"amis se vain tienaa enemmän.."

Ei millään pahalla, mutta olisi lukio saattanut tehdä sinullekin hyvää. Vai etkö päässyt edes aikoinasi sisään ja olet siksi noinkin katkeran oloinen? No, menenpäs sen enempää miettimättä asiaan.
Mielestäni on käsittämätöntä, että -84 syntynyt(?) nainen pystyy suoltamaan ulos noin huonosti jäsenneltyä ja vaikeaselkoista tekstiä. Aivan kuin olisi lukenut jonkun hidasälyisen yläastelaisen kirjoitelmaa suomalaisen koulujärjestelmän epäkohdista.
Jaa niin, tämä tietysti liittyy sinuunkin, koska tuskin olet yläasteen jälkeen paljon kirjallisuuden kanssa tekemisissä ollut - ainakin sellainen vaikutelma jäi kirjoitustyylistäsi. Yritä ymmärtää, että lukion tarkoitus ei ole enää lähettää ylioppilaita suoraan yliopiston penkillä istumaan, sen enempää opiskelijan tasoa kyseenalaistamatta. Ylioppilaita on viimeisten vuosien aikana tullut niin paljon ja tulee edelleen, että on selvää, että kaikki näistä ei sovellu "edes" AMK:hon, puhumattakaan yliopistosta.
Lukion tarkoitus on enemmänkin antaa eväät korkeakoulutusta varten. Loppu on itsestä kiinni. Jos menestyy kirjoituksissa kiitettävästi ja puhti riittää vielä pääsykokeisiin lukemiseen, niin mikään ei tule estämään korkeakoulupaikkaa. Eri asia on sitten alat, joihin riittää esimerkiksi pelkkä L pitkästä matematiikasta ja yliopiston ovet aukeavat.
Tuolla mestarillisella lausahduksellasi ("minua ainakin henkilökohtaisesti nauraattaa semmoiset ihmiset jotka menevät siinä seiskan-kasin keskiarvolla lukioon..") paljastat vain enemmän omaa tyhmyyttäsi. Onko mieleesi koskaan juolahtanut, että teini-iän pyörteissä olevan pikkupojan - jonka mielestä saattaa olla mukavampaa haistattaa koulunkäynnille paskat, puuhata oppitunnit omiaan ja lintsata kokonaisia päiviä, vaikka että pääsisi testaamaan kaverin uutta mopoa - asenne koulunkäyntiä kohtaan voi muuttua? Voin kertoa omasta kokemuksesta, että näinkin saattaa käydä. Olin erittäin lapsellinen vielä yläasteella, mutta onneksi koulunkäynti ei koskaan ole ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa minulle, ja sain suht hyviä arvosanoja tekemättä juuri mitään. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olen tyytyväinen, että sukulaiseni eivät tienneet, millainen kauhukakara tuolloin olin, ja painostivat minut menemään lukioon, koska olin niin "tunnollinen ja ahkera". Heikkouttahan tuo minulta osoitti, että taivuin heidän tahtoonsa ja valitsin lukion, vaikka amis minua enemmän houkuttikin. Olisin halunnut mennä sieltä, missä aita on matalin. Lukiossa minusta kuitenkin kasvoi suht vastuuntuntoinen ihminen, ja aina niin hyödyllistä yleissivistystä sieltä tietysti karttui mukaan. Ja nyt paikka korkeakoulussa.
Jaa niin, mitä minusta olisi tullut, jos olisin amikseen mennyt? No, parhaassa tapauksessa minulla olisi vakituinen työpaikka, ja palkka (pari tonnia kuussa) tuntuisi varmasti hienolta. Veikkaan, että näin ei kuitenkaan kohdallani olisi... Mitä tapahtui noille yläasteen aikaisille kavereilleni, joiden kanssa silloin oli niin mukavaa lähteä kesken koulupäivän yrittämään, josko saisi taas huijattua kassaneitiä, ja ostettua kaljaa tai tupakkaa? Useimmista en ole yläasteen jälkeen kuullut juurikaan mitään, mutta muutama vuosi sitten ainakin 4 heistä on jonkin asteen huumekoukussa, yksi vakavastikin, yksi istuu linnassa ja 2 on saanut elämänsä järjestetyä niin, että ovat välttyneet isommilta ongelmilta ja tekevät nyt tuota perusduunia sillä parin tonnin kuukausipalkalla. Vaikea sanoa, mitä tulevaisuus olisi minulle tuonut, jos heidän seuraansa olisin jäänyt.
On tekstissäsi kuitenkin yksi tärkeä pointti. Teitä "perusduunareita" tulee nykyään liian vähän verrattuna korkeakoulutuksen saaneisiin. Tästä johtuu tämä nykyinen paskamainen tilanne, että esimerkiksi ekonomit ja tradenomit voivat joutua taistelemaan paikasta kaupan kassalla merkonomin kanssa. Totta on, että amiksilla tulee jatkossa olemaan entistä enemmän kysyntää. Mielestäni olisikin parempi, että korkeakoulupaikkoja vähennettäisiin tuntuvasti nykyisestä, että jokainen saisi edes jollakin tavalla koulutustaan vastaavaa työtä.

