VAIKEA VAIKEA ÄITI-SUHDE

NAINEN 24V.

Hei.

Juuri hetki sitten meillä oli äidin kanssa riitaa, ja sen johdosta ahdistuin niin paljon että mun oli pakko tulla laittamaan tekstiä.

Olen itse(lievästi ainakin), koulukiusatttu, koska oon aina ollut aika kiltti tyttö...se on koitunut kohtalokseni. Sitäkin äitini häpesi.."olisit pitänyt puoles"

Olen kyllä kavereille joskus asiasta maininnut, mutta he eivät ehkä ymmärrä...sanovat vaan että äidit ne ovat sellasia ja nauravat päälle...ei se minusta ihan niin ole..olen jo kauan kärsinyt äidistäni ja hänen käytöksestään minua kohtaan.

Olen itse 24 vuotias tyttö, ja äitini on 60, että ehkä ikäerokin tekee mutta silti ei minusta aikuisella ole oikeutta lastaan haukkua. Lapsen kannustus ja ihailu ovat vain kaukainen haave mulla.

Mulle sanotaan aina että oon lihava.-..no okei, olen vähän kesän aikana lihonut, mutta tarviiko se sanoa näin että oon possu. Toiseksi olen kuulemma huorannäkönen kun lähden baariin..KErran riidan aikana äitini korotti ääntään ja sanoi huoraksi..olimme kävelemässä kaupungille ostoksille ja teki mieli kääntyä kannoillani mutta niin minä vain jatkoin matkaa..olin sanaton, en tienny itkenkö vai nauranko.Jälkeenpäin kun sanon niin vähättelee sitä, että olempa herkkä. Ja sitten jos korotan joskus ääntä tai sanon jotain niin mä muka kiukuttelen ja heitä aina mollaan..justiisajuu...ja meidän kotona ei voi rakentavasti ikinä puhua tai korottaa ääntä kun iskä aina että älkää nyt jaksako ...mistää ei voi puhua..kaikki asiat tukahdutetaan, musta ei hyvä juttu. Siitä johtuen en ehkä osaa niin riidellä oikein, vaan tunteet menee yli jne kun en ole tottunut puhumaan, kun aina joku hiljentää mut.joskus tuntuu että voi että mikä perhe mulla on :( joku ehkä aattelee et marisen turhasta mutta tää on mulle iso juttu.

Itse koitan olla haukkumatta äitiä vaikka syytä olisi, mutta hän nimittelee juopoksi jne..sitten jos joskus sanonkin vastaan niin saattaa masentua ja itkee kotona, ja iskä soittaa mulle ja ärähtää että mitäs oot äitille sanonu...jep..ja taas sitte hyvittelen ja vähättelen..taidan olla ihan aasi.

tämä juoppo-nimitys tulee siitä KUn satun käymään paikallisessa baarissa välillä laulamassa, sitä ei saisi tehdä. Äitini on absolutisti,muistaa aina mainita ja sanoo että istuu miel.kirkossa kuin baarissa. Ja sanoo aina että voi kun mäkin olisin uskossa.Ai että mua sitten risoo tollanen, jos joskus käyn baarissa, ja olen 24, ja juon siideriä niin ei se musta juoppoa tee. Mitä pitäisi tehdä, en jaksa tätä enää.

Rahajutut menee niin että kun olen opiskelija niin ei nyt kovin hyvin mene rahallisesti..niin aina antaa rahaa, sitten kun käytän sen ja sopiva tilaisuus niin haukkuu tuhluriksi ja et olen riippuvainen heistä jne. Eikö vähän ristiriitaista??? Eli haluaako hän pitää mua avuttomana vauvana vielä vai???

Ja vielä sellanen juttu, että hän patistaa mua ettimään miestä itelleni kun olen sinkku ja hankkimaan lapsia-kun olen kuulemma jo sen ikänen et kaikilla muilla jo on- sekin asia täytyy noin esittää. Kyllä tekee pahaa. Sanoi syövänsä hatullisen paskaa jos löydän miehen itelleni. Sellasta vanhemmuutta.

En tiiä mitä tässä enää teen, tämä tod.masentaa. Eikä asiaa auta että asutaan n.100 metrin päässä toisistamme. Mulla on kauhea näytöntarve tästä johtuen. Tuntuu että vanhemmat ei luota muhun yhtään..Ahdistaa kamalasti..


Jos joillaki jotain neuvoja tai samoja kokemuksia, Ja äiditkin voivat kirjotella mielipiteitääb. Nyt on kaik apu kaivattua.PIlailijat jättäkää väliin.    

