Yksityisautoilu kiellettävä

Hintaa oli 200.000.- töihin kuljen ratikalla 4 pysäkin välin, autoa en viitsi aamuisin lähteä ajelemaan, auto on lähinnä huviajeluun viikonloppuisin ja iltaisin. Asun siis Helsingissä. Bensaa menee ja autoveroa mutta menköön, palkka on sumplittu niin että veroa menee aina vähemmän palkasta kun autoilun kustannuksetkin nousevat. Tuloja 400.000/vuosi

ja luonnoystävällisin ajatus on vähentää ihmisiä. Kyllä tämä pallo ja sen luonnonvarat riittävät hyvin sadalle miljonalle ihmiselle. Loput lahtipenkkiin. Tämä on ainoa todellinen luontoystävällinen ajatus.

näin on tutki ja totea

rajasusi kirjoitti:

näin on tutki ja totea

No kunhan heitin vähän jokea. He, mulla himassa kaksi autoa ja nyt pitäisi kohta maksaa verotkin. Perkele!

Vihreä kirjoitti:

No kunhan heitin vähän jokea. He, mulla himassa kaksi autoa ja nyt pitäisi kohta maksaa verotkin. Perkele!

Uusimmat tutkimukset todistavat sen minkä jokainen kaupunkijalankulkija on aavistanut jo ajat sitten: autoilun päästöt ovat ylivoimaisesti kaikkein tärkein ilman pilaaja (Yliopisto 16/00, s.12-13). Alkuhiili-, raskasmetalli, hiilivety-yhdiste-, sulfaatti-, nitraatti-, ja erillaiset karsinogeeniset yhdisteet joita autoilu suurimmassa määrin aiheuttaa, pilaavat ihmisten terveyden volyymilla jota kukaan ei vielä ole uskaltanut arvata. Ilmastovaikutusten suhteen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat etunenässä, mutta em.pienhiukkasten aiheuttamissa terveysvaikutuksissa peltilehmä on kirkkaassa pääosassa. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat 200-400 ennenaikaista kuolemaa Suomessa vuosittain, astmaoireet, hengitystieinfektiot ja lasten allergisuus lisääntyvät liikenteen jatkuvan kasvun myötä. Yhteiskunnallinen kokonaislasku tästä terveyden menetyksestä on vielä mittaamaton.

Katalysaattorin ja polttoaineen puhdistumisen aiheuttamia pakokaasun "laadunparannusta" on autokansa innokkaasti toitottanut. Uusi pienhiukkastutkimus vetää maton tämän propagandan alta. Tähän asti on mitattu vain rikin, lyijyn ja hään pitoisuuksia, ei pienhiukkasia joiden terveyttä pilaavat vaikutukset on vihdoin huomattu. Kun tämän lisäksi voi todeta melun jatkuvan lisääntymisen turhan autoilun seurauksena, on ainoa johtopäätös tulevaisuutta ajatellen rajoittaa auton käyttöä kaikin mahdollisin keinoin. Vatasten kaltaisten autouskonnon puolestapuhujien on aika mennä syvälle itseensä. Suomea on pitkälti perättömien perusteiden nojalla sanottu pitkäin etäisyyksien maaksi jossa auton on välttämätön. Jos joku asia on varma, niin ainakin se että tämän päivän urbaani Etelä-Suomi on lyhyiden etäisyyksien ja kurjistamisesta huolimatta hyvän joukkoliikenteen maa jossa yksityisautoiluun on todella vähän oikeaa tarvetta. Kun vaalit ovat ohi, on poliitikkojen aika tehdä päätöksiä jotka toimivat lasten tulevaisuutta silmälläpitäen.

