Montako tuulivoimalaa?

Ai, ku sattu poskeen toi haastees ja *läps* :)
Pakko vastata....


Tässä on tullut jo muutama keskustelu peräkkäin, joita nyt en oikeestaan osaa kommentoida mitenkään. Ei niin, että juuri minun pitäisikin voida kommentoida, vaan niin, että en ymmärrä ihan kaikenlaisten asioiden sotkemista palstan otsikkokysymyksen kanssa. Mun puolesta voitte rupatella niistä ihan rauhassa.

Pikaisesti katsoen näyttää siltä, että ydinvoiman kannattajista ainoastaan nimimerkeillä Jocu ja Juha on vakava pyrkimys pysyä asiassa (my hat is off to you). jos jätin jonkun mielestään huomioimatta, se suotakoon minulle anteeksi - mainitut ovat ainakin aktiivisimmat. Ydinvoiman vastustajien tarkoitusperistä olen jäävi sanomaan yhtään mitään - paitsi että tietysti omasta mielestäni yritän pysyä asiassa.

Mutta tästä kaoottisesta 'juupas/eipäs/hyvää päivää kirvesvartta'-keskustelusta sainkin sitten mielestäni oivan aatteen. Jospa katsottais, miten suomineidon hyvinvointi, onnellinen ja terve tulevaisuus saadaan toteutettua, jos hyväksymme tosiasiana viidennen ydinvoimalan, mutta emme enää yhtään lisää. tietysti huomioimme samalla sen, mikä vaikutus näillä toteutuksilla olisi yhteiseen palloomme.

Perusteluna tälle 'ei enää lisää ydinvoimaa'-ajatukselle olisi vain ja ainoastaan sen kansaa kahtiajakava vaikutus. Näin ollen meidän ei tarvitse keskustella sen kummemmin ydinvoiman haitoista kuin eduistakaan. Kyllähän me kaikki jo tiedämme, että ydinvoimaloista saa sähköä ihan kohtuullisen edullisesti - sen ongelma on siinä, että toinen puoli kansaa uskoo sen sisällä olevan pedon, joka voi päästä karkuun, ja toinen puoli taas pyrkii osoittamaan, että moinen luulo johtuu tietämättömyydestä.

Tiivistettynä: ydinvoiman vastustajien olisi löydettävä realistinen vaihtoehto lisäydinvoimalle. Vaihtoehdon tulisi tyydyttää suomen energiatarve, kilpailukyky ja ilmasto/ympäristövaatimukset niin pitkälle, kuin viimeinenkin ydinvoimala, se viides, suljetaan. Lisätään listaan vielä se kirottu elintasokin sitten, jos joku niin välttämättä haluaa. Oma kantani kyllä on, että juuri se on ongelmien aiheuttaja.

Emme tule onnistumaan, se on selvä. Jos onnistuisimme, joukostamme poimittais jengiä eduskuntaan, hallitukseen jne. mutta olisi ihan kiva nähdä, kuinka pitkälle pääsisimme.

Joitakin ajatuksia lähtökohdiksi:
- energian nykyinen tarve ja tuotanto, hinta
- ennusteet edellisistä
- voimalat (lämpö, sähkö, ...), odotettavissa olevat käyttöajat
- kulutuksen kausivaihtelut, perusvoima, säätövoima, ...
- kriisitilanteet, omavaraisuusaste
- ympäristövaatimukset
- energian säästö
- energian tuotantoalan tietotaidon hyödyntäminen (vienti, työllisyys)
- kotimaisuusaste
- taatusti monta juttuu lisää, joita nyt en keksi...
- kerätään faktaa, ei riidellä turhista

Tämä on sit vastahaaste. Kaikille.

Yökyöpeli (ei varmaan tartte sanoo kuka, vaihtoehtoja ei ole monta) jää nyt odottelemaan runsaita vastauksia :)

Yökyöpeli kirjoitti:

Ai, ku sattu poskeen toi haastees ja *läps* :)
Pakko vastata....


Tässä on tullut jo muutama keskustelu peräkkäin, joita nyt en oikeestaan osaa kommentoida mitenkään. Ei niin, että juuri minun pitäisikin voida kommentoida, vaan niin, että en ymmärrä ihan kaikenlaisten asioiden sotkemista palstan otsikkokysymyksen kanssa. Mun puolesta voitte rupatella niistä ihan rauhassa.

Pikaisesti katsoen näyttää siltä, että ydinvoiman kannattajista ainoastaan nimimerkeillä Jocu ja Juha on vakava pyrkimys pysyä asiassa (my hat is off to you). jos jätin jonkun mielestään huomioimatta, se suotakoon minulle anteeksi - mainitut ovat ainakin aktiivisimmat. Ydinvoiman vastustajien tarkoitusperistä olen jäävi sanomaan yhtään mitään - paitsi että tietysti omasta mielestäni yritän pysyä asiassa.

Mutta tästä kaoottisesta 'juupas/eipäs/hyvää päivää kirvesvartta'-keskustelusta sainkin sitten mielestäni oivan aatteen. Jospa katsottais, miten suomineidon hyvinvointi, onnellinen ja terve tulevaisuus saadaan toteutettua, jos hyväksymme tosiasiana viidennen ydinvoimalan, mutta emme enää yhtään lisää. tietysti huomioimme samalla sen, mikä vaikutus näillä toteutuksilla olisi yhteiseen palloomme.

Perusteluna tälle 'ei enää lisää ydinvoimaa'-ajatukselle olisi vain ja ainoastaan sen kansaa kahtiajakava vaikutus. Näin ollen meidän ei tarvitse keskustella sen kummemmin ydinvoiman haitoista kuin eduistakaan. Kyllähän me kaikki jo tiedämme, että ydinvoimaloista saa sähköä ihan kohtuullisen edullisesti - sen ongelma on siinä, että toinen puoli kansaa uskoo sen sisällä olevan pedon, joka voi päästä karkuun, ja toinen puoli taas pyrkii osoittamaan, että moinen luulo johtuu tietämättömyydestä.

Tiivistettynä: ydinvoiman vastustajien olisi löydettävä realistinen vaihtoehto lisäydinvoimalle. Vaihtoehdon tulisi tyydyttää suomen energiatarve, kilpailukyky ja ilmasto/ympäristövaatimukset niin pitkälle, kuin viimeinenkin ydinvoimala, se viides, suljetaan. Lisätään listaan vielä se kirottu elintasokin sitten, jos joku niin välttämättä haluaa. Oma kantani kyllä on, että juuri se on ongelmien aiheuttaja.

Emme tule onnistumaan, se on selvä. Jos onnistuisimme, joukostamme poimittais jengiä eduskuntaan, hallitukseen jne. mutta olisi ihan kiva nähdä, kuinka pitkälle pääsisimme.

Joitakin ajatuksia lähtökohdiksi:
- energian nykyinen tarve ja tuotanto, hinta
- ennusteet edellisistä
- voimalat (lämpö, sähkö, ...), odotettavissa olevat käyttöajat
- kulutuksen kausivaihtelut, perusvoima, säätövoima, ...
- kriisitilanteet, omavaraisuusaste
- ympäristövaatimukset
- energian säästö
- energian tuotantoalan tietotaidon hyödyntäminen (vienti, työllisyys)
- kotimaisuusaste
- taatusti monta juttuu lisää, joita nyt en keksi...
- kerätään faktaa, ei riidellä turhista

Tämä on sit vastahaaste. Kaikille.

Yökyöpeli (ei varmaan tartte sanoo kuka, vaihtoehtoja ei ole monta) jää nyt odottelemaan runsaita vastauksia :)

Lue lisää

En ole aikaisemmin vieraillut palstalla, joten en tiedä onko juupas/eipäs ja vaihtoehtokeskustelussa käsitelty maalämpöä?

En tiedä olisko se yksinään kuinka kattava vaihtoehto mutta yhdistettynä johonkon muuhun energiantuotantomuotoon tuntuisi varsin järkevältä.

Maalämpöhän on tällä hetkellä kallis investointi mutta perustamisen jälkeen aika ilmainen. Mutta valtiohan ei tue millään lailla. Lieneekö juuri siitä syystä, että käyttökustannukset ovat niin edulliset ja käyttäjän ei tarvitse maksaa siitä mitään yhdellekään öljyn tai sähköntoimittajalle??? Ruotsissa tilanne lienee toinen, kuten muidenkin "vaihtoehtoisten" energiamuotojen suhteen.

Mitä luulet olisko maalämpö vaihtoehto? Vai maalämpö uusiutumattomat? Maalämpö puu/hake tms?
Maalämpö tuuli???

päiväkyöpeli kirjoitti:

En ole aikaisemmin vieraillut palstalla, joten en tiedä onko juupas/eipäs ja vaihtoehtokeskustelussa käsitelty maalämpöä?

En tiedä olisko se yksinään kuinka kattava vaihtoehto mutta yhdistettynä johonkon muuhun energiantuotantomuotoon tuntuisi varsin järkevältä.

Maalämpöhän on tällä hetkellä kallis investointi mutta perustamisen jälkeen aika ilmainen. Mutta valtiohan ei tue millään lailla. Lieneekö juuri siitä syystä, että käyttökustannukset ovat niin edulliset ja käyttäjän ei tarvitse maksaa siitä mitään yhdellekään öljyn tai sähköntoimittajalle??? Ruotsissa tilanne lienee toinen, kuten muidenkin "vaihtoehtoisten" energiamuotojen suhteen.

Mitä luulet olisko maalämpö vaihtoehto? Vai maalämpö uusiutumattomat? Maalämpö puu/hake tms?
Maalämpö tuuli???

Lue lisää

Kyllähän siitäkin on täällä juttua ollut.

Tukipuoli taitaa kompastua siihen, että läheskään kaikilla ei ole sen hyödyntämiseen mahdollisuutta.

Jocu kirjoitti:

Kyllähän siitäkin on täällä juttua ollut.

Tukipuoli taitaa kompastua siihen, että läheskään kaikilla ei ole sen hyödyntämiseen mahdollisuutta.

Eihän täysin tasa-arvoista tukimuotoa saada mihinkään.

Tuntuisi järkevältä vaihtoehdolta haja-asutusalueilla. Tai ihan missä vaan on vesistöä, kalliota järkevällä etäisyydellä rakennukseen nähden.

päiväkyöpeli kirjoitti:

Eihän täysin tasa-arvoista tukimuotoa saada mihinkään.

Tuntuisi järkevältä vaihtoehdolta haja-asutusalueilla. Tai ihan missä vaan on vesistöä, kalliota järkevällä etäisyydellä rakennukseen nähden.