30

3204

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äitisi on narsku

      Nyt ja äkkiä vanhemmistasi.
      Olet aikuinen ihminen eikä tekemisesi kuulu mitenkään vanhemmillesi enää.
      Itse olet vastuussa elämästäsi. Ethän koskaan pääse itsenäistymään jos roikut vanhemmissasi kiinni! Tuntuu jotenkin että haet vieläkin hyväksyntää vanhemmiltasi, etenkin äidiltäsi.
      Katsoppa www.narsistienuhrientuki.info ja sieltä narsistien lapset..aikas paljon samankaltaista kohtelua muillakin jotka eivät tiedä mistä on kyse.
      Nyt sinun täytyy sisäistää se ettet ole enää lapsi. Olet aikuinen. Sinä vastaat tekemisistäsi täysin itsenäisesti.
      Älä ota enää taloudellista tukea vastaan vaan yritä sinnitellä omilla tuloillasi.
      Keskity omaan elämään, käy ulkona tapaile ystäviä ja nauti!
      Mikäli sinun persoonaasi puututaan ( mm."Olet lihava" ym.) se on henkistä väkivaltaa.
      Syy ei ole sinussa vaan sairaissa vanhemmissasi.
      Sinulla on oikeus tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenäsi!
      Pistäppä nyt vanhemmat vähän jäähylle vähäksi aikaa ja itsenäisty! Pärjää omillasi ja näin saat itseluottamusta ja saat oman elämäsi hallintaan. Ei ihme että olet poikki kun jatkuvasti mollataan ja mikään ei ole hyvä vaikka kuinka yrittäisi. Voimia!

      • täällä...

        Saatat olla oikeassa..ehkä paras ottaa hieman etäisyyttä, kerran aina yhdessä olo ahdistaa.. Musta vain tuntuu että oon jotenki velvollinen oleen niiden kaa välil ku veljeni ei pidä heihin mitään yhteyttä, siis ei minkäänlaista, ja se harmittaaa vanhempiani kovasti. Tosin oon kyllästynyt siihen, et mä oon sit tää iltatähti(veljeni on 35v.), ja että äitini kehottaa mua ottamaan miehen ja hankkimaan perheen..vaikka mulle on nyt tärkeetä saada opinnot käytyä.muutenkin tuntuu että mun täytys muka ottaa kenet saan vain..tulee olo etten parempaa saakaan=( usein äitini palauttaa mut maan pinnalle sanomalla että älä nyt luule itestäsi liikoja...se pistää kyl maton alle samantien. Sen sijaan olis kiva kuulla että oot nätti tms..
        mä kyl oon koittanu tosta miellyttämisestä, josta puhuit, päästä eroon..mutta aina jos oon jotain tiettyä mieltä, esim. miehistä niin mulla ei kai sais olla omaa mielipidettä..tuntuu et se haluis määrätä kenet otan..en tiedä..tää on jotenkin niin sekavaa..kun laitoit tuon osoitteen mulle, niin hälytyskellot soi kyllä..saattaisko vanhempani olla tuota sorttia..? kun juuri HE ovat sitä mieltä että heidän miniänsä on narsisti...tiiä sitten..tulipa pitkä teksti, toiv.jaksaa joku lukea =)


      • ihmeessä
        täällä... kirjoitti:

        Saatat olla oikeassa..ehkä paras ottaa hieman etäisyyttä, kerran aina yhdessä olo ahdistaa.. Musta vain tuntuu että oon jotenki velvollinen oleen niiden kaa välil ku veljeni ei pidä heihin mitään yhteyttä, siis ei minkäänlaista, ja se harmittaaa vanhempiani kovasti. Tosin oon kyllästynyt siihen, et mä oon sit tää iltatähti(veljeni on 35v.), ja että äitini kehottaa mua ottamaan miehen ja hankkimaan perheen..vaikka mulle on nyt tärkeetä saada opinnot käytyä.muutenkin tuntuu että mun täytys muka ottaa kenet saan vain..tulee olo etten parempaa saakaan=( usein äitini palauttaa mut maan pinnalle sanomalla että älä nyt luule itestäsi liikoja...se pistää kyl maton alle samantien. Sen sijaan olis kiva kuulla että oot nätti tms..
        mä kyl oon koittanu tosta miellyttämisestä, josta puhuit, päästä eroon..mutta aina jos oon jotain tiettyä mieltä, esim. miehistä niin mulla ei kai sais olla omaa mielipidettä..tuntuu et se haluis määrätä kenet otan..en tiedä..tää on jotenkin niin sekavaa..kun laitoit tuon osoitteen mulle, niin hälytyskellot soi kyllä..saattaisko vanhempani olla tuota sorttia..? kun juuri HE ovat sitä mieltä että heidän miniänsä on narsisti...tiiä sitten..tulipa pitkä teksti, toiv.jaksaa joku lukea =)

        Jos hyväksyntää haet, eikä sitä ole tähän päivään mennessä tullut, niin ei sitä ole tulossakaan. Kun sen tiedostaa, niin asia helpottuu huomattavasti. Ota etäisyyttä. Tunnetasolla se on vaikeeta aluksi, mutta kun muutat kuvioitasi pikkuhiljaa tietoisesti, niin kyllä se siitä. Korrektit välit riittää, koska äitisi ei voi olla mikään sydänystävä sinulle tuolla luonteella.