Peltilehmä Soldier kirjoitti:

Uusimmat tutkimukset todistavat sen minkä jokainen kaupunkijalankulkija on aavistanut jo ajat sitten: autoilun päästöt ovat ylivoimaisesti kaikkein tärkein ilman pilaaja (Yliopisto 16/00, s.12-13). Alkuhiili-, raskasmetalli, hiilivety-yhdiste-, sulfaatti-, nitraatti-, ja erillaiset karsinogeeniset yhdisteet joita autoilu suurimmassa määrin aiheuttaa, pilaavat ihmisten terveyden volyymilla jota kukaan ei vielä ole uskaltanut arvata. Ilmastovaikutusten suhteen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat etunenässä, mutta em.pienhiukkasten aiheuttamissa terveysvaikutuksissa peltilehmä on kirkkaassa pääosassa. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat 200-400 ennenaikaista kuolemaa Suomessa vuosittain, astmaoireet, hengitystieinfektiot ja lasten allergisuus lisääntyvät liikenteen jatkuvan kasvun myötä. Yhteiskunnallinen kokonaislasku tästä terveyden menetyksestä on vielä mittaamaton.

Katalysaattorin ja polttoaineen puhdistumisen aiheuttamia pakokaasun "laadunparannusta" on autokansa innokkaasti toitottanut. Uusi pienhiukkastutkimus vetää maton tämän propagandan alta. Tähän asti on mitattu vain rikin, lyijyn ja hään pitoisuuksia, ei pienhiukkasia joiden terveyttä pilaavat vaikutukset on vihdoin huomattu. Kun tämän lisäksi voi todeta melun jatkuvan lisääntymisen turhan autoilun seurauksena, on ainoa johtopäätös tulevaisuutta ajatellen rajoittaa auton käyttöä kaikin mahdollisin keinoin. Vatasten kaltaisten autouskonnon puolestapuhujien on aika mennä syvälle itseensä. Suomea on pitkälti perättömien perusteiden nojalla sanottu pitkäin etäisyyksien maaksi jossa auton on välttämätön. Jos joku asia on varma, niin ainakin se että tämän päivän urbaani Etelä-Suomi on lyhyiden etäisyyksien ja kurjistamisesta huolimatta hyvän joukkoliikenteen maa jossa yksityisautoiluun on todella vähän oikeaa tarvetta. Kun vaalit ovat ohi, on poliitikkojen aika tehdä päätöksiä jotka toimivat lasten tulevaisuutta silmälläpitäen.

Lue lisää

paras tapa vähentää ympäristön kupomitusta ja taata kestävä kehitys ja luonno diversiteetii jne on ihmisten määrän radikaali vähentäminen. Niin Suomessa kuin muuallakin.

Vain yksi manner pitäisi olla asuttuna. Muu pitäisi jättä muille eläimille.

Miten tähän päästään ?

Peltilehmä Soldier kirjoitti:

Uusimmat tutkimukset todistavat sen minkä jokainen kaupunkijalankulkija on aavistanut jo ajat sitten: autoilun päästöt ovat ylivoimaisesti kaikkein tärkein ilman pilaaja (Yliopisto 16/00, s.12-13). Alkuhiili-, raskasmetalli, hiilivety-yhdiste-, sulfaatti-, nitraatti-, ja erillaiset karsinogeeniset yhdisteet joita autoilu suurimmassa määrin aiheuttaa, pilaavat ihmisten terveyden volyymilla jota kukaan ei vielä ole uskaltanut arvata. Ilmastovaikutusten suhteen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat etunenässä, mutta em.pienhiukkasten aiheuttamissa terveysvaikutuksissa peltilehmä on kirkkaassa pääosassa. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat 200-400 ennenaikaista kuolemaa Suomessa vuosittain, astmaoireet, hengitystieinfektiot ja lasten allergisuus lisääntyvät liikenteen jatkuvan kasvun myötä. Yhteiskunnallinen kokonaislasku tästä terveyden menetyksestä on vielä mittaamaton.

