Lieksan legendoihin voisi kirjata myöskin Kaisu Pato-ojan. Olisiko ollut 70-lukua tai niillä main kun Yleisradio julisti valtakunnallisen runokilpailun. Kilpailun voitti lieksalainen Kaisu Pato-oja runollaan Pielisen ballaadi.
Runo oli kokonaan Kalevala-mittainen ja siinä kerrottiin Pielisen rantamailla asuneesta vanhasta parista. Sitä en muista mainittiinko runossa tarkempia paikannimiä.
Avioparilla oli surkea loppu, he kuolivat yöllä mökissään häkämyrkytykseen.
60-luvulla oli eräs Pankakosken tehtaan korkeita pomoja ja työhönottajana toiminut nimeltään Pato-oja. Etunimeä en muista mutta hänenkin huoneessaan olen seisonut lakki kourassa töitä kysymässä. Töitä en saanut mutta kohtelu oli kuitenkin aivan toisenlaista kuin aiemmin kokemani Lieksan työnvälitystoimistossa.
Sitä sun tätä
81
3877
Vastaukset
...Aaro sen Pato-ojan etunimi, muistelen vähä semmosta.
- tuota tuota
Koetahan poika muistaa milloin tulet linjoille Tanhiona ja milloin Tahvosena. Laita sitten väliin pari Kamuttaja-Setää ja Huovattaa!
- Yötyöläinen yksin valvoo
Aaro se oli ja eiköhän tuo Kaisu ollu sen eukko.
- Simo Hurtta
Minä en ole tuo alkuperäinen Simo Hurtta.
Minä en ole Laila lingvisti.
Minä en ole kirjoittanut yhtään tekstiä, senjälkeen kun kun sanoin harkitsevani vakaasti, että kirjoitanko lainkaan.
En kirjoita muilla palstoilla muilla nimimerkeillä.
Täällä on meno muuttunut sellaiseksi, että lienee paras tehdä seuraavasti:
Poistun täältä dramaattisesti noin kaksi kertaa kuukaudessa.
Sitten Huovatta ja pari muuta käyttämääni Alter Egoa tulevat vinkumaan minua tänne takaisin.
Näin saan itseni näyttämään tärkeältä kirjoittajalta itseni ja kahdeksan Alter Egoni silmissä.
En tule kirjoittamaan tänne enää yhtään kirjoitusta. Jokainen saa esiintyä minuna tai kenenä hyvänsä. En sillä itseäni rasita.
En myöskään halua pilata mainettani sillä että jonkun häirikön kirjoituksia luullaan minun tekemikseni.
Hyvää jatkoa kaikki lieksalaiset.
Tanhio takatalvelle terveiset, että luulen meidän vielä tapaavan. Sinulla on niin paljon tietoa jota minulla ei ole joten yhteistyömme voisi olla hyödyllistä.
Ja tapaamiset on helppo järjestää kun juttelen itseni kanssa kahdeksalla nimimerkillä.
No katsotaan ensin kun eläke koittaa niin yritän etsiä sinut Lieksasta. Ei siellä monta tuollaista tietoniekkaa ole.
Niin ja on täällä ollut kyllä muutama muukin jonka tahtoisin tavata.
Huomaan näet tietoni Lieksasta on vielä aika pientä (sittenkin).
Lieksa on ja tulee olemaan aina paikkakunnista lähinnä minun sydäntäni.
Elekkeehän poejat ja tytöt tapelko koko aejan. Ehtikkee hyviä asijoeta Lieksasta ja toesistanna.
Tämä Hurtta kuoli justiisa nyt.- niin mihin???
Niin mihin sinä valevokki vastaat. En keksiny avauksesta mittään kysymystä. Puheletkos yksinäsi.
- tiedätkös sinä
mistä saisi tuon laulun sanat ja nuotit tai ainakin sanat
En tiedä mitään paikkaa josta kummankaan saisi. Joensuun Ellin suhteen voin kyetä vähän auttelemaan, mutta menee muutama päivä. Ei niitä sanoja ole muualla kuin ehkä tuolla hilseeni alla, sillai epätäydellisinä. Jos unohdan vastata niin muistuta joskus, että "lupasit ne sanat".
- Eräs ope
tanhio_takatalvi kirjoitti:
En tiedä mitään paikkaa josta kummankaan saisi. Joensuun Ellin suhteen voin kyetä vähän auttelemaan, mutta menee muutama päivä. Ei niitä sanoja ole muualla kuin ehkä tuolla hilseeni alla, sillai epätäydellisinä. Jos unohdan vastata niin muistuta joskus, että "lupasit ne sanat".
Tuo Pielisen ballaadi kiinostaisi minuakin. En ole kuullut koko asiasta koskaan. Joensuun Ellin kyllä tiedän.
Kulkiko joskus junissa ympäri suomea joku nainen jota sanottiin Joensuun Elliksi. eräs vanhempi ope jutteli vaan jotain sellaista - muistelisin. Hieman muistan mutta en kaikkea.
1. säkeistö:
Sen päevän mie muistan niin nuukaan
kuin eilen se ollunna oes
kun Ellin kans seilattiin Juukaan
Kolilaevalla Lieksasta poes.
En ihhaillu Pielisen pintoo
vaek oli se kirkas ja tyyn
mulla rakkaus korvensi rintoo
ja Elli uavisti tautini syyn.
Kerto..
;:En ruvennu Elliä rienoomaan
poes matkustin kihloja tienoomaan
samalla reissulla tääl olen viel
toesen eukkona Elli on siel
viimeinen säkeistö:
On Ellillä mies sekä lapset
no, mikäs sen kaaniimpoo oes
mun piässäni harveni hapset
ja haaveilut haehtui jo poes.
En avijo-onnesta tiijä
kun vanahaksi poejaksi jäen
suat Ellille terveiset viijä
jos käyt siellä Joensuussa päen.
Kerto….
Välissäkin on säe tai pari mutta ne ovat mielestä haihtuneet ihan tyystin. Jos joku muistaa niin josko laittaisi tekstiä....täältä: http://www.kolumbus.fi/pertti.k.mustonen/jalanjaljet.htm
sieltä minä sen löysin, siis sanat, ei säveltä.
Etteivät Lieksan keskustelut menisi hukkaan niin annan pienen vinkin. Tallettakaa kaikki mielenkiintoinen aineisto itsellenne, näillä Suomi24-sivuilla ne eivät ole ikuisesti luettavissa.
Älkää tyytykö tallentamaan vain omalle koneelle tai korpuille tai vain sähköisesti tai sähköisesti luettavina. Kovalevyt, korput ja USB:t eivät ole kovinkaan pitkäikäisiä. Tallettakaa CD:lle tai mieluimmin DVD:lle kellä sellaiseen on mahdollisuus. Tosin eivät nekään ikuisia ole. Monet vielä 10 v sitten käytössä olleet tallennusvälineet kuten lerput, isot mankkunauhat, zippi-levyt yms. ovat tänä päivänä jo kaatopaikkatavaraa. Kehitys on nopeaa, se pitää muistaa. Tekniikka ja ohjelmat muuttuvat niin nopeasti ja tämän päivän huipputekniikka on 10 v kuluttua jo museokamaa.
