Opetuslapset

el kirahwi

Olisi mielenkiintoista kuulla, milloin kenenkin mielestä Jeesuksen opetuslapset saivat uskon. Erityisesti kiinnostaisi kuulla, mitä vanhoillislestadiolaiset ajattelevat.

48

3804

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kristitty

      Ite olen odotellut vastausta mutta muusta sitten etitään "vikaa" ei siitä miten tämä käsitys syntynyt. Osoiteltu että kyllä meillä jotku on..Miksi ei kaikki jos kerran muutama, tietäneekö joku "syyn" asiaan?

      • VanhoillisLestadiolainen

        Demokratia.


    • EA

      Tässä vanhoillislestadiolaisen käsitys: Jeesus kutsui opetuslapsensa henkilökohtaisesti seuraamaan itseänsä. He ottivat kutsun vastaan eli uskoivat. Niin on tänäänkin: Kun kuulet Vapahtajasi kutsun ja uskot evankeliumin, sinusta tulee Jeesuksen opetuslapsi.

      • Uskonlahja

        Tiit.3:5

        "pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta"

        Joh.6:29

        " Jeesus vastasi ja sanoi heille: Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt"


      • Tzantta

        mutta ovatko kaikki VL:t opetuslapsia? Jeesushan valitsi opetuslapsikseen vaan miehiä. Miten selitätte tämän? Eli jos kaikki seuraajat opetuslapsia, eivätkä vain "ne 12" niin silloin kaikkien lahkolaistenkin pitäisi hyväksyä naispapit.


      • koo

        Miksi sitten jotkut muut vanhoillislestadiolaiset täällä väittivät, että heidän mielestään vain vanhoillislestadiolaiset ovat Jeesuksen opetuslapsia?

        Eikö teillä olekaan yhtenäistä linjaa tässä asiassa?


      • (vl)
        koo kirjoitti:

        Miksi sitten jotkut muut vanhoillislestadiolaiset täällä väittivät, että heidän mielestään vain vanhoillislestadiolaiset ovat Jeesuksen opetuslapsia?

        Eikö teillä olekaan yhtenäistä linjaa tässä asiassa?

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."


      • Lasse-setä
        (vl) kirjoitti:

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

        Tästä tuli mieleeni vanha juttu. Pari jonkin vapaan suunnan jukistajaa vieraili kerran eräällä el-rukoushuoneella. Poislähtiessään he sanoivat: Te katselette tynnyrintapin reijästä maailmaa. Nyttemmin olen ymmärtänyt vertauksen. Totean, että se pitää paikkansa myös vl-seurakunnassa. Kyllä sieltä tapinreijästä taivaskin näkyy, jos sattuu tynnyri olemaan niinpäin. Mutta jää koko luojan avara ihanuus näkemättä, joka on todella suuren säälin aihen.


      • Esko
        Tzantta kirjoitti:

        mutta ovatko kaikki VL:t opetuslapsia? Jeesushan valitsi opetuslapsikseen vaan miehiä. Miten selitätte tämän? Eli jos kaikki seuraajat opetuslapsia, eivätkä vain "ne 12" niin silloin kaikkien lahkolaistenkin pitäisi hyväksyä naispapit.

        Jeesuksen opetuslapsina oli miehiä, naisia ja lapsia.
        Jeesushan itse sanoi: ”Tehkää kaikki kansa minun opetuslapsikseni.”
        Ehkäpä sekoitit opetuslapset apostoleihin, apostolit olivat kaikki miehiä.


      • Niinpä
        (vl) kirjoitti:

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

        "Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi."

        on valtavaa harhaa ja Jumalan pilkkaa.


      • Esko
        Niinpä kirjoitti:

        "Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi."

        on valtavaa harhaa ja Jumalan pilkkaa.

        Harhaopetuksesta ja Jumalan pilkasta aikanaan Jeesustakin syytettiin.
        Ei mikään ihme, että Jeesuksen seuraajiakin samasta asiasta syytetään, vielä nykyäänkin.


      • o/
        Niinpä kirjoitti:

        "Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi."

        on valtavaa harhaa ja Jumalan pilkkaa.

        En usko, että kyseessä on jumalanpilkka. Vanhoillislestadiolaisiin on juurruttamalla juurrutettu tämä vakaumus ja uskomus, että vain he ovat Jumalan lapsia, ja meidän muitten Jumalan lasten täytyy olla armahtavaisia heitä kohtaan ja antaa heille tämä päähänpinttymä anteeksi. Kyllä heissäkin on silti ihan vilpittömiä Jeesuksen opetuslapsia. Jos olisimme itse syntyneet vl-kotiin, inttäisimme täällä kenties samaa.

        Eräässä hengellisessä radio-ohjelmassa juontaja vastasi mielestäni tosi hyvin ja kauniisti ja KETÄÄN loukkaamatta eräälle ohjelmaan soittaneelle lestadiolaisperheen lapselle, joka oli aikuisiällä tullut uskoon, mutta jonka isä ei hyväksynyt häntä millään tapaa uskovaiseksi, koska tämä ei käynyt nimenomaan vl-seuroissa vaan jossain muualla. Nainen pahoitteli sitä, että hänen isänsä mielestä hän on yhä matkalla kadotukseen, koska ei tullut nimenomaan sinne vanhoillislestadiolaisuuteen. Hänen isänsä mielestä ihminen ei voi olla uskossa ja pelastettu olematta vanhoillislestadiolainen.

        Juontaja myönsi, että tilanne on kipeä ja traaginen, mutta hän rohkaisi naista luottamaan Jeesukseen ja ymmärtämään ja "alistumaan" siihen, että hänen vanhalla isällään on ja tulee kuolemaansa asti olemaan se vakaumus ja usko, että vain vanhoillislestadiolaiset pelastuvat. Juontaja neuvoi naista hyväksymään tämän tosiasian, antamaan isälleen sen anteeksi ja olemaan armollinen häntä kohtaan - ja pysymään vahvana uskossaan Jeesukseen Kristukseen. "Vain yksin Jeesus, hän sulle riittävi..."

        Juontaja käytti vanhoillislestadiolaisista nimitystä "meidän vanhoillislestadiolaiset uskonveljemme ja -sisaremme", joten hän ei haukkunut heitä harhaoppisiksi tai jumalanpilkkaajiksi. Mielestäni hän suhtautui tosi kauniisti ja kunnioittaen, vaikka olikin eri mieltä. Näin varmaan meidänkin pitäisi tehdä.

        Ilmeisesti on niin, että vanhoillislestadiolaiset on jätettävä sinne "omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä" ja siihen luuloon, että he ovat ainoat uskovaiset Suomessa, ja rukoiltava heille siunausta ja Jumalan johdatusta. Jos JUMALA haluaa kirkastaa heille sen, mikä on todellinen Jumalan seurakunta ja ketkä kaikki ovat tämän Kristus-ruumiin jäseniä, niin hän kyllä pystyy sen tekemään. Toinen mahdollisuus on, että se kirkastuu heille vasta taivaassa.

        Olkaamme armolliset toisiamme kohtaan.


      • - -
        (vl) kirjoitti:

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

        --


      • Radio Dei
        o/ kirjoitti:

        En usko, että kyseessä on jumalanpilkka. Vanhoillislestadiolaisiin on juurruttamalla juurrutettu tämä vakaumus ja uskomus, että vain he ovat Jumalan lapsia, ja meidän muitten Jumalan lasten täytyy olla armahtavaisia heitä kohtaan ja antaa heille tämä päähänpinttymä anteeksi. Kyllä heissäkin on silti ihan vilpittömiä Jeesuksen opetuslapsia. Jos olisimme itse syntyneet vl-kotiin, inttäisimme täällä kenties samaa.

        Eräässä hengellisessä radio-ohjelmassa juontaja vastasi mielestäni tosi hyvin ja kauniisti ja KETÄÄN loukkaamatta eräälle ohjelmaan soittaneelle lestadiolaisperheen lapselle, joka oli aikuisiällä tullut uskoon, mutta jonka isä ei hyväksynyt häntä millään tapaa uskovaiseksi, koska tämä ei käynyt nimenomaan vl-seuroissa vaan jossain muualla. Nainen pahoitteli sitä, että hänen isänsä mielestä hän on yhä matkalla kadotukseen, koska ei tullut nimenomaan sinne vanhoillislestadiolaisuuteen. Hänen isänsä mielestä ihminen ei voi olla uskossa ja pelastettu olematta vanhoillislestadiolainen.

        Juontaja myönsi, että tilanne on kipeä ja traaginen, mutta hän rohkaisi naista luottamaan Jeesukseen ja ymmärtämään ja "alistumaan" siihen, että hänen vanhalla isällään on ja tulee kuolemaansa asti olemaan se vakaumus ja usko, että vain vanhoillislestadiolaiset pelastuvat. Juontaja neuvoi naista hyväksymään tämän tosiasian, antamaan isälleen sen anteeksi ja olemaan armollinen häntä kohtaan - ja pysymään vahvana uskossaan Jeesukseen Kristukseen. "Vain yksin Jeesus, hän sulle riittävi..."

        Juontaja käytti vanhoillislestadiolaisista nimitystä "meidän vanhoillislestadiolaiset uskonveljemme ja -sisaremme", joten hän ei haukkunut heitä harhaoppisiksi tai jumalanpilkkaajiksi. Mielestäni hän suhtautui tosi kauniisti ja kunnioittaen, vaikka olikin eri mieltä. Näin varmaan meidänkin pitäisi tehdä.

        Ilmeisesti on niin, että vanhoillislestadiolaiset on jätettävä sinne "omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä" ja siihen luuloon, että he ovat ainoat uskovaiset Suomessa, ja rukoiltava heille siunausta ja Jumalan johdatusta. Jos JUMALA haluaa kirkastaa heille sen, mikä on todellinen Jumalan seurakunta ja ketkä kaikki ovat tämän Kristus-ruumiin jäseniä, niin hän kyllä pystyy sen tekemään. Toinen mahdollisuus on, että se kirkastuu heille vasta taivaassa.

        Olkaamme armolliset toisiamme kohtaan.

        Taisi olla kyseessä "Taivaan ja maan väliltä"-ohjelma ja juontajana Leo Meller Patmos-lähetyssäätiöstä.


      • ????!!!!!
        (vl) kirjoitti:

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

        Jos Jumalan valtakunta = vanhoillislestadiolaisuus, niin sinä luet Raamattuasi näin:

        Matteuksen evankeliumi:
        6:33 Vaan etsikää ensin Vanhoillislestadiolaisuutta ja hänen (Jumalan) vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
        12:28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Vanhoillislestadiolaisuus tullut teidän tykönne.
        19:24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        21:31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Vanhoillislestadiolaisuuteen.
        21:43 Sentähden minä sanon teille: Vanhoillislestadiolaisuus otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
        Markuksen evankeliumi:
        1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Vanhoillislestadiolaisuus on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi."
        4:26 Ja hän sanoi: "Niin on Vanhoillislestadiolaisuus, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
        9:47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
        10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Vanhoillislestadiolaisuus.
        10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Vanhoillislestadiolaisuutta niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
        10:23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!"
        10:24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!
        10:25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        15:43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Vanhoillislestadiolaisuutta, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
        Luukkaan evankeliumi:
        6:20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Vanhoillislestadiolaisuus.
        9:2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Vanhoillislestadiolaisuutta ja parantamaan sairaita.
        9:60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Vanhoillislestadiolaisuutta."
        9:62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        10:9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Vanhoillislestadiolaisuus on tullut teitä lähelle.'
        10:11 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Vanhoillislestadiolaisuus on tullut lähelle.'
        11:20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Vanhoillislestadiolaisuus tullut teidän tykönne.
        12:31 Vaan etsikää Vanhoillislestadiolaisuutta, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
        13:18 Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Vanhoillislestadiolaisuus, ja mihin minä sen vertaisin?
        16:16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Vanhoillislestadiolaisuutta, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
        17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Vanhoillislestadiolaisuus oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Vanhoillislestadiolaisuus tule nähtävällä tavalla,
        17:21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Vanhoillislestadiolaisuus on sisällisesti teissä."
        18:16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Vanhoillislestadiolaisuus.
        18:17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Vanhoillislestadiolaisuutta niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
        18:24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!
        18:25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        19:11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Vanhoillislestadiolaisuus oli kohta ilmestyvä.
        21:31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Vanhoillislestadiolaisuus on lähellä.
        22:18 Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Vanhoillislestadiolaisuus tulee."
        23:51 Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Vanhoillislestadiolaisuutta.
        Johanneksen evankeliumi:
        3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Vanhoillislestadiolaisuutta."
        3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen.
        Apostolien teot:
        14:22 ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        28:31 ja hän julisti Vanhoillislestadiolaisuutta ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.
        Roomalaiskirje:
        14:17 sillä ei Vanhoillislestadiolaisuus ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
        1.Korinttolaiskirje:
        4:20 Sillä Vanhoillislestadiolaisuus ei ole sanoissa, vaan voimassa.
        6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Vanhoillislestadiolaisuutta? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
        6:10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Vanhoillislestadiolaisuutta.
        15:50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Vanhoillislestadiolaisuutta, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
        Galatalaiskirje:
        5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Vanhoillislestadiolaisuutta.
        2.Tessalonikalaiskirje:
        1:5 ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Vanhoillislestadiolaisuuteen, jonka tähden kärsittekin,