Katalysaattorin ja polttoaineen puhdistumisen aiheuttamia pakokaasun "laadunparannusta" on autokansa innokkaasti toitottanut. Uusi pienhiukkastutkimus vetää maton tämän propagandan alta. Tähän asti on mitattu vain rikin, lyijyn ja hään pitoisuuksia, ei pienhiukkasia joiden terveyttä pilaavat vaikutukset on vihdoin huomattu. Kun tämän lisäksi voi todeta melun jatkuvan lisääntymisen turhan autoilun seurauksena, on ainoa johtopäätös tulevaisuutta ajatellen rajoittaa auton käyttöä kaikin mahdollisin keinoin. Vatasten kaltaisten autouskonnon puolestapuhujien on aika mennä syvälle itseensä. Suomea on pitkälti perättömien perusteiden nojalla sanottu pitkäin etäisyyksien maaksi jossa auton on välttämätön. Jos joku asia on varma, niin ainakin se että tämän päivän urbaani Etelä-Suomi on lyhyiden etäisyyksien ja kurjistamisesta huolimatta hyvän joukkoliikenteen maa jossa yksityisautoiluun on todella vähän oikeaa tarvetta. Kun vaalit ovat ohi, on poliitikkojen aika tehdä päätöksiä jotka toimivat lasten tulevaisuutta silmälläpitäen.

Lue lisää

Sinäkin kuulut niiden joukkoon, jotka osaavat tarkastella autoilua vain yhdestä näkökulmasta, eli vain haittanäkökulmasta. On selvää, että jos kansalaiset ovat valmiita hankkimaan itselleen oman auton hurjasta hankintavero- sekä kayttöverorasitteesta huolimatta, on investoinnin oltava todella hyödyllinen. Tästä hyödystä yhteiskunta pyrkii myös nettoamaan verottajan avulla niin paljon kuin ikinä on mahdollista. Osansa siitä saavat myös taloudellisesti kannattamattomat liikennemuodot, siis bussi- ja raideliikenne.

Ko. Yliopistolehden artikkeliin tulee suhtautua kriittisesti, sillä artikkelin taustalla on vahva asenteellisuus, kuten autoliikenten yhteiskunnallinen hyötyjen vähättely. Perinteisesti Helsingin yliopiston kasvatit eivät liikennenäkemyksissään ole kyenneet kovinkaan suureen objektiivisuuteen.

Mielekkäämpää kuin pelkkien haittojen esilletuominen, on kokonaishyödyn tarkastelu. Elämässä on paljon vastaavia hyöty-haitta - valintoja kute esimerkiksi urheuiluharrastus: harrastus selvästi lisää kuoleman vaaraa, mutta koska terveydelle koituva hyöty koetaan suuremmaksi, ollaa valmiita pitämään urheiluharrastusta hyödyllisenä. Yhteiskuntakin tukee tätä. Miksi autotoilun, tämän yhteiskunnallisen välttämättömyyden kohdalla vartailua ei haluta tehdä reilusti. Selvästi huomataan, että tätä arviointia Suomessa vaikeuttaa se, että kysymykseen sisältyy aivan liikaa negatiivisia intohimoja, joista valitettavasti kateuskysymys ei ole vähäisin.

Tämä kaikki siitäkin huolimatta, vaikka liikenteen haitat ovat selvästi vähentyneet kehittyneen auto- ja polttoainetekniikan vuoksi. Jos yhteiskunta olisi aidosti huolissaan autoilun suorista ympäristöhaitoista, se tukisi uusien ympäristöä vähemmän kuormittamattomien autojen hankintaa. Jos tämä logiikka halutaan sivuuttaa, merkitsee se älyllistä epärehellisyyttä, joka Yliopistolehden artikkelissakin selvästi omassa muodossaan paistaa. Autojakaan emme voi kieltää - sitä eivät uskaltaisi tehdä edes autojen vastustajat.

Hiukkaspäästöt ja ehkä myös melu ovat pulmallisia kysymyksiä. Siinä olet pitkälle oikeassa. Toisaalta kaupungeissa on aina ollut liikennettä, melua ja pölyä ja näin tulee olemaan. Se on luonnollista, sillä kaupungeissa asukastiheys on suuri. Jos ei ole tyytyväinen noormaalikaupunkiolosuhteisiin, niin silloin tulee harkita asuinpaikan vaihtoa. Omakotitalo puutarhalla merenrannalla keskellä kaupunkia linnunlaululla säestettynä kun ei ole realistinen vaihtoehto. Tuulimyllyjä vastaan ei ole järkevää taistella.