tule vain uhoamaan päin naamaa jos uskallat, sinä amis.

todellakin olen ylpeämpi valkoisesta lakistani kuin sinä siitä rahasta jonka olet (muka) tienannut sinä aikana kun minä istuin koulussa?

Kaiken voi suhteuttaa juuri noin, kuten tuo hassun hauska slogan sanoo. Todellakin voi. Good for you siitä, minä tienaan nyt niin paljon, että saat kyllä niskalimassa tehdä että saat minut palkkatasossani kiinni!

Ja hei, eikö vuoden -84 edustajan pitäisi olla lukion käynyt jo aaaaikoja sitten? Vai tienasitko tässä välissä ne rahat?

Ja hei, miksi sinä et valmistunut kuten 5 ystävääsi?

Ja hei, tällainen korkeakoulutettu lukion käynyt ei jää työttömäksi. Niin ja menin 7 keskiarvolla lukioon. ja alle 7 keskiarvolla ammattikorkeakouluun. ja valmistuin kiitettävin arvosanoin ammattikorkeasta, että mikä sinä olet sanomaan kenen kannattaa mennä mihinkin, ja ketä se lukiolakki lämmittää?

sinua henkilökohtaisesti naurattaa varmasti ihan kaikki, myös se, että sinulla menee varmasti järjettömän hyvin! :) onnea jatkossakin, ystäväinen. ainiin, yksi juttu vielä, tiedätkö missä vaiheessa alkaa eläkettä kertymään nuorena tehdystä työstä? niin, sitä voit miettiä vaikka sitten eläkepäivilläsi :)

Et voi olla tosissasi :D

Mitäpäs sanot siihen, että hankkii lukiossa kielitaitoa, yliopistossa tai korkeakoulussa akateemisen tutkinnon ja lähteekin ulkomaille matalan veron maihin töihin?

Tiedän monia tuttavia, jotka näin ovat tehneet. Ei siellä amiksessa juuri kielitaidoistaan rikastu.

Melko putkinäköistä, jos maailmankuvaan kuuluu vain Suomi. Onhan niitä muitakin maita. Toisissa maksetaan vähemmän veroja kuin Suomessa, toisissa enemmän.

Kyllä minä ainakin olen ylpeä, että omaan valmiudet tehdä työtä muuallakin, kuin turvallisessa syrjäkylässä. JA sitä samaa hommaa 45 vuotta.... ei kiitos!

Ja kun sitä lähtee ulkomaille lomailemaan, voi sitä puhua kielillä, eikä vain kotosuomea yrittää vääntää.

Niin, ja DI tienaa eräällä monarkisella saarivaltakunnalla paremmin kuin Suomessa. Eikä koko ajan tarvitse olla "perähikiällä", vaan ihan sivitsyksen keskuksessa.

