Patria AMv ja vaunukanuuna

Jossakin puuttomalla tasangolla tuollainen on varmasti etevä peli, mutta yritäpä ajaa sillä edes muutama kilometri suomalaisessa mäkisessä ja kivikkoisessa metsämaastossa. Kyllä siinä eteneminen käy vaikeaksi. Äitiä tulee varmasti ikävä, jos juutut amv:lläsi kivikkoon pohjasta kiinni ja kranaattia alkaa sataa niskaan. Telaketjut ja kunnon panssarointi pitää noissa hommissa olla. Tuollaisia voisi käyttää meillä jossakin kaupunkitaistelussa, mutta ei niillä voi metsään lähteä.

meidän maasto-oloissa kirjoitti:

Jossakin puuttomalla tasangolla tuollainen on varmasti etevä peli, mutta yritäpä ajaa sillä edes muutama kilometri suomalaisessa mäkisessä ja kivikkoisessa metsämaastossa. Kyllä siinä eteneminen käy vaikeaksi. Äitiä tulee varmasti ikävä, jos juutut amv:lläsi kivikkoon pohjasta kiinni ja kranaattia alkaa sataa niskaan. Telaketjut ja kunnon panssarointi pitää noissa hommissa olla. Tuollaisia voisi käyttää meillä jossakin kaupunkitaistelussa, mutta ei niillä voi metsään lähteä.

Lue lisää

Mitäs suojelemisen arvoita metsässä on? Minusta ainoastaan teollisuus alueita pitäisi suojella...miksi tapattaa sotilaita jonkun aron takia?

NytKysytään kirjoitti:

Mitäs suojelemisen arvoita metsässä on? Minusta ainoastaan teollisuus alueita pitäisi suojella...miksi tapattaa sotilaita jonkun aron takia?

Lienet helsinkiläinen fakki-idiootti? Tätä se on kun miehistö alkaa itse pohtimaan liikaa... Siis kun ei ole eväitä eikä koulutusta miettiä enempää kuin ryhmän osalta toimintaa, niin ei kannata alkaa taktiikkaa pohtia puhumattakaan strategiasta. Voin sanoa vihjeenä, että Suomen omaksumalla alueellisen puolustuksen strategialla on tarkoitus alkaa kuluttaa vihollista aivan valtakunnan rajoilta alkaen käyttäen hyväksi juuri maaston vaikeakulkuisuutta ja sitten pyrkiä saavuttamaan ennalta sopivaksi katsotussa paikassa tarvittava ylivoima hyökkäävän vihollisen lyömiseksi. Ei taida onnistua jos vihollisen annetaan tulla maahan kuten se haluaa ja odotellaan jossakin kaupungissa, että puolustetaan sitten kaupunkia se mitä pystytään...

Vänrikki.I kirjoitti:

Lienet helsinkiläinen fakki-idiootti? Tätä se on kun miehistö alkaa itse pohtimaan liikaa... Siis kun ei ole eväitä eikä koulutusta miettiä enempää kuin ryhmän osalta toimintaa, niin ei kannata alkaa taktiikkaa pohtia puhumattakaan strategiasta. Voin sanoa vihjeenä, että Suomen omaksumalla alueellisen puolustuksen strategialla on tarkoitus alkaa kuluttaa vihollista aivan valtakunnan rajoilta alkaen käyttäen hyväksi juuri maaston vaikeakulkuisuutta ja sitten pyrkiä saavuttamaan ennalta sopivaksi katsotussa paikassa tarvittava ylivoima hyökkäävän vihollisen lyömiseksi. Ei taida onnistua jos vihollisen annetaan tulla maahan kuten se haluaa ja odotellaan jossakin kaupungissa, että puolustetaan sitten kaupunkia se mitä pystytään...

Lue lisää

"Voin sanoa vihjeenä, että Suomen omaksumalla alueellisen puolustuksen strategialla on tarkoitus alkaa kuluttaa vihollista aivan valtakunnan rajoilta alkaen käyttäen hyväksi juuri maaston vaikeakulkuisuutta ja sitten pyrkiä saavuttamaan ennalta sopivaksi katsotussa paikassa tarvittava ylivoima hyökkäävän vihollisen lyömiseksi."

Entä jos vihollinen haistattaa paskat ja meneekin suoraan helsinkiin? Sielläpä pojat sitten kykkivät metsissä... lähdetäänkö muka sitten kuluttavaan kaupunkitaisteluun helsinkiin häätämään vihollista?

"Ei taida onnistua jos vihollisen annetaan tulla maahan kuten se haluaa ja odotellaan jossakin kaupungissa, että puolustetaan sitten kaupunkia se mitä pystytään..."

Viisaampa kuin kykkiä metsissä odottamassa ja hyökkätä itse sitten kaupunkia (tärkeitä alueita) hallussa pitävää vihollista vastaan. Onko järkeä antaa vihollisen pureutua omiin kaupunkeihin?