Auto- ja polttoainetekniikka ovat pitkälti kantaneet kortensa kekoon kaupunki-ilman puhdistamisessa. Sitä vastoin esimerkiksi ei ole mitenkään varmaa, että kaupungin omat toimet esimerkiksi hiekoituspölyn kevätpoistossa olisivat merkittävästi tehostuneet. Hiekoituspöly onkin merkittävä hengitystiesairauksille altistaja ja bakteerien levittäjä.
Merkittävin syöpää aiheuttavien pienhiukkasten lähde ovat dieselmoottorit. Siksi onkin ihmeellistä, että dieselbussiliikennettä kaupunkien keskustoissa ei kielletä.
Lisäksi dieselbussit ovat hyvin suuri hengitystä ärsyttävien typenoksidien lähde (katsopa seuraavan kerran sitä kirveltävän hajuista vihertävän ruskeaa typpijätettä, jota bussin pakoputki syöksee pysäkiltä lähtiessään). Typenoksidit edesauttavat vielä vaarallisen maanpäällisen otsonin muodostumista. Lisäksi bussin kadulta nostattama pölymäärä mm. korin suuremmasta koosta ja auttamattoman huonosta aerodynamiikasta johtuen on monikymmenkertainen henkkilöautoon verrattuna.Tämänkin tuntee kadulla, kun bussi ajaa ohi - silmät on suljettava ja pää käännettävä poispäin kadulta.
Vielpä, jos kaupunkibussiliikenne olisi vähäisempää, niin haitallista katujen hiekotusta voitaisiin vähentää.
Jos nyt vaikkapa näistäkin seikoista vaietaan, osoittaa se taas edellä kerrottua intohimojen sekoittamaa älyllistä epärehellisyyttä.

Katalysaattorlla varustettu henkilöauto tuottaa päästöinä vain vettä, typpeä ja hiilidioksidia. Typen oksidien päästöt ovat pienet ja niiden edelleen vähentämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Uusimmat kokeilut ovat osoittaneet, että moderni auto

Yhteiskunnassa on muitakin kirjoitti:

Sinäkin kuulut niiden joukkoon, jotka osaavat tarkastella autoilua vain yhdestä näkökulmasta, eli vain haittanäkökulmasta. On selvää, että jos kansalaiset ovat valmiita hankkimaan itselleen oman auton hurjasta hankintavero- sekä kayttöverorasitteesta huolimatta, on investoinnin oltava todella hyödyllinen. Tästä hyödystä yhteiskunta pyrkii myös nettoamaan verottajan avulla niin paljon kuin ikinä on mahdollista. Osansa siitä saavat myös taloudellisesti kannattamattomat liikennemuodot, siis bussi- ja raideliikenne.

Ko. Yliopistolehden artikkeliin tulee suhtautua kriittisesti, sillä artikkelin taustalla on vahva asenteellisuus, kuten autoliikenten yhteiskunnallinen hyötyjen vähättely. Perinteisesti Helsingin yliopiston kasvatit eivät liikennenäkemyksissään ole kyenneet kovinkaan suureen objektiivisuuteen.

Mielekkäämpää kuin pelkkien haittojen esilletuominen, on kokonaishyödyn tarkastelu. Elämässä on paljon vastaavia hyöty-haitta - valintoja kute esimerkiksi urheuiluharrastus: harrastus selvästi lisää kuoleman vaaraa, mutta koska terveydelle koituva hyöty koetaan suuremmaksi, ollaa valmiita pitämään urheiluharrastusta hyödyllisenä. Yhteiskuntakin tukee tätä. Miksi autotoilun, tämän yhteiskunnallisen välttämättömyyden kohdalla vartailua ei haluta tehdä reilusti. Selvästi huomataan, että tätä arviointia Suomessa vaikeuttaa se, että kysymykseen sisältyy aivan liikaa negatiivisia intohimoja, joista valitettavasti kateuskysymys ei ole vähäisin.

