Olen neitsyt-nainen. Pidän teitä kaksosia mitä parhaana seurana - olette älyllisiä, realistisia ja huumorintajuisia, juuri sopivaa seuraa meille neitsyille.
Huomioni kiinnittyy kuitenkin silloin tällöin kaksosen tapaan käpertyä itseensä, kun elämä kolhii. Kaksonen tuntuu suojelevan sisintään hyvinkin tarkkaan (- neitsyen lailla); kaksosen on vaikea näyttää, että tuntuu pahalta. Ymmärrän kyllä tätä piirrettänne, mutta joskus tuntuu, että kaksonen panssaroituu liikaakin; minulla on kaksi kaksos-ystävää, joiden ongelmat aistin oikeastaan siinä vaiheessa, kun kaksonen lakkaa puhumasta. Eli siitä mistä ei puhuta, siinä ongelma.
Mitä mieltä olette kaksoset - olenko oikeassa? Miten kuvailisitte itse tätä puoltanne?
Kaksosen sulkenutuneisuus
Mime
27
5437
Vastaukset
- hutu
Ytimekkäästi: siitä mistä ei puhuta, siinä ongelma.
Niinhän se taitaa olla.
Tiukan paikan tullen, minä ainakin, sulkeudun itseeni ja jotenkin sisältä käsin pyrin löytämään ratkaisun tai parantumaan. Se toimii minulle paremmin kuin asioista puhuminen. - kerran näin:
Me ollaan samanlaisii siinä, et kun meillä on ongelma, me ei puhuta siitä, mut molemmat tietää, et toisella on ongelma, ja kunnioittaa myös sitä puhumattomuutta toisessa. Se on just näin.
- kaksonen olen..
se on ihan totta, että ongelmistani en puhu. olen siis kaksonen.
mulla on itellä ollut aina melkein mahdotonta puhua keellekään omista ongelmistani, mitkä mua vaivaavat. tai siis itestä on tosi hankalaa puhua. ehkä se tulee siitä, että kun joku selittää ja selittää ja selittää itsestään, niin tulee vaan itelle semmonen fiilis, ettei voi ite alkaa puhumaan itestään, kun ei kukaan kuitenkaan jaksa kuunnella.
ja se ottaa todella paljon päähän, jos on kertomassa jotakin, että joku OIKEASTI KUUNTELISI. niin useasti on jo tullut tilanteita, kun huomaa, ettei toinen ole kuunnellutkaan. voin lopettaa puheen kuin seinään, eikä toinen huomaa mitään. sitten ihmetellään myöhemmin, että miten sä nyt noin hiljanen olet.. urgh.
ja vielä siitä, että mielestäni masentunut kaksonen on aika huono juttu. jos elämänilo lähtee eikä meinaa saada takas niin voi :/ musta tuli aikoinani tooosi hiljanen ja sulkeutunut sen aikasessa kaveripiirissäni, jossa mua sitten pidettiin semmosena tylsänä hiljasena. :/ nyt jälkeenpäin vielä parin vuoden päästäkin on vähän päällä SE hiljainen minä, että joskus ei jaksa eikä kiinnosta puhua. mutta kyllä sekin pikkuhiljaa alkaa palautumaan se puheliaisuus.. :)
- |Itse olen kaksonen| |Tyttö95|
Joo.. En itse menisi niin valalle. Kaverini huomaavat kyllä sen siinä vaiheessa kun olen hiljainen. Ja kun he kysyvät jotain, vilkaisen nopeasti ja alan taas miettiä omiani.
Joten tuo on totta. |Itse olen kaksonen|Joten tiedän mitä puhun.
Kiitos tuosta miten kuvailit kakosia :-)
Olen syntynyt kesäkuussa, ja olen sika kiinalaisessa. Haluaisin olla koira :D
No mutta tästä tuli taas liian pitkä. Moimoi! :P - kaksonenkin
Mitä enemmän ongelmaa pui tai ruotii, sitä isommaksi se kasvaa, siksi joskus jotkut ongelmat pitää vain ohittaa. Kaksonen on melko itseriittoinen ihminen, ja ei muiden sekoittaminen asioihin auta ehkä mitään, vaan tekee asioista ehkä vain hankalemman. JA toisaalta, mitä muuta valittamisesta saa, kuin valittajan maineen ja vaikka ensin muut olisivat empaattisiakin, niin sekin loppuu hyvin äkkiä ja asiat kääntyy itseään vastaan kahta suurempina, siitä saa vielä vaan toisten vihat niskaan.