Lue lisää

.. jos itse rakentaisin, niin olisi päivän selvää, että katsoisin ympärilleni tontin kartta ja rahapussi kädessä hengessä 'miltä näyttää'.

(Erinomainen työkalu on taulukkolaskin - itse olen sellaista käyttänyt tuolta aina sen synnystä asti ja tänään en paljon muuta tarvitsekaan.)

Ruotsalainen on ottanut maalämmön talteen (satojatuhansia) - en tiedä mitä naapurissamme perustamiskustannukset ovat, mutta _tuntuu_ siltä, että laitteistot olisivat jotain muuta, kuin k-rautahintatasoa; - rakentajana poikkeaisin Saksalais-kauppiaan Bauhaus-sivuilla ja pakeilla.

päiväkyöpeli kirjoitti:

En ole aikaisemmin vieraillut palstalla, joten en tiedä onko juupas/eipäs ja vaihtoehtokeskustelussa käsitelty maalämpöä?

En tiedä olisko se yksinään kuinka kattava vaihtoehto mutta yhdistettynä johonkon muuhun energiantuotantomuotoon tuntuisi varsin järkevältä.

Maalämpöhän on tällä hetkellä kallis investointi mutta perustamisen jälkeen aika ilmainen. Mutta valtiohan ei tue millään lailla. Lieneekö juuri siitä syystä, että käyttökustannukset ovat niin edulliset ja käyttäjän ei tarvitse maksaa siitä mitään yhdellekään öljyn tai sähköntoimittajalle??? Ruotsissa tilanne lienee toinen, kuten muidenkin "vaihtoehtoisten" energiamuotojen suhteen.

Mitä luulet olisko maalämpö vaihtoehto? Vai maalämpö uusiutumattomat? Maalämpö puu/hake tms?
Maalämpö tuuli???

Lue lisää

Maalämpö ei ole vaihtoehto muulle kuin lämmitykseen käytettävälle sähköenergialle. Sitäkin se on vain osittain: maalämpöjärjestelmät tarvitsevat toimiakseen melkoisesti sähköä. Noin 2/3 niistä saatavasta lämpöenergiasta saadaan maasta tai vesistöstä, 1/3 on tuotava sähkön muodossa muualta.

Kun rakennetaan uusi maalämpöjärjestelmä, ei sähkön tarve siis vähene minnekään, vaan sähköä tarvitaan lisää!

Maalämmöllä saat vain rakennuksen lämpimäksi. Valaistukseen, kodinkoneisiin, lieteen ja sähkökiukaaseenkin tarvittava energia on hankittava ulkoa.

On toki aivan totta, että maalämpöjärjestelmät säästävät energiaa verrattuna siihen, että kaikki lämmitysenergiakin tuotaisiin ulkoa sähkön muodossa.

Anteeksi tyhmyyteni, mutta kerro mulle mitä nuo lauhdevoimalat ovat?

nettotuonnista olis hyvä erottaa tuonti ja vienti.

teollisuuden yhteistuotanto 14% vaikuttaa yllättävän suurelta. eikö se ole jo lähellä koko teollisuuden kulutusta (muistaakseni jotain 22-25%)?

Vastaaja kirjoitti:

Anteeksi tyhmyyteni, mutta kerro mulle mitä nuo lauhdevoimalat ovat?

nettotuonnista olis hyvä erottaa tuonti ja vienti.

teollisuuden yhteistuotanto 14% vaikuttaa yllättävän suurelta. eikö se ole jo lähellä koko teollisuuden kulutusta (muistaakseni jotain 22-25%)?

Lue lisää

Lauhdevoimalalla tarkoitetaan lämpövoimalaitosta, jossa muodostuvaa hukkalämpöä ei käytetä hyväksi rakennusten lämmittämisessä, teollisuuden prosesseissa tms., vaan johdetaan sellaisenaan luontoon (vesistöön tai ilmakehään). Niissä poltetaan käytännössä fossiilisia polttoaineita (etupäässä hiiltä).

Kattilassa poltettaessa vapautuvasta energiasta vain alle puolet saadaan talteen höyryturbiinissa. Loppu menee hukkalämpönä harakoille tai sitä voidaan hyödyntää teollisuuslaitosten tai taajamien yhteyteen rakennetuissa ns. vastapainevoimaloissa, joita käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Lauhdevoimala ja vastapainevoimala ovat käsitteinä siis tavallaan toistensa vastakohtia. Karkeasti yleistäen: "Lauhdevoimalassa otetaan polttoaineesta talteen pelkkä sähkö, vastapainevoimalassa myös lämpö".

Teollisuuden kulutuksesta minulla ei ole tarkempaa prosentuaalista tietoa. Ns. peruskuorma Suomessa (ts. sähkönkulutus, jota ei juuri milloinkaan aliteta) on luokkaa 7,5 GW eli vähän yli puolet äskettäin saavutetusta yli 14 GW:n huippukuormasta, ja selvästi suurin osa tuosta peruskuormasta on kolmessa vuorossa pyörivän perusteollisuuden muodostamaa kuormaa.

Höyrypää kirjoitti:

Lauhdevoimalalla tarkoitetaan lämpövoimalaitosta, jossa muodostuvaa hukkalämpöä ei käytetä hyväksi rakennusten lämmittämisessä, teollisuuden prosesseissa tms., vaan johdetaan sellaisenaan luontoon (vesistöön tai ilmakehään). Niissä poltetaan käytännössä fossiilisia polttoaineita (etupäässä hiiltä).

Kattilassa poltettaessa vapautuvasta energiasta vain alle puolet saadaan talteen höyryturbiinissa. Loppu menee hukkalämpönä harakoille tai sitä voidaan hyödyntää teollisuuslaitosten tai taajamien yhteyteen rakennetuissa ns. vastapainevoimaloissa, joita käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Lauhdevoimala ja vastapainevoimala ovat käsitteinä siis tavallaan toistensa vastakohtia. Karkeasti yleistäen: "Lauhdevoimalassa otetaan polttoaineesta talteen pelkkä sähkö, vastapainevoimalassa myös lämpö".

Teollisuuden kulutuksesta minulla ei ole tarkempaa prosentuaalista tietoa. Ns. peruskuorma Suomessa (ts. sähkönkulutus, jota ei juuri milloinkaan aliteta) on luokkaa 7,5 GW eli vähän yli puolet äskettäin saavutetusta yli 14 GW:n huippukuormasta, ja selvästi suurin osa tuosta peruskuormasta on kolmessa vuorossa pyörivän perusteollisuuden muodostamaa kuormaa.

Lue lisää

Taas sitä viisastu :)

Nyt meni vähän pasmat sekaisin - onko niin, että teollisuus onkin kohtuullisen omavarainen sähkön suhteen? entä muun energian?

> Siksi teollisuus karsastaa luontoystävällistä energiaa, vaikka se on ilmaista!

Vai ilmaista? Tuulisähkö on toistaiseksi selkeästi kalleinta sähköä, tuotantokustannukset luokkaa 5 senttiä / kWh. Noin 80 % tuulisähkön hinnasta muodostuu laitosten pääomakustannuksista; loppu on käyttö- ja kunnossapitomenoja. Primäärisen energian (tuulen) ilmaisuus ei suinkaan tarkoita, että sen avulla tuotettu sähköenergiakin olisi ilmaista!

Ydinenergialla tuotettu sähkö maksaa noin puolet tuulisähkön hinnasta eli 2,5 senttiä / kWh. Puolet tästä on pääomakustannuksia lopun jakautuessa käyttö- ja kunnossapitomenojen ja polttoaineen hinnan kesken (polttoaineen osuus sähkön hinnasta lienee vain luokkaa 10-15 %).

Maakaasua, hiiltä ja puuta polttavilla voimaloilla tuotetun sähkön hinta asettuu ydin- ja tuulisähkön väliin. Maakaasuvoimaloiden perustamiskustannukset ovat alhaisimmat mutta polttoaine kalleinta. Hiili- ja kaasusähkön hinta asettuu 3 sentin tienoille kilowattitunnilta; puulla tuotettu sähkö maksaa nelisen senttiä / kWh.

Kuluttajalle saakka toimitettu sähkö maksaa sitten mitä maksaa.

Vihreiden arvojen puolustajille pieni on kaunista. Kyllähän jokin propellivispilä sinne tänne rannikolle mahtuu ihan kuriositeetiksi, mutta ei niistä totta vieköön ole Suomen energiantarpeen ratkaisuksi. Vaikka yhdestä myllystä saataisiin kokonainen megawattikin, vaatisi jo Suomen 7,5 gigawatin peruskuorman tyydyttäminen eli Suomen nykyisen voimalakapasiteetin korvaaminen tuulimyllyillä 7500 mylly-yksikköä, huippukuormituksesta (14 GW) nyt puhumattakaan. Olisiko 10000 tuulimyllyä kaunista? Ja olisiko sähkön hinnan kaksinkertaistuminen kivaa?

Höyrypää kirjoitti:

> Siksi teollisuus karsastaa luontoystävällistä energiaa, vaikka se on ilmaista!

Vai ilmaista? Tuulisähkö on toistaiseksi selkeästi kalleinta sähköä, tuotantokustannukset luokkaa 5 senttiä / kWh. Noin 80 % tuulisähkön hinnasta muodostuu laitosten pääomakustannuksista; loppu on käyttö- ja kunnossapitomenoja. Primäärisen energian (tuulen) ilmaisuus ei suinkaan tarkoita, että sen avulla tuotettu sähköenergiakin olisi ilmaista!

Ydinenergialla tuotettu sähkö maksaa noin puolet tuulisähkön hinnasta eli 2,5 senttiä / kWh. Puolet tästä on pääomakustannuksia lopun jakautuessa käyttö- ja kunnossapitomenojen ja polttoaineen hinnan kesken (polttoaineen osuus sähkön hinnasta lienee vain luokkaa 10-15 %).

Maakaasua, hiiltä ja puuta polttavilla voimaloilla tuotetun sähkön hinta asettuu ydin- ja tuulisähkön väliin. Maakaasuvoimaloiden perustamiskustannukset ovat alhaisimmat mutta polttoaine kalleinta. Hiili- ja kaasusähkön hinta asettuu 3 sentin tienoille kilowattitunnilta; puulla tuotettu sähkö maksaa nelisen senttiä / kWh.

Kuluttajalle saakka toimitettu sähkö maksaa sitten mitä maksaa.