Tämä kaikki siitäkin huolimatta, vaikka liikenteen haitat ovat selvästi vähentyneet kehittyneen auto- ja polttoainetekniikan vuoksi. Jos yhteiskunta olisi aidosti huolissaan autoilun suorista ympäristöhaitoista, se tukisi uusien ympäristöä vähemmän kuormittamattomien autojen hankintaa. Jos tämä logiikka halutaan sivuuttaa, merkitsee se älyllistä epärehellisyyttä, joka Yliopistolehden artikkelissakin selvästi omassa muodossaan paistaa. Autojakaan emme voi kieltää - sitä eivät uskaltaisi tehdä edes autojen vastustajat.

Hiukkaspäästöt ja ehkä myös melu ovat pulmallisia kysymyksiä. Siinä olet pitkälle oikeassa. Toisaalta kaupungeissa on aina ollut liikennettä, melua ja pölyä ja näin tulee olemaan. Se on luonnollista, sillä kaupungeissa asukastiheys on suuri. Jos ei ole tyytyväinen noormaalikaupunkiolosuhteisiin, niin silloin tulee harkita asuinpaikan vaihtoa. Omakotitalo puutarhalla merenrannalla keskellä kaupunkia linnunlaululla säestettynä kun ei ole realistinen vaihtoehto. Tuulimyllyjä vastaan ei ole järkevää taistella.

Auto- ja polttoainetekniikka ovat pitkälti kantaneet kortensa kekoon kaupunki-ilman puhdistamisessa. Sitä vastoin esimerkiksi ei ole mitenkään varmaa, että kaupungin omat toimet esimerkiksi hiekoituspölyn kevätpoistossa olisivat merkittävästi tehostuneet. Hiekoituspöly onkin merkittävä hengitystiesairauksille altistaja ja bakteerien levittäjä.
Merkittävin syöpää aiheuttavien pienhiukkasten lähde ovat dieselmoottorit. Siksi onkin ihmeellistä, että dieselbussiliikennettä kaupunkien keskustoissa ei kielletä.
Lisäksi dieselbussit ovat hyvin suuri hengitystä ärsyttävien typenoksidien lähde (katsopa seuraavan kerran sitä kirveltävän hajuista vihertävän ruskeaa typpijätettä, jota bussin pakoputki syöksee pysäkiltä lähtiessään). Typenoksidit edesauttavat vielä vaarallisen maanpäällisen otsonin muodostumista. Lisäksi bussin kadulta nostattama pölymäärä mm. korin suuremmasta koosta ja auttamattoman huonosta aerodynamiikasta johtuen on monikymmenkertainen henkkilöautoon verrattuna.Tämänkin tuntee kadulla, kun bussi ajaa ohi - silmät on suljettava ja pää käännettävä poispäin kadulta.
Vielpä, jos kaupunkibussiliikenne olisi vähäisempää, niin haitallista katujen hiekotusta voitaisiin vähentää.
Jos nyt vaikkapa näistäkin seikoista vaietaan, osoittaa se taas edellä kerrottua intohimojen sekoittamaa älyllistä epärehellisyyttä.

Katalysaattorlla varustettu henkilöauto tuottaa päästöinä vain vettä, typpeä ja hiilidioksidia. Typen oksidien päästöt ovat pienet ja niiden edelleen vähentämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Uusimmat kokeilut ovat osoittaneet, että moderni auto

Lue lisää

Pakko kommentoida.Kun näitä palstoja lukee,niin tälläiset puheenvuorot ilahduttavat.Erittäin objektiivista ja asiantuntevaa tekstiä.
Monen "vihreän" mielestä ei autolla saa saastuttaa,koska se ei ole hänelle välttämätöntä.Saa saastuttaa vain hänen käyttämillään tavoilla.Tosiaankin luonnonsuojelua käytetään keppihevosena oman asian ajamisessa.

Yhteiskunnassa on muitakin kirjoitti:

Sinäkin kuulut niiden joukkoon, jotka osaavat tarkastella autoilua vain yhdestä näkökulmasta, eli vain haittanäkökulmasta. On selvää, että jos kansalaiset ovat valmiita hankkimaan itselleen oman auton hurjasta hankintavero- sekä kayttöverorasitteesta huolimatta, on investoinnin oltava todella hyödyllinen. Tästä hyödystä yhteiskunta pyrkii myös nettoamaan verottajan avulla niin paljon kuin ikinä on mahdollista. Osansa siitä saavat myös taloudellisesti kannattamattomat liikennemuodot, siis bussi- ja raideliikenne.