Kyllä kaksoset suojelee itseään, mutta ei se ole panssaroitumista, jos ei halua asioitaan julkisesti kaikille alkaa revittelemään.
Pitää olla tosi luotettava ihminen, että kaksonen haluaisi kertoa kolhuistaan.- Mime
...olla yhtä hyvin neitsyen kirjoittama. Muutkin viestit vahvistavat vain käsitykseni siitä, että tässä suhteessa kaksosessa ja neitsyessä on paljon samaa, ja itse asiassa sitä kautta monessa muussakin asiassa... ainakin minä tunnen 'hengenheimolaisuutta' juuri kaksosten kanssa, ja joskus tuntuu, että se 'paras ymmärrys' tulee juuri kaksosilta.
- kaksonen_88
Mime kirjoitti:
...olla yhtä hyvin neitsyen kirjoittama. Muutkin viestit vahvistavat vain käsitykseni siitä, että tässä suhteessa kaksosessa ja neitsyessä on paljon samaa, ja itse asiassa sitä kautta monessa muussakin asiassa... ainakin minä tunnen 'hengenheimolaisuutta' juuri kaksosten kanssa, ja joskus tuntuu, että se 'paras ymmärrys' tulee juuri kaksosilta.
kaksonen ja neitsyt ymmärtävät toisiaan parhaiten ja minäkin jopa lakkaan puhumasta jos on jokin hätänä tai muutan vaan ongelmia niin menen niin paljon omiin ajatuksiin että en halua vaan sekoittaa siihen mukaan ketään koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä.
- ---------------
kaksonen_88 kirjoitti:
kaksonen ja neitsyt ymmärtävät toisiaan parhaiten ja minäkin jopa lakkaan puhumasta jos on jokin hätänä tai muutan vaan ongelmia niin menen niin paljon omiin ajatuksiin että en halua vaan sekoittaa siihen mukaan ketään koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä.
ite olen kaksosnainen ja kiinalaisessa horoskoopissa kukko, jos joku asia painaa mieltäni niin menen hiljaiseksi ja käperryn itteeni.. olen sen myös huomannut että en näytä kenellekkään jos joku loukkaa minun sisintäni vaan anna ymmärtää että minua ei voi loukata..
- kaksos nainen
On meillä kaksosilla ongelmia,isojakin.Vasta tuo valittajan/itsesääliin vaipuvan logoni sai mukavasti selkäänsä ystävältäni.Valitin ystävälleni(jousimiesnainen)elämäni"pikkuhuolia",joiden takia on tullut itkettyä muutama kuukausi ja lopulta sairastuttua paniikkihäiriöön...tommosta pientä hankaluutta...Ystäväni päätyi kertomaan minulle miten hyvin asiani ovat!Jippii!Jopas helpotti.Opin valikoimaan kenelle "pikkuhuolistani"kerron,jos kerron.Paras selvitellä itsekseen päänsä ja vasta sitten julistaa ongelmat vanhentuneiksi ja niin pikkiriikkisen pieniksi, ettei niistä kannata puhua.Muilla menee varmaan paljon heikommin.Hupsista.Anteeksi katkera sävy.Kaksosmaisesti.
- huolia riittää
kaksos nainen kirjoitti:
On meillä kaksosilla ongelmia,isojakin.Vasta tuo valittajan/itsesääliin vaipuvan logoni sai mukavasti selkäänsä ystävältäni.Valitin ystävälleni(jousimiesnainen)elämäni"pikkuhuolia",joiden takia on tullut itkettyä muutama kuukausi ja lopulta sairastuttua paniikkihäiriöön...tommosta pientä hankaluutta...Ystäväni päätyi kertomaan minulle miten hyvin asiani ovat!Jippii!Jopas helpotti.Opin valikoimaan kenelle "pikkuhuolistani"kerron,jos kerron.Paras selvitellä itsekseen päänsä ja vasta sitten julistaa ongelmat vanhentuneiksi ja niin pikkiriikkisen pieniksi, ettei niistä kannata puhua.Muilla menee varmaan paljon heikommin.Hupsista.Anteeksi katkera sävy.Kaksosmaisesti.