Vihreiden arvojen puolustajille pieni on kaunista. Kyllähän jokin propellivispilä sinne tänne rannikolle mahtuu ihan kuriositeetiksi, mutta ei niistä totta vieköön ole Suomen energiantarpeen ratkaisuksi. Vaikka yhdestä myllystä saataisiin kokonainen megawattikin, vaatisi jo Suomen 7,5 gigawatin peruskuorman tyydyttäminen eli Suomen nykyisen voimalakapasiteetin korvaaminen tuulimyllyillä 7500 mylly-yksikköä, huippukuormituksesta (14 GW) nyt puhumattakaan. Olisiko 10000 tuulimyllyä kaunista? Ja olisiko sähkön hinnan kaksinkertaistuminen kivaa?

Lue lisää

Huomaan kirjoittaneeni viimeiseen kappaleeseen kiireissäni puuta heinää. Suomen nykyisen peruskuorman (7,5 GW) ja nykyisen voimalakapasiteetin (12 GW) välille ei luonnollisestikaan sovi eli-sana ja koko voimalakapasiteetin korvaaminen 1 megawatin tuulimyllyillä vaatisi tietenkin 12000 eikä 7500 tuulimyllyä.

Höyrypää kirjoitti:

Huomaan kirjoittaneeni viimeiseen kappaleeseen kiireissäni puuta heinää. Suomen nykyisen peruskuorman (7,5 GW) ja nykyisen voimalakapasiteetin (12 GW) välille ei luonnollisestikaan sovi eli-sana ja koko voimalakapasiteetin korvaaminen 1 megawatin tuulimyllyillä vaatisi tietenkin 12000 eikä 7500 tuulimyllyä.

Lue lisää

.. alkaisi rakentaminen? Tiedän, että rakennetaan - Suomeen - 3MW'in koemylly - testataan tekniikka. Euroopassa piirustuspöydällä on 6MW'n myllyt rakentamista odottamassa.

Mikä olisi yksittäisen myllyn koko?

HB 0.7 kirjoitti:

.. alkaisi rakentaminen? Tiedän, että rakennetaan - Suomeen - 3MW'in koemylly - testataan tekniikka. Euroopassa piirustuspöydällä on 6MW'n myllyt rakentamista odottamassa.

Mikä olisi yksittäisen myllyn koko?

Lue lisää

Rakennetaan 3 MW:n koevoimala, jossa testataan tekniikkaa.
Vastaaja on täällä kaiken aikaa vakuutellut, että tekniikka ei ole mikään ongelma.

Eipä silti, reistailevat muutkin voimakoneet.

Höyrypää kirjoitti:

> Siksi teollisuus karsastaa luontoystävällistä energiaa, vaikka se on ilmaista!

Vai ilmaista? Tuulisähkö on toistaiseksi selkeästi kalleinta sähköä, tuotantokustannukset luokkaa 5 senttiä / kWh. Noin 80 % tuulisähkön hinnasta muodostuu laitosten pääomakustannuksista; loppu on käyttö- ja kunnossapitomenoja. Primäärisen energian (tuulen) ilmaisuus ei suinkaan tarkoita, että sen avulla tuotettu sähköenergiakin olisi ilmaista!

Ydinenergialla tuotettu sähkö maksaa noin puolet tuulisähkön hinnasta eli 2,5 senttiä / kWh. Puolet tästä on pääomakustannuksia lopun jakautuessa käyttö- ja kunnossapitomenojen ja polttoaineen hinnan kesken (polttoaineen osuus sähkön hinnasta lienee vain luokkaa 10-15 %).

Maakaasua, hiiltä ja puuta polttavilla voimaloilla tuotetun sähkön hinta asettuu ydin- ja tuulisähkön väliin. Maakaasuvoimaloiden perustamiskustannukset ovat alhaisimmat mutta polttoaine kalleinta. Hiili- ja kaasusähkön hinta asettuu 3 sentin tienoille kilowattitunnilta; puulla tuotettu sähkö maksaa nelisen senttiä / kWh.

Kuluttajalle saakka toimitettu sähkö maksaa sitten mitä maksaa.

Vihreiden arvojen puolustajille pieni on kaunista. Kyllähän jokin propellivispilä sinne tänne rannikolle mahtuu ihan kuriositeetiksi, mutta ei niistä totta vieköön ole Suomen energiantarpeen ratkaisuksi. Vaikka yhdestä myllystä saataisiin kokonainen megawattikin, vaatisi jo Suomen 7,5 gigawatin peruskuorman tyydyttäminen eli Suomen nykyisen voimalakapasiteetin korvaaminen tuulimyllyillä 7500 mylly-yksikköä, huippukuormituksesta (14 GW) nyt puhumattakaan. Olisiko 10000 tuulimyllyä kaunista? Ja olisiko sähkön hinnan kaksinkertaistuminen kivaa?

Lue lisää

Samoin vesi- ja aurinkoenergia. luonto tarjoaa niitä meille enemmän kuin voisimme käyttää.

Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa - tulee kustannuksia sekä muunnossa että siirrossa.

Jokaisen pitäisi alkaa miettimään, miksi luonnon runsas ilmainen energiamäärä ei meille kelpaa.

Jocu kirjoitti:

Rakennetaan 3 MW:n koevoimala, jossa testataan tekniikkaa.
Vastaaja on täällä kaiken aikaa vakuutellut, että tekniikka ei ole mikään ongelma.

Eipä silti, reistailevat muutkin voimakoneet.

Lue lisää

"Vastaaja on täällä kaiken aikaa vakuutellut, että tekniikka ei ole mikään ongelma. "

Tuo sinun on parasta osoittaa todeksi joillakin tekstinäytteillä.

Tässä olen aiemmin antanut täysin väärää tietoa, en kuitenkaan tahallani, vaan väärinkäsityksen vuoksi. Juhalle kiitos asian saattamisesta tarkistettavaksi.

Sanoin hyötysuhteeksi yli 90% laskettuna tuulen energian ja tuotetun energian suhteesta. Uskon nyt Juhan tavoin tuon 90% todennäköisesti tarkoittaneen generaattorin hyötysuhdetta.

Tarkkaa hyötysuhdetta en ole löytänyt, mutta esim. roottorien hyötysuhteista jossain vanhassa dokumentissa mainittiin 45%. että se sitten siitä... Lisäksi tulee vaihteisto tai hydraliikka jne. Ehkäpä kokonaishyötysuhde jää vain 10%:iin!

Olis hyvä, kun joku löytäis joitain arvoja. Tekniikkahan kehittyy, mutta kuitenkin... ihan mielenkiinnosta.

Vastaaja kirjoitti:

Samoin vesi- ja aurinkoenergia. luonto tarjoaa niitä meille enemmän kuin voisimme käyttää.

Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa - tulee kustannuksia sekä muunnossa että siirrossa.

Jokaisen pitäisi alkaa miettimään, miksi luonnon runsas ilmainen energiamäärä ei meille kelpaa.

Lue lisää

että myös tuon määrittelyn mukaan atomienergiakin on ilmaista. Se tarvitsee vain kaivaa maasta, jossa se muuten tuhoutuu omia aikojaan itsekseen, ja tuoda rikastettuna sitten pannunalle jauhamaan sähköä.
Joten se siitä ilmaisuudesta. ;)

Vastaaja kirjoitti:

"Vastaaja on täällä kaiken aikaa vakuutellut, että tekniikka ei ole mikään ongelma. "

Tuo sinun on parasta osoittaa todeksi joillakin tekstinäytteillä.

Vai niin. Ydinvoimalan sijaan olisikin pitänyt rakentaa 1 000 MW tuulivoimaa. Mutta yksi pikkujuttu unohtui: täytyy nyt ensi kokeilla, pelaako meidän olosuhteissamme 3 megawattinenkaan!

Kyllä minä sinulle tekstiä kaivan. Nyt täytyy mennä rehelliseen työhön, lumihommiin.

Jocu kirjoitti:

Rakennetaan 3 MW:n koevoimala, jossa testataan tekniikkaa.
Vastaaja on täällä kaiken aikaa vakuutellut, että tekniikka ei ole mikään ongelma.

Eipä silti, reistailevat muutkin voimakoneet.

Lue lisää

kai sellaista tekniikkaa olekaan, jota ei tarvitsisi testata.
Koko ajanhan kaikki tekniikka kehittyy, ja niitä uusia ratkaisuja testataan myös koko ajan, vetoketjuista ydinvoimaloihin.
Tässä lienee kyse tuosta ns. matalakierrostekniikasta, josta valmistui jo hyvällä kotimaisuusasteella pienempi pilottivoimala jokin vuosi sitten.

Lukija kirjoitti:

kai sellaista tekniikkaa olekaan, jota ei tarvitsisi testata.
Koko ajanhan kaikki tekniikka kehittyy, ja niitä uusia ratkaisuja testataan myös koko ajan, vetoketjuista ydinvoimaloihin.
Tässä lienee kyse tuosta ns. matalakierrostekniikasta, josta valmistui jo hyvällä kotimaisuusasteella pienempi pilottivoimala jokin vuosi sitten.

Lue lisää

Kyllä ydinvoimaloiden rakentajat täytyvät olla varmoja laitoksestaan. Ei kukaan osta muutakaan vähänkin isompaa voimalaa sillä periaatteella, että kokeillaan nyt, toimiiko se.

Yleensäkin näyttö hyvin pelaavista toimituksista on nykyään kova sana tekniikanalan kaupoissa. Harvalla ostajalla on varaa toimia koekäyttäjänä.

Tuulivoima on tosin niin hyvin julkisin varoin tuettua puuhaa, että voidaan kokeilla vaikka mitä.

Jocu kirjoitti:

Kyllä ydinvoimaloiden rakentajat täytyvät olla varmoja laitoksestaan. Ei kukaan osta muutakaan vähänkin isompaa voimalaa sillä periaatteella, että kokeillaan nyt, toimiiko se.

Yleensäkin näyttö hyvin pelaavista toimituksista on nykyään kova sana tekniikanalan kaupoissa. Harvalla ostajalla on varaa toimia koekäyttäjänä.

Tuulivoima on tosin niin hyvin julkisin varoin tuettua puuhaa, että voidaan kokeilla vaikka mitä.

Lue lisää

.. mm. Järvenpäässä on koelaitos paperitehtaasta. Pieni ja nätti.

Paperitehtaan ostajalla on tehtaalleen muutakin tekemistä kuin kokeilu.

Tuulivoimaa vääntää mm. Siemens ja ABB - ja heillä on KOKEMUSTA - jopa ydinvoimarakentamisesta. Eivät ole vihreitä.

Mikä olisi myllyn koko? 6MW? 10MW ollee raja?

Suomessa yksityinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on vaatimatonta - se tiedetään.

UMTS'illa ostettu Saksasta - sikäläisiltä vesiltä tuulimyllyille rakentamisoikeutta a' miljoona euroa mylly, niin olisi jotain 4300 tuulimyllyä Pohjanmerellä ... Saaapunkiii?