      • vanhemmissa
        täällä... kirjoitti:

        Saatat olla oikeassa..ehkä paras ottaa hieman etäisyyttä, kerran aina yhdessä olo ahdistaa.. Musta vain tuntuu että oon jotenki velvollinen oleen niiden kaa välil ku veljeni ei pidä heihin mitään yhteyttä, siis ei minkäänlaista, ja se harmittaaa vanhempiani kovasti. Tosin oon kyllästynyt siihen, et mä oon sit tää iltatähti(veljeni on 35v.), ja että äitini kehottaa mua ottamaan miehen ja hankkimaan perheen..vaikka mulle on nyt tärkeetä saada opinnot käytyä.muutenkin tuntuu että mun täytys muka ottaa kenet saan vain..tulee olo etten parempaa saakaan=( usein äitini palauttaa mut maan pinnalle sanomalla että älä nyt luule itestäsi liikoja...se pistää kyl maton alle samantien. Sen sijaan olis kiva kuulla että oot nätti tms..
        mä kyl oon koittanu tosta miellyttämisestä, josta puhuit, päästä eroon..mutta aina jos oon jotain tiettyä mieltä, esim. miehistä niin mulla ei kai sais olla omaa mielipidettä..tuntuu et se haluis määrätä kenet otan..en tiedä..tää on jotenkin niin sekavaa..kun laitoit tuon osoitteen mulle, niin hälytyskellot soi kyllä..saattaisko vanhempani olla tuota sorttia..? kun juuri HE ovat sitä mieltä että heidän miniänsä on narsisti...tiiä sitten..tulipa pitkä teksti, toiv.jaksaa joku lukea =)

        Jotain vikaa vanhemmissasi selvästi on. Ei normaali äiti mollaa lastaan. Jos äiti käyttäytyy tytärtään kohtaan noin, et ole velvollinen tekemään mitään hänen miellyttämisekseen. Äitisi pitää henkisestio otteessaan niin sinua kuin isääsikin, esim. kyynelehtimällä sitä, kuinka olet taas aiheuttanut hänelle pahan mielen.

        Sinun täytyy irrottautua, vaikka se tekisi kipeää. Älä ota vastaan rahaa. Jos voit, muuta kauemmaksi. Nauti harrastuksistasi, ystävistäsi ja tavallisesta nuoren elämästä. Kapinoi ihan rauhassa, ei se ole vaarallista.

        Alku on varmasti vaikeaa, mutta jossain vaiheessa löydät luultavasti uusia, myönteisiä piirteitä itsestäsi. Älä anna ihmisten, edes äitisi, mollata itseäsi.

        Muista myös, ettet ole yksin. Oma äitini ei paljon poikkea kuvailustasi ja olen saanutkin tehdä kovasti töitä, päästäkseni irti hänen vaikutusvallastaan. Pakko kuitenkin taistella, muuten huomaan olevani jonain päivänä samanlainen kuin äitini.


      • Hanki apua itsellesi
        vanhemmissa kirjoitti:

        Jotain vikaa vanhemmissasi selvästi on. Ei normaali äiti mollaa lastaan. Jos äiti käyttäytyy tytärtään kohtaan noin, et ole velvollinen tekemään mitään hänen miellyttämisekseen. Äitisi pitää henkisestio otteessaan niin sinua kuin isääsikin, esim. kyynelehtimällä sitä, kuinka olet taas aiheuttanut hänelle pahan mielen.

        Sinun täytyy irrottautua, vaikka se tekisi kipeää. Älä ota vastaan rahaa. Jos voit, muuta kauemmaksi. Nauti harrastuksistasi, ystävistäsi ja tavallisesta nuoren elämästä. Kapinoi ihan rauhassa, ei se ole vaarallista.

        Alku on varmasti vaikeaa, mutta jossain vaiheessa löydät luultavasti uusia, myönteisiä piirteitä itsestäsi. Älä anna ihmisten, edes äitisi, mollata itseäsi.

        Muista myös, ettet ole yksin. Oma äitini ei paljon poikkea kuvailustasi ja olen saanutkin tehdä kovasti töitä, päästäkseni irti hänen vaikutusvallastaan. Pakko kuitenkin taistella, muuten huomaan olevani jonain päivänä samanlainen kuin äitini.

        Totta, totta. Kirjoittajan aidissa (vanhemmissa) on vikaa. Minulla samantapainen tilanne. Hankaluuksia ja kaikenlaista kyykyttamista vanhempien taholta ollut paljon. Nyt on valit aivan pakkasen puolella ja sekos heita ottaa paahan.

        Itsepa asiat tahan pisteeseen ajoivat.

        Olen naimissiaa ja taloudellisesti itsenainen, joten mitaan taloudellisia kytkoksia ei ole.
        Alkuperaisellekin suosittelen taloudellista irroittautumista vanhemista. Se rahan antaminen voi aiheuttaa turhaa vaantoa.

        Lue tosiaan ne Narsistien uhrien tuen sivut, siella on paljon hyvaa tietoa.
        Jos mahdollsita, hanki vaikka opiskelijoiden terveydenhuollon kautta psykologin apua ja tukea itsellesi. Saat lisatietoa narsismista ja olosi helpottuu kummasti. Tsemppia Sinulle.