Omat unelmat ja suunnitelmat romahti pari kertaa. Masensihan se. Sitten perheenjäsen sairastui vakavasti, piti huolehtia muista enemmän kuin voimat riitti ja yrittää olla toisille tukena ja pysyä vahvana toistenkin puolesta ja olla aivan konkreettisesti hoitamassa sitä jatkuvasti. Hirveä stressi ja huoli, et parantuuko koskaan normaaliksi ja samalla yrittää olla tukena muille, et ne pysyy työkykyisenä, kun stressaa niin. Ja kun on itse aivan naatti, ei olekkaan ketään kelle voisi sanoa mitään.. Tuntu että seinät kaatuu päälle ja pikkuhuolet haihtu kun tuli isommat tilalle. Ja kelleekään ei voi oikein sanoa miten ahdistaa.
Ja mene siinä vielä sanomaan kellekkään, niin toinen sanoo, että älä valita! Mullakin on kaikki muka niin hyvin.. Joskus on huolia niin paljon, ettei voi aloittaa yhdestäkään, kun tulee kaadettua samalla kaikki jonkun niskaan, eikä kukaan kestä sitä. - Mime
kaksos nainen kirjoitti:
On meillä kaksosilla ongelmia,isojakin.Vasta tuo valittajan/itsesääliin vaipuvan logoni sai mukavasti selkäänsä ystävältäni.Valitin ystävälleni(jousimiesnainen)elämäni"pikkuhuolia",joiden takia on tullut itkettyä muutama kuukausi ja lopulta sairastuttua paniikkihäiriöön...tommosta pientä hankaluutta...Ystäväni päätyi kertomaan minulle miten hyvin asiani ovat!Jippii!Jopas helpotti.Opin valikoimaan kenelle "pikkuhuolistani"kerron,jos kerron.Paras selvitellä itsekseen päänsä ja vasta sitten julistaa ongelmat vanhentuneiksi ja niin pikkiriikkisen pieniksi, ettei niistä kannata puhua.Muilla menee varmaan paljon heikommin.Hupsista.Anteeksi katkera sävy.Kaksosmaisesti.
...hauskan osuvasti sanottu tuo "julistaa ongelmat vanhentuneiksi" :)
- kokemus sekin
kyllähän se pitää osittain paikkansa. jos kumppani on neitsyt osaa hänkin pitää viimeiseen asti salassa vielä suurempia asioita. kaksonen on lapsellisen avoin viimeiseen uhkaan saakka mutta KUN kaikki on turhaa hän sulkeutuu omaan tilaansa mikä vielä on käytettävissä ennen katastrofia ja ei halua olla se päälleppäsmäri joka silloinkaan aiheuttaa ulosajon joten kakasonen on tosi pitkälle venyvä jojottaja toisten ehdoilla kävi miten kävi olen mukana loppuun saakka . . . se toinen puhuu jä rähjää mutta kaksonen vaimenee k un keinot hänen kohdallaan on loppuun käytetty ja katselee vain sisintään ja kuuntelee mitä hänen pitäisi tehdä väistyäkseen mahdollisimman sovittelevasti,....