Terveisin nimimerkillä "Kokemusta on"

Tunnen läheisesti seuraavat esimerkit:

Toinen meni lukioon. Sieltä Teknilliseen korkeakouluun ja valmistui DI:ksi.

Toinen meni amiskaan ja valmistui autonasentajaksi noin 5 vuotta ennen DI:tä.

Autonasentaja tienasi sen verran, että sai vuokran maksettua, välttämättömät laskut hoidettua ja bensat maksettua. Mutta mutta... ei sitä rahaa juuri säästöön jäänyt. Syrjäkylä, pieni korjaamo... Samaa rutiinia vuodesta toiseen.

DI sen sijaan sai heti valmistuttuaan töitä suurkaupungista. Hänen lähtöpalkakseen tuli 2400 euroa kuukaudessa. Hän hoiti vastuullisia projekteja, tapasi ulkomaisia yhdyshenkilöitä ja eli leveästi.

Ei mennyt kauaakaan, kun tämä suuryrityksen työntekijä osti uuden talon ja auton. Työpaikka oli varma ja yrotys oli varakas. JA palkka oli hyvä. Sen sijaan hieman pienemmän paikkakunnan autoverstaalla työpaikan säilyminen ei ollut aivan yhtä varma.

Rehellisesti sanottuna, suurin osa akateemikoista menee elintasossa nopeasti ohi "amiksien". Katsopa vaikka insinöörejä tai johtajia.

"Korkeakoulutetuiden tienistivuosia syö pitkät (turhat) opsikeluvuodet. Kun taas amis on jo näissä n6 vuodessa ehtinyt tienata pienoisen summan rahnaa."

Siinäpä olet oikeassa, että amikset pääsevät aikaisemmin tienaamaan. Mutta tilannetta tasoittaa pari juttua: Kaikki koulutukset eivät kestä "noin 6 vuotta". Ammattikorkeakoulututkinnot ovat pääasiassa 3,5 - 4 vuotisia, ja yliopistostakin pääsee nopeasti valmistumaan esim. maisteriksi jos tahtoa löytyy.

Ja: korkeakouluopiskelija saa opiskelujensa aikana valtiolta 80% vuokransa määrästä 260e opintorahaa kuussa.

Ja: Suurinosa opiskelijoista käy kesätöissä, joista he pääsevät jo hyvin tienaamaan opiskelujen aikana.

Mutta, tässä voisi myös ottaa esille sen, että minkätakia opiskelee. Rahan takia, vai sen takia että pääsisi tekemään sellaista työtä mistä nauttii?


Tuohan on totta, että lukioon menee paljon tyyppejä jotka eivät siellä kunnolla pärjää ja saavat huonot paperit. Se on paska homma, mutta yleensä jos ei tiedä että mitä haluaa tulevaisuudessa opiskella, niin lukio on aina hyvä valinta, vaikka siellä ei pärjäisikään kunnolla. Paljon turhempaa olisi lukea itselleen väkisin ammatti mikä ei kiinnostaisi.

Mutta jos tähtäimenä on ammattikorkea tai työpaikka heti 18-vuotiaana, kannattaa ehdottomasti mennä amikseen ja suorittaa se kunnolla. Jos taas on tähtäimessä yliopisto tai ei tiedä mitä haluaa, niin sitten lukioon.

Itselläni peruskoulun päästötodistus seiskasta kasiin. En tiennyt mitä haluan, menin lukioon, pääsin sielä seiskan-kasin keskiarvolla pois. Nyt olen ammattikorkeassa. Sinänsä olisi ollut parempi jos olisin mennyt amikseen, olisi paljon enemmän työkokemusta, mutta toisaalta, kävin lukiossa pitkän matikan ja pitkän fysiikan, ja ne aineet sujuvat nyt ammattikorkeassa ilman mitään ongelmia, ja voin keskittyä niihin ammattiaineisiin.

btw, tekstisi on hirveää luettavaa, olisi kannattanut olla keskittyneempi äidinkielen tunneilla?

