. Siinä on hiukan ratkaisevaa eroa, mutta toisessa tapauksessa peitteenä toimii puun kuori ja toisessa tarvitaan ihmisvalmisteinen peite koko pinon päälle. Nykyaika on siis monimutkaista ja vaivalloista...


    • Masa202

      Asiasta on kiistelty vuosikymmeniä. Mutta löytyy myös tutkimustietoa, ihan vaikka googlettamalla.

      Noiden tutkimusten ja mittausten yhteinen johtopäätös on se, että halkaistu puoli ylös/alas -pinoamistavalla on aivan häviävän pieni merkitys puun kuivumisessa.

      Keskeisiä asioita sen sijaan olivat halon tai pilkkeen koko, varastointipaikan ilmanvaihto (ilman pitäisi päästä virtaamaan esim. pinon läpi). Suojaaminen sateelta, ei paketoimista vaan pelkkä kate. Lämpötila, kuoren rikkominen myös ei-halkaistulta puolelta jne.

      Lämpötilasta sen verran että suora auringonpaiste, ts. liian nopea kuivatusyritys, voi "tukkia" pintasolukon ja kosteuden haihtuminen puun sisältä voi hidastua. No, sekin oli vain marginaalisesti vaikuttava asia.

    • aapeli setä

      Kun neste höyrystyy se sitoo ilmasta lämpöä. Tämän takia höyrystyessä kostuva ilma jäähtyy ja painuu alaspäin painovoiman vääjäämättömän uurastuksen tuloksena. Täten ja näin ollen laitan saappaani varsi alaspäin patterin väliin ja aamulla on kuiva kenkä. Varsinkin semmonen patteri, jossa on vain yksi levy, ei oikein ota kenkää muussa asennossa päälleen.

      - Ai jaa, sen takia, okei.

      Niin ja siinä alassuin kuivatessa on paremmin kosketuspintaa patterin ja kengän välillä kuin pystyasennossa. Onhan nuo kuivuneet.

    • Popsit pinoon

      Kuinka tehdään hyvä kuitu pino maatila kuormaimella?

      • timo34ha

        maatila kuormaimella isännät osaa tehä harakanpesii


    • Halakopino

      "...miten tehdään hyvä pino..."

      Jos teet metsään halkoja, menettele, kuten entisaikojen halkosavotoissa kuului pohja- ja pääpuut tehdä. Eli pohjapuiksi ensin muutamia maapuista katkottuja pätkiä poikittain ja kaksi pohjapuuta pituussuuntaan.

      Pääpuut tee siten, että molempien pääpuiden yläpäähän sahaat moottorisahalla hahlon. Sitten teet selkäpuun, johon teet kavennuksen pääpuiden välin mukaan ottamalla mitan siinä pohjapuiden päällä. Tämä selkäpuun loveus on myös moottorisahalla nopea tehdä. Pudota sitten selkäpuu näiden ohennusten kohdalta pääpuiden hahloihin, johon se ohennuksista lukittuu, eikä päästä pääpuita laukeamaan.

      Jos teet pinon pääpuut ja selkäpuut hieman paksummasta tavarasta, kestää pino laukeamatta monta vuotta. Voit viedä pinon päälle jotain katteeksi sopivaa, kosteuden kestävää tavaraa, niin puiden laatu pysyy hyvänä. Vähemmän katetavaraa tarvitset, jos teet lyhyitä ja korkeita pinoja.

      Minulla on ollut tapana tehdä metsään puolitoista metriä pitkiä pinoja, joiden pääpuut ovat niin korkeita, mihin yletän selkäpuun asentaa. Näin tällaiseen pinoon voi saada yli kolme mottia halkoja. Menettelen näin varsinkin hakkuujätteitä kerätessäni, koska aina ei osaa arvioida, kuinka paljon paikastaan halkoja kertyy.

    • Känkä

      Tuo asia, että vesi höyrystyessään ja energiaa ympäristöstään sitoessaan muuttuu painavammaksi ja laskeutuu alaspäin selittää sen, ettei maasta ja vesistöjen pinnasta nousekkaan kosteutta ylös. Näin valtameret eivät luovutakkaan kosteutta ilmaan. Koko maanpinta ei luovuta kosteutta ilmaan.

      Jännittää koska maapallo alkaa totella tuota oivallusta. Joutuu ihminen muitten toimiensa ohella vielä höyrystämään kalliilla ostoenergialla vedenkin pilvien tarpeiksi.