      • kuulla, etten
        Hanki apua itsellesi kirjoitti:

        Totta, totta. Kirjoittajan aidissa (vanhemmissa) on vikaa. Minulla samantapainen tilanne. Hankaluuksia ja kaikenlaista kyykyttamista vanhempien taholta ollut paljon. Nyt on valit aivan pakkasen puolella ja sekos heita ottaa paahan.

        Itsepa asiat tahan pisteeseen ajoivat.

        Olen naimissiaa ja taloudellisesti itsenainen, joten mitaan taloudellisia kytkoksia ei ole.
        Alkuperaisellekin suosittelen taloudellista irroittautumista vanhemista. Se rahan antaminen voi aiheuttaa turhaa vaantoa.

        Lue tosiaan ne Narsistien uhrien tuen sivut, siella on paljon hyvaa tietoa.
        Jos mahdollsita, hanki vaikka opiskelijoiden terveydenhuollon kautta psykologin apua ja tukea itsellesi. Saat lisatietoa narsismista ja olosi helpottuu kummasti. Tsemppia Sinulle.

        ole ainoa. Minullakin on samanlainen äiti kuin alkuperäisellä kirjoittajalla sinulla :(. Minä olen vasta noin 1/2 vuotta ottanut etäisyyttä äitiini. Se ei ole helppoa. Kipu on joskus suorastaan fyysistä. Olen kerran poikennut ja taas on tullut tietooni kuinka huono olen niin taas vetäydyin omaan kolooni. Olette oikeassa meidän ei tule kuunnella äidiltä tai ylipäätään keneltäkään haukkumisia tai mollaamisia kuinka olemme elämässämme "epäonnistuneet". Mielestäni tälläiset äidit kertovat vain siitä missä he itse ovat epäonnistuneet tai pettyneet. Miettikääpä, kun nämä äidit seuraavan kerran mollaavat käännätte ne niin kuin hän puhuisi itsestään. Saattaa hyvinkin sopia äidin omaan elämään. Oma äitini sanoi, että hoidan vain perhettäni ja passaan miestäni..... no joo, en ala selittää omaa elämääni, mutta juuri niin hän itse on toiminut. Ei ole ollut omaa elämää, ei ystäviä yms.

        Voimia teille siskot :), kyllä me tästä noustaan ja sen jälkeen olemme vähän vahvempia :).


      • et ole nätti?
        täällä... kirjoitti:

        Saatat olla oikeassa..ehkä paras ottaa hieman etäisyyttä, kerran aina yhdessä olo ahdistaa.. Musta vain tuntuu että oon jotenki velvollinen oleen niiden kaa välil ku veljeni ei pidä heihin mitään yhteyttä, siis ei minkäänlaista, ja se harmittaaa vanhempiani kovasti. Tosin oon kyllästynyt siihen, et mä oon sit tää iltatähti(veljeni on 35v.), ja että äitini kehottaa mua ottamaan miehen ja hankkimaan perheen..vaikka mulle on nyt tärkeetä saada opinnot käytyä.muutenkin tuntuu että mun täytys muka ottaa kenet saan vain..tulee olo etten parempaa saakaan=( usein äitini palauttaa mut maan pinnalle sanomalla että älä nyt luule itestäsi liikoja...se pistää kyl maton alle samantien. Sen sijaan olis kiva kuulla että oot nätti tms..
        mä kyl oon koittanu tosta miellyttämisestä, josta puhuit, päästä eroon..mutta aina jos oon jotain tiettyä mieltä, esim. miehistä niin mulla ei kai sais olla omaa mielipidettä..tuntuu et se haluis määrätä kenet otan..en tiedä..tää on jotenkin niin sekavaa..kun laitoit tuon osoitteen mulle, niin hälytyskellot soi kyllä..saattaisko vanhempani olla tuota sorttia..? kun juuri HE ovat sitä mieltä että heidän miniänsä on narsisti...tiiä sitten..tulipa pitkä teksti, toiv.jaksaa joku lukea =)

        Eikös äitis sanonut että muistutat huoraa..??

        Etsippä vikaa peilistä----?


    • napanuora!

      Onko sulla edes ollut murrosikää missään vaiheessa?

      Sun pitää alkaa irrottautua vanhemmistasi. Hae uusi asunto, hoida muutto itse. Lakkaa ottamasta vastaan verirahoja, hanki vaikka työpaikka.

      Miksi sinun pitää muuttua? Koska vain itseään voi muuttaa, ei toisia. Mutta kun lapsi muuttaa suhtautumistaan vanhempiin, myös vanhempien on muutettava suhtautumistaan lapsiin.

      • olemaan

        äitisi mieleinen, vaikka seisoisit päälläsi. Äitisi kuuluu ihmislajiin joka dominoi läheisiään panttaamalla hyväksyntää ja vuoroin syyllistämällä.

        Minulla kesti keski-ikäiseksi asti itsenäistyä äidistäni. Nyt vasta ymmärrän tämän kuvion, mikä siinä pelasi.