Tallennusmuodoksi suosittelen txt-muotoa. Se on todennäköisesti pitkäikäisin nykyisistä tekstinkäsittelymuodoista. Tärkeimpänä pidän kuitenkin tulostamista paperille. Se on luettavissa vielä 50 vuoden kuluttuakin mitä yksikään nykyinen sähköinen tai sähköisesti luettava tallenne ei varmastikaan ole. Haalistuneesta paperista voi aina ottaa valokopion ja siten jatkaa ikää taas toiset 50 v. Varmin tapa olisi muinaisten sumerilaisten käyttämä poltettu savitaulu. Ne ovat luettavissa vielä nytkin, yli 5000 v kuluttua.
Perheenne nuoret eivät todennäköisesti tänäpäivänä ole kovin kiinnostuneita historiasta mutta jonain päivänä varmasti ovat. Silloin tämän kesäisen keskustelun tulosteet ovat heille kultaakin kalliimpia aarteita. Älkäämme siis antako ainutlaatuisen tilaisuuden saada siirrettyä edes jotain tietoa "vanhasta" Lieksasta jälkipolville mennä hukkaan. Nämä tiedot häviävät tämän sukupolven mukana eikä niitä enää mistään takaisin saa.- Mutta asiaa
Eipä ole tullut mieleen mutta teenkin tuon. On täällä tullut paljon asiaa josta minullakaan ei ole ollut mitään aavistusta.
- Eräs ope
Olen käyttänyt näitä tietoja tunneilla kun on ollut puhetta kotiseudusta. Nämä sivut ovat todella olleet aivan aarre.
Tarvittaisikohan täällä niitä "Nopean toiminnan" joukkoja rauhaa luomaan.
Alkuaika oli todella lupaava, viimeaikoina on ollut hieman rauhatonta.
- Lieksalainen
Ei ole kovin monta vuotta kun joku lauloi sitä bussimatkalla Pietariin. hän vetäisi sen auton mikkiin. Ikävä kyllä tuo mummeli on kuollut mutta kyselen hänen tyttäriltään josko heiltä löytyisi sanat ja sävel.
- Yötyökyri
Haluan sanat ja sävelen jos niissä ei ole jotain tekijänoikuksia rajoittamassa. En käytä kaupallisiin tarkoituksiin vaan soittelen joskus jossain pikku juhlissa ja laulan.
- Yötyöläinen edelleen
Aaro oli kunnioitettu ja iso pomo Koskella ja koko Lieksassa. Oli tosiaan hyvä ja asiallinen mies. Ei varmaan nuoreen työnhaluiseen suhtautunut pahasti sen uskon. Rauha hänen muistolleen.
Oli tosiaan asiallinen. Muistan hyvällä. Näytti paksua vihko, jossa sanoi silläkin hetkellä olevan yli 50 nimeä työnhakijoita, osa kuulemma Nurmeksesta asti.
Isommat herrat ovatkin yleensä asiallisimpia. Pikku herrojen kun pitää yrittää jotenkin näyttää olevansa isompia kuin mitä ovat. Isojen ei tarvitse filmata.
- Yötyöläinen koko yön
Pielisjärven kunnan maatilalla oli hevosmiehenä joku sellainen kaveri jolla oli toinen jalka jotenki vioittunut. Kävi joskus jotain koskellakin kunnan hevosten kanssa. Nimeä en muista. Iloinen kaveri oli ja lauleli ja hymyili koko ajan. Me penskat saatiin joskus olla kärryillä kyydissä jonkun matkaa.
Mikähän hänen nimensä oli. On varmaan ollut kauan kuolleena. Minusta on jotenkin legendaarisena jäänyt mieleen.Tuli mieleen kaksikin nimivaihtoehtoa. Toinen oli joku Pentti, sukunimeä en muista tai jos en liene koskaan kuullutkaan. Jalan vammaisuuden takia hänellä oli ilkeä lisänimi mutta en taida sitä viitsiä tässä toistaa, näin ison yleisön edessä.
Toinen nimi on Paavo Tuupanen. Oli töissä Kaakilan tilalla mutta en ole satavarma oliko hän juuri kyseinen hevosmies.
Hevosmiehen kyllä tunsin ja oikeastaan muistan vielä ulkonäönkin.- Yötyöläinen joka taas valvoo
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Tuli mieleen kaksikin nimivaihtoehtoa. Toinen oli joku Pentti, sukunimeä en muista tai jos en liene koskaan kuullutkaan. Jalan vammaisuuden takia hänellä oli ilkeä lisänimi mutta en taida sitä viitsiä tässä toistaa, näin ison yleisön edessä.
Toinen nimi on Paavo Tuupanen. Oli töissä Kaakilan tilalla mutta en ole satavarma oliko hän juuri kyseinen hevosmies.
Hevosmiehen kyllä tunsin ja oikeastaan muistan vielä ulkonäönkin.Nyt muistan kulleeni sen joskus kun sanoit. Mielikuva että sukunimi olisi ollut Ikonen, sekin tuli samantien muistista. Muistin sen lisänimenkin mutta se saa olla.
Tuupasen Paavoa en muista. - Kamuttaja-Setä
Yötyöläinen joka taas valvoo kirjoitti:
Nyt muistan kulleeni sen joskus kun sanoit. Mielikuva että sukunimi olisi ollut Ikonen, sekin tuli samantien muistista. Muistin sen lisänimenkin mutta se saa olla.
Tuupasen Paavoa en muista.Oli varmmaan Lieksan tunnetuimppii miehhii aekannaan. Taejettiin lapset sannoo sitä Pekosen Intiksi kun oli Ikosen Pentti. yhtennään se Lieksalla ajeli kunnan asioessa ja kaikki lapset tehrvehti sitä. Oli ystävällinen kaikille.
Eräs jo edesmennyt lieksalainen kertoi omasta itsestään aika hauskan jutun:
Joskus ennen sotia hän oli ollut keväisellä purouitolla. Uitto loppui ja piti lähteä pois. Hän oli kuitenkin epähuomiossa ostanut jostain talosta kilon voipaketin, joka oli melkein aloittamaton vielä. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi kuumasti. Hän ajatteli että ei sitä voipakettia voi repussa lähteä viemään, sulaahan se sinne repun pohjalle. Eikä voinut kenellekään myydä ihan samasta syystä. Aikansa ajateltua ratkaisu löytyi, hän päätti syödä koko paketillisen kerralla. Niinpä hän jäi kämpälle, laittoi leipää pataan ja sulatteli sinne koko paketin. Ja siinä se sitten tuli syötyä kilon voipaketti kerralla mururessissä. Kämppäemäntä oli jossain vaiheessa sanonut, ettei hän voi enää tuota katsella oksentamatta ja mennyt ulos.
Kehui kertoja, että tulihan siitä ruokasa olo. Kahteen viikkoon ei voita voinut ajatellakaan ja monta päivää tuli voinmakuisia röyhtäsyjä suuhun. Mutta sisällä pysyi ja eipähän hukkaankaan mennyt.
Huh huh, olihan eväät. Kuulin sen häneltä niin usein ja aina samalla tavalla että varmasti kertomus totta oli.- Yötyölainen jo toisessa pol...