      • iytkhghjhfjgf

        Vesihöyry H2O on kevyempää kuin ilma. Sen painuminen alas ei siis johdu vesihöyryn painosta vaan siitä, että se kylmentää ilmaa, jolloin kylmä ilma painuu alas. Mukana menee myös osa vesihöyrystä.
        Veden haihtuminen sitoo huomattavan määrän lämpöä. Märkä puu asettuu ns wet bulb-lämpötilaan, joka riippuu ympäröivästä ilmankosteudesta, mutta joka lämpötila on aina alempi kuin ilman lämpötila.
        Puun kuivattaminen onnistuu hyvin nopeasti ns aurinkotornissa, joka on käytännössä alhaalta ja ylhäältä avoin kasvihuone. Tavallisessa liiterissä kannattaisi laittaa seinään ilmatoimisia aurinkeräimiä, joiden lämmittämä ilma puhalletaan puiden alle. Ylhäältä sitten lämmin höyry pois kunnon räppänän kautta.


    • Puulämmittäjä

      Kyllä puut pinitaan halastupuoli alapäin , jos ei ole katosta tai muuta suojaa sadeelta. Tuohi ja parkki suojaavat sadeelta. Jokainen voi kokeilla esim: kaksipinoa rinnan toisessan ovat halastut puolet alaspäin ja toisessa ylöspäin , ota vettä sankkoon ja kaada sankollinen vettä pinon päälle
      muutraman kerran ja ota sen jälkeen puita takkaan tai muuhun tulisijaan, niin kumman pinon puut palavat paremmin. Täällä pohjoisessa ladottiin noin 80 -90 V. silloin halaistupuoli aina alaspäin. Pohja on pinoamisen tärkein lähtökohta, ns. trukkilavoja laittamalla vanhojen auton
      levypyörien päälle. ja rautalanka pinon päätypuiden välille. niillä olen pinonut puita noin 50 V.
      ja pinot eivät ole hajonneet.

    • kehvelikeinänen

      pinon tekeminen
      1. maanpinta tasainen eikä pintavedet valu pinolle päin
      2. parhaat olis betoniset lätkät maanpinnalle ekanakin, 1/3 osaa pinonpohjasta betonilätkiä.
      3- betonilätkien päälle telapuut 12-15 halkaisijaltaan, betonin ja telapuunväliin kattohuopa kosteuden eristäjäksi
      4. halot voitkin sitten latoa mielesi mukaan, vaikka 2,2 metriä korkeanpinon, pinon päälle pressu ja niin että vesi valuu pois
      5. vaikka kaksipinoa vierekkäin, saa tukevan pinon

    • halkaisuruuvi

      Mänty, kuusi ja leppa ovat ainakin sellaisia puita että jos jättää kuperan puolen ylös, niin vesi valuu koko kasan läpi ja ohuen kuoren ansiosta kastelee kaikki puut. Koivun kuori suojaa vedeltä paremmin, mutta myös haittaa veden haihtumista ylöspäin. Itellä monesti halottavat puut niin suuria, jolloin haloista tulee sellaisia pizzasiivun, mallisia ettei niitä saa kuin lappeelleen.

      Paras pino malli uunipuille on omasta mielestäni halkopino, jossa joka toinen rivi on poikittain. Tällöin pino jää ilmavaksi, pysyy tukevasti pystyssä ja siitä saa korkean. Jos taas puuta on paljon, niin silloin kaksi tällaista pinoa vierekäin ja väliin ladotaan halot normaalisti halaistu pinta ylöspäin, ei tarvitse turhaan tukipuita, naruja eikä pinoraamia.
      Perinnemaisemaan sopii mielestäni parhaiten raameihin tehty halkopino.

      https://www.youtube.com/watch?v=CagySDF21FQ

      • onsevaikeaaaa

        Voihan sitä halkojen kanssa vaikka miten äpöstellä ja tehdä niihin rukkasenjälkiä päälekkäin. Puut vaan kerrasta metsästä kasaan, mistä ne sitten tehdään sopiviin häkkeihin, taikka suoraan varastoon. Seuraavan kerran puihin kosketaan, kun niitä otetaan käyttöön, eli laitetaan uuniin.


      • halkaisuruuvi
        onsevaikeaaaa kirjoitti:

        Voihan sitä halkojen kanssa vaikka miten äpöstellä ja tehdä niihin rukkasenjälkiä päälekkäin. Puut vaan kerrasta metsästä kasaan, mistä ne sitten tehdään sopiviin häkkeihin, taikka suoraan varastoon. Seuraavan kerran puihin kosketaan, kun niitä otetaan käyttöön, eli laitetaan uuniin.

        Sama määrä rukkasen jälkiä niihin puihin tulee, kun ne mätät häkkeihin verrattuna pinoamiseen.
        Suurimmalla osalla puulämmittäjistä ei ole kuljettimella varustettua klapikonetta vaan käytössä saattaa olla pelkästään kirves ja moottorisaha. Silloin sitä paneutuu ihan eritavalla pinon tekoon.