      • Nyökkää
        ????!!!!! kirjoitti:

        Jos Jumalan valtakunta = vanhoillislestadiolaisuus, niin sinä luet Raamattuasi näin:

        Matteuksen evankeliumi:
        6:33 Vaan etsikää ensin Vanhoillislestadiolaisuutta ja hänen (Jumalan) vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
        12:28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Vanhoillislestadiolaisuus tullut teidän tykönne.
        19:24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        21:31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Vanhoillislestadiolaisuuteen.
        21:43 Sentähden minä sanon teille: Vanhoillislestadiolaisuus otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
        Markuksen evankeliumi:
        1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Vanhoillislestadiolaisuus on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi."
        4:26 Ja hän sanoi: "Niin on Vanhoillislestadiolaisuus, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
        9:47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
        10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Vanhoillislestadiolaisuus.
        10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Vanhoillislestadiolaisuutta niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
        10:23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!"
        10:24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!
        10:25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        15:43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Vanhoillislestadiolaisuutta, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
        Luukkaan evankeliumi:
        6:20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Vanhoillislestadiolaisuus.
        9:2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Vanhoillislestadiolaisuutta ja parantamaan sairaita.
        9:60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Vanhoillislestadiolaisuutta."
        9:62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        10:9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Vanhoillislestadiolaisuus on tullut teitä lähelle.'
        10:11 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Vanhoillislestadiolaisuus on tullut lähelle.'
        11:20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Vanhoillislestadiolaisuus tullut teidän tykönne.
        12:31 Vaan etsikää Vanhoillislestadiolaisuutta, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
        13:18 Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Vanhoillislestadiolaisuus, ja mihin minä sen vertaisin?
        16:16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Vanhoillislestadiolaisuutta, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
        17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Vanhoillislestadiolaisuus oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Vanhoillislestadiolaisuus tule nähtävällä tavalla,
        17:21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Vanhoillislestadiolaisuus on sisällisesti teissä."
        18:16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Vanhoillislestadiolaisuus.
        18:17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Vanhoillislestadiolaisuutta niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
        18:24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen!
        18:25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        19:11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Vanhoillislestadiolaisuus oli kohta ilmestyvä.
        21:31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Vanhoillislestadiolaisuus on lähellä.
        22:18 Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Vanhoillislestadiolaisuus tulee."
        23:51 Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Vanhoillislestadiolaisuutta.
        Johanneksen evankeliumi:
        3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Vanhoillislestadiolaisuutta."
        3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen.
        Apostolien teot:
        14:22 ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Vanhoillislestadiolaisuuteen."
        28:31 ja hän julisti Vanhoillislestadiolaisuutta ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.
        Roomalaiskirje:
        14:17 sillä ei Vanhoillislestadiolaisuus ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
        1.Korinttolaiskirje:
        4:20 Sillä Vanhoillislestadiolaisuus ei ole sanoissa, vaan voimassa.
        6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Vanhoillislestadiolaisuutta? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
        6:10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Vanhoillislestadiolaisuutta.
        15:50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Vanhoillislestadiolaisuutta, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
        Galatalaiskirje:
        5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Vanhoillislestadiolaisuutta.
        2.Tessalonikalaiskirje:
        1:5 ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Vanhoillislestadiolaisuuteen, jonka tähden kärsittekin,

        ne niin pimeitä.


      • Jeesmän
        Lasse-setä kirjoitti:

        Tästä tuli mieleeni vanha juttu. Pari jonkin vapaan suunnan jukistajaa vieraili kerran eräällä el-rukoushuoneella. Poislähtiessään he sanoivat: Te katselette tynnyrintapin reijästä maailmaa. Nyttemmin olen ymmärtänyt vertauksen. Totean, että se pitää paikkansa myös vl-seurakunnassa. Kyllä sieltä tapinreijästä taivaskin näkyy, jos sattuu tynnyri olemaan niinpäin. Mutta jää koko luojan avara ihanuus näkemättä, joka on todella suuren säälin aihen.

        Oli upea vertaus.

        Ja tottahan on, että saahan sitä vl-joukko omaa påorukkaansa kutsua vaikka millä nimellä.

        Teoistahan ja elämästä se näkyy, millä tavalla se Jumalan rakkauden ja armon hyvä tuoksu siitä joukosta maailmaan leviää.

        Enpä muista rakkaudella kohdelluksi tulleen koskaan vl-porukan puolelta.


      • Lahja
        (vl) kirjoitti:

        Jeesus on jättänyt opetuslapsilleen vallan julistaa evankeliumia. Tätä anteeksiantamuksen evankeliumia kuulee Jumalan valtakunnasta, jota kutsutaan tänä päivänä vanhoillislestadiolaisuudeksi. Usko tulee kuulosta, ei lukemalla tai rukoilemalla.

        Jeesus antoi tämän synnistä päästämisen vallan ilmestyttyään opetuslapsilleen:

        "Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!".

        Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

        Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

        Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

        Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

        Ja Sanan kuuleminen on jotain, minkä yksin Jumalan Sana voi aikaansaada ihmisessä.

        ”Niin kauan kuin opetuslapset ovat ilman sanaa, eivät he kykene uskomaan Kristuksen nousseen kuolleista. Mutta kun he ovat saaneet sanan, ja Kristus asettaa Raamatun heidän eteensä ja avaa heidän ymmärryksensä, niin he uskovat. Ja vaikka vielä kolme Gabriel enkeliä olisi tullut heille todistamaan, niin eivät he sellaistakaan todistusta olisi niin vakavasti ja lujasti uskoneet, kuin he sanaa ja Raamattua uskoivat. Sen vuoksi ei meidän omillatunnoillamme ole mitään sen vakavampaa todistusta, kuin ulkonainen, ruumiillinen sana. Me emme taipuisi minkään todistuksien mukaan, ei vihollisten eikä ystäväin, emmekä antaisi niiden itseemme vaikuttaa, jollei Kristuksen oma ääni seurasi, näet, pyhä Raamattu, joka on paras ja vahvin todistus.” (Luther)

        Siis kun Kristus asettaa Sanan eli itsensä heidän eteensä, sitten opetuslapset vasta uskovat. Epäilevimmät tuomaat tarvitsevat tosin kovasti henkilökohtaista vakuuttelua, että Vapahtaja itse suorastaan heille näyttäisi haavansa ja he saisivat koskettaa naulan reikiä Hänen käsissään, ennen kuin uskovat. Ja heillekin usko on Jumalan lahja, sillä Hän haluaa näyttää haavansa niille, jotka eivät muuten usko.

        Luther on kirjoittanut, että syntien anteeksiantamusta sinun ei tarvitse mennä hakemaan mistään muualta kuin kristillisestä seurakunnasta, jolla on sana ja sakramentit:

        ”Jumala on liittänyt syntien anteeksiantamuksen pyhään kasteeseen, ehtoolliseen ja sanaan, vieläpä Hän on pannut sen jokaisen kristityn suuhun. Kun hän sinua lohduttaa ja julistaa sinulle Jumalan armoa Jeesuksen Kristuksen ansion tähden, niin sinun tulee ottaa se uskolla vastaan, aivan kuin Kristus itse olisi sen sinulle sanonut, niinkuin hän tekstissämme lausui tuolle halvatulle.”
        Mutta sitten Luther toteaa, että lahkohenkiset irrottavat syntien anteeksiantamuksen sanasta. Sana ei kuitenkaan ole ihmisten sana tai ihmisten kaste, vaan se on Jumalan sana ja Jumalan kaste. Luther on sanonut jopa näin: ”vaikka Jumala puhuisi lehmän tai muun eläimen suulla, niin kuin Hän kerran puhui aasin suulla, ei olisi kuitenkaan Hänen sanaansa ylenkatsottava, vaan pidettävä todellisena”.

        Siis vaikka kuulet ihmisäänen, ei kuulemasi sana ole kuitenkaan ihmisen vaan Jumalan Sana ja tuon Sanan kautta saat varmasti syntisi anteeksi, kun sen uskolla omistat.


      • Lahja
        Lahja kirjoitti:

        Ja Sanan kuuleminen on jotain, minkä yksin Jumalan Sana voi aikaansaada ihmisessä.

        ”Niin kauan kuin opetuslapset ovat ilman sanaa, eivät he kykene uskomaan Kristuksen nousseen kuolleista. Mutta kun he ovat saaneet sanan, ja Kristus asettaa Raamatun heidän eteensä ja avaa heidän ymmärryksensä, niin he uskovat. Ja vaikka vielä kolme Gabriel enkeliä olisi tullut heille todistamaan, niin eivät he sellaistakaan todistusta olisi niin vakavasti ja lujasti uskoneet, kuin he sanaa ja Raamattua uskoivat. Sen vuoksi ei meidän omillatunnoillamme ole mitään sen vakavampaa todistusta, kuin ulkonainen, ruumiillinen sana. Me emme taipuisi minkään todistuksien mukaan, ei vihollisten eikä ystäväin, emmekä antaisi niiden itseemme vaikuttaa, jollei Kristuksen oma ääni seurasi, näet, pyhä Raamattu, joka on paras ja vahvin todistus.” (Luther)

        Siis kun Kristus asettaa Sanan eli itsensä heidän eteensä, sitten opetuslapset vasta uskovat. Epäilevimmät tuomaat tarvitsevat tosin kovasti henkilökohtaista vakuuttelua, että Vapahtaja itse suorastaan heille näyttäisi haavansa ja he saisivat koskettaa naulan reikiä Hänen käsissään, ennen kuin uskovat. Ja heillekin usko on Jumalan lahja, sillä Hän haluaa näyttää haavansa niille, jotka eivät muuten usko.

        Luther on kirjoittanut, että syntien anteeksiantamusta sinun ei tarvitse mennä hakemaan mistään muualta kuin kristillisestä seurakunnasta, jolla on sana ja sakramentit:

        ”Jumala on liittänyt syntien anteeksiantamuksen pyhään kasteeseen, ehtoolliseen ja sanaan, vieläpä Hän on pannut sen jokaisen kristityn suuhun. Kun hän sinua lohduttaa ja julistaa sinulle Jumalan armoa Jeesuksen Kristuksen ansion tähden, niin sinun tulee ottaa se uskolla vastaan, aivan kuin Kristus itse olisi sen sinulle sanonut, niinkuin hän tekstissämme lausui tuolle halvatulle.”
        Mutta sitten Luther toteaa, että lahkohenkiset irrottavat syntien anteeksiantamuksen sanasta. Sana ei kuitenkaan ole ihmisten sana tai ihmisten kaste, vaan se on Jumalan sana ja Jumalan kaste. Luther on sanonut jopa näin: ”vaikka Jumala puhuisi lehmän tai muun eläimen suulla, niin kuin Hän kerran puhui aasin suulla, ei olisi kuitenkaan Hänen sanaansa ylenkatsottava, vaan pidettävä todellisena”.

        Siis vaikka kuulet ihmisäänen, ei kuulemasi sana ole kuitenkaan ihmisen vaan Jumalan Sana ja tuon Sanan kautta saat varmasti syntisi anteeksi, kun sen uskolla omistat.

        Lestadiolaisuudessa on paljon sitä harhaa, että anteeksiantamus liitetään ihmiseen, eli sanaa välittävään sanojaan ja sanojan maanpäälliseen näkyvään seurakuntayhteyteen eikä vain ja ainoastaan puhtaasti itseensä Sanaan.

