Tapanko itseni?

Nobody

Niin. Tässä olis teille yksinkertainen kysymys - Tapanko itseni vai en?
En kirjota mitää syitä siihen tai itseni kuvailemista, sanokaa vain joo tai ei. Saatatte ehkä vaikuttaa päätökseeni. :)

27

1533

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • niin ei ole

      tarkoitettu. Sinä olet täällä jotakin varten vaikka siltä ei nyt tuntuisikaan. En ole uskovainen, mutta pyydä voimia yläältä, sieltä sain minäkin avun. Sinulla on myös oma suojelusenkeli, joka auttaa kun vain pyydät. Usko minua. Kaikkea hyvää sinulle.

      • varten juu

        mutta se "jotakin" voi olla myös oman hengen riistäminen. Sillä voi jopa estää tuhansien hengen menetyksen... :?


      • riistää
        varten juu kirjoitti:

        mutta se "jotakin" voi olla myös oman hengen riistäminen. Sillä voi jopa estää tuhansien hengen menetyksen... :?

        hengen tuhansilta?


      • halua...
        riistää kirjoitti:

        hengen tuhansilta?

        ja siksi ehkä yhden täytyy uhrautua.


      • sinä ajat
        halua... kirjoitti:

        ja siksi ehkä yhden täytyy uhrautua.

        takaa tuolla lauseella?


      • äitee lähtee
        sinä ajat kirjoitti:

        takaa tuolla lauseella?

        koisiin, on kolme muksua joiden takia elää. En siis odota vastaustasi mutta sanon HYVÄÄ YÖTÄ JA TAIVAANISÄ PITÄÄ SINUSTA HUOLEN, niin on pitänyt minusta ja lapsistanikin ja olemme selvinneet vaikeuksista, joita on riittänyt. Good night sov gott. Krys och puss. Sinun pitää vain pyytää apua, niin yksinkertaista se on.


      • luetunymmärtämisessä
        sinä ajat kirjoitti:

        takaa tuolla lauseella?

        vai etkö enää muista suurta suunnitelmaa?


    • perusteella

      EI
      Muuten en tiedä miten olisin vastannut.

    • *minä

      koska elämä on joskus ihanaakin

    • minä vaan

      Kallistun elä tapa-vaihtoehtoon. Itsekin olen usein harkinnut tuota itsensä tappamisvaihtoehtoa, muttta usein tulee mieleen, että sitten jää näkemättä mitä edessä on.

      Tällä hetkellä vallitsee tämän hetken tilanne ja tunteet, vuoden päästä on uusi tilanne, mikä? Parempi tai huonompi, aivan hyvin voi olla kumpi vaan.

      Ittensä tappamisessa on se huono puoli, ettei sitten näe mikä se tilanne on. Kannattaa siis odottaa ja katsoa!

      • minä vaan

        kerro sitten kumpaan vaihtoehtoon päädyit :)


    • floorukka

      Olet arvokas Jumalalle. Ja aina on toivoa Jeesuksessa.

    • se tappaminenkin

      Kaiva kuitenkin ensin kuoppasi, pinnalle jätettynä olet ongelmajätettä ja taas tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

      Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi Sinun tuollaista hölmöyttä pitäisi mennä tekemään. Elämää on edessä ja se voi olla mitä vain, ehkä hyvinkin mukavaa.

      Tämä elämä on täynnä ylämäkiä ja alamäkiä. Ei masentua kannata mistään.

    • .......