Jopa on ollut ronski sapuska. Ei varmaan ollut ainakaan mikään pienikokoinen mies kun pystyi kuluttamaan tuon energian. Meilläkin tehtiin usein mururessiä mutta ei noin rankkaa tavaraa.
- Yötä töissä
Minä söin kerran puoli kiloa suklaataa ja oksensin koko päivän. En ole senjälkeen suklaata syönyt palaakaan. Siitä on yli 20 vuotta.
- Yötyöläinen vielä
Mikä ihmeen seko täällä palstalla touhuaa. On esiintynyt Yötyöläisenäkin sinua vainotessaan. Sillä ei taida olla joka ratas oikeassa paikassa. Nyt se ilmeisesti sama pistelee noita Lidli höpinöitään. Taitaa päivystää täällä ympäri vuorokauden ja sekoo unenpuutteessa.
- Huovatta
On tuossa tullut pistettyä viestiä ylläpitoon. Nyt on näkyy alkaneet toimimaan.
Varmaan moni muukin on viestitellyt koska iso luuta on lakaissut. Saa nähdä saako tyyppi bannit.
Koskapa Lieksan liike-elämä on ollut tapetilla viime aikoina niin voitaisiin yhdessä muistella mitä oli ennen.
Liikkeitä oli Kaarisilloilta alkaen yhtenä nauhana Kuhmontien risteykseen asti. Ja kaikkiin riitti asiakkaita siitäkin huolimatta että Pielisjärven pitäjän kylät olivat myös täynnään kauppoja.
Jos aletaan Kaarisilloilta niin oikeallahan ei ollut muuta kuin Hovilan puisto ja siinä Lieksan ensimmäinen erillinen kävelytie. Vasemmalla puolella oli muistaakseni ensimmäisenä Gulfin huoltoasema. Siinä jopa korjattiin autoja mitä ei huoltoasemilla nykyään enää tehdä. Sitten en muista mitä liike-elämää oli mutta jonkun matkan päässä oli matala punainen hirsirakennus, jossa asui ainakin yksi perhe. Sitten tuli kaiketi teurastamo, olikohan sen nimi Osuusteurastamo. Karjalan Baari oli sitten vähän matkan päässä, nykyisen Lieksan Lehden talon paikalla.
Kirkkotien risteyksen jälkeen heti oikealla oli SOK-laisen Pielisjärven Osuuskaupan päämyymälä ja sen vieressä OTK-laisen Osuusliike Pielisen päämyymälä. Pielistä vastapäätä oli Kustaa Surakan huonekalukauppa.
Sitten on vähän hämärää mutta oikealla puolella Pielisentietä keskempänä kylää oli Samuli Kotilaisen vaatekauppa. Sen jälkeen heti oli Lieksan Rauta. Olikohan jossain näitä vastapäätä Viktor Rotkon kauppa. Varmaan oikealla puolella oli pieni Nikolai Karpinin kalastus- ja urheiluvälineliike. Vasemmalla oli myöskin Kauhasen kellokauppa ja Talouskauppa sekä joku baari, jonka nimeä en enää muista.
Kirjakaupan talo Surakan huonekalukaupan jälkeen on myös melkoisen vanha rakennus ja kirjakauppa toimi siinä jo 50-luvulla.
Surakan talon takana sivukadulla oli Emmi Apellin kukkakauppa. Apellien juuret johtavat ilmeisesti Saksaan.
Kirjakaupan talon jälkeen vasemmalla oli Lieksan Kauppayhtiön kompleksi, päämyymälä , rautatukku ja elintarviketukku. Jauhosäkkejä tuotiin sinne rekkakuormittain ja tavaraa läksi pitäjälle joka aamu monella kuorma- ja pakettiautolla. Autokuskejakin oli varmaan lähemmä 10.
Pitkin Pielisentien vartta oli muistaakseni erilaisia vaate- ja kenkäkauppoja ja baareja mutta nimet eivät ole jääneet mieleen. Nuorille tiedoksi, baari tarkoitti silloin pelkkää kahvila-ruokalaa. Viinaksia niissä ei myyty ei edes olutta, paitsi pilsneriä. Nimistä puheenollen pieni syrjähyppy, kouluissa ei ollut ruokalaa vaan ruokailupaikan nimi oli Keittola. Kun ruokana oli vain keittoja sekä omat eväät.
Lieksan Leipomo, tai vanha nimi taisi olla Kären leipomo, on vissiin ollut nykyisellä paikallaan jo vuosikymmeniä. Sen lähellä oli Lieksan ensimmäisissä aravataloissa Hyttilänkadun varrella Ol. Pielisen pieni myymälä jo 50-luvun lopulla.
Kulmalla oli tietenkin Pielisen myymälä ja toisella puolella Asemakatua oli Kauppayhtiön myymälä. Kuhmontien kulmauksessa oli puutalossa Nuutisen Talouskauppa. Kuhmontietä vähän matkaa oikealla oli Draken ruokakauppa. Kuhmontie 15:ssä oli Lieksan Sähkön konttori ja myymälä.
Tori oli siinä aukiolla missä nyt on Jätkänpatsas. Juuri ennen toria samalla puolella oli Lieksan Kumikorjaamo. Siitä taisi tulla myöhemmin Pielisen Kumi, oliko näin. Kumikorjaamolla oli 50-luvulla tulipalo, muistan vieläkin sen mahtavan mustan savupilven joka siitä nousi. Kulman jälkeen saattoi korjauttaa polkupyöränsä Esa-Takomolla.
Niin tietenkin se pakollinen viinakauppa oli sitten Urheilukadulla. 60-luvulla rakennettiin viinakaupan viereen uusi kerrostalo, johon tuli Kauppayhtiön ruokamyymälä.
Kesäisin asiakkaita tuli laivalla Kolin puolelta kirkon eteen Laivarantaan sekä junalla Lieksan asemalle. Pielisjärven sivukyliltä tultiin luonnollisesti linja-autoilla. Kun käytiin "maalikylässä" virastoasioilla niin samalla hoidettiin ostokset, joten asiakkaita kauppoihin ja torillekin riitti.
Tässäpä keskeisimmät muistikuvani Lieksan liike-elämästä. Ovat jo muistikuvat siltä ajalta haalistuneet, joten olisi kiva saada korjauksia.- Laila Lingvisti
Sallitko pientä korjausta ja täydennystä.
Vasemmalla puolella oli ensin Horttanaisen paja johon tuli myöhemmin Esa-Takomon ensi paja.
Karjalan Baarin vieressä oli Lieksan ensimmäinen levykauppa (siis äänilevy) jonka omistajan nimi oli Lewy. Hän oli hyvin tumma ja kiharatukkainen ihminen.
Oikealla ennen kauppoja oli Inkeri ryynäsen hammalääkärin vastaanotto (Hovin Inkeri).
Puistikossa oli kuuluisat Hovin koivut.
Jouhkimaisen kukkakauppa oli Kauppayhtiön takana.
Talouskauppa oli hieman osuuskaupoista yläkylälle päin toisella puolen tietä.
Kenkäkauppoja oli kaksikin.
Joku paja oli myös Kaarisiltojen toisella puolella lähellä sitä ylikäytävää.
Vaatekauppoja useita.
Täytyy muistella lisää sinne historian hämärään. - sallitko sinä
Laila Lingvisti kirjoitti:
Sallitko pientä korjausta ja täydennystä.