NytKysytään kirjoitti:

"Voin sanoa vihjeenä, että Suomen omaksumalla alueellisen puolustuksen strategialla on tarkoitus alkaa kuluttaa vihollista aivan valtakunnan rajoilta alkaen käyttäen hyväksi juuri maaston vaikeakulkuisuutta ja sitten pyrkiä saavuttamaan ennalta sopivaksi katsotussa paikassa tarvittava ylivoima hyökkäävän vihollisen lyömiseksi."

Entä jos vihollinen haistattaa paskat ja meneekin suoraan helsinkiin? Sielläpä pojat sitten kykkivät metsissä... lähdetäänkö muka sitten kuluttavaan kaupunkitaisteluun helsinkiin häätämään vihollista?

"Ei taida onnistua jos vihollisen annetaan tulla maahan kuten se haluaa ja odotellaan jossakin kaupungissa, että puolustetaan sitten kaupunkia se mitä pystytään..."

Viisaampa kuin kykkiä metsissä odottamassa ja hyökkätä itse sitten kaupunkia (tärkeitä alueita) hallussa pitävää vihollista vastaan. Onko järkeä antaa vihollisen pureutua omiin kaupunkeihin?

Lue lisää

Niin, siis miten se vihollinen pääsee niihin kaupunkeihin, jos sen maahantulo estetään kerran. Ellet sattumoisin tiedä, niin ainoastaan jalkaväki pystyy paitsi ottamaan alueen haltuunsa, myös pitämään sen hallussaan eli miehitettynä.

Vihollinen ei pysty tulemaan kaupunkeihin, esim. Tampereelle, mitenkään muuten kuin ilmateitse. Sitä varten taas on erittäin kattava (ohjus)ilmatorjunta ja jonkin verran torjuntahävittäjiä (Hornet).

Jos Venäjä haluaa valloittaa kaupungit, niin sen täytyy käytännössä tehdä massiivinen maahyökkäys, jota se toki tukisi rajoitetuilla alueellisilla iskuilla koko valtakunna syvyyteen epäilemättä. Tähän on varauduttu, siis IT hyväksi tärkeille suojeltaville kohteille (muuten: kaupungit eivät ylimalkaan ole välttämättä tärkeimpiä sotilaskohteita, vaikka niinhän sitä asioista tietämättömämpi luulisi) ja yritetään hidastaa ja kuluttaa vihollista maan rajoilta alkaen mahdopllisimman tehokkaasti käyttäen hyväksi maaston vaikeakulkuisuutta ja erityisominaisuuksia. Siis käytännössä pyrittiin/pyritään estämään vihollisen panssaridivisioonien ja mekanisoitujen joukkojen vyöryminen maahamme. Esim. kaikki sillat räjäytetään, maanteiden kallioleikkaukset romahdutetaan teille jne. Panssareiden etenemistä pyritään estämään kaikin mahdollisin tavoin siis. Meinaan suurvallan mekanisoitujen joukkojen hidastaminen ja pysäyttäminen ei ole niin helppoa kuin pelkän jalkaväen. Sitten menee vaikeammaksi jos vihollinen pystyy tekemään maahanlaskun siten, että saa tuotua syvälle valtakuntaan myös panssaroituja joukkoja...

Vänrikki.I kirjoitti:

Niin, siis miten se vihollinen pääsee niihin kaupunkeihin, jos sen maahantulo estetään kerran. Ellet sattumoisin tiedä, niin ainoastaan jalkaväki pystyy paitsi ottamaan alueen haltuunsa, myös pitämään sen hallussaan eli miehitettynä.

Vihollinen ei pysty tulemaan kaupunkeihin, esim. Tampereelle, mitenkään muuten kuin ilmateitse. Sitä varten taas on erittäin kattava (ohjus)ilmatorjunta ja jonkin verran torjuntahävittäjiä (Hornet).

Jos Venäjä haluaa valloittaa kaupungit, niin sen täytyy käytännössä tehdä massiivinen maahyökkäys, jota se toki tukisi rajoitetuilla alueellisilla iskuilla koko valtakunna syvyyteen epäilemättä. Tähän on varauduttu, siis IT hyväksi tärkeille suojeltaville kohteille (muuten: kaupungit eivät ylimalkaan ole välttämättä tärkeimpiä sotilaskohteita, vaikka niinhän sitä asioista tietämättömämpi luulisi) ja yritetään hidastaa ja kuluttaa vihollista maan rajoilta alkaen mahdopllisimman tehokkaasti käyttäen hyväksi maaston vaikeakulkuisuutta ja erityisominaisuuksia. Siis käytännössä pyrittiin/pyritään estämään vihollisen panssaridivisioonien ja mekanisoitujen joukkojen vyöryminen maahamme. Esim. kaikki sillat räjäytetään, maanteiden kallioleikkaukset romahdutetaan teille jne. Panssareiden etenemistä pyritään estämään kaikin mahdollisin tavoin siis. Meinaan suurvallan mekanisoitujen joukkojen hidastaminen ja pysäyttäminen ei ole niin helppoa kuin pelkän jalkaväen. Sitten menee vaikeammaksi jos vihollinen pystyy tekemään maahanlaskun siten, että saa tuotua syvälle valtakuntaan myös panssaroituja joukkoja...