      • hytraalihalkoja

        se on koneuskovaisten juttuja että vältellään rukkasenjälkiä
        moottorisaha ja halkojahydrl.


      • Vitun_teoreetikko

        "Mänty, kuusi ja leppa ovat ainakin sellaisia puita että jos jättää kuperan puolen ylös, niin vesi valuu koko kasan läpi ja ohuen kuoren ansiosta kastelee kaikki puut. Koivun kuori suojaa vedeltä paremmin..."

        Kaikesta päätellen siis koivun kuori imee kaiken taivaalta tulevan veden itseensä tai hylkii sadetta. Mänty, kuusi ja leppä puolestaan päästää veden läpi, jolloin ylin rivi ei kastu, mutta koko kasta sen ylimmän rivin alla kastuu.

        "...mutta myös haittaa veden haihtumista ylöspäin."
        Meilläpäin on aika harvoin tuulen nopeus nolla metriä sekunnissa.


    • vipukaivurimiesmartti

      onsevaikeaaaa

      23.4.2017 23:52

      on vaikeaa huomataan.
      teeppä häkkeeihiin - mitäs site teheräät häkees kans - eneen kuun ne oo kuivatahanu, miten teet - nosteleheret ja kiikutat ne rakennukseen,,niin pitääh ollahr rakennus - koneheit ollah pitähää -
      ennehen kuin saat häkeheihin tarhet kuormain koneheit, kaivureit kärrei juontopihit etukuoraamii kaahoi halakohalakomokoneit kulujetimet - ja sit sähä tarahivet AKKAS LATOMAHAAN häkeihin LIPUS JA LAPUS ETTÄ MENIS TIHIVIMPÄÄ.
      saat tehtyä koneen jälkijä vaikka päällekkäin kalliiks tulee honehes pöörötteelyy.
      vaan saattaahan se ollaah eläkeheselle
      mukavaa ku on konehetes liikentehes, pääsee sit häkeit liikutelehereen.

      sit häkeist pitähään latoa käsrukkasten jälkiin kans puuvarastohon jostahan ne klapiset otat kuuhun lämmihät takkauunihaas,
      teehään rukkasen jäläkiin takkauunis suuluukhus kahvahass rukkasees jäläkihiin,
      tarttehet sää takkauunis luukhun automaattisen avaus mekanismin,
      luukku avautuhuun kun halakoos vaakatasoos kovoo ja kouivaa tarajoot uunihin - karvathan siltä palo

      käsistäkkiin - piäshään sairaanhoitaja vaamohiin hanskoon jäläkiin paineleheen

    • kesänkuivaaja

      Halko (log wood, billet): Halot ovat noin metrin pituisia, polttokäyttöön tarkoitettuja halkaistuja tai pyöreitä karsittuja pölkkyjä.
      https://www.vapo.com/media/sanasto

      Vielä aiemmin löytyi Vapolta myös ohje halkopinon tekoon. Aika paljon oli ideaa täälläkin, jos ei aivan hätäilemällä tee pinoa.
      Koko pino halkaisupinnat ylöspäin oli oikein kesän ajaksi. Ennen kovempia sateita syksyllä päällimmäinen kerros käännetään kuori ylöspäin.

      Kesän aikana kuten klapit kasassa ollen aurinkoisella kukkulalla puut saavat sadetta ja kuivuessaan luovuttavat polttamisessa haitallisia kaasuja. Oikealla tavalla kuivaamaton puu saa aikaan hallitsemattomia kaasupurkauksia poltettaessa.

    • TurhatLiikkeetPois

      Jätän muille saivartelun, miten päin halot pitää kuivata ja miten pinota. Oleellista on se, että puu kuivuu ja että se on uunissa mahdollisimman vähillä liikkeillä.

      Klapit teen suoraan kahteen peräkärrystä tehtyyn liiteriin/puuvarastoon ja kun lämmityskausi alkaa, kärry alle 10 metrin päähän talon sisäänkäynnistä. Kärryliiterissä täytyy panostaa hieman sen ulkonäköön, ei liian korkea, matala lattia on eduksi, tuulettuva.

      Kärryliiteri säästää helposti vuodessa kymmeniä kilometrejä puun raahaamista käsipelillä taloon ja turhaa halkojen ja klapien käsittelyä. Ne rangat voi kuivua ensin väljässä kasassa ennen klapivaihetta ja tietysti puut kannattaa latoa uuniin sen ollessa lämmin, seuraavana päivänä on syksyn ilmankosteus haihtunut ja puut syttyy roihahtaen.