Ko. Yliopistolehden artikkeliin tulee suhtautua kriittisesti, sillä artikkelin taustalla on vahva asenteellisuus, kuten autoliikenten yhteiskunnallinen hyötyjen vähättely. Perinteisesti Helsingin yliopiston kasvatit eivät liikennenäkemyksissään ole kyenneet kovinkaan suureen objektiivisuuteen.

Mielekkäämpää kuin pelkkien haittojen esilletuominen, on kokonaishyödyn tarkastelu. Elämässä on paljon vastaavia hyöty-haitta - valintoja kute esimerkiksi urheuiluharrastus: harrastus selvästi lisää kuoleman vaaraa, mutta koska terveydelle koituva hyöty koetaan suuremmaksi, ollaa valmiita pitämään urheiluharrastusta hyödyllisenä. Yhteiskuntakin tukee tätä. Miksi autotoilun, tämän yhteiskunnallisen välttämättömyyden kohdalla vartailua ei haluta tehdä reilusti. Selvästi huomataan, että tätä arviointia Suomessa vaikeuttaa se, että kysymykseen sisältyy aivan liikaa negatiivisia intohimoja, joista valitettavasti kateuskysymys ei ole vähäisin.

Tämä kaikki siitäkin huolimatta, vaikka liikenteen haitat ovat selvästi vähentyneet kehittyneen auto- ja polttoainetekniikan vuoksi. Jos yhteiskunta olisi aidosti huolissaan autoilun suorista ympäristöhaitoista, se tukisi uusien ympäristöä vähemmän kuormittamattomien autojen hankintaa. Jos tämä logiikka halutaan sivuuttaa, merkitsee se älyllistä epärehellisyyttä, joka Yliopistolehden artikkelissakin selvästi omassa muodossaan paistaa. Autojakaan emme voi kieltää - sitä eivät uskaltaisi tehdä edes autojen vastustajat.

Hiukkaspäästöt ja ehkä myös melu ovat pulmallisia kysymyksiä. Siinä olet pitkälle oikeassa. Toisaalta kaupungeissa on aina ollut liikennettä, melua ja pölyä ja näin tulee olemaan. Se on luonnollista, sillä kaupungeissa asukastiheys on suuri. Jos ei ole tyytyväinen noormaalikaupunkiolosuhteisiin, niin silloin tulee harkita asuinpaikan vaihtoa. Omakotitalo puutarhalla merenrannalla keskellä kaupunkia linnunlaululla säestettynä kun ei ole realistinen vaihtoehto. Tuulimyllyjä vastaan ei ole järkevää taistella.

Auto- ja polttoainetekniikka ovat pitkälti kantaneet kortensa kekoon kaupunki-ilman puhdistamisessa. Sitä vastoin esimerkiksi ei ole mitenkään varmaa, että kaupungin omat toimet esimerkiksi hiekoituspölyn kevätpoistossa olisivat merkittävästi tehostuneet. Hiekoituspöly onkin merkittävä hengitystiesairauksille altistaja ja bakteerien levittäjä.
Merkittävin syöpää aiheuttavien pienhiukkasten lähde ovat dieselmoottorit. Siksi onkin ihmeellistä, että dieselbussiliikennettä kaupunkien keskustoissa ei kielletä.
Lisäksi dieselbussit ovat hyvin suuri hengitystä ärsyttävien typenoksidien lähde (katsopa seuraavan kerran sitä kirveltävän hajuista vihertävän ruskeaa typpijätettä, jota bussin pakoputki syöksee pysäkiltä lähtiessään). Typenoksidit edesauttavat vielä vaarallisen maanpäällisen otsonin muodostumista. Lisäksi bussin kadulta nostattama pölymäärä mm. korin suuremmasta koosta ja auttamattoman huonosta aerodynamiikasta johtuen on monikymmenkertainen henkkilöautoon verrattuna.Tämänkin tuntee kadulla, kun bussi ajaa ohi - silmät on suljettava ja pää käännettävä poispäin kadulta.
Vielpä, jos kaupunkibussiliikenne olisi vähäisempää, niin haitallista katujen hiekotusta voitaisiin vähentää.
Jos nyt vaikkapa näistäkin seikoista vaietaan, osoittaa se taas edellä kerrottua intohimojen sekoittamaa älyllistä epärehellisyyttä.