Vasemmalla puolella oli ensin Horttanaisen paja johon tuli myöhemmin Esa-Takomon ensi paja.
Karjalan Baarin vieressä oli Lieksan ensimmäinen levykauppa (siis äänilevy) jonka omistajan nimi oli Lewy. Hän oli hyvin tumma ja kiharatukkainen ihminen.
Oikealla ennen kauppoja oli Inkeri ryynäsen hammalääkärin vastaanotto (Hovin Inkeri).
Puistikossa oli kuuluisat Hovin koivut.
Jouhkimaisen kukkakauppa oli Kauppayhtiön takana.
Talouskauppa oli hieman osuuskaupoista yläkylälle päin toisella puolen tietä.
Kenkäkauppoja oli kaksikin.
Joku paja oli myös Kaarisiltojen toisella puolella lähellä sitä ylikäytävää.
Vaatekauppoja useita.
Täytyy muistella lisää sinne historian hämärään.Siellä oli ainakin jossain Karpilla kauppa en muista missä. oli taisi kalastus ja urheiluliike. Eikös sen omistanu Viktor Karpin
- Yöt työssä
Ettet ainakaan Koskelta ole.
Laila Lingvisti kirjoitti:
Sallitko pientä korjausta ja täydennystä.
Vasemmalla puolella oli ensin Horttanaisen paja johon tuli myöhemmin Esa-Takomon ensi paja.
Karjalan Baarin vieressä oli Lieksan ensimmäinen levykauppa (siis äänilevy) jonka omistajan nimi oli Lewy. Hän oli hyvin tumma ja kiharatukkainen ihminen.
Oikealla ennen kauppoja oli Inkeri ryynäsen hammalääkärin vastaanotto (Hovin Inkeri).
Puistikossa oli kuuluisat Hovin koivut.
Jouhkimaisen kukkakauppa oli Kauppayhtiön takana.
Talouskauppa oli hieman osuuskaupoista yläkylälle päin toisella puolen tietä.
Kenkäkauppoja oli kaksikin.
Joku paja oli myös Kaarisiltojen toisella puolella lähellä sitä ylikäytävää.
Vaatekauppoja useita.
Täytyy muistella lisää sinne historian hämärään.Joo, ilman muuta. Se oli tarkoituskin, että kaikki jotka vielä jotain muistaa "vanhasta" Lieksasta korjailisi ja täydentelisi.
Siitä pajasta minulla on jotain muistikuvia. Siinä Kaarisillan lähettyvillähän oli Gutzeitilla kokonainen pienoistukikohta.
Heti sillan alavirran puolella, melkoisen lähellä siltaa oli Pielisen tukkilauttahinaajien talvitukikohta. Joessa oli useampi punainen, musta-savupiippuinen laiva talvivarastossa. Komeita olivat pikkumuksun mielestä. Yhden nimikin on jäänyt mieleen, Aino. Rantalan puolella oli rantalaiturit ja taisi tulla jonkunlainen kävelysilta laivoille asti ja olikohan keskellä jokeakin laivojen vierellä jonkunlainen kävelysilta. Laivavarikko siitä hävisi viimeistään silloin kun kirkon viereen tehtiin kantatien silta. Eivät olisi mahtuneet alta.
Sillan yli Mähkölle päin mentäessä vasemmalla heti sillan jälkeen oli Gutseitilla melko iso verstas, taidettiin sanoa pajaksi. Se oli Lieksan Sähkön valkoisen muuntamotornin ja joen välillä. Maantieltä poiketessa oli ensin melko iso piha-alue.
Vanha Pankakosken pässin rata päättyi johonkin siihen pajan nurkalle. Kun kiskotus ja pölkyt oli purettu oli siinä kesäisin käytössä epävirrallinen kävely- ja pyöräilytie. Tultiin kunnan paloasemalta ja sitten tie pujahti muuntamon ja pajan välistä pajan pihan kautta maantielle.
Sitä en muista milloin paja lopetti ja rakennus purettiin mutta kauan siitä on aikaa.
Alueellahan on ollut laajempaakin Gutzeitin toimintaa. Pajan takana, joki vartta hieman yläjuoksulle päin on ollut Rantalan saha. Saha paloi joskus 20 –luvulla eikä sitä rakennettu enää sen jälkeen uudelleen. Ilmarata oli sahasta muistona vielä 50-luvulla. Sielläkin jotkut poikaklopit kulkivat vaijeria pitkin. Kulku oli mahdollista koska siinä oli ensin paksu vaijeri ja sen yläpuolella, olisiko ollut vajaa 2 m toinen ohuempi vaijeri, josta kävelijä saattoi pitää kiinni. Eihän ne klopit mitään sirkustaiteilijoita olleet. Usein taisi olla asialla samoja poikia, jotka kävelivät Kaarisillan kaarien päällä.
Gutzeitin nimi oli vanhemmille alkuasukkaille hieman hankala lausua. Eräs siitä kuulemani ”käännös” olikin kutsehvi. Yleisin taisi olla kutsetti.
Kukkakauppa oli tosiaan Jouhkimaisen. Apellin liike taisikin olla valokuvaamo, mutta missä?- Kamuttaja-setä
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Joo, ilman muuta. Se oli tarkoituskin, että kaikki jotka vielä jotain muistaa "vanhasta" Lieksasta korjailisi ja täydentelisi.
Siitä pajasta minulla on jotain muistikuvia. Siinä Kaarisillan lähettyvillähän oli Gutzeitilla kokonainen pienoistukikohta.
Heti sillan alavirran puolella, melkoisen lähellä siltaa oli Pielisen tukkilauttahinaajien talvitukikohta. Joessa oli useampi punainen, musta-savupiippuinen laiva talvivarastossa. Komeita olivat pikkumuksun mielestä. Yhden nimikin on jäänyt mieleen, Aino. Rantalan puolella oli rantalaiturit ja taisi tulla jonkunlainen kävelysilta laivoille asti ja olikohan keskellä jokeakin laivojen vierellä jonkunlainen kävelysilta. Laivavarikko siitä hävisi viimeistään silloin kun kirkon viereen tehtiin kantatien silta. Eivät olisi mahtuneet alta.
Sillan yli Mähkölle päin mentäessä vasemmalla heti sillan jälkeen oli Gutseitilla melko iso verstas, taidettiin sanoa pajaksi. Se oli Lieksan Sähkön valkoisen muuntamotornin ja joen välillä. Maantieltä poiketessa oli ensin melko iso piha-alue.
Vanha Pankakosken pässin rata päättyi johonkin siihen pajan nurkalle. Kun kiskotus ja pölkyt oli purettu oli siinä kesäisin käytössä epävirrallinen kävely- ja pyöräilytie. Tultiin kunnan paloasemalta ja sitten tie pujahti muuntamon ja pajan välistä pajan pihan kautta maantielle.
Sitä en muista milloin paja lopetti ja rakennus purettiin mutta kauan siitä on aikaa.
