Ruotsin kuninkaan patsaat

"Turku taisi olla aika kuppainen räkälä Ruotsin kuningaskunnankin mittakaavassa."

Heikot ovat "mututiedot". Turku on vanhempi kaupunki kuin Tukholma ja oli pitkään Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.

historianope kirjoitti:

"Turku taisi olla aika kuppainen räkälä Ruotsin kuningaskunnankin mittakaavassa."

Heikot ovat "mututiedot". Turku on vanhempi kaupunki kuin Tukholma ja oli pitkään Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.

Lue lisää

Turun linnan syvissä kellareissa valmistettiin eli pantiin mitä erinomaisinta olutta Sverigen Kuninkaan pöytiin...

on joo.

Ja suomalaiset joutuivat kantamaan veronsa Ruotsin kruunulle Ruotsiin! Svenssonit on vain hyväksikäyttäneet meitä.

Uskomatonta että vieläkin löytyy joku pölhökustaa (tai pönttöhilda) joka haluaa narrin patsaan Tampeeelle. Viisastu, lue vaikka tästä http://keskustelu.suomi24.fi/t/14407042/tampereen-pakkoruotsittajille-tiedoksi-ja-opiksi .

Gustaf III:a ja hänen ääliöhoviaan on käsitelty tuoreemminkin täällä, mutta en heti löytänyt linkkiä.

Tampereelta puuttuu Aleksanteri I:n patsas, vaikka tämä henkilökohtaisilla ja aivan ratkaisevilla toimillaan nosti Tampereen huimaan kasvuun siitä kylännuhjakkesta mitä se oli Ruotsin ajan yliolkaisten toimien jäljiltä.

TotuuttaOnKunnioitettava kirjoitti:

Uskomatonta että vieläkin löytyy joku pölhökustaa (tai pönttöhilda) joka haluaa narrin patsaan Tampeeelle. Viisastu, lue vaikka tästä http://keskustelu.suomi24.fi/t/14407042/tampereen-pakkoruotsittajille-tiedoksi-ja-opiksi .

Gustaf III:a ja hänen ääliöhoviaan on käsitelty tuoreemminkin täällä, mutta en heti löytänyt linkkiä.

Tampereelta puuttuu Aleksanteri I:n patsas, vaikka tämä henkilökohtaisilla ja aivan ratkaisevilla toimillaan nosti Tampereen huimaan kasvuun siitä kylännuhjakkesta mitä se oli Ruotsin ajan yliolkaisten toimien jäljiltä.

Lue lisää

Sinua vaivaa omituinen kauna Ruotsia ja sen hallisijoita kohtaan, liekö ihan henkilökohtaista?

Tampereen kehitykselle ratkaisevinta oli toki perustaminen ja vapaakaupunkioikeudet, joihin oli syyllinen "ääliö" kuningas Kustaa III. Seuraavaksi merkityksellisin asia oli rautatieyhteys vuonna 1876, joka aloitti kaupungin nopeavauhtisen kasvun ja teollistumisen ja josta voit syyttää suuriruhtinas Aleksanteri II:a. Aleksanteri I:n ansiot Tampereen suhteen ovat hieman epäselviä, voitko valaista niitä?

PS. Eräässä toisessa ketjussa odottelen edelleen vastausta kysymyksiini niistä Ruotsin rasitteista johtuneista Suomen lukuisista autioitumisista.

Jos olet lukenut yhdenkin asiallisen ruotsin- tai suomenkielisen historiikin Kustaa III:sta, tiedät että mitä edellä olen kirjoittanut pitää tarkasti paikkansa.
Kustaa III oli teatterikuningas, joka ei elänyt aivan todellisuudessa.
Hän aloitti ja tyri hyökkäyssodan Venäjää vastaan. Hänen lakien vastaisesti aloittamaansa sotasählinkiin joutuneet johtavat upseerit (suomalaiset JA ruotsalaiset) nousivat kapinaan narrikuningastaan vastaan. Eli se siitä.

Säätyjen suomalaisedustajien esitysten ja vuosikausien valmistelun perusteella Kustaa III perusti vuonna 1779 Tampereen raapustamalla nimensä työpöydällään kolme vuotta maanneeseen peruskirjaan.
Siihen rajoittui hänen panoksensa Tampereen hyväksi.

Perustettaessa sai vähäinen kylä tavanomaisen sisämaan kaupungin erioikeudet ja kaupunkiin asettuvat tavanomaisen 20 vuoden verovapauden perustamispäivästä lukien. Ei muuta.

Perustamiskirja viipyi vielä puoli vuotta matkallaan kaupunkiin ja vuonna 1781 saapuivat alkuasukkaat. Kymmenessä vuodessa päästiin 340 asukkaaseen ja kolmessa vuosikymmenessä vallan 682 asukkaaseen. Melkoista dynamiikkaa.

Entä sitten 1809 jälkeen. Vapaavuosia jatkettiin. Käynnistettiin koskenperkaus. Aleksanteri I julisti Tampereen vierailunsa 1819 seurauksena Tampereen vapaakaupungiksi (uudistettuna 1905 asti) ja sen tuella järjesti Pietarista yrittäjiä. Järjesti näille tullivapauden Venäjän markkinoille sekä muita merkittäviä etuja, kuten koskenrantatontit tehtaille
Merkittävimmäksi muodostui Finlayson, josta muutamassa vuosikymmenessä muodostui vuosikymmenien ajaksi pohjoismaiden suurin teollisuuslaitos.

Ei kiitetä pidempään, osoittanee riittävän hyvin käsiteltävän asian.
Koko Suomen rautateiden määrätietoisesta käyntiinlähdöstä ja monesta muusta voimme hyvin kiittää Aleksanteri toista. Tampereellekin rautatien tulo oli tietysti tarpeen, kuten muillekin paikkakunnille. Asukasluku oli kuitenkin silloin (1876) jo yli 10.000 ja vapaakaupunkioikeuksien päättyessä 1905 jo yli 40.000.