        Äidilläni oli tapana myös varoitella ylpistymästä. Jos olin jostakin ominaisuudestani tai saavutuksestani iloinen, lätättiin päähän lauseella: "Ylpeys käy lankeemuksen edellä." Kaikissa tekemisissäni oli aina parantaimisen varaa ja sain kuulla olevani huora ja huonoilla teillä viatonta nuorten elämää eläessäni. Koskaan hän ei kysynyt syytä, miksi menen kapakkaan (yksinäisyydestä, ujoudesta), vaan olin pahoille teille eksynyt, jotain kertakaikkisen kelvotonta elämää viettävä no-good.

        Jos hänen kanssaan yritti keskustella miksi hän ei hyväksynyt minua, hän loukkaantui ja heittyi marttyyriksi.

        Äitini dominoivan, toista alistavan käytöksen aiheuttaman erittäin huonon itsetunnon takia olen elämäni valinnoissa säännöllisesti tyytynyt huonompaan kuin mihin minulla olisi mahdollisuus. Vasta nyt alan hatarasti käsittää, että olen ihan arvokas ja minulla on oikeus onneen.
        Ylipäätään minulla kesti pitkään käsittää, että minulla oli oikeus syntyä, ja olla olemassa, elää, koska olin erittäin ei-toivottu lapsi.

        Äitisuhteita pitää tarkastella objektiivisesti puolelta ja toiselta, eikä kaikkea äidin töykeitä lausumia kannata tietysti automaattisesti katsoa alistamiseksi tai kylmyydeksi. Totta on sekin että läheisissä ihmissuhteissa helposti mättää suustaan pahojakin asioita, vaikka rakastaisi lastaan. Mutta silloin ainakin katuu ja pyytää anteeksi.


      • äideiltä
        olemaan kirjoitti:

        äitisi mieleinen, vaikka seisoisit päälläsi. Äitisi kuuluu ihmislajiin joka dominoi läheisiään panttaamalla hyväksyntää ja vuoroin syyllistämällä.

        Minulla kesti keski-ikäiseksi asti itsenäistyä äidistäni. Nyt vasta ymmärrän tämän kuvion, mikä siinä pelasi.

        Äidilläni oli tapana myös varoitella ylpistymästä. Jos olin jostakin ominaisuudestani tai saavutuksestani iloinen, lätättiin päähän lauseella: "Ylpeys käy lankeemuksen edellä." Kaikissa tekemisissäni oli aina parantaimisen varaa ja sain kuulla olevani huora ja huonoilla teillä viatonta nuorten elämää eläessäni. Koskaan hän ei kysynyt syytä, miksi menen kapakkaan (yksinäisyydestä, ujoudesta), vaan olin pahoille teille eksynyt, jotain kertakaikkisen kelvotonta elämää viettävä no-good.

        Jos hänen kanssaan yritti keskustella miksi hän ei hyväksynyt minua, hän loukkaantui ja heittyi marttyyriksi.

        Äitini dominoivan, toista alistavan käytöksen aiheuttaman erittäin huonon itsetunnon takia olen elämäni valinnoissa säännöllisesti tyytynyt huonompaan kuin mihin minulla olisi mahdollisuus. Vasta nyt alan hatarasti käsittää, että olen ihan arvokas ja minulla on oikeus onneen.
        Ylipäätään minulla kesti pitkään käsittää, että minulla oli oikeus syntyä, ja olla olemassa, elää, koska olin erittäin ei-toivottu lapsi.

        Äitisuhteita pitää tarkastella objektiivisesti puolelta ja toiselta, eikä kaikkea äidin töykeitä lausumia kannata tietysti automaattisesti katsoa alistamiseksi tai kylmyydeksi. Totta on sekin että läheisissä ihmissuhteissa helposti mättää suustaan pahojakin asioita, vaikka rakastaisi lastaan. Mutta silloin ainakin katuu ja pyytää anteeksi.

        miksi täällä jauhetaan aina tätä samaa sontaa? Jotenkin paistaa läpi että sen äidin pitäisi olla jokin YLI-IHMINEN jonka pitäisi käyttäytyä jonkinlaisen muotin/mallin mukaan, jonka jokainen on luonut omassa päässään.
        Ihmisiä ne äiditkin on, ei ne siitä miksikään erilaisiksi muutu tunteiltaan, toiveiltaan tai käytökseltään tehtyään lapsen tähän maailmaan.(Noin yleisesti ottaen ainakaan.)
        Vaan heissä säilyy se sama inhimillinen ihminen joka siellä aina ennenkin asui, se sama jolla oli myöskin toiveita ja haluja elämänsä suhteen. Ja jolta nyt(kun on äiti) odotetaan aivan kohtuuttomia. Mitään ei saisi sanoa, vaikka lapset tekisivät ja sanoisivat ihan mitä tahansa. Jos menee sanomaan jotain, niin onhan se aivan järkyttävää että se oma ÄITI tekee jotain muuta kun on itse odottanut sen tekevän.
        Ja se että aikuiset ihmiset vieläpä(jotka tänne kirjoittelevat, kai ovat aikuisia?) eivät osaa edes sen vertaa ajatella, vaan ovat vieläkin kuin jotain murrosikäisiä, valituksineen täällä.
        Mikä teidät ihmiset saisi käsittämään sen, että se äitikin on vain ja ainoastaan IHMINEN täällä toisten ihmisten keskuudessa, ei sen enempää ei vähempää. Koittakaa ymmärtää sitä äitiännekin ja opetelkaa ensin ymmärtämään itseänne, sen jälkeen ymmärrätte kaikkia muitakin. Luultavasti ainakin.