      • Motti.Mies

      • ainaoppiiuutta

        Monelle tutulle tulisi hylsy polttopuiden autotallissa säilytyksestä, kun se on ainoa asia mitä sellaisessa 70-80luvulla tehdnyn omakotitalon ahtaassa autotallissa saa järkevästi säilytettyä. Aika monella on myös lämmityskattila kellarissa joten mielellään siellä pitäisi myös polttopuita?
        Hyvä kun pistit linkin, niin ei tule vähennyksiä ainakaan tietämättömyyden takia.


      • JokuLogiikkaOllaPitää
        Motti.Mies kirjoitti:

        Monesta pihasta löytyy laiton halkopino
        https://rakennusmaailma.fi/ajankohtaistamonesta-pihasta-loytyy-laiton-halkopino/

        "Monen pihasta löytyy laiton halkopino" Onhan tuokin tietysti elämäntapa, tarkkailla mitä kaikkea ihmisten pihoista löytyy, ei muuta kuin alat väsäämään tutkintapyyntöjä poliisille. Oma elämäsikin kapeutuu, kun haet kaikesta laittomuutta, pian huomaat, ettet oikeastaan voi tehdä yhtään mitään.

        Halkopinosta ei todellisuudessa laitonta saa, kuin tekemällä se naapurin tontille, tuossa linkin jutussakin kerrotaan talon seinustalle varastoinnista "saattaa olla laiton".

        Joskus tehtiin puusta jopa taloja ja niissä asuttiin, nyt puu on niin palovaarallinen, että varastointi seinällä on muuttunut laittomaksi? Vai onko puu vaarallista vain pinossa, ei seinässä?

        Muuttuuko ne puut vaarattomiksi erillisessä varastossa? Puupino metsänlaidassa, tai peräti metsässä se vasta vaarallinen onkin? Vaikeampia ne puut on sammuttaa, jos ne jossakin rakennuksen sisällä ovat. Samalla logiikalla puuliiteritkin on laittomia, sitten ei jää oikeastaan muuta vaihtoehtoa, kuin tuossa edellä kerrottu siirrettävä puuvarasto pyörien päällä.

        Puiden pinoaminen talon seinustalle ei ole muista syistä järkevää, seinä tarvitsee pintaremontin varastoinnin jäljiltä ja hiirille tarjoutuu kiipeilyalusta talon rakenteisiin, joten en itse puita pinoaisi seinää vasten.

        Ei se puupino tietenkään paloturvallisuutta lisää, tulipalon sattuessa pitää kuitenkin vakuutusyhtiön näyttää toteen syy-yhteys vahinkojen ja puupinon välillä.


      • sdfghjklkjhg
        ainaoppiiuutta kirjoitti:

        Monelle tutulle tulisi hylsy polttopuiden autotallissa säilytyksestä, kun se on ainoa asia mitä sellaisessa 70-80luvulla tehdnyn omakotitalon ahtaassa autotallissa saa järkevästi säilytettyä. Aika monella on myös lämmityskattila kellarissa joten mielellään siellä pitäisi myös polttopuita?
        Hyvä kun pistit linkin, niin ei tule vähennyksiä ainakaan tietämättömyyden takia.

        Varmaakin se auto autotallissa bensoineen ja omine virtalähteineen on 100X tulipaloriski, kuin polttopuut? Tiedän useammankin tapauksen, jossa auto on syttynyt itsestään, vastaavaa ei puiden osalta ole tiedossa.


    • halkoja

      Aika pitkään on pistetty halkopinoon sinne päätyihin vajaa pari metriä pitkänä kaksi tai useampi rautalankaa halkoon sidottuna tukemaan päätypuita. Vittaksen vääntö kun ei ole enää moderneimmilla toiminut.
      Halkokairalla tekiessä on halkopino miltei ainoa vaihtoehto, jos ei ole tarvetta heti sirkkelillä pätkiä.
      Pelti päälle talveksi on hyvä sääsuoja.

    • pinnatylös

      Googlettamalla "halkomotti" näkyy suurin osa vanhojen valokuvien pinoista olevan halkaistu pinta ylöspäin, joten täytyy sen olla paras tapa.

    • 40vuottanaputeltu

      Halkaistu pinta ylöspäin on 60-luvulla tehdyn selvityksen mukaan aavistuksen parempi tapa kuin se päinvastainen. Mutta kuten todettu, niin on helkkarin paljon oleellisempaa hoitaa ne muut olosuhteet kuntoon kuin miettiä sitä, että kummin päin. Itse teen pinoni enimmäkseen varjoisaan ja kahdelta sivulta tuulettuvaan katokseen. Toukokuulla tehdyt voi polttaa jo seuraavana talvena, mutta mieluummin kuitenkin ylivuotisena.

      • voihanNiitä

        toukokuulla tehtyjä polttaa,
        jos haluaa keittää vettä levyllä ja tulipesässä...


