Parasta ja huonointa

Bavan jälkimarkkinat 20 v kuluttua ovat Kuusakoski Oy:llä.

muovisista puujäljitelmistä kansiluukkujen sisäpuolen raunan verhouksessa. Olivat oiken ohutta muovia.

pidit kirjoitti:

muovisista puujäljitelmistä kansiluukkujen sisäpuolen raunan verhouksessa. Olivat oiken ohutta muovia.

Todella heiveröisen ohkaiset muoviset puujäljitelmät sekä karttapöydässä että kattoluukkujen ympärillä eivät vakuuttaneet ollenkaan. Päinvastoin, Bavaria laatu vain heikkenee (sorry, tältä se vain näyttää)

Huzar oli kyllä minulle selkeä pettymys. Englantilaisen myyjän hehkutuksesta kuvittelin veneen olevan sporttisempi ja laadukkaampi. Avotilan tiikki oli jo paikoin irti, puusistuksessa hurjia värieroja, ovien kahvat heiluvia, vene aikamoinen pullukka (oliko paljon muuta eroa kuin avoin perä B30:seen?). Hinta tosiaan aika lähellä Bavariaa, laatu tuskin parempi, varustus ainakin osin heppoista (mm. ST40-sarjan "moottorivenemittarit"). "Merkittömänä" veneenä tuskin kovinkaan kummoinen jälleenmyyntiarvo. Englannista löytäminieni kisatulosten valossa tuskin on Bavariaa nopeampi: http://www.windermere-cruising.org/OPEN3.HTM

JJ38:ia en viitsinyt edes mennä katsomaan, kun sama vene oli jo aiemmin nähty.

Bavaria Vision vaikutti yllättävän paljon Cruisereita kalliimmalta. En jaksanut kunnolla tutkia.

Sen sijaan B30:n ja B33:n tutkin varsin tarkkaan. Turkki oli niissä melko joustava ja jostain tosi piilosta (mm. peräkajuutan takaluukusta veneen peräosaan katsottaessa) löytyi tahmeita topcoatilla käsittelemätöntä lasikuitupintaa. Siellä olleet putket ja liitokset näyttivät hyvin tehdyiltä. Puuosat, ovet ja kaapistot olivat mielestäni ihan OK työtä ja kajuutan kahvatkin tuntuivat tukevimmilta kuin aiemmin. Toki puutyö ei ole lähelläkään mm. EF34:n tasoa, mutta mielestäni parempaa kuin mm. Jeanneau, josta löytyi paljon viilureunuksia kulutuskohdista ja täysin käsittelemätöntä vaneria paikoista, joihin vesi voi päästä. Purjehdusvarustus ei Cruisereissa ole kaksinen, muttei sen huonompi kuin muissakaan cruisereissa (ranskalaiset, puolalaiset jne.) C/R veneet tältä osin ihan eri luokkaa.

Kerrotko mitä kaikkea negatiivista niistä Bavarioista löysit?

Perinteiset skandit oli toki hienoja, mutta hinnat tuntuvat karkaavan käsistä. Maxi, FG, EF olivat nostaneet 33-34 jalkaisten veneiden hintojaan ~20 k€ viime vuodesta. Kun samaan aikaan Keski-Eurooppalaiset pitävät hintansa vakiona, on hintaero kasvamassa hurjaa vauhtia. No mikäs siinä, kun tilauskirjat ovat kaikilla täysiä.

Jeanneau 32:ssa mielestäni moni asia ei ollut kohdallaan. Pentteri oli valtava ja siellä hyvät säilytystilat, mutta muualla oli kaappeja tosi niukasti. Sadevaatteille ei ollut paikkaa eikä kaiken maailman pikkutavaroille. Näin saadaan toki avarat (ja halvat) tilat sisälle, mutta lukuisilla avohyllyillä ei juuri tavaroita voi pitää kuin satamassa.

Ulkosäilytystilatkin oli tosi pienet, koska punkka vei koko leveyden. Purjehdusvarustus oli ennätysniukka: Vain yksi nostinvinssi, ei levankia jne.

Delphiat vaikuttivat ihan OK:lta. 29:ssä oli yllättävän isot sisätilat, mutta olihan venekin pullukka. 37 oli sitten jo todella suuri. Hinnat hyvin lähellä Bavariaa.

Joakim kirjoitti:

Huzar oli kyllä minulle selkeä pettymys. Englantilaisen myyjän hehkutuksesta kuvittelin veneen olevan sporttisempi ja laadukkaampi. Avotilan tiikki oli jo paikoin irti, puusistuksessa hurjia värieroja, ovien kahvat heiluvia, vene aikamoinen pullukka (oliko paljon muuta eroa kuin avoin perä B30:seen?). Hinta tosiaan aika lähellä Bavariaa, laatu tuskin parempi, varustus ainakin osin heppoista (mm. ST40-sarjan "moottorivenemittarit"). "Merkittömänä" veneenä tuskin kovinkaan kummoinen jälleenmyyntiarvo. Englannista löytäminieni kisatulosten valossa tuskin on Bavariaa nopeampi: http://www.windermere-cruising.org/OPEN3.HTM

JJ38:ia en viitsinyt edes mennä katsomaan, kun sama vene oli jo aiemmin nähty.

Bavaria Vision vaikutti yllättävän paljon Cruisereita kalliimmalta. En jaksanut kunnolla tutkia.

Sen sijaan B30:n ja B33:n tutkin varsin tarkkaan. Turkki oli niissä melko joustava ja jostain tosi piilosta (mm. peräkajuutan takaluukusta veneen peräosaan katsottaessa) löytyi tahmeita topcoatilla käsittelemätöntä lasikuitupintaa. Siellä olleet putket ja liitokset näyttivät hyvin tehdyiltä. Puuosat, ovet ja kaapistot olivat mielestäni ihan OK työtä ja kajuutan kahvatkin tuntuivat tukevimmilta kuin aiemmin. Toki puutyö ei ole lähelläkään mm. EF34:n tasoa, mutta mielestäni parempaa kuin mm. Jeanneau, josta löytyi paljon viilureunuksia kulutuskohdista ja täysin käsittelemätöntä vaneria paikoista, joihin vesi voi päästä. Purjehdusvarustus ei Cruisereissa ole kaksinen, muttei sen huonompi kuin muissakaan cruisereissa (ranskalaiset, puolalaiset jne.) C/R veneet tältä osin ihan eri luokkaa.

Kerrotko mitä kaikkea negatiivista niistä Bavarioista löysit?

Perinteiset skandit oli toki hienoja, mutta hinnat tuntuvat karkaavan käsistä. Maxi, FG, EF olivat nostaneet 33-34 jalkaisten veneiden hintojaan ~20 k€ viime vuodesta. Kun samaan aikaan Keski-Eurooppalaiset pitävät hintansa vakiona, on hintaero kasvamassa hurjaa vauhtia. No mikäs siinä, kun tilauskirjat ovat kaikilla täysiä.

Jeanneau 32:ssa mielestäni moni asia ei ollut kohdallaan. Pentteri oli valtava ja siellä hyvät säilytystilat, mutta muualla oli kaappeja tosi niukasti. Sadevaatteille ei ollut paikkaa eikä kaiken maailman pikkutavaroille. Näin saadaan toki avarat (ja halvat) tilat sisälle, mutta lukuisilla avohyllyillä ei juuri tavaroita voi pitää kuin satamassa.

Ulkosäilytystilatkin oli tosi pienet, koska punkka vei koko leveyden. Purjehdusvarustus oli ennätysniukka: Vain yksi nostinvinssi, ei levankia jne.

Delphiat vaikuttivat ihan OK:lta. 29:ssä oli yllättävän isot sisätilat, mutta olihan venekin pullukka. 37 oli sitten jo todella suuri. Hinnat hyvin lähellä Bavariaa.

Lue lisää

Ensinnäkin arvioin Huzaria puhtaasti Bavaria kilpailijana, enkä perinteisiin skandiveneisiin verrattuna.

Bavarian heikkouksia arvostelen vain omana mielipiteenäni, ja kohdistuu lähinnä 30 ja 33. Moni asia on puhtaasti mielipideasia ja voi vaihdella katsanto kannasta.

- Avotilan pöytä on tiellä
- Bavariat ovat rumia (mm. varalaita liian korkea)
- Kulku sitlooraan voisi olla helpompaa. Reuna on liian korkea ja ahdas.
- Tilajärjestelyt eivät sovi täysin perheellemme
- Vessan vaatetila on liian pieni
- Takakajuutassa on sitlooran alla jalkojen kohdalla tämä minun erituisesti inhoma boxi
- Turkit saisivat olla paremmat
- 30 vuoteet ovat oikeasti niukkoja

On Bavarioissa sitten paljon hyvääkin.

Joakim kirjoitti:

Huzar oli kyllä minulle selkeä pettymys. Englantilaisen myyjän hehkutuksesta kuvittelin veneen olevan sporttisempi ja laadukkaampi. Avotilan tiikki oli jo paikoin irti, puusistuksessa hurjia värieroja, ovien kahvat heiluvia, vene aikamoinen pullukka (oliko paljon muuta eroa kuin avoin perä B30:seen?). Hinta tosiaan aika lähellä Bavariaa, laatu tuskin parempi, varustus ainakin osin heppoista (mm. ST40-sarjan "moottorivenemittarit"). "Merkittömänä" veneenä tuskin kovinkaan kummoinen jälleenmyyntiarvo. Englannista löytäminieni kisatulosten valossa tuskin on Bavariaa nopeampi: http://www.windermere-cruising.org/OPEN3.HTM

JJ38:ia en viitsinyt edes mennä katsomaan, kun sama vene oli jo aiemmin nähty.

Bavaria Vision vaikutti yllättävän paljon Cruisereita kalliimmalta. En jaksanut kunnolla tutkia.

Sen sijaan B30:n ja B33:n tutkin varsin tarkkaan. Turkki oli niissä melko joustava ja jostain tosi piilosta (mm. peräkajuutan takaluukusta veneen peräosaan katsottaessa) löytyi tahmeita topcoatilla käsittelemätöntä lasikuitupintaa. Siellä olleet putket ja liitokset näyttivät hyvin tehdyiltä. Puuosat, ovet ja kaapistot olivat mielestäni ihan OK työtä ja kajuutan kahvatkin tuntuivat tukevimmilta kuin aiemmin. Toki puutyö ei ole lähelläkään mm. EF34:n tasoa, mutta mielestäni parempaa kuin mm. Jeanneau, josta löytyi paljon viilureunuksia kulutuskohdista ja täysin käsittelemätöntä vaneria paikoista, joihin vesi voi päästä. Purjehdusvarustus ei Cruisereissa ole kaksinen, muttei sen huonompi kuin muissakaan cruisereissa (ranskalaiset, puolalaiset jne.) C/R veneet tältä osin ihan eri luokkaa.

Kerrotko mitä kaikkea negatiivista niistä Bavarioista löysit?

Perinteiset skandit oli toki hienoja, mutta hinnat tuntuvat karkaavan käsistä. Maxi, FG, EF olivat nostaneet 33-34 jalkaisten veneiden hintojaan ~20 k€ viime vuodesta. Kun samaan aikaan Keski-Eurooppalaiset pitävät hintansa vakiona, on hintaero kasvamassa hurjaa vauhtia. No mikäs siinä, kun tilauskirjat ovat kaikilla täysiä.

Jeanneau 32:ssa mielestäni moni asia ei ollut kohdallaan. Pentteri oli valtava ja siellä hyvät säilytystilat, mutta muualla oli kaappeja tosi niukasti. Sadevaatteille ei ollut paikkaa eikä kaiken maailman pikkutavaroille. Näin saadaan toki avarat (ja halvat) tilat sisälle, mutta lukuisilla avohyllyillä ei juuri tavaroita voi pitää kuin satamassa.

Ulkosäilytystilatkin oli tosi pienet, koska punkka vei koko leveyden. Purjehdusvarustus oli ennätysniukka: Vain yksi nostinvinssi, ei levankia jne.

Delphiat vaikuttivat ihan OK:lta. 29:ssä oli yllättävän isot sisätilat, mutta olihan venekin pullukka. 37 oli sitten jo todella suuri. Hinnat hyvin lähellä Bavariaa.

Lue lisää

Bavarioiden persus roikuu, erityisesti 30 - 37 malleissa. Ei ole kysymys edes kuormauksesta, vaan tyhjillään. Siis vesilinja on keulassa mallista riippuen 15 - 30 irti vendenpinnasta, mutta prässä sukeltaa jo mereen. Eikai vedenpinta sentää valehtele. On ainakin todella ruman näköistä jos ei muuta haittaa olisikaan.

-Petex- kirjoitti:

Ensinnäkin arvioin Huzaria puhtaasti Bavaria kilpailijana, enkä perinteisiin skandiveneisiin verrattuna.

Bavarian heikkouksia arvostelen vain omana mielipiteenäni, ja kohdistuu lähinnä 30 ja 33. Moni asia on puhtaasti mielipideasia ja voi vaihdella katsanto kannasta.

- Avotilan pöytä on tiellä
- Bavariat ovat rumia (mm. varalaita liian korkea)
- Kulku sitlooraan voisi olla helpompaa. Reuna on liian korkea ja ahdas.
- Tilajärjestelyt eivät sovi täysin perheellemme
- Vessan vaatetila on liian pieni
- Takakajuutassa on sitlooran alla jalkojen kohdalla tämä minun erituisesti inhoma boxi
- Turkit saisivat olla paremmat
- 30 vuoteet ovat oikeasti niukkoja

On Bavarioissa sitten paljon hyvääkin.

Lue lisää

Kommenttisi Bavaria 30/33:sta ovat aika pitkälle minunkin näkemyksiäni. Niitä tarkastelinkin enemmän laatumielessä, sillä käytetty Match kiinnostaa. Laadusta en sitten löytänytkään kovinkaan kummoisia puutteita.

kaikkien kirjoitti:

Bavarioiden persus roikuu, erityisesti 30 - 37 malleissa. Ei ole kysymys edes kuormauksesta, vaan tyhjillään. Siis vesilinja on keulassa mallista riippuen 15 - 30 irti vendenpinnasta, mutta prässä sukeltaa jo mereen. Eikai vedenpinta sentää valehtele. On ainakin todella ruman näköistä jos ei muuta haittaa olisikaan.

Lue lisää

B33:ssa on melko suuret nestesäiliöt takana. Jos ovat täynnä on painoa perässä noin 350 kg "ylimääräistä". Matkaveneilijä hyväksy tämän mielellään.

Lisäksi koko keula on täynnä tyhjiä lokeroita. Vain ankkuri on painavaa materiaalia maston etupuolella. Matkaveneilijä täyttää keulatilat kaikenlaisella tarpeellisella. Esimerkiksi Atlannin ylityksen alussa vene kelluu suorassa.

kaikkien kirjoitti:

Bavarioiden persus roikuu, erityisesti 30 - 37 malleissa. Ei ole kysymys edes kuormauksesta, vaan tyhjillään. Siis vesilinja on keulassa mallista riippuen 15 - 30 irti vendenpinnasta, mutta prässä sukeltaa jo mereen. Eikai vedenpinta sentää valehtele. On ainakin todella ruman näköistä jos ei muuta haittaa olisikaan.

Lue lisää

Samassa laiturissa oman veneeni kanssa on isompi Bava, jos en aivan väärin muista, niin muutaman vuoden takainen 39. Siinä taas keula on syvällä ja perä ylhäällä. Keulassa voi tietysti olla lastia...

-Petex- kirjoitti:

Ensinnäkin arvioin Huzaria puhtaasti Bavaria kilpailijana, enkä perinteisiin skandiveneisiin verrattuna.

Bavarian heikkouksia arvostelen vain omana mielipiteenäni, ja kohdistuu lähinnä 30 ja 33. Moni asia on puhtaasti mielipideasia ja voi vaihdella katsanto kannasta.

- Avotilan pöytä on tiellä
- Bavariat ovat rumia (mm. varalaita liian korkea)
- Kulku sitlooraan voisi olla helpompaa. Reuna on liian korkea ja ahdas.
- Tilajärjestelyt eivät sovi täysin perheellemme
- Vessan vaatetila on liian pieni
- Takakajuutassa on sitlooran alla jalkojen kohdalla tämä minun erituisesti inhoma boxi
- Turkit saisivat olla paremmat
- 30 vuoteet ovat oikeasti niukkoja

On Bavarioissa sitten paljon hyvääkin.

Lue lisää

Uivassa ei tullut käytyä, mutta helmikuun messuilla tutkin 33:n ja 37:n. Sen perusteella voin sanoa, että B33:nkin punkat ovat aivan liian pienet (keulassa lyhyt, perässä se boxi tiellä). No, perän boxille ei sinänsä oikein voi mitään panematta pätäkkää niin paljon pinoon, että saa jonkin Najadin tai vastaavan peräkajuuttaveneen :)
B37:n punkat olivatkin jo paremmat, siinä totesin peräkajuutan korkeuden riittäväksi ja arvelisin, että yhden peräkajuutan mallissa keulakin kelpaa (esitekuvien mukaan keulapunkka on siinä pidempi, koska toiletti ei vie tilaa keulahytistä).

En hirveästi yleensä ota kantaa noihin ulkonäköjuttuihin, koska ne ovat melko lailla katsojan silmissä ja minun mielestäni käytännöllinen on aina kaunista. Mutta ei se varalaidan korkeus minua häiritse noissa, pikemminkin tekee turvallisen olon.