      • kipua se tuottaa
        olemaan kirjoitti:

        äitisi mieleinen, vaikka seisoisit päälläsi. Äitisi kuuluu ihmislajiin joka dominoi läheisiään panttaamalla hyväksyntää ja vuoroin syyllistämällä.

        Minulla kesti keski-ikäiseksi asti itsenäistyä äidistäni. Nyt vasta ymmärrän tämän kuvion, mikä siinä pelasi.

        Äidilläni oli tapana myös varoitella ylpistymästä. Jos olin jostakin ominaisuudestani tai saavutuksestani iloinen, lätättiin päähän lauseella: "Ylpeys käy lankeemuksen edellä." Kaikissa tekemisissäni oli aina parantaimisen varaa ja sain kuulla olevani huora ja huonoilla teillä viatonta nuorten elämää eläessäni. Koskaan hän ei kysynyt syytä, miksi menen kapakkaan (yksinäisyydestä, ujoudesta), vaan olin pahoille teille eksynyt, jotain kertakaikkisen kelvotonta elämää viettävä no-good.

        Jos hänen kanssaan yritti keskustella miksi hän ei hyväksynyt minua, hän loukkaantui ja heittyi marttyyriksi.

        Äitini dominoivan, toista alistavan käytöksen aiheuttaman erittäin huonon itsetunnon takia olen elämäni valinnoissa säännöllisesti tyytynyt huonompaan kuin mihin minulla olisi mahdollisuus. Vasta nyt alan hatarasti käsittää, että olen ihan arvokas ja minulla on oikeus onneen.
        Ylipäätään minulla kesti pitkään käsittää, että minulla oli oikeus syntyä, ja olla olemassa, elää, koska olin erittäin ei-toivottu lapsi.

        Äitisuhteita pitää tarkastella objektiivisesti puolelta ja toiselta, eikä kaikkea äidin töykeitä lausumia kannata tietysti automaattisesti katsoa alistamiseksi tai kylmyydeksi. Totta on sekin että läheisissä ihmissuhteissa helposti mättää suustaan pahojakin asioita, vaikka rakastaisi lastaan. Mutta silloin ainakin katuu ja pyytää anteeksi.

        Joo, mollaavasta äidistä irrottautuminen tuottaa tosiaan kipua. Sen kanssa itsekin painiskelen ja ihmettelen, mitä oikeastaan siitä ihmisestä kaipaan, kun ei se äiti ole vuosiin mulle mitään erityistä iloa tuottanut, pikemminkin pettymyksiä. Kaipa ne lapsuuden kokemukset ovat kuitenkin niin voimakkaita, että niissä roikkuu mielellään vaikka koko ikänsä.

        Äidit rakastavat lastaan niin kuin osaavat. Ja meillä tyttärillä on sama kohtalo edessä, siksi täytyy yrittää itsenäistyä ja nähdä äitinsä virheet. Mulla itselläni on kaksi lasta ja yritän olla niille mukavampi, kannustavampi ja ymmärtävänpi kuin oma äitini on aikoinaan ollut.

        Enää en jaksa pinnistellä yrittääkseni parantaa suhdettani äitiini, sen taiston olen käynyt ja hävinnyt. Nyt täytyy keskittyä omaan elämään ja antaa äitini olla sellainen kuin on.


      • kunpa kaikki
        kipua se tuottaa kirjoitti:

        Joo, mollaavasta äidistä irrottautuminen tuottaa tosiaan kipua. Sen kanssa itsekin painiskelen ja ihmettelen, mitä oikeastaan siitä ihmisestä kaipaan, kun ei se äiti ole vuosiin mulle mitään erityistä iloa tuottanut, pikemminkin pettymyksiä. Kaipa ne lapsuuden kokemukset ovat kuitenkin niin voimakkaita, että niissä roikkuu mielellään vaikka koko ikänsä.

        Äidit rakastavat lastaan niin kuin osaavat. Ja meillä tyttärillä on sama kohtalo edessä, siksi täytyy yrittää itsenäistyä ja nähdä äitinsä virheet. Mulla itselläni on kaksi lasta ja yritän olla niille mukavampi, kannustavampi ja ymmärtävänpi kuin oma äitini on aikoinaan ollut.

        Enää en jaksa pinnistellä yrittääkseni parantaa suhdettani äitiini, sen taiston olen käynyt ja hävinnyt. Nyt täytyy keskittyä omaan elämään ja antaa äitini olla sellainen kuin on.

        tajuaisivat saman kuin sinä. Mutta taitaa olla mahdoton toive, sillä jotkut niin tykkäävät siitä itsesäälistä vaan aivan liikaa. Kieriskelevät sitten omissa myrkyissään, pilaten oman ja kanssaihmistensä elämän.