    • Anonyymi

      Vanha ja hupaisa keskustelu. Heitetään vielä yksi tapa, vähillä rukkasen jäljillä. Setäni tekee liukuhihnallisella klapikoneella klapit suoraan häkkeihin, leveys metri kertaa metri ja korkeus joku vähän alle pari metriä. Häkit on sellaisia teräshäkkejä, entiseltä tehtaalta, joihin pääsee trukkipiikeillä alle. Trukilla setä siirtää häkit harvaan ulkovajaan. Siellä ne kuivaa hyvin. Sitten talviaikaan, puulämmitys kun on, niin pannuhuoneeseen mahtuu kerrallaan 3 häkkiä. Trukilla pystyy ajaa pannuhuoneeseen sisään, nosto ovesta. Pannuhuoneen lämmössä häkissä olevat klapit kuivahtavat vielä extrakuiviksi, ja ovat valmiiksi lämpöisiä. Trukilla joutuu talviaikaan tasaisin välein operoida, mutta pikku siirto vain. Vähän tulee rukkasen jälkiä siis.

      • Anonyymi

        Tämä systeemi on hyvä, olen itsekin tehnyt klapeja lähes 30 vuotta 2,4m³ teräshäkkeihin, jotka betoniverkosta tehtyjä trukinlavojen päälle. Klapikoneen kuljetin täyttää häkit ja täydet häkit siirrän trukkihaarukalla traktorin avulla varastoon. Häkit on helppo siirtää käyttökohteeseen, jolloin niitä rukkasenjälkiä ei tule liikaa klapeihin. https://aijaa.com/6RW24i
        Halot teen samoin trukkilavojen päälle häkkeihin. https://aijaa.com/XiyZ9P

        klapejatehnyt


    • Anonyymi

      Puiden teko haloiksi on perua höyryveturien ajoilta, taidettiin halkoa käyttää metrisenä tehtaissa ja taloissa lämmitykseenkin pannuhuoneissa. Nykyään ei ole mitään järkeä tehdä halkoja, se lisää turhaan työvaiheita, puu pitäisi saada suoraan klapeiksi ja ne ilmavasti kuivumaan. Voi niitä klapeja pinoonkin laittaa jossakin mökillä, mutta omakotitalon lämmityksessä karsii mieluusti sellaisenkin työvaiheen pois. Mikään ei ole tympeämpää työtä, kun käsitellä ja siirrellä suuria massoja käsipelillä vuodesta toiseen turhaan.

      • Anonyymi

        Eli mitä aioit sanoa? Vihjasit, että sinulla on omakotitalo ja ei haluta tehdä yhtään mitään.

        Olen minäkin omakoteilija, mutta liikuntaa en ole koskaan vierastanut. Haen itse omilta mailtani kaiken polttopuun mönkijällä (traktorikin on, mutta mönkkärillä nopeampaa). Noin 3 päivää menee hakuun ja toinen mokoma halkomiseen/ pinoamiseen. Eli viikon rupeama ja jo vain tölli on lämpimänä läpi vuoden. Yli 90 % tarvitsemastamme lämmöstä tulee puusta. Mielestäni homma kannattaa. Jopa erinomaisen hyvin. Laskepa laiskiainen ite, että jos vaivautuisit sinäkin sieltä uuninpankolta polttopuuhommiin niin saisit melko rapsakan tuntikorvauksen työllesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mitä aioit sanoa? Vihjasit, että sinulla on omakotitalo ja ei haluta tehdä yhtään mitään.

        Olen minäkin omakoteilija, mutta liikuntaa en ole koskaan vierastanut. Haen itse omilta mailtani kaiken polttopuun mönkijällä (traktorikin on, mutta mönkkärillä nopeampaa). Noin 3 päivää menee hakuun ja toinen mokoma halkomiseen/ pinoamiseen. Eli viikon rupeama ja jo vain tölli on lämpimänä läpi vuoden. Yli 90 % tarvitsemastamme lämmöstä tulee puusta. Mielestäni homma kannattaa. Jopa erinomaisen hyvin. Laskepa laiskiainen ite, että jos vaivautuisit sinäkin sieltä uuninpankolta polttopuuhommiin niin saisit melko rapsakan tuntikorvauksen työllesi.

        Yrität siis typerys selittää, että kannattaa ensin tehdä metriset halot, pinota ne, ottaa pinosta ja halkoa taas pienemmiksi, pinota, kuljettaa mönkkärillä ja taas pinota.
        Fiksumpi tekee suoraan klapit ilmavaan varastoon / metallihäkkiin tms. ja ottaa sieltä suoraan käyttöön.