      - siinä vasta kysymys, jota olen itsekin aivan liian usein pohtinut. Ehkä se että sä epäröit ja että sä kysyt toisilta, näyttää ettei sun välttämättä kannata. Tai no jaa, mikä mä olen puhumaan... Mä voisin sanoa että ala käymään psykologilla, mutta varoitan: semmosista ei ole apua, ehei. Tässä puhuu kokemus.
      Jos sä nyt kuitenki tapat itsesi, ni tules kertomaan mulle, millasta siellä on. Mut jos sä et tapa, niin kaikkea hyvää : )

    • tuota

      Elä ihmeessä! suru, ahistus ,kuoleman kaipuu. rakkaus, perhe, kauniit asiat elämän kaipuu. jos ystävää ymmärtävää tarvitset kirjoita Gipsyob@hotmail.com

    • en_jaksa_keksiä

      Sinähän sen parhaiten tiedät, jos itsemurha on mielestäsi hyvä ratkaisu niin tee se. Mutta muista kuitenkin, se että sitä ei voi perua ja epäonnistuessaan se voi saattaa sinut tilaan joka on pahempi kuin kuolema olisi ollut. Tietyissä tilanteissa tekisin varmaan sen itsekin, en ainakaan haluaisi kitua vuosikausia jonkun syövän runtelemana ja kiduttamana, mieluummin lopettaisin kärsimykseni. Yleisen vitutuksen ja ahdistuksen takia sitä ei kannata tehdä, koska asiat muuttuvat ja parempi päivä koittaa aikanaan.

    • tietenkään!

      Sitä tartte selitellä!

    • vastaisin..

      näin et veikkaan hymiöstä et taida ihan oikeasti
      moista ajatella.. mut jos nyt ajatellaan niin et haluaisit tappaa itsesi niin minä vastaan et kato
      viel huomiseen.. mikä kiirus sitä ainakaa on heti
      tehdä.. ei se yhdes päiväs ainakaan pahemmaksi mee..

    • tappaakko vai eikö?

      Olen pohtinut samaa asiaa jo pitkään, mutta miten olit ajatellut tehdä sen? Kaikki keinot tuntuu jotenkin pelottavilta, joten toivon vain joka päivä luonnollista kuolemaa. Se vain tuntuu olevan kaukainen haave, sillä olen kuitenkin suhteellisen nuori vielä. kärsin myös bulimiasta, joten lopulta ainakin se vie nirrin, sillä kaliumin puute kehossa pysäyttää sydämen. Tässä mittailenkin säännöllisesti pulssia, ja kokoajan se menee alemmas ja alemmas... :)

      • tyyppi.

        on varmaan päätöksensä jo tehnyt, kun ei ole enää kirjoitellut.


      • Nobody
        tyyppi. kirjoitti:

        on varmaan päätöksensä jo tehnyt, kun ei ole enää kirjoitellut.