Alueellahan on ollut laajempaakin Gutzeitin toimintaa. Pajan takana, joki vartta hieman yläjuoksulle päin on ollut Rantalan saha. Saha paloi joskus 20 –luvulla eikä sitä rakennettu enää sen jälkeen uudelleen. Ilmarata oli sahasta muistona vielä 50-luvulla. Sielläkin jotkut poikaklopit kulkivat vaijeria pitkin. Kulku oli mahdollista koska siinä oli ensin paksu vaijeri ja sen yläpuolella, olisiko ollut vajaa 2 m toinen ohuempi vaijeri, josta kävelijä saattoi pitää kiinni. Eihän ne klopit mitään sirkustaiteilijoita olleet. Usein taisi olla asialla samoja poikia, jotka kävelivät Kaarisillan kaarien päällä.
Gutzeitin nimi oli vanhemmille alkuasukkaille hieman hankala lausua. Eräs siitä kuulemani ”käännös” olikin kutsehvi. Yleisin taisi olla kutsetti.
Kukkakauppa oli tosiaan Jouhkimaisen. Apellin liike taisikin olla valokuvaamo, mutta missä?Valokuvvaamo se Apeli oli. Taes olla siellä yläkylällä lähellä sitä Heiluri-Ollin liikettä. Niin ja vielä samalla puolella tietä.
Olikkoon se joku Eeva se Apeli. Semmonen mielikuva jotta naenen se oli.
Tuo muuntajan ohi männyt poloku pelasti minuttii kerran sakolta. Ajjoo hurruuttelin sillolta sinne Mähkön suunttaan polokupyörällä lokakuussa myöhhään iliman valoja. Sattukkii polliisi olemmaan siinnä pajan kohilla. Sehän mölläätti heti jotta seis.
Minä poeka tuihhaatinkkii pajan pihalle ja sinne polulle. Senverran näen jotta missä männöö. Polliisi oli lentävvii ja se ei tuntenna polokkuu. Yritti kyllä raakka reppana juosta perässä vaen jäe hoppeelle.
Minä voetin kisan ja palakinto oli jotta siästyn sakolta. - olis ollu
Kamuttaja-setä kirjoitti:
Valokuvvaamo se Apeli oli. Taes olla siellä yläkylällä lähellä sitä Heiluri-Ollin liikettä. Niin ja vielä samalla puolella tietä.
Olikkoon se joku Eeva se Apeli. Semmonen mielikuva jotta naenen se oli.
Tuo muuntajan ohi männyt poloku pelasti minuttii kerran sakolta. Ajjoo hurruuttelin sillolta sinne Mähkön suunttaan polokupyörällä lokakuussa myöhhään iliman valoja. Sattukkii polliisi olemmaan siinnä pajan kohilla. Sehän mölläätti heti jotta seis.
Minä poeka tuihhaatinkkii pajan pihalle ja sinne polulle. Senverran näen jotta missä männöö. Polliisi oli lentävvii ja se ei tuntenna polokkuu. Yritti kyllä raakka reppana juosta perässä vaen jäe hoppeelle.
Minä voetin kisan ja palakinto oli jotta siästyn sakolta.Emmi, se Apeli. Tuntus tutulta kielen piällä.
- Asseri vaan
olis ollu kirjoitti:
Emmi, se Apeli. Tuntus tutulta kielen piällä.
Taisi olla Emmi tai jotain siihen suuntaan. Aika tukeva täti oli
- kauppayhtiön
jotkut tutut sanoo tolkin jussin ja maurasten ja jotkut maurojen . kuka oli todella omistaja ja oliko osakkaita paljon
- ollut sellainenkin
Kuin Erikiven hautaustoimisto ja huonekaluliike.
Taisi niitten pojalla olla surkea kohtalo. sallitko sinä kirjoitti:
Siellä oli ainakin jossain Karpilla kauppa en muista missä. oli taisi kalastus ja urheiluliike. Eikös sen omistanu Viktor Karpin
...Viktor Karpin ja se sijaitsi nykyisen Kekäleen kohdalla vähän loitompana kadusta, siitä seuraava kulmalle päin oli Erikiven huonekaluliike.
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Joo, ilman muuta. Se oli tarkoituskin, että kaikki jotka vielä jotain muistaa "vanhasta" Lieksasta korjailisi ja täydentelisi.
Siitä pajasta minulla on jotain muistikuvia. Siinä Kaarisillan lähettyvillähän oli Gutzeitilla kokonainen pienoistukikohta.
Heti sillan alavirran puolella, melkoisen lähellä siltaa oli Pielisen tukkilauttahinaajien talvitukikohta. Joessa oli useampi punainen, musta-savupiippuinen laiva talvivarastossa. Komeita olivat pikkumuksun mielestä. Yhden nimikin on jäänyt mieleen, Aino. Rantalan puolella oli rantalaiturit ja taisi tulla jonkunlainen kävelysilta laivoille asti ja olikohan keskellä jokeakin laivojen vierellä jonkunlainen kävelysilta. Laivavarikko siitä hävisi viimeistään silloin kun kirkon viereen tehtiin kantatien silta. Eivät olisi mahtuneet alta.
Sillan yli Mähkölle päin mentäessä vasemmalla heti sillan jälkeen oli Gutseitilla melko iso verstas, taidettiin sanoa pajaksi. Se oli Lieksan Sähkön valkoisen muuntamotornin ja joen välillä. Maantieltä poiketessa oli ensin melko iso piha-alue.
Vanha Pankakosken pässin rata päättyi johonkin siihen pajan nurkalle. Kun kiskotus ja pölkyt oli purettu oli siinä kesäisin käytössä epävirrallinen kävely- ja pyöräilytie. Tultiin kunnan paloasemalta ja sitten tie pujahti muuntamon ja pajan välistä pajan pihan kautta maantielle.
Sitä en muista milloin paja lopetti ja rakennus purettiin mutta kauan siitä on aikaa.
Alueellahan on ollut laajempaakin Gutzeitin toimintaa. Pajan takana, joki vartta hieman yläjuoksulle päin on ollut Rantalan saha. Saha paloi joskus 20 –luvulla eikä sitä rakennettu enää sen jälkeen uudelleen. Ilmarata oli sahasta muistona vielä 50-luvulla. Sielläkin jotkut poikaklopit kulkivat vaijeria pitkin. Kulku oli mahdollista koska siinä oli ensin paksu vaijeri ja sen yläpuolella, olisiko ollut vajaa 2 m toinen ohuempi vaijeri, josta kävelijä saattoi pitää kiinni. Eihän ne klopit mitään sirkustaiteilijoita olleet. Usein taisi olla asialla samoja poikia, jotka kävelivät Kaarisillan kaarien päällä.
Gutzeitin nimi oli vanhemmille alkuasukkaille hieman hankala lausua. Eräs siitä kuulemani ”käännös” olikin kutsehvi. Yleisin taisi olla kutsetti.
Kukkakauppa oli tosiaan Jouhkimaisen. Apellin liike taisikin olla valokuvaamo, mutta missä?...valokuvaamo oli Korpi-Jaakonkadulla Sairaala kadun ja koulukadun välillä, jos en ihan väärin muista.
kauppayhtiön kirjoitti:
jotkut tutut sanoo tolkin jussin ja maurasten ja jotkut maurojen . kuka oli todella omistaja ja oliko osakkaita paljon
oli alunoerin Vasili Mauron perustama, hänen jälkeensä perikunta muodosti yhtiön, sen johtajana oli Vasselin poika Pauli. Maurojen suvun hallussa se liike oli loppuunsa asti. Jussi Tolkki oli muistaakseni Mauron tyttären Oilin mies.