- Nimetön
olen kaksosena aivan samaa mieltä, ettei aina kannata sisintään purkaa...turpaan tulee parhaaltakin kaverilta aivan varmasti jossain vaiheessa. kokemusta on:(
- ekstrovertti-introvertti
..eli se tarkoittaa sitä että kaksonen on sisäänpäinkääntynyt sekä ulospäinsuuntautunut. Se ei lainkaan tarkoita että kaksosella on probleemia tai on masentunut jos hän vetäytyy omiin oloihin. Minä tarvitsen yksinäisyyttä jossa saan olla omassa sydämeni puutarhassa. Siellä joko filosofoin elämän syviä arvoituksia, treenaan, kuuntelen musiikkia tai vain istun ja unelmoin. Sitten kun kaksonen on nauttinut ja näin ladannut akkunsa, hän tulee ulos säteilevänä pilke silmäkulmassa valmiina uusiin kujeisiin ja elämyksiin. Kaksonen on usein impulsiivinen. Yhtäkkiä saatan saada vaan vimman aamulla että illalla (oli sitten vaikka työpäivä seuraava) on ihan pakko päästä tanssimaan ja olla sosiaalinen...Kaksonen ei siedä rutiininomaista elämää, ja on useimmiten individualisti. Kaksonen on aina vähintään "kaksi",,,luin joku aika sitten että kaksoinaisessa on vähintään kaksi mutta jopa viisi naista samassa pakkauksessa. Ajattele sitä jota tuollainen nainen halaa....viisi paria käsiä ympärille kuin mustekalan lonkerot =))
nämä minun elämääni ja kokemuksia...- Kaksoset-84
elämästäni. Minä tarvitsen ihan älyttömästi omaa aikaa, ninmenomaan akkujan latautumiseen, unelmoimiseen ja ihan vaan olemiseen. Minusta on tosi kummallista, miten vaikeaa joillekin ihmisille on hyväksyä se, että tätä aikaa tarvitsen. Olen usein se, joka kuuntelee toisten murheita, enkä yleensä omista asioistani puhu kellekään. Tämä siksi, että kukaan ei tunnu kuuntelevan minua. Sen vuoksi tarvitsen OMAA AIKAA ilman kenenkään ruikutusta, tai päivastoin suitsutusta oman elämänsä ihanuudesta. Eräs ystäväni, joka on myös kaksoset, on kyllä aivan omaa luokkaansa. Hän hehkuttaa minulle omaa elämäänsä jatkuvasti, vaikka tietää että minulla ei ole asiat ihan yhtä hyvin. Keskustelumme on yleensä sitä, että toinen (hän) puhuu ja minä kuuntelen. Kun tulisi minun vuoroni puhua omista asioistani, tämä ihminen katsoo ulos ikkunasta, ja keskeyttää jollain älyttömällä jutulla. Eli olen kyllä siinä samaa mieltä, että jotkut kaksoset eivät ole kuuntelijoita.
- tuplamuru
Kaksoset-84 kirjoitti:
elämästäni. Minä tarvitsen ihan älyttömästi omaa aikaa, ninmenomaan akkujan latautumiseen, unelmoimiseen ja ihan vaan olemiseen. Minusta on tosi kummallista, miten vaikeaa joillekin ihmisille on hyväksyä se, että tätä aikaa tarvitsen. Olen usein se, joka kuuntelee toisten murheita, enkä yleensä omista asioistani puhu kellekään. Tämä siksi, että kukaan ei tunnu kuuntelevan minua. Sen vuoksi tarvitsen OMAA AIKAA ilman kenenkään ruikutusta, tai päivastoin suitsutusta oman elämänsä ihanuudesta. Eräs ystäväni, joka on myös kaksoset, on kyllä aivan omaa luokkaansa. Hän hehkuttaa minulle omaa elämäänsä jatkuvasti, vaikka tietää että minulla ei ole asiat ihan yhtä hyvin. Keskustelumme on yleensä sitä, että toinen (hän) puhuu ja minä kuuntelen. Kun tulisi minun vuoroni puhua omista asioistani, tämä ihminen katsoo ulos ikkunasta, ja keskeyttää jollain älyttömällä jutulla. Eli olen kyllä siinä samaa mieltä, että jotkut kaksoset eivät ole kuuntelijoita.
Kiva kuulla että tunnistit itsesi. Sen olen myös huomannut, että jos unohdan varata aikaa itselleni ja kaksoissisarelleni =D niin se hyvin pian muistuttaa, että kaikki ei ole niínkuin pitäisi, akusta loppuu voima. Silloin minusta tulee kärttyinen ja kärsimätön. Tuosta toisten kuuntelusta....monesti osaan ja joskus itse olen se papukaija, ja välillä kuuntelen itseäni,ja muisitutan että olepas hiljaa välillä ja anna toisellekin suunvuoro. Eli olen hyvin laajasta laitaan skaalalla tunnetilasta riippuen. Sama juttu kun valitsen aamuisin minkä värisiä vaatteita sopii kantaa tänään...tänään oli oranssia ja valkoista...(oranssi on energista ja keltainen varsinkin) ja välillä ei sovi mikään muu kuin kokomusta asu. Se ei tarkoita että olisin masentunut, minulle musta on levollinen ja helppo väri. Olo on usein silloin rauhallinen.