        Johanneksen evankeliumista:
        ”Jeesus vastasi: ’Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä.’ Silloin juutalaiset sanoivat: ’Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?’ Jeesus tarkoitti kuitenkin temppelillä omaa ruumistaan. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, opetuslapset muistivat nämä hänen sanansa, ja he uskoivat kirjoituksiin ja siihen, mitä Jeesus oli puhunut. Kun Jeesus oli pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa, monet uskoivat häneen nähdessään ne tunnusteot, jotka hän teki. Jeesus sitä vastoin ei uskoutunut heille, koska hän tunsi heidät kaikki. Hän ei tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.” (Joh.2:19-25)

        Usko tulee evankeliumin sanan kuulemisesta. Se, joka välittää evankeliumin sanaa, sanaa Jeesuksen sovintotyöstä syntien anteeksisaamiseksi, on Hengen käytössä sillä hetkellä kun sitä välittää. Kuka sen välittää, sillä ei ole merkitystä. Kyse voi olla lestadiolaisesta, mutta myös kenestä hyvänsä ihmisestä, ja myös luetusta Jumalan Sanasta. Sana on Kristus itse ja koko pelastava voima on Hänessä, ja Hän sanoo: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!”

        Ja Hänen lauseensa jatkuu: ”Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Luonnollisesti ne jotka uskovat, välittävät Sanaa. Mutta Tuuli puhaltaa missä se tahtoo, Pyhän Hengen toimialuetta ei voida ihmisaistein havaita, saati sitten ihmistoimin rajata.

        ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.” (Room.1:16)

        ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room.10:17 raamatun käännöksessä vuodelta 1938)
        Ei ole lainkaan huonosti käännetty vuoden 1992 käännöksessäkään: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”. Uskon kautta me pelastumme, ja usko ja pelastus on kokonaan Jumalan lahja ihmiselle. Siis Kristuksen sana, ei kenenkään ihmisen sana, synnyttää uskon. Pietari uskoi, kun hänelle sen taivaallinen isä ilmoitti, ei liha eikä veri, vaan Isä taivaassa. ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” Ei kukaan ihminen, vaan taivaasta annettu Sana on se kallio, jolle Herra perusti seurakuntansa, niin ettei tuonelan portitkaan sitä voita.

        Ainoa kallio, ainoa vuori, joka kestää kaikki maan ja taivaan järistykset järisemättä itse, on Kristus itse. Uudessa Jerusalemissa ei ole temppeliä lainkaan, vaan sen temppelinä on itse Vapahtaja, kuten ilmestyskirjassa kerrotaan. Uuden liiton aikaa ennusti jo vanhassa testamentissa profeetta Miika näin: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.”


      • upotettu
        Lahja kirjoitti:

        Lestadiolaisuudessa on paljon sitä harhaa, että anteeksiantamus liitetään ihmiseen, eli sanaa välittävään sanojaan ja sanojan maanpäälliseen näkyvään seurakuntayhteyteen eikä vain ja ainoastaan puhtaasti itseensä Sanaan.

        Johanneksen evankeliumista:
        ”Jeesus vastasi: ’Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä.’ Silloin juutalaiset sanoivat: ’Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?’ Jeesus tarkoitti kuitenkin temppelillä omaa ruumistaan. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, opetuslapset muistivat nämä hänen sanansa, ja he uskoivat kirjoituksiin ja siihen, mitä Jeesus oli puhunut. Kun Jeesus oli pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa, monet uskoivat häneen nähdessään ne tunnusteot, jotka hän teki. Jeesus sitä vastoin ei uskoutunut heille, koska hän tunsi heidät kaikki. Hän ei tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.” (Joh.2:19-25)

        Usko tulee evankeliumin sanan kuulemisesta. Se, joka välittää evankeliumin sanaa, sanaa Jeesuksen sovintotyöstä syntien anteeksisaamiseksi, on Hengen käytössä sillä hetkellä kun sitä välittää. Kuka sen välittää, sillä ei ole merkitystä. Kyse voi olla lestadiolaisesta, mutta myös kenestä hyvänsä ihmisestä, ja myös luetusta Jumalan Sanasta. Sana on Kristus itse ja koko pelastava voima on Hänessä, ja Hän sanoo: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!”

        Ja Hänen lauseensa jatkuu: ”Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Luonnollisesti ne jotka uskovat, välittävät Sanaa. Mutta Tuuli puhaltaa missä se tahtoo, Pyhän Hengen toimialuetta ei voida ihmisaistein havaita, saati sitten ihmistoimin rajata.

        ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.” (Room.1:16)

        ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room.10:17 raamatun käännöksessä vuodelta 1938)
        Ei ole lainkaan huonosti käännetty vuoden 1992 käännöksessäkään: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”. Uskon kautta me pelastumme, ja usko ja pelastus on kokonaan Jumalan lahja ihmiselle. Siis Kristuksen sana, ei kenenkään ihmisen sana, synnyttää uskon. Pietari uskoi, kun hänelle sen taivaallinen isä ilmoitti, ei liha eikä veri, vaan Isä taivaassa. ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” Ei kukaan ihminen, vaan taivaasta annettu Sana on se kallio, jolle Herra perusti seurakuntansa, niin ettei tuonelan portitkaan sitä voita.

        Ainoa kallio, ainoa vuori, joka kestää kaikki maan ja taivaan järistykset järisemättä itse, on Kristus itse. Uudessa Jerusalemissa ei ole temppeliä lainkaan, vaan sen temppelinä on itse Vapahtaja, kuten ilmestyskirjassa kerrotaan. Uuden liiton aikaa ennusti jo vanhassa testamentissa profeetta Miika näin: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.”

        >Sanot-
        >>”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room.10:17


      • Lahja
        upotettu kirjoitti:

        >Sanot-
        >>”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room.10:17

        Ja Sanan kuulija voi olla myös pieni lapsi, aivan vastasyntynytkin. Sana on yhtä kuin Kristus, ja se, että ihminen Häntä kuulee, on Jumalan teko ihmiselle. Se tapahtuu Hengessä, toisin sanoen Herra Henkensä kautta vaikuttaa sen. Muuta se ei voi olla, sillä jos kuuleminen olisi ihmisteko, ei usko olisi Jumalan lahja eikä ihmisen pelastuminenkaan olisi Jumalasta vaan ihmisestä lähtöisin.

        Lapsenkaltaisuus on taivasten valtakunnan salaisuuksien käsittämisen eli uskossa kuulemisen edellytys, koska ihmisjärki ei voi käsittää sitä lainkaan. Aikuinen ymmärrys hengellisissä asioissa on pelkästään viettelijä, kun on kyse pelastavasta uskosta, joka kokonaan on Jumalan lahja ihmiselle.

        1. kirje korinttolaisille:
        2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
        2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
        2:8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
        2:9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
        2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
        2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
        2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
        2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
        2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

        Seimen lapsen täydellinen usko on ihmisjärjelle hullutus. Siksi Herodes ei saanut Häntä nähdä, vaikka tavoitteli Häntä ihmisviisauden (tietäjien) avulla. Hän olisi kuitenkin Vapahtajan murhannut. Niin me ihmisetkin - jokainen - olisimme tehneet. Nimittäin pahennukset kumminkin tulevat. Kun maallinen kuninkuus haluaa tuhota taivaallisen kuninkuuden, siis maallinen kuningas (vanha aadam meissä jokaisessa, eli ihminen) tahtoisi ottaa vallan Taivaalliselta Kuninkaalta, me olemme vainoamassa tuota seimen lasta. Juuri järkihän on se pieninten pahentaja nro 1, joka kumminkin tulee. Kasvaessamme luonnollinen järki alkaa meissä vaikuttaa, ja alamme oitis epäillä sitä lapsen uskoa, alamme epäillä ettei Jeesus yksistään riitä, tai että Hän on kokonaan valhetta.

        Järki on meille tarpeeseen luonnollisesta elämästä selviämistä varten, mutta hengellisessä asioissa järki ei hyödytä, vaan meidän on tyydyttävä kokonaan Seimen lapsen uskoon. Meidän on turvauduttava Vapahtajaan lopun ikäämme. Jos kuvittelemme omalla osuudellamme jollain lailla vaikuttavamme hengellistä kasvua, on kyseessä leiviskän hautaaminen maahan. Jos ihminen luulee itse itsellensä jollain toimenpiteellä saavansa Hengen ja siten kasvaa kristittynä jollain omalla osuudellaan, hän turvaa lihaan. Ja niin hän onkin hautaamassa leiviskänsä maahan, sillä maasta me olemme tulleet ja kaikki liha tekoinensa on kuin ruoho, joka on häviävä. Vain Herran Sana kestää iankaikkisesti. Kristuksen, eli Sanan varassa on mahdollista tuottaa kasvua.

        Kenen uskoon meidät kastetaan? Kenestä Jesaja puhuu, kun puhuu hänestä?

        Jesaja:
        53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
        53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
        53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

        Niin myös meidän kasteemme merkitsee osallisuutta Hänen kasteeseensa, Hänen kuolemaansa ja Hänen ylösnousemukseensa. Sana on läsnä kasteessa.


      • Aivan
        Lahja kirjoitti:

        Ja Sanan kuulija voi olla myös pieni lapsi, aivan vastasyntynytkin. Sana on yhtä kuin Kristus, ja se, että ihminen Häntä kuulee, on Jumalan teko ihmiselle. Se tapahtuu Hengessä, toisin sanoen Herra Henkensä kautta vaikuttaa sen. Muuta se ei voi olla, sillä jos kuuleminen olisi ihmisteko, ei usko olisi Jumalan lahja eikä ihmisen pelastuminenkaan olisi Jumalasta vaan ihmisestä lähtöisin.

        Lapsenkaltaisuus on taivasten valtakunnan salaisuuksien käsittämisen eli uskossa kuulemisen edellytys, koska ihmisjärki ei voi käsittää sitä lainkaan. Aikuinen ymmärrys hengellisissä asioissa on pelkästään viettelijä, kun on kyse pelastavasta uskosta, joka kokonaan on Jumalan lahja ihmiselle.

        1. kirje korinttolaisille:
        2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
        2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
        2:8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
        2:9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
        2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
        2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
        2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
        2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
        2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

        Seimen lapsen täydellinen usko on ihmisjärjelle hullutus. Siksi Herodes ei saanut Häntä nähdä, vaikka tavoitteli Häntä ihmisviisauden (tietäjien) avulla. Hän olisi kuitenkin Vapahtajan murhannut. Niin me ihmisetkin - jokainen - olisimme tehneet. Nimittäin pahennukset kumminkin tulevat. Kun maallinen kuninkuus haluaa tuhota taivaallisen kuninkuuden, siis maallinen kuningas (vanha aadam meissä jokaisessa, eli ihminen) tahtoisi ottaa vallan Taivaalliselta Kuninkaalta, me olemme vainoamassa tuota seimen lasta. Juuri järkihän on se pieninten pahentaja nro 1, joka kumminkin tulee. Kasvaessamme luonnollinen järki alkaa meissä vaikuttaa, ja alamme oitis epäillä sitä lapsen uskoa, alamme epäillä ettei Jeesus yksistään riitä, tai että Hän on kokonaan valhetta.

        Järki on meille tarpeeseen luonnollisesta elämästä selviämistä varten, mutta hengellisessä asioissa järki ei hyödytä, vaan meidän on tyydyttävä kokonaan Seimen lapsen uskoon. Meidän on turvauduttava Vapahtajaan lopun ikäämme. Jos kuvittelemme omalla osuudellamme jollain lailla vaikuttavamme hengellistä kasvua, on kyseessä leiviskän hautaaminen maahan. Jos ihminen luulee itse itsellensä jollain toimenpiteellä saavansa Hengen ja siten kasvaa kristittynä jollain omalla osuudellaan, hän turvaa lihaan. Ja niin hän onkin hautaamassa leiviskänsä maahan, sillä maasta me olemme tulleet ja kaikki liha tekoinensa on kuin ruoho, joka on häviävä. Vain Herran Sana kestää iankaikkisesti. Kristuksen, eli Sanan varassa on mahdollista tuottaa kasvua.