        Eei, minä olen vielä täällä. Ei vaa ollut aikaa vastata enkä oikein jaksanutkaan...
        Niin, ja päätökseni on siis - jos tapankin niin en ainakaan vielä.
        Ja miksi oisin halunnut tappaa itteni:
        Koska tämä kaikki yrittäminen elää kuin ihminen on ihan v tun turhaa! (minulle ainakin) Monet teistä varmaan omistavat ystäviäkin ja kokee kaikkee mitä elämässä pitääkin ja viettää tavallista elämää (vaikka ei siltä aina vaikuttaisikaan). Mä koin ennen olevani kauheen yksinäinen mutta nyt tajusin että en halua ystäviä. Viihdyn paremmin yksin kotonani ainoiden siedettävien olentojen eläinteni kanssa, en jaksa tehdä ikinä mitään enkä varsinkaan käydä missään. Vihaan ulkonäköäni ja itseäni ylipäätänsä (monia luonteenpiirteitäni, enimmäkseen sitä että en koskaan osaa antaa ittestäni oikeaa kuvaa ja käyttäydyn turhan sillee... hillitysti. Ja olen tosi tylsä. Ja puhun niin vähän että en edes osaa enää puhua kunnolla. Välttelen ihmisiä ja ja... 'en pidä' niistä mutta älkää loukkaantuko. Ainoa asia mihin olen tyytyväinen ittessäni on se että olen nykyään mielisairas, en toki ihan sillä tasol etten tajuais mitää mutta olen kuimmiskin tosi häiriintynyt ja juuri sen takia olenkin tosi ylpeä siitä ja se on yksi syy elää koska tälläisiä ei ole kovin montaa uskokaa pois.
        Minulle ei ole kuitenkaan mitään iloa tästä elämisestä ja kykkimisestä tässä maailmassa turhan panttina yksin. Mutta en tapa itseäni vielä koska tällä hetkellä elämäni on vielä siedettävää. Itse asiassa juuri nyt elämä on aika mielenkiintoistakin koska moni asia on muuttunut tänä syksynä kuten esim. se et menin juuri uuteen kouluun, lukioon, ja olen jutellut monenkin uuden ihmisen kanssa ja kaikki on niin uutta ja mielenkiintoista enkä missään nimessä tappaisi itseäni nyt, näin jännään aikaan, mutta minua huolestuttaa eniten tulevaisuuteni. Kuvitelkaapa, minä semmosena keski-ikäisenä rumana kääkkänä asuen yksin kun kaikki sukulaiseni varmaan kuolevat jo siihen menneessä, joudun käymään kokoajan töissä useita kymmeniä vuosia putkeen, ja minkä vuoksi? Vain siksi että saisin rahaa ruokaan jotta pysyisin hengissä, ja mitä hittoo varten pitäisi pysyä hengissä? Mä en näe mitää järkeetä tässä turhassa elämisessä, mun mielestä kuolema on elämän kohokohta ja kiinnostaa enemmän mitä sen jälkeen tapahtuu (ja nyt kaikki jeesustelijat- älkää kuvitelkokaan vastaavanne mulle jotain reidän jumala-taivas-iankaikkinen elämä- stooreilla en todellakaan jaksa kuunnella sellasta paskaa, enkä myöskään halua mitään iankaikkista elämää TAIVAASSA! Hyi! En jaksaisi elää ikuisesti kun en jaksa nytkään) Pitää kai mainita vielä että en ikinä mene naimisiin!! Ei mitään omaa rauhaa! Kamalia perhesuhdeongelmia. En halua että kukaan mies omistaa mua kuin lemmikkieläintä tai että olisin jollekulle vain viihteenä ja ruuanlaittokoneena ja kaljansänkyyntuomiskoneena... Tästä tulikin mieleeni vielä yksi syy miksi vihaan itteeni - koska olen B-luokan ihminen eli nainen. Naiset on ilmeiseti luotu miehiä varten ja sitä varten että miehet voisivat hankkia lapsia naisen avulla (hyi sentään:) ja miehet ovat muutenkin niitä tärkeimpiä ihmisiä.
        Äh, mitä mun viel piti sanoo? :/
        No eli lyhyesti en kuulu tähän maailmaan.
        Olen täällä turhaan.
        En osaa elää.
        Olen aivan liian monimutkainen ja hankala tapaus elääkseni.
        Mutta en tapa itseäni nyt, koska:
        *Maailma ansaitsee mun kaltaisen ihme sekopään, tai ehkä ei ansaitse, mutta silti kiva olla näin väärässä paikas koska kukaan ei ymmärrä mua.
        *Olen myös masokisti ja tykkään myös silloin tällöin tästä kärsimisestä. Olen joskus onnellinen onnettomana.
        * Yksi tärkeimmistä syistä on se että en tykkää luovuttamiseta ja itsemurha on juuri sitä. Mielummin kestän loppuun asti.
        *Elän siinä toivossa että joskus tapahtuisi joku elämän todellinen käännekohta ja kaikki muuttuisi erilaiseksi tai mun omat käsitykseni muuttuisivat (tosin toivottavasti en muutu Jumalan ja kaiken hyvän palvojaksi hyi hyi). Tää koko elämä muuten tuntuu vain harhalta ja voin oikein tuntea sen että jokin ei ole kohdallaan ja että tämä kaikki on jotenkin väärin, mutta jonkun takia uskon että elämäni muuttuu joskus.. Toiveajattelua varmaankin...