Vastaaja kirjoitti:

Samoin vesi- ja aurinkoenergia. luonto tarjoaa niitä meille enemmän kuin voisimme käyttää.

Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa - tulee kustannuksia sekä muunnossa että siirrossa.

Jokaisen pitäisi alkaa miettimään, miksi luonnon runsas ilmainen energiamäärä ei meille kelpaa.

Lue lisää

> Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa.

Mitenkähän arvovaltaisella ja asiantuntevalla suulla moinen viisaus on todettu? Suosittelisin lausunnon antajalle vaikkapa vain lukion fysiikan kurssin kertaamista. Sähköenergia on varsin käyttökelpoiseen ja helposti siirrettävään muotoon jalostettua energiaa – ihan sitä ihtiään!

Keskustelunavaukseni tarkoitus oli kiinnittää tuulivoiman saarnaajien huomiota mittakaavaan eli siihen valitettavaan tosiasiaan, että tuulivoimalat ovat varsin pieniä laitoksia. Jotta niillä saataisiin aikaan varteenotettava osa Suomen sähköntarpeesta, myllyjä täytyisi olla tolkuton määrä. Ei tule järkevää pakettia, ei!

Sopiihan niitä myllyjä minun puolestani värkätä sinne tänne maiseman mausteeksi (kunhan ei ihan lähelle!). Jos yhdestä myllystä vinhalla tuulella yksi promille yhden ydinvoimalan tehosta lohkeaa, niin tuleepahan joku vihertolvana onnelliseksi. Tai useampikin: Yhden megawatin voimalan perään saattaa kovalla tuulella kytkeä yhtaikaa jopa 167 sähkökiuasta à 6 kW. Jos siinä samalla keitellään ruokia ja pidetään valaistukset sun muut telkkarit päällä, niin ehkäpä sataan kotitalouteen riittää sähkön ihanuutta (elleivät ole suorasähkölämmitteisiä). Riittää, kunnes tuuli tyyntyy.

Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös 1000-1600 megawatin ydinvoimalan lisärakentamisesta ei riitä pitkällekään. Kulutushuippujen aikaan joudutaan jo nyt tuomaan enemmän sähköä kuin tuollaisesta laitoksesta saadaan irti. Valitettava tosiasia on, että ydinvoimaloita tarvitaan ennen pitkää vielä lisää – ja vanhat on joskus korvattava uusilla...

Vesivoimaa pyrittiin äskettäin rakentamaan Suomeen lisää, mutta kun sitä Vuotoksen allasta ei sitten päästykään rakentamaan Lappiin! Käyttämätöntä potentiaalia on muualla niukanlaisesti suhteessa tarpeisiin.

Tuuli- ja aurinkoenergiaa on todellakin luonnossa tarjolla tolkuttomat määrät. Ongelmana on vain tuon energian talteenotto-ongelma, joka on luonteeltaan sekä mittakaava-ongelma että hintaongelma.

Uraania, hiiltä ja maakaasua on myös luonnossa runsaasti tarjolla – ja tosiaan ihan ilmaiseksi, kuten tuultakin!

Toistaiseksi sähköenergiaa saadaan aikaan uraanista halvimmalla ja luontoa vähiten kuormittaen. Kylmää faktaa.

Jos muualla maailmassa onkin tehty päätöksiä ydinvoimasta luopumisesta, niin nuo päätökset eivät tule pitämään.

Vastaaja kirjoitti:

Tässä olen aiemmin antanut täysin väärää tietoa, en kuitenkaan tahallani, vaan väärinkäsityksen vuoksi. Juhalle kiitos asian saattamisesta tarkistettavaksi.

Sanoin hyötysuhteeksi yli 90% laskettuna tuulen energian ja tuotetun energian suhteesta. Uskon nyt Juhan tavoin tuon 90% todennäköisesti tarkoittaneen generaattorin hyötysuhdetta.

Tarkkaa hyötysuhdetta en ole löytänyt, mutta esim. roottorien hyötysuhteista jossain vanhassa dokumentissa mainittiin 45%. että se sitten siitä... Lisäksi tulee vaihteisto tai hydraliikka jne. Ehkäpä kokonaishyötysuhde jää vain 10%:iin!

Olis hyvä, kun joku löytäis joitain arvoja. Tekniikkahan kehittyy, mutta kuitenkin... ihan mielenkiinnosta.

Lue lisää

.. jos on ilmoitettu myllyn tehoksi 1MW - se tarkoittaa juuri siitä _saatua_ maksimitehoa.

Se millä tuulennopeudella se saadaan onkin toinen juttu. Mutta sekin speksattu. Talonpoikaisjärki (sääty) kertoo, että vähällä tuulella vähän ja suuremmalla tuulella enemmän.

HB 0.7 kirjoitti:

.. mm. Järvenpäässä on koelaitos paperitehtaasta. Pieni ja nätti.

Paperitehtaan ostajalla on tehtaalleen muutakin tekemistä kuin kokeilu.

Tuulivoimaa vääntää mm. Siemens ja ABB - ja heillä on KOKEMUSTA - jopa ydinvoimarakentamisesta. Eivät ole vihreitä.

Mikä olisi myllyn koko? 6MW? 10MW ollee raja?

Suomessa yksityinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on vaatimatonta - se tiedetään.

UMTS'illa ostettu Saksasta - sikäläisiltä vesiltä tuulimyllyille rakentamisoikeutta a' miljoona euroa mylly, niin olisi jotain 4300 tuulimyllyä Pohjanmerellä ... Saaapunkiii?

Lue lisää

Mutta ei puhdas ostaja halua mitään testaamatonta tuotetta. Sähköntuotanto varsinkin, jonka pitää toimia häiriöittä, ei ole tositouhussa mikään testipenkki.

Eli, lelujen kanssa tunnutaan tuulipuolella touhuttavan, ja mikäs on touhutessa, kun veronmaksaja maksaa.

Höyrypää kirjoitti:

> Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa.

Mitenkähän arvovaltaisella ja asiantuntevalla suulla moinen viisaus on todettu? Suosittelisin lausunnon antajalle vaikkapa vain lukion fysiikan kurssin kertaamista. Sähköenergia on varsin käyttökelpoiseen ja helposti siirrettävään muotoon jalostettua energiaa – ihan sitä ihtiään!

Keskustelunavaukseni tarkoitus oli kiinnittää tuulivoiman saarnaajien huomiota mittakaavaan eli siihen valitettavaan tosiasiaan, että tuulivoimalat ovat varsin pieniä laitoksia. Jotta niillä saataisiin aikaan varteenotettava osa Suomen sähköntarpeesta, myllyjä täytyisi olla tolkuton määrä. Ei tule järkevää pakettia, ei!

Sopiihan niitä myllyjä minun puolestani värkätä sinne tänne maiseman mausteeksi (kunhan ei ihan lähelle!). Jos yhdestä myllystä vinhalla tuulella yksi promille yhden ydinvoimalan tehosta lohkeaa, niin tuleepahan joku vihertolvana onnelliseksi. Tai useampikin: Yhden megawatin voimalan perään saattaa kovalla tuulella kytkeä yhtaikaa jopa 167 sähkökiuasta à 6 kW. Jos siinä samalla keitellään ruokia ja pidetään valaistukset sun muut telkkarit päällä, niin ehkäpä sataan kotitalouteen riittää sähkön ihanuutta (elleivät ole suorasähkölämmitteisiä). Riittää, kunnes tuuli tyyntyy.

Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös 1000-1600 megawatin ydinvoimalan lisärakentamisesta ei riitä pitkällekään. Kulutushuippujen aikaan joudutaan jo nyt tuomaan enemmän sähköä kuin tuollaisesta laitoksesta saadaan irti. Valitettava tosiasia on, että ydinvoimaloita tarvitaan ennen pitkää vielä lisää – ja vanhat on joskus korvattava uusilla...

Vesivoimaa pyrittiin äskettäin rakentamaan Suomeen lisää, mutta kun sitä Vuotoksen allasta ei sitten päästykään rakentamaan Lappiin! Käyttämätöntä potentiaalia on muualla niukanlaisesti suhteessa tarpeisiin.

Tuuli- ja aurinkoenergiaa on todellakin luonnossa tarjolla tolkuttomat määrät. Ongelmana on vain tuon energian talteenotto-ongelma, joka on luonteeltaan sekä mittakaava-ongelma että hintaongelma.

Uraania, hiiltä ja maakaasua on myös luonnossa runsaasti tarjolla – ja tosiaan ihan ilmaiseksi, kuten tuultakin!

Toistaiseksi sähköenergiaa saadaan aikaan uraanista halvimmalla ja luontoa vähiten kuormittaen. Kylmää faktaa.

Jos muualla maailmassa onkin tehty päätöksiä ydinvoimasta luopumisesta, niin nuo päätökset eivät tule pitämään.

Lue lisää

linkit

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=16000000000008343

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=20500000000035640

keskusteluketju katoaa pian.

siellä pohdittiin kysymystä 'onko sähkö energiaa' oikein olan takaa.

en katso tarpeelliseksi enää aloittaa uudestaan samaa jauhamista.

Jocu kirjoitti:

Mutta ei puhdas ostaja halua mitään testaamatonta tuotetta. Sähköntuotanto varsinkin, jonka pitää toimia häiriöittä, ei ole tositouhussa mikään testipenkki.

Eli, lelujen kanssa tunnutaan tuulipuolella touhuttavan, ja mikäs on touhutessa, kun veronmaksaja maksaa.

Lue lisää

.. Siemens tuntee myös ydinvoimarakentamisen ja sen ohessa tekee 'leluja'.


http://www.is.siemens.de/windparks/img/a2.jpg
http://www.is.siemens.de/windparks/html/wind-news-pictures.htm

Tuotekehitys on Suomessa ollut monessa yhteiskunnan harteilla - Suomessa teollisuus kansainvälisesti ottaen ei tikkua ristiin laita?

Eurooppalaista perua se suomalainen 'osaaminen' on ennenkin ollut. Sieltä ne tekijät on haettu.

Kuningaskin oli Saksasta pyynnissä - Väinö I.

Vastaaja kirjoitti:

linkit

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=16000000000008343

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=20500000000035640

keskusteluketju katoaa pian.

siellä pohdittiin kysymystä 'onko sähkö energiaa' oikein olan takaa.

en katso tarpeelliseksi enää aloittaa uudestaan samaa jauhamista.

Lue lisää

Energia = kyky tehdä työtä. Tämä vanha väittämä pätee edelleen minulle samoin kuin useimmille muille käytännönläheisesti fysiikkaan suhtautuville ihmisille. Sähköenergia jos mikä on minulle puhdasta, ymmärrettävää ja mitattavissa olevaa energiaa!