        Kenen uskoon meidät kastetaan? Kenestä Jesaja puhuu, kun puhuu hänestä?

        Jesaja:
        53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
        53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
        53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

        Niin myös meidän kasteemme merkitsee osallisuutta Hänen kasteeseensa, Hänen kuolemaansa ja Hänen ylösnousemukseensa. Sana on läsnä kasteessa.

        Minulle tulee näistä Lahjan kirjoituksista aina mieleen sama mies. Liekkö sitten perää? Kiitos Herralle Sanasta ja kiitos Herralle myös nimimerkki "Lahja(sta)".


      • Lahja
        Aivan kirjoitti:

        Minulle tulee näistä Lahjan kirjoituksista aina mieleen sama mies. Liekkö sitten perää? Kiitos Herralle Sanasta ja kiitos Herralle myös nimimerkki "Lahja(sta)".

        Nimimerkkiä "Lahja" ei kylläkään täällä taida käyttää kukaan mies. Sen sijaan kyllä epäilen vahvasti, että me, nimittäin nimimerkit "Aivan" ja "Lahja", tunnemme saman miehen :-).


      • vanh l
        Lasse-setä kirjoitti:

        Tästä tuli mieleeni vanha juttu. Pari jonkin vapaan suunnan jukistajaa vieraili kerran eräällä el-rukoushuoneella. Poislähtiessään he sanoivat: Te katselette tynnyrintapin reijästä maailmaa. Nyttemmin olen ymmärtänyt vertauksen. Totean, että se pitää paikkansa myös vl-seurakunnassa. Kyllä sieltä tapinreijästä taivaskin näkyy, jos sattuu tynnyri olemaan niinpäin. Mutta jää koko luojan avara ihanuus näkemättä, joka on todella suuren säälin aihen.

        JOS meidän toivomme olisi vain tässä elämässä, olisimme me kaikkein viheliäisimmät ihmiset.


      • vanh l
        Lahja kirjoitti:

        Lestadiolaisuudessa on paljon sitä harhaa, että anteeksiantamus liitetään ihmiseen, eli sanaa välittävään sanojaan ja sanojan maanpäälliseen näkyvään seurakuntayhteyteen eikä vain ja ainoastaan puhtaasti itseensä Sanaan.

        Johanneksen evankeliumista:
        ”Jeesus vastasi: ’Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä.’ Silloin juutalaiset sanoivat: ’Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta. Sinäkö pystyttäisit sen kolmessa päivässä?’ Jeesus tarkoitti kuitenkin temppelillä omaa ruumistaan. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, opetuslapset muistivat nämä hänen sanansa, ja he uskoivat kirjoituksiin ja siihen, mitä Jeesus oli puhunut. Kun Jeesus oli pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa, monet uskoivat häneen nähdessään ne tunnusteot, jotka hän teki. Jeesus sitä vastoin ei uskoutunut heille, koska hän tunsi heidät kaikki. Hän ei tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.” (Joh.2:19-25)

        Usko tulee evankeliumin sanan kuulemisesta. Se, joka välittää evankeliumin sanaa, sanaa Jeesuksen sovintotyöstä syntien anteeksisaamiseksi, on Hengen käytössä sillä hetkellä kun sitä välittää. Kuka sen välittää, sillä ei ole merkitystä. Kyse voi olla lestadiolaisesta, mutta myös kenestä hyvänsä ihmisestä, ja myös luetusta Jumalan Sanasta. Sana on Kristus itse ja koko pelastava voima on Hänessä, ja Hän sanoo: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!”

        Ja Hänen lauseensa jatkuu: ”Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Luonnollisesti ne jotka uskovat, välittävät Sanaa. Mutta Tuuli puhaltaa missä se tahtoo, Pyhän Hengen toimialuetta ei voida ihmisaistein havaita, saati sitten ihmistoimin rajata.

        ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.” (Room.1:16)

        ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room.10:17 raamatun käännöksessä vuodelta 1938)
        Ei ole lainkaan huonosti käännetty vuoden 1992 käännöksessäkään: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”. Uskon kautta me pelastumme, ja usko ja pelastus on kokonaan Jumalan lahja ihmiselle. Siis Kristuksen sana, ei kenenkään ihmisen sana, synnyttää uskon. Pietari uskoi, kun hänelle sen taivaallinen isä ilmoitti, ei liha eikä veri, vaan Isä taivaassa. ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” Ei kukaan ihminen, vaan taivaasta annettu Sana on se kallio, jolle Herra perusti seurakuntansa, niin ettei tuonelan portitkaan sitä voita.

        Ainoa kallio, ainoa vuori, joka kestää kaikki maan ja taivaan järistykset järisemättä itse, on Kristus itse. Uudessa Jerusalemissa ei ole temppeliä lainkaan, vaan sen temppelinä on itse Vapahtaja, kuten ilmestyskirjassa kerrotaan. Uuden liiton aikaa ennusti jo vanhassa testamentissa profeetta Miika näin: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.”

        Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen pyhän hengen?


      • Lahja
        vanh l kirjoitti:

        Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen pyhän hengen?

        Miksi opetuslapsille annettiin Pyhä Henki?

        Ne juutalaiset, jotka eivät uskoneen Jeesusta lihaan tulleeksi Jumalan Pojaksi, pitivät itseään uskovaisina (vrt. 1.Joh.4:1-3). He eivät olleet Hengestä syntyneitä. Toisaalta ihmisellä voi kyllä olla Pyhä Henki, mutta Hän ei osaa sitä sillä nimellä nimetä. Voidaan uskoa oikealla tavalla, Hengessä, järjen tasolla juurikaan asiaa käsittämättä. Oikea Usko onkin ihmisjärjelle täysin käsittämätön Jumalan teko ihmisessä.

        Vaikka Jeesus ei enää olekaan ihmisenä maan päällä, Hän on kuitenkin läsnä Hengessä, sillä Hän lähetti Puolustajan: ”Teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.” (Joh.16:7)

        Johannes kirjoitti: ”Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1.Joh.4:6-10)

        ”Siitä me tiedämme pysyvämme Hänessä ja Hänen pysyvän meissä, että Hän on antanut meille Henkeänsä. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.” (1.Joh.4:13-15)

        ”Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus. Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä. (1.Joh.5:5-8)

        ”HENKI ON SE, JOKA ELÄVÄKSI TEKEE; EI LIHA MITÄÄN HYÖDYTÄ. NE SANAT, JOTKA MINÄ OLEN TEILLE PUHUNUT, OVAT HENKI JA OVAT ELÄMÄ.” (Joh.6:63)

        Henkeä ei kukaan voi omin toimin itselleen ottaa. Se vuodatetaan korkeudesta. Sen vaikutuksesta erämaa muuttuu puutarhaksi, jossa asuu oikeus ja majailee vanhurskaus. ”Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti” (Jesaja 32:17).

        ”Älä pelkää, maa. Iloitse ja riemuitse, sillä Herra on tehnyt suuria. Älkää peljätkö, metsän eläimet, sillä erämaan laitumet viheriöivät, sillä puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat voimansa.” (Jooel 2:21-22)

        Me olemme maa, Herra tekee suuria. Ja Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

        ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt.28:18-20).

        Monelle käy niin, että tahtoisi pidättää hedelmät itsellään, omina aikaansaannoksinaan. Siitä kuitenkin raamattu monin paikoin varoittaa, mm. Markuksen evankeliumin 12. luvussa. Ei meidän pidä hyljätä kulmakiveä, sillä ainoa mahdollisuutemme pelastua on yksinomaan Jeesuksen täydellisen sovintotyön varassa.

        ”Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.” (Matt.12:33)
        Voimmeko vaikuttaa asiaan? Voimmeko tehdä puulle jotain? Mekö tekisimme Jeesuksen hyväksi? Hän itsehän on se totinen Viinipuu, joka hedelmät tuottaa. Vain pysymällä Hänessä voimme olla hedelmälliset. (Vrt. Joh.15:1-5)

        Myös Hengen hedelmät (Gal.5:22) tulevat Jeesuksessa. Onko meillä Pyhää Henkeä? Löydämmekö Hengen hedelmät itsestämme? Ihan ensimmäisenä pitäisi olla tuo rakkaus...

        ”Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1.Joh.4:10)


      • Lasse-setä
        vanh l kirjoitti:

        Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen pyhän hengen?

        Siellä Jeesus itse kertoo Pyhän Hengen tehtävät. Hän osoittaa todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Eikä paljon muuta.
        Ensimmäinen tehtävä on sama kuin lailla, Paavalin mukaan. Osoittaa mitä synti on. Turha tuhlata niin runsaasti mustetta.


    • El Bimbo

      täällä siksi, koska esikoisilla on sellainen yhteinen ymmärrys uskonasioissa, että niillä ei ole minkäänlaista yhteistä ymmärrystä uskonasioissa.

      Tämä yhteinen ymmärrys puuttuu lähes kaikissa tärkeissä uskon asioissa, myös sellaisissa asioissa kuin milloinka Jeesuksen opetuslapset saivat uskon.

      Siellä kukin saarnaaja tekee työtään omilla lahjoillaan ja omissa uskonkäsityksissään. Yhteistä on, että kaikki saarnaajat lyövät aivan kuin yhtenä meihenä surutta seurakuntaa lailla päähän.

      Hyvää uutta vuotta el kirahwille ja tervemenoa Turkuun loppiaisseuroihin saamaan lisää taakkaa kannettavaksi.

      • el kirahwi

        On totta, että kaikki esikoislestadiolaiset eivät ajattele kaikista asioista samalla tavalla. Pyhän Hengen ilmoitus sekoittuu ihmisillä helposti vanhasta ihmisestä tulevaan ilmoitukseen. Kuitenkaan mistään asiasta ei voi olla kahta (tai useampaa) oikeaa käsitystä.

        Tässä asiassa en muista kuulleeni esikoislestadiolaisten keskuudessa muuta käsitystä kuin sen, että opetuslapset saivat elävän uskon vasta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Yleensä ajatellaan, että he saivat uskon helluntaina (myös Laestadius opettaa niin). Jotkut tosin ajoittavat uskon saamisen jo pääsiäiseen lukittujen ovien taakse.

        Syy kysymykseeni on se, että asia nousi esiin joskus ennen joulua tällä palstalla, ja koska joku vanhoillinen esitti minua yllättäneen näkemyksen, niin päätin ottaa asian esille uudestaan saadakseni mahdollisesti vähän laajemman otoksen vanhoillisten käsityksestä.


      • EA
        el kirahwi kirjoitti:

        On totta, että kaikki esikoislestadiolaiset eivät ajattele kaikista asioista samalla tavalla. Pyhän Hengen ilmoitus sekoittuu ihmisillä helposti vanhasta ihmisestä tulevaan ilmoitukseen. Kuitenkaan mistään asiasta ei voi olla kahta (tai useampaa) oikeaa käsitystä.

        Tässä asiassa en muista kuulleeni esikoislestadiolaisten keskuudessa muuta käsitystä kuin sen, että opetuslapset saivat elävän uskon vasta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Yleensä ajatellaan, että he saivat uskon helluntaina (myös Laestadius opettaa niin). Jotkut tosin ajoittavat uskon saamisen jo pääsiäiseen lukittujen ovien taakse.

        Syy kysymykseeni on se, että asia nousi esiin joskus ennen joulua tällä palstalla, ja koska joku vanhoillinen esitti minua yllättäneen näkemyksen, niin päätin ottaa asian esille uudestaan saadakseni mahdollisesti vähän laajemman otoksen vanhoillisten käsityksestä.

        Ensimmäistä kertaa törmään käsitykseen, että Jeesuksen opetuslapset olisivat saaneet elävän uskon vasta lukittujen ovien takana tai helluntaina. Tuntuu erikoiselta ja ainakin minusta raamatunvastaiselta.

        Matt. 16:13-17: Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika* on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" 14 He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 15 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" 16 Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."
        17 Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

        Eli Jumala ilmoitti Pietarille, että Jeesus oli Messias. Tälläinen ilmoitus ihmisessä on uskon hedelmää, Pyhän Hengen eli jumaluuden 3. persoonan työtä (vrt. "minun isäni joka on taivaissa").