        Apua jotain mun piti vielä sanoo, mutta mitä turhia kun tuskin yksikään teistä ymmärsi kuitenkaan mitään sanomaani.Ja moni varmaan ymmärsi mut väärin. Kuten sanoin olen aivan liian vaikea, ja joku saattoi huomata että monet käsitykseni eivät vastaa toisiaan, olen liian monipuolinen, minulla on myös monia persoonia, mahdankohan olla tuleva skitsofreenikko.. Toivottavasti! Voisin elää vaikkapa siinä toivossa. :) Tottapuhuen mä en halua elää enkä kuolla. Tuskin tiedättekään miten kauheeta se on. En jaksa enkä halua elää mutta silloin tällöin elämä kuitenkin kiinnostaa jonkun verran ja en tiedä mitä sellases tilantees tehdä. Tuntuu oikeesti kamalalta vaikka kuulostaa varmaan varsin neutraalilta.
        Eli vaikka mul kyllä olisi syytä kuolla, koska se ei ole yhtään parempi jos eläisin, niin minä en kuitenkaan tapa itseeni, nyt kun kerran olen tänne joutunut. (Huomatkaa, usein oikeasti ei olekaan syytä kuolla mutta silti haluaa kuolla)
        Ja jos jotakuta jäi mietityttämään se että olen vasta lukiolainen, luulette nyt varmaan että olen vain nuori ja tyhmä ja KUVITTELEN olevani onneton ja erilainen ja kaikkee -- Niin olen kyllä OIkeasti erilainen, ja Jos olisinkin tyhmä niin en ainakaan siinä mielessä kun te luulette.

        Mutta just nyt olen suht onnellinen tällä hetkellä ja pitää kai nauttia tilanteesta ja toivotaan että tämä mieliala pysyykin....

        No okei joo, nyt ehkä tajuatte miksi vastasin näin myöhään. Aiemmin en saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja kirjottaa tämmöstä kauheeta rokmaania eikä aikaakaan ollut. Ja tämä kirjottaminen oli kammottavaa, koska olen miettinyt kaikkea tuota jo 1000 kertaa eikä oikein houkutellut miettiä sitä samaa 1001.nnen kerran ja kirjottaakin vielä.
        Ihan turhaan kuitenkin.

        Aaargh! Osaankin olla säälittävä!


      • Nobody

        Moi. Niiin,, sä kun kysyit miten ajattelin tehä sen -- Tuotaa, en ainakaan hukuttautumalla koska se on musta ehdottomasti kauhein tapa kuolla (siis kaikista semmosista suht tavanomaisista kuolemista, eli ei nyt lasketa mukaan kaikkia omituisia tapauksia mitä kaikis kauhuleffois ym on) Lisäksi pelkään sähköä ihan helvetisti eli en haluaisi kuolla mistään voimakkaasta sähköiskusta, vaikka se olisi varmaan aika nopea ja kätevä keino. Mä valitsisin joko hirttäytymisen tai katolta hyppäämisen, koska esim. hirttäytyminen, kuristuminen ei ole niin kauheeta kuin miltä vaikuttaa, ku olen välillä pelleillyt ennen 'kuristamalla' itseeni jollain huivil ja menettänyt tajuni niin hirttäytyminen on varmaan suunnilleen samankaltaista eli ihan Ok:ta, mutta katolta hyppäämisestä olen aina unelmoinut. Varmaan aika ihanaa!
        Mutta mäkin toivon kuolevani vahingossa, esim. vaikka lentokoneonnettomuudessa. Minäkin olen nuori, kuten tiedät jos luit ton mun järkyttävän pituisen tarinan tossa alapuolel...


