Onneksi

nainen 20

nämä palstat ovat olemassa. Olen niin yksinäinen, etten tiedä ketään, jolle puhua. Siksi kirjoitan tänne...

Olen kadottanut itseni. Olen esittänyt niin kauan aikaa erilaista, kunnes olen unohtanut minkälainen olen oikeasti. Asiaa hankaloittaa vielä se, että vaikka hetkittäin tajuaisinkin pilkahduksen oikeasta itsestäni, en pysty kuitenkaan hyväksymään sitä. Olen ujo ja herkkä, mutta uskon välillä -tosissani- olevani kova ja itsenäinen. Toiveajattelu menee joskus niin pitkälle, että sekoitan sitä todellisuuteen. Lisäksi pelkään epäonnistumista yli kaiken. Se on harmi, sillä olen kuullut että "luovuus vaatii pelottoman tilan". Toisin sanoen, missään ei voi ikinä onnistua, jos ei anna itselleen kunnon mahdollisuutta epäonnistua. Mutta minä olen ihmisenä suoriutuja ja mittaan suorituksillani arvoani. Olen kadottanut kokonaan yhteyden omaan itseeni. En tunne itseäni arvokkaaksi enkä myöskään tiedä, millainen olen ihmisenä. Vähän sinne päin tiedän, mutta se tieto on todella hataraa. Välillä ihanne-minäni sekoittuu minäkuvaani (käsitykseeni itsestäni). On älytöntä, että olen niin herkkä, että unelmoin itsestäni täysin erilaisena ihmisenä. Asia on vain niin, että kun ei ole saanut muilta hyväksyntää, on sitä vaikea antaa itselleen. Hyvä jos jaksan edes yrittää antaa.

4

407

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eikös se hyväksyminen ala siitä että hyväksyy itsensä sellaisena kuin oikeasti on? Sanot olevasi oikeasti ujo ja herkkä, miksi sinun pitäisi olla muuta?

      • aloittaja.

        tästäedes sanoa itselleni entistä lujemmin. Helppoa se ei ole, mutta pitää yrittää! Muuten olen ikuisessa umpikujassa. Kiitos viestistäsi.


    • nimetön_

      Viestisi oli täsmälleen kuin omasta kynästäni n. 3-4 vuotta sitten. Olen myös erittäin herkkä ja toisaalta toivoin ja uskoinkin välillä olevani juuri päinvastainen, eli kova ja itsenäinen kuten sinäkin sanoit. Olen kuitenkin käsitellyt mielessäni hirveästi asioita ja on mennyt monta vuotta siihen, että olen myöntänyt itselleni että perusluonteeni on herkkä ja pelkään myös epäonnistumisia kovasti. Olen pikku hiljaa oppinut siihen, että en mittaa omaa arvoani pelkästään sillä mitä saan aikaan opiskeluissa tai nyttemmin työelämässä. Nykyään pidän herkkyyttäni vahvuutena enkä ota sitä niin vakavasti. Kohdallani tämä omaan itseen tutustuminen siis on kulkenut pääpiirteittäin sitä rataa, että olen pakottanut itseni tutustumaan itseeni :) Siis suomeksi: olen pohdiskellut millainen olen ja myöntänyt olevani herkkä ja välillä ujokin. Sen sisäistäminen ei ole aina ollut helppoa, sillä minäkin toivoin olevani täysin päinvastainen ihminen! Mutta nyt koen kaiken tuon itseeni tutustumisen jälkeen olevani entistä vahvempi ja osaan arvostaa itseäni. Tiedän myös omat rajani, en esimerkiksi yritä väkisellä olla jotain mitä en pysty tai en yritä tehdä jotain mistä en pidä/ei tunnu hyvältä.

      En tiedä oliko tästä apua, kirjoitin nopeasti tajunnanvirran mukana työpäivän ohessa...:)

      • aloittaja.

        Viestisi oli hyvin kirjoitettu ja ehkä siitä oli myös hiukan apuakin. Muutoksethan tapahtuvat oikeastaan hyvin hitaasti. Sinun kolmen, neljän vuoden ajan kestänyt itsesi etsintä on oiva esimerkki siitä. Kiitos viestistäsi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      92
      4607
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      82
      3758
    3. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      136
      3242
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      115
      2615
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      129
      2534
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      43
      2131
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      2047
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      226
      1820
    9. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1697
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      88
      1669
    Aihe