        On paljon muitakin konkreettisia evankeliumeiden kohtia, jotka todistavat opetuslasten uskoa (jos kohta myös epäilyksiä ja synnin vaikutuksia). Esim. Joh. 6:60-71: "Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. 64 Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. 65 Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."
        66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. 67 Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" 68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. 69 Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

        Myös Pietari kielsi Jeesuksen eli uskonsa Kiirastorstaina. Voiko sellaista kieltää, jota ei itsellä ole? Lisäksi voisi katsoa esim. Luuk. 9:1-6 ja 10:1-20, joissa Jeesus lähetti opetuslapsia julistamaan evankeliumia ja tekemään tunnustekoja. Sellaiseen Jeesus ei olisi heitä lähettänyt, jos heillä ei olisi ollut elävää uskoa.


      • el kirahwi
        EA kirjoitti:

        Ensimmäistä kertaa törmään käsitykseen, että Jeesuksen opetuslapset olisivat saaneet elävän uskon vasta lukittujen ovien takana tai helluntaina. Tuntuu erikoiselta ja ainakin minusta raamatunvastaiselta.

        Matt. 16:13-17: Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika* on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" 14 He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 15 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" 16 Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."
        17 Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

        Eli Jumala ilmoitti Pietarille, että Jeesus oli Messias. Tälläinen ilmoitus ihmisessä on uskon hedelmää, Pyhän Hengen eli jumaluuden 3. persoonan työtä (vrt. "minun isäni joka on taivaissa").

        On paljon muitakin konkreettisia evankeliumeiden kohtia, jotka todistavat opetuslasten uskoa (jos kohta myös epäilyksiä ja synnin vaikutuksia). Esim. Joh. 6:60-71: "Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. 64 Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. 65 Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."
        66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. 67 Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" 68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. 69 Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

        Myös Pietari kielsi Jeesuksen eli uskonsa Kiirastorstaina. Voiko sellaista kieltää, jota ei itsellä ole? Lisäksi voisi katsoa esim. Luuk. 9:1-6 ja 10:1-20, joissa Jeesus lähetti opetuslapsia julistamaan evankeliumia ja tekemään tunnustekoja. Sellaiseen Jeesus ei olisi heitä lähettänyt, jos heillä ei olisi ollut elävää uskoa.

        Opetuslapset kyllä varmaankin uskoivat, että Jeesus oli messias ja Jumalan poika, mutta eikö kuitenkin ole aika lailla eri asia uskoa Jeesukseen yleismaailmallisena vapahtajan kuin omana henkilökohtaisena vapahtajanaan? Maailma on täynnä ihmisiä, jotka uskovat, että Jeesus on sovittanut koko maailman synnin, mutta asia ei ole tullut heille siitä huolimatta henkilökohtaiseksi. Minusta tuntuu, että Jeesuksen opetuslapset olivat tällaisella sieluntilalla ennen Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta.

        Perinteinen lestadiolainen käsitys opettaa opetuslasten hengellisen kehityksen tietä ensin kirkastumisen vuorelle, sitten Getsemaneen, Golgatalle ja siitä seuranneeseen hengelliseen hätään, epätoivoon ja sydämen särkymiseen. Ja viimein kehitys huipentuu pääsiäisen riemuun, kun Jeesus ilmestyy opetuslapsille lukittujen ovien takana kuoleman voittajana ja julistaa heille rauhan sanomaa ja antaa lupauksen Pyhän Hengen saamisesta. Ja helluntaina lupaus sitten täytettiin ja optuslapset saivat Pyhän Hengen, ja alkoivat elävässä uskossa johdattaa muitakin samaa tietä saarnaamalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta.


      • ELli
        EA kirjoitti:

        Ensimmäistä kertaa törmään käsitykseen, että Jeesuksen opetuslapset olisivat saaneet elävän uskon vasta lukittujen ovien takana tai helluntaina. Tuntuu erikoiselta ja ainakin minusta raamatunvastaiselta.

        Matt. 16:13-17: Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika* on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" 14 He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 15 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" 16 Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."
        17 Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

        Eli Jumala ilmoitti Pietarille, että Jeesus oli Messias. Tälläinen ilmoitus ihmisessä on uskon hedelmää, Pyhän Hengen eli jumaluuden 3. persoonan työtä (vrt. "minun isäni joka on taivaissa").

        On paljon muitakin konkreettisia evankeliumeiden kohtia, jotka todistavat opetuslasten uskoa (jos kohta myös epäilyksiä ja synnin vaikutuksia). Esim. Joh. 6:60-71: "Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. 64 Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. 65 Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."
        66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. 67 Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" 68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. 69 Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

        Myös Pietari kielsi Jeesuksen eli uskonsa Kiirastorstaina. Voiko sellaista kieltää, jota ei itsellä ole? Lisäksi voisi katsoa esim. Luuk. 9:1-6 ja 10:1-20, joissa Jeesus lähetti opetuslapsia julistamaan evankeliumia ja tekemään tunnustekoja. Sellaiseen Jeesus ei olisi heitä lähettänyt, jos heillä ei olisi ollut elävää uskoa.

        Miksi jätit jatkon pois tuosta Matteuksen evankeliumin kohdasta? Jos Pietarilla olisi ollut elävä usko siinä vaiheessa, niin Jeesuksen ei olisi tarvinnut käyttää niin kovia sanoja.

        Kun on kuollut usko pääkallossa, niin sen kyllä helposti kieltää kun tulee uhkaava tilanne.

        Kun luet apostolien teoista helluntain jälkeisiä tapahtumia niin huomaat että he eivät enää pelänneet henkensä puolesta.


      • ELli
        EA kirjoitti:

        Ensimmäistä kertaa törmään käsitykseen, että Jeesuksen opetuslapset olisivat saaneet elävän uskon vasta lukittujen ovien takana tai helluntaina. Tuntuu erikoiselta ja ainakin minusta raamatunvastaiselta.

        Matt. 16:13-17: Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika* on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" 14 He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 15 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" 16 Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."
        17 Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

        Eli Jumala ilmoitti Pietarille, että Jeesus oli Messias. Tälläinen ilmoitus ihmisessä on uskon hedelmää, Pyhän Hengen eli jumaluuden 3. persoonan työtä (vrt. "minun isäni joka on taivaissa").

        On paljon muitakin konkreettisia evankeliumeiden kohtia, jotka todistavat opetuslasten uskoa (jos kohta myös epäilyksiä ja synnin vaikutuksia). Esim. Joh. 6:60-71: "Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. 64 Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. 65 Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."
        66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. 67 Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" 68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. 69 Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

        Myös Pietari kielsi Jeesuksen eli uskonsa Kiirastorstaina. Voiko sellaista kieltää, jota ei itsellä ole? Lisäksi voisi katsoa esim. Luuk. 9:1-6 ja 10:1-20, joissa Jeesus lähetti opetuslapsia julistamaan evankeliumia ja tekemään tunnustekoja. Sellaiseen Jeesus ei olisi heitä lähettänyt, jos heillä ei olisi ollut elävää uskoa.

        Jos minä väitän sinua ateistiksi ja sinä sen kiellät, niin oletko sinä kieltämisen tähden ateisti?


      • Jupe-vl
        el kirahwi kirjoitti:

        Opetuslapset kyllä varmaankin uskoivat, että Jeesus oli messias ja Jumalan poika, mutta eikö kuitenkin ole aika lailla eri asia uskoa Jeesukseen yleismaailmallisena vapahtajan kuin omana henkilökohtaisena vapahtajanaan? Maailma on täynnä ihmisiä, jotka uskovat, että Jeesus on sovittanut koko maailman synnin, mutta asia ei ole tullut heille siitä huolimatta henkilökohtaiseksi. Minusta tuntuu, että Jeesuksen opetuslapset olivat tällaisella sieluntilalla ennen Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta.

        Perinteinen lestadiolainen käsitys opettaa opetuslasten hengellisen kehityksen tietä ensin kirkastumisen vuorelle, sitten Getsemaneen, Golgatalle ja siitä seuranneeseen hengelliseen hätään, epätoivoon ja sydämen särkymiseen. Ja viimein kehitys huipentuu pääsiäisen riemuun, kun Jeesus ilmestyy opetuslapsille lukittujen ovien takana kuoleman voittajana ja julistaa heille rauhan sanomaa ja antaa lupauksen Pyhän Hengen saamisesta. Ja helluntaina lupaus sitten täytettiin ja optuslapset saivat Pyhän Hengen, ja alkoivat elävässä uskossa johdattaa muitakin samaa tietä saarnaamalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

        Niin, meillähän oli tästä asiasta puhetta ennen joulua. Nyt
        on kinkut syöty ja odotamme seuraavaa joulua.

        Niinkuin kerroin, itse olen todella vähän tutkinut
        Jumalan sanaa, enempi olen semmoinen lapsen uskolla
        vastaanottaja, eli että kun synnit on anteeksi, on
        hyvä olla. Siksi kai olen huono keskustelemaan opillisista
        kysymyksistä.

        Kyllä minulla kuitenkin sellainen käsitys on, että
        opetuslapset olivat elävässä uskossa jo siitä asti,
        kun Jeesus heitä kutsui ja he lähtivät Häntä seuraamaan.
        Yksi Raamatun kohta muistuuu mieleen (korjatkaa jos olen
        väärässä, että tämä tapahtui ennen Jeesuksen kuolemaa).
        Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari kehotti
        pesemään myös kädet ja pää. Jeesus vastasi, että joka puhdas on,
        riittää että jalat pestään.

        Ymmärtäisin näin, että tässä Jeesus opetti, että joka on
        elävässä uskossa, riittää että vaelluksen jalkoja
        pestään, eli niitä matkalla tarttuneita vikoja ja virheitä
        korjataan, että jaksetaan kilvoitella Taivastiellä.

        No, olen ehkä huono perustelija, kun todella Raamatun
        tuntemus on niin olematon. Varmaan meidän puhujamme
        osaisivat selittää paremmin.


      • el kirahwi
        Jupe-vl kirjoitti:

        Niin, meillähän oli tästä asiasta puhetta ennen joulua. Nyt
        on kinkut syöty ja odotamme seuraavaa joulua.

        Niinkuin kerroin, itse olen todella vähän tutkinut
        Jumalan sanaa, enempi olen semmoinen lapsen uskolla
        vastaanottaja, eli että kun synnit on anteeksi, on
        hyvä olla. Siksi kai olen huono keskustelemaan opillisista
        kysymyksistä.

        Kyllä minulla kuitenkin sellainen käsitys on, että
        opetuslapset olivat elävässä uskossa jo siitä asti,
        kun Jeesus heitä kutsui ja he lähtivät Häntä seuraamaan.
        Yksi Raamatun kohta muistuuu mieleen (korjatkaa jos olen
        väärässä, että tämä tapahtui ennen Jeesuksen kuolemaa).
        Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari kehotti
        pesemään myös kädet ja pää. Jeesus vastasi, että joka puhdas on,
        riittää että jalat pestään.

        Ymmärtäisin näin, että tässä Jeesus opetti, että joka on
        elävässä uskossa, riittää että vaelluksen jalkoja
        pestään, eli niitä matkalla tarttuneita vikoja ja virheitä
        korjataan, että jaksetaan kilvoitella Taivastiellä.

        No, olen ehkä huono perustelija, kun todella Raamatun
        tuntemus on niin olematon. Varmaan meidän puhujamme
        osaisivat selittää paremmin.

        Kieltämättä juuri kiirastorstain tapahtumat ehtoollisineen olisivat paljon yksinkertaisemmin selitettävissä, jos pidettäisiin lähtökohtana, että opetuslapsilla oli jo silloin elävä usko.

        Olen tähän asti pitänyt oikeastaan itsestään selvänä, että opetuslapsilla oli kuollut usko ennen Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Se on seuroissa luetuista Laestadiuksen saarnoista ja muista saarnoista ikään kuin syöpynyt mieleen horjumattomaksi perusoletukseksi.

        Mutta toisaalta eihän kukaan ihminen ole erehtymätön, joten jos Laestadius tai joku muu on joskus opettanut jotain, niin se ei välttämättä tarkoita, että asia todellakin olisi niin. Esikoislestadiolaisuudessa tosin on niin voimakas pyrkimys säilyttämään oppi sellaisena kuin se oli Laestadiuksen aikana, ettei ihan helposti oppia aleta muuttaa.

        Onkohan Luther sanonut jotain siitä, milloin opetuslapset saivat uskon?


      • Hän
        Jupe-vl kirjoitti:

        Niin, meillähän oli tästä asiasta puhetta ennen joulua. Nyt
        on kinkut syöty ja odotamme seuraavaa joulua.