        Tuollaiset mönkkärillä puunkuljetukset on nekin idioottimaista puuhastelua, kallista bensaa palaa enemmän, kuin traktorissa polttoöljyä vastaavalla matkalla, vaikka traktori siirtää monikymmenkertaisen määrä puuta yhdellä kertaa.

        Sanotaan, että viisas pääsee vähemmällä, se pätee edelleen ja tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, se taas osuus sinuun, kuin nyrkki silmään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yrität siis typerys selittää, että kannattaa ensin tehdä metriset halot, pinota ne, ottaa pinosta ja halkoa taas pienemmiksi, pinota, kuljettaa mönkkärillä ja taas pinota.
        Fiksumpi tekee suoraan klapit ilmavaan varastoon / metallihäkkiin tms. ja ottaa sieltä suoraan käyttöön.

        Tuollaiset mönkkärillä puunkuljetukset on nekin idioottimaista puuhastelua, kallista bensaa palaa enemmän, kuin traktorissa polttoöljyä vastaavalla matkalla, vaikka traktori siirtää monikymmenkertaisen määrä puuta yhdellä kertaa.

        Sanotaan, että viisas pääsee vähemmällä, se pätee edelleen ja tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, se taas osuus sinuun, kuin nyrkki silmään.

        Ärhäkkä maahanmuuttokriitikko hyökkäsi mönkijäkuskin kimppuun. Mielenkiintoinen halkokeskustelu meneillään. Komea on traktoriviritys ensimmäisellä jos ajaa monikymmenkertaisen määrän puuta traktorikuormana verrattuna mönkijäkuormaan. En tiedä muista, mutta noin 0,8 - 1,0 kiintokuutiota tulee itselläni mönkkärikärryllä/ kuorma sellaista hyvänkokoista polttopuuta (3-4 m ja keskim. . halkaisija rapiat 10 cm). Jos ajelee risuluokan tavaraa jää ne kuutiot sinne 0,5-0,6 huitteille. Polttoainekulutus on ollut 200-400 metrin ajomatkoilla noin 0,5 litraa bensaa/kiintokuutio.

        Siitä pinoamistavasta. 60-luvulla tehdyn tutkielman mukaan tuohipuoli ylöspäin tuottaa prosentin tai pari kevyempää tavaraa kuin päinvastainen menettely. Mutta kuten edellä todettiin ne muut kuivaamisolosuhteet ratkaisevat käytännössä 99 % sen lopputuloksen eikä se miten päin.


      • Anonyymi

        Halot ovat tosiaan jäänne menneiltä ajoilta, kun niitä 1 metrin mittaisia halkoja poltettiin vetureissa ja suurissa keskuslämmityskattiloissa. Tuo 1 metrin mitta oli tarkka, koska halkoja kuljetettiin junanvaunuilla ja proomuilla. Paljon tuli halkoihin rukkasen jälkiä.
        Itse koetan minimoida halkojen tekemisen juuri niiden työläyden vuoksi. Teen kaikki halot vain suurista puista, mitkä eivät sovi normaalisti klapikoneeseen ja joita en sahaa kenttäsirkkelillä laudaksi/lankuksi. Halot teen pelkästään trukkihaarukalla siirrettäviin häkkeihin, jolloin niiden siirto käyttökohteenseen ja varastointiin on helpompaa. Joskus olen sahannut kenttäsirkkelillä suuria halkopuita n. 4 metrin pituisina neljään osaan, että ne sopivat klapikoneeseen ja olen tehnyt ne sitten klapeiksi häkkeihin. Kovin työlästä sekin!
        Puiden tekeminen ja niillä lämmittäminen on tosi herkkä aihe, se menee joillakin tunteisiin. Kun itsellä on metsää ja tekee hoitotoimenpiteitä, niin polttopuut kertyy lähes huomaamatta kevääksi. Harrastuksena verraton!

        klapejatehnyt


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ärhäkkä maahanmuuttokriitikko hyökkäsi mönkijäkuskin kimppuun. Mielenkiintoinen halkokeskustelu meneillään. Komea on traktoriviritys ensimmäisellä jos ajaa monikymmenkertaisen määrän puuta traktorikuormana verrattuna mönkijäkuormaan. En tiedä muista, mutta noin 0,8 - 1,0 kiintokuutiota tulee itselläni mönkkärikärryllä/ kuorma sellaista hyvänkokoista polttopuuta (3-4 m ja keskim. . halkaisija rapiat 10 cm). Jos ajelee risuluokan tavaraa jää ne kuutiot sinne 0,5-0,6 huitteille. Polttoainekulutus on ollut 200-400 metrin ajomatkoilla noin 0,5 litraa bensaa/kiintokuutio.