      • vaan..
        kunpa kaikki kirjoitti:

        tajuaisivat saman kuin sinä. Mutta taitaa olla mahdoton toive, sillä jotkut niin tykkäävät siitä itsesäälistä vaan aivan liikaa. Kieriskelevät sitten omissa myrkyissään, pilaten oman ja kanssaihmistensä elämän.

        Juu, mä aattelinki et joku saattaa noin aatellla...ookoo..mä ymmärrän sen ettei turhasta saa marista..mutta tämä asia on sellanen, että tod.aiheuttaa murheita..enkä odota tod.äitini olevan mikään superäiti/-ihminen, haluaisin vain että voisimme keskustella asioisat ja olla ystäviä..mutta se lienee mahdotonta.


      • tervehdy
        vaan.. kirjoitti:

        Juu, mä aattelinki et joku saattaa noin aatellla...ookoo..mä ymmärrän sen ettei turhasta saa marista..mutta tämä asia on sellanen, että tod.aiheuttaa murheita..enkä odota tod.äitini olevan mikään superäiti/-ihminen, haluaisin vain että voisimme keskustella asioisat ja olla ystäviä..mutta se lienee mahdotonta.

        Välit kannattaa katkaista mitätöiviin ja henkistä väkivaltaa harjottaviin vanhempiin. Jos se oman lapsen rakastaminen sitten on niin vaikeaa, voivat saman tien olla ilman.

        Anna mennä vaan yli laidan koko paskasakin.


      • sun päähäs
        vaan.. kirjoitti:

        Juu, mä aattelinki et joku saattaa noin aatellla...ookoo..mä ymmärrän sen ettei turhasta saa marista..mutta tämä asia on sellanen, että tod.aiheuttaa murheita..enkä odota tod.äitini olevan mikään superäiti/-ihminen, haluaisin vain että voisimme keskustella asioisat ja olla ystäviä..mutta se lienee mahdotonta.

        Se että äitis voi olla oikeassakin...?

        ja sulla olis varaa parantaa käytöstäs?


    • hattu.

      No jo on mutsi sulla..."hatullinen paskaa...", juuh, jooh...

    • äiti tuntee tyttärensä

      Eiköhän jokainen äiti tunne tyttärensä parhaiten?
      tuskin syyttä sanois että olet lihonnut? siinähän tarkoittaa Sinun parastasi.

      Ja jos sanoo että olet huoran näköinen..??? kannattaisikohan katsoa peiliin? ja pukea jotain säädyllistä päälle? pestä puolet meikeistä pois?

      Jaa että sulla on kova näytön tarve, ja se purkautuu täällä netissä valittamisena, henkilöä kohtaan joka RAHOITTAA sinua???

      Ei ole mitään rajaa, kyllähän siitä masentuukin. Varmasti. Halusit varmasti sellaista päähän paijaus kritiikkiä, pahus kun et nyt saanut.

      Minun on vaikea kuvitella kenenkään äitiä sanomassa tyttärelleen ILMAN SYYTÄ että olisi huoran näköinen. just

      tai alkoholisti, kannattaisko tarkkailla juomatapojaan, onhan sillä varaa sanoa jos se rahoittaa sua ja sä rahat siideriin tuhlaat. ääliö. Muutenkin että äiti vielä hyvää hyvyyttään rahoittaa aikuista 24v naista??? mee töihin!!!

      Ite en kehtais tunnustaa olevani nui luuseri!

      No kyllä noi samanlaiset muijat seuraavissa teksteissä paapoo sua, ja sanoo että kyllä sua on väärin kohdeltu.

      Ittekkin sielussas tiedät sen valeeksi

      • sitten...

        Juu, tiiän kyllä että tarkottaa tolla lihomisella mun parasta, mutta se esitystapa hänellä ei ole se asiallisin. EIkä ketään saa mun mielestä sanoa huoraksi, tiiä sitten mihin itse olet tottunut, mutta mua se kyl kosketti..enkä tod. ollut missää paljastavissa asuissa edes,en käytä sellaisia pahemmin. Ja mä en haluaisi ottaa mitään rahallista avustusta(oon siis opiskelija) mutta joskus oon ottanu ja ne on vain velkoja eli maksan ne takaisin..Eli en tod.ole mikään hyväksikäyttäjä niinkun annoit ymmärtää.
        Ja juomani ostan ihan omilla rahoillani.


      • luuseri kans
        sitten... kirjoitti:

        Juu, tiiän kyllä että tarkottaa tolla lihomisella mun parasta, mutta se esitystapa hänellä ei ole se asiallisin. EIkä ketään saa mun mielestä sanoa huoraksi, tiiä sitten mihin itse olet tottunut, mutta mua se kyl kosketti..enkä tod. ollut missää paljastavissa asuissa edes,en käytä sellaisia pahemmin. Ja mä en haluaisi ottaa mitään rahallista avustusta(oon siis opiskelija) mutta joskus oon ottanu ja ne on vain velkoja eli maksan ne takaisin..Eli en tod.ole mikään hyväksikäyttäjä niinkun annoit ymmärtää.
        Ja juomani ostan ihan omilla rahoillani.