        Niinkuin kerroin, itse olen todella vähän tutkinut
        Jumalan sanaa, enempi olen semmoinen lapsen uskolla
        vastaanottaja, eli että kun synnit on anteeksi, on
        hyvä olla. Siksi kai olen huono keskustelemaan opillisista
        kysymyksistä.

        Kyllä minulla kuitenkin sellainen käsitys on, että
        opetuslapset olivat elävässä uskossa jo siitä asti,
        kun Jeesus heitä kutsui ja he lähtivät Häntä seuraamaan.
        Yksi Raamatun kohta muistuuu mieleen (korjatkaa jos olen
        väärässä, että tämä tapahtui ennen Jeesuksen kuolemaa).
        Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari kehotti
        pesemään myös kädet ja pää. Jeesus vastasi, että joka puhdas on,
        riittää että jalat pestään.

        Ymmärtäisin näin, että tässä Jeesus opetti, että joka on
        elävässä uskossa, riittää että vaelluksen jalkoja
        pestään, eli niitä matkalla tarttuneita vikoja ja virheitä
        korjataan, että jaksetaan kilvoitella Taivastiellä.

        No, olen ehkä huono perustelija, kun todella Raamatun
        tuntemus on niin olematon. Varmaan meidän puhujamme
        osaisivat selittää paremmin.

        "Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari kehotti
        pesemään myös kädet ja pää. Jeesus vastasi, että joka puhdas on, riittää että jalat pestään."


        Tämä tapaus oli viimeisen ehtoollisen yhteydessä. Siinä Jeesuksen opetuslapset kokoontuvat ehtoolliselle. Joukossa on myös epäuskossa oleva Juudas. Hän on ulkoisesti opetuslapsi ja uskossa, mutta sisältään epäuskossa. Jeesus tietää tämän ja ennustaa, että Juudas tulee kavaltamaan Jeesuksen kolmesti.

        Vertauksen omaisesti Jeesus pesee opetuslasten jalat, sen voi kuvainnollisesti ymmärtää, että siinä pestään synnit pois. Sitten kun synnit on pesty pois, Jeesus tarjoaa ehtoollisen ja sanoo, että "nauttikaa tämä minun muistokseni".

        Koska ihmisen usko ei ole todellakaan kestävä, tulee myös opetuslapsille heikkoja hetkiä. Monia Raamatun jakeita voi ymmärtää, koska ne ovat usein kuvainnollisia. Esimerkiksi kun Jeesus on opetuslapsten kanssa kalassa ja nousee myrsky. Opetuslapset hätääntyvät uskostaan huolimatta. Ihmisen usko ei voi kestää ilman Jeesuksen verta, siksi olemme samanlaisia erehtyväisiä, kuin opetuslapset aikanaan, vaikka pelastavassa uskossa olisimmekin.

        Jos nyt joku opetuslapsi menisi veneellä kalaan ja nousisi ukkosmyrsky ulapalla, niin eikö siinä nousisi hätä omasta tilasta, vaikka kuinka on pelastavassa uskossa. Siksi ainoa keino ihmiselle on turvautua vain ja ainoastaan Jeesuksen vereen ja pestä sillä syntejä ja heikkouksia pois.


      • Hän
        Jupe-vl kirjoitti:

        Niin, meillähän oli tästä asiasta puhetta ennen joulua. Nyt
        on kinkut syöty ja odotamme seuraavaa joulua.

        Niinkuin kerroin, itse olen todella vähän tutkinut
        Jumalan sanaa, enempi olen semmoinen lapsen uskolla
        vastaanottaja, eli että kun synnit on anteeksi, on
        hyvä olla. Siksi kai olen huono keskustelemaan opillisista
        kysymyksistä.

        Kyllä minulla kuitenkin sellainen käsitys on, että
        opetuslapset olivat elävässä uskossa jo siitä asti,
        kun Jeesus heitä kutsui ja he lähtivät Häntä seuraamaan.
        Yksi Raamatun kohta muistuuu mieleen (korjatkaa jos olen
        väärässä, että tämä tapahtui ennen Jeesuksen kuolemaa).
        Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Pietari kehotti
        pesemään myös kädet ja pää. Jeesus vastasi, että joka puhdas on,
        riittää että jalat pestään.

        Ymmärtäisin näin, että tässä Jeesus opetti, että joka on
        elävässä uskossa, riittää että vaelluksen jalkoja
        pestään, eli niitä matkalla tarttuneita vikoja ja virheitä
        korjataan, että jaksetaan kilvoitella Taivastiellä.

        No, olen ehkä huono perustelija, kun todella Raamatun
        tuntemus on niin olematon. Varmaan meidän puhujamme
        osaisivat selittää paremmin.

        Oikeastaan sana "uskovainen" sen kiteyttää. Me olemme uskovaisia ja haluamme uskoa niinkuin Raamattu opettaa. Ihmiseltä vaaditaan vain uskoa.

        Kertomasi Raamatunkohta oli viimeiseltä ehtoolliselta. Siinä Jeesus kuvainnollisesti pesee opetuslasten jalat kaikesta synnistä.

        Ehtoollisella oli mukana myös epäuskoisella sydämellä Juudas niminen mies. Juudas oli opetuslasten joukossa, vaikka sydämessään hän oli epäuskoinen. Jeesus tiesi tämän ja ennusti, että Juudas tulee hänet kieltämään kolmesti.

        Ehtoollisen asetussanojen jälkeen Jeesus sanoo ehtoollisesta, että: "nauttikaa tämä minun muistokseni". Koska opetuslasten synnit oli pesty kuvainnollisesti ennen ehtoollista, niin he nauttivat ehtoollista uskonsa vahvistukseksi. Kuitenkin Juudas, jonka sydän oli epäuskoinen nautti ehtoollista vain omaksi turmiokseen.

        Muitakin esimerkkejä opetuslasten uskosta on, mutta aina opetuslasten usko on kuvattu heikoksi. Raamatussa on monia kohtia, joissa vertauskuvallisesti kerrotaan opetuslasten uskosta.

        Esimerkiksi kohdat, joissa opetuslapset ovat Genessaretin -järvellä kalastamassa, tulevat mieleen.

        Esimerkiksi kohta, jossa Jeesus on kalastamassa opetuslasten kannsa, silloin nousee myrsky ja opetuslapset hätääntyvät, eivätkä pysty uskomaan siihen, että heille ei kävisi mitään. Vaikka opetuslapset ovat pelastavassa uskossa, silti he epäilevät uskoaan ja Jeesuksen voimia.

        Toinen kohta mikä tulee mieleen on se, kun Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen veneessä. Siinä muistaakseni Jeesus käskee Matteusta kävelemään vettä pitkin Jeesuksen luo. Matteus kävelee vetten päällä jonkin matkaa, kunnes alkaa upota hitaasti. Hän hätääntyy ja pyytää apua Jeesukselta. Tässäkin käy ilmi ihmisen heikko usko.

        Ihminen on niin heikko, että hän tarvitsee Jeesuksen verta selvitäkseen perille taivaankotiin. Syntien anteeksiantamus on sitä matkaevästä, jota nauttimalla kestämme loppuun saakka. Emme me ole täällä omilla voimilla kilvoittelemassa, vaan Jeesuksen puhdistavan veren voimalla. Ihmisen usko on heikko, mutta heikollakin uskolla voitamme vielä kerran suuren voiton. Heikolla uskollakin pääsee perille taivaankotiin.


      • Hän
        Hän kirjoitti:

        Oikeastaan sana "uskovainen" sen kiteyttää. Me olemme uskovaisia ja haluamme uskoa niinkuin Raamattu opettaa. Ihmiseltä vaaditaan vain uskoa.

        Kertomasi Raamatunkohta oli viimeiseltä ehtoolliselta. Siinä Jeesus kuvainnollisesti pesee opetuslasten jalat kaikesta synnistä.

        Ehtoollisella oli mukana myös epäuskoisella sydämellä Juudas niminen mies. Juudas oli opetuslasten joukossa, vaikka sydämessään hän oli epäuskoinen. Jeesus tiesi tämän ja ennusti, että Juudas tulee hänet kieltämään kolmesti.

        Ehtoollisen asetussanojen jälkeen Jeesus sanoo ehtoollisesta, että: "nauttikaa tämä minun muistokseni". Koska opetuslasten synnit oli pesty kuvainnollisesti ennen ehtoollista, niin he nauttivat ehtoollista uskonsa vahvistukseksi. Kuitenkin Juudas, jonka sydän oli epäuskoinen nautti ehtoollista vain omaksi turmiokseen.

        Muitakin esimerkkejä opetuslasten uskosta on, mutta aina opetuslasten usko on kuvattu heikoksi. Raamatussa on monia kohtia, joissa vertauskuvallisesti kerrotaan opetuslasten uskosta.

        Esimerkiksi kohdat, joissa opetuslapset ovat Genessaretin -järvellä kalastamassa, tulevat mieleen.

        Esimerkiksi kohta, jossa Jeesus on kalastamassa opetuslasten kannsa, silloin nousee myrsky ja opetuslapset hätääntyvät, eivätkä pysty uskomaan siihen, että heille ei kävisi mitään. Vaikka opetuslapset ovat pelastavassa uskossa, silti he epäilevät uskoaan ja Jeesuksen voimia.

        Toinen kohta mikä tulee mieleen on se, kun Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen veneessä. Siinä muistaakseni Jeesus käskee Matteusta kävelemään vettä pitkin Jeesuksen luo. Matteus kävelee vetten päällä jonkin matkaa, kunnes alkaa upota hitaasti. Hän hätääntyy ja pyytää apua Jeesukselta. Tässäkin käy ilmi ihmisen heikko usko.

        Ihminen on niin heikko, että hän tarvitsee Jeesuksen verta selvitäkseen perille taivaankotiin. Syntien anteeksiantamus on sitä matkaevästä, jota nauttimalla kestämme loppuun saakka. Emme me ole täällä omilla voimilla kilvoittelemassa, vaan Jeesuksen puhdistavan veren voimalla. Ihmisen usko on heikko, mutta heikollakin uskolla voitamme vielä kerran suuren voiton. Heikolla uskollakin pääsee perille taivaankotiin.

        Tuli vahingossa melkein sama teksti kahteen kertaan, mutta haitanneeko tuo. Toivottavasti ei.


      • sdfgs
        el kirahwi kirjoitti:

        Kieltämättä juuri kiirastorstain tapahtumat ehtoollisineen olisivat paljon yksinkertaisemmin selitettävissä, jos pidettäisiin lähtökohtana, että opetuslapsilla oli jo silloin elävä usko.

        Olen tähän asti pitänyt oikeastaan itsestään selvänä, että opetuslapsilla oli kuollut usko ennen Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Se on seuroissa luetuista Laestadiuksen saarnoista ja muista saarnoista ikään kuin syöpynyt mieleen horjumattomaksi perusoletukseksi.

        Mutta toisaalta eihän kukaan ihminen ole erehtymätön, joten jos Laestadius tai joku muu on joskus opettanut jotain, niin se ei välttämättä tarkoita, että asia todellakin olisi niin. Esikoislestadiolaisuudessa tosin on niin voimakas pyrkimys säilyttämään oppi sellaisena kuin se oli Laestadiuksen aikana, ettei ihan helposti oppia aleta muuttaa.

        Onkohan Luther sanonut jotain siitä, milloin opetuslapset saivat uskon?

        Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen ennustusta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. He ajattelivat sydämessään: kuka tekisi vahinkoa niin voimalliselle miehelle, joka voi parantaa ja ajaa pois kuoleman ja muut vammat? Jeesus puhui asiasta, joka meni kauas yli ymmärryksen ja järjen: opetuslapset eivät luonnostaan voineet sitä käsittää. Jumalan sana ja usko kuuluvat yhteen. Meidän on usein pelkästään uskottava, kunnes pääsemme näkemään ja sanomaan: nyt ymmärrän ja näenkin, että se on totta, mitä uskoin. Järki ei tahtoisi taipua uskoon. Sitä vastoin Jerikon tien sokea kerjääjä uskoi näkemättä: "Vaikka en näe, en käsitä enkä tunne näitä asioita, niin kuulen kuitenkin, mitä Jeesus sanoo. Jeesus on niin voimallinen, että hän voi toteuttaa sanansa. Tulevassa elämässä minä voin ymmärtää ja käsittää, nähdä ja kokea kaiken, mitä nyt vielä en kykene ymmärtämään" (Luther, Huonepostilla).