Huomaa kyllä heti, että oli amis kirjoittamassa kyseistä tekstiä, koska äidinkielen osaaminen ei ollut päätä huimaavaa. Eikä koko jutussa loppujen lopuksi ollut mitään järkeä. Tutkipa asioita vähän tarkemmin ja ihan vinkiksi vaan, että opettele tuomaan itseäsi paremmin esille kirjoitetussa muodossa käymällä vaikka pari lisäkurssia äidinkieltä, jos siellä amiksessa sellaisia aineita edes opetetaan.
Kyllä luokiolaisille annetaan vaan niin paljon enemmän arvostusta Suomessa. Ei tulisi mieleenikän etten olisi käynyt lukiota! Uusiskin on käynyt lukion, senkin haisevat amikset.

Olen kouluttautunut ja rahoitusalalla, palkkatulot ovat pieni osa kokonaistuloistani, mutta nekin yli kaksinkertaiset keskivertoamikseen verrattuna. Lisäksi olen kouluttautuessani saanut sivistettyä itseäni ja kirjoitustaitoni on parempi kuin amiksilla.

Mitä itse tunnen vanhoja lukioaikaisia kavereitani, niin eipä niistä kukaan ole työttömäksi (ainakaan tahtomattaan) joutuneet. Samoilla kaupan kassoilla ja tehtaiden liukuhihnoilla ne painaa duunia sen välivuoden kuin amiksetkin, mutta niillä kuitenkin on tavoitteet sen verran korkeammalla etteivät jää siihen hommaan loppuiäkseen.

Itse pääsin kohtuullisen kehnoilla yo-papereilla sisään yliopistoon heti ensimmäisellä kerralla, kiitos pääsykokeisiin lukemisen. Onneksi otin aikoinaan kaikki kemian, matikan, bilsan ja psykologian kurssit lukiossa. Ei ne ylioppilaskirjoitukset kaikille lukiolaisillekaan mitään meinaa kun pääsykokeiden kauttakin voi päästä vielä sisään. Ja lukiossa tosiaan oppii sivistämään itseään vielä sen kolmen vuoden jälkeenkin jos vain itseä sellainen kiinnostaa. Ja jos siltä tuntuu niin mikään ei estä lukion jälkeen käymään sitä amista kahdessa vuodessa, jos sitä oikeasti haluaa.

Kyllähän se niin on että lukion jälkeen on vielä taivas kattona kaikille suunnitelmille, amiksessa ne tulevaisuuden suunnitelmat pyörii todennäköisesti vain sen oman alan ympärillä... ja kaikille yläasteelaisille ei todellakaan ole vielä selvillä haluavatko he oikeasti olla lopun elämäänsä levyseppähitsaajia, keittäjiä tai rakennusmiehiä.

Tuosta kirjoituksesta jo selvisi miksi amispellejä ei näy johtokunnan kokouksissa.

Ei edes suomenkielen taito riitä. Se on ihan kiva että osaa vaihtaa oman Mazdan renkaat mutta akateemisilla ei ole aikaa tehdä sellaista kun on maailma täynnä tärkeämpääkin.

Siksi työllistämme amislaisia!

Mikä ihmeen hinku ihmisillä on kilpailla siitä kuka tienaa eniten!?!?!?
Itse menin lukioon, koska tosiaan en tiennyt muutakaan paikkaa. Sain 3 vuotta yleissivistystä ja paljon kokemuksia (ja mummojen kunnioituksen) :D

Nyt olen menossa amikseen yo-pohjaisena. Tosiaan, en päässyt amk:n ja yliopistoon en edes yrittänyt.
Lukioon mennessäkin tiesin, että mitenkään korkealle pyrkiminen ei ole minun juttuni.

Vietin 3 vuotta lukiossa, nyt vuoden töissä (ja kyllä, vaikka minulla on "vain" lukio pohja, minulla on myös vakituinen työpaikka) ja ensi kuussa jatkan yo-pohjaiselle linjalle amikseen eli 2 vuoden minullakin on ammatti.