Jos olet onnistunut löytämään jonkun fysiikan didaktiikan asiantuntijan paperin, josta olet lukevinasi erilaisen totuuden, voin vain todeta Pirun päässeen jälleen kerran Raamatun kimppuun! Luet paperista sanat, mutta niiden takana oleva ajatus on jäänyt välittymättä. En ota kantaa, onko vika kirjoittajassa vai lukijassa.

HB 0.7 kirjoitti:

.. Siemens tuntee myös ydinvoimarakentamisen ja sen ohessa tekee 'leluja'.


http://www.is.siemens.de/windparks/img/a2.jpg
http://www.is.siemens.de/windparks/html/wind-news-pictures.htm

Tuotekehitys on Suomessa ollut monessa yhteiskunnan harteilla - Suomessa teollisuus kansainvälisesti ottaen ei tikkua ristiin laita?

Eurooppalaista perua se suomalainen 'osaaminen' on ennenkin ollut. Sieltä ne tekijät on haettu.

Kuningaskin oli Saksasta pyynnissä - Väinö I.

Lue lisää

Siitä firmasta minulla on oma mielipiteeni, mutta se ei kuulu tähä.

Voimaloiden valmistaminen ja käyttö ovat kaksi eri asiaa. Kyllä voimayhtiökin voi ottaa testaajan roolin, mutta sille pitää siitä maksaa, ja testilaitoksen tuotannon varaan ei paljoa lasketa.

Turpiineita, generaattoreita, kattiloita jne. on hajonnut Suomessakin, mutta mistään testaamisesta ei ole ollut kysymys. Yleensä ne ovat viime aikoina hajonneet jo takuu- tai koekäyttöaikana.

HB 0.7 kirjoitti:

.. Siemens tuntee myös ydinvoimarakentamisen ja sen ohessa tekee 'leluja'.


http://www.is.siemens.de/windparks/img/a2.jpg
http://www.is.siemens.de/windparks/html/wind-news-pictures.htm

Tuotekehitys on Suomessa ollut monessa yhteiskunnan harteilla - Suomessa teollisuus kansainvälisesti ottaen ei tikkua ristiin laita?

Eurooppalaista perua se suomalainen 'osaaminen' on ennenkin ollut. Sieltä ne tekijät on haettu.

Kuningaskin oli Saksasta pyynnissä - Väinö I.

Lue lisää

Siemens on eräänlainen kansallinen instituutio Saksassa. Sen on ihan oman arvovaltansa takia oltava mukana vähän kaikessa sähköltä haiskahtavassa. Eivätkä ydinvoiman vastustajat ole niin ärhäkkäästi sellaisen ydinvoimtekniikan rakentajan kimpussa, joka vihreitä lepyttääkseen pusailee myös tuulilelujen parissa.

"Siemens tuntee sähkön – ja onpa myös Strömberg kuullut jotain siitä puhuttavan". Joku tuontyyppinen sloganin väännös liikkui sähköalalla joskus ennesvanhaan – silloin kun Romppainen oli vielä oma itsensä.

Jocu kirjoitti:

Siitä firmasta minulla on oma mielipiteeni, mutta se ei kuulu tähä.

Voimaloiden valmistaminen ja käyttö ovat kaksi eri asiaa. Kyllä voimayhtiökin voi ottaa testaajan roolin, mutta sille pitää siitä maksaa, ja testilaitoksen tuotannon varaan ei paljoa lasketa.

Turpiineita, generaattoreita, kattiloita jne. on hajonnut Suomessakin, mutta mistään testaamisesta ei ole ollut kysymys. Yleensä ne ovat viime aikoina hajonneet jo takuu- tai koekäyttöaikana.

Lue lisää

.. molemmin puolin.

"Voimaloiden valmistaminen ja käyttö ovat kaksi eri asiaa."

Olisiko vasen ja oikea käsi eri asioita?

HB 0.7 kirjoitti:

.. Siemens tuntee myös ydinvoimarakentamisen ja sen ohessa tekee 'leluja'.


http://www.is.siemens.de/windparks/img/a2.jpg
http://www.is.siemens.de/windparks/html/wind-news-pictures.htm

Tuotekehitys on Suomessa ollut monessa yhteiskunnan harteilla - Suomessa teollisuus kansainvälisesti ottaen ei tikkua ristiin laita?

Eurooppalaista perua se suomalainen 'osaaminen' on ennenkin ollut. Sieltä ne tekijät on haettu.

Kuningaskin oli Saksasta pyynnissä - Väinö I.

Lue lisää

Siemens on eräänlainen kansallinen instituutio Saksassa. Sen on ihan oman arvovaltansa takia oltava mukana vähän kaikessa sähköltä haiskahtavassa. Eivätkä ydinvoiman vastustajat ole niin ärhäkkäästi sellaisen ydinvoimtekniikan rakentajan kimpussa, joka vihreitä lepyttääkseen pusailee myös tuulilelujen parissa.

"Siemens tuntee sähkön – ja onpa myös Strömberg kuullut jotain siitä puhuttavan". Joku tuontyyppinen sloganin väännös liikkui sähköalalla joskus ennesvanhaan – silloin kun Romppainen oli vielä oma itsensä.

Höyrypää kirjoitti:

> Siksi teollisuus karsastaa luontoystävällistä energiaa, vaikka se on ilmaista!

Vai ilmaista? Tuulisähkö on toistaiseksi selkeästi kalleinta sähköä, tuotantokustannukset luokkaa 5 senttiä / kWh. Noin 80 % tuulisähkön hinnasta muodostuu laitosten pääomakustannuksista; loppu on käyttö- ja kunnossapitomenoja. Primäärisen energian (tuulen) ilmaisuus ei suinkaan tarkoita, että sen avulla tuotettu sähköenergiakin olisi ilmaista!

Ydinenergialla tuotettu sähkö maksaa noin puolet tuulisähkön hinnasta eli 2,5 senttiä / kWh. Puolet tästä on pääomakustannuksia lopun jakautuessa käyttö- ja kunnossapitomenojen ja polttoaineen hinnan kesken (polttoaineen osuus sähkön hinnasta lienee vain luokkaa 10-15 %).

Maakaasua, hiiltä ja puuta polttavilla voimaloilla tuotetun sähkön hinta asettuu ydin- ja tuulisähkön väliin. Maakaasuvoimaloiden perustamiskustannukset ovat alhaisimmat mutta polttoaine kalleinta. Hiili- ja kaasusähkön hinta asettuu 3 sentin tienoille kilowattitunnilta; puulla tuotettu sähkö maksaa nelisen senttiä / kWh.

Kuluttajalle saakka toimitettu sähkö maksaa sitten mitä maksaa.

Vihreiden arvojen puolustajille pieni on kaunista. Kyllähän jokin propellivispilä sinne tänne rannikolle mahtuu ihan kuriositeetiksi, mutta ei niistä totta vieköön ole Suomen energiantarpeen ratkaisuksi. Vaikka yhdestä myllystä saataisiin kokonainen megawattikin, vaatisi jo Suomen 7,5 gigawatin peruskuorman tyydyttäminen eli Suomen nykyisen voimalakapasiteetin korvaaminen tuulimyllyillä 7500 mylly-yksikköä, huippukuormituksesta (14 GW) nyt puhumattakaan. Olisiko 10000 tuulimyllyä kaunista? Ja olisiko sähkön hinnan kaksinkertaistuminen kivaa?

Lue lisää

..
"
Luonnonsuojeluliitto moittii sähkön hinnoittelua

14.01.2003, klo 12.08 Suomen luonnonsuojeluliitto moittii sähköyhtiöiden tapaa korottaa sähkön hintaa riippumatta siitä, miten se on tuotettu. Näin myös tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta on noussut, vaikka vesivoiman tuottamiseen tarvittavan veden vähyydellä ei pitäisi olla tuulisähköön mitään vaikutusta.





Luonnonsuojeluliiton mielestä sähköyhtiöiden hinnoitelupolitiikka onkin kestämätöntä.

Monet sähköyhtiöt määrittävät tuulivoimalla tuotetun sähkön hinnan siten, että niin kutsutun sekasähkön hintaan lisätään tietty summa kilowattituntia kohden.

Siten tuulisähkön hinta on sidottu sekasähkön hintatasoon. Se puolestaan määräytyy mm. Pohjoismaiden veisvarojen riittävyyden ja fossiilisten polttoaineiden markkinahinnan perusteella, liitto selvittää.

Kun sähkön kuluttajahinta nousee, myös tuulisähkön hinta nousee. Tuulisähkö myydään erillisinä tuotteina ja valtio tukee tuulisähkön tuotantoa verotuksellisesti.

Liitto pitääkin sähköyhtiöiden toimintaa kuluttajien kannalta harhaanjohtavana. Liiton mukaan monet kuluttajat ajattelevat ekologisen vaihtoehdon valitessaan, että ympäristöhyötyjen lisäksi se voi olla pitkän ajan kuluessa myös taloudellisesti järkevää, kun muun sähkön hintataso vähitellen nousee.

Sähköyhtiöiden hinnoittelupolitiikan vuoksi näin ei kuitenkaan nyt tapahdu, liitto moittii. Se vaatiikin sähköyhtiöitä perustelemaan, miten sähkön hinnoittelu muodostuu ja mikä yhteys on hinnoittelulla ja tuotantokustannuksilla.

YLE24

Höyrypää kirjoitti:

Siemens on eräänlainen kansallinen instituutio Saksassa. Sen on ihan oman arvovaltansa takia oltava mukana vähän kaikessa sähköltä haiskahtavassa. Eivätkä ydinvoiman vastustajat ole niin ärhäkkäästi sellaisen ydinvoimtekniikan rakentajan kimpussa, joka vihreitä lepyttääkseen pusailee myös tuulilelujen parissa.

"Siemens tuntee sähkön – ja onpa myös Strömberg kuullut jotain siitä puhuttavan". Joku tuontyyppinen sloganin väännös liikkui sähköalalla joskus ennesvanhaan – silloin kun Romppainen oli vielä oma itsensä.

Lue lisää

.. ABB on iso talo sekin. Hyvä on Römperin olla ABB'nä. Vaasassa valmistetaan generaattoreita tuulivoiman käyttöön. Eikä taida olla vähäistä?