      • Nobody

        ...yläpuolel. Niin. Mutta tajusit varmaan muutenkin. :J


      • tappaakko vai eikö?
        Nobody kirjoitti:

        Moi. Niiin,, sä kun kysyit miten ajattelin tehä sen -- Tuotaa, en ainakaan hukuttautumalla koska se on musta ehdottomasti kauhein tapa kuolla (siis kaikista semmosista suht tavanomaisista kuolemista, eli ei nyt lasketa mukaan kaikkia omituisia tapauksia mitä kaikis kauhuleffois ym on) Lisäksi pelkään sähköä ihan helvetisti eli en haluaisi kuolla mistään voimakkaasta sähköiskusta, vaikka se olisi varmaan aika nopea ja kätevä keino. Mä valitsisin joko hirttäytymisen tai katolta hyppäämisen, koska esim. hirttäytyminen, kuristuminen ei ole niin kauheeta kuin miltä vaikuttaa, ku olen välillä pelleillyt ennen 'kuristamalla' itseeni jollain huivil ja menettänyt tajuni niin hirttäytyminen on varmaan suunnilleen samankaltaista eli ihan Ok:ta, mutta katolta hyppäämisestä olen aina unelmoinut. Varmaan aika ihanaa!
        Mutta mäkin toivon kuolevani vahingossa, esim. vaikka lentokoneonnettomuudessa. Minäkin olen nuori, kuten tiedät jos luit ton mun järkyttävän pituisen tarinan tossa alapuolel...

        Minun mielestä unilääkkeiden yliannostus olisi kyllä ehdottomasti paras ja helpoin tapa!! :D Saisi kauniisti lipua täältä ikuisuuteen... Ajattele, miten ihanaa olis olla vaan sieluna, ilman tätä ahdistavaa kehoa ja mieltä rajoitteena!!!

        Mutta, uskon karmaan ja jälleensyntymiseen ja siksi en VOI tappaa itteeni!! Ajatteleppa nyt, jos tappaisin nyt itteni, niin joutuisin syntymään tänne uudestaan suorittamaan loppuun tehtäväni!!! (mikä ikinä se onkaan, ei nimittäin oo valjennu vielä mulle)

        Siis, syntyisin uudelleen ja joutuisin aloittamaan KAIKEN ALUSTA!! Tuo ajatus on VIELÄ hirveämpi kuin se, että kituisin loppuun asti ja kuolisin luonnollisesti...

        Siksi en voi tappaa itteeni muuten kuin itsetehdyn sairauden kautta pikkuhiljaa, vaikka itteni tappaminen ei ollu alkuperäinen syyni bulimiaan..

        Mutta luulisin ymmärtäväni sinua nobody, ainakin jonkin verran, joten en toivota sinulle kaikkea hyvää, vaan luonnollista kuolemaa!

        Kuolemisiin! :D


      • Nobody
        tappaakko vai eikö? kirjoitti:

        Minun mielestä unilääkkeiden yliannostus olisi kyllä ehdottomasti paras ja helpoin tapa!! :D Saisi kauniisti lipua täältä ikuisuuteen... Ajattele, miten ihanaa olis olla vaan sieluna, ilman tätä ahdistavaa kehoa ja mieltä rajoitteena!!!

        Mutta, uskon karmaan ja jälleensyntymiseen ja siksi en VOI tappaa itteeni!! Ajatteleppa nyt, jos tappaisin nyt itteni, niin joutuisin syntymään tänne uudestaan suorittamaan loppuun tehtäväni!!! (mikä ikinä se onkaan, ei nimittäin oo valjennu vielä mulle)

        Siis, syntyisin uudelleen ja joutuisin aloittamaan KAIKEN ALUSTA!! Tuo ajatus on VIELÄ hirveämpi kuin se, että kituisin loppuun asti ja kuolisin luonnollisesti...

        Siksi en voi tappaa itteeni muuten kuin itsetehdyn sairauden kautta pikkuhiljaa, vaikka itteni tappaminen ei ollu alkuperäinen syyni bulimiaan..