Alaani en todellakaan valinnut rahan takia. Enkä mene amikseen, koska pääsen nopeammin työelämään (olenhan siellä jo). Menen sinne siksi, että ala kiinnostaa minua. En ole koskaan edes tarkistanut alani keskipalkkoja.

Tosiaan, miksi siitä rahasta pitää kilpailla? Se kuluu kuitenkin ja mitään et saa mukaasi kun täältä lähdet. Työllä jokainen elantonsa tienaa. Vaikka vaan kädestä suuhun, niin minulle ainakin riittää, että saan vuokran maksettua ja kaappiin ruokaa (kuulostaa kliseeltä, tiedän, mutta niin se vain on)

Nyt joku argumentoi: "on se mukavampaa kun on lapsille jotain perintöä" tms. Mutta eikö olisi vielä mukavampaa jos lapset oppisivat, että tässä maailmassa mikään ei ole ilmaista?

En katso asiaa siten, että olisin lukiota käydessäni menettänyt ne vuodet. Monella ammattikoululaisella on lisäksi myös rutkasti opintolainaa, kuten myös monella korkeamman asteen oppilaitoksissa opiskelevalla.

Minut on luotu opiskelemaan. En yksinkertaisesti halua aivan heti töihin, koska tiedän, että tämä on vain elämää, jossa muuan vuosi ja euro sinne ja tänne ei merkitse yhtään mitään. Toiset joutuvat viettämään opintojensa jälkeen välivuotta - toiset taas joutuvat mahdollisesti kärvistelemään työttömyyden kourissa. Ei ammatillinen perustutkinto tai akateeminen koulutustausta takaa vielä yhtään mitään. Eri hommiin tarvitaan erilaisia ihmisiä.

Joillekin tuntuu vieläpä olevan vaikea tajuta, että jotkut voivat pitää opiskelusta, ja palkka ja tulot eivät ole heille se tärkein, jos haluaa tehdä sitä, mitä todella haluaa. En sano, että ammattikoululaisen maailmankuva on aina suppea, mutta valitettavan usein näin sattuu olevan. "Sullahan ei ole lukion jälkeen vielä yhtään mitään, kun mulla on sentään jo ammatti taskussa" -asenne on siis mielestäni aika naiivi. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että lukioon ei kannata mennä, jos ei pidä lukemisesta, mutta sama ongelma on mielestäni edessö myös silloin, jos menee ammattikouluun vitosen ka:lla. Eli todennäköisyys sille, että olisi päässyt "juuri sille oikealle alalle" on melko pieni. Koska maailmassa on paljon ammatteja.

"Mene ammattikouluun, siellä ammatin saat - -", kertoo eräs lirkutus. Valitettavasti näin ei aina ole, koska yhä useammalle toisen asteen koulutuksen loppuun vieminenkin on pakkopullaa. Samoja tyyppejä löytyy myös sieltä lukiosta. Lukio on ennen kaikkea yleissivistävä koulu, joka tarjoaa sellaisia valmiuksia, mitä ammattiopisto ei tarjoa. Teoriassa on mahdollista, että ammattikoulustakin voi päästä yliopistoon, mutta jos opiskelupaikka ei aukene eximian papereilla ja rajulla pääsykokeisiin lukemisella, niin ammattikoululaisen yliopistohaaveet ovat ihan rehellisesti sanottuna turhaa haihattelua. Tietyt realiteetit on syytä pitää. "Se työkokemus" taas vaikuttaa ammattikorkeakoulupaikan saamiseen eri aloilla eri tavoin. Usein on kuitenkin näin, että työkokemuspisteitä on jaossa korkeintaan kymmenkunta, kun taas eri oppiaineiden - kuten fysiikan ja kemian laajojen oppimäärien hallinnasta rapsahtaa pisteitä hieman ronskimmalla tavalla.