Saksalaista osaamista: Mm. Bertelsmann (perheyhtiö) liikevaihdoltaan suurempi kuin NOKIA. Tässä joku vuosi sitten saavutti suomalaisen painopaperin tärväämisen virstanpylvään - 10 miljoonaa tonnia.

http://www.bertelsmann.de
http://www.stern.de/
http://www.spiegel.de/
http://www.guj.de/

http://www.bild.de
http://www.focus.de
http://www.faz.de
http://www.sueddeutsche.de
http://www.zeit.de
http://www.dwelle.de
http://www.tagesschau.de


http://www.adidas.de
http://www.audi.de
http://www.agfa.com
http://www.basf.de
http://www.bayer-ag.de
http://www.bmw.com
http://www.deutschenbank.de
http://www.oetker.de
http://www.gur.de
http://www.klett-verlag.de
http://www.krupp-ag.de
http://www.hapaglloyd.de
http://www.haribo.de
http://www.hoechst.com"
http://www.lufthansa.com
http://www.maggi.de
http://www.mercedes-benz.de
http://www.neckerman.de
http://www.otto.de
http://www.quelle.de
http://www.ravensburger.de
http://www.fisher-tb.de
http://www.siemens.de
http://www.volkswagen.de
http://www.zeiss.de

http://www.bauhaus-ag.de/
http://www.aldi.de/
http://www.lidl.de/

Höyrypää kirjoitti:

> Eri asia on, että kun muunnamme sen sähköksi - joka ei, kuten täällä on jo aiemmin todettu, ole energiaa vaan keino siirtää energiaa.

Mitenkähän arvovaltaisella ja asiantuntevalla suulla moinen viisaus on todettu? Suosittelisin lausunnon antajalle vaikkapa vain lukion fysiikan kurssin kertaamista. Sähköenergia on varsin käyttökelpoiseen ja helposti siirrettävään muotoon jalostettua energiaa – ihan sitä ihtiään!

Keskustelunavaukseni tarkoitus oli kiinnittää tuulivoiman saarnaajien huomiota mittakaavaan eli siihen valitettavaan tosiasiaan, että tuulivoimalat ovat varsin pieniä laitoksia. Jotta niillä saataisiin aikaan varteenotettava osa Suomen sähköntarpeesta, myllyjä täytyisi olla tolkuton määrä. Ei tule järkevää pakettia, ei!

Sopiihan niitä myllyjä minun puolestani värkätä sinne tänne maiseman mausteeksi (kunhan ei ihan lähelle!). Jos yhdestä myllystä vinhalla tuulella yksi promille yhden ydinvoimalan tehosta lohkeaa, niin tuleepahan joku vihertolvana onnelliseksi. Tai useampikin: Yhden megawatin voimalan perään saattaa kovalla tuulella kytkeä yhtaikaa jopa 167 sähkökiuasta à 6 kW. Jos siinä samalla keitellään ruokia ja pidetään valaistukset sun muut telkkarit päällä, niin ehkäpä sataan kotitalouteen riittää sähkön ihanuutta (elleivät ole suorasähkölämmitteisiä). Riittää, kunnes tuuli tyyntyy.

Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös 1000-1600 megawatin ydinvoimalan lisärakentamisesta ei riitä pitkällekään. Kulutushuippujen aikaan joudutaan jo nyt tuomaan enemmän sähköä kuin tuollaisesta laitoksesta saadaan irti. Valitettava tosiasia on, että ydinvoimaloita tarvitaan ennen pitkää vielä lisää – ja vanhat on joskus korvattava uusilla...

Vesivoimaa pyrittiin äskettäin rakentamaan Suomeen lisää, mutta kun sitä Vuotoksen allasta ei sitten päästykään rakentamaan Lappiin! Käyttämätöntä potentiaalia on muualla niukanlaisesti suhteessa tarpeisiin.

Tuuli- ja aurinkoenergiaa on todellakin luonnossa tarjolla tolkuttomat määrät. Ongelmana on vain tuon energian talteenotto-ongelma, joka on luonteeltaan sekä mittakaava-ongelma että hintaongelma.

Uraania, hiiltä ja maakaasua on myös luonnossa runsaasti tarjolla – ja tosiaan ihan ilmaiseksi, kuten tuultakin!

Toistaiseksi sähköenergiaa saadaan aikaan uraanista halvimmalla ja luontoa vähiten kuormittaen. Kylmää faktaa.

Jos muualla maailmassa onkin tehty päätöksiä ydinvoimasta luopumisesta, niin nuo päätökset eivät tule pitämään.

Lue lisää

"Uraania, hiiltä ja maakaasua on myös luonnossa runsaasti tarjolla – ja tosiaan ihan ilmaiseksi, kuten tuultakin!

Toistaiseksi sähköenergiaa saadaan aikaan uraanista halvimmalla ja luontoa vähiten kuormittaen. Kylmää faktaa. "

Entä sitten ,kun öljy loppuu?? miten luulet louhinnan tapahtuvan ilman Ölyä ? Siinä tulee yksi bropleema lisää. Enkä kyllä ole kuullut ,että jostain sais rikastettua uraania ilmaiseksi. Tuulesta taas en ole kuullut kenenkään maksaneen .

HB 0.7 kirjoitti:

.. molemmin puolin.

"Voimaloiden valmistaminen ja käyttö ovat kaksi eri asiaa."

Olisiko vasen ja oikea käsi eri asioita?

Omistaako Siemens yhtään kaupallisessa tuotannossa olevaa voimalaa? Ei tietääkseni. Sama pätee muihin valmistajiin.

Jocu kirjoitti:

Omistaako Siemens yhtään kaupallisessa tuotannossa olevaa voimalaa? Ei tietääkseni. Sama pätee muihin valmistajiin.

.. ketkä omistavat: http://www.tvo.fi/

Esimerkkinä omistamisesta:
Fingrid:

A-osakkeet:
Imatran Voima Oy
Pohjolan Voima Oy
Suomen valtio

B-osakkeet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen
Eläke-Varma, keskinäinen vakuutusyhtiö
Henkivakuutusosakeyhtiö Nova
Henkivakuutusosakeyhtiö Salama
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
Teollisuusvakuutus Oy
Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo
Vakuutusosakeyhtiö Pohjola
Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola

PS. Otsikon kysymykseen voi hakea itsekukin vastauksen Siemens'in osalta. Omistaako Siemens osakkuuksia Saksassa energiayhtiöistä? Saa arvatakin.

HB 0.7 kirjoitti:

.. ketkä omistavat: http://www.tvo.fi/

Esimerkkinä omistamisesta:
Fingrid:

A-osakkeet:
Imatran Voima Oy
Pohjolan Voima Oy
Suomen valtio

B-osakkeet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen
Eläke-Varma, keskinäinen vakuutusyhtiö
Henkivakuutusosakeyhtiö Nova
Henkivakuutusosakeyhtiö Salama
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
Teollisuusvakuutus Oy
Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo
Vakuutusosakeyhtiö Pohjola
Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola

PS. Otsikon kysymykseen voi hakea itsekukin vastauksen Siemens'in osalta. Omistaako Siemens osakkuuksia Saksassa energiayhtiöistä? Saa arvatakin.

Lue lisää

Listaa samalla Fortum Oyj:n omistajat. Ymmärsit kyllä, mitä tarkoitin. Älä mene lapsellisuuksiin.

On minullakin muutama pankin osake, mutta en tunne itseäni pankkiiriksi, enkä ole tietoinen tai kiinnostunut sen pankin touhuista.

Jocu kirjoitti:

Listaa samalla Fortum Oyj:n omistajat. Ymmärsit kyllä, mitä tarkoitin. Älä mene lapsellisuuksiin.

On minullakin muutama pankin osake, mutta en tunne itseäni pankkiiriksi, enkä ole tietoinen tai kiinnostunut sen pankin touhuista.

Lue lisää

.. Kysymys kuului, että omistaako Siemens ydinvoimalaitoksia? Vastaus kuuluu, että omistaa. Tätä päivää on, että perustetaan erillinen yhtiö joka omistaa esim. ydinvoimaa ja istuskellaan ristiin molemmissa hallituksissa.

Tätäpäivää on sekin, että yritys hajoitetaan toimialojen mukaisesti erillisiksi yhtiöiksi.

Kone - hissin tekijä perheyhtiö - Herlin EI omista Kone'tta merkittävästi, mutta Herlin omistaa osakkeet holding-yhtiöstä, joka taas omistaa Koneen osakkeet.

Em. oli esimerkki.

HB 0.7 kirjoitti:

.. Kysymys kuului, että omistaako Siemens ydinvoimalaitoksia? Vastaus kuuluu, että omistaa. Tätä päivää on, että perustetaan erillinen yhtiö joka omistaa esim. ydinvoimaa ja istuskellaan ristiin molemmissa hallituksissa.

Tätäpäivää on sekin, että yritys hajoitetaan toimialojen mukaisesti erillisiksi yhtiöiksi.

Kone - hissin tekijä perheyhtiö - Herlin EI omista Kone'tta merkittävästi, mutta Herlin omistaa osakkeet holding-yhtiöstä, joka taas omistaa Koneen osakkeet.

Em. oli esimerkki.

Lue lisää

Suurin osa noista omistajista on vain sijoittanut rahojaan voimayhtiöiden osakkeisiin, eivätkä millään tavoin osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Sinäkin Suomen kansalaisena periaatteessa omistat sekä TVO:n että Fortumin ydinvoimaloita. Menehän omistajana sanomaan, että nyt ajetaan alas kaikki Suomen ydinvoimalat!

Jocu kirjoitti:

Suurin osa noista omistajista on vain sijoittanut rahojaan voimayhtiöiden osakkeisiin, eivätkä millään tavoin osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Sinäkin Suomen kansalaisena periaatteessa omistat sekä TVO:n että Fortumin ydinvoimaloita. Menehän omistajana sanomaan, että nyt ajetaan alas kaikki Suomen ydinvoimalat!

Lue lisää

.. vaan _OMISTAJAT_ istuvat hallituksissa - HE ovat niitä, jotka päättävät - päätäntävalta on suoraan verrannollinen omistukseen - MITÄ talossa tehdään. He päättävät - ristiinomistuksineen - MITÄ tässä maassa tehdään - mm. energiapolitiikassa - jne. jne. jne.


Jos 'kansalainen' haluaa päättää, hänellä tulee olla 'jotain' tekemistä Eteläranta 10'in tiloissa - muuta kuin siivoojana.

Eteläranta 10'ssä 'poikenneena', mutta Eduskunta-talon ohitse kävelleenä.

PS. Tämä 'keskustelu' on ajanvietettä ...

Jocu kirjoitti:

Suurin osa noista omistajista on vain sijoittanut rahojaan voimayhtiöiden osakkeisiin, eivätkä millään tavoin osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Sinäkin Suomen kansalaisena periaatteessa omistat sekä TVO:n että Fortumin ydinvoimaloita. Menehän omistajana sanomaan, että nyt ajetaan alas kaikki Suomen ydinvoimalat!

Lue lisää

Tämä systeemikin on sitä mieltä, että aiheen ulkopuolelle mennään, kun ei anna vastata juttuusi.

HB 0.7 kirjoitti:

.. jos on ilmoitettu myllyn tehoksi 1MW - se tarkoittaa juuri siitä _saatua_ maksimitehoa.

Se millä tuulennopeudella se saadaan onkin toinen juttu. Mutta sekin speksattu. Talonpoikaisjärki (sääty) kertoo, että vähällä tuulella vähän ja suuremmalla tuulella enemmän.

Lue lisää

tuplaamalla tuulivoimalan kokonaishyötysuhde tuplataan myös samalla tuulen energialla saatu sähköteho.

näin tietysti vain, jos kokonaishyötysuhde on alle 50%. mutta ymmärrät varmaan jutun.

selvää on, että kokonaishyötysuhde riippuu mm. tuulen voimakkuudesta. eli se on vaihteleva.

Vastaaja kirjoitti:

tuplaamalla tuulivoimalan kokonaishyötysuhde tuplataan myös samalla tuulen energialla saatu sähköteho.

näin tietysti vain, jos kokonaishyötysuhde on alle 50%. mutta ymmärrät varmaan jutun.

selvää on, että kokonaishyötysuhde riippuu mm. tuulen voimakkuudesta. eli se on vaihteleva.

Lue lisää

.. "Sanoin hyötysuhteeksi yli 90% laskettuna tuulen energian ja tuotetun energian suhteesta. Uskon nyt Juhan tavoin tuon 90% todennäköisesti tarkoittaneen generaattorin hyötysuhdetta."

Hyötysuhde = antoteho/ottoteho < 1.

Kun ilmoitetaan tuulimyllyn tehoksi esim. 6MW'ia se tarkoittaa, että nimelliskierrosluvulla systeemistä on otettavissa tuo mainittu teho. Siitä ei lasketa toistamiseen häviöitä irti.

Onhan selvää, että ropellin piirtämän poikkipinta-alan läpi virtaa enemmän 'tehoa', kuin mitä ropelli mukaansa saa ja sen perään tulee muita erilaisia häviöitä jne.

Kyllä generaattorillakin on häviönsä, mutta silloin kun ilmoitetaan 6MW'ia siitä todella saadaan 6MW'ia, eikä 6MW*häviökerroin.

HB 0.7 kirjoitti:

.. "Sanoin hyötysuhteeksi yli 90% laskettuna tuulen energian ja tuotetun energian suhteesta. Uskon nyt Juhan tavoin tuon 90% todennäköisesti tarkoittaneen generaattorin hyötysuhdetta."

Hyötysuhde = antoteho/ottoteho < 1.

Kun ilmoitetaan tuulimyllyn tehoksi esim. 6MW'ia se tarkoittaa, että nimelliskierrosluvulla systeemistä on otettavissa tuo mainittu teho. Siitä ei lasketa toistamiseen häviöitä irti.

Onhan selvää, että ropellin piirtämän poikkipinta-alan läpi virtaa enemmän 'tehoa', kuin mitä ropelli mukaansa saa ja sen perään tulee muita erilaisia häviöitä jne.

Kyllä generaattorillakin on häviönsä, mutta silloin kun ilmoitetaan 6MW'ia siitä todella saadaan 6MW'ia, eikä 6MW*häviökerroin.

Lue lisää

Siitä tullimyllyn Propellista. Sillä on yllättävän hyvä hyötysuhde. "luistoa " ei ole juuri nimeksikään ,Olikohan se jotain 1% luokkaa.
samoin kuin potkurilentokoneissa." Ei se lyö kokoajan sutia"

olli kirjoitti:

Siitä tullimyllyn Propellista. Sillä on yllättävän hyvä hyötysuhde. "luistoa " ei ole juuri nimeksikään ,Olikohan se jotain 1% luokkaa.
samoin kuin potkurilentokoneissa." Ei se lyö kokoajan sutia"

Lue lisää

on pojilla korkeat hyötysuhteet. Olisikohan aika ottaa airomystiikan kirja käteen. Kerroppas nyt vaikka ensialkuun millaisella tekniikalla saat sellaisen potkurin aikaiseksi jolla luisto on tuotaluokkaa, siis hyötysuhde 99%. Aika uskomaton juttu, sitä varmaan käytettäisiin lentoliikenteesä ilomielin kunhan sellainen tekniikka löydetttäisiin. Sama pätee myös veneisiin ja laivaliikenteeseen, Miksei näissä päästä lähellekkään noita lukuja? Kuinka taidat tuon selittää?

KIO kirjoitti:

on pojilla korkeat hyötysuhteet. Olisikohan aika ottaa airomystiikan kirja käteen. Kerroppas nyt vaikka ensialkuun millaisella tekniikalla saat sellaisen potkurin aikaiseksi jolla luisto on tuotaluokkaa, siis hyötysuhde 99%. Aika uskomaton juttu, sitä varmaan käytettäisiin lentoliikenteesä ilomielin kunhan sellainen tekniikka löydetttäisiin. Sama pätee myös veneisiin ja laivaliikenteeseen, Miksei näissä päästä lähellekkään noita lukuja? Kuinka taidat tuon selittää?

Lue lisää

Joo ,tutkihan lentokonepotkureiren ominaisuuksia ,niin yllätyt.
Kyllä se potkurikone kulkee ikäänkuin kierteitä pitkin ilmassa. Sen voit laskea ,jos tiedät lapakulman ja kierrosluvun nopeuden ,mikä on luisto. Minäkään en sitä ensin uskonut ,kun eräs lentäjä siitä kerto,(Vaihdettiin potkuri koneeseen) mutta kyllä se valmistajan ilmoitus piti paikkansa ,En tosin muista tarkalleen % lukua ,mutta pieni se oli.

olli kirjoitti:

Joo ,tutkihan lentokonepotkureiren ominaisuuksia ,niin yllätyt.
Kyllä se potkurikone kulkee ikäänkuin kierteitä pitkin ilmassa. Sen voit laskea ,jos tiedät lapakulman ja kierrosluvun nopeuden ,mikä on luisto. Minäkään en sitä ensin uskonut ,kun eräs lentäjä siitä kerto,(Vaihdettiin potkuri koneeseen) mutta kyllä se valmistajan ilmoitus piti paikkansa ,En tosin muista tarkalleen % lukua ,mutta pieni se oli.

Lue lisää

itse Xlennon opettaja joten tiedän, sinulle on vain väitetty.

KIO kirjoitti:

on pojilla korkeat hyötysuhteet. Olisikohan aika ottaa airomystiikan kirja käteen. Kerroppas nyt vaikka ensialkuun millaisella tekniikalla saat sellaisen potkurin aikaiseksi jolla luisto on tuotaluokkaa, siis hyötysuhde 99%. Aika uskomaton juttu, sitä varmaan käytettäisiin lentoliikenteesä ilomielin kunhan sellainen tekniikka löydetttäisiin. Sama pätee myös veneisiin ja laivaliikenteeseen, Miksei näissä päästä lähellekkään noita lukuja? Kuinka taidat tuon selittää?

Lue lisää

Voisin päätellä, että esim. ilmanvastus on toinen häviö. mahdollisesti myös akselin kitka lasketaan propellin häviöihin, en tiedä.

HB 0,7 kirjoitti:

..
"
Luonnonsuojeluliitto moittii sähkön hinnoittelua

14.01.2003, klo 12.08 Suomen luonnonsuojeluliitto moittii sähköyhtiöiden tapaa korottaa sähkön hintaa riippumatta siitä, miten se on tuotettu. Näin myös tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta on noussut, vaikka vesivoiman tuottamiseen tarvittavan veden vähyydellä ei pitäisi olla tuulisähköön mitään vaikutusta.





Luonnonsuojeluliiton mielestä sähköyhtiöiden hinnoitelupolitiikka onkin kestämätöntä.

Monet sähköyhtiöt määrittävät tuulivoimalla tuotetun sähkön hinnan siten, että niin kutsutun sekasähkön hintaan lisätään tietty summa kilowattituntia kohden.

Siten tuulisähkön hinta on sidottu sekasähkön hintatasoon. Se puolestaan määräytyy mm. Pohjoismaiden veisvarojen riittävyyden ja fossiilisten polttoaineiden markkinahinnan perusteella, liitto selvittää.

Kun sähkön kuluttajahinta nousee, myös tuulisähkön hinta nousee. Tuulisähkö myydään erillisinä tuotteina ja valtio tukee tuulisähkön tuotantoa verotuksellisesti.

Liitto pitääkin sähköyhtiöiden toimintaa kuluttajien kannalta harhaanjohtavana. Liiton mukaan monet kuluttajat ajattelevat ekologisen vaihtoehdon valitessaan, että ympäristöhyötyjen lisäksi se voi olla pitkän ajan kuluessa myös taloudellisesti järkevää, kun muun sähkön hintataso vähitellen nousee.

Sähköyhtiöiden hinnoittelupolitiikan vuoksi näin ei kuitenkaan nyt tapahdu, liitto moittii. Se vaatiikin sähköyhtiöitä perustelemaan, miten sähkön hinnoittelu muodostuu ja mikä yhteys on hinnoittelulla ja tuotantokustannuksilla.

YLE24

Lue lisää

meinasi huonon otsikoinnin takia jäädä lukematta. tuo juttu kannattais tutkia perusteellisesti.

myös ydinvoimaa tuetaan verovaroin, jopa runsaasti. se tapahtuu tutkimus- ja kehitystyön muodossa. siitä, että sen kustannuksia ei selkeästi kerrota, on eu:n parlamentti(?) esittänyt huomautuksensa tai jotain vastaavaa. asiasta käytiin keskustelua
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=20500000000090636

Jocu kirjoitti:

Kyllä ydinvoimaloiden rakentajat täytyvät olla varmoja laitoksestaan. Ei kukaan osta muutakaan vähänkin isompaa voimalaa sillä periaatteella, että kokeillaan nyt, toimiiko se.

Yleensäkin näyttö hyvin pelaavista toimituksista on nykyään kova sana tekniikanalan kaupoissa. Harvalla ostajalla on varaa toimia koekäyttäjänä.

Tuulivoima on tosin niin hyvin julkisin varoin tuettua puuhaa, että voidaan kokeilla vaikka mitä.

Lue lisää

Olet taatusti lukenut jutut
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=20500000000090636

Mielestäni voisimme hyväksyä julkisen tuen myös ydinvoimalle. en näe syytä jättää toista tuen saajaa mainitsematta, joten miksi mainita vain toista?