...sunä Tanhio kirkon tiehaarasta silloille päin semmoset kun Maalaistenkauppa ja Otto Turusen sekatavarakauppa?
Mukava näin vanhana muistella vanhoja asioita ja yrittää testata muistiansa.- omistajista
kauppayhtiön kirjoitti:
jotkut tutut sanoo tolkin jussin ja maurasten ja jotkut maurojen . kuka oli todella omistaja ja oliko osakkaita paljon
Omistajina oli Maurojen suku. Vuonislahdessa oli Valde Maurasen kauppa ja hyvin luotettavalta taholta minulle on kerrottu, että oli samaa Maurojen sukua. Suku oli tullut Lieksaan Itä-Karjalasta.
Tietääkseni Oili Tolkki oli omaa sukua Mauro. Kaiketi Pauli Mauron sisar???
Omistajia oli myös Feodor Mauro. Kaikki edellä mainitut olivat Nikolai (Kola) Mauron lapsia.
Oli varmasti vielä muitakin mutta niistä en tiedä.
Jussi Tolkki ajeli pienellä moottorialuksella reittiliikennettä Pielisellä, ainakin Lieksan ja Kolin välillä. Ehkä muitakin. Liekö sekin Joensuun Elli - laulun Koli-laeva ollut Tolkin. Tahvonen kirjoitti:
...sunä Tanhio kirkon tiehaarasta silloille päin semmoset kun Maalaistenkauppa ja Otto Turusen sekatavarakauppa?
Mukava näin vanhana muistella vanhoja asioita ja yrittää testata muistiansa.Jotain tuttua tuossa on. Varmaankin sellaiset kaupat oli vaikka en varmaan koskaan kummssakaan sisällä käynyt.
60-luvulla oli joku kahvibaari aika lähellä Pielisentien ja Moisionkadun risteystä, Kulmalle päin mentäessä vasemmalla puolella Pielisentietä.
Siinä tuli joskus kloppina päivällä vapaatunnilla poikien kanssa istuttua. Nimi vaan on täysin hävinnyt päänupista.omistajista kirjoitti:
Omistajina oli Maurojen suku. Vuonislahdessa oli Valde Maurasen kauppa ja hyvin luotettavalta taholta minulle on kerrottu, että oli samaa Maurojen sukua. Suku oli tullut Lieksaan Itä-Karjalasta.
Tietääkseni Oili Tolkki oli omaa sukua Mauro. Kaiketi Pauli Mauron sisar???
Omistajia oli myös Feodor Mauro. Kaikki edellä mainitut olivat Nikolai (Kola) Mauron lapsia.
Oli varmasti vielä muitakin mutta niistä en tiedä.
Jussi Tolkki ajeli pienellä moottorialuksella reittiliikennettä Pielisellä, ainakin Lieksan ja Kolin välillä. Ehkä muitakin. Liekö sekin Joensuun Elli - laulun Koli-laeva ollut Tolkin.Minulta jäi Kola pois Vasselin ja Paulin välistä.
sitä se tuo vanahuus tekköö.tanhio_takatalvi kirjoitti:
Jotain tuttua tuossa on. Varmaankin sellaiset kaupat oli vaikka en varmaan koskaan kummssakaan sisällä käynyt.
60-luvulla oli joku kahvibaari aika lähellä Pielisentien ja Moisionkadun risteystä, Kulmalle päin mentäessä vasemmalla puolella Pielisentietä.
Siinä tuli joskus kloppina päivällä vapaatunnilla poikien kanssa istuttua. Nimi vaan on täysin hävinnyt päänupista....Ellin Baari. Siellä sai mahottoman hyvvee hernerokkoo.
Tahvonen kirjoitti:
...sunä Tanhio kirkon tiehaarasta silloille päin semmoset kun Maalaistenkauppa ja Otto Turusen sekatavarakauppa?
Mukava näin vanhana muistella vanhoja asioita ja yrittää testata muistiansa.Itselläni on mielessä hauska väärinkäsitys liittyen Kotilaisen kauppaan. Kuiteissa luki ylhäällä T:mi Kotilainen. Kaupan omistaja oli silloin Taimi Kotilainen, josta kotona usein nimellä puhuttiin. Luulinkin, että kuitin teksti T:mi on lyhenne omistajan nimestä Taimi. Vaan ei tainnut olla.
Kaupassa työskenteli myös joku mies, josta kansa käytti nimitystä "ekonomi". En häntä paremmin muista mutta käsitykseni mukaan oli jotenkin Kotilaisten sukua.tanhio_takatalvi kirjoitti:
Itselläni on mielessä hauska väärinkäsitys liittyen Kotilaisen kauppaan. Kuiteissa luki ylhäällä T:mi Kotilainen. Kaupan omistaja oli silloin Taimi Kotilainen, josta kotona usein nimellä puhuttiin. Luulinkin, että kuitin teksti T:mi on lyhenne omistajan nimestä Taimi. Vaan ei tainnut olla.
Kaupassa työskenteli myös joku mies, josta kansa käytti nimitystä "ekonomi". En häntä paremmin muista mutta käsitykseni mukaan oli jotenkin Kotilaisten sukua....oli ja on vieläkin Aulis Kinnunen,hän on tietääkseni Samuli Kotilais- vainaan vävy. Taimi Toivanen oli myyjänä Kotilaisessa, ei kylläkään ollut sukua omistajille.
Laila Lingvisti kirjoitti:
Sallitko pientä korjausta ja täydennystä.
Vasemmalla puolella oli ensin Horttanaisen paja johon tuli myöhemmin Esa-Takomon ensi paja.
Karjalan Baarin vieressä oli Lieksan ensimmäinen levykauppa (siis äänilevy) jonka omistajan nimi oli Lewy. Hän oli hyvin tumma ja kiharatukkainen ihminen.
Oikealla ennen kauppoja oli Inkeri ryynäsen hammalääkärin vastaanotto (Hovin Inkeri).
Puistikossa oli kuuluisat Hovin koivut.
Jouhkimaisen kukkakauppa oli Kauppayhtiön takana.
Talouskauppa oli hieman osuuskaupoista yläkylälle päin toisella puolen tietä.
Kenkäkauppoja oli kaksikin.
Joku paja oli myös Kaarisiltojen toisella puolella lähellä sitä ylikäytävää.
Vaatekauppoja useita.
Täytyy muistella lisää sinne historian hämärään.Kukka kauppa oli siinä missä nyt on Viherkeskus, sillon oli käytössä vain se pieni vanha rakennus, joka siinä vielä nytkin töröttää.
...oli siinä, missä nyt on Tiimarit ja Villukset ja monet muut.
Osuusliike Pielisestä ylöspäin oli seuraavana Pielisjärven kunnantoimisto, semmonen vanha matala puurakennus, jonka katolla oli aikoinaan Saimaa-tupakin valomainos, vissiin lajiaan ensimmäinen Lieksassa: "Saimaa, mieto makoisa, antoisa".- taisi olla...
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Jotain tuttua tuossa on. Varmaankin sellaiset kaupat oli vaikka en varmaan koskaan kummssakaan sisällä käynyt.