Lue lisää

"Niin, siis miten se vihollinen pääsee niihin kaupunkeihin, jos sen maahantulo estetään kerran."

Kuka estää jos kaikki kykkivät jossain lapissa metsissä?

"Vihollinen ei pysty tulemaan kaupunkeihin, esim. Tampereelle, mitenkään muuten kuin ilmateitse."

Helsinkiin esim: pääsee suoraan tekemään maihinnousun ja ne vanhanaikaiset rannikotykit pommitetaan todennäköisesti enne kuin vihollisia edes näkyy.

"Jos Venäjä haluaa valloittaa kaupungit, niin sen täytyy käytännössä tehdä massiivinen maahyökkäys, jota se toki tukisi rajoitetuilla alueellisilla iskuilla koko valtakunna syvyyteen epäilemättä"

Helsinkiin ei tarvitse kävellä kun pääsee paatillakin. Ja entäs kun spetnazit ja muut erikoisjoukot tuhoavat kaikki Bukit kuten amerikkalaiset tekivät irakilaisille?

"muuten: kaupungit eivät ylimalkaan ole välttämättä tärkeimpiä sotilaskohteita, vaikka niinhän sitä asioista tietämättömämpi luulisi"

juu, joku korpihan onkin varmaan vihollisen tärkeimpiä kohteita.

"että saa tuotua syvälle valtakuntaan myös panssaroituja joukkoja..."

Juu, niitähän voidaan tuoda suoraan mereltäkin. Eikä Suomella ole laivastoa niitä pysäyttämään. Venäjän uusimmissa t-90 vaunuissa on aurat edessä joilla raivataan miinat helvettiin.

NytKysytään kirjoitti:

"Niin, siis miten se vihollinen pääsee niihin kaupunkeihin, jos sen maahantulo estetään kerran."

Kuka estää jos kaikki kykkivät jossain lapissa metsissä?

"Vihollinen ei pysty tulemaan kaupunkeihin, esim. Tampereelle, mitenkään muuten kuin ilmateitse."

Helsinkiin esim: pääsee suoraan tekemään maihinnousun ja ne vanhanaikaiset rannikotykit pommitetaan todennäköisesti enne kuin vihollisia edes näkyy.

"Jos Venäjä haluaa valloittaa kaupungit, niin sen täytyy käytännössä tehdä massiivinen maahyökkäys, jota se toki tukisi rajoitetuilla alueellisilla iskuilla koko valtakunna syvyyteen epäilemättä"

Helsinkiin ei tarvitse kävellä kun pääsee paatillakin. Ja entäs kun spetnazit ja muut erikoisjoukot tuhoavat kaikki Bukit kuten amerikkalaiset tekivät irakilaisille?

"muuten: kaupungit eivät ylimalkaan ole välttämättä tärkeimpiä sotilaskohteita, vaikka niinhän sitä asioista tietämättömämpi luulisi"

juu, joku korpihan onkin varmaan vihollisen tärkeimpiä kohteita.

"että saa tuotua syvälle valtakuntaan myös panssaroituja joukkoja..."

Juu, niitähän voidaan tuoda suoraan mereltäkin. Eikä Suomella ole laivastoa niitä pysäyttämään. Venäjän uusimmissa t-90 vaunuissa on aurat edessä joilla raivataan miinat helvettiin.

Lue lisää

Mikä siinä Helsingissä niin ihmeellistä on, että luulet vihollisen ensimmäiseksi ja melkein ainoastaan sinne hyökkäävän??? Helsingissä EI ole mitään sotilaallisesti merkittäviä kohteita, vaikka toki maan pääkaupunki yleensä merkittävä hyökkäyskohde onkin, niin ei se ole ainoa, eikä merkittävin. SOTILASKOHTEET ovat niitä, joihin vihollinen iskee. Siis eritoten ammusvarastot, etenkin ohjusvarastot, lentokentät, nimenomaan sotilaslentokentät, eli suomen ilmavoimat, eli lennostot, Pirkkalassa/Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Lisäksi ohjusvarastoja on Tampereen seudulla yksi erittäin iso kallion sisällä, Kuopion seudulla on yksi ja pitkin Suomea. Panssarivaunut on varastoitu Parolannummelle, mitä luulet olisiko viholliselle hyödyllistä yrittää ennemmin tuhota maan puolustusta, kuin siviilejä, mitä se hyötyy lasten ja mummeleiden tappamisesta Helsingissä? Maan hallitus ja eduskunta evakuoidaan sodan aikana pois pääkaupungista ja miehet ovat sotilaina sotimassa MAASTOSSA, JOUKOT ON HAJAUTETTAVA PITKIN MAASTOA METSIIN, MUUTEN NE OVAT TUHOTTAVISSA HELPOSTI HETKESSÄ jos ne ovat kaikki Helsingissä passissa odottamassa hyökkäystä evakuoituun kaupunkiin. Puolustuksen pääpainopiste olisi yllättäen Kaakkois-Suomi edelleen ja sitten lisäksi Etelä-Suomi ja sinne yritettävien syvien iskujen estäminen. Lue vähän puolustuspoliittisia selontekoja tai vaikka se armeijasta saamasi Sotilaan käsikirja: siinä selostetaan Suomen omaksuma puolustusjärjestelmä, se on ALUEELLINEN PUOLUSTUS, JOSSA KOKO VALTAKUNTAA PUOLUSTETAAN JA AIVAN RAJOILTA ALKAEN KULUTETAAN MAAHAN TUNKEUTUVAA VIHOLLISTA KÄYTTÄEN HYVÄKSI MAASTON VAIKEAKULKUISUUTTA. Toki T-90 on melkoisen pelottava avstus. Mutta niitä on muutama sata Venäjällä. Tuskin III maailmansodassa Venäjä laittaisi niitä kaikkia Suomeen hyökkäämään. Ja tasitelupanssarivaunun käyttö on kaikesta huolimatta Suomen maasto-oloissa hankalaa verrattuna eteläisemmän Euroopan aroille.