Kaikkea hyvää kaksosille,,,Millainen olisikaan tämä pallomme ilman meitä kaksosia: Harmaa, harmaa ja hyvin harmaa.... - ...mutta tarvitsen lepoa si...
Kaksoset-84 kirjoitti:
elämästäni. Minä tarvitsen ihan älyttömästi omaa aikaa, ninmenomaan akkujan latautumiseen, unelmoimiseen ja ihan vaan olemiseen. Minusta on tosi kummallista, miten vaikeaa joillekin ihmisille on hyväksyä se, että tätä aikaa tarvitsen. Olen usein se, joka kuuntelee toisten murheita, enkä yleensä omista asioistani puhu kellekään. Tämä siksi, että kukaan ei tunnu kuuntelevan minua. Sen vuoksi tarvitsen OMAA AIKAA ilman kenenkään ruikutusta, tai päivastoin suitsutusta oman elämänsä ihanuudesta. Eräs ystäväni, joka on myös kaksoset, on kyllä aivan omaa luokkaansa. Hän hehkuttaa minulle omaa elämäänsä jatkuvasti, vaikka tietää että minulla ei ole asiat ihan yhtä hyvin. Keskustelumme on yleensä sitä, että toinen (hän) puhuu ja minä kuuntelen. Kun tulisi minun vuoroni puhua omista asioistani, tämä ihminen katsoo ulos ikkunasta, ja keskeyttää jollain älyttömällä jutulla. Eli olen kyllä siinä samaa mieltä, että jotkut kaksoset eivät ole kuuntelijoita.
Luulen, että ihmiset, ei vain kaksoset, kykenisivät tekemään elämässään vieläkin enemmän, kun vain ymmärtäisivät levätä tekojensa välillä. Ihminen jaksaa enemmän (kuten kaksoset) kun vain lepää suorituksiensa jälkeen kunnollla. Ihmisen tarvitsee ladata akkujaan!
Olet oikeassa!
Terv/kaksosnainen - Blessed Be
Kaksoset-84 kirjoitti:
elämästäni. Minä tarvitsen ihan älyttömästi omaa aikaa, ninmenomaan akkujan latautumiseen, unelmoimiseen ja ihan vaan olemiseen. Minusta on tosi kummallista, miten vaikeaa joillekin ihmisille on hyväksyä se, että tätä aikaa tarvitsen. Olen usein se, joka kuuntelee toisten murheita, enkä yleensä omista asioistani puhu kellekään. Tämä siksi, että kukaan ei tunnu kuuntelevan minua. Sen vuoksi tarvitsen OMAA AIKAA ilman kenenkään ruikutusta, tai päivastoin suitsutusta oman elämänsä ihanuudesta. Eräs ystäväni, joka on myös kaksoset, on kyllä aivan omaa luokkaansa. Hän hehkuttaa minulle omaa elämäänsä jatkuvasti, vaikka tietää että minulla ei ole asiat ihan yhtä hyvin. Keskustelumme on yleensä sitä, että toinen (hän) puhuu ja minä kuuntelen. Kun tulisi minun vuoroni puhua omista asioistani, tämä ihminen katsoo ulos ikkunasta, ja keskeyttää jollain älyttömällä jutulla. Eli olen kyllä siinä samaa mieltä, että jotkut kaksoset eivät ole kuuntelijoita.
Niin.. nojaa... tämä koko juttu saa mut kyllä vähän hölmistyneeksi.
Ite en pysty olemaan rauhassa, yksinäni.
Alan miettiä kaiken maailman murheita, ku olen yksin, esim. kesälomalla, viikonloppuisin.
Olen yleensä siksi aina menossa. Minulla on kamalasti harrastuksia, a siinä välissä yritän ehtiä olemaan kavereiden kanssa.
Aika usein siinä sivussa kerron pahasta murheestani, ja ihan normaaleista murheista kerron todella avoimesti. Kuuntelen silti, jos jollain on asiat huonosti, ja selitän pitkän listan kaikkea mikä voisi auttaa, saan ystävän piritsettyä siinä myös.