On myös syytä muistaa, että tietyt oppilaitokset täyttävät paikat väkisin, jolloin sisäänpääsy on helppoa kenelle tahansa. Eri ihmisiä myös kiinnostaa eri alat, joten on turha puhua siitä, että pelkkä ammattikorkeakouluun pääseminen tietyllä alalla olisi vertailukelpoinen jonkin toisen alan kanssa. Lukiolaisten mieltymykset ovat erilaiset kuin ammattikoululaisten melko usein. Myös ammattikorkeakouluihin on usein tietyt kriteerit. Esimerkiksi tietyt ammattikorkeakoulut vaativat E-tasoiset paperit ja lukion päättötodistuksen, jonka ka. on jotain tyyliin 9,5. Alalle ei ole kovin helppo päästä siis edes hyvän lukiolaisen - saati sitten amiksen.

Yhteenvetona: Lukio tarjoaa tietyt valmiudet, joita ammattikoulu ei tarjoa, kun taas amis tarjoaa nopeasti ammatin ja hieman työkokemusta. Kun opiskelut jatkuvat korkeammalla asteella, kaikki ovat usein samalla viivalla. Moni ammattikoululainen ei kuitenkaan hallitse teoriapohjaisia opintoja niin hyvin kuin lukion käynyt. Lukiolaiselle käytäntö saattaa olla aluksi vaikeaa, mutta työ tekijäänsä opettaa...

"jos sattuisi saamaan jonkun työkkärin "työpaikan" mistä saa vaivaiset 300e kelalta eli revippä siitä.Mutta jos sattuisi niin ikävästi käymään etei amiskaan saisi töitä niin hän saisi tämän kyseisen summan (enemmänkin) jos on liiton päivät kasassa yms..tekemättä yhtään mitään!!! "
Myös lukiolainen saa työttömyyspäivärahaa eli sen 23,50e/päivä, josta tulee enemmän kuin 300e/kk. Myös lukion käynyt voi saada liiton päivärahaa samoin kuin amislainenkin.

Itse olen lukion käynyt, valmistuin nyt kesäkuussa. Olen ollut useissa eri työpaikoissa ja nyt minulla on ollut vakituinen työpaikka jo puoli vuotta. Ammattikorkeaan pääsin, mutta en ole sinne ainakaan tänä vuonna menossa. Ja ei, en kirjoittanut hyviä papreita, sellainen melko normaali rivi sieltä tuli eli IABCCM eli ei todellakaan kummoiset. Jos nyt jäisin työttömäksi niin saisin liiton päivärahaa. Olen todennäköisesti tienannut paljon enemmän kuin mitä ikäiseni amislaiset elämäni aikana.

Lukiolainen se vaan tienaa enemmän ja osaa lisäksi kirjoittaa!

Korkeasti koulutetut tienaavat keskimäärin reippaasti enemmän kuin ammattikoulutetut, ja lukio on suorin tie korkeakoulutukseen.

Esimerkiksi valtiotieteen kandidaatit ja maisterit tienaavat Tilastokeskuksen tilaston (2005)* mukaan keskimäärin 3775 e/kk säännöllisellä työajalla yksityisellä sektorilla ja Akavan tilaston mukaan kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen keskimäärin 4100 euroa kuussa molemmat sektorit mukaan lukien.

Eivätkä valtiotieteilijät ole kovapalkkaisimpia - esimerkiksi lääketieteen lisensiaatit, ekonomit ja diplomi-insinöörit tienaavat keskimäärin enemmän. Tietysti heti valmistumisen jälkeen ei pääse 4000 euron kuukausipalkalle, mutta siihen on mainiot mahdollisuudet työuran edetessä.

*http://www.stat.fi/til/yskp/2005/yskp_2005_2006-07-12_tau_002.xls

Tässä perusvertailu eri ammattien palkkauksesta: http://www.stat.fi/til/yskp/2005/yskp_2005_2006-07-12_tie_001.html

"minä en ainakan mene lukioon koska suomessa amiksen ja ns: "korkeakouluteuiden" palkkatulot eivät ole päätä huimaavia."

Lukion ja ammattikoulun välillä valittaessa taloudelliset seikat eivät edes käyneet mielessäni. Lukioon menin korkeakoulutukseen valmistavien opintojen ja yleissivistyksen vuoksi.

"-- tuhkaa tuuleen heitettyä aikaa toi kolme vuotta noilla lukiolaisilla."