NytKysytään kirjoitti:

"Niin, siis miten se vihollinen pääsee niihin kaupunkeihin, jos sen maahantulo estetään kerran."

Kuka estää jos kaikki kykkivät jossain lapissa metsissä?

"Vihollinen ei pysty tulemaan kaupunkeihin, esim. Tampereelle, mitenkään muuten kuin ilmateitse."

Helsinkiin esim: pääsee suoraan tekemään maihinnousun ja ne vanhanaikaiset rannikotykit pommitetaan todennäköisesti enne kuin vihollisia edes näkyy.

"Jos Venäjä haluaa valloittaa kaupungit, niin sen täytyy käytännössä tehdä massiivinen maahyökkäys, jota se toki tukisi rajoitetuilla alueellisilla iskuilla koko valtakunna syvyyteen epäilemättä"

Helsinkiin ei tarvitse kävellä kun pääsee paatillakin. Ja entäs kun spetnazit ja muut erikoisjoukot tuhoavat kaikki Bukit kuten amerikkalaiset tekivät irakilaisille?

"muuten: kaupungit eivät ylimalkaan ole välttämättä tärkeimpiä sotilaskohteita, vaikka niinhän sitä asioista tietämättömämpi luulisi"

juu, joku korpihan onkin varmaan vihollisen tärkeimpiä kohteita.

"että saa tuotua syvälle valtakuntaan myös panssaroituja joukkoja..."

Juu, niitähän voidaan tuoda suoraan mereltäkin. Eikä Suomella ole laivastoa niitä pysäyttämään. Venäjän uusimmissa t-90 vaunuissa on aurat edessä joilla raivataan miinat helvettiin.

Lue lisää

Niinkuin tuo vänskäkin on selittänyt, Suomella on alueellinen puolustus. Siis ympäri maata on itsenäisiä joukkoja. Eräänlainen puolustusmatriisi siis. Tulipa hyökkäys minne tahansa, niin aina on puolustusvoimat vastassa.

Helsingin strateginen merkitys on erittäin vähäinen. Siellä on toki paljon siviilejä, joiden massamurhaaminen voisi lannistaa maamme johtoa, mutta sen valtaaminen ei vaikuta puolustusvoimien toimintakykyyn juuri mitenkään.

Ilmavoimien johtokeskus on Tikkakoskella syvällä kallion sisällä keskellä Suomea. Se on ehkä merkittävin kohde viholliselle, koska vain sen lamauttamalla voidaan haitata merkittävästi ilmavoimien toimintaa. Sinne päästäkseen vihollisen on edettävä vähintäänkin satoja kilometrejä itsenäisesti toimivien, mutta toisiinsa yhteydessä olevien puolustusalueiden läpi. Ilman johtokeskuksen tuhoamista ympäri Suomea ripotellut hävittäjät sekä ilmatorjuntapatterit ovat viholliselle jatkuvana riesana, koska johtokeskus välittää reaaliaikaista ilmatilannekuvaa jokaiselle yksikölle koko maan laajuisesti. Silloinkin, jos johtokeskus tuhotaan, pystyvät aluekeskukset toimimaan itsenäisesti toisiinsa verkottuneina. Ilmatilannekuvaa ei menetetä edes kaikkia tutkia tuhoamalla, koska tutkaverkosto on varmistettu koko maan kattavalla aisti-ilmavalvontaverkostolla. Vaikka Horneteja on melko pieni määrä, niin niiden sopivan sijoittelun ansiosta pystytään tekemään torjuntalento Suomen jokaiseen kolkkaan muutamassa minuutissa.

Olet varmaan ajanut joskus autolla ns. varalaskupaikan läpi. Se on siis kiitorata maantien suoralla. Varalaskupaikka on todellisuudessa ilmavoimien sodanajan lentotukikohta. Niitä on ympäri Suomea juuri tuon edellä kertomani takia.