Nisti kirjoitti:

B33:ssa on melko suuret nestesäiliöt takana. Jos ovat täynnä on painoa perässä noin 350 kg "ylimääräistä". Matkaveneilijä hyväksy tämän mielellään.

Lisäksi koko keula on täynnä tyhjiä lokeroita. Vain ankkuri on painavaa materiaalia maston etupuolella. Matkaveneilijä täyttää keulatilat kaikenlaisella tarpeellisella. Esimerkiksi Atlannin ylityksen alussa vene kelluu suorassa.

Lue lisää

hyväksyy. En en minä ainakaan, mulla on tankit 460 litraa eikä vaikuta veneen asentoon mitään oli ne sitten tyhjät tai täynnä. Eikä toi paino mitään ylimääräistä ole, kyllä vettä ja polttoainetta pitää mukana olla. Taitaa vaan Bavarian kohdalla olla niin, että kyse on huonosta suunnittelusta. Vanhempi 36:n ja myös tämä uusi 37 ui aivan kamalan näköisessä asennossa. Jos toi paino nyt pienemmissä on joku ongelma. Jättäis kokonaan sen vesilinjaviivan pois niin ei häiritsis niin paljon.

Että matkapurjehtija kirjoitti:

hyväksyy. En en minä ainakaan, mulla on tankit 460 litraa eikä vaikuta veneen asentoon mitään oli ne sitten tyhjät tai täynnä. Eikä toi paino mitään ylimääräistä ole, kyllä vettä ja polttoainetta pitää mukana olla. Taitaa vaan Bavarian kohdalla olla niin, että kyse on huonosta suunnittelusta. Vanhempi 36:n ja myös tämä uusi 37 ui aivan kamalan näköisessä asennossa. Jos toi paino nyt pienemmissä on joku ongelma. Jättäis kokonaan sen vesilinjaviivan pois niin ei häiritsis niin paljon.

Lue lisää

Sinulla taitaa olla iisooo vene, kun 460 litraa ei näy vesilinjan asennossa? Vai ovatko tankit keskellä venettä? Hassua.

Lainausmerkit sanan ympärillä merkitsevät, ettei kyseistä sanaa tarvitse ottaa aivan kirjaimellisesti. Hoopoa, vai mitä.

Nisti kirjoitti:

Sinulla taitaa olla iisooo vene, kun 460 litraa ei näy vesilinjan asennossa? Vai ovatko tankit keskellä venettä? Hassua.

Lainausmerkit sanan ympärillä merkitsevät, ettei kyseistä sanaa tarvitse ottaa aivan kirjaimellisesti. Hoopoa, vai mitä.

Lue lisää

Tankit on keskellä venettä. Polttoainetankki (205 l) on moottorin edessä ja vesitankit on salongin sohvien alla 2 erillistä säiliötä yhteydessä toisiinsa yhteensä 255 litraa.

Kyseistä venettä ei tietääkseni ole toista aivan samanlaista Suomessa, vaikka niitä on valmistettukkin kyseitä tyyppiä reilut 300 kpl. Muita malleja tiedän Suomessa olevan ainakin 7 kpl eri tyypejä. Mun veneellä on pituutta 11,3 ja leveyttä 3,8 m. Suunnilleen siis Bavaria 37 kokoinen, ei sen isompi. Merkki on maailmalla hyvin tunnettu, mutta jääköön omaksi tiedokseni.

B30 katsastettiin perheen voimin ja kyllä se meille kelpaisi, itse asiassa olisi meille jo upea vene.

Varsinaisesti perhe ihastui Beneteau Oceanic 323:een ja myös Jeanneua 32 oli kiva. Ne jäivät positiivisina Uivasta mieleen.

Me mietimme miltä tuntuisi
- ystävien kanssa käydä iltapurjehduksella.... kuinka istuinkaukalossa olisi väljyyttä
- kuinka avara ja valoisa kabiini ja nukkumatilat ovat, 323 oli valoisa ja perä punkkatilassa oli tosi kiva ikkuna venee taakse, joka toi valoisuutta
- millaista olisi asua vaikka viikko, tehdä ruokaa (tosi vaikea arvioida), wc (tosi upea Beneteaussa, suihkuineen) ja säilytystiloja (ehkä B30:ssa oli eniten säilytystiloja ja ranskalaiset avarampia kun kabiinissa ei ollut seinillä niitä säilytystiloja). Punkat oli aika lyhyitä kaikissa ja B30:ssa ehkä lyhyimmät, ehkä B33 olisi hinnallisesti samassa kategoriassa ranskalaisten kanssa
- Kotona perehdyin 323 testiin Vene-lehdestä ja jopa purjehdusominaisuudet ovat varsin kelvolliset crusing käyttöön, sehän jo riittää meille (ei meille ole merkittävää merkitystä (ainakaan emme ymmärrä olevan) sillä kulkeeko vene 6 vai 7 solmua ja nouseeko se 10 astetta enemmän)
- oikeastaan kyse oli siitä mikä fiilis syntyy ko. veneestä ja siltä osin esim. puolalaisista ei syntynyt fiilistä että tällaisen voismme hankkia, ranskalaisissa olis sitä jotain.....kun aurinko paistaa ja leppoinen tuuli lepattaa, niin niillä pääsee vesille nauttimaan elämästä ja kun ovat vielä suurien veneveistämöjen brändejä niin niiltä lienee aina helpompi myydä eteenpäin tunnettuina veneinä ja siten sijoituksen riskit ovat pienemmät kuin investoimalla tuntemattomaan pieneen brändiin (joka voi veneenä olla vaikka parempi jollain dimensiolla tarkasteltuna).

Mutta se mikä näyttelyssä kiinnitti huomiotani on usean myyjän varsin puutteellinen kyky myydä tuotettaan ja välinpitämättömyys ja ylimielisyys asiakasta kohtaan. Meille ei kyllä yritetty myydä tai edes esitellä yhtään ainutta venettä ja kyseessä on kuitenkin puolen miljoonan markan investointi.

En sanoisi että meille ei merkitse veneen purjehdusominaisuudet ja sen vaatimien varusteiden ja rikin taso, mutta todellisuudessa valintaan vaikuttaa yleiskuva mikä veneestä syntyy, sisustuksessa käytetyt värit, avaruus, ja suunnittelun käytännöllisyys kun veneessä on lapset ja heidän ystävänsä tahi aikuinen ystävä pariskuntamme. Toisaalta ainakin perheelle on tärkeämpää kuinka veneellä pääsee rantautumaan luonnonsatamaan (nostoköli olisi täten tosi käytännöllinen) ja siten mitä pienempi vene sitä helpompi rantautua.................ehkä Sun 2500 on sittenkin meille paras ratkaisu ja kun sen saa vielä uudella sähkömoottorilla jonka proto oli Uivassa, niin eikös siinä olisi satunnaisen veneilijän vene, helppo ja hiljainen.
Vaimo totesi että mitä me oikeastaan sillä kabiinin ruokalu tilalla kuudelle tehdäänkään, eikös sisällä olla vain jos sataa ja jos sataa niin eihän me sillon lähdetä vesille laisinkaan...........Näinhän se taitaakin olla,,,,ainakin eillä.

Petrii kirjoitti:

B30 katsastettiin perheen voimin ja kyllä se meille kelpaisi, itse asiassa olisi meille jo upea vene.

Varsinaisesti perhe ihastui Beneteau Oceanic 323:een ja myös Jeanneua 32 oli kiva. Ne jäivät positiivisina Uivasta mieleen.

Me mietimme miltä tuntuisi
- ystävien kanssa käydä iltapurjehduksella.... kuinka istuinkaukalossa olisi väljyyttä
- kuinka avara ja valoisa kabiini ja nukkumatilat ovat, 323 oli valoisa ja perä punkkatilassa oli tosi kiva ikkuna venee taakse, joka toi valoisuutta
- millaista olisi asua vaikka viikko, tehdä ruokaa (tosi vaikea arvioida), wc (tosi upea Beneteaussa, suihkuineen) ja säilytystiloja (ehkä B30:ssa oli eniten säilytystiloja ja ranskalaiset avarampia kun kabiinissa ei ollut seinillä niitä säilytystiloja). Punkat oli aika lyhyitä kaikissa ja B30:ssa ehkä lyhyimmät, ehkä B33 olisi hinnallisesti samassa kategoriassa ranskalaisten kanssa
- Kotona perehdyin 323 testiin Vene-lehdestä ja jopa purjehdusominaisuudet ovat varsin kelvolliset crusing käyttöön, sehän jo riittää meille (ei meille ole merkittävää merkitystä (ainakaan emme ymmärrä olevan) sillä kulkeeko vene 6 vai 7 solmua ja nouseeko se 10 astetta enemmän)
- oikeastaan kyse oli siitä mikä fiilis syntyy ko. veneestä ja siltä osin esim. puolalaisista ei syntynyt fiilistä että tällaisen voismme hankkia, ranskalaisissa olis sitä jotain.....kun aurinko paistaa ja leppoinen tuuli lepattaa, niin niillä pääsee vesille nauttimaan elämästä ja kun ovat vielä suurien veneveistämöjen brändejä niin niiltä lienee aina helpompi myydä eteenpäin tunnettuina veneinä ja siten sijoituksen riskit ovat pienemmät kuin investoimalla tuntemattomaan pieneen brändiin (joka voi veneenä olla vaikka parempi jollain dimensiolla tarkasteltuna).

Mutta se mikä näyttelyssä kiinnitti huomiotani on usean myyjän varsin puutteellinen kyky myydä tuotettaan ja välinpitämättömyys ja ylimielisyys asiakasta kohtaan. Meille ei kyllä yritetty myydä tai edes esitellä yhtään ainutta venettä ja kyseessä on kuitenkin puolen miljoonan markan investointi.

En sanoisi että meille ei merkitse veneen purjehdusominaisuudet ja sen vaatimien varusteiden ja rikin taso, mutta todellisuudessa valintaan vaikuttaa yleiskuva mikä veneestä syntyy, sisustuksessa käytetyt värit, avaruus, ja suunnittelun käytännöllisyys kun veneessä on lapset ja heidän ystävänsä tahi aikuinen ystävä pariskuntamme. Toisaalta ainakin perheelle on tärkeämpää kuinka veneellä pääsee rantautumaan luonnonsatamaan (nostoköli olisi täten tosi käytännöllinen) ja siten mitä pienempi vene sitä helpompi rantautua.................ehkä Sun 2500 on sittenkin meille paras ratkaisu ja kun sen saa vielä uudella sähkömoottorilla jonka proto oli Uivassa, niin eikös siinä olisi satunnaisen veneilijän vene, helppo ja hiljainen.
Vaimo totesi että mitä me oikeastaan sillä kabiinin ruokalu tilalla kuudelle tehdäänkään, eikös sisällä olla vain jos sataa ja jos sataa niin eihän me sillon lähdetä vesille laisinkaan...........Näinhän se taitaakin olla,,,,ainakin eillä.

Lue lisää

"Vaimo totesi että mitä me oikeastaan sillä kabiinin ruokalu tilalla kuudelle tehdäänkään, eikös sisällä olla vain jos sataa ja jos sataa niin eihän me sillon lähdetä vesille laisinkaan..........."

Taitaa olla vielä paljon muokkaamista asenteessa ennen kuin vaimostasi saadaan purjehtija. Katsos, vesille lähtiessäsi voi olla mukava ilma, mutta säällä on taipumusta muuttua ja ennen kuin ehdit takaisin voi sataa vettä. Että jos sitä sadetta pelkää, niin voi olla ettei homma pidemmänpäälle toimi ollenkaan. Säätäkin voidaan ennustaa vain niin lyhyelti eteenpäin.

hassua. kirjoitti:

Tankit on keskellä venettä. Polttoainetankki (205 l) on moottorin edessä ja vesitankit on salongin sohvien alla 2 erillistä säiliötä yhteydessä toisiinsa yhteensä 255 litraa.

Kyseistä venettä ei tietääkseni ole toista aivan samanlaista Suomessa, vaikka niitä on valmistettukkin kyseitä tyyppiä reilut 300 kpl. Muita malleja tiedän Suomessa olevan ainakin 7 kpl eri tyypejä. Mun veneellä on pituutta 11,3 ja leveyttä 3,8 m. Suunnilleen siis Bavaria 37 kokoinen, ei sen isompi. Merkki on maailmalla hyvin tunnettu, mutta jääköön omaksi tiedokseni.

Lue lisää

Mitä hyötyä siitä on, että vene seisoo maalatun vesilinjansa mukaisesti? Minusta Bavarian tapa näyttää paremmalta.

huomiota jutussasi. kirjoitti:

"Vaimo totesi että mitä me oikeastaan sillä kabiinin ruokalu tilalla kuudelle tehdäänkään, eikös sisällä olla vain jos sataa ja jos sataa niin eihän me sillon lähdetä vesille laisinkaan..........."

Taitaa olla vielä paljon muokkaamista asenteessa ennen kuin vaimostasi saadaan purjehtija. Katsos, vesille lähtiessäsi voi olla mukava ilma, mutta säällä on taipumusta muuttua ja ennen kuin ehdit takaisin voi sataa vettä. Että jos sitä sadetta pelkää, niin voi olla ettei homma pidemmänpäälle toimi ollenkaan. Säätäkin voidaan ennustaa vain niin lyhyelti eteenpäin.

Lue lisää

Ilmeisesti on syntynyt uusi purjehtijoiden sukupolvi. Purjehdusominaisuuksilla ei tunnu olevan tuon taivaallista merkitystä- vertaillaan vain sisätiloja - niissäkin kiinnostuksen kohde vain sisätilojen suuruudessa. Tarkoitus lienee viettää suurin aika laiturissa ja jos laituripaikkaa vaihdetaan, niin ilmeisesti mahdollisuuksien mukaan koneella.
Todellisuudessa purjehdukseen tarkoitussa veneessä pitäisi oikeasti olla "niin ahdasta kuin mahdollista" - ja tartuntakahvoja mahdollisimman monessa paikassa. Erilaisia kunnolla suljettavia varastotiloja mahdollisimman paljon. Sellaiset veneet eivät vain ilmeisesti näytä hienoilta messuosastoilla.
Itse olen havainnut, että veneen sisätiloissa tulee purjehduksen aikana vietettyä uskomattoman vähän aikaa - lähinnä hotellihelpotuksessa ja ruokaa laitettaessa.

siitä on? kirjoitti:

Mitä hyötyä siitä on, että vene seisoo maalatun vesilinjansa mukaisesti? Minusta Bavarian tapa näyttää paremmalta.

Perä painoksiin vain, kaunista on. Vi*uttais vain, jos olis laittanut vaikka ton Bavarian verran rahaa kiinni veneeseen, eikä se edes uisi kunnolla..., mutta meitä on niin moneks.

Petrii kirjoitti:

B30 katsastettiin perheen voimin ja kyllä se meille kelpaisi, itse asiassa olisi meille jo upea vene.

Varsinaisesti perhe ihastui Beneteau Oceanic 323:een ja myös Jeanneua 32 oli kiva. Ne jäivät positiivisina Uivasta mieleen.

Me mietimme miltä tuntuisi
- ystävien kanssa käydä iltapurjehduksella.... kuinka istuinkaukalossa olisi väljyyttä
- kuinka avara ja valoisa kabiini ja nukkumatilat ovat, 323 oli valoisa ja perä punkkatilassa oli tosi kiva ikkuna venee taakse, joka toi valoisuutta
- millaista olisi asua vaikka viikko, tehdä ruokaa (tosi vaikea arvioida), wc (tosi upea Beneteaussa, suihkuineen) ja säilytystiloja (ehkä B30:ssa oli eniten säilytystiloja ja ranskalaiset avarampia kun kabiinissa ei ollut seinillä niitä säilytystiloja). Punkat oli aika lyhyitä kaikissa ja B30:ssa ehkä lyhyimmät, ehkä B33 olisi hinnallisesti samassa kategoriassa ranskalaisten kanssa
- Kotona perehdyin 323 testiin Vene-lehdestä ja jopa purjehdusominaisuudet ovat varsin kelvolliset crusing käyttöön, sehän jo riittää meille (ei meille ole merkittävää merkitystä (ainakaan emme ymmärrä olevan) sillä kulkeeko vene 6 vai 7 solmua ja nouseeko se 10 astetta enemmän)
- oikeastaan kyse oli siitä mikä fiilis syntyy ko. veneestä ja siltä osin esim. puolalaisista ei syntynyt fiilistä että tällaisen voismme hankkia, ranskalaisissa olis sitä jotain.....kun aurinko paistaa ja leppoinen tuuli lepattaa, niin niillä pääsee vesille nauttimaan elämästä ja kun ovat vielä suurien veneveistämöjen brändejä niin niiltä lienee aina helpompi myydä eteenpäin tunnettuina veneinä ja siten sijoituksen riskit ovat pienemmät kuin investoimalla tuntemattomaan pieneen brändiin (joka voi veneenä olla vaikka parempi jollain dimensiolla tarkasteltuna).

Mutta se mikä näyttelyssä kiinnitti huomiotani on usean myyjän varsin puutteellinen kyky myydä tuotettaan ja välinpitämättömyys ja ylimielisyys asiakasta kohtaan. Meille ei kyllä yritetty myydä tai edes esitellä yhtään ainutta venettä ja kyseessä on kuitenkin puolen miljoonan markan investointi.

En sanoisi että meille ei merkitse veneen purjehdusominaisuudet ja sen vaatimien varusteiden ja rikin taso, mutta todellisuudessa valintaan vaikuttaa yleiskuva mikä veneestä syntyy, sisustuksessa käytetyt värit, avaruus, ja suunnittelun käytännöllisyys kun veneessä on lapset ja heidän ystävänsä tahi aikuinen ystävä pariskuntamme. Toisaalta ainakin perheelle on tärkeämpää kuinka veneellä pääsee rantautumaan luonnonsatamaan (nostoköli olisi täten tosi käytännöllinen) ja siten mitä pienempi vene sitä helpompi rantautua.................ehkä Sun 2500 on sittenkin meille paras ratkaisu ja kun sen saa vielä uudella sähkömoottorilla jonka proto oli Uivassa, niin eikös siinä olisi satunnaisen veneilijän vene, helppo ja hiljainen.
Vaimo totesi että mitä me oikeastaan sillä kabiinin ruokalu tilalla kuudelle tehdäänkään, eikös sisällä olla vain jos sataa ja jos sataa niin eihän me sillon lähdetä vesille laisinkaan...........Näinhän se taitaakin olla,,,,ainakin eillä.

Lue lisää

..oli todellakin yrmeä ja päättänyt valita asiakkaansa tavallista tarkemmin. Ymmärrän, jos olisi ollut myymässä Swania, ei korvikeunelmaa. Harvoin on näin sapettanut poislähtiessä. Uskomaton asenne! Kummallakohan meistä oli vaikeuksia ymmärtää toistemme tarpeita?

Ensi kerralla täytyy oikein opiskella etukäteen, jotta voin riittävän hyvin vakuuttaa myyjän siitä, kuinka hyvin juuri tämä vene sopii minun tarpeisiin. Kun keksisin vielä jonkin hyvän keskustelunavauksen kiinnostuksen herättämiseksi asiakkaaseen. Ehdotuksia?

Ymmärrän. kirjoitti:

Perä painoksiin vain, kaunista on. Vi*uttais vain, jos olis laittanut vaikka ton Bavarian verran rahaa kiinni veneeseen, eikä se edes uisi kunnolla..., mutta meitä on niin moneks.

Lue lisää

Madaltavathan teinit autojaankin niin että näyttävät sementtisäkeillä lastatuilta. Kai sitä sitten voi pitää upotettua veneen perääkin hienona...

xxxxxxxxxxxxxxxxxx kirjoitti:

Ilmeisesti on syntynyt uusi purjehtijoiden sukupolvi. Purjehdusominaisuuksilla ei tunnu olevan tuon taivaallista merkitystä- vertaillaan vain sisätiloja - niissäkin kiinnostuksen kohde vain sisätilojen suuruudessa. Tarkoitus lienee viettää suurin aika laiturissa ja jos laituripaikkaa vaihdetaan, niin ilmeisesti mahdollisuuksien mukaan koneella.
Todellisuudessa purjehdukseen tarkoitussa veneessä pitäisi oikeasti olla "niin ahdasta kuin mahdollista" - ja tartuntakahvoja mahdollisimman monessa paikassa. Erilaisia kunnolla suljettavia varastotiloja mahdollisimman paljon. Sellaiset veneet eivät vain ilmeisesti näytä hienoilta messuosastoilla.
Itse olen havainnut, että veneen sisätiloissa tulee purjehduksen aikana vietettyä uskomattoman vähän aikaa - lähinnä hotellihelpotuksessa ja ruokaa laitettaessa.

Lue lisää

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tykkäävät vaeltaa metsässä kantaen selässään kahden viikon ruoat, toinen nauttii luksuslomasta kylpylässä. Sitten on jopa niitäkin, jotka pitävät molemmista.

Minustakin on hauskaa suoritushenkisten kavereiden kanssa lähteä purjehdusreissulle, jossa tavoitteena on kulkea pitkiä matkoja ja nauttia kovasta kelistä. Mutta toisaalta on erittäin mukavaa ja nautinnollista istua iltaa tilavassa salongissa ystävien kanssa syöden ja juoden hyvin. Silloin hyvät sisätilat ovat valttia.

tyylillään kirjoitti:

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tykkäävät vaeltaa metsässä kantaen selässään kahden viikon ruoat, toinen nauttii luksuslomasta kylpylässä. Sitten on jopa niitäkin, jotka pitävät molemmista.

Minustakin on hauskaa suoritushenkisten kavereiden kanssa lähteä purjehdusreissulle, jossa tavoitteena on kulkea pitkiä matkoja ja nauttia kovasta kelistä. Mutta toisaalta on erittäin mukavaa ja nautinnollista istua iltaa tilavassa salongissa ystävien kanssa syöden ja juoden hyvin. Silloin hyvät sisätilat ovat valttia.

Lue lisää

veneitä joissa yhdityy molemmat, uusia ja vanhoja.

vanhempi herrasmies kirjoitti:

..oli todellakin yrmeä ja päättänyt valita asiakkaansa tavallista tarkemmin. Ymmärrän, jos olisi ollut myymässä Swania, ei korvikeunelmaa. Harvoin on näin sapettanut poislähtiessä. Uskomaton asenne! Kummallakohan meistä oli vaikeuksia ymmärtää toistemme tarpeita?

Ensi kerralla täytyy oikein opiskella etukäteen, jotta voin riittävän hyvin vakuuttaa myyjän siitä, kuinka hyvin juuri tämä vene sopii minun tarpeisiin. Kun keksisin vielä jonkin hyvän keskustelunavauksen kiinnostuksen herättämiseksi asiakkaaseen. Ehdotuksia?

Lue lisää

Musta välillä tuntuu, että moni venekauppias on yrmeä. Veneisiin nousu vain esittelijän luvalla -kyltti sapettaa ihan saamaristi. Ihan sama kuin asuntoesittelyssä kämppää saisi tulla katsomaan vain luvalla. Käykö tosiostaja, jolla on pätäkkää ylipäätään näissä venenäyttelyissä? Venemyyjät todella tarvitsisivat asiakaspalvelukoulutusta -kielitaidosta puhumattakaan. Muutama vuosi sitten H**marinin sivuja lukiessa sai hyvät naurut, kun ne oli niin täynnä virheitä, onneksi nyt on menty parempaan suuntaan.

kaikkien kirjoitti:

Bavarioiden persus roikuu, erityisesti 30 - 37 malleissa. Ei ole kysymys edes kuormauksesta, vaan tyhjillään. Siis vesilinja on keulassa mallista riippuen 15 - 30 irti vendenpinnasta, mutta prässä sukeltaa jo mereen. Eikai vedenpinta sentää valehtele. On ainakin todella ruman näköistä jos ei muuta haittaa olisikaan.

Lue lisää

veneessä asento voi poiketa teoreettisesta vesilinjasta ja mihin suuntaan, jotta tilannetta voidaan pitää normaalina. Ilmeisesti perä alempana on vähemmän häiritsevä kuin päinvastoin. Miten asento muuttunee purjehdittaessa?

vmg kirjoitti:

Musta välillä tuntuu, että moni venekauppias on yrmeä. Veneisiin nousu vain esittelijän luvalla -kyltti sapettaa ihan saamaristi. Ihan sama kuin asuntoesittelyssä kämppää saisi tulla katsomaan vain luvalla. Käykö tosiostaja, jolla on pätäkkää ylipäätään näissä venenäyttelyissä? Venemyyjät todella tarvitsisivat asiakaspalvelukoulutusta -kielitaidosta puhumattakaan. Muutama vuosi sitten H**marinin sivuja lukiessa sai hyvät naurut, kun ne oli niin täynnä virheitä, onneksi nyt on menty parempaan suuntaan.

Lue lisää

Oli siellä jokunen ihan hyväntuulinenkin. Tosin aika kiireinen. Se oli eräs näistä, joilla kauppa on käynyt. Liekö muiden yrmeys siitä johtuvaa...

Ei se ollut H**marin, jossa englanninkieliset myynti-ilmoitukset herättivät hilpeyttä. Taisi olla tämä helsinkiläinen, joka todennäköisesti hallitsee paremmin toisen kotimaisen.

33 jalan kirjoitti:

veneessä asento voi poiketa teoreettisesta vesilinjasta ja mihin suuntaan, jotta tilannetta voidaan pitää normaalina. Ilmeisesti perä alempana on vähemmän häiritsevä kuin päinvastoin. Miten asento muuttunee purjehdittaessa?

Lue lisää

Omassa Bavariassani on vesiraja takaa sillä korkeudella, kuin se on tarkoitettukin. Keulaan mentäessä nousee maalattu linja ylöspäin ja on aivan keulassa noin 10 cm vesilinjan yläpuolella. Jos tämä visuaalinen kikkailu häiritsee jotakuta, voi katsoa siinä kohdin muualle. Itse asiassa toivoisin, että kuljeskelisi kokonaan muilla laiturilla.

hassua. kirjoitti:

Tankit on keskellä venettä. Polttoainetankki (205 l) on moottorin edessä ja vesitankit on salongin sohvien alla 2 erillistä säiliötä yhteydessä toisiinsa yhteensä 255 litraa.

Kyseistä venettä ei tietääkseni ole toista aivan samanlaista Suomessa, vaikka niitä on valmistettukkin kyseitä tyyppiä reilut 300 kpl. Muita malleja tiedän Suomessa olevan ainakin 7 kpl eri tyypejä. Mun veneellä on pituutta 11,3 ja leveyttä 3,8 m. Suunnilleen siis Bavaria 37 kokoinen, ei sen isompi. Merkki on maailmalla hyvin tunnettu, mutta jääköön omaksi tiedokseni.

Lue lisää

Jos nimettömänä ei kehtaa sanoa niin ollaan kylä aika häveliäitä.

vanhempi herrasmies kirjoitti:

..oli todellakin yrmeä ja päättänyt valita asiakkaansa tavallista tarkemmin. Ymmärrän, jos olisi ollut myymässä Swania, ei korvikeunelmaa. Harvoin on näin sapettanut poislähtiessä. Uskomaton asenne! Kummallakohan meistä oli vaikeuksia ymmärtää toistemme tarpeita?

Ensi kerralla täytyy oikein opiskella etukäteen, jotta voin riittävän hyvin vakuuttaa myyjän siitä, kuinka hyvin juuri tämä vene sopii minun tarpeisiin. Kun keksisin vielä jonkin hyvän keskustelunavauksen kiinnostuksen herättämiseksi asiakkaaseen. Ehdotuksia?

Lue lisää

Sadoista unelmoijista on vaikea valita ostajaa.
Kukaan ei jaksa puhua tosissaan myyjänä kun ostaja on vain usein huulenheittäjä.
Kaupat tehdään toimistossa ei näyttelyssä.

vmg kirjoitti:

Musta välillä tuntuu, että moni venekauppias on yrmeä. Veneisiin nousu vain esittelijän luvalla -kyltti sapettaa ihan saamaristi. Ihan sama kuin asuntoesittelyssä kämppää saisi tulla katsomaan vain luvalla. Käykö tosiostaja, jolla on pätäkkää ylipäätään näissä venenäyttelyissä? Venemyyjät todella tarvitsisivat asiakaspalvelukoulutusta -kielitaidosta puhumattakaan. Muutama vuosi sitten H**marinin sivuja lukiessa sai hyvät naurut, kun ne oli niin täynnä virheitä, onneksi nyt on menty parempaan suuntaan.

Lue lisää

Niin se on jos tarvii käydä venenäyttelyissä ei oo varaa mennä tehtaalle ja ostaa venettå.

edes kirjoitit kirjoitti:

Jos nimettömänä ei kehtaa sanoa niin ollaan kylä aika häveliäitä.

ainoa laatuaan Suomessa. Sama kun laittaisi oman nimen näkyviin suoraan...

käteen kirjoitti:

Sadoista unelmoijista on vaikea valita ostajaa.
Kukaan ei jaksa puhua tosissaan myyjänä kun ostaja on vain usein huulenheittäjä.
Kaupat tehdään toimistossa ei näyttelyssä.

Lue lisää

..muuten on waste of space.

Venemessut ovat markkinointi- ei myyntitapahtuma. Valitettavasti ihminen voi luulla päässeensä pitkällekin ymmärtämättä eroa näiden kahden välillä. Huono maahantuoja pystyy pilaamaan hyvänkin tuotteen.

vanhempi herrasmies kirjoitti:

..oli todellakin yrmeä ja päättänyt valita asiakkaansa tavallista tarkemmin. Ymmärrän, jos olisi ollut myymässä Swania, ei korvikeunelmaa. Harvoin on näin sapettanut poislähtiessä. Uskomaton asenne! Kummallakohan meistä oli vaikeuksia ymmärtää toistemme tarpeita?

Ensi kerralla täytyy oikein opiskella etukäteen, jotta voin riittävän hyvin vakuuttaa myyjän siitä, kuinka hyvin juuri tämä vene sopii minun tarpeisiin. Kun keksisin vielä jonkin hyvän keskustelunavauksen kiinnostuksen herättämiseksi asiakkaaseen. Ehdotuksia?

Lue lisää

Jos myyjä varustáutuu tummilla aurinkolaseilla, sehän vasta luottamusta herättää kun ei näe edes miehen silmiä. Tosi ynseän näköistä, mutta asiakkaathan saavat valita kenen kanssa haluavat asioida.

Ilmeisesti eri reittejä kuljettu, kun itse en kovinkaan montaa bavaa vesillä bongannut, en uutta enkä vanhaa. Ja selkeästi suurin osa niistäkin koneella ajossa. Siihen nähden oli yllätys tallustella tavanomainen laiturikierros Maarianhaminassa, jossa bavoja esiintyi suhteellisesti paljon enemmän kuin vesillä. Kaipa ne kuitenkin vesitse sinne olivat kulkeutuneet jotain reittiä. Kaiken kaikkiaan uuden näköisiä veneitä oli paljon, mutta ehkä niitä edellisinä vuosina on ollut niin vähän, jos ollenkaan, että niihin kiinnittää nyt huomiota.

Uuden myyjän mukaan 33:sia on 20 kpl tilattuja tekemättä ja toimitusaika menee 1,5 vuoden päähän, joten ei liene kiire markkinoida niitä.

Joakim kirjoitti:

Uuden myyjän mukaan 33:sia on 20 kpl tilattuja tekemättä ja toimitusaika menee 1,5 vuoden päähän, joten ei liene kiire markkinoida niitä.

Itse tein kaupat kesäkuussa ja veneen saa ensi huhti-toukokuussa. Ilmeisesti eivät vaivaudu myymään muutoin kuin nettisivujen kautta, kun ei ollut venemessuillakaan (olisin käynyt katsomassa silloin, mutta katsominen järjestyi FG:n veistämöllä Suomessa, jossa oli keväällä muutama FG 33:n paikalla).

Joakim kirjoitti:

Uuden myyjän mukaan 33:sia on 20 kpl tilattuja tekemättä ja toimitusaika menee 1,5 vuoden päähän, joten ei liene kiire markkinoida niitä.

Perjantain Kauppalehden mukaan Finngulf tekee tappiota - kannattaisi tehdä enemmän veneitä.

Göran kirjoitti:

Perjantain Kauppalehden mukaan Finngulf tekee tappiota - kannattaisi tehdä enemmän veneitä.

Jos FG haluaisi menestyä, tulisi sen joko siirtyä nykyaikaiseen sarjatuotantoon, jolloin veneitä valmistuisi riittävään tahtiin, tai sitten profiloitua tekemään TODELLA arvokkaita paatteja rikkaille ihmisille. Kuvitelkaa autovalmistaja, joka tekisi tavallisia autoja yksitellen käsityönä. Olisiko mahdollisuuksia menestyä?

Göran kirjoitti:

Perjantain Kauppalehden mukaan Finngulf tekee tappiota - kannattaisi tehdä enemmän veneitä.

Kauppalehden artikkelissa Finngulfin tappioista kerrotaan? Ja viime perjantaiko? Olisin kiinnostunut lukemaan jutun, mutta lehden nettisivujen laajennettukaan haku ei tunnistanut asiaa.

kehityksen jalkoihin kirjoitti:

Jos FG haluaisi menestyä, tulisi sen joko siirtyä nykyaikaiseen sarjatuotantoon, jolloin veneitä valmistuisi riittävään tahtiin, tai sitten profiloitua tekemään TODELLA arvokkaita paatteja rikkaille ihmisille. Kuvitelkaa autovalmistaja, joka tekisi tavallisia autoja yksitellen käsityönä. Olisiko mahdollisuuksia menestyä?

Lue lisää

siis ne, joilla nyt on Finngulf: käsityönä tehty laatuvene, jossa ei vielä näy suursarjatuotannon "hällä väliä" -tyyli. Ilmeisesti rahalle saa nyt vastinetta, jos/kun veneen ostajan maksamalla hinnalla ei saada edes kustannuksia katetuksi, saati omistajien kukkaroa voitoilla lihotetuksi (jos tuo tieto tappioista nyt sitten on totta).

Ovat kirjoitti:

siis ne, joilla nyt on Finngulf: käsityönä tehty laatuvene, jossa ei vielä näy suursarjatuotannon "hällä väliä" -tyyli. Ilmeisesti rahalle saa nyt vastinetta, jos/kun veneen ostajan maksamalla hinnalla ei saada edes kustannuksia katetuksi, saati omistajien kukkaroa voitoilla lihotetuksi (jos tuo tieto tappioista nyt sitten on totta).

Lue lisää

Piti oikein tarkistaa kauppalehdestä. Oli käytännössä nollatulos.

Bella ja AMT oli selkeästi plussalla (20%), Nautor selkeästi miinuksella (-16%), FG niukasti miinuksella (-1,7%), Marino vielä niukemmin (-0,1%), kaikki muut (yhteensä 20 yritystä) enemmän tai vähemmän plussalla (2-14%).

Ei tuosta voi kyllä mitenkään vetää sellaista johtopäätöstä, että FG (puhumattakaan Swanista) olisi jotenkin muita ostajaystävällisempi. Yrityksen tulos muodostuu monesta asiasta ja yleisesti väittäisin, että menestyvä yritys tekee parempia tuotteita samaan hintaan, vaikka niistä jäisikin omistajilleen enemmän. Asiat on vain osattu hoitaa fiksummin (suunnittelu, tuotantomäärät, alihankkijat, töiden organisointi, työvoimakustannukset, jne jne).

Aika yllättävä on kyllä FG:n tilanne, kun halpatyövoimamaassa tehtyä venettä myydään yli kapasiteetin kovalla hinnalla (FG33 ainakin yhtä kallis kuin kalliissa maissa tehdyt laatupurret mm. Dehler 34, EF34, Maxi 1050). Onkohan tuloksessa jotain satunnaiseriä vai onko tilanne jatkuva?

Joakim kirjoitti:

Piti oikein tarkistaa kauppalehdestä. Oli käytännössä nollatulos.

Bella ja AMT oli selkeästi plussalla (20%), Nautor selkeästi miinuksella (-16%), FG niukasti miinuksella (-1,7%), Marino vielä niukemmin (-0,1%), kaikki muut (yhteensä 20 yritystä) enemmän tai vähemmän plussalla (2-14%).

Ei tuosta voi kyllä mitenkään vetää sellaista johtopäätöstä, että FG (puhumattakaan Swanista) olisi jotenkin muita ostajaystävällisempi. Yrityksen tulos muodostuu monesta asiasta ja yleisesti väittäisin, että menestyvä yritys tekee parempia tuotteita samaan hintaan, vaikka niistä jäisikin omistajilleen enemmän. Asiat on vain osattu hoitaa fiksummin (suunnittelu, tuotantomäärät, alihankkijat, töiden organisointi, työvoimakustannukset, jne jne).

Aika yllättävä on kyllä FG:n tilanne, kun halpatyövoimamaassa tehtyä venettä myydään yli kapasiteetin kovalla hinnalla (FG33 ainakin yhtä kallis kuin kalliissa maissa tehdyt laatupurret mm. Dehler 34, EF34, Maxi 1050). Onkohan tuloksessa jotain satunnaiseriä vai onko tilanne jatkuva?

Lue lisää

näyttää minusta kyllä FG:ssä paljon paremmalta kuin Dehlerissä.
EF on varusteltuna selvästi kalliimpi kuin FG33, ja voi vain arvailla, kuinka kauan ne pystyy jatkamaan parin veneen/vuosi räätälöintiä Suomessa silläkään hinnalla.
FG:n brandin arvo on kuitenkin jo jonkinlainen, sillä tunnettua merkkiä on helpompi jälleenmyydä sitten käytettynä. Esim. Yachting Worldin viime numerossa oli aika hyvä juttu FG:stä, ja kansainvälisillä messuilla firma näyttää kiertävän nyt ahkerasti.

Göran kirjoitti:

Perjantain Kauppalehden mukaan Finngulf tekee tappiota - kannattaisi tehdä enemmän veneitä.

Suosittelisin sellaisia parin tuhannen kappaleen vuosimääriä. Silloin ei tee tappiota. Näin on asiat nyt , kun on siirrytty Bavarian aikaan.

Joakim kirjoitti:

Piti oikein tarkistaa kauppalehdestä. Oli käytännössä nollatulos.

Bella ja AMT oli selkeästi plussalla (20%), Nautor selkeästi miinuksella (-16%), FG niukasti miinuksella (-1,7%), Marino vielä niukemmin (-0,1%), kaikki muut (yhteensä 20 yritystä) enemmän tai vähemmän plussalla (2-14%).

Ei tuosta voi kyllä mitenkään vetää sellaista johtopäätöstä, että FG (puhumattakaan Swanista) olisi jotenkin muita ostajaystävällisempi. Yrityksen tulos muodostuu monesta asiasta ja yleisesti väittäisin, että menestyvä yritys tekee parempia tuotteita samaan hintaan, vaikka niistä jäisikin omistajilleen enemmän. Asiat on vain osattu hoitaa fiksummin (suunnittelu, tuotantomäärät, alihankkijat, töiden organisointi, työvoimakustannukset, jne jne).

Aika yllättävä on kyllä FG:n tilanne, kun halpatyövoimamaassa tehtyä venettä myydään yli kapasiteetin kovalla hinnalla (FG33 ainakin yhtä kallis kuin kalliissa maissa tehdyt laatupurret mm. Dehler 34, EF34, Maxi 1050). Onkohan tuloksessa jotain satunnaiseriä vai onko tilanne jatkuva?

Lue lisää

... suomeksi: FG teki tappiota 74.000 euroa (ja yhtiön sijoitetun pääoman tuotto oli -5.3%....) Huolestuttavinta FG:n kannalta lienee se, että sen liikevaihto on supistunut 6.1% vaikka ala kasavaa tällä hetkellä voimakkaasti.

hoh kirjoitti:

... suomeksi: FG teki tappiota 74.000 euroa (ja yhtiön sijoitetun pääoman tuotto oli -5.3%....) Huolestuttavinta FG:n kannalta lienee se, että sen liikevaihto on supistunut 6.1% vaikka ala kasavaa tällä hetkellä voimakkaasti.

Lue lisää

Nuo "tulokset" ovat aivan järjesteltyjä. Ei kukaan idiootti tee tappiolla tuotetta joka menee kaupaksi kuin siimaa ja tilauskirjan paksuus on lähes 2 vuotta!
Aivan sama kuin selittäisi että pienet rakennusliikkeet gryndaa tappiolla rivitaloja.
Parinkin veistämön omistajaa haastatellessa he ovat todenneet ettei kannata laajentaa ja nostaa tuotantomääriä, kun nytkin veneistä maksetaan ihan mitä keksii pyytää ja kauppa käy....

Herätkää ihmiset kirjoitti:

Nuo "tulokset" ovat aivan järjesteltyjä. Ei kukaan idiootti tee tappiolla tuotetta joka menee kaupaksi kuin siimaa ja tilauskirjan paksuus on lähes 2 vuotta!
Aivan sama kuin selittäisi että pienet rakennusliikkeet gryndaa tappiolla rivitaloja.
Parinkin veistämön omistajaa haastatellessa he ovat todenneet ettei kannata laajentaa ja nostaa tuotantomääriä, kun nytkin veneistä maksetaan ihan mitä keksii pyytää ja kauppa käy....

Lue lisää

On se kumma kun tilauskirjat on täyteen ja veneitä pitäisi valmistua kuin liukuhihnalta, mutta vesillä näkee vain vanhoja kotimaisia veneitä. Meneekö kaikki vientiin, vai mistä on kysymys? Tuontiveneillä näyttää olevan Suomen markkinoilla lähes sadan prosentin markkinaosuus!
Onko suomalaisen purren ostajan maku muuttunut tämän palstan yleisen mielipiteen vastaiseksi. Vai kirjoitteleeko tällä palstalla tuontiveneiden vastaisia kommentteja vain ne, jotka eivät kykene ostamaan edes edullista saksalaista?

Sealordi kirjoitti:

On se kumma kun tilauskirjat on täyteen ja veneitä pitäisi valmistua kuin liukuhihnalta, mutta vesillä näkee vain vanhoja kotimaisia veneitä. Meneekö kaikki vientiin, vai mistä on kysymys? Tuontiveneillä näyttää olevan Suomen markkinoilla lähes sadan prosentin markkinaosuus!
Onko suomalaisen purren ostajan maku muuttunut tämän palstan yleisen mielipiteen vastaiseksi. Vai kirjoitteleeko tällä palstalla tuontiveneiden vastaisia kommentteja vain ne, jotka eivät kykene ostamaan edes edullista saksalaista?

Lue lisää

tunnistanut vieressäni pariviikkoa sitten ollutta venettä FG 33. Tuli vaan juteltua veneen kipparin kanssa ja siinä yhteydessä hän sanoi veneen oleva FG 33. Bavarian ainoo hyvä puoli on se, että sen ainakin tunnistaa Bavariaksi niin kaukaa kun se näkyy, kaikki muut ovat sitten samannäköisä. Ja nyt puhutaan näistä tavallisista purkkareista, ei varsinaisista laatuveneistä. Niin, että ehkä säkään et vaan tunnista noita uusi FG:ja.

mä en ainakaa kirjoitti:

tunnistanut vieressäni pariviikkoa sitten ollutta venettä FG 33. Tuli vaan juteltua veneen kipparin kanssa ja siinä yhteydessä hän sanoi veneen oleva FG 33. Bavarian ainoo hyvä puoli on se, että sen ainakin tunnistaa Bavariaksi niin kaukaa kun se näkyy, kaikki muut ovat sitten samannäköisä. Ja nyt puhutaan näistä tavallisista purkkareista, ei varsinaisista laatuveneistä. Niin, että ehkä säkään et vaan tunnista noita uusi FG:ja.

Lue lisää

FG33 oli ylivoimainen suosikkini ennen kuin Bavarialta tuli nykyinen mallisto viime kesänä. Kuolasin niitä kaikilla messuilla. Siksi myös tunnistan ne hyvin. Täytyy myöntää, että monet tuontiveneet menevät kauempaa arvioitaessa sekaisin. Bavarian tunnistan kuitenkin parhaiten sen ylväästä muodosta ja lähemmäs tultuaan tyytyväisen näköisistä ihmisistä. Purjein tai ilman.

Mikä se nyt olikaan kirjoitti:

FG33 oli ylivoimainen suosikkini ennen kuin Bavarialta tuli nykyinen mallisto viime kesänä. Kuolasin niitä kaikilla messuilla. Siksi myös tunnistan ne hyvin. Täytyy myöntää, että monet tuontiveneet menevät kauempaa arvioitaessa sekaisin. Bavarian tunnistan kuitenkin parhaiten sen ylväästä muodosta ja lähemmäs tultuaan tyytyväisen näköisistä ihmisistä. Purjein tai ilman.

Lue lisää

BAVARIA KAUNIS KUIN MORSIAN, FG RUMA KUIN MÖRKÖ.

Sealordi kirjoitti:

On se kumma kun tilauskirjat on täyteen ja veneitä pitäisi valmistua kuin liukuhihnalta, mutta vesillä näkee vain vanhoja kotimaisia veneitä. Meneekö kaikki vientiin, vai mistä on kysymys? Tuontiveneillä näyttää olevan Suomen markkinoilla lähes sadan prosentin markkinaosuus!
Onko suomalaisen purren ostajan maku muuttunut tämän palstan yleisen mielipiteen vastaiseksi. Vai kirjoitteleeko tällä palstalla tuontiveneiden vastaisia kommentteja vain ne, jotka eivät kykene ostamaan edes edullista saksalaista?

Lue lisää

FG33:ia on tehty n. 50 kpl vuodesta 2002 alkaesn ja EF34:ia ~20 kpl, vaikka tuotanto aloitettiin jo 2000. FG33:sta n. puolet on mennyt ulkomaille. Muut suomalaisvalmistajat taitavat tehdä vielä vähemmän veneitä tai sitten ne ovat moottoripursia tai luxusjahteja.

Samaan aikaan pelkästään tälle vuodelle on myyty pitkälti yli 10 Bavaria 30:stä. FG/EF:ää paremmin vastaavaa Bavaria 35 Matchia ehdittiin myydä 2 vuodessa 10 kpl ja lisäksi ainakin kaksi on tuotu ulkomailta. Firtst 31.7:ja on myös myyty melkoinen määrä, puhumattakaan matkamallistosta.

Veneitä ei siis riitä Suomesta kaikille halukkaille ja monet ostavat halvemman ulkomaisen.

Huvittavaa oli juuri lukea Vene 1/93 testiä Saint 28 vs. Sun Way 29. Saintin hinta oli 248 tmk ja Sun Wayn 344 tmk. Sun Waytä kehuttiin kovasti, mutta pidettiin vähn kalliina. Nykyään Saintia vastaava FG 28E maksaa 83 k€ ja Sun Wayta vastaavat Bavaria 30/Jeanneau 29.2 jne. maksavat 60-70 k€.

Sama isommassa kokoluokassa: 2/93 Cenit 33: 513 tmk, Finngulf 33: 425 tmk ja Sun Oddyeseu 33 595 tmk. Nykyään FG33 maksaa 130 k€ ja Ranskalaiset ja Saksalaiset 33-jalkaiset alle 100 k€.

Vielä hurjempi on 37-jalkaisten testi 1/92: Bavaria 370: 793 kmk, Inferno 37: 550 tmk ja X-372 : 580 tmk. Nykyään Bavari 37 100 k€ ja FG/X-37 yli 200 k€.

Toisin sanoen skandin hinta on tuplaantunut ja Keski-Eurooppalaisen noussut 0-20% (Bavarian laskenut 20%) 13 vuoden aikana. Olisokahan tässä syy havaintoihin merellä?

Hämmästelin tätä nykyveneiden tyylisuuntausta. Veneet ovat ihmeellisiä puikuloita. Koska mahdamme nähdä keulan, joka on kuin vanhoista 1. maailmansodan aikaisista sotalaivoista, ts. vesilinja on edempänä kuin keulapiikki. Isot ranskalaiset olivat jotenkin koomisen näköisiä. Vene on kuin tenniskenttä, mutta masto on aivan onneton stumppi, ja parhaassa tapauksessa vielä rullaisolla varustettu. Purjehtiiko tuollainen vene? Kaikkein kamalin oli se "poikkisahattu" Nauticat. Nimeksi voisi panna S/Y Töpökatti. Otin vapauden käppäillä laitureilla ja yhdessä laiturissa olivat vierekkäin vanha, mutta hyväkuntoinen Swan 38?, joku mahonkipurjevene ja Antilla 36. Olenko ehkä tyhmä, tietämätön vai jotain muuta, mutta nykyveneistä saa hakemalla hakea yhtä kauniita kuin nuo.

Jallu kirjoitti:

Hämmästelin tätä nykyveneiden tyylisuuntausta. Veneet ovat ihmeellisiä puikuloita. Koska mahdamme nähdä keulan, joka on kuin vanhoista 1. maailmansodan aikaisista sotalaivoista, ts. vesilinja on edempänä kuin keulapiikki. Isot ranskalaiset olivat jotenkin koomisen näköisiä. Vene on kuin tenniskenttä, mutta masto on aivan onneton stumppi, ja parhaassa tapauksessa vielä rullaisolla varustettu. Purjehtiiko tuollainen vene? Kaikkein kamalin oli se "poikkisahattu" Nauticat. Nimeksi voisi panna S/Y Töpökatti. Otin vapauden käppäillä laitureilla ja yhdessä laiturissa olivat vierekkäin vanha, mutta hyväkuntoinen Swan 38?, joku mahonkipurjevene ja Antilla 36. Olenko ehkä tyhmä, tietämätön vai jotain muuta, mutta nykyveneistä saa hakemalla hakea yhtä kauniita kuin nuo.

Lue lisää

tuollaiset lätyskäpohjaiset jollat eivät ole mukavia purjehtia aallokossa.sen sijaan nuo ranskalasisten stumppimastot ovat ihan riittäviä.varsinkin avomerelle.tietysti saariston suojassa tulisi mieleuiten olla iso osatakila.rullaiso tulee olemaan perhepurjehduksessa tulevaisuuden iso.ei siinä teho niin paljoa häviä ja hyötynä on reivauksen helppous sekä purjeen laskemisen vaivattomuus.keulan malli on taas yksi mittasäännön kukkanen.helvetin huono suomalaiseen luonnonsatamien kalliorantoihin kiinnittymiseen.eli perhepurjehtijalle kaunis vanhanmallinen keula olisi ehdoton!

mainsaill kirjoitti:

tuollaiset lätyskäpohjaiset jollat eivät ole mukavia purjehtia aallokossa.sen sijaan nuo ranskalasisten stumppimastot ovat ihan riittäviä.varsinkin avomerelle.tietysti saariston suojassa tulisi mieleuiten olla iso osatakila.rullaiso tulee olemaan perhepurjehduksessa tulevaisuuden iso.ei siinä teho niin paljoa häviä ja hyötynä on reivauksen helppous sekä purjeen laskemisen vaivattomuus.keulan malli on taas yksi mittasäännön kukkanen.helvetin huono suomalaiseen luonnonsatamien kalliorantoihin kiinnittymiseen.eli perhepurjehtijalle kaunis vanhanmallinen keula olisi ehdoton!

Lue lisää

on hankala myös ankkuroiduttaessa keulasta. Laskettaessa ja nostettaessa ankkuria tahtoo ankkuri osua pystyyn keulaan ja tekee ikäviä jälkiä. Näin siis, jos veneessä on asianmukainen ankkurointivarustus eli keularulla ja ankkurivinssi. Vesilinjan venyttäminen pystyllä keulalla on pelkkää pelleilyä cruising veneissä.

keula kirjoitti:

on hankala myös ankkuroiduttaessa keulasta. Laskettaessa ja nostettaessa ankkuria tahtoo ankkuri osua pystyyn keulaan ja tekee ikäviä jälkiä. Näin siis, jos veneessä on asianmukainen ankkurointivarustus eli keularulla ja ankkurivinssi. Vesilinjan venyttäminen pystyllä keulalla on pelkkää pelleilyä cruising veneissä.

Lue lisää

ankan nokka, jossa ankkuri. Samaa nokkaa voi käyttää genaakkerin kiinnitykseen.

xxxxxxxxxxxxxxxxx kirjoitti:

ankan nokka, jossa ankkuri. Samaa nokkaa voi käyttää genaakkerin kiinnitykseen.

ole vielä tavannut niin pitkää ankannokka, että ankkurirulla olisi liki metrin päässä vesilinjasta keulan kohdalla, vajaa puolmetriä ei auta juuri mitään.

mainsaill kirjoitti:

tuollaiset lätyskäpohjaiset jollat eivät ole mukavia purjehtia aallokossa.sen sijaan nuo ranskalasisten stumppimastot ovat ihan riittäviä.varsinkin avomerelle.tietysti saariston suojassa tulisi mieleuiten olla iso osatakila.rullaiso tulee olemaan perhepurjehduksessa tulevaisuuden iso.ei siinä teho niin paljoa häviä ja hyötynä on reivauksen helppous sekä purjeen laskemisen vaivattomuus.keulan malli on taas yksi mittasäännön kukkanen.helvetin huono suomalaiseen luonnonsatamien kalliorantoihin kiinnittymiseen.eli perhepurjehtijalle kaunis vanhanmallinen keula olisi ehdoton!

Lue lisää

...tuon ongelman, joka pystykeulasta tulee luonnonsatamissa, mutta jäi silti jotenkin kummastuttamaan tuo "perhepurjehtijalle olisi ehdoton". Paitsi, että monet perhepurjehtijat tukeutuvat nimenomaan "laituroituihin" satamiin, niin onhan olemassa kokonaan ankkuriinjäämisen vaihtoehto & apujolla...
Muuten ihmettelen sitä, miksi niin harvoihin purkkareihin suunnitellaan ankannokka rakenteeseen kuuluvaksi vakiovarusteeksi?

Jallu kirjoitti:

Hämmästelin tätä nykyveneiden tyylisuuntausta. Veneet ovat ihmeellisiä puikuloita. Koska mahdamme nähdä keulan, joka on kuin vanhoista 1. maailmansodan aikaisista sotalaivoista, ts. vesilinja on edempänä kuin keulapiikki. Isot ranskalaiset olivat jotenkin koomisen näköisiä. Vene on kuin tenniskenttä, mutta masto on aivan onneton stumppi, ja parhaassa tapauksessa vielä rullaisolla varustettu. Purjehtiiko tuollainen vene? Kaikkein kamalin oli se "poikkisahattu" Nauticat. Nimeksi voisi panna S/Y Töpökatti. Otin vapauden käppäillä laitureilla ja yhdessä laiturissa olivat vierekkäin vanha, mutta hyväkuntoinen Swan 38?, joku mahonkipurjevene ja Antilla 36. Olenko ehkä tyhmä, tietämätön vai jotain muuta, mutta nykyveneistä saa hakemalla hakea yhtä kauniita kuin nuo.

Lue lisää

..onkin oikea Juureskellaristin painajainen. Sellaisesta unelmoi jokainen homeskandisti ja bavaristi viimeistään kun alkaa olla kylmää, märkää ja kosteata. Ukot siinä pukemaan jotain muovipukua niskaan ja villapaitaa sinne väliin vielä. Pipoa ei saa unohtaa! Sitten ei muuta kuin ulos kärvistelemään ja märällä kintaalla kiinni lonksuvasta pinnasta. Nauticatisti senkun vaan sulkee luukut ja siirtyy ohjaamaan lämpimään kansisalonkiin.
Samaa on meno satamassa. Juureskellaristi availee edistävän käkikellon tahtiin kansiluukkua, työntää päänsä ulos ja tarkastaa tilanteen. Sisältä kun ei näe mitään muuta kuin naapuriveneen kyljen. Nauticatisti taasen näkee kaiken kansisalonkinsa sohvalta. Voi sitä sadeasujen kavalkadia laiturilla, joka tuodaan aivan sherryä maistelevan Nauticatistin eteen.

Inge Harman kirjoitti:

..onkin oikea Juureskellaristin painajainen. Sellaisesta unelmoi jokainen homeskandisti ja bavaristi viimeistään kun alkaa olla kylmää, märkää ja kosteata. Ukot siinä pukemaan jotain muovipukua niskaan ja villapaitaa sinne väliin vielä. Pipoa ei saa unohtaa! Sitten ei muuta kuin ulos kärvistelemään ja märällä kintaalla kiinni lonksuvasta pinnasta. Nauticatisti senkun vaan sulkee luukut ja siirtyy ohjaamaan lämpimään kansisalonkiin.
Samaa on meno satamassa. Juureskellaristi availee edistävän käkikellon tahtiin kansiluukkua, työntää päänsä ulos ja tarkastaa tilanteen. Sisältä kun ei näe mitään muuta kuin naapuriveneen kyljen. Nauticatisti taasen näkee kaiken kansisalonkinsa sohvalta. Voi sitä sadeasujen kavalkadia laiturilla, joka tuodaan aivan sherryä maistelevan Nauticatistin eteen.

Lue lisää

Tää suomiveneilijä on sen verran äijä, että ei tarvitse kansisalonkia. Taskulämmin kossunaukku riittää. Jos vaimoväki ja lapset valittaa, voi Eberin höräyttää hetkeksi pukkaamaan lämmintä ilmaa. Juureskellari meillä on anopin mökillä. Mulla on 36 jalkaa kuivaa ja hajutonta suomipurkkaria. Töpökattimiehet yrittää epätoivoisesti purjehtia kateillaan, tää menee kahdeksikkoa niiden ympärillä. Töpökattimies mahdollisesti on ns. kyttääjä, joka väijyy kansisalongistaan kaikkea satamassa liikkuvaa.

keula kirjoitti:

on hankala myös ankkuroiduttaessa keulasta. Laskettaessa ja nostettaessa ankkuria tahtoo ankkuri osua pystyyn keulaan ja tekee ikäviä jälkiä. Näin siis, jos veneessä on asianmukainen ankkurointivarustus eli keularulla ja ankkurivinssi. Vesilinjan venyttäminen pystyllä keulalla on pelkkää pelleilyä cruising veneissä.

Lue lisää

Asianmukaisella ankkurointivarustuksella varmaankin tarkoitat, että keulassa ja perässä on erilliset ankkurointivermeet? Jos käytössä on vain yksi ankkuri vinsseineen, niin minä kyllä laittaisin sen perään. Peräankkuriahan tulee käytettyä paljon useammin, ja silloin harvoin kun keulasta ankkuroi, on helppo laskea ankkuri perästä ja viedä köysi sitten keulaan.

paikasta kirjoitti:

Asianmukaisella ankkurointivarustuksella varmaankin tarkoitat, että keulassa ja perässä on erilliset ankkurointivermeet? Jos käytössä on vain yksi ankkuri vinsseineen, niin minä kyllä laittaisin sen perään. Peräankkuriahan tulee käytettyä paljon useammin, ja silloin harvoin kun keulasta ankkuroi, on helppo laskea ankkuri perästä ja viedä köysi sitten keulaan.

Lue lisää

pysty keula ei pljon peräankkurointiin vaikuta, tietääkseni. Toimin aikaisemmin itsekkin kuvailemallasi tavalla. Vasta sitten kun hankin veneen, jossa on keulassa asianmukainen ankkurointivarustus ryhdyin käyttämään myös keula-ankkuria. On paljon kivempi käsitellä ja tulee jäätyä ankkuriinkin. Oikeassa matkaveneessä on asianmukainen ankkuriboxi ankkuriketjun säilyttämiseen, ankkurivinssi ja paikka ankkurille veneen keulassa ja kaikki vielä toimivaksi kokonaisuudeksi integroitu. Myös peräankkurille pitää olla teline siten, että ankkuria ei tarvii paskaisena peräkaiteeseen nostaa.

xxxxxxxxxxxxxxxxx kirjoitti:

ankan nokka, jossa ankkuri. Samaa nokkaa voi käyttää genaakkerin kiinnitykseen.

ankannokka ei ole pelkästään iloinen ja veneilyä helpottava asia.mitä pitempi se on, sitä hankalammaksi muuttuu lähdöt ja saapumiset satamien ahtaisiin rakosiin.toisaalta kyllä nokka jossain määrin poistaa pystykeulan rantautumishaittoja.

mainsaill kirjoitti:

tuollaiset lätyskäpohjaiset jollat eivät ole mukavia purjehtia aallokossa.sen sijaan nuo ranskalasisten stumppimastot ovat ihan riittäviä.varsinkin avomerelle.tietysti saariston suojassa tulisi mieleuiten olla iso osatakila.rullaiso tulee olemaan perhepurjehduksessa tulevaisuuden iso.ei siinä teho niin paljoa häviä ja hyötynä on reivauksen helppous sekä purjeen laskemisen vaivattomuus.keulan malli on taas yksi mittasäännön kukkanen.helvetin huono suomalaiseen luonnonsatamien kalliorantoihin kiinnittymiseen.eli perhepurjehtijalle kaunis vanhanmallinen keula olisi ehdoton!

Lue lisää

Esim. tällaisen nokan :http://www.bryggan.net/pdf/pekehanse370.pdf kun virittää pystykeulaan, niin jopas taas on rantautuminen helppoa.

Ja tästäpä tuli muuten mieleen: Kukaan ei ole toistaiseksi ole kommentoinut Hansen veneitä. Minusta se veistämö on parantanut kuin sika juoksuaan; nykyiset mallit ovat ihan eri planeetalta kuin ne ensimmäiset DDR -designit tai se finngulf -sovellus.

Tokihan ne ovat suursarjatuotantoa, turkit narisevat, jne., mutta itse veneet ovat designiltaan mielestäni ihan OK (ja miksipä eivät olisi kun suunnittelija on sama kuin esim. Najadilla). Mitään klassisen kauniitahan ne eivät kyllä ole.

Inge Harman kirjoitti:

..onkin oikea Juureskellaristin painajainen. Sellaisesta unelmoi jokainen homeskandisti ja bavaristi viimeistään kun alkaa olla kylmää, märkää ja kosteata. Ukot siinä pukemaan jotain muovipukua niskaan ja villapaitaa sinne väliin vielä. Pipoa ei saa unohtaa! Sitten ei muuta kuin ulos kärvistelemään ja märällä kintaalla kiinni lonksuvasta pinnasta. Nauticatisti senkun vaan sulkee luukut ja siirtyy ohjaamaan lämpimään kansisalonkiin.
Samaa on meno satamassa. Juureskellaristi availee edistävän käkikellon tahtiin kansiluukkua, työntää päänsä ulos ja tarkastaa tilanteen. Sisältä kun ei näe mitään muuta kuin naapuriveneen kyljen. Nauticatisti taasen näkee kaiken kansisalonkinsa sohvalta. Voi sitä sadeasujen kavalkadia laiturilla, joka tuodaan aivan sherryä maistelevan Nauticatistin eteen.

Lue lisää

Nauticatista ei tällä osastolla kannattaisi puhua. Osaston nimi on purjehdus.
Kelluvat verannat kuuluvat asuntonäyttelyyn vaikka nimi on kovin erikoinen nauticatissa vain tuo kissa viittaa kodin lämpöön.

mainsaill kirjoitti:

ankannokka ei ole pelkästään iloinen ja veneilyä helpottava asia.mitä pitempi se on, sitä hankalammaksi muuttuu lähdöt ja saapumiset satamien ahtaisiin rakosiin.toisaalta kyllä nokka jossain määrin poistaa pystykeulan rantautumishaittoja.

Lue lisää

Kerrohan miten ankannokka vaikeuttaa veneen ohjaamista ahtaissa satamissa? Vai luuletko että joku laittaisi kolmemetrisen nokan keulaa koristamaan?

asuntomessuille kirjoitti:

Nauticatista ei tällä osastolla kannattaisi puhua. Osaston nimi on purjehdus.
Kelluvat verannat kuuluvat asuntonäyttelyyn vaikka nimi on kovin erikoinen nauticatissa vain tuo kissa viittaa kodin lämpöön.

Lue lisää

oli uivassa esillä. Siltalalla on nykyään kaksi linjaa eli traditional motor sailers ja sitten pilothouse sailing yachts. Taitais noi jälkimmäiset jättä kokoluokassaan monen ns. purjeveneen vanaveteen, siis purjeilla. Nauticatit taitaa olla kohta ainoita laajemmassamäärin tehtäviä Suomalaisia laatupursia.

JRxxx kirjoitti:

...tuon ongelman, joka pystykeulasta tulee luonnonsatamissa, mutta jäi silti jotenkin kummastuttamaan tuo "perhepurjehtijalle olisi ehdoton". Paitsi, että monet perhepurjehtijat tukeutuvat nimenomaan "laituroituihin" satamiin, niin onhan olemassa kokonaan ankkuriinjäämisen vaihtoehto & apujolla...
Muuten ihmettelen sitä, miksi niin harvoihin purkkareihin suunnitellaan ankannokka rakenteeseen kuuluvaksi vakiovarusteeksi?

Lue lisää

Laiturissa ollessa saattaa ankannokka hakata itsensä irti. Varsinki kun nykyveneilijöillä on tapana tehdä niitä aaltoja satamien lähellä.

isopurjee kirjoitti:

Kerrohan miten ankannokka vaikeuttaa veneen ohjaamista ahtaissa satamissa? Vai luuletko että joku laittaisi kolmemetrisen nokan keulaa koristamaan?

on ollut meinaan joskus ankannokkaa.ei onneksi enää. oli seitsemäntonnia painava vene eikä keulapotkuria tietenkään,kun on purjevene. no heti kun tuuli kunnolla tai edes sinne päin,sai varoa ettei ankannokka veneen poikittain kääntymään pyrkiessä vie viereisten veneiden kaiteita mukanaan.ja jos joku väittää ettei tällaista tapahdu,että vene kääntyy tuulen painaessa poijusta ulospyrittäessä,puhuu pehmoisia.näiden kokemusten jälkeen kaikki ankanokat aina saavat itseni ainakin varuilleen.eikä sen tarvitse olla kolmea metriä,mutta kun se on naapuri veneeseen suhteessa juuri "oikealla" korkeudella,niin suosio on taattu.

mainsaill kirjoitti:

on ollut meinaan joskus ankannokkaa.ei onneksi enää. oli seitsemäntonnia painava vene eikä keulapotkuria tietenkään,kun on purjevene. no heti kun tuuli kunnolla tai edes sinne päin,sai varoa ettei ankannokka veneen poikittain kääntymään pyrkiessä vie viereisten veneiden kaiteita mukanaan.ja jos joku väittää ettei tällaista tapahdu,että vene kääntyy tuulen painaessa poijusta ulospyrittäessä,puhuu pehmoisia.näiden kokemusten jälkeen kaikki ankanokat aina saavat itseni ainakin varuilleen.eikä sen tarvitse olla kolmea metriä,mutta kun se on naapuri veneeseen suhteessa juuri "oikealla" korkeudella,niin suosio on taattu.

Lue lisää

Mutta sehän on ihan sama jos veneessä on vino keula? Ei se ankannokka siellä sen enempää venettä paina.

Catti... kirjoitti:

oli uivassa esillä. Siltalalla on nykyään kaksi linjaa eli traditional motor sailers ja sitten pilothouse sailing yachts. Taitais noi jälkimmäiset jättä kokoluokassaan monen ns. purjeveneen vanaveteen, siis purjeilla. Nauticatit taitaa olla kohta ainoita laajemmassamäärin tehtäviä Suomalaisia laatupursia.

Lue lisää

Taitaa olla veistämön pienin versio ja ihan purjeveneen runko on komean kansirakenteen alla. Uskoisin veneen kulkevan kunnon tuulessa aivan muiden kymmenmetristen lailla.
Eipä toden totta Suomessa ole muita laatupursimerkkejä kuin Swan, Baltic ja Nauticat. Jopa palstalla ylistetty FG on sortunut virolaiseen halpatyön käyttöön pikkumalleissaan. Hintaa niissä on kuitenkin paljon enemmän kuin vaikkapa itä-saksalaisessa Hansessa.

Oli malli kirjoitti:

Taitaa olla veistämön pienin versio ja ihan purjeveneen runko on komean kansirakenteen alla. Uskoisin veneen kulkevan kunnon tuulessa aivan muiden kymmenmetristen lailla.
Eipä toden totta Suomessa ole muita laatupursimerkkejä kuin Swan, Baltic ja Nauticat. Jopa palstalla ylistetty FG on sortunut virolaiseen halpatyön käyttöön pikkumalleissaan. Hintaa niissä on kuitenkin paljon enemmän kuin vaikkapa itä-saksalaisessa Hansessa.

Lue lisää

kyllä halpatyöltä FG33:n laatu, ja sen näkee jokainen, joka on päässyt sellaista katsomaan (harvoin näytillä tosiaan). Kyllä vielä jotenkin ymmärrän kun Bavariaa haukutaan, mutta kyllä sitten jo vaikuttaa happamilta pihlajanmarjoilta, jos FG:nkään työn laatu ei miellytä näille "Swanin ostajille"!
(Tiedättekö muuten, missä autonne on tehty: Turkissa? Meksikossa? Tsekissä? Ei kai vaan halpamaassa?)

tsotsot kirjoitti:

kyllä halpatyöltä FG33:n laatu, ja sen näkee jokainen, joka on päässyt sellaista katsomaan (harvoin näytillä tosiaan). Kyllä vielä jotenkin ymmärrän kun Bavariaa haukutaan, mutta kyllä sitten jo vaikuttaa happamilta pihlajanmarjoilta, jos FG:nkään työn laatu ei miellytä näille "Swanin ostajille"!
(Tiedättekö muuten, missä autonne on tehty: Turkissa? Meksikossa? Tsekissä? Ei kai vaan halpamaassa?)

Lue lisää

mitään pahinta halpatyötöä ole, mutta kun laitetaan riviin Nauticat, HR, Najad, Malö ja FG niin FG näyttää perin vaatimattomalta ja tavalliselta. Swan ja Baltic painiskelevat oikeastaan omassa sarjassan, erityisesti Baltic. Vieläpä Degrö on milestäni mennyt ohi FG:stä.

isopurjee kirjoitti:

Mutta sehän on ihan sama jos veneessä on vino keula? Ei se ankannokka siellä sen enempää venettä paina.

kyse on ankannokan ulottumisesta keulasta eteenpäin ja kun keula kääntyy,sojottaa se hemmetin nokka toisen kaiteiden väliin.

mainsaill kirjoitti:

kyse on ankannokan ulottumisesta keulasta eteenpäin ja kun keula kääntyy,sojottaa se hemmetin nokka toisen kaiteiden väliin.

Mutta aivan yhtälailla sinne kaiteisiin painuu keula ilmankin ankannokkaa, eikö? Ei se mikään tappava pistin sentään ole.

28:n hinta on noussut todella roimasti. -03 perushinta oli 61 ke, talvella -06 74 ke ja nyt sitten jo 83 ke. Tuohon kun laittaa "perusvarustuksen" (purjeet, maalauksen, mittarit, taittolapapotkurin, ap, lämppäri, pukki, furlex jne) päälle menee jo helposti 110 ke rikki.

Ei mene ko. malli hyvin kaupaksi, vaan 33-jalkainen syö kapasiteetin Saarenmaalta.

Joakim kirjoitti:

28:n hinta on noussut todella roimasti. -03 perushinta oli 61 ke, talvella -06 74 ke ja nyt sitten jo 83 ke. Tuohon kun laittaa "perusvarustuksen" (purjeet, maalauksen, mittarit, taittolapapotkurin, ap, lämppäri, pukki, furlex jne) päälle menee jo helposti 110 ke rikki.

Ei mene ko. malli hyvin kaupaksi, vaan 33-jalkainen syö kapasiteetin Saarenmaalta.

Lue lisää

Veistämöllä on myynnissä käytetty fg28 melkein puoleen hintaan kuin laskemasi uusi fg28. Toisin samaan hintaan saa kesän ajetun bavaria 30 joka on ollut myynnissä jo jonkin aikaa. Bavarialla on tosiaan ajettu kun konetunteja on jo 110 yhden kesän aikana ?!?

Joakim kirjoitti:

28:n hinta on noussut todella roimasti. -03 perushinta oli 61 ke, talvella -06 74 ke ja nyt sitten jo 83 ke. Tuohon kun laittaa "perusvarustuksen" (purjeet, maalauksen, mittarit, taittolapapotkurin, ap, lämppäri, pukki, furlex jne) päälle menee jo helposti 110 ke rikki.

Ei mene ko. malli hyvin kaupaksi, vaan 33-jalkainen syö kapasiteetin Saarenmaalta.

Lue lisää

Pieneen veneeseen tarvitaan lähes kaikki samat varusteet kuin isompaankin, ehkä jonkun keulapotkurin voi jättää pois...
Siksi kai valmistajien uudet pienimmät mallit ovatkin järjestään 30-33' jalkaisia.

Tuossa FG 28:ssa ei taida olla paljoa järkeä - siinä on yhdistetty pienen veneen ahtaammat tilat ja ison veneen hinta.

a245 kirjoitti:

Veistämöllä on myynnissä käytetty fg28 melkein puoleen hintaan kuin laskemasi uusi fg28. Toisin samaan hintaan saa kesän ajetun bavaria 30 joka on ollut myynnissä jo jonkin aikaa. Bavarialla on tosiaan ajettu kun konetunteja on jo 110 yhden kesän aikana ?!?

Lue lisää

Mielenkiintoista kuulla että kone on loppu jos sillä on ajettu yli 100 tuntia. Pitääpä varoa moisia loppuunkäytettyjä tuotteita.

Patun kaveri kirjoitti:

Mielenkiintoista kuulla että kone on loppu jos sillä on ajettu yli 100 tuntia. Pitääpä varoa moisia loppuunkäytettyjä tuotteita.

Mistä luit että kone on loppuun ajettu. Jos purjeveneellä ajetaan koneella yli 100h / kesä niin sillä ei ole montaakaan mailia purjehdittu. Se taas kertoo venetyypin purjehdusominaisuuksista.

Patun kaveri kirjoitti:

Mielenkiintoista kuulla että kone on loppu jos sillä on ajettu yli 100 tuntia. Pitääpä varoa moisia loppuunkäytettyjä tuotteita.

ihmettelen taas sitä, että mistä tuli toi "kone on loppu" ajatus mieleesi? En mä ainakaan tässä viestiketjussa ole sellaista nähnyt kenenkään kirjoittavan. Vai pitikös jotain taas lukea rivienvälistä? Jos piti, niin kannattais lukea sekin oiken. Eiköhän tuo tarkoittanut vain sitä, että yhden kesän moottorionti on ollut runsaan puoleista kun konetunteja yli 100.

ulkopuolisena kirjoitti:

ihmettelen taas sitä, että mistä tuli toi "kone on loppu" ajatus mieleesi? En mä ainakaan tässä viestiketjussa ole sellaista nähnyt kenenkään kirjoittavan. Vai pitikös jotain taas lukea rivienvälistä? Jos piti, niin kannattais lukea sekin oiken. Eiköhän tuo tarkoittanut vain sitä, että yhden kesän moottorionti on ollut runsaan puoleista kun konetunteja yli 100.

Lue lisää

Kai se kokonaiskäyttöajasta riippuu, mikä on paljon konetunteja. Jos käyttää venettä 4 viikon kesäloman, ja kaikki viikonloput toukokuusta syyskuuhun, purjehduspäiviä esim 50-60, lähdöt ja rantautumiset ajelee koneella, yht. 1 h / päivä, ja pari pidempää täyspläkää päivää päälle, niin siinä se sata on. Satunnaiselle sunnuntai"purjehtijalle" sata konetuntia on paljon.

a245 kirjoitti:

Mistä luit että kone on loppuun ajettu. Jos purjeveneellä ajetaan koneella yli 100h / kesä niin sillä ei ole montaakaan mailia purjehdittu. Se taas kertoo venetyypin purjehdusominaisuuksista.

Lue lisää

... moottoriveneellä on 55 tuntia /kausi.
Keskiverto purjehtija ajaa noin 500 mailia kesässä (mielestäni ei ihan näin paljon, mutta tilastot väittää näin).
Joten nopeudella 5,5 solmua on tuolla veneellä ajettu juuri yhden kauden mailit, mutta kaikki koneella...
M.O.T

sasasasa kirjoitti:

Kai se kokonaiskäyttöajasta riippuu, mikä on paljon konetunteja. Jos käyttää venettä 4 viikon kesäloman, ja kaikki viikonloput toukokuusta syyskuuhun, purjehduspäiviä esim 50-60, lähdöt ja rantautumiset ajelee koneella, yht. 1 h / päivä, ja pari pidempää täyspläkää päivää päälle, niin siinä se sata on. Satunnaiselle sunnuntai"purjehtijalle" sata konetuntia on paljon.

Lue lisää

mutta ei se mitään. Enhän mä väittänyt konetunteja olevan vielä paljon, mutta kyllä tollaselle purkille niitä on RUNSAAN PUOLEISESTI. Kaikki riippuu myös laskutavasta. Katsos, jos vaikka viettää keälomalla 30 päivää siten, että joka päivä liikkuu (eikä siis makaa Mariksessa viikkoa jne...) ja sitten veneilee alkekesästä viikonloppuisin 9 viikonloppua (toukokuun alusta kesäkuun loppuun) ja taas loman jälkkeen samat 9 viikonloppua (elokuun aluista syyskuun loppuun). Viikonloppuisin meno pe ja paluu su eli tosta tulee liikkeelläolopäiviä 38 ja kesäloma päälle 30 päivää eli yhteensä 66 päivää saadaan keskimäärin noin puolitoista tuntia päivää kohden. Alkaa toi mun mielestä olla runsaan puoleisesti. Kesäloman aikana vene muuten liikkuu 270 mailia tolla koneen käytöllä ja tällä keskimärin jupinalla.

ajotunnit kirjoitti:

... moottoriveneellä on 55 tuntia /kausi.
Keskiverto purjehtija ajaa noin 500 mailia kesässä (mielestäni ei ihan näin paljon, mutta tilastot väittää näin).
Joten nopeudella 5,5 solmua on tuolla veneellä ajettu juuri yhden kauden mailit, mutta kaikki koneella...
M.O.T

Lue lisää

sen verran, että meillä useampana kesänä tullut maileja noin 500 - 600 ja ajotunteja noin 50 - 55, siinä mukana myös laituriin tulot ja lähdöt, joissa motti on päällä 15 min - puolisen tuntia (joten jo 50 rantautumisesta/lähdöstä kertyy lähes 25 tuntia. Purjehditaan aina kun vaan tuuli sallii ja homma pysyy järkevänä, kapeissa salmissa mieluummin motilla kun kryssitään järjetöntä siksakkia vastatuuleen: perusperiaate on, että purjeilla mennään, mutta ei naama irveessä. Mottituntien määrä tuntuu pysyvän tasaisesti tuossa 50 tunnin kieppeillä kaudessa. Näin varmaan keskivertoperhepurjehtijoilla..

tämä, kirjoitti:

mutta ei se mitään. Enhän mä väittänyt konetunteja olevan vielä paljon, mutta kyllä tollaselle purkille niitä on RUNSAAN PUOLEISESTI. Kaikki riippuu myös laskutavasta. Katsos, jos vaikka viettää keälomalla 30 päivää siten, että joka päivä liikkuu (eikä siis makaa Mariksessa viikkoa jne...) ja sitten veneilee alkekesästä viikonloppuisin 9 viikonloppua (toukokuun alusta kesäkuun loppuun) ja taas loman jälkkeen samat 9 viikonloppua (elokuun aluista syyskuun loppuun). Viikonloppuisin meno pe ja paluu su eli tosta tulee liikkeelläolopäiviä 38 ja kesäloma päälle 30 päivää eli yhteensä 66 päivää saadaan keskimäärin noin puolitoista tuntia päivää kohden. Alkaa toi mun mielestä olla runsaan puoleisesti. Kesäloman aikana vene muuten liikkuu 270 mailia tolla koneen käytöllä ja tällä keskimärin jupinalla.

Lue lisää

käy juuri päinvastaisesti: jos konetta on käytetty puolitoista tuntia päivää kohden, ja siitä otetaan noin 1 h (oletettu lähtö rantautuminen jokaisena päivänä)pois, jää mottiajoa 30 min jokaista purjehduspäivää kohti..(sillä edetään noin 3 mailia). Eli lähes koko ajan on paineltu purjeilla: onkohan ne purjeetkin ihan loppu??

asljfl kirjoitti:

käy juuri päinvastaisesti: jos konetta on käytetty puolitoista tuntia päivää kohden, ja siitä otetaan noin 1 h (oletettu lähtö rantautuminen jokaisena päivänä)pois, jää mottiajoa 30 min jokaista purjehduspäivää kohti..(sillä edetään noin 3 mailia). Eli lähes koko ajan on paineltu purjeilla: onkohan ne purjeetkin ihan loppu??

Lue lisää

mene kuin 10 min per lähtö tai saapuminen laituriin koneen kanssa, siis siitä kun purjeet lasken. Yleensä vetäisen keulapurjeen sisään ja sitten kone käyntiin. 10 min kuluttua ollaan laiturissa, jos ei sitten ajellaa kauempaa koneella, mutta silloinhan matka taittuu. Mutta ehkä Basvarioissa pitää konettakin käyttää puoltuntia pelkästään lähtiessa ja saapuessa?

kyllä kirjoitti:

mene kuin 10 min per lähtö tai saapuminen laituriin koneen kanssa, siis siitä kun purjeet lasken. Yleensä vetäisen keulapurjeen sisään ja sitten kone käyntiin. 10 min kuluttua ollaan laiturissa, jos ei sitten ajellaa kauempaa koneella, mutta silloinhan matka taittuu. Mutta ehkä Basvarioissa pitää konettakin käyttää puoltuntia pelkästään lähtiessa ja saapuessa?

Lue lisää

...riippuu jo ihan kotisataman sijainnistakin. Noin ensimmäisenä mieleentulevana esimerkkinä, jostain Stadin Merisatamasta pääsee kyllä 10-15 minuutissa paikkaan, jossa purjeet voi nostaa ihan asiallisesti. Mutta monesta syvemmällä suojassa sijaitsevista menee paljon pidempi matka riittävän avoimelle.

JRxxx kirjoitti:

...riippuu jo ihan kotisataman sijainnistakin. Noin ensimmäisenä mieleentulevana esimerkkinä, jostain Stadin Merisatamasta pääsee kyllä 10-15 minuutissa paikkaan, jossa purjeet voi nostaa ihan asiallisesti. Mutta monesta syvemmällä suojassa sijaitsevista menee paljon pidempi matka riittävän avoimelle.

Lue lisää

noin 1 NM purkkarilla. Purjeet voi nostaa ihan asiallisesti????????? Mitä ihmettä? Ja ajatteleppa vierassatamia. Useimmat sijaitsevat paikassa jossa ei tarvii ajaa kuin 200 m koneella.

on............ kirjoitti:

noin 1 NM purkkarilla. Purjeet voi nostaa ihan asiallisesti????????? Mitä ihmettä? Ja ajatteleppa vierassatamia. Useimmat sijaitsevat paikassa jossa ei tarvii ajaa kuin 200 m koneella.

Lue lisää

Kyllä varsinkin isommalla veneellä mennään mieluusti ns. väljemmille vesille ennen kuin nostetaan purjeet ja sammutetaan moottori. Ihan sataman ja rannan tuntumassa on usein tungokseksi asti pikkupaattien liikennettä yms harmillisia esteitä, parempi päästä ensin niistä eroon. Yleensä tuulestakin saa paremmin vainun vähän kauempana satama-altaasta. Jollapurjehdus on sitten asia erikseen.

merellä purjeet kirjoitti:

Kyllä varsinkin isommalla veneellä mennään mieluusti ns. väljemmille vesille ennen kuin nostetaan purjeet ja sammutetaan moottori. Ihan sataman ja rannan tuntumassa on usein tungokseksi asti pikkupaattien liikennettä yms harmillisia esteitä, parempi päästä ensin niistä eroon. Yleensä tuulestakin saa paremmin vainun vähän kauempana satama-altaasta. Jollapurjehdus on sitten asia erikseen.

Lue lisää

sanot. Mun kolmeseiskalla toi kuitenkin toimii ihan hyvin. Tietysti rulla purjeetkin vähentää tuulennuuskimistarvetta. Mutta kuten jos aiemmin sanoin, ehkä tolla Bavarialla pitää puoltunia ensin ajaa koneella ennen join voi purjeet nostaa. Niin se vaan on isoissa veneissä erillaista.

on............ kirjoitti:

noin 1 NM purkkarilla. Purjeet voi nostaa ihan asiallisesti????????? Mitä ihmettä? Ja ajatteleppa vierassatamia. Useimmat sijaitsevat paikassa jossa ei tarvii ajaa kuin 200 m koneella.

Lue lisää

...vierassatamissakin. Ja jos katselet kartasta vaikkapa Puotilan tai Yliskylän satamia (Stadissa), niin huomaat, ettei ole suurikaan ihme, että monet (useimmat) ajavat sekä lähdössä että tulossa useamman mailin koneella.
Lasketaanpa sitä koneen kelloon kertyvää aikaa hiukan:
-useimmat käynnistävät koneen lämpenemään (kuten viisasta onkin) 5-10 min ennen irtautumista
-satamasta ulos askarteluun menee muutama minuutti
- jos on esim. Laajasalosta tai Kulosaaresta tms. lähdössä ja aikoo suunnata vaikkapa Kuninkaansalmen kautta itään, niin on aika luonnikasta ajaa koneella Santiksen eteläpuolelle asti ja nostaa rätit vasta siellä; siitä kertyy jotain 2-3 mailia ajettavaa eli hereästi se puoli tuntia
-useimmat myös sammuttavat koneen vasta sitten, kun vene on turvallisesti kiinni, siitäkin yleensä kertyy muutama minuutti.

Toisin sanoen, jos sinä selviät joka kerta 10 min konekäynnillä lähtiessäsi liikkeelle, niin kotisatamasi on mitä ilmeisimmin jokseenkin väljässä paikassa etkä ilmeisesti myöskään pahemmin lämmittele konetta. Omahan on moottorisi, mutta kyllä minä ainakin koen oloni paljon mukavammaksi satamaliikkeissä, kun kone on sen verran lämmin, että sille uskaltaa runtata kierroksia, jos tuuli alkaa painaa liikaa sivuun tai jokin muu yllätystekijä vaatii toimenpiteitä.

"Asiallisesti" tarkoitti tiivistetyssä muodossa sitä, että pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä tyyppejä, jotka ryhtyvät nostamaan purjeita vilkkaasti liikennöidyissä jokseenkin ahtaissa paikoissa, jollaisia monet kaupunkisatamien edusvedet lämpiminä kesäpäivinä hyvin usein ovat.

JRxxx kirjoitti:

...vierassatamissakin. Ja jos katselet kartasta vaikkapa Puotilan tai Yliskylän satamia (Stadissa), niin huomaat, ettei ole suurikaan ihme, että monet (useimmat) ajavat sekä lähdössä että tulossa useamman mailin koneella.
Lasketaanpa sitä koneen kelloon kertyvää aikaa hiukan:
-useimmat käynnistävät koneen lämpenemään (kuten viisasta onkin) 5-10 min ennen irtautumista
-satamasta ulos askarteluun menee muutama minuutti
- jos on esim. Laajasalosta tai Kulosaaresta tms. lähdössä ja aikoo suunnata vaikkapa Kuninkaansalmen kautta itään, niin on aika luonnikasta ajaa koneella Santiksen eteläpuolelle asti ja nostaa rätit vasta siellä; siitä kertyy jotain 2-3 mailia ajettavaa eli hereästi se puoli tuntia
-useimmat myös sammuttavat koneen vasta sitten, kun vene on turvallisesti kiinni, siitäkin yleensä kertyy muutama minuutti.

Toisin sanoen, jos sinä selviät joka kerta 10 min konekäynnillä lähtiessäsi liikkeelle, niin kotisatamasi on mitä ilmeisimmin jokseenkin väljässä paikassa etkä ilmeisesti myöskään pahemmin lämmittele konetta. Omahan on moottorisi, mutta kyllä minä ainakin koen oloni paljon mukavammaksi satamaliikkeissä, kun kone on sen verran lämmin, että sille uskaltaa runtata kierroksia, jos tuuli alkaa painaa liikaa sivuun tai jokin muu yllätystekijä vaatii toimenpiteitä.

"Asiallisesti" tarkoitti tiivistetyssä muodossa sitä, että pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä tyyppejä, jotka ryhtyvät nostamaan purjeita vilkkaasti liikennöidyissä jokseenkin ahtaissa paikoissa, jollaisia monet kaupunkisatamien edusvedet lämpiminä kesäpäivinä hyvin usein ovat.

Lue lisää

Miksi pitää kone käynnistää lämpenemään etukäteen. Mä laitan koneen käyntiin kun ollaan valmiita lähtemään. Menee pari minuuttia kun ollan köydet käsissä (kone käy tyhjäkäyntiä tai vähän lisää kierroksia lisää), sitten käännetään vene satamasta ulos, taas ajellaan pienillä kierroksilla ja samalla laitetaan köydet ja fendarit pois (kone lämminnyt tarpeeksi), vasta sitten lisää kierrroksia. 5 minuuttia koneajoa riittää useimmissa paikoissa, ollaan jo reilun puolen mailin päässä satamasta. Ja kun tullaan satamaan, kyllä aina sammutan koneen kun ollaan ajettu vene paikalle, ei koneen tarvitse puksuttaa kun köysiä kiinnitetään. Mutta kukin tavallaan, näin on kuitenkin pärjätty jo parikytä vuotta.

Henkeen ja vereen olen yrittänyt välttää noita Itä-Helsingin satamapaikkoja juuri mainitsemastasi syystä. Helsingin keskustan paikoissa ja Espoon puolella (Kivenlahti niillä rajoilla) ei tarvii koneella ajaa jos ei halua.

Eikä pidä tyhmä olla, jos satamaan ottaa pahasti tuuli on menettely toinen, mutta eipä kovin usein ole satamassa tarvinut kaasua runtata viimekesänäkään. Mutta ymmärrän moottorimiehen erllaisen ajatusmaailman myös purjehtimisen suhteen. Kannattais liikkua vähän laajemmalla alueella, niin tuntuis nää kotivedet aina väljiltä.

JRxxx kirjoitti:

...vierassatamissakin. Ja jos katselet kartasta vaikkapa Puotilan tai Yliskylän satamia (Stadissa), niin huomaat, ettei ole suurikaan ihme, että monet (useimmat) ajavat sekä lähdössä että tulossa useamman mailin koneella.
Lasketaanpa sitä koneen kelloon kertyvää aikaa hiukan:
-useimmat käynnistävät koneen lämpenemään (kuten viisasta onkin) 5-10 min ennen irtautumista
-satamasta ulos askarteluun menee muutama minuutti
- jos on esim. Laajasalosta tai Kulosaaresta tms. lähdössä ja aikoo suunnata vaikkapa Kuninkaansalmen kautta itään, niin on aika luonnikasta ajaa koneella Santiksen eteläpuolelle asti ja nostaa rätit vasta siellä; siitä kertyy jotain 2-3 mailia ajettavaa eli hereästi se puoli tuntia
-useimmat myös sammuttavat koneen vasta sitten, kun vene on turvallisesti kiinni, siitäkin yleensä kertyy muutama minuutti.

Toisin sanoen, jos sinä selviät joka kerta 10 min konekäynnillä lähtiessäsi liikkeelle, niin kotisatamasi on mitä ilmeisimmin jokseenkin väljässä paikassa etkä ilmeisesti myöskään pahemmin lämmittele konetta. Omahan on moottorisi, mutta kyllä minä ainakin koen oloni paljon mukavammaksi satamaliikkeissä, kun kone on sen verran lämmin, että sille uskaltaa runtata kierroksia, jos tuuli alkaa painaa liikaa sivuun tai jokin muu yllätystekijä vaatii toimenpiteitä.

"Asiallisesti" tarkoitti tiivistetyssä muodossa sitä, että pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä tyyppejä, jotka ryhtyvät nostamaan purjeita vilkkaasti liikennöidyissä jokseenkin ahtaissa paikoissa, jollaisia monet kaupunkisatamien edusvedet lämpiminä kesäpäivinä hyvin usein ovat.

Lue lisää

Ainakin Lauttasaaren itäreunan venekerhojen HSK, Sinbad,Smk ja kaupungin laiturireilta pääsee jopa purjeilla ulos. Mutta jos konetta käyttää niin selviän aina alle 5 minuutin koneajolla. Aallonmurtajan edustalla voi nostaa purjeet. Kannattaa miettiä millaiseen venekerhoon liittyy. Ainakin itse kypsyisin jos pitäisi joka kertaa ajaa esim. Porvoon tai Turun pitkää ränniä pitkin ulos ennenkuin pääsee purjehtimaan

a245 kirjoitti:

Ainakin Lauttasaaren itäreunan venekerhojen HSK, Sinbad,Smk ja kaupungin laiturireilta pääsee jopa purjeilla ulos. Mutta jos konetta käyttää niin selviän aina alle 5 minuutin koneajolla. Aallonmurtajan edustalla voi nostaa purjeet. Kannattaa miettiä millaiseen venekerhoon liittyy. Ainakin itse kypsyisin jos pitäisi joka kertaa ajaa esim. Porvoon tai Turun pitkää ränniä pitkin ulos ennenkuin pääsee purjehtimaan

Lue lisää

Saat olla aika kepittäjä, jos hoskilta lähdet/tulet purjeilla. Siellä on muutamia paikkoja C-laiturin päässä, joista se onnistuu ja niillä paikoilla yleensä on muutenkin koneettomat veneet (louhia, kuutosia). Vois tietysti olla mieleenpainuva ja mielenkiintoinen kokemus lähteä purjeilla aallonmurtajan sisältä ns. uudelta puolelta tai eteläkentän laiturista. Juniorit lähtee ja tulee tietysti seileillä, mutta en lähtis omalla, hieman alle 6-tonnisella veneellä kokeilemaan.

hsk:n jäsen kirjoitti:

Saat olla aika kepittäjä, jos hoskilta lähdet/tulet purjeilla. Siellä on muutamia paikkoja C-laiturin päässä, joista se onnistuu ja niillä paikoilla yleensä on muutenkin koneettomat veneet (louhia, kuutosia). Vois tietysti olla mieleenpainuva ja mielenkiintoinen kokemus lähteä purjeilla aallonmurtajan sisältä ns. uudelta puolelta tai eteläkentän laiturista. Juniorit lähtee ja tulee tietysti seileillä, mutta en lähtis omalla, hieman alle 6-tonnisella veneellä kokeilemaan.

Lue lisää

kun Grossenbrode nimisessä paikassa lähtivät Maxi 1300:lla todella ahtaassa satamassa purjeilla. Purjeven on siinä mielessä ihmeellinen kapistus, että sitä voi ohjata vaikka purjeet on ylhäällä. Mutta ei tietenkään kovalla tuulella kaanata urheilla, koska vene saataa liikkua melko lujaa jo satama-altaassa ja sitä voi olla muiden vaikea väistää. Vaikka tarviiko sitä heti kiskaista kaikki rätit ylös.

JRxxx kirjoitti:

...vierassatamissakin. Ja jos katselet kartasta vaikkapa Puotilan tai Yliskylän satamia (Stadissa), niin huomaat, ettei ole suurikaan ihme, että monet (useimmat) ajavat sekä lähdössä että tulossa useamman mailin koneella.
Lasketaanpa sitä koneen kelloon kertyvää aikaa hiukan:
-useimmat käynnistävät koneen lämpenemään (kuten viisasta onkin) 5-10 min ennen irtautumista
-satamasta ulos askarteluun menee muutama minuutti
- jos on esim. Laajasalosta tai Kulosaaresta tms. lähdössä ja aikoo suunnata vaikkapa Kuninkaansalmen kautta itään, niin on aika luonnikasta ajaa koneella Santiksen eteläpuolelle asti ja nostaa rätit vasta siellä; siitä kertyy jotain 2-3 mailia ajettavaa eli hereästi se puoli tuntia
-useimmat myös sammuttavat koneen vasta sitten, kun vene on turvallisesti kiinni, siitäkin yleensä kertyy muutama minuutti.

Toisin sanoen, jos sinä selviät joka kerta 10 min konekäynnillä lähtiessäsi liikkeelle, niin kotisatamasi on mitä ilmeisimmin jokseenkin väljässä paikassa etkä ilmeisesti myöskään pahemmin lämmittele konetta. Omahan on moottorisi, mutta kyllä minä ainakin koen oloni paljon mukavammaksi satamaliikkeissä, kun kone on sen verran lämmin, että sille uskaltaa runtata kierroksia, jos tuuli alkaa painaa liikaa sivuun tai jokin muu yllätystekijä vaatii toimenpiteitä.

"Asiallisesti" tarkoitti tiivistetyssä muodossa sitä, että pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä tyyppejä, jotka ryhtyvät nostamaan purjeita vilkkaasti liikennöidyissä jokseenkin ahtaissa paikoissa, jollaisia monet kaupunkisatamien edusvedet lämpiminä kesäpäivinä hyvin usein ovat.

Lue lisää

Minä taas pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä niitä, jotka antavat koneen käydä tarpeettomasti ennen lähtöä ja satamaan tultua. Dieselin katku vie todellakin ruokahalun naapurilta ja viisikin minuuttia on todella pitkä aika tuulen alla olevalle odottaa sen kpään lähtöä. Moottori ei todellakaan mitään lämmityskäyttöä kaipaa, tai paras lämmityskäyttö on se pienillä tehoilla ajo satamasta ulos. Samaa suosittelevat autojenkin ohjekirjat ja samoista moottoreista on usein kyse.

Lähtiessä purjehtija voi useimmiten käynnistää koneen vasta irroitettuaan peräköyden, tai epäsuotuisalla tuulensuunnalla juuri ennen irroittamista.

viimekesänä kirjoitti:

kun Grossenbrode nimisessä paikassa lähtivät Maxi 1300:lla todella ahtaassa satamassa purjeilla. Purjeven on siinä mielessä ihmeellinen kapistus, että sitä voi ohjata vaikka purjeet on ylhäällä. Mutta ei tietenkään kovalla tuulella kaanata urheilla, koska vene saataa liikkua melko lujaa jo satama-altaassa ja sitä voi olla muiden vaikea väistää. Vaikka tarviiko sitä heti kiskaista kaikki rätit ylös.

Lue lisää

Voipi tulla kokeilemaan, miten onnistuu puomipaikalta ahtaasta välistä ja ulos aallonmurtajan aukosta. Mukaan oma vene. Mä voin katsoa rannalta. Kokeile vaikka siitä F- ja G-laitureiden välistä aika läheltä rantaa. Nostan hattua ja tarjoan oluen, jos lähdet laiturista purjeilla, menet ulos ja tulet takaisin laituriin purjeilla.

a245 kirjoitti:

Veistämöllä on myynnissä käytetty fg28 melkein puoleen hintaan kuin laskemasi uusi fg28. Toisin samaan hintaan saa kesän ajetun bavaria 30 joka on ollut myynnissä jo jonkin aikaa. Bavarialla on tosiaan ajettu kun konetunteja on jo 110 yhden kesän aikana ?!?

Lue lisää

myös inferno 31 -89 hintaan 59 000 euroa. Huhhuh!

a245 kirjoitti:

Ainakin Lauttasaaren itäreunan venekerhojen HSK, Sinbad,Smk ja kaupungin laiturireilta pääsee jopa purjeilla ulos. Mutta jos konetta käyttää niin selviän aina alle 5 minuutin koneajolla. Aallonmurtajan edustalla voi nostaa purjeet. Kannattaa miettiä millaiseen venekerhoon liittyy. Ainakin itse kypsyisin jos pitäisi joka kertaa ajaa esim. Porvoon tai Turun pitkää ränniä pitkin ulos ennenkuin pääsee purjehtimaan

Lue lisää

on tuollaisella ajolla käynyt koko ajan liian kylmänä ja jos noita "kylmälähtöjä" tulee kymmeniä kaudessa, niin se siitä motista pitemmän päälle. Dieselkone käy kunnolla vasta noin 30 min kevyen päälläolon jälkeen, jolloin se on optimilämmössään... Tätä varmaankin ovat edellä kirjoittaneet tarkoittaneet "lämmittämisellä", jonka fiksu veneenkäyttäjä ottaa huomioon. Onhan kone kuitenkin veneen kallein vekotin. Jos esim. tuulenpuska rantautuessa pakottaa kylmällä motilla kääntämään rajusti kaasua, on se myrkkyä dieselkoneelle. Jos vielä sammutat koneen tämän operaation jälkeen välittömästi, on koneesi pitemmän päälle kunnossa, jossa minä en ainakaan sitä ostaisi...

kpäät kirjoitti:

Minä taas pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä niitä, jotka antavat koneen käydä tarpeettomasti ennen lähtöä ja satamaan tultua. Dieselin katku vie todellakin ruokahalun naapurilta ja viisikin minuuttia on todella pitkä aika tuulen alla olevalle odottaa sen kpään lähtöä. Moottori ei todellakaan mitään lämmityskäyttöä kaipaa, tai paras lämmityskäyttö on se pienillä tehoilla ajo satamasta ulos. Samaa suosittelevat autojenkin ohjekirjat ja samoista moottoreista on usein kyse.

Lähtiessä purjehtija voi useimmiten käynnistää koneen vasta irroitettuaan peräköyden, tai epäsuotuisalla tuulensuunnalla juuri ennen irroittamista.

Lue lisää

tiedä dieselmoottoreista mitään, mutta silti esiinnyt asiantuntijana internetissä: haloo? "Samoja kuin autoissa". Hah.

aslk kirjoitti:

on tuollaisella ajolla käynyt koko ajan liian kylmänä ja jos noita "kylmälähtöjä" tulee kymmeniä kaudessa, niin se siitä motista pitemmän päälle. Dieselkone käy kunnolla vasta noin 30 min kevyen päälläolon jälkeen, jolloin se on optimilämmössään... Tätä varmaankin ovat edellä kirjoittaneet tarkoittaneet "lämmittämisellä", jonka fiksu veneenkäyttäjä ottaa huomioon. Onhan kone kuitenkin veneen kallein vekotin. Jos esim. tuulenpuska rantautuessa pakottaa kylmällä motilla kääntämään rajusti kaasua, on se myrkkyä dieselkoneelle. Jos vielä sammutat koneen tämän operaation jälkeen välittömästi, on koneesi pitemmän päälle kunnossa, jossa minä en ainakaan sitä ostaisi...

Lue lisää

olisi siihen rahaakaan. Tyhmiä kommentteja lisää kiitos. Huijui mitä pelottelua. On se diiseli vaan semmonen, että sitä pitää oiken puolituntia lämmittää ennen lähtöä. Muuta kuten jo tossa aikaisemmi kirjoitin, että ei pidä olla tyhmä. Rannasta lähdetään aina olosuhteiden mukaan ja 99 %:sti tänäkin kesänä on keli ollut lähdettäessä niin leppoisa, ettei koneesta tarvitse ottaa mitään irti. Mitä eroa on käyttää konetta vaihde päällä 1000 rpm tai tyhjäkäynnillä vastaavat kierrokset. Nelisylinterisessä diiselissä ei voi puhua rasittumisesta noilla kierroksilla. Voi teitä ressukoita.

löpötin kirjoitti:

tiedä dieselmoottoreista mitään, mutta silti esiinnyt asiantuntijana internetissä: haloo? "Samoja kuin autoissa". Hah.

että ainakin osa moottoriveneiden diiseleistä on samoja kuin autoissa (WV). Mutta oman veneeni moottoria käytetään ainakin joissan traktoreissa.

ymmärtänyt kirjoitti:

että ainakin osa moottoriveneiden diiseleistä on samoja kuin autoissa (WV). Mutta oman veneeni moottoria käytetään ainakin joissan traktoreissa.

...ei tässä käy vertailukohdaksi, sillä vaikka moottorit ovat usein periaatteessa samoja, on käyttö erilaista. Autolla ei periaatteessa tarvitse varautua siihen, että heti kohta käynnistyksen jälkeen pitää olla luotettavasti maksimitehot saatavissa. Hyvä sää ei ole peruste tämän varautumisen laiminlyönnille vaan aina pitää varautua siihen, että jotain yllättävää sattuu. Vaikkei tuulenpuuska iskisikään, niin satamasta saattaa olla lähdössä joku toinen, joka unohtaa varoa ja törmäyksen välttämiseksi sinä tarvitset koneesi tehoja tosissaan.

JRxxx kirjoitti:

...ei tässä käy vertailukohdaksi, sillä vaikka moottorit ovat usein periaatteessa samoja, on käyttö erilaista. Autolla ei periaatteessa tarvitse varautua siihen, että heti kohta käynnistyksen jälkeen pitää olla luotettavasti maksimitehot saatavissa. Hyvä sää ei ole peruste tämän varautumisen laiminlyönnille vaan aina pitää varautua siihen, että jotain yllättävää sattuu. Vaikkei tuulenpuuska iskisikään, niin satamasta saattaa olla lähdössä joku toinen, joka unohtaa varoa ja törmäyksen välttämiseksi sinä tarvitset koneesi tehoja tosissaan.

Lue lisää

...tai edes koko veneilyurasi aikana olet tarvinnut maksimitehoja ensimmäisten minuuttien aikana liikkeellelähdöstä. Minä en ainuttakaan kertaa. Tämänkö takia siis pitäisi ympäristö kaasuttaa esilämmityksellä? Pahasti olet möhläillyt, jos joudut ryntäyttelemään useammin. Ja satunnainen tapaus taas moottorin keston kannalta on täysin merkityksetön. Joka tapauksessa turha tyhjäkäynti satamassa on vain sitä oman navan tuijottamista muista piittaamatta.

Se, ovatko vene- ja automoottorit samoja, on kaiken kaikkiaan epärelevanttia mietittäessä esilämmityksen tarpeellisuutta. Kaikki ovat kuitenkin polttomoottoreita ja samat periaatteet pätevät. Lämpimäksiajo tapahtuu aina moottorin ja polttoaineen kulutuksen kannalta taloudellisimmin osatehoilla. Miksi ihmeessä muuten autolla ei pitäisi varautua siihen, että joutuukin kotiportilla polkaisemaan kaasua, jos joku tuleekin yllättävän kovaa pitkin kotikatua nopeusrajoituksista piittaamatta? Sellaisen tapauksen olen minäkin kokenut.

edellinen kirjoitti:

Voipi tulla kokeilemaan, miten onnistuu puomipaikalta ahtaasta välistä ja ulos aallonmurtajan aukosta. Mukaan oma vene. Mä voin katsoa rannalta. Kokeile vaikka siitä F- ja G-laitureiden välistä aika läheltä rantaa. Nostan hattua ja tarjoan oluen, jos lähdet laiturista purjeilla, menet ulos ja tulet takaisin laituriin purjeilla.

Lue lisää

Voi olla aiheellista ensin varoittaa muita kuitenkin. Kyllä mä uskon että purjeet voi nostaa ylös jo vaikka pukkien päällä, mutta toinen asia, miten taitavasti ja muita vahingoittamatta purjeet ylhäällä ja moottori sammutettuna pystyy liikkumaan ahtaissa väliköissä.

kesässä? kirjoitti:

...tai edes koko veneilyurasi aikana olet tarvinnut maksimitehoja ensimmäisten minuuttien aikana liikkeellelähdöstä. Minä en ainuttakaan kertaa. Tämänkö takia siis pitäisi ympäristö kaasuttaa esilämmityksellä? Pahasti olet möhläillyt, jos joudut ryntäyttelemään useammin. Ja satunnainen tapaus taas moottorin keston kannalta on täysin merkityksetön. Joka tapauksessa turha tyhjäkäynti satamassa on vain sitä oman navan tuijottamista muista piittaamatta.

Se, ovatko vene- ja automoottorit samoja, on kaiken kaikkiaan epärelevanttia mietittäessä esilämmityksen tarpeellisuutta. Kaikki ovat kuitenkin polttomoottoreita ja samat periaatteet pätevät. Lämpimäksiajo tapahtuu aina moottorin ja polttoaineen kulutuksen kannalta taloudellisimmin osatehoilla. Miksi ihmeessä muuten autolla ei pitäisi varautua siihen, että joutuukin kotiportilla polkaisemaan kaasua, jos joku tuleekin yllättävän kovaa pitkin kotikatua nopeusrajoituksista piittaamatta? Sellaisen tapauksen olen minäkin kokenut.

Lue lisää

...1-2 kertaa kesässä jossain satamassa on tilanne, että koneesta tarvitaan selvästi enemmän kuin tyhjäkäyntiteho. Useimmiten se on toki ennakoitavissa, mutta AINA pitää olla siihen valmis, koska muiden tekemisistä ei voi tietää ennakkoon eivätkä tuulenpuuskatkaan varoita tulostaan etukäteen.
Autoesimerkistäsi: autolla tuossa tilanteessa polkaistaan JARRUA. Veneessä vain se jarru sattuu olemaan moottori & työntösuunnan vaihdos. Lämpimäksiajoa EI voi tehdä samalla tavalla, koska koneen on oltava lämmin heti, kun köydet irroitetaan. Jos et tätä tajua, sinun olisi syytä pysyä matkustajan roolissa!

Sivuhuomautuksena: kovin olet yliherkkä, jos naapurin dieselkäryt sinua jotenkin haittaavat. Ehkäpä viisainta olisi muuttaa jonnekin Uralin taa, jossa ei tarvitse haistella kuin porojen metaanipäästöjä... Me nyt yksinkertaisesti satumme elämään koneiden ja polttomoottorin aikakautta ja siihen on jokaisen sopeuduttava, niin maalla kuin merelläkin.

mennessäs kirjoitti:

Voi olla aiheellista ensin varoittaa muita kuitenkin. Kyllä mä uskon että purjeet voi nostaa ylös jo vaikka pukkien päällä, mutta toinen asia, miten taitavasti ja muita vahingoittamatta purjeet ylhäällä ja moottori sammutettuna pystyy liikkumaan ahtaissa väliköissä.

Lue lisää

lässyn.....

JRxxx kirjoitti:

...ei tässä käy vertailukohdaksi, sillä vaikka moottorit ovat usein periaatteessa samoja, on käyttö erilaista. Autolla ei periaatteessa tarvitse varautua siihen, että heti kohta käynnistyksen jälkeen pitää olla luotettavasti maksimitehot saatavissa. Hyvä sää ei ole peruste tämän varautumisen laiminlyönnille vaan aina pitää varautua siihen, että jotain yllättävää sattuu. Vaikkei tuulenpuuska iskisikään, niin satamasta saattaa olla lähdössä joku toinen, joka unohtaa varoa ja törmäyksen välttämiseksi sinä tarvitset koneesi tehoja tosissaan.

Lue lisää

tämäkin. Ota vaan naapurisi auton persuksiisi polkaisemalla jarrua kun olet eteen kääntynyt...

Ja noi maksimitehot samissa jutut on aivain naurettavaa paskaa. Ja kyllä, dieselinkäry useinmiten on vittumaisinta, mitä naapurille voi tehdä, varsinkin lähtiessään kun laittaa koneen käyntiin. Onneksi maailmassa on vielä paikkoja, jonne sinunlaisesi mutteriveneilijät eivät ole tervetulleta eivätkä siten pääse.

näytti olevan kirjoitti:

myös inferno 31 -89 hintaan 59 000 euroa. Huhhuh!

sekin.

JRxxx kirjoitti:

...vierassatamissakin. Ja jos katselet kartasta vaikkapa Puotilan tai Yliskylän satamia (Stadissa), niin huomaat, ettei ole suurikaan ihme, että monet (useimmat) ajavat sekä lähdössä että tulossa useamman mailin koneella.
Lasketaanpa sitä koneen kelloon kertyvää aikaa hiukan:
-useimmat käynnistävät koneen lämpenemään (kuten viisasta onkin) 5-10 min ennen irtautumista
-satamasta ulos askarteluun menee muutama minuutti
- jos on esim. Laajasalosta tai Kulosaaresta tms. lähdössä ja aikoo suunnata vaikkapa Kuninkaansalmen kautta itään, niin on aika luonnikasta ajaa koneella Santiksen eteläpuolelle asti ja nostaa rätit vasta siellä; siitä kertyy jotain 2-3 mailia ajettavaa eli hereästi se puoli tuntia
-useimmat myös sammuttavat koneen vasta sitten, kun vene on turvallisesti kiinni, siitäkin yleensä kertyy muutama minuutti.

Toisin sanoen, jos sinä selviät joka kerta 10 min konekäynnillä lähtiessäsi liikkeelle, niin kotisatamasi on mitä ilmeisimmin jokseenkin väljässä paikassa etkä ilmeisesti myöskään pahemmin lämmittele konetta. Omahan on moottorisi, mutta kyllä minä ainakin koen oloni paljon mukavammaksi satamaliikkeissä, kun kone on sen verran lämmin, että sille uskaltaa runtata kierroksia, jos tuuli alkaa painaa liikaa sivuun tai jokin muu yllätystekijä vaatii toimenpiteitä.

"Asiallisesti" tarkoitti tiivistetyssä muodossa sitä, että pidän pahimmanlaatuisina kusipäinä tyyppejä, jotka ryhtyvät nostamaan purjeita vilkkaasti liikennöidyissä jokseenkin ahtaissa paikoissa, jollaisia monet kaupunkisatamien edusvedet lämpiminä kesäpäivinä hyvin usein ovat.

Lue lisää

Vesiliikennelaki sanoo:

"Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle."

Tuossa, sekä monessa muussa pykälässä kielletään yksiselitteisesti moottoriveneily. Pakokaasun tuottaminen on aina tarpeetonta häiriötä, ja se on helposti vältettävissä käyttämällä purjevoimaa. Mikäli veneeseen ei ole asennettu riittävän purjepinta-alan mahdollistavaa takilaa, on käytettävä melaa, joka kuuluu katsastusvarusteisiin. Mikäli lihasvoiman käyttö ei innosta, on tyydyttävä ajelehtimiseen. Tällöin tulee kuitenkin käyttää lain vaatimia ohjailukyvyttömän aluksen päivämerkkejä tai valotunnuksia.

Eihän siinä mitään, että ottavat tuollaisen myyntiin, mutta kannattaisi siivota vene ennen esittelyä. Oman vanhan homeelle haisevan skandini pesin perusteellisesti klooripohjaisella pesuaineella keväällä. Työaikaa taisi mennä noin 8 tuntia, mutta tulokseen olen erittäin tyytyväinen. Ensimmäisen viikon haisi kloori, mutta sen jälkeen on tuoksu ollut oikein raikas. Toivottavasti tilanne pysyy yhtä hyvänä talven yli, ettei tarvitse taas keväällä hikoilla pesuhommissa...

Ja toinen myytävä olikin Express. Ihme juttu muuten että panevat noinkin epäsiistejä paatteja esille. Ei anna kovin hyvää kuvaa Leeveneen toushusta.

Jos vanha vene haisee vanhalle veneelle ja se etoo, niin mene lääkäriin ja kysy miksi?

Ai sää käyt nuuhkimas veneit. Mut ne on tarkotet seilamise.

toctor kirjoitti:

Ai sää käyt nuuhkimas veneit. Mut ne on tarkotet seilamise.

ei ole venettään edes myyntiä varten vaivautunut pesemään, niin ei siitä veneestä silloin muutenkaan ole huolta pidetty. Se on nyrkkisääntö joka pitää kutinsa.. Nenä on yllättävän hyvä kuntomittari vanhan veneen ostossa. Sama pätee omakotitaloon, yms.. Ja niin kuin edellä on mainittu, jokaisessa Leeveneen käytetyssä haisi P... Noloa. Ja jokainen vene oli kuntoonsa nähden ylihintainen, mutta pitää kai välittäjänkin joku penni saada. Hyvä bisnes kun ensin korjaa ja sitten vielä myy, jos vaan jostain ostajan löytää.

peeee kirjoitti:

ei ole venettään edes myyntiä varten vaivautunut pesemään, niin ei siitä veneestä silloin muutenkaan ole huolta pidetty. Se on nyrkkisääntö joka pitää kutinsa.. Nenä on yllättävän hyvä kuntomittari vanhan veneen ostossa. Sama pätee omakotitaloon, yms.. Ja niin kuin edellä on mainittu, jokaisessa Leeveneen käytetyssä haisi P... Noloa. Ja jokainen vene oli kuntoonsa nähden ylihintainen, mutta pitää kai välittäjänkin joku penni saada. Hyvä bisnes kun ensin korjaa ja sitten vielä myy, jos vaan jostain ostajan löytää.

Lue lisää

...tavallaan oikeassa, mutta ennen lopullista tuomiota pitäisi kalibroida nenäsi. Oletko varma, ettei hajuaistisi vain satu olemaan keskimääräistä tarkempi? Tähän viittaisi vähän sanomasi, että jokaisessa veneessä haisi. Tuntuisi hassulta, että jokainen ko. veneiden edellinen omistajista ja jokainen niiden kanssa tekemisissä ollut Leeveneen tyyppi olisi yhtä piittaamaton. Siksi herää kysymys, josko he ehkä eivät ole haistaneet yhtään mitään niissä?

JRxxx kirjoitti:

...tavallaan oikeassa, mutta ennen lopullista tuomiota pitäisi kalibroida nenäsi. Oletko varma, ettei hajuaistisi vain satu olemaan keskimääräistä tarkempi? Tähän viittaisi vähän sanomasi, että jokaisessa veneessä haisi. Tuntuisi hassulta, että jokainen ko. veneiden edellinen omistajista ja jokainen niiden kanssa tekemisissä ollut Leeveneen tyyppi olisi yhtä piittaamaton. Siksi herää kysymys, josko he ehkä eivät ole haistaneet yhtään mitään niissä?

Lue lisää

...nimittäin uudempien veneiden teko houkuttelevammaksi. Haju oli sisällä tosiaan paha siinä kuivilla olleessa veneessä, miten lie sitten saatukaan moinen hajustecoctail aikaiseksi. Wunderbaum siellä seinällä näytti riippuvan, sen avullahan kaupparatsut autonsakin puhdistaa, ehkä siinä oli se paatin myyntikuntoon puleeraus ;-)

Löyhkällä oli ainakin yksi vaikutus: jos rahaa on käytettävissä sen verran että vain tuollaisen hajupommin sillä saisi, rupeaa uuden, vaikkakin huomattavasti pienemmän veneen osto kummasti houkuttelemaan kun vesille tekee mieli kuitenkin. Millä tollasen löyhkän saa pois? (vastaukseksi ei hyväksytä: upottamalla veneen tarpeeksi syvään veteen). Litrakaupalla kloriittia & patjat uusiksi, mitä muuta? Kloriittia käyttäen ja patjat talvella sisätiloissa säilyttäen oma edellinen veneeni säilyi aikoinaan hajuttomana. Vai pitääkö turvautua aistien tulppaamiseen: silikonitulppa omaan nenään, sisäpuolelle...

niiskuneiti vai homekoira kirjoitti:

...nimittäin uudempien veneiden teko houkuttelevammaksi. Haju oli sisällä tosiaan paha siinä kuivilla olleessa veneessä, miten lie sitten saatukaan moinen hajustecoctail aikaiseksi. Wunderbaum siellä seinällä näytti riippuvan, sen avullahan kaupparatsut autonsakin puhdistaa, ehkä siinä oli se paatin myyntikuntoon puleeraus ;-)

Löyhkällä oli ainakin yksi vaikutus: jos rahaa on käytettävissä sen verran että vain tuollaisen hajupommin sillä saisi, rupeaa uuden, vaikkakin huomattavasti pienemmän veneen osto kummasti houkuttelemaan kun vesille tekee mieli kuitenkin. Millä tollasen löyhkän saa pois? (vastaukseksi ei hyväksytä: upottamalla veneen tarpeeksi syvään veteen). Litrakaupalla kloriittia & patjat uusiksi, mitä muuta? Kloriittia käyttäen ja patjat talvella sisätiloissa säilyttäen oma edellinen veneeni säilyi aikoinaan hajuttomana. Vai pitääkö turvautua aistien tulppaamiseen: silikonitulppa omaan nenään, sisäpuolelle...

Lue lisää

kyseisessä veneessä, mutta kommenttina, että vene kuin vene tarvitsee peruskunnostusta säännöllisin välajoin. Veneen käytöstä ja käyttäjästä (käyttäjistä) riippuen 5 - 20 vuoden välein. Peruskunnostus ei ole mitää kloriitilla pesua vaan perusteellinen sisätilan kunnostus. Mitä sitten tehdään, riippuu jokaisesta veneyksilöstä. Veneen merkillä ei ole mitään tekemistä peruskunnostustarpeen kanssa, toisissa vanhaa saadaan kunnostettua helpommin, toisissa joudutaan materiaaleja uusimaan enemmän.