        Järkeilijä pitää Jumalan sanaa ja Jumalan tekoja mahdottomina ennen niiden tapahtumista. Järki ei ikinä käsitä, miten kasteessa synti pestäisiin pois. Järki ei käsitä, miten me viimeisenä päivänä nousisimme kuolleista. Mutta usko myöntää, että Jumala on kaikkivaltias ja Hän voi luoda tyhjästä kaikki.

        Jumala ei sanassaaan valehtele. Umpisokea mies ei nähnyt mitään, mutta hän kuuli korvissaan Jeesuksen sanat: saat näkösi! Hän uskoi. Hänelle tapahtui niin kuin hän uskoi. Hän kuuli ensin sanan, vaikka silmät olivat vielä ummessa: uskoa seurasi itse tapaus. Samoin meidän tulee tehdä: kun kuulemme Jeesuksen puheen ja lupaukset, meidän on jäätävä odottamaan eikä suinkaan epäilemään, sillä Jumala ei sanassaan valehtele. "Kun ensin olemme vakaasti uskoneet, me sitten myös saamme kokemuksia, ja niin me voimme sanoa: olipa hyvä, että uskoin." (Huonepostilla)

        Järkeilijä saattaa loukkaantua Jumalan sanaan, koska se kuulostaa niin ihmeelliseltä, uskomattomalta ja mahdottomalta. Kenenkään ei pitäisi kysyä, miten se on mahdollista, vaan olisi tutkittava, onko Jumala niin sanonut. Se, minkä Jumala puhuu, on varmaa totuutta.


      • Lahja
        el kirahwi kirjoitti:

        Kieltämättä juuri kiirastorstain tapahtumat ehtoollisineen olisivat paljon yksinkertaisemmin selitettävissä, jos pidettäisiin lähtökohtana, että opetuslapsilla oli jo silloin elävä usko.

        Olen tähän asti pitänyt oikeastaan itsestään selvänä, että opetuslapsilla oli kuollut usko ennen Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Se on seuroissa luetuista Laestadiuksen saarnoista ja muista saarnoista ikään kuin syöpynyt mieleen horjumattomaksi perusoletukseksi.

        Mutta toisaalta eihän kukaan ihminen ole erehtymätön, joten jos Laestadius tai joku muu on joskus opettanut jotain, niin se ei välttämättä tarkoita, että asia todellakin olisi niin. Esikoislestadiolaisuudessa tosin on niin voimakas pyrkimys säilyttämään oppi sellaisena kuin se oli Laestadiuksen aikana, ettei ihan helposti oppia aleta muuttaa.

        Onkohan Luther sanonut jotain siitä, milloin opetuslapset saivat uskon?

        mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. (Room.10:17)

        Eiköhän opetuslapsiin päde sama kuin lapsiin yleensäkin? Tai kehen tahansa, joka on uskon saanut? Usko on Jumalan lahja ihmiselle. Ja raamattu myös opettaa, että usko tulee kuulemisesta ja kuulemisen vaikuttaa Kristuksen sana.

        Lutheria:
        "…tässä p. Hieronymus saa jälleen aiheen nähdä vaivaa kysymyksestä, miten kuurot tulevat kristityiksi: näin erityisesti, koska apostoli sanoo Room. 10:14: 'Kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 'Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?' Ja kuinka on laita sen asteettaisuuden, jonka apostoli esittää: ensin 'lähettäminen', sitten 'julistaminen', sitten 'kuuleminen', sitten 'uskominen', sitten 'avuksi huutaminen', ja vihdoin 'pelastuminen'. Tähän minä puolestani lisäisin kysymyksen: Miten voivat pienet lapset pelastua ja tulla kastetuiksi, koska he eivät voi kuulla? Tähän Hieronymus vastaa ensiksikin, että lause 'Usko tulee kuulemisesta' (Room. 10:17) voidaan käsittää joko osittain tai kokonaan päteväksi. Mutta tämän selityksen Paavali tyystin kumoaa; hän sanoo: 'Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?' Edelleen Hieronymus viittaa siihen, että kuurot voivat oppia evankeliumia toisten ihmisten viittauksista ja elämäntavoista - mutta mistä pienet lapset? Sen vuoksi minä liityn siihen, mitä hän viimeisimmäksi esittää, nimittäin: Jumalan sana ei tunne kuuroutta, sillä se puhuu sellaisille korville, joista sanotaan: 'Jolla on korvat, se kuulkoon' (Matt. 11:15). Tästä vastauksesta pidän kiinni sitäkin rohkeammin, koska aikuiset ja kuulevatkaan eivät kuule Jumalan sanaa, ellei Henki sisäisesti 'anna kasvua' (1. Kor. 1:18). Sen takia se on 'voiman sanaa' (vert. 1. Kor. 1:18) ja 'armon sanaa' (Ap. t. 14:3); samalla kun se kolkuttelee korviin, se vuodattaa sisäisesti Hengen. Mutta jos se ei vuodata Henkeä, niin ei ole yhtään erotusta kuulevan ja kuuron ihmisen välillä. Niin muodoin jo itse sanan ääni, kun se on kirkon toimesta lausuttu lapsen yli, vaikuttaa sitä helpommin Hengen kautta, mitä vastaanottavaisempi lapsi on sanalle, se on, mitä sietävämpi, eikä muihin asioihin sotkeutunut."

        Katkelma Lutherin Kirkkopostillan II osasta:
        "3. Mutta tällaista luottamusta eli uskoa eli Kristuksen hyvyyden tuntemista ei pitalisessa olisi syntynyt hänen omasta järjestään; hänen oli jo ennalta täytynyt kuulla hyvä huhu Kristuksesta, se, kuinka tämä on niin hyvä, armollinen ja laupeas ja kuinka hän ilmaiseksi auttaa, rohkaisee ja neuvoo jokaista, joka vain tulee hänen tykönsä. Tällainen huhu oli epäilemättä ehtinyt hänenkin korviinsa, tästä huhusta hän oli ammentanut rohkeutta ja tätä huhua hän oli myös käyttänyt ja tulkinnut hyödyksensä, ja, soveltaen Kristuksen hyvyyden itsehensä, täydessä luottamuksessa päätellyt: Hänestä liikkeellä olevan huhun mukaisesti ja tämän hyvän huhun perusteella hän varmaan on minullekin hyvä. Näin hänen uskonsa ei siis kasvanut järjestä, vaan se sikisi siitä huhusta, joka Kristuksesta oli liikkeellä, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 10. luvussa (Room. 10:17. jakeessa) sanoo: 'Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan' eli hänestä liikkuvan huhun 'kautta'."

        Kun uskotaan sanoma Kristuksesta, Hänen sovintotyöstään, siis että Hän kantoi meidän syntivelkamme, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, huku – silloin uskotaan oikealla tavalla. Silloin on korvat avattu kuulemaan. Siis eihän sen tarvitse olla vain lestadiolaiselta kuultu vain lestadiolaisin sanakääntein ilmaistu sana (synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä), mikä on kyllä sekin ihan oikeaa Sanaa.

        Sana on Kristus (vrt. Ilm.19:11-13). Tämän Sanan opetuslapset uskoivat. He tosin näkivät Hänet vielä omin silminkin. Ja juuri siksi, että Hän on itse Rakkaus, joka haluaa pelastaa synkkään epäuskon korpeenkin eksyneet lampaansa turvaan, juuri siksi Hän salli epäilevän Tuomaksen kosketella naulanreikiä käsissään, että tämäkin lopulta uskoi ja tunnusti: minun Herrani ja mestarini!

        Tulipa taas kirjoiteltua pitkä juttu, eikä ehkä ollut vastaus kenenkään kysymykseenkään, ainakaan suoranaisesti. Ei ainakaan siihen, milloin opetuslapset saivat uskon, mutta siihen kylläkin, mistä saivat. Paitsi Tuomas sai uskon silloin, kun sai kosketella haavoja. Tätä Luther pitää lohdullisena raamatun kohtana, jossa kerrotaan, miten Jeesus tahtoi näin uskon Tuomaksellekin lahjoittaa. Sillä kuinka moni meistä on uskovampi kuin hän?


      • jargon
        sdfgs kirjoitti:

        Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen ennustusta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. He ajattelivat sydämessään: kuka tekisi vahinkoa niin voimalliselle miehelle, joka voi parantaa ja ajaa pois kuoleman ja muut vammat? Jeesus puhui asiasta, joka meni kauas yli ymmärryksen ja järjen: opetuslapset eivät luonnostaan voineet sitä käsittää. Jumalan sana ja usko kuuluvat yhteen. Meidän on usein pelkästään uskottava, kunnes pääsemme näkemään ja sanomaan: nyt ymmärrän ja näenkin, että se on totta, mitä uskoin. Järki ei tahtoisi taipua uskoon. Sitä vastoin Jerikon tien sokea kerjääjä uskoi näkemättä: "Vaikka en näe, en käsitä enkä tunne näitä asioita, niin kuulen kuitenkin, mitä Jeesus sanoo. Jeesus on niin voimallinen, että hän voi toteuttaa sanansa. Tulevassa elämässä minä voin ymmärtää ja käsittää, nähdä ja kokea kaiken, mitä nyt vielä en kykene ymmärtämään" (Luther, Huonepostilla).

        Järkeilijä pitää Jumalan sanaa ja Jumalan tekoja mahdottomina ennen niiden tapahtumista. Järki ei ikinä käsitä, miten kasteessa synti pestäisiin pois. Järki ei käsitä, miten me viimeisenä päivänä nousisimme kuolleista. Mutta usko myöntää, että Jumala on kaikkivaltias ja Hän voi luoda tyhjästä kaikki.

        Jumala ei sanassaaan valehtele. Umpisokea mies ei nähnyt mitään, mutta hän kuuli korvissaan Jeesuksen sanat: saat näkösi! Hän uskoi. Hänelle tapahtui niin kuin hän uskoi. Hän kuuli ensin sanan, vaikka silmät olivat vielä ummessa: uskoa seurasi itse tapaus. Samoin meidän tulee tehdä: kun kuulemme Jeesuksen puheen ja lupaukset, meidän on jäätävä odottamaan eikä suinkaan epäilemään, sillä Jumala ei sanassaan valehtele. "Kun ensin olemme vakaasti uskoneet, me sitten myös saamme kokemuksia, ja niin me voimme sanoa: olipa hyvä, että uskoin." (Huonepostilla)

        Järkeilijä saattaa loukkaantua Jumalan sanaan, koska se kuulostaa niin ihmeelliseltä, uskomattomalta ja mahdottomalta. Kenenkään ei pitäisi kysyä, miten se on mahdollista, vaan olisi tutkittava, onko Jumala niin sanonut. Se, minkä Jumala puhuu, on varmaa totuutta.

        ...ensimmäisestä kappaleesta käy ilmi, että jos opetuslapsilla olisi ollut usko, he olisivat ymmärtäneet Kristuksen kärsimisen, sillä Sanahan heillä oli keskellänsä. Jeesuksen kuolemaan asti opetuslapset uskoivat, että hän olisi maallinen vapahtaja, joka perustaisi valtakunnan maan päälle. Vasta Jeesuksen kuolema romahdutti nämä toiveet maallisesta hyvästä ja menestyksestä.


      • EA
        jargon kirjoitti:

        ...ensimmäisestä kappaleesta käy ilmi, että jos opetuslapsilla olisi ollut usko, he olisivat ymmärtäneet Kristuksen kärsimisen, sillä Sanahan heillä oli keskellänsä. Jeesuksen kuolemaan asti opetuslapset uskoivat, että hän olisi maallinen vapahtaja, joka perustaisi valtakunnan maan päälle. Vasta Jeesuksen kuolema romahdutti nämä toiveet maallisesta hyvästä ja menestyksestä.