Suomen merivoimilla on käytössään aivan kelvollinen laivasto nimenomaan puolustusta ajatellen. Hyökkäämään niistä ei ole, mutta liikkumiskyky ja tulivoima ovat merimaalien torjuntaan hyvällä tasolla. Merivoimat pystyvät torjumaan myös niitä vastaan hyökkäävät lentokoneet nykyaikaisella ohjustorjuntajärjestelmällä. Myös merivoimat saavat ilmavoimilta reaaliaikaista ilmatilannekuvaa, sekä välittävät omien tutkiensa tiedot ilmavoimille ja maavoimien torjuntapattereille.

Suomen valtaaminen ei ole kaupunkien valtaamista, sillä niiden haltuunottaminen ei estä maan hallitusta, eikä varsinkaan puolustusvoimia toimimasta. Maa ei siis ole vihollisen hallinnassa, vaikka Helsinki ja jokunen muu kaupunki olisi.

Ajattellaanpa vaikka, että vihollinen miehittäisi Helsingin. Koko muu Suomi olisi edelleen puolustusvoimien hallinnassa. Helsinki olisi siis itseasiassa suuri motti, joka on piiritetty joka puolelta. Miten kävikään esim. Raatteen tiellä? Motti tuhottiin viimeistä miestä myöten.

Suomessa on ennenkin asutettu evakuoituja ihmisiä uusille alueille. Helsingistäkin voidaan siis luopua tarvittaessa.

AMV kylläkin suojaa raskaimmilla panssaroinneille 30mm konetykin ap ammuksia vastaan.

ja voihan AMV:n ja kumppanit varustaa IFV (infantry fighting vehicle) ajoneuvoksi kuten esim: Puolassa jossa torniin asenneettin 30mm konetykki ja 2 TOW2 at-ohjusta.

Suomalaisilla ei tietääkseni vielä ole noita IFV malleja. Ainoastaan APC malleja niissä on se amerikkalainen 0,50 cal kk.

Ei tuollaisilla kyllä vaunuja korvata.

"ilma-aluksia vastaan jotkut myös pieniä ohjuksia"

Jotkut vaunut voivat ampua sileäputkisella kanuunallaan ohjuksia vihollisen vaunuja ja muita maakohteita, eivät niinkään ilmamaaleja vastaan. Kyseessä on siis pst-ohjus, jolla voidaan tietysti ampua leijuvia helikoptereitakin samoin kuin tykin kranaateillakin mutta tämä ei todellakaan ole niiden pääkäyttö. Pääasiassa putken läpi ammuttavia ohjuksia käyttävät venäläiset vaunut, joiden 125mm tykkien kantama on pienempi kuin länsimaisten 120 millisten.

"Vaunuja käytetään tyypillisesti kolmen vaunun muodostelmina, jolloin 2 vaunua voi suojata 1 etenemistä. Lisäksi on komentovaunu erikseen, joka antaa tilannekuvaa."

Jaa-a, länsimainen vaunutaktiikka perustuu kyllä 4 vaunun muodostamaan joukkueeseen, joka koostuu kahdesta taisteluparista (2 2 vaunua). Toinen siis suojaa kun pari liikkuu, kukaan ei toimi yksinään. 3-vaunuiset joukkueet kuuluvat (kuuluivat?) idän taktiikkaan, ja nykyisin mm. Suomikin käyttää Leopardien myötä tst-paritaktiikkaa NATO:n malliin.

"Telaketjuilla kulkeva vaunu pystyy paitsi uimaan"

40-70 tonnia painavat taisteluvaunut eivä kyllä pysty uimaan vaan kahlaamaan matalien vesistöjen yli täysin sukelluksissakin erilaisten snorkkelivarusteiden avulla. Ne siis ajavat pohjaa pitkin eivätkä kellu veden pinnalla (toisin kuin rynnäkkövaunut ja APC:t, jotka tosiaan voivat uiskennella vesistöjen yli). Tämä on todella tarkkaa hommaa ja vain harvoin sitä uskalletaan kokeilla ilman perinpohjaista reittitiedustelua ja ennakkovalmistelua.

Mr Tankki kirjoitti:

"ilma-aluksia vastaan jotkut myös pieniä ohjuksia"

Jotkut vaunut voivat ampua sileäputkisella kanuunallaan ohjuksia vihollisen vaunuja ja muita maakohteita, eivät niinkään ilmamaaleja vastaan. Kyseessä on siis pst-ohjus, jolla voidaan tietysti ampua leijuvia helikoptereitakin samoin kuin tykin kranaateillakin mutta tämä ei todellakaan ole niiden pääkäyttö. Pääasiassa putken läpi ammuttavia ohjuksia käyttävät venäläiset vaunut, joiden 125mm tykkien kantama on pienempi kuin länsimaisten 120 millisten.

"Vaunuja käytetään tyypillisesti kolmen vaunun muodostelmina, jolloin 2 vaunua voi suojata 1 etenemistä. Lisäksi on komentovaunu erikseen, joka antaa tilannekuvaa."