Olen hirveän positiivinen, ja välillä minuun tulee aivan sikana vauhtia, tekisi mieli nauraa ja huutaa. Kikattaa ja hyppiä.
En usein mieti miten huonosti asiat ovat itselläni, mutta yitän pitää huolen ettei muilla olisi huonosti.
Vältän kiroilua, sillä se on ruma tapa, vaikka olen juuri siinä kiroiluiässä, jolloin kaikki kiroilee. Yritän ystävystyä muiden ihmisten kanssa, mutta esim. kaupan kassalla minusta voi yhtäkkiä tulla hyvin ujo. Yritän olla hyvää pataa muiden kanssa.
Saan hyviä arvosanoja koulussa, sillä haluan tehdä parhaani, ja olla hiljaa tunneilla. Jos joku meluaa, se en ole minä. Tunnen myötätuntoa kaikkia kohtaan, ja haluan tehdä maailmasta paremman paikan elää.
Mutta hiljainen en ole, vaan oikea meluapina. Ja aina pihalla kaikesta xD
Eli olenko outo ollakseni kaksonen?! - Yksin vai porukassa
Aivan samoja piirteitä minussakin mitä tässä viestissä ja koko ketjussa. Juttelen mitä vaan, mutta en omista huolistani juuri koskaan kellekään, ehkä puolivuotta jälkeenpäin kun tiukka paikka on ohitettu...ja se yksin olo, se on välttämätöntä. Minusta tulee kärttyinen ja käsimätön, jos en saa olla yksin kotona. Se tarkoittaa hiljaisuutta, kirjoja, kirjoittelua, jotain pientä hommailua ja haaveilua. Kolmen lapsen äitinä ja sitäpaitsi naimisissa - yksinoloa on vuosien varrella saanut joskus tosiaan odottaa!Siskonikin on kaksonen - samanlainen!
- Vaikeneva kaksostyttö
En rasita ympäristöäni omilla pulmillani. Kannan ne tiiviiisti sisälläni. Pukeudun sunnuntaikasvoihini seuraelämään liittyessäni. Voin ottaa vapaata seuraelämästä ihan kokonaan siksi ajaksi, kun minua harmistuttaa jokin tapahtuma tai olen muuten vain alakuloinen. Ystäväni ansaitsevat iloista seuraa - säästän heitä valituksilta!
- kaksosLeidi
olet kyllä oikeassa.
itse en ongelmistani tai pahasta olosta pahemmin puhu, koska aina kun yritän avata hyvän ystävän kanssa keskutelun, hän alkaa puhumaa jotaa mitä hänelle on tapahtunut tms.
eikä se puhuminen paljoa koskaa ole edes auttanut, sama homma jatkuu siitä mihi jäikin, vaikka olisi hieman raottanut tätä "sulkeutuneisuutta" jollekin.
kai se meille joillekin vain on tyypillistä,
itse ajattelen ettei sillä kai sitten väliä. olenhan minä sentää kuuntelija, tsemppaaja ja ongelmalaavu, jonne voi dumpata frendit omat ongelmansa =)
mutta joo, mä osaan sulkeutua ;) ja sepä vasta ärsyttääkin monia, hih.- yllätyys, kaksonen myöskin
toi sulkeutuminen on niin tuttua, olen huomannut sen piirteen. olen usein omissa maailmoissani kun ajattelen jotain asiaa useista kannoista. vaikka kaksosia sanotaan avoimiksi, olemme avoimia vain "mitään-sanomattomista-ja-tunteitamme-paljastamattomista" asioista. kyllähän me tiettyjä asioita voimme kertoa muille, mutta todelliset ajatukset jotka meitä aidosti mietityttävät pakkaamme sisällemme ja puramme ne omien aivojemme voimin. näin luulisin.
en itse koe että toiset heittävät omia murheitansa taakkana minulle, mietin ongelmaa hetken heidän kanssaan, ehdottelen ratkaisuja ja tämän jälkeen usein unohdan ilman että jään hautomaan sitä sisälläni, kuitenkin muistaen ongelman jos jälleen asia tulee puheeksi. tämä on käsittämätöntä ja ihmeellistä miten omat ajatukseni voivat toimia näin.