60-luvulla oli joku kahvibaari aika lähellä Pielisentien ja Moisionkadun risteystä, Kulmalle päin mentäessä vasemmalla puolella Pielisentietä.
Siinä tuli joskus kloppina päivällä vapaatunnilla poikien kanssa istuttua. Nimi vaan on täysin hävinnyt päänupista....kassankulma...
Tuli siellä itekin aikaa tapettua koulun jälkeen..
Nykyisin siinä lienee hautaustoimisto...enteellisesti...:) taisi olla... kirjoitti:
...kassankulma...
Tuli siellä itekin aikaa tapettua koulun jälkeen..
Nykyisin siinä lienee hautaustoimisto...enteellisesti...:)...olisiko osuuskassan talossa ollut sen niminen baari, mutta yhteen aikaan siinä oli kyllä Meijerin baari, siinä Lahtisen hautaustoimiston paikalla.
- on ollutkin..
Tahvonen kirjoitti:
...olisiko osuuskassan talossa ollut sen niminen baari, mutta yhteen aikaan siinä oli kyllä Meijerin baari, siinä Lahtisen hautaustoimiston paikalla.
mutta kyllä mie muistelen että jo 70-luvun alussa paikalla ois ollu kassankulma....oisko meijerin baari ollu silloin torin laidalla?
- oli torin laidalla
on ollutkin.. kirjoitti:
mutta kyllä mie muistelen että jo 70-luvun alussa paikalla ois ollu kassankulma....oisko meijerin baari ollu silloin torin laidalla?
ainakin 1973 asuin näet silloin Lieksassa ja kävin siellä baarissa. en tiedä onko ollut ennen tai jälkeen mutta sillon oli
- myöskin
oli torin laidalla kirjoitti:
ainakin 1973 asuin näet silloin Lieksassa ja kävin siellä baarissa. en tiedä onko ollut ennen tai jälkeen mutta sillon oli
olemassa Toribaari. Missäs se sitten oli vai oliko torin reunalla kaksi baarii. Mielestäni ainakin toribaari oli torin reunalla, siinä matalassa liikerakennuksessa.
Mitäs on nykyään entisessä viinakaupassa Urheilukadulla. Ja sitten siinä vieressä missä oli 60-luvulla Kauppayhtiön myymälä? - Kamuttaja-Setä
myöskin kirjoitti:
olemassa Toribaari. Missäs se sitten oli vai oliko torin reunalla kaksi baarii. Mielestäni ainakin toribaari oli torin reunalla, siinä matalassa liikerakennuksessa.
Mitäs on nykyään entisessä viinakaupassa Urheilukadulla. Ja sitten siinä vieressä missä oli 60-luvulla Kauppayhtiön myymälä?Oekkeessa oot. Toripaarihan se siinnä olla kajotti siinä torin laejalla. Meijerinpaarrii en muista millään missä oli, sen vaen muistan jotta semmonennii jossae oli.
Kamuttaja-Setä kirjoitti:
Oekkeessa oot. Toripaarihan se siinnä olla kajotti siinä torin laejalla. Meijerinpaarrii en muista millään missä oli, sen vaen muistan jotta semmonennii jossae oli.
...oli siinä missä nyt on Jänkä-Joonas, varaosaliike. Meijerin baari oli Torinlukossa, elikkä siinä missä nyt on Tiri-Bistro, vai onko sitökään ennee.
Kun oikein pinnistän muistiani, niin taisi olla Kassankulma sillon 60- luvulla.- aivan tautinen
Tahvonen kirjoitti:
...oli siinä missä nyt on Jänkä-Joonas, varaosaliike. Meijerin baari oli Torinlukossa, elikkä siinä missä nyt on Tiri-Bistro, vai onko sitökään ennee.
Kun oikein pinnistän muistiani, niin taisi olla Kassankulma sillon 60- luvulla.saitti ja tautinen citi koko mesta (Lieksa).
Ei ole opislekupaikkaa eikä työtä eikä se mua kiinnostakkaa - Lieksassa olisi
aivan tautinen kirjoitti:
saitti ja tautinen citi koko mesta (Lieksa).
Ei ole opislekupaikkaa eikä työtä eikä se mua kiinnostakkaaEi tietääkseni muuta kuin vähän mökkihöperyyttä ja joillain yksilöillä ajoittain ilmenevää juoppohulluutta.
- raivotautiakin vähän
Lieksassa olisi kirjoitti:
Ei tietääkseni muuta kuin vähän mökkihöperyyttä ja joillain yksilöillä ajoittain ilmenevää juoppohulluutta.
venäjältä on levinny ketuista ja hurtat on saanu sen herkästi.täälläki yksi hurtta riehu sillätappa että varmaan on raivotauti. vai olisko vale-hurtta ja vale-raivotauti
- en oo kaputtaja
Jatkan Kamuttajan setän avvausta, joka on noehen tyhjänpäevästen avvausten takia männy jo toeselle näytölle. Sieltähän sitä harva lukkoo. Aehe on niin hyvä että sitä kannataa kuitennii jatkoo.
Sanon ikäväkseni jotta Lieksoo ei mikkää ennään pelasta. Niinkun ei muitakaan syrjäseutuja. Ja Lieksan asema on erityisen paha kun ollaan kannaksella kahen ison välissä, Pielisen ja Vennään.
On näitä syrjäseutujen asioita mietitty jo vuoskymmenet tuhansien viisaiehen päihen voimin. Jos ratkasu olisi olemassa niin kaipa sen jo joku oes keksinnä. Mutta kun ei oo. Minä ainakkaan en keksi mittään mikä voes olla ees jonniinlaenen ratkasu nuorison pakenemisen ja työttömyyven ongelmaan. Lisäksi suurin osa ihmisistä, naeset etennii, tykkee asustella isoissa kaupunkiloessa.
Jos joku jottain keksii niin hyvä on, toevotan onnee. Pelekkeenpä kuitennii, että 20 v kuluttua täällä asuu tuskin 50 % siitä mitä nyt. Ja kun nuoret vähenöö niin lapsia syntyy yhä vähemmän jne.
Ongelma voipikin olla joskus se jotta mistä suahaan vanahuksille nuoria hoitajia tarpeeksi asti.- sama asia
siis se että se kamuttajan hyvä avaus häipyi kauas taa. hyvä kun otit sen ylös sieltä.
- olla..
..veärällä näätöllä...tarkistakkee aenahi.
- näätöllä
olla.. kirjoitti:
..veärällä näätöllä...tarkistakkee aenahi.
tarkennappas vähäsen mitä tarkotat jotta oltas viärällä näätöllä. Kyllä tämä on minun mielestä ihan oekee näättö.
- eivät kovin
kauvan riitä. Laskettaanpas. Lieksn maapinta-ala on n. 3500 km2, joka on pyöreesti noen 1 % Suomen pinta-alasta. Tiällä on nyt jo kaksi puualan isohkoo laetosta ja Uimaharjussa, eli aeka lähellä toeset kaksi. Uimaharju kilipaeloo osin samosta puista.
Ei niin pienet mehtäalat tänä päevänä riitä kovin pitkälle. Raumankii sellutehas syöpi puuta noen 160 rekka-autollista päevässä.