Jaa-a, länsimainen vaunutaktiikka perustuu kyllä 4 vaunun muodostamaan joukkueeseen, joka koostuu kahdesta taisteluparista (2 2 vaunua). Toinen siis suojaa kun pari liikkuu, kukaan ei toimi yksinään. 3-vaunuiset joukkueet kuuluvat (kuuluivat?) idän taktiikkaan, ja nykyisin mm. Suomikin käyttää Leopardien myötä tst-paritaktiikkaa NATO:n malliin.

"Telaketjuilla kulkeva vaunu pystyy paitsi uimaan"

40-70 tonnia painavat taisteluvaunut eivä kyllä pysty uimaan vaan kahlaamaan matalien vesistöjen yli täysin sukelluksissakin erilaisten snorkkelivarusteiden avulla. Ne siis ajavat pohjaa pitkin eivätkä kellu veden pinnalla (toisin kuin rynnäkkövaunut ja APC:t, jotka tosiaan voivat uiskennella vesistöjen yli). Tämä on todella tarkkaa hommaa ja vain harvoin sitä uskalletaan kokeilla ilman perinpohjaista reittitiedustelua ja ennakkovalmistelua.

Lue lisää

Joo, siis tietenkään en tarkoittanut, että 40 tonnin tst-psv ui, vaan ajaa pohjaa pitkin, ok, eipä tuollakaan todellisuudessa ole hirveästi merkitystä, mutta hurjalta silti tuntuu, että oikeasti joku T-80 tai T-90 kykenee menemään joen/järven pohjassa 5-6m:n syvyydessä... Täytyy myöntää, että itse en haluaisi olla taistelupanssarivaunussa sisällä, kun se ajaisi 4m:n syvyyteen kulkeakseen jossakin järven tai joen pohjalla. Mutta siis mahdollista ja tuollainen ominaisuus on.

Unohdin vielä mainita vastineessani, että jo II maailmansodassa huomattiin, että tst-psv:n lisäksi tarvitaan kevyemmin panssaroituja vaunuja. Esim. saksalaisilla rynnäkköätykeillä saatiinkin paljon aikaan jo II maailmansodassa, niitä sai Suomikin käyttöön jonkin verran. Tietenkään tuollainen ei vastaa tst-psv:tä, mutta on halvempi ja niitä voidaan laittaa enempi ja ennen kaikkea ne voivat kuljettaa hyvin hyökkääviä joukkoja mukanaan tst-kentälle. Siis kyseessähän on RYNNÄKKÖPANSSARIVAUNU. Esim. Suomella BMB-1 ja BMB-2 Neuvostovalmisteisina ja sitten uudempana ruotsalainen CV9030. Laitteessa on siis telaketjut, konetykki ja konetykin ja kiväärikaliiperisen luodin suojaava panssarointi.

Itse asiassa neuvostoliittolainen panssarikomppania käsitti tyypillisesti 3 tst-psv:tä, 9-10 rynnäkköpanssarivaunua ja jalkaväkeä. Rynnäkkövaunussa kuljetetaan nimenomaan panssarijääkäreitä ryhmän verran taistelukentälle ja siten panssarijääkärit ovat hyökkäysjoukkoja. Siis 3 psj-ryhmää kertaa 3 joukkuetta=psjk ja lisäksi yksi tst-psv/joukkue. Panssaripataljoonassa noita komppanioita on 3.

Rynnäkkövaunu on lähellä sitä, mitä ketjun aloittaja haluaisi AMV:stä tehtävän. Rynnäkkövaunuja meillä on jo, ne ovat hyökkäysaseita sodan varalle, AMV ja Pasi ovat miehistönkuljetusajoneuvoja ja erittäin hyviä rauhanturvaamisessa, tst-kentällä ne eivät ole kotonaan hyökkäysaseena eivätkä ole mitenkään verrattavissa oikeaan taistelupanssarivaunuun.

Ja käytöstä: kyllä, sen verran on omasta palveluksestani, että opit ovat T-72 mukaisia, siis neukkujen oppien mukaan 3 vaunua, ei tst-pareina. Ja olenpa ollut kyseisen laitteen kyydissä palveluksessa, täytyy sanoa, että se on ajajassa vika, jos sillä ei pääse minne vain haluaa mennä.

Vänrikki.I kirjoitti:

Joo, siis tietenkään en tarkoittanut, että 40 tonnin tst-psv ui, vaan ajaa pohjaa pitkin, ok, eipä tuollakaan todellisuudessa ole hirveästi merkitystä, mutta hurjalta silti tuntuu, että oikeasti joku T-80 tai T-90 kykenee menemään joen/järven pohjassa 5-6m:n syvyydessä... Täytyy myöntää, että itse en haluaisi olla taistelupanssarivaunussa sisällä, kun se ajaisi 4m:n syvyyteen kulkeakseen jossakin järven tai joen pohjalla. Mutta siis mahdollista ja tuollainen ominaisuus on.