Katalysaattorlla varustettu henkilöauto tuottaa päästöinä vain vettä, typpeä ja hiilidioksidia. Typen oksidien päästöt ovat pienet ja niiden edelleen vähentämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Uusimmat kokeilut ovat osoittaneet, että moderni auto

Lue lisää

Nyky-yhteiskunta perustuu siihen että suurin osa kansalaisista kuuluu ns.kuluttajiin. Kulutukselle perustuu koko yhteiskunnan toiminta, sen rahoitus ja siitä revittävät palvelut. Tämän käsityksen jaan kanssasi. Ongelma tässä konseptissa on, että ihmiset ovat tottuneet aivan liian suureen kulutustasoon. Liian suuren kulutustason ylläpitämä tuotanto ja siihen liittyvä infastruktuuri tuottavat elinympäristön köyhtymistä. Elinympäristön elämää ylläoitävät vuorovaikutussuhteet kärsivät kiihtyvällä voluumilla, vaikutukset ovat kaikkien nähtävillä. Jos sinulla on TV, olet varmaan väkisinkin kuullut esim. otsonikadosta, kasvihuoneilmiöstä, saastehiukkasten aiheuttamista kroonisista ongelmista, kasvavan liikenteen melun aiheuttamista psyykkisistä ongelmista- em esimerkit ovat suuremmasta ongelmasta pienempään, joka tapauksessa kaikki ovat sattumalta kytköksissä autoiluun(tai peltilehmäilyyn).

Kun kulutusrakenteen radikaalia muutosta ei ilman täydellistä kaaosta ja demokratian tuhoamista voida toteuttaa edes elämän turvaamiseksi, on käytettävä ihmisystävällismpiä keinoja. Monet näistä keinoista ovat konkreettisesti sellaisia että ne parantavat ihmisten viihtyvyyttä, ihmiset huomaavat kuinka heidät on aivopesty luulemaan että jatkuva kulutuksen lisääminen on ainoa onnen tae. Monin tavoin voidaan myös olemassaolevaa kulutusrakennetta muuttaa kestävämpään suuntaan, ilman että elinkeinoelämä siitä kärsii. Mielestäni esim osto-, ja oleskelualueiden muuttaminen autovapaiksi vyöhykkeiksi on erinomainen tapa kestävän kehityksen ja viihtyvyyden lisääntymiseen tähtäävän projektin osana. Kaupunkiautoilu on mitä turhin liikkumismuoto, sen todistaa suurten ikäluokkain rapakunto. On parempi pyöräillä ja kävellä. Lapsikin tajuaa sen, että vaikka bussit nykytekniikalla saastuttavat enemmän kuin uusi peltilehmä, niin radikaali lehmäuilyn vähennys kestäisi vertailuissa(saaste) bussien määrän moninkertaistamisen. Hieman logiikkaa peliin.

Bensan hinta ja autoverot olisi pidettävä korkealla, vaikka hyväksyisimmekin auton käytön maaseudulla. Tätä voisi kompensoida esim syrjäseuduille kohdistetuilla veroaleilla, nythän tähän suuntaan ollaan menossa.

Väitit että peltilehmäilijä elättää minunkaltaiseni ihmiset. Väärin. Olen hyvintoimeentuleva, hyvin koulutettu komea nuorimies, minulla ei ole kuitenkaan ollut ikinä peltilehmää, en ole sitä kaupunkilaisena kaivannut. Kunto on todellakin kova verrattuna autoileviin kolmikymppisiin ikätovereihini(pyöräilen ympäri vuoden päivittäisen työmatkani/8km/suunta=16km/pvä.