        Jokaisen äidin velvollisuus on kohdella lapsiaan ihnimillisesti ja kunnioittavasti. Kunnioittavaa kohtelua ei ole se, että sanoo lastaan lihavaksi tai huoran näköiseksi. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, mutta ei niistä vioista tarvitse sanoa rumasti, välttämättä ei tarvitse sanoa mitään.

        Äideillä ei ole sen kummempia oikeuksia olla vittumaisia lapsilleen kuin muillakaan ihmisillä. Jos äiti ei jostain syystä kykene normaaliin kanssakäymiseen, sitä on turha odottaa lapsiltakaan. Äiti-lapsi - suhteeseen pätee ihan normaalit ihmissuhdesäännöt.

        Itse en sanoisi ketään rumaksi, lihavaksi tai huoran näköiseksi. Jos annan jollekin joskus "hyvää hyvyttäni" rahaa, en sitten myöhemmin muistuttele siitä ja pyydä vastapalveluksia. Se ei kuulu mielestäni siihen "hyvää hyvyyttään" -kuvioon.

        Näitä sääntöjä olen soveltanut niin lapsiini kuin muihinkin ihmisiin.

        Kyllä lapset (aikuisetkin lapset) saa ja niiden pitääkin vaatia vanhemmiltaan normaalia käytöstä.


      • eräsN1

        Näet tämän ongelman erittäin musta-valkoisena. Itse narsistin lapsena kasvaneena, voin sanoa sinulle, että asiat eivät todellakaan ole niin yksiselitteisiä, kun luulet. Syvenny kirjallisuuden kautta kyseiseen asiaan, jos se sinua kiinnostaa. Nimittäin luettuani tuon edeltävän kirjoituksesi. Tulin siihen lopputulokseen, että et ymmärrä/tiedä tästä narsismista yhtään mitään.


    • minä minä

      muista aina sinun ei tarvitse kuunnella äitisi huora ja juoppo lauseita EI IKINÄ! sinä et elä äitisi takia vaan itsesi, sinä voit laulaa baarissa jos tahdot, saat uskoa mihin tahdot. äidilläsi ei ole oikeutta loukata sinua! älä rupea äitisi kynnysmatoksi!!

      ja jos äitisi haukkuu sinua kaiken kansan kuullen niin onhan sinulla myös oikeus tehdä siitä loppu, lue rikoslaki 10§ törkeä kunnianloukkaus tai rikoslaki 9§ kunnianloukkaus. voi kuulostaa julmalta mutta sitä saat olla sinäkin, sinulla on oikeus olla sellanen kun tahdot, ei sinun tarvitse elää äitiäsi varten!!

      ehken itse latelisin vähän lakia ja sanoisin pari valittua sanaa. ja katkaisisin yhteydet.

      • ihan kaikki

        ruuvit passaa omaan koloonsa.
        Ja näitähän riittää nykyisin, näitä minäminäminäminäminäminäminä........jne..tyyppejä.


      • minä minä
        ihan kaikki kirjoitti:

        ruuvit passaa omaan koloonsa.
        Ja näitähän riittää nykyisin, näitä minäminäminäminäminäminäminä........jne..tyyppejä.

        minua arvostelemaan? annoin vastaukseni, jos ei kaikkia mielytä niin se on so what!


    • Anonyymi

      Minua ei kotona kannustettu mihinkään. Yläasteen elin tuuliajolla. No minusta tuli kynnysmatto miehille. Mutta nyt olen keski ikäinen ja pidän puoleni. Se olenkin minä,joka pompottaa.

    • Anonyymi

      Sulla ei ole vaikeaa äitisuhdetta. Sinulla on vaikea äiti.

    • Anonyymi

      😃😃😃

    • Anonyymi

      Narsisteille pitäisi poliisien järjestää "Blaze of Glory"-hotline. Vähän kuin eutanasia sairaaloissa, mutta avohoitopotilaille.

      • Anonyymi

        ...pidetään luonto puhtaana ry.


    • Anonyymi

      Mitäh. Mitä sä ENÄÄ teet vanhemmilla. Kai sä pystyt jollain avuin elämään?

      Etkö?

    • Anonyymi

      Olen ruvennut sanomaan äidille vastaan koska en enää jaksa sitä vähättelyä ja kaikkea p-tä mitä itsestäni kuulen. Hänessä ei ole vikaa. Suuttuu pienistäkin asioista. Ja kuinka olen yrittänyt olla hänelle mieliksi ja muutenkin auttaa kaikessa, en sano vastahankaan ettei äiti saa raivareita, olen ollut hiljaa vaan. Nyt ei enää jaksa. Paloi käämit.Hän loukkaantui verisesti ja tilanne on lukossa. Toivon, että miettii miten loukkaa minua sanoillaan. Tai sitten ei mieti.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      348
      8760
    2. 1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!

      Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit
      Pitkäveto
      1
      2571
    3. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      69
      2348
    4. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      179
      1955
    5. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1532
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1381
    7. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1337
    8. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      181
      1320
    9. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      60
      1310
    10. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      42
      1217
    Aihe