Unohdin vielä mainita vastineessani, että jo II maailmansodassa huomattiin, että tst-psv:n lisäksi tarvitaan kevyemmin panssaroituja vaunuja. Esim. saksalaisilla rynnäkköätykeillä saatiinkin paljon aikaan jo II maailmansodassa, niitä sai Suomikin käyttöön jonkin verran. Tietenkään tuollainen ei vastaa tst-psv:tä, mutta on halvempi ja niitä voidaan laittaa enempi ja ennen kaikkea ne voivat kuljettaa hyvin hyökkääviä joukkoja mukanaan tst-kentälle. Siis kyseessähän on RYNNÄKKÖPANSSARIVAUNU. Esim. Suomella BMB-1 ja BMB-2 Neuvostovalmisteisina ja sitten uudempana ruotsalainen CV9030. Laitteessa on siis telaketjut, konetykki ja konetykin ja kiväärikaliiperisen luodin suojaava panssarointi.

Itse asiassa neuvostoliittolainen panssarikomppania käsitti tyypillisesti 3 tst-psv:tä, 9-10 rynnäkköpanssarivaunua ja jalkaväkeä. Rynnäkkövaunussa kuljetetaan nimenomaan panssarijääkäreitä ryhmän verran taistelukentälle ja siten panssarijääkärit ovat hyökkäysjoukkoja. Siis 3 psj-ryhmää kertaa 3 joukkuetta=psjk ja lisäksi yksi tst-psv/joukkue. Panssaripataljoonassa noita komppanioita on 3.

Rynnäkkövaunu on lähellä sitä, mitä ketjun aloittaja haluaisi AMV:stä tehtävän. Rynnäkkövaunuja meillä on jo, ne ovat hyökkäysaseita sodan varalle, AMV ja Pasi ovat miehistönkuljetusajoneuvoja ja erittäin hyviä rauhanturvaamisessa, tst-kentällä ne eivät ole kotonaan hyökkäysaseena eivätkä ole mitenkään verrattavissa oikeaan taistelupanssarivaunuun.

Ja käytöstä: kyllä, sen verran on omasta palveluksestani, että opit ovat T-72 mukaisia, siis neukkujen oppien mukaan 3 vaunua, ei tst-pareina. Ja olenpa ollut kyseisen laitteen kyydissä palveluksessa, täytyy sanoa, että se on ajajassa vika, jos sillä ei pääse minne vain haluaa mennä.

Lue lisää

"Laitteessa on siis telaketjut, konetykki ja konetykin ja kiväärikaliiperisen luodin suojaava panssarointi. "

Kyllähän AMV kestää myös tuommoiset 30 mm paukut jos on siis raskaasti aseistettu.

"AMV ja Pasi ovat miehistönkuljetusajoneuvoja ja erittäin hyviä rauhanturvaamisessa, tst-kentällä ne eivät ole kotonaan hyökkäysaseena eivätkä ole mitenkään verrattavissa oikeaan taistelupanssarivaunuun. "

Eivät niin. Mutta, kyllä AMV 30mm tykillä varustettuna on kelpo IFV (infantry fighting vehicle) siis näin ainakin puolassa. Strykerin APC versiossa on myös 0.50cal kk. Ja myös AMVn APC versiosa on tuo 0.50 cal kk...

Sitten molempien IFV versioissa on ainakin 25-30 mm automaattitykki. Mutta rauhanturvaamiseen riittänee tuollainen 0.50cal automaatiohjattu kk....suomessakaan ei enään tarvitse sitten ampujan olla tuolla vaunun ulkopuolella kuten pasissa joutuu olemaan.

NytKysytään kirjoitti:

AMV kylläkin suojaa raskaimmilla panssaroinneille 30mm konetykin ap ammuksia vastaan.

ja voihan AMV:n ja kumppanit varustaa IFV (infantry fighting vehicle) ajoneuvoksi kuten esim: Puolassa jossa torniin asenneettin 30mm konetykki ja 2 TOW2 at-ohjusta.

Suomalaisilla ei tietääkseni vielä ole noita IFV malleja. Ainoastaan APC malleja niissä on se amerikkalainen 0,50 cal kk.

Lue lisää

Suomessa on kai laskettu, että puolustus sodassa on kätevämpi ja halvempi valjastaa vaunut pelkkään kuljetukseen. Sinällään tulivoimaa löytyy myös panssarintorjuntaan sillä ilman ohjuksia varustettu AMV voi kuljettaa kahta panssarintorjuntaohjus ryhmää ohjuksineen, jotka hyppäävät ulos vaunustaan tarvittaessa luonnollisesti ei kauhean kätevää hyökkäyksessä, mutta puolustuksessa toimii.

Suomen Sisu kirjoitti:

Suomessa on kai laskettu, että puolustus sodassa on kätevämpi ja halvempi valjastaa vaunut pelkkään kuljetukseen. Sinällään tulivoimaa löytyy myös panssarintorjuntaan sillä ilman ohjuksia varustettu AMV voi kuljettaa kahta panssarintorjuntaohjus ryhmää ohjuksineen, jotka hyppäävät ulos vaunustaan tarvittaessa luonnollisesti ei kauhean kätevää hyökkäyksessä, mutta puolustuksessa toimii.