sosiaalipommi olen useiden mielestä, ihmisten seurassa viiletän paikasta toiseen ja saatan yhtäkkiä putkahtaa keskelle tapahtumaa, vaihtaa muutaman sanan ja tämän jälkeen taas kadota kohti seuraavaa pistettä. tämän vastakohdaksi minulla on omia yksinäisiä hetkiä jolloin luon ympärilleni pilvilinna maailmani ja rentoudun siellä ilman murheita, maailmassa jossa kaikki tapahtuu haluamallani tavalla, tämän lisäksi se auttaa kehittämään mielikuvitusta ja sitähän me tarvitsemme monissa tilanteissa.
tuo ongelmien julistaminen pieneksi jälkikäteen on myöskin enemmän kuin tuttua. viime vuonna minulla oli masennus, olin hiljaa, puoliksi poissa tästä maailmasta. murehdin liiaksi pääni sisällä asioita. kaikkien kaksosten kannattaa pitää päiväkirjaa omista ajatuksista, minua se on auttanut huimasti kun ajatuksia on paljon helpompi setviä jälkikäteen.
- molla67
Olen kaksonen ja voin sanoa et olet oikeassa sillä minä en halua näyttää ainaskaan kellekkään et mulla on pha olla vaan itken sitä sit yksin kun kaikki ovat poissa ja sit kun on muita koitan näyttää iloiselta ettei kukaan huomais minun pahaa oloani
- melli *
Olen itsekkin kaksonen ja tunnen paljon kaksosia. Olen myös huomannut sen aika outonakin piirteenä kaksosessa että muuten lörpötellään suu vaahdossa, mutta jos on joku hätänä saatetaan aivan yllättäen vaijeta kokonaan ja olla aivan toisenlainen ihminen. Itse puhun kyllä parhaalle ystävälleni, mutta tuskin hänellekkään täysin suoraan sanon. Yrittää jollain tavalla peitellä asiaa, ehkä siksikin että itse voisi ongelman unohtaa. Yksin kyllä itketään ja hakataan päätä seinää. Ei kaksonen halua näyttää olevansa haavoittunut tai surullinen, kaikki arvokkuushan siinä menisi!
- kaaru
Itse olen kaksonen ja yksi ystävättäristäni on neitsyt. Hän kokee myös näin meidän ystävyytemme. Mulle kun noita ongelmia tuntuu löytyvän, niin käperryn omiin oloihin ja saan jatkuvasti moitteita siitä.
Toisaalta se voi olla pohjalaisuutta, omista asioista kun ei paljon huudella.
Saan ystävättäreltäni moitteita jatkuvasti siitä kun pidän kuulemma kulissia eli olen iloinen ja nauravainen sekä huumorintajuinen. Mutta näin ei ole, olen sitä oikeasti enkä pysty sitä muuttamaan vaikka itku asuis sisällä. - vilixz
En tiedä muita kaksosia mutta minä en lakkaa puhumasta mistään, milloinkaan..tosin pientä opettelua tämäkin tyyli on vaatinut sen suhteen että osaisin puhua oikeille henkilöille. Työkavereille tai muuten ulkopuolisille puhuin liiankin helposti kaikesta mutta että emännälle..
Vaikka puhuin ja puhuin kriisissä ollessani(ero) niin siitä huolimatta käperryin itseeni ja tunsin olevani yksin, en pyytänyt apua. Itse selvisin, itse jatkoin, itse, itse... Olenkin sanonut kaikille että kaikkien ei tarvitse olla yhtä tyhmiä kuin minä vaan saa/pitää osata pyytää apua!
Mutta puhun kyllä avoimesti jos sitä.. - Sannn.
Yleensä en puhu esim. koulussa kellekkään mun huolia, mutta kyllä mä kaikkia muuta sitten hölötän.. JOskus sen on huomannu, kun joku on v*tusti ottaa päähän niin emmää siitä kerro kelleekkään, sillä mä koen ettei ne niille kuullu.
Mulle on sanottu, että musta näkee millon mua joku pännii kun mä en puhu mitään..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1337365Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631654450Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen553493Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi5073207Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2972144Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361793Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja201751- 911583
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1791505Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151446