        Ensiksi kuten tunnustuskirjoja, myös Lutherin muita tekstejä, esim. postilloja, on tulkittava raamatun valossa. Toiseksi vaikka luin postillan katkelman viiteen kertaan, en saa siitä sellaista käsitystä kuin nimim. jargon. Siinähän Luther selvästi korostaa että opetuslapset eivät luonnostaan, ts. omalla järjellään ymmärtäneet Jeesuksen tulevaa kärsimistä ja kuolemaa, vaan kyse on USKOSTA. Kolmanneksi meidän on vaarallista omalla ymmärryksellämme tehdä päätelmiä opetuslasten epäuskoisuudesta, kun vapahtajamme itse on todistanut heidän uskoneen, viittaan edellä lainaamiini evankeliumeiden kohtiin ja muihin vastaaviin.


      • el kirahwi
        EA kirjoitti:

        Ensiksi kuten tunnustuskirjoja, myös Lutherin muita tekstejä, esim. postilloja, on tulkittava raamatun valossa. Toiseksi vaikka luin postillan katkelman viiteen kertaan, en saa siitä sellaista käsitystä kuin nimim. jargon. Siinähän Luther selvästi korostaa että opetuslapset eivät luonnostaan, ts. omalla järjellään ymmärtäneet Jeesuksen tulevaa kärsimistä ja kuolemaa, vaan kyse on USKOSTA. Kolmanneksi meidän on vaarallista omalla ymmärryksellämme tehdä päätelmiä opetuslasten epäuskoisuudesta, kun vapahtajamme itse on todistanut heidän uskoneen, viittaan edellä lainaamiini evankeliumeiden kohtiin ja muihin vastaaviin.

        Minä taas ymmärsin tekstin ihan samalla tavalla kuin jargon. Opetuslapsethan esitetään siinä järkeilijöinä, jotka eivät halua uskoa, ennen kuin näkevät.


    • el kirahwi

      Tuli mieleen pari tapausta lestadiolaisuuden historiasta, joissa kysymys opetuslasten uskosta ja sen saamisen ajankohdasta on ollut tärkeässä asemassa.

      Toinen tapaus on Norjasta, jossa yksi Norjan lestadiolaisuuden suunnista, lyngenlestadiolaisuus (tätä suuntaa ei ole Suomessa), joutui joskus kosketuksiin erään toisen norjalaisen herätysliikkeen (haugiaanit) kanssa. Yhtäläisyyttä oli paljon, mutta keskustelut kaatuivat lopulta siihen, että haugiaanien mielestä opetuslapsilla oli usko jo ennen helluntaita, kun taas lyngenlestadiolaisten mielestä vasta helluntaina. Lyngenlestadiolaiset pitivät asiaa niin ratkaisevana, ettei yhteyttä haugiaanien kanssa haluttu enää sen enempää harrastaa.

      Toinen tapaus liittyy esikoislestadiolaisuuteen, jonka piirissä syntyi hajaannus 60-luvulla. Yksi kiistakysymys ns. leeviläisten kanssa oli tällöin se, että leeviläisten mielestä opetuslapset saivat uskon ja Pyhän Hengen pääsiäisenä lukittujen ovien takana, kun taas varsinaisessa esikoislestadiolaisuudessa ajateltiin, että he saivat sen vasta helluntaina.

      • vl Pera

        Vanhoillislestadiolaisuudessa en ole kuullut korostettavan tuota elävän ja kuolleen uskon rajaa tuon ajankohdan mukaan. Uskon kannalta tärkeää on, että avainten valta on Kristuksen seuraajilla, ei se tarkka ajankohta, milloin ne on saatu.

        Ennen Jeesusta eläneet uskoivat lupauksen sanaan, jonka mukaan tulee "toinen Aadam" vapahtaa heidät synnistä. Tänä toinen Aadam oli Kristus. He uhrasivat sovintouhreja ja rukoilivat syntejään anteeksi ollen lain alla. Ei ollut käytössä uuden liiton evankeliumia, avainten valtaa, jonka Jeesus antoi Pietarille. Myös Pyhästä Hengestä puhutaan vanhan testamentin puolella.

        Kristus sovitti kuolemallaan syntimme. Sitä ennen usko oli uskoa lupauksen sanaan. Pyhän Hengen vuodatus tapahtui helluntaina, jolloin avainten valta siirtyi Pietarille ja hänen seuraajilleen. Suljettuvien ovien tapahtuma ja Pyhän Hengen vuodatus on Joh. 20:22-23

        Ja kuin hän nämä sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: OTTAKAAT PYHÄ HENKI:

        23. JOILLE TE SYNNIT ANTEEKSI ANNATTE, NIILLE NE ANTEEKSI ANNETAAN, JA JOILLE TE NE PIDÄTTE, NIILLE NE OVAT PIDETYT.

        Muut kohdat avaimista ovat Matt:16:19, 18:18

        Siis uskoa oli aiemminkin, mutta ei Pyhän Hengen avainten valtaa.

        P.s on muuten herännyt kysymys, saako esikoisilla saarnata synnit anteeksi kuka tahansa esikoinen? Olen lukenut, että puhujat todistavat ja ihmiset menee heiltä kyselleen? Vanhoillisilla saa uskoa kohdalleen synnit anteeksi yleisestä saarnasta tai jokainen syntinsä anteeksi saanut uskovainen voi saarnata toiselle synninpäästön. On siis luultavasti väljempi tulkinta vanhoillisilla tältä osin.


      • el kirahwi
        vl Pera kirjoitti:

        Vanhoillislestadiolaisuudessa en ole kuullut korostettavan tuota elävän ja kuolleen uskon rajaa tuon ajankohdan mukaan. Uskon kannalta tärkeää on, että avainten valta on Kristuksen seuraajilla, ei se tarkka ajankohta, milloin ne on saatu.

        Ennen Jeesusta eläneet uskoivat lupauksen sanaan, jonka mukaan tulee "toinen Aadam" vapahtaa heidät synnistä. Tänä toinen Aadam oli Kristus. He uhrasivat sovintouhreja ja rukoilivat syntejään anteeksi ollen lain alla. Ei ollut käytössä uuden liiton evankeliumia, avainten valtaa, jonka Jeesus antoi Pietarille. Myös Pyhästä Hengestä puhutaan vanhan testamentin puolella.

        Kristus sovitti kuolemallaan syntimme. Sitä ennen usko oli uskoa lupauksen sanaan. Pyhän Hengen vuodatus tapahtui helluntaina, jolloin avainten valta siirtyi Pietarille ja hänen seuraajilleen. Suljettuvien ovien tapahtuma ja Pyhän Hengen vuodatus on Joh. 20:22-23

        Ja kuin hän nämä sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: OTTAKAAT PYHÄ HENKI:

        23. JOILLE TE SYNNIT ANTEEKSI ANNATTE, NIILLE NE ANTEEKSI ANNETAAN, JA JOILLE TE NE PIDÄTTE, NIILLE NE OVAT PIDETYT.

        Muut kohdat avaimista ovat Matt:16:19, 18:18

        Siis uskoa oli aiemminkin, mutta ei Pyhän Hengen avainten valtaa.

        P.s on muuten herännyt kysymys, saako esikoisilla saarnata synnit anteeksi kuka tahansa esikoinen? Olen lukenut, että puhujat todistavat ja ihmiset menee heiltä kyselleen? Vanhoillisilla saa uskoa kohdalleen synnit anteeksi yleisestä saarnasta tai jokainen syntinsä anteeksi saanut uskovainen voi saarnata toiselle synninpäästön. On siis luultavasti väljempi tulkinta vanhoillisilla tältä osin.

        Samoin meilläkin opetetaan, että elävää autuaaksitekevää uskoa on ollut aina (ja tulee aina olemaan). Kysymys ei tässä opetuslapsijutussa ollutkaan siitä, vaan näiden 12 Jeesuksen valitseman opetuslapsen hengellisestä kehityksestä. Ehkä olisi pitänyt täsmentää. Jeesuksen aikanakin oli uskovaisia, mm. ne Simeon ja Hanna, puhumattakaan Mariasta. Ja sitten on esimerkiksi se nainen, joka koski Jeesukseen, jolle Jeesus sanoi, että sinun uskosi on sinut pelastanut. Mutta kysymys oli siis niistä 12.

        Syntien anteeksitodistamisesta uskomme, että jokainen Pyhän Hengen saanut kristitty voi ne todistaa anteeksi, ei siis tarvitse olla saarnaaja. Samoin uskomme, että uskon voi saada myös yleisestä saarnasta, eikä henkilökohtainen syntien anteeksitodistaminen ole siis välttämättömyys. Onhan olemassa esim. kertomus siitä, miten Pietari saarnasi ja Pyhä Henki laskeutui kuulijoiden päälle vielä hänen puhuessaan.

        Myös ripittäytyä voi kenelle tahansa uskovaiselle, johon tuntee luottamusta, mutta olen kuitenkin kuullut suositeltavan, että puhuu mieluummin saarnaajan kanssa, koska heillä on rippiin liittyvissä asioissa enemmän kokemusta ja taitoa.


      • vl Pera
        el kirahwi kirjoitti:

        Samoin meilläkin opetetaan, että elävää autuaaksitekevää uskoa on ollut aina (ja tulee aina olemaan). Kysymys ei tässä opetuslapsijutussa ollutkaan siitä, vaan näiden 12 Jeesuksen valitseman opetuslapsen hengellisestä kehityksestä. Ehkä olisi pitänyt täsmentää. Jeesuksen aikanakin oli uskovaisia, mm. ne Simeon ja Hanna, puhumattakaan Mariasta. Ja sitten on esimerkiksi se nainen, joka koski Jeesukseen, jolle Jeesus sanoi, että sinun uskosi on sinut pelastanut. Mutta kysymys oli siis niistä 12.

        Syntien anteeksitodistamisesta uskomme, että jokainen Pyhän Hengen saanut kristitty voi ne todistaa anteeksi, ei siis tarvitse olla saarnaaja. Samoin uskomme, että uskon voi saada myös yleisestä saarnasta, eikä henkilökohtainen syntien anteeksitodistaminen ole siis välttämättömyys. Onhan olemassa esim. kertomus siitä, miten Pietari saarnasi ja Pyhä Henki laskeutui kuulijoiden päälle vielä hänen puhuessaan.

        Myös ripittäytyä voi kenelle tahansa uskovaiselle, johon tuntee luottamusta, mutta olen kuitenkin kuullut suositeltavan, että puhuu mieluummin saarnaajan kanssa, koska heillä on rippiin liittyvissä asioissa enemmän kokemusta ja taitoa.

        Osana uskomista on myös epäilykset. Löytyykö uskoa edes sinapin siemenen verran, jolloin me vuoria siirtäisimme. Ei voi sanoa, ettenkö välillä epäilisi ja joutuisi muihin synteihin. Niin on myös opetuslapsilla. Tärkein on valvoa, panna syntiä pois ja olla valmiina lähtemään kuoleman koittaessa. Silloin pitää olla synnit anteeksi.


      • el kirahwi
        vl Pera kirjoitti:

        Osana uskomista on myös epäilykset. Löytyykö uskoa edes sinapin siemenen verran, jolloin me vuoria siirtäisimme. Ei voi sanoa, ettenkö välillä epäilisi ja joutuisi muihin synteihin. Niin on myös opetuslapsilla. Tärkein on valvoa, panna syntiä pois ja olla valmiina lähtemään kuoleman koittaessa. Silloin pitää olla synnit anteeksi.

        Ps. 32: "Autuas se mies, jonka rikokset on anteeksi annettu, jonka synti on peitetty."

        Syntien anteeksiantamushan se on kristillisyyden ydin. Ja hyvähän se on uskovaisena vaeltaa, mutta kriittinen hetki on kuitenkin se, kun ihminen siirtyy ajasta ikuisuuteen, että hänet silloin uskossa löydettäisiin.

        Elävässä uskossa ovat myös tuntomerkkinä aika ajoin ilmaantuvat epäilykset. Ne eivät missään nimessä ole uskon hedelmä, ja itse asiassa epäilykset ovat synti. Mutta kuitenkin sielunvihollinen kiusaa juuri elävässä uskossa olevia. Tuskinpa kukaan elävä kristitty kehuu olevansa "vahvassa uskossa" tai "tosikristitty". Mutta epäilyksistä huolimatta on kuitenkin uskovaisella sellainen uskon varmuus, että "jos minä elän, niin minä Herrassa elän, ja jos minä kuolen, niin minä Herrassa kuolen."


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1779
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1381
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1367
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      14
      1342
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1335
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1314
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1284
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1240
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1200
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1173
    Aihe