Lue lisää

Mahtuuko Spike, tuonne AMVn sisälle? voitaisiinko hellfire ohjuksia asentaa tuollaiseen maalla kulkevaan?

Vänrikki.I kirjoitti:

Joo, siis tietenkään en tarkoittanut, että 40 tonnin tst-psv ui, vaan ajaa pohjaa pitkin, ok, eipä tuollakaan todellisuudessa ole hirveästi merkitystä, mutta hurjalta silti tuntuu, että oikeasti joku T-80 tai T-90 kykenee menemään joen/järven pohjassa 5-6m:n syvyydessä... Täytyy myöntää, että itse en haluaisi olla taistelupanssarivaunussa sisällä, kun se ajaisi 4m:n syvyyteen kulkeakseen jossakin järven tai joen pohjalla. Mutta siis mahdollista ja tuollainen ominaisuus on.

Unohdin vielä mainita vastineessani, että jo II maailmansodassa huomattiin, että tst-psv:n lisäksi tarvitaan kevyemmin panssaroituja vaunuja. Esim. saksalaisilla rynnäkköätykeillä saatiinkin paljon aikaan jo II maailmansodassa, niitä sai Suomikin käyttöön jonkin verran. Tietenkään tuollainen ei vastaa tst-psv:tä, mutta on halvempi ja niitä voidaan laittaa enempi ja ennen kaikkea ne voivat kuljettaa hyvin hyökkääviä joukkoja mukanaan tst-kentälle. Siis kyseessähän on RYNNÄKKÖPANSSARIVAUNU. Esim. Suomella BMB-1 ja BMB-2 Neuvostovalmisteisina ja sitten uudempana ruotsalainen CV9030. Laitteessa on siis telaketjut, konetykki ja konetykin ja kiväärikaliiperisen luodin suojaava panssarointi.

Itse asiassa neuvostoliittolainen panssarikomppania käsitti tyypillisesti 3 tst-psv:tä, 9-10 rynnäkköpanssarivaunua ja jalkaväkeä. Rynnäkkövaunussa kuljetetaan nimenomaan panssarijääkäreitä ryhmän verran taistelukentälle ja siten panssarijääkärit ovat hyökkäysjoukkoja. Siis 3 psj-ryhmää kertaa 3 joukkuetta=psjk ja lisäksi yksi tst-psv/joukkue. Panssaripataljoonassa noita komppanioita on 3.

Rynnäkkövaunu on lähellä sitä, mitä ketjun aloittaja haluaisi AMV:stä tehtävän. Rynnäkkövaunuja meillä on jo, ne ovat hyökkäysaseita sodan varalle, AMV ja Pasi ovat miehistönkuljetusajoneuvoja ja erittäin hyviä rauhanturvaamisessa, tst-kentällä ne eivät ole kotonaan hyökkäysaseena eivätkä ole mitenkään verrattavissa oikeaan taistelupanssarivaunuun.

Ja käytöstä: kyllä, sen verran on omasta palveluksestani, että opit ovat T-72 mukaisia, siis neukkujen oppien mukaan 3 vaunua, ei tst-pareina. Ja olenpa ollut kyseisen laitteen kyydissä palveluksessa, täytyy sanoa, että se on ajajassa vika, jos sillä ei pääse minne vain haluaa mennä.

Lue lisää

"AMV ja Pasi ovat miehistönkuljetusajoneuvoja ja erittäin hyviä rauhanturvaamisessa, tst-kentällä ne eivät ole kotonaan hyökkäysaseena eivätkä ole mitenkään verrattavissa oikeaan taistelupanssarivaunuun. "

Siis miten helvetissä voit verrata PsAjon:ia TstPsv:hen? Edes RynnPsv:tä ei voi tuohon jälkimmäiseen 'verrata' mitä tulee tulitehoon/suojaukseen ym.

Jos olet ikinä esim. itärajalla käynyt kääntymässä, niin eipä siellä hirveästi ole teiden (pienimmät hiekkatietkin vaativat aikamoista kunnostusta jos halutaan että ne kestää esim. mekanisoidun pataljoonan saatikka rykmentin kulun). Tiheässä kuusimetsässä taas ei pahemmin edes rynnäkköpanssarilla huristella miten halutaan, eli esim. komppanian levittäytyminen ei aina onnistu kuten haluttais. Kyllä sitä kevyempääkin moottoroitua jalkaväkeä tarvitaan aina mekanisoidun lisäksi.

En lähtisi vertailemaan Persianlahden olosuhteita meidän olosuhteisiin myöskään.

Onhan noi panssarit tietenkin ihan kivoja taistelukentällä ihan joukon moraalin kohottamismielessäkin, mutta se vaatii valtavat resurssit huollon turvaamiseksi. On arvioitu, että ilman huoltoa venäjän kaltaisen hyökkäysarmeijan osasto selviää vuorokauden verran taistelukuntoisena. Toki puolustavalle joukolle on huolto helpommin järjestettävissä.