Pelekeenpä, jotta 20 vuojen kuluttuu sekä Kevätniemi että Pankakoski on kumpikin tyystin lopettanu. Niin on tietysti Suomessa siihen mennessä lopettanu moni muuki, ei nämä tule olemaan aenoot. - Huovatta
eivät kovin kirjoitti:
kauvan riitä. Laskettaanpas. Lieksn maapinta-ala on n. 3500 km2, joka on pyöreesti noen 1 % Suomen pinta-alasta. Tiällä on nyt jo kaksi puualan isohkoo laetosta ja Uimaharjussa, eli aeka lähellä toeset kaksi. Uimaharju kilipaeloo osin samosta puista.
Ei niin pienet mehtäalat tänä päevänä riitä kovin pitkälle. Raumankii sellutehas syöpi puuta noen 160 rekka-autollista päevässä.
Pelekeenpä, jotta 20 vuojen kuluttuu sekä Kevätniemi että Pankakoski on kumpikin tyystin lopettanu. Niin on tietysti Suomessa siihen mennessä lopettanu moni muuki, ei nämä tule olemaan aenoot.Tuohon sellupulaan voisi olla apua noista nopeakasvuisista puista. En kyllä väitä varmaksi kun en tiedä oikein niitten sellupitoisuuksia, kuten pajujen yms.
- Tulloovat
eivät kovin kirjoitti:
kauvan riitä. Laskettaanpas. Lieksn maapinta-ala on n. 3500 km2, joka on pyöreesti noen 1 % Suomen pinta-alasta. Tiällä on nyt jo kaksi puualan isohkoo laetosta ja Uimaharjussa, eli aeka lähellä toeset kaksi. Uimaharju kilipaeloo osin samosta puista.
Ei niin pienet mehtäalat tänä päevänä riitä kovin pitkälle. Raumankii sellutehas syöpi puuta noen 160 rekka-autollista päevässä.
Pelekeenpä, jotta 20 vuojen kuluttuu sekä Kevätniemi että Pankakoski on kumpikin tyystin lopettanu. Niin on tietysti Suomessa siihen mennessä lopettanu moni muuki, ei nämä tule olemaan aenoot.Eihän nyt Kevätniemi ja Pankakoski ole vaan Lieksalaisen puun varassa.
- Tiedoksi
Tämä teidän palsta on tosiaan aivan ainutlaatuinan näissä kaupunki saiteissa _ tästä on tulossa suorastaan legenda.
En enää ihmettele että Kalevala on koottu Karjalasta.
-
Meillä toimistossa joka päivä katsellaan onko täällä mitä.
Mistä teillä riittä noita paikkakunnan asioita tuntevia ja kaikkea muutakin mielenkiintoista tietäviä, jopa sukukansoista asti.
Katsokaa vaikka mitä muuta kaupunkia niin ei siellä ole mitään tähän verrattavaa.
-
Jostain rikoksesta tai julkkiksen töppäyksestä jauhetaan iät ja ajat _ Teillä on todella monipuolista.
Se alussa ollut Lieksan legendat jatko-osineen keräsi lukijoita yli kaksi kertaa enemmän kuin teillä on asukkaita.
Ei mikään kaupunki ole pystynyt suhteessa vastaavaan_ei läheskään.
Te olette oikein Kalevalan kansaa.
Nyt alan ymmärtää miksi yrityksessämme oleva Lieksalainen vetää kaikenlaisia harrastupiirejä.
Taidamme kohta värvätä sieltä lisää väkeä tuomaan piristystä tänne totisille alueille.
Pitäkää palsta elävänä.
Tuo teidän ajatuksenne niistä Sipo Nevalainen tai Erä-Eemeli "Nobeliksi" oli aivan huippu. Jotain uraa uurtavaa.- Lepakko-Leena
Meillä on vaan niin paljon tuota asiaa ja tapahtumia. Niistä on hyvä kirjuutella. Muut on nii kuivia paikkoja ettei niissä ole mittää. Se vaan mietityttää miten saisi tuon Lieksaisuuven lahjakkuuven kääntymään työpaikoiksi.
- lepakolla
Lepakko-Leena kirjoitti:
Meillä on vaan niin paljon tuota asiaa ja tapahtumia. Niistä on hyvä kirjuutella. Muut on nii kuivia paikkoja ettei niissä ole mittää. Se vaan mietityttää miten saisi tuon Lieksaisuuven lahjakkuuven kääntymään työpaikoiksi.
tutka kunnossa vai pitäisikö mennä nurmekseen virittämään
- Huuhkaja huuh
lepakolla kirjoitti:
tutka kunnossa vai pitäisikö mennä nurmekseen virittämään
Ei tarvihe tutkaa kun näkee muutenki yöllä
- se eläkeukko
mitäs olet tännään touhunnu. muistatkos kun vielä olit opena. olit joskus aika innostunut lieksan menneisyydestä ja jaksoit tunnin yhtämenoo siitä jorista
- sulle kuuluu
anna hänen olla rauhassa. vaikka uskon ettei tuo tieto pidäkkään paikkaansa vaan jos pitää niin mitä sitten
- Kelassa
ja kyselly mitä etuja eläkeläisillä on Lieksassa. se on siellä jo kolomatta kerttaa tässä kuussa kun ei muista käyneesä aikasemmin
- Huovatta
Kelassa kirjoitti:
ja kyselly mitä etuja eläkeläisillä on Lieksassa. se on siellä jo kolomatta kerttaa tässä kuussa kun ei muista käyneesä aikasemmin
Ei Tanhio huonon muistin takia istu siellä vaan käy siellä pelamassa koronnaa. Meillä oli kova kisa tänään ja viidestä pelistä Tanhio voitti kolme.
Siellä on siinä odotustilassa korona että eläkeläiset viihtyy.
Huomenna minulla on kisa tuon rekisteröidyn Simo-Hurtan kanssa. - kisassa kävi
Huovatta kirjoitti:
Ei Tanhio huonon muistin takia istu siellä vaan käy siellä pelamassa koronnaa. Meillä oli kova kisa tänään ja viidestä pelistä Tanhio voitti kolme.
Siellä on siinä odotustilassa korona että eläkeläiset viihtyy.
Huomenna minulla on kisa tuon rekisteröidyn Simo-Hurtan kanssa.tuo simo tehtailee nyt kaikenlaisia avauksia.
- Löytänyt
Sen Pielisen Balladin sanoja, ja onko sävelestätietoa. Onko se Kalevala sävelellä.
- Rivieera 66
Muutama nimi: Emon Anttti Vene Tauno Ritosalmen Samuli Eino Allan Turunen Arpa Arvo Saivolan Hilkka
Kuuluisin Lieksalainen on Arttu Kananen ja Erkki Eskelinen
Titääkö joku mikä on Tolppasen Antin käsikranaatti? se on se vesitorni..........
- heppaa
Onkos Kanasen Arttu vielä hengissä?
- arrekukko
Siinäpä pala Lieksan historijjoo
- huruutti
oi miten nostalgista
- mekkaanikko
Arttu ja Lammenaava. Olipa siinä kaksikko. Vanhemmista Erwin.
- Anonyymi
Cosmo on legenda!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1522055
Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa
Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir3271260Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.901127- 121970
- 35918
- 67899
Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31859Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?
https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta21785Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos59777Onko kaivattusi
Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?45723