        Mutta luulisin ymmärtäväni sinua nobody, ainakin jonkin verran, joten en toivota sinulle kaikkea hyvää, vaan luonnollista kuolemaa!

        Kuolemisiin! :D

        juuu. Kiitos kiitos... samoin. :J
        Aika hyvä idea toi unilääkkeiden yliannostus. Pitää koittaa.

        Mul on muuten ihana mantsan maikka jonka (suunnilleen) iskulause on "Te kuolette!" :D
        Puhuu aina siitä. Se rauhottaa mua, aina ku mulle muistutetaan tollee et mäkin kuolen joskus. Me kaikki kuollaan paitsi Jarl allmighty (sen oves lukee). Jee.....


    • Anonyymi

      Harakiri salaattihaarukalla. This is the way. 🍴

    • Anonyymi

      Ensinnäkin täytyis tietää sun luonne. Toisekseen, jos noin alkukantasen ajatuksen alottaja heitti, ei siinä mitään menetetä vaikka se itsensä surmaiskin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Syöksit minut syvälle masennukseen

      Olit se suurin syy suruuni, jos olen rehellinen. Mutta ethän voinut tietää. Et voinut tietää, että poljit rikkimennyttä. Mielestäni et ollut rehelline
      Ikävä
      228
      1701
    2. Entä jos me törmätään mies

      Sattumalta joskus?
      Ikävä
      46
      1032
    3. Horoskooppi: Skorpionilla maltti on valttia, rapu kohtaa muutoksia, leijonalle apua epävarmuuteen...

      Uskotko horoskooppeihin? Lue tästä päivän horoskooppi ja katso, pitääkö se paikkaansa... Klikkaa: https://www.suomi24.fi/viihde/horoskooppi-skorpion
      Viihde ja kulttuuri
      11
      926
    4. Ökymenoa Monacossa! Valtteri Bottas esittelee harvoin julkisuudessa nähdyn Tiffany-rakkaansa tv:ssä

      No nyt on ökyä… F1-kuski Valtteri Bottas kutsui Maria Veitolan yökylään luksuskohteena ja rikkaiden asuinpaikkana tunnettuun Monacoon. Tiedossa mm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      894
    5. Yhä useammat miehet jäävät ilman seksikumppania

      Seksuaalinen yksinäisyys on myös yhteiskunnallinen ongelma: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009348479.html?share=e7236ee8014c17d4d350174fb6afe007
      Sinkut
      232
      829
    6. PERUSSUOMALAISET HALPA-HALLILLA

      On varmaa tietoa, että huomenna lauantaina on Haapaveden Halpa-Hallin edessä klo 10 alkaen tavattavissa perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaita läh
      Haapavesi
      156
      744
    7. Neljä lasta! Minttu Murphy-Kaulanen rehellisenä uusperheestä Sampon kanssa: "Me ei olla pidetty..."

      Lapset on lahja. Tsemppiä suurperhe-elämään Minttu ja Sampo! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/nelja-lasta-minttu-murphy-kaulanen-rehellisena-
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      728
    8. Muistatko kun sähläsin

      Edessäsi nainen? Hienomotoriikkakin sakkasi katseestasi ♥️
      Ikävä
      47
      708
    9. Martina ei viihdy kotona!

      Montako päivää ehti Martina olla kotona ennen kuin oli taas menossa. Tällä kertaa sentään koira mukanaan mutta loput perheestä jäi taas muiden hoidet
      Kotimaiset julkkisjuorut
      258
      647
    10. Mitä jos...

      Lähdetään autoajelulle joskus. Puhutaan aamuyöhön ja katsotaan voisimmeko olla joskus "me". Sopisiko tämä miehelle? PS. Minä ajan, koska sinä ajaisit
      Ikävä
      52
      628
    Aihe