        Siitä pinoamistavasta. 60-luvulla tehdyn tutkielman mukaan tuohipuoli ylöspäin tuottaa prosentin tai pari kevyempää tavaraa kuin päinvastainen menettely. Mutta kuten edellä todettiin ne muut kuivaamisolosuhteet ratkaisevat käytännössä 99 % sen lopputuloksen eikä se miten päin.

        Sinä olet taas se sama palstojen hihhuli, joka näkee persuja kaikkialla, kun paskat tärähtää housuusi, sekin maahanmuuttokriittisten syytä. Olet sairas ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet taas se sama palstojen hihhuli, joka näkee persuja kaikkialla, kun paskat tärähtää housuusi, sekin maahanmuuttokriittisten syytä. Olet sairas ihminen.

        Maahanmuuttokriittinen henkilö on suurempi rasite metsätaloudelle ja kansantaloudelle kuin se kritiikin kohde. Kyllä se ikävä kyllä on näin, että persut ja metsätalous... edes halkohommat, eivät oikein natsaa yhteen. Onneksi Suomen yksityismetsät ovat 90 % meidän kokoomuslaisten ja kepuleiden hallinnassa. Ja mikä parasta niin myös Vihreät ovat lisänneet metsäomistuksiaan. Persut ovat onneksi sitä kurjailistoa, joka joutuu myymään kaiken mitä ovat joskus (ennen persuilua) sattuneet omistamaan.

        t. antijytky


      • Anonyymi

        No, kyllähän halkoja vielä tehdään ja käytetään.
        Yleiset saunat, leipomot ja mm. isomman leivinuunin omistavat käyttävät myös. Vielä aiemmin myös polttopuukauppiaat ovat halunneet niitä minulta ostaa. Tiedä sitten, jos pilkkovat ja lisäävät huonompaa närepuuta sekaan kuten heinäkauppiaat uudelleen paalaamalla. ..
        Itselläkin toki uunipuut ovat erikseen, mutta teen ne alle metrisiksi uunin koosta johtuen.
        Tuo kuivatus kun ei vain oikein onnistu oikeaoppisesti ulkona kuin halolle.
        Kuten kerrottu sateiden tullessa syksyllä päälimmäinen kerros käännetään tuohet ylöspäin Vapon ohjeen mukaisesti. Hävinneet kaasut kuivatuksessa ovat niitä haitallisia kaasuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maahanmuuttokriittinen henkilö on suurempi rasite metsätaloudelle ja kansantaloudelle kuin se kritiikin kohde. Kyllä se ikävä kyllä on näin, että persut ja metsätalous... edes halkohommat, eivät oikein natsaa yhteen. Onneksi Suomen yksityismetsät ovat 90 % meidän kokoomuslaisten ja kepuleiden hallinnassa. Ja mikä parasta niin myös Vihreät ovat lisänneet metsäomistuksiaan. Persut ovat onneksi sitä kurjailistoa, joka joutuu myymään kaiken mitä ovat joskus (ennen persuilua) sattuneet omistamaan.

        t. antijytky

        Siirryit heti lapselliseen ja typerään solvaamiseen, onko sinulla jokin värivamma, mikä aiheuttaa alemmuuskomplekseja, koska oma-aloitteisesti suuntasit keskustelun maahanmuuttoon? Keskustelua palstalla käydään halkopinoista! Sellaisen vaikutelman annat vahvasti.
        Normaali ihminen pystyy keskustelemaan halkopinoista, sinä et siihen pysty ilman raivostumista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siirryit heti lapselliseen ja typerään solvaamiseen, onko sinulla jokin värivamma, mikä aiheuttaa alemmuuskomplekseja, koska oma-aloitteisesti suuntasit keskustelun maahanmuuttoon? Keskustelua palstalla käydään halkopinoista! Sellaisen vaikutelman annat vahvasti.
        Normaali ihminen pystyy keskustelemaan halkopinoista, sinä et siihen pysty ilman raivostumista.

        Ovatko maahanmuuttokriitikko ja persu solvaavia termejä? Suurimmalle osalle suomalaisia ihan normisanastoa ilman suurta arvolatausta. Jos ko. sanat tuottavat tuskaa on parasta loikata vasuriliittoon ettei tarvitse hävetä omaa arvomaailmaansa.
        .. tai ehkä kannattaa loikata suoraan sinne venäjälle.