Eivätköhän he siellä ole jotain oppineet... Lukio on yleissivistävä koulu, jonka tarkoitus on myös opettaa elämään ja ymmärtämään yhteiskunnan sekä maailman lainalaisuuksia - ei ainoastaan antaa muodollista pätevyyttä jatkokoulutukseen hakemiseen.

"Eli pointtini on se että lukioon ei kannata mennä (ei ainakaan huonoilla papereilla) antaa sinne mennä niiden jotka oikeasti ovat viisaita!! ja pääsevätkin sieltä lukiosta sitten jatkaamaan eivätkä jää vuosikausiksi yrittämään opiskelupaikkaa.. :P"

Itsekin kyllä ihmettelen niitä tyyppejä, jotka käyvät lukiota, mutta eivät näytä olevan lainkaan kiinnostuneita sen käymisestä. Sitten he kirjoittavat kehnot paperit, joista ei ole mitään etua jatkokoulutukseen hakiessa. Ennen kaikkea surkeaa on, jos heille ei ole jäänyt juuri mitään päähän lukion tarjoamasta yleissivistyksestä ja eväistä jatkokoulutukseen. Tällöin voi todellakin kysyä, että onko lukiokoulutuksesta heille mitään todellista hyötyä.

Sitä en ymmärrä, että vaikutat pitävän koulutusvalintaa ensisijaisesti taloudellisena kysymyksenä. Itse en ole lainkaan antanut sellaisen vaikuttaa koulutusvalintoihini. Pidän opiskelemisesta ja itsensä kehittämisestä, ja minulle on tärkeää, että opiskelen itseäni aidosti kiinnostavia asioita. Opiskelu on minulle itsessään tärkeää, ei vain lopputulos. Ammatinvalinnassa painaa enemmän työn miellekkyys kuin palkkaus.

Kuka sanoo, että lukiosta on pakko mennä korkeakouluun? Itseäni ei ainakaan kiinnosta pätkän vertaa mikään ammattikorkea tai yliopisto, minä tulin lukioon puhtaasti yleissivistyksen takia.

Niinno kyllähän sitä lukiossa voi 3 vuotta olla turhaanki sillä uskoakkseni jokainen ehtii tehdä töitä kyllästymiseen saakka; varsinkin amislaiset!

Kyllä jos näillä palstoilla kerrottaisiin oma mielipide eikä haukuttaisi toisten valintoja, kun jokainen ne loppu pelissä itse tekee.
Joku tahtoo hyvää palkkaa, toinen parempaa koulutusta, kolmas unelma-ammattin, neljäs ei tiedä 16-vuotiaana mitä haluaa eikä välttämättä vielä 19-vuotiaanakaan, viides voi tahtoa moniakin asioita ja niin edelleen.

Joku joutui kerran väärään seuraan ja jäi huume koukkuun eikä silloin ollut enää merkitystä kävikö lukion vai amiksen...

Amiksia ei näy maailman suurten firmojen johtokunnissa, he saattavat olla itsensä ja parin muun johtajia omassa yrityksessä. Palkka voi olla hyvä tai huono ja työssä etunsa ja haittansa.

Lukiolainen käy kenties korkeakoulusta nappaamassa paperit ja nousee suuren firman johtokuntaan. Palkka voi olla hyvä tai huono ja työssä etunsa ja haittansa.

Palkkaa voi ajatella monin tavoin joku pitää 1600e hyvänä palkkana koska ennen kaikkea nauttii työstään vaikka sitten levyseppähitsaajana. Toiselle 1600e on aivan liian pieni palkka koska hän kenties pitää työstään, mutta ei nauti siitä.

Johtopäätös: En tiedä onko tämän palstan keskustelijoista monikaan päässyt aikuistumaan oikein kunnolla. Olisi mukavampi lukea kuinka ihmiset ajattelevat omista valinnoistaan ja kysyisivät millaisia muiden ovat olleet, sillä tällä palstalla ei juurikaan amis-lukio keskustelut ole kuin toisten nälvimistä.