Ei aiheellinen kritiikki Ruotsin Suomea kohtaan osoittamasta itsekkyydestä eikä pyrkimys realismiin ole kaunaa. Keisarivallan aika on vain ollut ylivoimaista kehityksen ja rauhan aikaa maallemme. Valitettavasti venäläistämistoimet sen lopussa pilasivat asiaa, mutta onneksi juuri ne synnyttivät itsenäistymistahdon.
Ja kellä on tahto, löytää ratkaisunkin.

Koskien vastauksia Suomen (lähes) autioitumisista Ruotsin osana, totean että ne on käsiteltävä yksitellen aiheen laajuuden vuoksi ja siinä tahdissa kun löytyy aikaa aineiston esillehakuun.
Odottelulukemisiksi voin ehdottaa Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska -
Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697. Se autioitti - noin 30% suomalaisista kuoli sen seurauksena. Tapahtuma oli ainutlaatuinen mittasuhteiltaan koko Euroopan mittakaavassa. Sen kätilönä oli omaa syöpäkuolemaansa odottava Kaarle XI.

Olen lukenut useammankin asiallisen historiikin kummallakin kielellä. Niiden yhteinen teema Kustaa III:n kaudesta on ollut valtakunnan väestön kasvu ja vaurastuminen tieteiden ja taiteiden kehittymisen ohella, myös Suomessa. Hänen hallintonsa johtavana teemana oli vähentää aateliston valtaa ja lisätä talonpoikien oikeuksia, mikä synnytti aatelin keskuudessa salaliiton ja kuninkaan murhan. Oletko mahdollisesti aatelinen?

Kustaan sota Venäjää vastaan oli toki täysin turha ja typerä. Kuitenkin ylistät Aleksanteri I:ä, joka kävi huomattavasti enemmän sotia, jotka olivat vielä typerämpiä ja verisempiä.

== Säätyjen suomalaisedustajien esitysten ja vuosikausien valmistelun perusteella Kustaa III perusti vuonna 1779 Tampereen

== Aleksanteri I julisti Tampereen vierailunsa 1819 seurauksena Tampereen vapaakaupungiksi

Kuvitteletko Aleksanterin pohtineen päätyökseen Tammerkosken rantojen teollistamista ja tehneen päätöksensä ilman kenenkään lobbausta asian suhteen?

== Tampereellekin rautatien tulo oli tietysti tarpeen, kuten muillekin paikkakunnille. Asukasluku oli kuitenkin silloin (1876) jo yli 10.000 ja vapaakaupunkioikeuksien päättyessä 1905 jo yli 40.000.

Ja kumman arvelet vaikuttaneen enemmän moiseen kasvuun? Hallitsijavainaiden allekirjoitusten vai aivan kybällä rautateiden mukana parantuneiden liikenneyhteyksien?

== Keisarivallan aika on vain ollut ylivoimaista kehityksen ja rauhan aikaa maallemme

Jos tämä olisi johtunut nimenomaan venäläisestä hallinnosta, niin Länsi-Euroopan (ml. Ruotsi) teollistuminen olisi ollut kaukana jäljessä Venäjän tahdista. Näinkö oli?

== Odottelulukemisiksi voin ehdottaa Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska -
Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697

Kuvitteletko vaihteeksi, että en ole perehtynyt aiheeseen tämänkin teoksen kautta? Miten ja miksi luonnonkatastrofi olisi ollut Ruotsin kuninkaan syytä, varsinkin kun pahimpiin nälänhädästä kärsiviin alueisiin kuuluivat myös Norrlanti ja Taalainmaa sekä jopa Tukholman vieressä sijainnut Mälarin laakso?

Laajalle levinnyt väite siitä, että Ruotsin kruunu ei olisi piitannut suomalaisista kansalaisistaan, ei Lappalaisen mukaan hänen tutkimuksensa perusteella pidä paikkaansa. Lappalaisen mukaan kruunun tärkein päämäärä oli valtakunnan pitäminen asuttuna, ja tätä tarkoitusta palveli myös köyhimmän kansan suojelu.

G.C kirjoitti:

Olen lukenut useammankin asiallisen historiikin kummallakin kielellä. Niiden yhteinen teema Kustaa III:n kaudesta on ollut valtakunnan väestön kasvu ja vaurastuminen tieteiden ja taiteiden kehittymisen ohella, myös Suomessa. Hänen hallintonsa johtavana teemana oli vähentää aateliston valtaa ja lisätä talonpoikien oikeuksia, mikä synnytti aatelin keskuudessa salaliiton ja kuninkaan murhan. Oletko mahdollisesti aatelinen?

Kustaan sota Venäjää vastaan oli toki täysin turha ja typerä. Kuitenkin ylistät Aleksanteri I:ä, joka kävi huomattavasti enemmän sotia, jotka olivat vielä typerämpiä ja verisempiä.

== Säätyjen suomalaisedustajien esitysten ja vuosikausien valmistelun perusteella Kustaa III perusti vuonna 1779 Tampereen

== Aleksanteri I julisti Tampereen vierailunsa 1819 seurauksena Tampereen vapaakaupungiksi

Kuvitteletko Aleksanterin pohtineen päätyökseen Tammerkosken rantojen teollistamista ja tehneen päätöksensä ilman kenenkään lobbausta asian suhteen?

== Tampereellekin rautatien tulo oli tietysti tarpeen, kuten muillekin paikkakunnille. Asukasluku oli kuitenkin silloin (1876) jo yli 10.000 ja vapaakaupunkioikeuksien päättyessä 1905 jo yli 40.000.

Ja kumman arvelet vaikuttaneen enemmän moiseen kasvuun? Hallitsijavainaiden allekirjoitusten vai aivan kybällä rautateiden mukana parantuneiden liikenneyhteyksien?

== Keisarivallan aika on vain ollut ylivoimaista kehityksen ja rauhan aikaa maallemme

Jos tämä olisi johtunut nimenomaan venäläisestä hallinnosta, niin Länsi-Euroopan (ml. Ruotsi) teollistuminen olisi ollut kaukana jäljessä Venäjän tahdista. Näinkö oli?

== Odottelulukemisiksi voin ehdottaa Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska -
Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697

Kuvitteletko vaihteeksi, että en ole perehtynyt aiheeseen tämänkin teoksen kautta? Miten ja miksi luonnonkatastrofi olisi ollut Ruotsin kuninkaan syytä, varsinkin kun pahimpiin nälänhädästä kärsiviin alueisiin kuuluivat myös Norrlanti ja Taalainmaa sekä jopa Tukholman vieressä sijainnut Mälarin laakso?

Laajalle levinnyt väite siitä, että Ruotsin kruunu ei olisi piitannut suomalaisista kansalaisistaan, ei Lappalaisen mukaan hänen tutkimuksensa perusteella pidä paikkaansa. Lappalaisen mukaan kruunun tärkein päämäärä oli valtakunnan pitäminen asuttuna, ja tätä tarkoitusta palveli myös köyhimmän kansan suojelu.

Lue lisää

Kustaa III toimi valistusaikana. Silloin edistys tapahtui lähinnä säätyläisten ja kansan ponnistusten ansiosta. Tiedämme esimerkiksi Anders Chydeniuksen merkittävän panoksen. Kuningas keskittyi enemmän pöyhkeilyyn ja teatteriin.

Aleksanteri I tunnetaan Euroopan historiassa merkittävästä ja raskaasta sodasta: Kansojen sodasta Napoleonia vastaan. Tämä sota voitettiin Aleksanterin johdolla. Siitä häntä kiitettiin miltei ihmiskunnan pelastajana.

Aleksanteri I kyseli toki neuvoja Suomen ja Tampereenkin suhteen. MUTTA hän kävi MYÖS paikan päällä kiertäen viikkokaupalla Suomea Torniota myöten. Torniossa toki kävi nolosti, kun koko kaupungin johtoporras nukkui kännisinä keisarin saapuessa. Olisikohan kaupungin johtoporras ollut suruja?
Tampereella oli kunnioittavampaa ja oli varmaan keisarille mieluisaa muuttaa kylänpahanen kunnon kaupungiksi (ja tuppukaupunki Helsinki loisteliaaksi).

Aleksanteri I:n ratkaiseva vaikutus Tampereen kehitykseen on ollut päivänselvä.
Hän ei vain raapustanut nimeään johonkin paperiin kolmen vuoden viivyttelyn jälkeen, vaan tutki asioita paikan päällä ja OMIN harkituin toimenpitein hankki kaupunkiin ulkomaisia yrittäjiä ja loi näille edellytykset menestyä.

Olet varmaankin lukenut Lappalaisen kirjan, mutta ehkä ymmärtänyt sen vain osittain. Kirjasta selviää täysin, että veronkanto toimi valtakunnassa toimi perusteellisesti - viljat ja muut verot kerättiin heti Ruotsin puolelle.
Sensijaan poikkeusolojen vaatimat päätökset olivat halvaantuneet vuosiksi itsevaltaisen kuninkaan sairauden vuoksi, ja koska riittävä kyky ja harrastus puuttui etäalueiden (kuten Suomen) olojen seurantaan.

Kävi sitten niin, että katastrofin paljastuttua viljat olivat jo Ruotsissa ja meri jäässä. Ei kuningas eikä hallinto tietenkään halunnut katastrofia, mutta sen tekemisien (kuten Suomen liiallinen lypsäminen) seurauksena se tapahtui.
Vakava nälänhätä oli myös (suomalaisella sotaväellä miehitetyssä) Virossa ja Liivinmaalla sekä eräissä Ruotsin osissa.
Hyviä satoja saatiin sensijaan Ruotsin miehittämästä Pohjoissaksasta, mutta kuninkaan ja hallinnon viivttelyn vuoksi ei viljaa saatu sieltä ajoissa.

Vielä vuonna 1942 oli käydä samoin, mutta Saksan viljalaivat juuri ehtivät tulla toukokuussa ja vain laitosten asukkaita ehti kuolla nälkään (kuten maineikas Signe Brander vanhainkodissa Helsingissä).
Eli kun asioita hoidetaan omasta maasta, haetaan apuakin suurinpiirtein ajoissa ja riittävän taitavasti.

TotuuttaOnKunnioitettava kirjoitti:

Kustaa III toimi valistusaikana. Silloin edistys tapahtui lähinnä säätyläisten ja kansan ponnistusten ansiosta. Tiedämme esimerkiksi Anders Chydeniuksen merkittävän panoksen. Kuningas keskittyi enemmän pöyhkeilyyn ja teatteriin.

Aleksanteri I tunnetaan Euroopan historiassa merkittävästä ja raskaasta sodasta: Kansojen sodasta Napoleonia vastaan. Tämä sota voitettiin Aleksanterin johdolla. Siitä häntä kiitettiin miltei ihmiskunnan pelastajana.

Aleksanteri I kyseli toki neuvoja Suomen ja Tampereenkin suhteen. MUTTA hän kävi MYÖS paikan päällä kiertäen viikkokaupalla Suomea Torniota myöten. Torniossa toki kävi nolosti, kun koko kaupungin johtoporras nukkui kännisinä keisarin saapuessa. Olisikohan kaupungin johtoporras ollut suruja?
Tampereella oli kunnioittavampaa ja oli varmaan keisarille mieluisaa muuttaa kylänpahanen kunnon kaupungiksi (ja tuppukaupunki Helsinki loisteliaaksi).

Aleksanteri I:n ratkaiseva vaikutus Tampereen kehitykseen on ollut päivänselvä.
Hän ei vain raapustanut nimeään johonkin paperiin kolmen vuoden viivyttelyn jälkeen, vaan tutki asioita paikan päällä ja OMIN harkituin toimenpitein hankki kaupunkiin ulkomaisia yrittäjiä ja loi näille edellytykset menestyä.

Olet varmaankin lukenut Lappalaisen kirjan, mutta ehkä ymmärtänyt sen vain osittain. Kirjasta selviää täysin, että veronkanto toimi valtakunnassa toimi perusteellisesti - viljat ja muut verot kerättiin heti Ruotsin puolelle.
Sensijaan poikkeusolojen vaatimat päätökset olivat halvaantuneet vuosiksi itsevaltaisen kuninkaan sairauden vuoksi, ja koska riittävä kyky ja harrastus puuttui etäalueiden (kuten Suomen) olojen seurantaan.

Kävi sitten niin, että katastrofin paljastuttua viljat olivat jo Ruotsissa ja meri jäässä. Ei kuningas eikä hallinto tietenkään halunnut katastrofia, mutta sen tekemisien (kuten Suomen liiallinen lypsäminen) seurauksena se tapahtui.
Vakava nälänhätä oli myös (suomalaisella sotaväellä miehitetyssä) Virossa ja Liivinmaalla sekä eräissä Ruotsin osissa.
Hyviä satoja saatiin sensijaan Ruotsin miehittämästä Pohjoissaksasta, mutta kuninkaan ja hallinnon viivttelyn vuoksi ei viljaa saatu sieltä ajoissa.

Vielä vuonna 1942 oli käydä samoin, mutta Saksan viljalaivat juuri ehtivät tulla toukokuussa ja vain laitosten asukkaita ehti kuolla nälkään (kuten maineikas Signe Brander vanhainkodissa Helsingissä).
Eli kun asioita hoidetaan omasta maasta, haetaan apuakin suurinpiirtein ajoissa ja riittävän taitavasti.

Lue lisää

Eli väität epäsuorasti, että kehitys Ruotsin aikana tapahtui kuninkaasta riippumatta, mutta Venäjän vallan aikana säätyläiset ja rahvas katselivat joutilaina vierestä, kun suuriruhtinas-keisari raatoi niska limassa Suomen onneksi. Hei, kamoon!

== Tämä sota voitettiin Aleksanterin johdolla. Siitä häntä kiitettiin miltei ihmiskunnan pelastajana

Sotatoimia johtivat kylläkin puolta vaihtanut Ruotsin kruununprinssiksi valittu Ranskan marsalkka Bernadotte sekä liittokunnan marsalkat Blücher, Kutuzov ja Wellington. Mutta varmasti varsinkin puolalaiset kiittelivät Venäjän keisaria Napoleonin poistaman maaorjuuden palauttamisesta. Ja ennen tuota "vapautussotaa" Aleksanteri kävi Napoleonia vastaan peräti kolme muutakin sotaa, joissa venäläisille tuli turpaan niin, että tukka lähti.

Euroopan sotaretkiensä lisäksi Aleksanteri ennätti aloittaa myös Venäjän pitkäaikaisimman sodan (1817-64). Siinä Kaukasia tuli liitetyksi Venäjään, mitä varmasti esimerkiksi georgialaiset ja tsetseenit vieläkin lämmöllä muistelevat. Kuten myös tserkessit (sirkassit), jotka saivat kunnian olla erään venäläisten suorittaman etnisen puhdistuksen kohteena.

Olen ymmärtänyt Lappalaisen täysin oikein. Hänen mukaansa väite siitä, että Ruotsin kruunu ei olisi piitannut suomalaisista kansalaisistaan, ei tutkimusten perusteella pidä paikkaansa. Kruunun tärkein päämäärä oli valtakunnan pitäminen asuttuna, ja tätä tarkoitusta palveli myös köyhimmän kansan suojelu.

Kannattaa myös muistaa, että 1600-luvulla liikenneyhteydet olivat mitä olivat ja vaikuttivat sekä tietoihin nälänhädästä että viranomaisten vastatoimiin.

Wikipedia:

Hallitus oli jo syksyllä 1695 lähettänyt viljaa Pohjanmaalle, mutta aivan liian vähäisiä määriä. Suomi oli myös ison osan vuodesta jäiden vuoksi motissa, ja monet viljalaivat myös upposivat Pohjanlahden syysmyrskyissä. Toisaalta myös tuon ajan huono tiedonkulku johti siihen, ettei vastatoimenpiteisiin osattu Tukholmassa ruveta riittävällä ripeydellä ja laajuudella.

Tavallisesti nälänhädästä oli selvitty ruokaa ostamalla ja kiristämällä vyötä. Katovuodet olivat nimittäin varsin tavallisia 1600-luvulla, mutta näin suuressa laajuudessa ei kato ollut maata koetellut. Myös Norjassa, osassa Ruotsia ja valtakunnan "vilja-aitassa", Baltiassa, oli hätätila.

Vuonna 1697 säät olivat tosin viljan kasvulle suotuisat, mutta koska siemenviljaa ei juuri ollut saatavissa, ei voitu paljon viljelläkään. Vasta vuonna 1698 saatiin jälleen hyvä sato, kun hallitus oli toimittanut Suomeen riittävästi siemenviljaa.

Yhteenveto:

Vuosina 1695-98 ei ollut mitään "erikoisesti Suomea vastaan" annettua määräystä, joka olisi johtanut maan "lähes autioitumiseen".

Ei tietenkään ollut mitään autioittamismääräystä. Mutta niin vain kävi.
Olen todennut, että nälänhädän edellä Suomesta vietiin verovilja Ruotsiin niin tarkasti imien, että sitä ei ollut edes siemenviljaksi katovuoden jälkeen.

Kuten Lappalainenkin selkeästi toteaa, Tukholma oletti että Suomen selviävän kuten aina ennenkin pistämällä (yli) puolet petäjäistä.
Kuningas oli sairas ja päätöskyvytön, eivätkä etäiset seudut eliittiä suuresti kiinnostaneetkaan. Kun katastrofi lopulta ymmärrettiin, se oli liian myöhäistä.

Eli asia oli juuri kuten kirjoitin. Ei kuningas eikä hallinto halunnut aiheuttaa väestön nälkäkatastrofia, mutta heidän toimiensa ja toimettomuutensa johdosta siihen jouduttiin. Haitallisinta alussa oli, että huoletta kerättiin veroviljat Ruotsiin, ottamatta huomioon toistuvien katojen mahdollisuutta.

Mainitsin Aleksanterin aikanaan olleen tunnustettu lähes "ihmiskunnan pelastajana" Napoleonin kukistaneen kansainliittymän johtajana.
Puhuin siis Keisarista, en kenraaleista tai marsalkoista. Sellaisiksi Keisari ja vähäisemmät valtionjohtajat nimittävät kyvykkäitä sotilaita tarpeen mukaan.

On totta että Venäjä orjuutti Aleksanteri I:n aikana Kaukasiaa ja kukisti Aleksanteri II:n aikana Puolan kapinoinnin.

Mutta kumpikin keisareista oli siunaus Suomelle. Näiden tuoma edistys oli samalla ahkerienn ja maltillisten suomalaisten ja Suomen omien valtiomiesten ansiota: Se oli se ero Suomen ja Kaukasian tai Suomen ja Puolan välillä.

Oli jo alussa Kreivi Armfelt, joka KEISARIN määräyksestä suorastaan runnoi Vanhan Suomen palautuksen venäläiseliitin vastustuksesta huolimatta.
Oli myöhemmin Snellman, joka toi suomenkielelle perusoikeudet KEISARIN jyrätessä omia etujaan ajaneen Senaatin ruotsinkielisen enemmistön.

TotuuttaOnKunnioitettava kirjoitti:

Ei tietenkään ollut mitään autioittamismääräystä. Mutta niin vain kävi.
Olen todennut, että nälänhädän edellä Suomesta vietiin verovilja Ruotsiin niin tarkasti imien, että sitä ei ollut edes siemenviljaksi katovuoden jälkeen.

Kuten Lappalainenkin selkeästi toteaa, Tukholma oletti että Suomen selviävän kuten aina ennenkin pistämällä (yli) puolet petäjäistä.
Kuningas oli sairas ja päätöskyvytön, eivätkä etäiset seudut eliittiä suuresti kiinnostaneetkaan. Kun katastrofi lopulta ymmärrettiin, se oli liian myöhäistä.

Eli asia oli juuri kuten kirjoitin. Ei kuningas eikä hallinto halunnut aiheuttaa väestön nälkäkatastrofia, mutta heidän toimiensa ja toimettomuutensa johdosta siihen jouduttiin. Haitallisinta alussa oli, että huoletta kerättiin veroviljat Ruotsiin, ottamatta huomioon toistuvien katojen mahdollisuutta.

Mainitsin Aleksanterin aikanaan olleen tunnustettu lähes "ihmiskunnan pelastajana" Napoleonin kukistaneen kansainliittymän johtajana.
Puhuin siis Keisarista, en kenraaleista tai marsalkoista. Sellaisiksi Keisari ja vähäisemmät valtionjohtajat nimittävät kyvykkäitä sotilaita tarpeen mukaan.

On totta että Venäjä orjuutti Aleksanteri I:n aikana Kaukasiaa ja kukisti Aleksanteri II:n aikana Puolan kapinoinnin.

Mutta kumpikin keisareista oli siunaus Suomelle. Näiden tuoma edistys oli samalla ahkerienn ja maltillisten suomalaisten ja Suomen omien valtiomiesten ansiota: Se oli se ero Suomen ja Kaukasian tai Suomen ja Puolan välillä.

Oli jo alussa Kreivi Armfelt, joka KEISARIN määräyksestä suorastaan runnoi Vanhan Suomen palautuksen venäläiseliitin vastustuksesta huolimatta.
Oli myöhemmin Snellman, joka toi suomenkielelle perusoikeudet KEISARIN jyrätessä omia etujaan ajaneen Senaatin ruotsinkielisen enemmistön.

Lue lisää

Lakkaa sitten selittämästä, miten Suomi liki autioitettiin useita kertoja Ruotsin toimesta.

Tukholmalla ei ollut syytä olettaa, että valtakunnassa oli kerran vuosikymmenessä toistuvan katovuoden sijaan historiallisen ajan suurin nälkäkatastrofi. Sitä ei nykyäänkään pidetä oletusarvona. Kuningas tai hänen virkamiehensä eivät myöskään olleet syyllisiä avustusviljalaivojen uppoamiseen. Kaikkein vähiten kuningas oli syyllinen omaan sairauteensa.

Siemenviljaa oli yhden katovuoden jälkihoitoon, ei usean peräkkäisen. Kaikkea ei oltu viety Ruotsiin, jossa oli myös nälänhätää jopa Mälarin laaksossa.

Mielenkiintoista, että pidät Aleksanteri I:ä "siunauksena" ja Kustaa III:a "ääliönä", vaikka jälkimmäinen kävi vain yhden epäonnistuneen sodan ja suosi vapaita talonpoikia maaorjuuden sijaan (kuten myös Napoleon). Et vastannut kysymykseeni mahdollisesta aatelisesta syntyperästäsi.

Milloin Armfelt saikaan läpi Vanhan Suomen palautuksen? Vuonna 1812, kun Aleksanteri oli valmis melkoisiin myönnytyksiin estääkseen Ruotsin tukeman kapinan Venäjän Pääkaupungin vieressä samaan aikaan, kun maata uhkasi NAPOLEONIN hyökkäys.

== Näiden tuoma edistys oli samalla ahkerienn ja maltillisten suomalaisten ja Suomen omien valtiomiesten ansiota: Se oli se ero Suomen ja Kaukasian tai Suomen ja Puolan välillä.

Erona ja edistyksen edellytyksenä oli Suomen RUOTSILTA perimä PERUSTUSLAKI. Sellaista ei ollut Puolalla tai Kaukasialla.

Aleksanteri II:n ansioita en ole koskaan kiistänyt. Jos huomasit, niin toin niitä esiin jo Tampereen kasvun yhteydessä.

Alat jo herpaantua, koska et ole pystynyt kumoamaan ilmoittamiani asioita.
Edes harhautusyrityksesi ei onnistunut : Suomi lähes autioitui (autioitettiin) Ruotsin aikana toistuvasti, MUTTA ei tietenkään autioittamismääräyksillä.

Suomi lähes autioitettiin nälänhätään ajamalla (jota edellä lyhyesti käsiteltiin). Kun 30% väestöstä kuolee parissa vuodessa nälkään ja sen tuomiin sairauksiin, on se lähes autioitumista.
Näin kävi kun liian pitkään toimittiin vain OLETTAMALLA, kuten ITSE sanoit.

Toisilla kerroilla maa lähes autioitettiin tekemällä se puolustuskyvyttömäksi.
Näihin tapauksiin syvennytään yksitellen myöhemmin.

Aleksanteri I on meille merkityksellinen Suomen ja suomalaisten oikeuksien kannalta, ei venäläisten tai muiden kannalta. Edeltäneet Venäjän valtiaat olivat lahjoitusmaita antamalla vieneet osan Vanhan Suomen maalaisväestöstä lähes maaorjiksi ja kurjistaneet keisarikunnan pääkaupungin lähialueen.

Tämä oli pääsyy keisarin päätökseen vuoden 1811 alussa yhdistää Vanha Suomi takaisin muuhun Suomeen ja antaa asian viipymätön valmistelu Kreivi Armfeltin tehtäväksi täysillä keisarin valtuuksilla.
Sen Armfelt tekikin ja joutui tekemään sen itsevaltaisesti Kenraalikuvernöörin ja venäläiseliitin vastustuksen vuoksi. Valmistelu johti yhdistymiseen 12.1811.
Väestö siirtyi samalla Suomen lakien alaisuuteen. Suomen valtio osti vähitellen lahjoitusmaat venäläisiltä omistajilta ja antoi ne asukkaittensa hallintaan ja lunastettaviksi edullisin ehdoin.

Aleksanteri I halusi yhdistämisellä myös lisätä suomalaisten luottamusta.
Hän onnistui täysin. Tämän osoittaa sekin, että suomalaisjoukkoja pidettiin Pietarin varusväkenä ja turvana Napoleonia vastaan käydyn sodan aikana.

Todettakoon vielä että Aleksanteri I mm. Mikael Speranskin neuvosta saattoi pitää Ruotsin lait voimassa Suomessa, koska ne eivät juurikaan sitoneet hänen käsiään. Täsmällisempiä perus(tus)lakeja saatiin odottaa Aleksanteri II aikaan (ja itsenäistymiseen) asti. Näinkin pärjättiin valtiomiestemme taitavuuden ansiosta.

Kukaan muuten ei ole aikaisemmin edes epäillyt että olisin aatelista syntyperää.
Kyllä hämäläisyys ja aivan pieni hitunen tanskalaisuutta on riittänyt tänne asti.

"Ilmoittaminen" ei ole mikään todistus. Suomi kokonaisuutena ei missään vaiheessa autioitunut. Helsinkiläisistä 30% viettää juhannuspyhiä kaupungin ulkopuolella, mutta Stadi ei ole silti tuohon aikaan autioitunut millään mittakaavalla.

Ruotsin hallinto ei ajanut Suomea nälänhätään, vaan yritti torjua sitä. Suosittelen Lappalaisen teosta asiaan perehtymiseksi.

Samoin suomalaiset sotilaat kykenivät puolustamaan valtakunnan itärajan linnoituksia ilman ulkomaista tukea yli vuosikymmenen ajan suuressa Pohjan sodassa. Se on lajissaan ainutlaatuinen suoritus. Mutta mielestäsi linnoitukset olisi ilmeisesti pitänyt luovuttaa puolustamattomina Pietari Suuren tai August Väkevän joukoille?

Isovihan aikaan pari suomalaista maakuntaa todella autioitettiin, mutta sen tekivät venäläiset. Mutta sinun oikeustajusi mukaanhan väkivaltarikoksiin eivät syyllisiä voi olla niiden suorittajat. Tässäkin ääritapauksessa Suomi kokonaisuutena säilyi asuttuna.

Aleksanteri I teki itse asiassa samoin kuin edeltäjänsäkin, eli jätti ainakin aluksi valloitetun maan oman lainsäädännön voimaan. Pietari I:n aikaan se oli Ruotsin alueiden tapauksessa rajaton itsevaltius ilman perustuslakia, mikäs sen helpompaa.

Selität monilla sanoilla samaa, minkä jo kerroin viestissäni. Aleksanteri halusi varmistaa, että suomalaiset pysyvät rauhallisina mahdollisen (eli todennäköisen) Napoleonin hyökkäyksen aikana.

Olet siis vain henkisesti aatelinen, kun sinua vieläkin niin näräännyttää Kustaa III:n alempia säätyjä suosinut ja aateliston etuoikeuksia rajoittanut politiikka.

Kaikki on suhteellista. Minun ja kaiketi useimpien mielestä on autioittamista jos 30% joutuu hengiltä parissa vuodessa (nykyväestöön suhteuttaen yli 1.600.000 ihmistä). Kuolevia ja hautaamatta jääneitä oli siis kaikkialla tauteja levittämässä ja loputkin hoippuivat voimansa menettäneinä.

Tukholmassa oltiin vasta havahtumassa kun katastrofi oli jo täydessä voimassaan. Auttamistoimien käynnistelykin tehtiin jahkaillen. Katastrofia ei voitu pysäyttää koska verovilja oli viety Ruotsin puolelle, meri oli jäässä ja apuvilja oli pääosin tuotava Saksasta asti.
Päävastuu epäonnistumisesta kaatuu kuninkaan ja hänen hallintonsa päälle.

Voimme kunnioittaa suomalaisia, jotka vuosisadan ajan lähes yksin puolustivat Karjalaa, Inkeriä, Viroa ja Liivinmaata.
Löytyy siksi Riiasta ja Tallinnasta suomalaisgeenejäkin.
Samoin voimme kunnioittaa suomalaisia, jotka taistelivat tämän lisäksi Saksassa, Puolassa ja muualla. He olivat luotettavia, rohkeita, taitavia ja halpoja kruunulle.
Jokainen kuitenkin ymmärtää mitä tästä seurasi Suomen väkiluvulle ja omalle puolustukselle. Tästä kuitenkin myöhemmin.

Sanoin että Aleksanteri I oli siunaus Suomelle ja suomalaisille Ruotsin ajan välinpitämättömyyden ja hyväksikäytön jälkeen.
Suoraviivaisesti tämän lausui taitava ensimmäinen ministerivaltiosihteerimme Kreivi Robert Henrik Rehbinder.
Yritän löytää tämän herkullisen ja pistävän huomautuksen.

Kreivit ja säädyt ovat historiaa. Kuitenkin tulee muistaa, että mainitut kreivit (Armfelt ja Rehbinder) nimitti Aleksanteri I näiden suurista ansioista synnyinmaansa Suomen ja keisarikunnan hyväksi..

TotuuttaOnKunnioitettava kirjoitti:

Kaikki on suhteellista. Minun ja kaiketi useimpien mielestä on autioittamista jos 30% joutuu hengiltä parissa vuodessa (nykyväestöön suhteuttaen yli 1.600.000 ihmistä). Kuolevia ja hautaamatta jääneitä oli siis kaikkialla tauteja levittämässä ja loputkin hoippuivat voimansa menettäneinä.

Tukholmassa oltiin vasta havahtumassa kun katastrofi oli jo täydessä voimassaan. Auttamistoimien käynnistelykin tehtiin jahkaillen. Katastrofia ei voitu pysäyttää koska verovilja oli viety Ruotsin puolelle, meri oli jäässä ja apuvilja oli pääosin tuotava Saksasta asti.
Päävastuu epäonnistumisesta kaatuu kuninkaan ja hänen hallintonsa päälle.

Voimme kunnioittaa suomalaisia, jotka vuosisadan ajan lähes yksin puolustivat Karjalaa, Inkeriä, Viroa ja Liivinmaata.
Löytyy siksi Riiasta ja Tallinnasta suomalaisgeenejäkin.
Samoin voimme kunnioittaa suomalaisia, jotka taistelivat tämän lisäksi Saksassa, Puolassa ja muualla. He olivat luotettavia, rohkeita, taitavia ja halpoja kruunulle.
Jokainen kuitenkin ymmärtää mitä tästä seurasi Suomen väkiluvulle ja omalle puolustukselle. Tästä kuitenkin myöhemmin.

Sanoin että Aleksanteri I oli siunaus Suomelle ja suomalaisille Ruotsin ajan välinpitämättömyyden ja hyväksikäytön jälkeen.
Suoraviivaisesti tämän lausui taitava ensimmäinen ministerivaltiosihteerimme Kreivi Robert Henrik Rehbinder.
Yritän löytää tämän herkullisen ja pistävän huomautuksen.

Kreivit ja säädyt ovat historiaa. Kuitenkin tulee muistaa, että mainitut kreivit (Armfelt ja Rehbinder) nimitti Aleksanteri I näiden suurista ansioista synnyinmaansa Suomen ja keisarikunnan hyväksi..

Lue lisää

Autioittaminen = Joku autioittaa, siis toimii tavoitteenaan jonkun alueen tuleminen asumattomaksi. Kuvaa täsmälleen Pietari I:n politiikkaa Pohjois-Pohjanmaalla 1714-18. Ei kuvaa Kaarle XI:n politiikkaa Suomen suhteen 1695-97.

Olisiko Ruotsin puolustuksen siis pitänyt tukeutua johonkin muuhun kuin rajoilla oleviin linnoituksiin ja päästää vihollisarmeijat suosiolla valtakunnan sisäosiin?

Ruotsi vallan aikana kehittyi koko valtakunta, mutta erikoisesti sen ydinosat linjalla Göteborg-Tukholma-Turku-Viipuri. 1700-luvulla Viipurin tilalle vaihtui Helsinki/Viapori. Huomattavinta kehitys oli kustavilaisena aikana mainitun vuosisadan toisella puolikkaalla.

Sinusta Aleksanteri siis oli kunnon kaveri, koska oli kiltti suomalaisille? Onko sinulla montakin ystävää, jotka harrastavat väkivaltaisia ryöstöjä kadulla, mutta tarjoavat silloin tällöin mielellään kaljat kaverille?

Jo vanhat roomalaiset osasivat hajoita ja hallitse -menetelmän. Voitetut kansat pysyvät paremmin kurissa, kun kadehtivat toisiaan erilaisista etuoikeuksista eivätkä kapinoi keskushallintoa vastaan. Silti Roomankin imperiumi kukistui.

Kiitos tiedosta.

Tässä mitä Wikipedia tietää:

Kustaa II Aadolfin patsas
Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee yliopiston päärakennuksen takana. Se paljastettiin vuonna 1928. Kommunistit poistivat patsaan vuonna 1950. Vuonna 1992 valmistetun uuden muistomerkin malliksi otettiin Göteborgissa sijaitseva Kustaa Aadolfin kipsiveistos. Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tarton yliopiston perustamisasiakirjan sotaleirillä lähellä Nürnbergiä 30. kesäkuuta 1632.

Fornjotr kirjoitti:

Kiitos tiedosta.

Tässä mitä Wikipedia tietää:

Kustaa II Aadolfin patsas
Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee yliopiston päärakennuksen takana. Se paljastettiin vuonna 1928. Kommunistit poistivat patsaan vuonna 1950. Vuonna 1992 valmistetun uuden muistomerkin malliksi otettiin Göteborgissa sijaitseva Kustaa Aadolfin kipsiveistos. Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tarton yliopiston perustamisasiakirjan sotaleirillä lähellä Nürnbergiä 30. kesäkuuta 1632.

Lue lisää

Kun menet Tarttoon, niin ihailepa ensin keskeisellä paikalla olevaa Barkley de Toll`in patsasta. Alkujaan irlantilainen ja sittemmin Pietari Suuren armeijassa taistellut, Suomessakin käynyt sotapäällikkö. Avioitui virolaisen naisen kanssa, siksi patsas on siellä.

Sitten menet Raatihuoneen torille, minkä lähellä se komea yliopiston päärakennuskin sijaitsee.
Kustaa II Aadolfin patsas on siinä pienessä puistossa edestä katsoen päärakennuksen vasemmalla puolella.

"Suomi" ei ollut millään tavalla sen alistetumpi kuin mitkään muutkaan Ruotsin maakunnat, ja olimme tällöin täysivaltaisia Ruotsin kansalaisia. Erikseen olivat sitten Ruotsin alusmaat, kuten esim. Viro ja Puola; näiden alueiden asukkailla ei ollut Ruotsin kansalaisoikeuksia niin kuin meillä. Kannattaisi vähän tutustua historiaamme paremmin.

Jos "Suomi" ei olisi ollut osa Ruotsin kuningaskuntaa, niin mitään suomalaisia tai suomenkieltä ei tänä päivänä olisi olemassakaan. Venäläiset olisivat valloittaneet kyseisen alueen jo satoja vuosia sitten, ja Pietari olisi todennäköisesti samalla paikalla, missä Turku on nykyään. Olisimme nykyään täysin venäläistyneitä, kuten itä-Karjalan asukkaat.

ewwerwerwerweer kirjoitti:

"Suomi" ei ollut millään tavalla sen alistetumpi kuin mitkään muutkaan Ruotsin maakunnat, ja olimme tällöin täysivaltaisia Ruotsin kansalaisia. Erikseen olivat sitten Ruotsin alusmaat, kuten esim. Viro ja Puola; näiden alueiden asukkailla ei ollut Ruotsin kansalaisoikeuksia niin kuin meillä. Kannattaisi vähän tutustua historiaamme paremmin.

Jos "Suomi" ei olisi ollut osa Ruotsin kuningaskuntaa, niin mitään suomalaisia tai suomenkieltä ei tänä päivänä olisi olemassakaan. Venäläiset olisivat valloittaneet kyseisen alueen jo satoja vuosia sitten, ja Pietari olisi todennäköisesti samalla paikalla, missä Turku on nykyään. Olisimme nykyään täysin venäläistyneitä, kuten itä-Karjalan asukkaat.

Lue lisää

Vai on Puola ollut Ruotsin alusmaa! Koskahan sellainen aika on ollut? Onkohan Saksakin ollut samalla lailla? Entä Ranska?

Tai sitten koko patsas-intoilu alkoi vasta 1800-luvulla koko Ruotsin alueella. Tukholmasta tulee mieleen Kaarle XII:n ja Kaarle XIV Juhanan tunnetut patsaat. Taitavat olla nekin 1800-kuvun kansallisromantiikan ajalta. Tuskin on Göteborgissakaan. Malmössa voi olla patsaana joku kuningas, joka varmaan muistuttaa monia siitä, että Skoone on asein vallattu sinikeltaisen lipun alle.

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten koko patsas-intoilu alkoi vasta 1800-luvulla koko Ruotsin alueella. Tukholmasta tulee mieleen Kaarle XII:n ja Kaarle XIV Juhanan tunnetut patsaat. Taitavat olla nekin 1800-kuvun kansallisromantiikan ajalta. Tuskin on Göteborgissakaan. Malmössa voi olla patsaana joku kuningas, joka varmaan muistuttaa monia siitä, että Skoone on asein vallattu sinikeltaisen lipun alle.

Lue lisää

Myöskään Uppsalasta ei tule mieleen kuningaspatsaita. Ylioiston tärkeimmät rakennukset (aula ja kirjasto) taitavat olla 1800-luvulta.

Mielenkiintoista että Maarianhaminassa ei ole Aleksanteri II:n patsasta, vaikka hän perusti tämän kaupungin.
Kaupunkia ei Ahvenanmaalle voitu perustaa Ruotsin siirtomaana ollessamme, koska Tukholman porvarit kuninkaaseen vedoten estivät sen .
Tukholman porvarit eivät koskaan sallineet kilpailua Ahvenanmaan/Suomen suunnalta.

Eikä Aleksanteri II pistänyt vain nimeänsä perustamiskirjaan vuosien vitkuttelun jälkeen.
Ei, hän määräsi kenraalikuvernööri, kreivi Bergin itse kartoittamaan sopivimman paikan Ahvenanmaalla perustettavalle kaupungille.
Berg tykistön kenraalina ja aikaansaavana ihmisenä olikin sopiva henkilö tehtävään.

Kaupungin sijainti kaiketi onkin hyvä, mutta ei Aleksanteri II (eikä Berg) ole silti saanut kunnioitusta tämänkään päivän svekoilta. Pääsyy tähän lienee hänen kunnioitettava toimintansa suomen kielen oikeuksien antajana.

Tämä oli valtava asia silloisille suomalaisille, ja näkyi avoimesti monina oma-aloitteisina kiitollisuuden osoituksina. Yksi näistä on Suomen (vanhan väen) upseerikunnan Parolan leirikentälle omilla rahoillaan pystyttämä upea Parolan leijona -patsas (viitoitus Hattulan Parolannummentieltä, wikissä kuvaus).

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten koko patsas-intoilu alkoi vasta 1800-luvulla koko Ruotsin alueella. Tukholmasta tulee mieleen Kaarle XII:n ja Kaarle XIV Juhanan tunnetut patsaat. Taitavat olla nekin 1800-kuvun kansallisromantiikan ajalta. Tuskin on Göteborgissakaan. Malmössa voi olla patsaana joku kuningas, joka varmaan muistuttaa monia siitä, että Skoone on asein vallattu sinikeltaisen lipun alle.

Lue lisää

Kustaa Vaasan patsas vuodelta 1774 on Tukholman ensimmäinen kokovartalopatsas kuninkaallisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kustaa Vaasan patsas vuodelta 1774 on Tukholman ensimmäinen kokovartalopatsas kuninkaallisesta.

Niinpä. Patsashankkeet olivat silloin isoja ja kalliita. Ei niitä tehty maakuntiin.

Ja kyllä. Siirtomaita Ruotsilla oli Uudessa Maailmassa.