        Polttopuuhommiin viimeiset viikot ovat kelien puolesta olleet ihanteellisia. Ei ole tullut hengetön ähky lämmön suhteen sahan äärellä. Kesän alussa oksaiseksi kaadetut koivut ovat nk. rasiintuneet huippulaatuiseksi tavaraksi. Lähiviikkoina mainituista tehdyt klapit olisivat vähemmän tarkalle ihmiselle polttokelpoisia jo ensi talvena. Tosiaan näin. Oma kuivuus-/ kosteusmittari näyttää, että em. menetelmällä päästään melko lähelle tavoiteltua lopputulosta näinkin lyhyellä aikajaksolla. Tuosta kuori ylös-/ alaspäin asiasta en ole itse kirjoituksia nähnyt. Tuo aiemmin mainittu Vapon ohje olisi mukava lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ovatko maahanmuuttokriitikko ja persu solvaavia termejä? Suurimmalle osalle suomalaisia ihan normisanastoa ilman suurta arvolatausta. Jos ko. sanat tuottavat tuskaa on parasta loikata vasuriliittoon ettei tarvitse hävetä omaa arvomaailmaansa.
        .. tai ehkä kannattaa loikata suoraan sinne venäjälle.

        Polttopuuhommiin viimeiset viikot ovat kelien puolesta olleet ihanteellisia. Ei ole tullut hengetön ähky lämmön suhteen sahan äärellä. Kesän alussa oksaiseksi kaadetut koivut ovat nk. rasiintuneet huippulaatuiseksi tavaraksi. Lähiviikkoina mainituista tehdyt klapit olisivat vähemmän tarkalle ihmiselle polttokelpoisia jo ensi talvena. Tosiaan näin. Oma kuivuus-/ kosteusmittari näyttää, että em. menetelmällä päästään melko lähelle tavoiteltua lopputulosta näinkin lyhyellä aikajaksolla. Tuosta kuori ylös-/ alaspäin asiasta en ole itse kirjoituksia nähnyt. Tuo aiemmin mainittu Vapon ohje olisi mukava lukea.

        Jossakin vihervasemmistolaisessa kolhoosissa elävä ukkeli esiintyy palstalla kuin joku halkotietäjä ja maanomistaja. Olet säälittävä ja samalla huvittava :)


    • Anonyymi

      Itekukin tehköön klapinsa niinkuin haluaa! Mitä väliä sillä on muille?

      • Anonyymi

        Samaa mieltä, kukin tehköön miten vaivaloisesti tahansa, ei ole minulta pois. Vaan mukava sitä on oppia toisilta, jos jotain opittavaa on. Muutaman kerran olen käynnyt ostamassa klapeja pienen auton kärryllisen ihan vain sen vuoksi, että pääsee näkemään miten toiset ovat klapejaan tehneet ja varastoinneet. Kummasti on oppia tullut, joko niin, ettei noin pidä tehdä tai sitten hyviä ideoita omaan toteutukseen.
        Ja varsin yksinkertaisia toteutuksia olen omiin polttopuiden tekoon ja varastointiin tehnytkin vuosien varrella. Omasta mielestäni olen saannut polttopuiden tekemisen varsin mielekkääksi ja vähän aikaa vieväksi. Tänäänkin siirsin 4,5m³ halkoja (siis 1m mittaisia halottuja puita) häkeissä ulkoa sisälle varastoon muutamassa minuutissa traktorilla trukkihaarukalla. Trukkihaarukkaa hitsailin 30 vuotta sitten muutaman tunnin romuraudasta, joten siitäkään kustannuksia ei tullut paljoakaan, silloin muutamia kymppejä markoissa.
        Ne halot ovat aina kuivuneet, olen sitten ne latonut miten hyvänsä niihin häkkeihin, kunhan vain on halottu edes jotenkin, eikä jätä niitä vesisateeseen ulos peittämättä kattopellillä tai vie sitten sisälle varastoon katonalle.
        Klapien kanssa en ole nipottanut koskaan, klapikoneen kuljetin tiputtaa ne häkkiin ja hyvin ovat kuivuneet. Klapikoneena halvin giljotiinikone, ollut jo kohta 30 vuotta sama kone, ei rasita pääomakulut paljoa.

        klapejatehnyt


    • Anonyymi

      Saksassa tehdään sekä ulkoseinää vastaan että keskelle pihaa ja jäljestä päätellen linjalanka on ollut käytössä. Niiden talousmetsät muistuttavat hoitamattomia raaskioita. Mutta kukin tyylillään, näitä ei aina järki selitä.

    • Anonyymi

      Paras laatuinen polttopuu saadaan kun keväällä tehdään metrin haloksi ulos pinoihin ja juhannuksena peitellään päältä.syksyllä liiteriin sirkkelin kautta.on 63 vuoden kokemus , että se siitä.

      • Anonyymi

        Muuten noin toimin minäkin, mutta teen kerralla klapeiksi ja sitten liiteriin. Jää yksi erillinen työvaihe pois.
        Rakoliiteriin jo vaikka syksylläkin, mutta minä kuivatan klapit ulkosalla yhden talven yli ja sitten liiteriin. On varmasti kuivia.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      33
      1412
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1214
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      4
      1212
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1196
    6. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1193
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1188
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1164
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe