Työnantajani passitti minut kurssille, jossa eräs luennoitsija teetätti meillä testin, joka mittasi luonteenpiirteitämme.
Ihmiset oli jaoteltu visuaalisiin, eli näkemällä oppiviin, kinesteettisiin, eli tekemällä oppiviin ja auditiivisiin, eli kuulemalla oppiviin.
Luennoitsija kertoi mainion esimerkin, millaiselle törmäyskurssille kinesteettinen ja visuaalinen joutuvat samankaton alla. Visuaalinen kun on ylensä siisteydestä ja järjestyksestä pitävä ja kinesteettinen ihminen ei kiinnitä ympärillään olevaan sekasotkuun minkäänlaista huomiota.
Väite siis oli, ettei ihminen elä sikolätissä tarkoituksella eikä etenkään toisen kiusaksi. Minusta tämä oli mielenkiintoista, koska ylensä siisteyttä pidetään jopa niin suurena hyveenä, että siihen on oikeus pakottaa kumppani.
Mihin ryhmään luulette kuuluvanne ja oletteko kohdanneet samanlaisia ongelmia?
Kinesteettinen vs. visuaalinen
27
3775
Vastaukset
- scale
kaikenlaisia kursseja tullut käytyä. Se on myös tullut mulle selväksi, että minä kuulun näkemällä oppiviin.
Pidän siististä asunnosta ja onneksi kumppanini on myös siistyttä arvostava ihminen, joten törmäyksiä ei ole tullut. - T-fox
Visuaaliseksi on aina luokiteltu, mutta silti olen sekava tapaus. Pidän kyllä siisteydestä, mutta sen ylläpitäminen ei itseltäni kovin helposti suju...
johtuisko kasvatuksesta? Äitini oli huithapelitaiteilija, joka heitti roippeet kaappiin ja lakaisi roskat maton alle, kun näki että joku lähestyy taloa kyläilytarkoituksissa.
Mieheni on käsittääkseni auditiivinen. On vanhempiensa luona siisti, mutta kotona matkii minun sotkuisuuttani. No, yhdessä sitten kiroillaan ja siivotaan kun joskus tilanne riistäytyy käsistä.
Mutta tässä on asia, jossa selkeästi on parantamisen varaa meikäläisen itsekurissa. - frida n.k
Mielenkiintoista.Todennäköisesti selittää jotain menneisyydestä,ainakin ex-miehen yltiöpäisen halun pitää kiinni viikkosiivoojasta:)))(anoppi paheksui).
- mystigue
tekemällä oppivaan ja näkemällä oli minulla aika lailla samalla tasolla. että varmaan vähän kumpaankin kuulun ja sen olen myös huomannutkin:)
vaikka enemmän tuon tekemisen puoleen se kyllä menee. - Kolli_Kellinen
Olen ihan selkeästi visuaalinen ihminen, testattu juttu. Tosin asia oli minulle tiedossa jo ennen testiäkin. Koulunkäynti oli helppoa kun pystyi palauttamaan kirjan sivut mieleen kuin valokuvana. Lunttilappu aivoissa ... ;D Kuullun ymmärrys olikin sitten vähän niin ja näin...
Ilmeisesti tällaisiakin asioita olisi syytä pohtia ennen parinmuodostusta. Pariuhteen kannalta olisi tärkeää, että mies ja nainen yrittäisivät ymmärtää ja arvostaa toistensa toimintatapoja. Jos kinesteettinen ihminen ei kiinnitä huomiota sotkuihin, hän voi ainakin osoittaa rakkautensa ja arvostuksensa siisteyttä rakastavaa visuaalista partneriaan kohtaan osallistumalla kotitöihin ja sisustushankkeisiin. Ei visualistikaan välttämättä nauti siivouksesta tai sisustusostoksista, vaikka nauttiikin siisteydestä ja viihtyisästä kodista (olen tästä elävä esimerkki).
Vastaavasti visualistin pitää ymmärtää kinesteetikon likaisia sukkia ja puoliksi juotuja kahvikuppeja, joita löytyy ympäri kämppää. Eipä ole suuri homma noukkia ne ohimennen pesuun. Visualistin pitää myös ymmärtää että jos kinesteteetikko haluaa olla koko ajan menossa lenkkipolulle, futiskentälle tai verstaalle se ei yleensä tarkoita että hän ei välittäisi saati että hänellä olisi syrjähyppy suunnitteilla. Hänen hermostollaan vain on erilaiset tarpeet.- DorkaM
Kateeksi käy melkeen kun yhden lauseen mieleenpainaminen on jo työn takana :D. Kuullustakaan en pysty palauttamaan mieleeni mitään, eli pelkkää ajanhukkaa jos en kirjoita ylös mitään.
Matematiikka ja tietotekniikka olivatkin ainoat vahvat aineeni kun niissä pystyi samantien kokeilemaan oppimaansa.
Kämpänkin siivoan yleensä silloin kun tavaroita ei ala löytymään / niihin kompastuu tai pölyä alkaa olemaan jo silminnähtävästi.
- pikku.nainen
hieman enemmän ko. aiheesta, ja tulin siihen tulokseen, että olen sekä visuaalinen että auditiivinen.
Tämä aihe on sinänsä mielenkiintoinen, että miksiköhän esim. kouluissa ei huomioida sitä, kuinka kukin oppilas oppii helpoimmin? Nimenomaan koulussa voisikin kiinnittää enemmän huomiota individualismiin, jotta jokainen oppilas saisi tarvitsemansa kaltaista opetusta.
Uskon, että visuaalisesti ja auditiivisesti oppivat lapset kyllä saavat tarvitsemansa kaltaista opetusta, mutta entäs kinesteettisesti oppivat?- Kolli_Kellinen
Ne määrärahat... jos kouluissa ei ole varaa järjestää enää edes tukiopetusta, kuinka voitaisiin luoda pienempiä, kunkin oppilaan tarpeisiin räätälöityjä opetusryhmiä?
- pikku.nainen
Kolli_Kellinen kirjoitti:
Ne määrärahat... jos kouluissa ei ole varaa järjestää enää edes tukiopetusta, kuinka voitaisiin luoda pienempiä, kunkin oppilaan tarpeisiin räätälöityjä opetusryhmiä?
tukiopetustakin alettu jo vähentämään?
Ja kuitenkin luin jokin aika sitten EU:n tilastoista, joiden mukaan Suomikin laittaa sivistystoimeen edelleenkin tuplasti niin paljon rahaa suhteessa BIP:iin kuin monet Keski-Euroopan valtiot. Harmi jos sieltäkin aletaan jo nipistelemään varoja.
Anyway, pienryhmäopetus ei ole tarpeen, vaan tämä on asia, joka tulisi huomioida jo opettajan koulutuksessa. Jos asia tiedostetaan, niin jo pienillä kikoilla voi auttaa lapsia, jotka oppivat esimerkiksi tunnustelemalla.
Vanhinta lastani opetti aikoinaan ekalla luokalla opettaja, joka on nyt tosin jo jäänyt eläkkeelle. Kun lapset opettelivat kirjaimia, he leikkasivat aina kyseisen kirjaimen paksusta, värikkäästä pahvista ja tunnustelivat sitä. Hän selittikin asiaa vanhempainillassa siten, että joidenkin lasten täytyy tuntea kirjain kyetäkseen hahmottamaan se. Samalla muksut joutuivat harjoittamaan hienomotoriikkaansa leikatessaan kirjaimia, ja se oli heistä jopa hauskaa.
Pienillä konsteilla voi tarjota kaikille oppimistyypeille suht tasavertaiset oppimismahdollisuudet.
Samoin monet lapset räpeltelevät kaikkea mahdollista kaupassa, kylässä ja muualla siksi, että he hahmottavat heitä ympäröivää maailmaa tuntemalla. Tottakai heidänkin täytyy oppia, että kaikkeen ei saa koskea. Mutta olisi myös ymmärrettävä, että joillekin lapsille "nätisti katselu" ei vain riitä. - Kolli_Kellinen
pikku.nainen kirjoitti:
tukiopetustakin alettu jo vähentämään?
Ja kuitenkin luin jokin aika sitten EU:n tilastoista, joiden mukaan Suomikin laittaa sivistystoimeen edelleenkin tuplasti niin paljon rahaa suhteessa BIP:iin kuin monet Keski-Euroopan valtiot. Harmi jos sieltäkin aletaan jo nipistelemään varoja.
Anyway, pienryhmäopetus ei ole tarpeen, vaan tämä on asia, joka tulisi huomioida jo opettajan koulutuksessa. Jos asia tiedostetaan, niin jo pienillä kikoilla voi auttaa lapsia, jotka oppivat esimerkiksi tunnustelemalla.
Vanhinta lastani opetti aikoinaan ekalla luokalla opettaja, joka on nyt tosin jo jäänyt eläkkeelle. Kun lapset opettelivat kirjaimia, he leikkasivat aina kyseisen kirjaimen paksusta, värikkäästä pahvista ja tunnustelivat sitä. Hän selittikin asiaa vanhempainillassa siten, että joidenkin lasten täytyy tuntea kirjain kyetäkseen hahmottamaan se. Samalla muksut joutuivat harjoittamaan hienomotoriikkaansa leikatessaan kirjaimia, ja se oli heistä jopa hauskaa.
Pienillä konsteilla voi tarjota kaikille oppimistyypeille suht tasavertaiset oppimismahdollisuudet.
Samoin monet lapset räpeltelevät kaikkea mahdollista kaupassa, kylässä ja muualla siksi, että he hahmottavat heitä ympäröivää maailmaa tuntemalla. Tottakai heidänkin täytyy oppia, että kaikkeen ei saa koskea. Mutta olisi myös ymmärrettävä, että joillekin lapsille "nätisti katselu" ei vain riitä.Ainakaan tyttäreni koulussa ei anneta tänä vuonna tukiopetusta ollenkaan. Onneksi luokkakoko on saatu sentään pysymään toistaiseksi pienenä, 20 oppilaassa. Naapurikoulussa on jopa 30 oppilaan luokkia.
Tietysti aina ei voida syyttää määrärahoja ja muita ulkoisia resursseja. Viitseliäs ja asiantunteva opettaja keksii keinot itsekin, kuten antamassasi esimerkissä. Mutta esimerkiksi riittävää työrauhaa on vaikea taata sitä tarvitseville oppilaille. Visuaalisesti orientoituneita oppilaita saattaa häiritä jopa opettajan ääni; moni heistä oppisi paljon paremmin itsekseen lukemalla. - opettajana
lukea täältä ohjeita ja neuvoja. Mihinkähän sinunkin käsityksesi opettajien ammattitaidosta perustuvat? Hyvinkin laajaan otantaan? "...miksiköhän esim. kouluissa ei huomioida sitä, kuinka kukin oppilas oppii helpommin?"
Nimenmomaan sinunkaltaisesi besserwisser voisi tulla oppilaitoksiin opettamaan meitä opettajia ohjaamaan oppilaiden oppimista. Tervetuloa. - pikku.nainen
opettajana kirjoitti:
lukea täältä ohjeita ja neuvoja. Mihinkähän sinunkin käsityksesi opettajien ammattitaidosta perustuvat? Hyvinkin laajaan otantaan? "...miksiköhän esim. kouluissa ei huomioida sitä, kuinka kukin oppilas oppii helpommin?"
Nimenmomaan sinunkaltaisesi besserwisser voisi tulla oppilaitoksiin opettamaan meitä opettajia ohjaamaan oppilaiden oppimista. Tervetuloa....johon kalikka kalahtaa. Ettäkö aivan itsesi tunnistit tuosta siteeraamastasi lauseesta, joka koski aivan yleisesti koulua?
Ei minun tarvitse olla opettaja voidakseni keskustella opetuksesta ja sen tasosta. Riittää, että minulla on kouluikäisiä lapsia, joiden koulunkäyntiä olen seurannut viimeisten vuosien aikana. Sinä aikana olen nähnyt jo aika monta opettajaa, sekä "erittäin hyviä" että "huonoja". Samoin oma äitini on opettaja, ja hän on ollut alalla jo monta vuosikymmentä.
Sinunkin luulisi tietävän, että opettajan työ on vuorovaikutusta, jossa on useita osapuolia: opettaja, lapset ja myös vanhemmat. On naiivia kuvitella, että vain opettaja tietää jotain ja vanhemmat ovat tyhmiä.
Kokemusteni perusteella varsinkin sellaiset opettajat, jotka ovat kuvitelleet olevansa kaiken ulottumattomissa ja jotka eivät ole ottaneet vanhempien ja lasten huolia ja toiveita missään muodossa huomioon, ovat osoittautuneet ei-hyviksi opettajiksi. Kuulutkohan sinäkin niihin opettajiin?
Se, että on valmistunut opettajankoulutuslaitokselta, ei takaa sitä, että on hyvä opettaja. - ovat
Kolli_Kellinen kirjoitti:
Ainakaan tyttäreni koulussa ei anneta tänä vuonna tukiopetusta ollenkaan. Onneksi luokkakoko on saatu sentään pysymään toistaiseksi pienenä, 20 oppilaassa. Naapurikoulussa on jopa 30 oppilaan luokkia.
Tietysti aina ei voida syyttää määrärahoja ja muita ulkoisia resursseja. Viitseliäs ja asiantunteva opettaja keksii keinot itsekin, kuten antamassasi esimerkissä. Mutta esimerkiksi riittävää työrauhaa on vaikea taata sitä tarvitseville oppilaille. Visuaalisesti orientoituneita oppilaita saattaa häiritä jopa opettajan ääni; moni heistä oppisi paljon paremmin itsekseen lukemalla.monen opettajan arkipäivää. Vasta tehdyn kyselyn mukaan suuri osa vanhemmista toivoo opettajilta jämäkämpää kuria. Ei vika aina ole opettajassa (auktoriteettiongelma), vaan luokassa voi yksinkertaisesti olla oppilaita, joista osa ei kykene luokkatyöskentelyyn. Syitä voi olla monia. Itse mainitsit yhden.
Käväisepä tunneilla katsomassa luokkaopetusta. Yksi oppilas voi työllistää opettajan niin, että muu ryhmä jää lähestulkoon ilman opetusta. Yhdestä häiriköstä kärsii koko luokka. Saati jos luokassa on yksi tai kaksi oppilasta, joiden on vaikea keskittyä, jos vieressä joku puhuu tms. Haasteita, ongelmia ja niiden vaikeusasteita on lukemattomia. Koita siinä sitten taata jokaiselle yksilöllistä opetusta. Opettajalle ei aina tarjota mahdollisuuksia saada pakettia toimivaksi rahoitukseen vedoten. Integroidaan puhetasolla, mutta käytäntö jätetään joissakin oppilaitoksissa Herran haltuun. Jos opettajat päättäisivät, niin moni asia olisi opetuksessa toisin.
Toki luokkakoot ovat keskimäärin suurentuneet, mutta samalla oppilasmateriaali on huonontunut. Opettajilla on suuri vastuu ja työn kuuluukin olla kriittisen tarkkailun alaista, mutta tulisi muistaa opetuksen tasoon vaikuttavat asiat muutenkin kuin rahoitusongelmina tai opettajan ammattitaitona. Pohtisin asiaa myös yhteiskunnallisista muutoksista ja perheiden hyvinvoinneista käsin. Eivät ongelmat oppilaitoksissa johdu pelkästään rahahanojen kiinni pitämisistä ja opettajien viitseliäisyydestä tai koulutuksesta.
Tukiopetus on laissa määrätty annettavaksi sitä tarvitseville. Sitä velvollisuutta ei mikään oppilaitos voi ohittaa. Suosittelen kyseenalaistamaan ko. päätöstä.
Työhönsä sitoutunut ja siitä nauttiva opettaja voi todella tehdä ihmeitä lähtökohdista huolimatta. Ja vice versa. - siellä
pikku.nainen kirjoitti:
...johon kalikka kalahtaa. Ettäkö aivan itsesi tunnistit tuosta siteeraamastasi lauseesta, joka koski aivan yleisesti koulua?
Ei minun tarvitse olla opettaja voidakseni keskustella opetuksesta ja sen tasosta. Riittää, että minulla on kouluikäisiä lapsia, joiden koulunkäyntiä olen seurannut viimeisten vuosien aikana. Sinä aikana olen nähnyt jo aika monta opettajaa, sekä "erittäin hyviä" että "huonoja". Samoin oma äitini on opettaja, ja hän on ollut alalla jo monta vuosikymmentä.
Sinunkin luulisi tietävän, että opettajan työ on vuorovaikutusta, jossa on useita osapuolia: opettaja, lapset ja myös vanhemmat. On naiivia kuvitella, että vain opettaja tietää jotain ja vanhemmat ovat tyhmiä.
Kokemusteni perusteella varsinkin sellaiset opettajat, jotka ovat kuvitelleet olevansa kaiken ulottumattomissa ja jotka eivät ole ottaneet vanhempien ja lasten huolia ja toiveita missään muodossa huomioon, ovat osoittautuneet ei-hyviksi opettajiksi. Kuulutkohan sinäkin niihin opettajiin?
Se, että on valmistunut opettajankoulutuslaitokselta, ei takaa sitä, että on hyvä opettaja.En tunnistanut itseäni. Toimin pienissä luokissa, käytössäni on avustaja (itse kouluttamani)tarpeen tullen ja olen suuntautunut myös erityisoppilaisiin. Tunnistin vanhemman, joka ei näe asiaa kovin monelta kantilta.
Minulla myös on kokemusta oppilaitoksista ja opettajista muuten kuin opettajana. Aivan kuin muissakin ammattikunnissa, meitä on joka lähtöön.
Keskustella aina voi, mutta sävyjä on monenlaisia.
Kuten jo mainitsin, on mukavaa lukea sinun kirjoittavan minulle millaista opettajien työ on ja miten minä sitä hoidan. Koitan oppia.
Minä kuulun niihin opettajiin, jotka toivovat vanhempien ottavan minuun enemmän yhteyttä ja välittävän lastensa koulunkäynnistä edes sen vertaa, että lähettävät nämä kouluun. Myös vanhempia on monenlaisia. Yrityksistä huolimatta yhteydenpito ei aina pelaa. Olen ollut tavoitettavissa oppilailleni ja heidän vanhemmilleen tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten keskustellaan vain sitoutumisasteestani.
Ei tullut mieleen, että juuri työhönsä sitoutuneet opettajat voivat kokea äärimäisen turhauttavana niputtamisensa ammattitaidottomien ja välinpitämättömien joukkoon? Kovin on suppeaa tuo tulkintasi edelleen.
Se, että on oppilaan vanhempi tai oma äiti on opettaja ei tee sinustakaan asiantuntijaa tässä asiassa.
Ettäkö aivan itse hermostuit? - pikku.nainen
siellä kirjoitti:
En tunnistanut itseäni. Toimin pienissä luokissa, käytössäni on avustaja (itse kouluttamani)tarpeen tullen ja olen suuntautunut myös erityisoppilaisiin. Tunnistin vanhemman, joka ei näe asiaa kovin monelta kantilta.
Minulla myös on kokemusta oppilaitoksista ja opettajista muuten kuin opettajana. Aivan kuin muissakin ammattikunnissa, meitä on joka lähtöön.
Keskustella aina voi, mutta sävyjä on monenlaisia.
Kuten jo mainitsin, on mukavaa lukea sinun kirjoittavan minulle millaista opettajien työ on ja miten minä sitä hoidan. Koitan oppia.
Minä kuulun niihin opettajiin, jotka toivovat vanhempien ottavan minuun enemmän yhteyttä ja välittävän lastensa koulunkäynnistä edes sen vertaa, että lähettävät nämä kouluun. Myös vanhempia on monenlaisia. Yrityksistä huolimatta yhteydenpito ei aina pelaa. Olen ollut tavoitettavissa oppilailleni ja heidän vanhemmilleen tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten keskustellaan vain sitoutumisasteestani.
Ei tullut mieleen, että juuri työhönsä sitoutuneet opettajat voivat kokea äärimäisen turhauttavana niputtamisensa ammattitaidottomien ja välinpitämättömien joukkoon? Kovin on suppeaa tuo tulkintasi edelleen.
Se, että on oppilaan vanhempi tai oma äiti on opettaja ei tee sinustakaan asiantuntijaa tässä asiassa.
Ettäkö aivan itse hermostuit?opettajan, joka vetää herneen nenäänsä vanhemman toteamuksesta "miksiköhän esim. kouluissa ei huomioida sitä, kuinka kukin oppilas oppii helpoimmin?" ja purkaa silmittömän kiukkunsa koko koulujärjestelmään kohdistuneen kritiikin vuoksi vanhempiin, jotka ovat "besserwissereitä", koska nämä uskaltavat kommentoida asiaa.
Etenkin tunnistin opettajan, joka kyseenalaistaa vanhempien oikeuden ottaa kantaa asioihin.
Suvereenius jäi lukuisista selityksistäsi huolimatta jonnekin taka-alalle. - niin ilman muuta
pikku.nainen kirjoitti:
opettajan, joka vetää herneen nenäänsä vanhemman toteamuksesta "miksiköhän esim. kouluissa ei huomioida sitä, kuinka kukin oppilas oppii helpoimmin?" ja purkaa silmittömän kiukkunsa koko koulujärjestelmään kohdistuneen kritiikin vuoksi vanhempiin, jotka ovat "besserwissereitä", koska nämä uskaltavat kommentoida asiaa.
Etenkin tunnistin opettajan, joka kyseenalaistaa vanhempien oikeuden ottaa kantaa asioihin.
Suvereenius jäi lukuisista selityksistäsi huolimatta jonnekin taka-alalle.On edelleen olemassa opettajia ja opetusmenetelmiä, joissa huomioidaan yksilöllisyys "yleistyksistäsi" huolimatta. Eikö tämä ollut se alkuperäinen aihe? Maailmassa on harmaankin sävyjä.
Suorasanainen olen, mutta en kiukkuinen. Ravistelen hieman käsityksiäsi ja näköjään siitä ärsyynnyt ja vedät puolestasi herneet nekkuusi syyllistäen minua.
Et kirjoittanut ap asiaa vanhemmuuttasi korostaen joten miten vedit johtopäätöksen, että minä käsitin kirjoituksesi vanhemman kirjoitukseksi? Yleistit kaikki samaan pakettiin ja siitä et rimpuile irti vaikka kirjoitat itsesi siniseksi. Yleistäminen ärsyttää sen kyllä myönnän.
Lukuisia yrityksiä näyttää olevan sinullakin. En jatka hedelmättömäksi mennyttä keskustelua, vaikka mainostat pitäväsi väittelyistä. Hyvä väittelijä ei lähde henkilökohtaiselle tasolle analysoimaan toisen persoonaa, vaan pysyy asiassa ja käsittelee sitä. Pieneksi vinkiksi.
Vielä lisävinkki: tuskin kukaan kehityshaluinen opettaja kyseenalaistaa vanhempien oikeutta ottaa kantaa koulutus- ja opetusasioihin. Ei mikään asia edisty, jos asioita lakaistaan vain maton alle. Keskustelu on enemmän kuin toivottavaa ja suomalaisten vanhempien tulisi penätä lastensa oikeuksia enemmän. Lue vstaukseni Kolli Kelliselle esim. tukiopetuksen osalta. - @kamomilla@
ovat kirjoitti:
monen opettajan arkipäivää. Vasta tehdyn kyselyn mukaan suuri osa vanhemmista toivoo opettajilta jämäkämpää kuria. Ei vika aina ole opettajassa (auktoriteettiongelma), vaan luokassa voi yksinkertaisesti olla oppilaita, joista osa ei kykene luokkatyöskentelyyn. Syitä voi olla monia. Itse mainitsit yhden.
Käväisepä tunneilla katsomassa luokkaopetusta. Yksi oppilas voi työllistää opettajan niin, että muu ryhmä jää lähestulkoon ilman opetusta. Yhdestä häiriköstä kärsii koko luokka. Saati jos luokassa on yksi tai kaksi oppilasta, joiden on vaikea keskittyä, jos vieressä joku puhuu tms. Haasteita, ongelmia ja niiden vaikeusasteita on lukemattomia. Koita siinä sitten taata jokaiselle yksilöllistä opetusta. Opettajalle ei aina tarjota mahdollisuuksia saada pakettia toimivaksi rahoitukseen vedoten. Integroidaan puhetasolla, mutta käytäntö jätetään joissakin oppilaitoksissa Herran haltuun. Jos opettajat päättäisivät, niin moni asia olisi opetuksessa toisin.
Toki luokkakoot ovat keskimäärin suurentuneet, mutta samalla oppilasmateriaali on huonontunut. Opettajilla on suuri vastuu ja työn kuuluukin olla kriittisen tarkkailun alaista, mutta tulisi muistaa opetuksen tasoon vaikuttavat asiat muutenkin kuin rahoitusongelmina tai opettajan ammattitaitona. Pohtisin asiaa myös yhteiskunnallisista muutoksista ja perheiden hyvinvoinneista käsin. Eivät ongelmat oppilaitoksissa johdu pelkästään rahahanojen kiinni pitämisistä ja opettajien viitseliäisyydestä tai koulutuksesta.
Tukiopetus on laissa määrätty annettavaksi sitä tarvitseville. Sitä velvollisuutta ei mikään oppilaitos voi ohittaa. Suosittelen kyseenalaistamaan ko. päätöstä.
Työhönsä sitoutunut ja siitä nauttiva opettaja voi todella tehdä ihmeitä lähtökohdista huolimatta. Ja vice versa.Ai ettäkö aivan oppilasmateriaali on muka huonotunut?!? Kuulostaa aivan joltain natsi-saksan meiningiltä! Ja onhan se helppo etsiä sieltä vikaa jos opettajat epäonnistuvat tehtävissään. Itsessähän ei tietenkään ole mitään vikaa :D Seli seli.
- opettajalta
@kamomilla@ kirjoitti:
Ai ettäkö aivan oppilasmateriaali on muka huonotunut?!? Kuulostaa aivan joltain natsi-saksan meiningiltä! Ja onhan se helppo etsiä sieltä vikaa jos opettajat epäonnistuvat tehtävissään. Itsessähän ei tietenkään ole mitään vikaa :D Seli seli.
vaan, joka on toiminut työssään useamman vuoden. T. Heil!
- Birge
Kun näen olohuoneen sotkun lasten jäljiltä, on vain kaksi vaihtoehtoa; a) en välitä siitä, vaikka takaraivossa kiljuu ääni täydellä fanfaarilla, b) otan kiltisti imurin/harjan käteen, siivoan sotkun ja jatkan matkaani, mihin sitten olinkaan menossa =))
- NoJust
Minä opin tekemällä ja kuulemalla, mutta en näkemällä tai lukemalla (kirjatentit ovat melkein mahdottomia minulle). Silti olen siinä mielessä visuaalinen, että ympäristön siisteys ja järjestys on tärkeintä. En voi esimerkiksi opiskella tenttiin tai vaikka vain keskittyä telkkariin, jolleivät paikat ole suht. koht. tiptopkunnossa.
Ystäväni sanovat minua jopa neuroottiseksi siisteyden suhteen, mutta minun mielestäni minä olen se normaali. :)
Muualla kuin omassa kodissa (ja autossa) ei epäjärjestys tai -siisteys häiritse.
Tänäänkin olen touhunnut koko aamun pyykkien ja siivouksen merkeissä ja suunnittelen ikkunoiden pesua.
Pitäähän sitä saikku nyt sentään käyttää hyödyllisesti!
En ole koskaan ketään pakottanut omiin normeihini, eikä se olisi reiluakaan. Mielestäni se, jota sotku ensin häiritsee, siivoaa. Ja näin minä olen ollut aina se, jonka vastuulle siivoaminen on jäänyt, mutta asia ei ole koskaan ollut minulle ongelma.
Ongelman siitä on tehnyt mm. se, että toisen mielestä olisi paljon fiksumpaa panostaa urheiluun enemmän ja siivota vähemmän. - että..
olen tekemällä oppiva. Myös näköaisti on tärkeä. Kuuntelen, jos on kiinnostava puhuja mutta kyllästyn siinä suhteessa helposti. Asunnon epäsiisteys ei haittaa, siivoan jos sattuu huvittamaan/on pakko. Kuitenkin huomaan, jos joku muu on tavaroihini koskenut.
- että..
oma puheeni saattaa hämmentää muita. Siirryn nopeasti asiasta toiseen ja jos pysyn samassa aiheessa, saatan jättää lauseita väliin ja toinen ei välttämättä tajua asiayhteyttä.
- rupeli
Mutta näkömuisti on, vaikka onkin helvatan huono nimi ja kasvomuisti. Ja kun on kerran tehny jotain, niin muistaa miten se tehtiin. Ja hoilottelen korvakuulolta vaikka sanoista ei olisikaan mitään havaintoa.
Ja sekaista on, vaikka pidänkin siitä, että asiat olisivat jossain järjestyksessä. Luonteenpiirre luova laiskuus.
;-) - dayum
Meinasin itsekkin tehdä aloituksen tästä samasta aiheesta mutta eipä näköjään tarvitsekkaan.
Olen näkemällä ja tekemällä parhaiten oppiva. Jos aihe mielenkiintoinen niin kuulemallakin opin.
Mutta vahvimmat noista on kinesteettinen ja visuaalinen, ja noista kahdesta kun valitaan niin ehkä enemmän kinesteettinen.
Mutta oma kämppäni ei ole sekasotkuinen ja sekasotku (siis sikolätti) häiritsee jollakin tavalla. Ei kuitenkaan niin että ihan oikeasti häiritsisi, mutta kotonani en sekasotkuisuutta kauaa katsele. Vaikken siisteydestä ja järjestyksestä niin nipotakkaan. Eli väite ettei kinesteettinen kiinnitä sekasotkuun minkäänlaista huomiota taitaa olla perätön. Tai sitten kinesteettisyys ei olekkaan niin vahva piirre meikäläisessä vaan se sekoittuu sopivasti visuaalisuuteen. - auditiiviset
kotinsa hoitaa?
- vili.
missään töissä käy.
Hähä! :D
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216605Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562275- 1471857
- 841245
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971032- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.82927Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10833- 32830
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147757