Nähkää edes joskus toisissanne hyvää olitte sitten "duunareita" tai "insinöörejä".

Ja kaikkia ei ole luotu kirjailijoiksi joten aloittajan ei niin kirjakielisen tekstin haukkuminen ei osoita kuin omaa tyhmyyttä.

-LUKIO-AMIS-

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000056&posting=22000000018008518

Mitä järkeä tässä avauksessa oli? En usko, että kovin monia kiinnostaa lukea provotekstejä tällä palstalla. Ehkä ihan hyvä, että sinne amikseen menet kun et edes kirjoittaa osaa.

Kappalejaotkin on keksitty.

Minua naurattavat ihmiset, jotka tulevat tällaisille palstoille uhoamaan vaikka eivät osaa edes kirjoittaa oikein.

Säästä amispropagandasi.

"antaa sinne mennä niiden jotka oikeasti ovat viisaita"

Viisaus ja älykkyys ei ole sama asia. Tyhmäkin voi olla viisas. Viisautta on sekin että kaltaisesi idiootti pitää suunsa tukossa.

Miksei kukaan saisi tehdä omia päätöksiään? Miksei henkilö, jolla on keskiarvo vaikka 8.2, saisi mennä lukioon? Mitä jos tämä henkilö haluaakin vielä miettiä ammattiaan kolmen vuoden ajan, mitä jos tämä henkilö ei halua vielä opiskella ammattia?
Ja jos siellä lukiossa ei pärjää, ainahan voi yrittää mennä ammattikouluun. That's it.

LUKIO NOT!

Itse olen sähköasentaja tienaan semmone 2400€ kuukaudes hyvin sillä saan elätettyy itteni ja säästöönki jää vähän. Ehkä en koskaan saa ostettuu mitään ferrarii, mut en mä sitä tarttekkaa.

Mä tunnen monta lukion kautta mennyttä jotka saa paljo parempaa palkkaa ku minä, mut mä en oo viel kertaakaan katunu sitä et menin amikseen. Lukio ei ois sopinu mulle, koska oon käytännön lähene enkä jaksa lukee. Mun mielest pääasia ei oo palkka vaan just se että tekee sitä mikä kiinnostaa ja mitä haluaa tehdä et jos joku haluaa lääkäriks ni saa iha vapaasti mennä lukioon ja sielt yliopistoon.

Tosiasia on että yhteiskunta tarvitsee molempia. Esim. Kuinka moni lääkäri haluais tehä töitä kynttilän valossa ja ilman kaikkia laitteitaan? Kuinka moni joutuu kiittämään lääkärei siitä et on yleensäki hengissä jonku autokolarin jälkeen?

Ja jos multa kysytään tämmönen "amis propaganda" on ihan turhaa. Lukio on iha yhtä hyvä vaihto ehto ku amiski. Enkä tajuu miks sun pitää sitä murehtii et jos joku haluaa lukioon tai et jos joku ei tiedä mitä haluu. Se on aika suuri päätös kuitenki et mitä sä teet 8 tuntii päivässä 5 päivää viikossa seuraavat 50 vuotta vai mitä?

et ottanut yhtä juttua huomioon.
Lukioon menijöissä (minä ainakin) on niitä jotka aikovat opiskella niska limassa seuraavat 8 vuotta ja sen jälkeen valmistuvat huippukoulutettuun virkaan jossa on korkea palkka.

On kyllä niin totta että huhhuh jos en olisi fiksu niin kyllä minä menisin amikseen

aina on muutamia poikkeuksia joukossa. Korkeakoulun tai yliopiston suorittaminen antaa suurella todennäköisyydellä paljon paremmat eväät hyviin ansioihin. Yksilötasolla on aina jokunen poikkeus. On aina ollut. Ammattinsa ja koulutuksensa valinnassa palkka ei ole se tärkein valintaperuste. Muut syyt ja halut painavat paljon enemmän vaakakupissa.

Amis tienaa aikaisemmin mutta ei enemmän

Juurikin niin