Höyrypää kirjoitti:

Energia = kyky tehdä työtä. Tämä vanha väittämä pätee edelleen minulle samoin kuin useimmille muille käytännönläheisesti fysiikkaan suhtautuville ihmisille. Sähköenergia jos mikä on minulle puhdasta, ymmärrettävää ja mitattavissa olevaa energiaa!

Jos olet onnistunut löytämään jonkun fysiikan didaktiikan asiantuntijan paperin, josta olet lukevinasi erilaisen totuuden, voin vain todeta Pirun päässeen jälleen kerran Raamatun kimppuun! Luet paperista sanat, mutta niiden takana oleva ajatus on jäänyt välittymättä. En ota kantaa, onko vika kirjoittajassa vai lukijassa.

Lue lisää

ilmiselvästi et tutustunut asiaan. keskustelusta löytyy tutkimus peruskoulun oppimistuloksista energiasta ja keskustelun aihettakin siellä hiukan käsiteltiin...

no, vihjeenä kuitenkin: kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin väitetään. monet asiat täytyy niiden vaikeuden vuoksi yksinkertaistaa.

olli kirjoitti:

Siitä tullimyllyn Propellista. Sillä on yllättävän hyvä hyötysuhde. "luistoa " ei ole juuri nimeksikään ,Olikohan se jotain 1% luokkaa.
samoin kuin potkurilentokoneissa." Ei se lyö kokoajan sutia"

Lue lisää

http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm
http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu8.html
http://www.hut.fi/~smuranen/diplomityo.pdf
http://www.vn.fi/ktm/6ktm_etu.htm
http://www.fmi.fi/

Ropelilla on hyvä hyötysuhde. Mutta kaukana sekin on yhdestä (

KIO kirjoitti:

itse Xlennon opettaja joten tiedän, sinulle on vain väitetty.

Miksi et laittanut oikeaa % lukua luistosta ,jos kerran tiedät . Minä katsoin vain lentokoneen tiedoista ,Joten sehän saattaa olla vain väärinkin. Lisäksi korjasin ,että muutama prosentti ,niin eiköhän ole aikalailla oiken.
Voin kyllä hakea sen tiedon uudelleen,muta siinä menee joku päivä ,ennenkuin sen saan.Joten ole hyvä ,oikea lukema..

olli kirjoitti:

Miksi et laittanut oikeaa % lukua luistosta ,jos kerran tiedät . Minä katsoin vain lentokoneen tiedoista ,Joten sehän saattaa olla vain väärinkin. Lisäksi korjasin ,että muutama prosentti ,niin eiköhän ole aikalailla oiken.
Voin kyllä hakea sen tiedon uudelleen,muta siinä menee joku päivä ,ennenkuin sen saan.Joten ole hyvä ,oikea lukema..

Lue lisää

on aika komplisoitunut juttu, koska se riippuu oleellisesti esim. koneen muoto kertoimesta eli liitosuhteesta eli ilmanvastus kertoimesta. Lisäksi tulee se seikka missä lentotilassa ko. lentolaite ko. hetkellä on, joten siihen vaikuttaa lähes lukematon määrä erilaisia seikkoja. Sama pätee myös tuulivoimaloiden potkureihin. Esim. lapojen geometrinen ja airodynaminen kierto on oleellinen tekijä, siis ns. kohtauskulma lavan eripisteessä näyttelee melkoista osaa tässä kysymyksessä koska lavan nopeus ilmavirtaan nähden muuttuu kehällä sen eripisteissä. Lisäksi tulee vielä tuulen nopeuden muutoksista aiheutuvat parametrit etc.etc.
Joten ei ole lainkaan mikään yksiselitteinen juttu kun vielä lisäksi ko. lavan profiilikin on monen eri seikan kompromissi ja muuttuu erikohdissa erilaiseksi. Tutkippa hieman ns. nasa:n siipiprofiili kaarimalleja noin vaikkapa sadan ensimmäisen kohdalta niin huomaat minkä laisen suon ääressä seisot.

KIO kirjoitti:

on aika komplisoitunut juttu, koska se riippuu oleellisesti esim. koneen muoto kertoimesta eli liitosuhteesta eli ilmanvastus kertoimesta. Lisäksi tulee se seikka missä lentotilassa ko. lentolaite ko. hetkellä on, joten siihen vaikuttaa lähes lukematon määrä erilaisia seikkoja. Sama pätee myös tuulivoimaloiden potkureihin. Esim. lapojen geometrinen ja airodynaminen kierto on oleellinen tekijä, siis ns. kohtauskulma lavan eripisteessä näyttelee melkoista osaa tässä kysymyksessä koska lavan nopeus ilmavirtaan nähden muuttuu kehällä sen eripisteissä. Lisäksi tulee vielä tuulen nopeuden muutoksista aiheutuvat parametrit etc.etc.
Joten ei ole lainkaan mikään yksiselitteinen juttu kun vielä lisäksi ko. lavan profiilikin on monen eri seikan kompromissi ja muuttuu erikohdissa erilaiseksi. Tutkippa hieman ns. nasa:n siipiprofiili kaarimalleja noin vaikkapa sadan ensimmäisen kohdalta niin huomaat minkä laisen suon ääressä seisot.

Lue lisää

Elikkä et osaa sanoa.. Kyllähän minäkin tuon olen osannut päätellä että nopeus vaikuttaa asiaan.Eihä lentokone pysy ilmassa jos se ei liiku ympäröivään ilmaan nähden.Ja jos siipialaa pinentää niin nopeutta täytyy kasvattaa,,jos meinaa ilmassa pysyä.
Se prosenttiluku kuitenkin jäi ko.konesta sileen mieleen koska se oli ilmoitettu ja se oli entiseen käsitykseeni nähden tavattoman pieni.
Ei tämä kyllä kuulu tälle(Ydinvoima )palstalle,kuin mutkien kautta.mutta mielenkiintoinen asia. Tämähän lähti sitä,kun joku kyseli tuulivoimalan läpi menevästä hyödyntämättömästä Energiasta. potkurin hyötysuhteesta en juuri mitään tiedä mutta se on kuitenkin edullisin tapa liikuttaa lantsikkaa moottorin avulla,ja niin se taitaa olla vaneissäkin.

olli kirjoitti:

Elikkä et osaa sanoa.. Kyllähän minäkin tuon olen osannut päätellä että nopeus vaikuttaa asiaan.Eihä lentokone pysy ilmassa jos se ei liiku ympäröivään ilmaan nähden.Ja jos siipialaa pinentää niin nopeutta täytyy kasvattaa,,jos meinaa ilmassa pysyä.
Se prosenttiluku kuitenkin jäi ko.konesta sileen mieleen koska se oli ilmoitettu ja se oli entiseen käsitykseeni nähden tavattoman pieni.
Ei tämä kyllä kuulu tälle(Ydinvoima )palstalle,kuin mutkien kautta.mutta mielenkiintoinen asia. Tämähän lähti sitä,kun joku kyseli tuulivoimalan läpi menevästä hyödyntämättömästä Energiasta. potkurin hyötysuhteesta en juuri mitään tiedä mutta se on kuitenkin edullisin tapa liikuttaa lantsikkaa moottorin avulla,ja niin se taitaa olla vaneissäkin.

Lue lisää

nopeudesta millä liikutaan. Jos potkurin kierrosluku ja siis lavankärjen nopeus on pieni on se varsin tehoton ja hyötysuhteeltaan huono vasta kun lavan kärki lähestyy äänen nopeutta päästään järkevälle alueelle. Kai nyt tajuat itsekkin ettei voida antaa potkurille minkäänlaista hyötysuhteen kiinteää arvoa koska se on riippuvainen niin tavattoman monesta tekiästä joten sillä _ei_ ole olemassa mikäänlaista prosenttuaalista kiinteää hyötysuhdetta. Muuten lentokoneessa moottorin tehoilla ainoastaa vaikutetaan lentokorkeuteen tai sen muutokseen. Ohjaus sauvalla säädetään nopeus.

KIO kirjoitti:

nopeudesta millä liikutaan. Jos potkurin kierrosluku ja siis lavankärjen nopeus on pieni on se varsin tehoton ja hyötysuhteeltaan huono vasta kun lavan kärki lähestyy äänen nopeutta päästään järkevälle alueelle. Kai nyt tajuat itsekkin ettei voida antaa potkurille minkäänlaista hyötysuhteen kiinteää arvoa koska se on riippuvainen niin tavattoman monesta tekiästä joten sillä _ei_ ole olemassa mikäänlaista prosenttuaalista kiinteää hyötysuhdetta. Muuten lentokoneessa moottorin tehoilla ainoastaa vaikutetaan lentokorkeuteen tai sen muutokseen. Ohjaus sauvalla säädetään nopeus.

Lue lisää

Nyt sinä kyllä puhut palturia. En kyllä tiedä lentämisestä juuri mitään ,mutta jos ilmassa ollaan ,niin silloin lennetään. Kyllähän moottoriteholla on merkitystä.jos ei ole tehoa niin ei sitä kyllä millään ohjaus sauvalla koneeseen saa lisää. Eikä konetta saa ilmaankaan jos ei ole tehoja. Ajattelehan vähän mitä väitit.
Hyötysuhteesta en tosiaan tiedä ,mutta varmaan luisto on yksi tekijä. Ei siinä tehot auta jos ei ole pitoa. (Voit kokeilla ,vaikka autolla likkaalla ,ja sitten pitävällä pinnalla ,mitä teho ja pito vaikuttaa.)

KIO kirjoitti:

nopeudesta millä liikutaan. Jos potkurin kierrosluku ja siis lavankärjen nopeus on pieni on se varsin tehoton ja hyötysuhteeltaan huono vasta kun lavan kärki lähestyy äänen nopeutta päästään järkevälle alueelle. Kai nyt tajuat itsekkin ettei voida antaa potkurille minkäänlaista hyötysuhteen kiinteää arvoa koska se on riippuvainen niin tavattoman monesta tekiästä joten sillä _ei_ ole olemassa mikäänlaista prosenttuaalista kiinteää hyötysuhdetta. Muuten lentokoneessa moottorin tehoilla ainoastaa vaikutetaan lentokorkeuteen tai sen muutokseen. Ohjaus sauvalla säädetään nopeus.

Lue lisää

Niistähän sanotaan, että jos moottori sammuu, liito-ominaisuudet ovat samat kuin silitysraudalla.
Elikkä moottoritehoilla niissä ainakin pelataan. Sama pätee potkurikoneisiinkin.

Jocu kirjoitti:

Niistähän sanotaan, että jos moottori sammuu, liito-ominaisuudet ovat samat kuin silitysraudalla.
Elikkä moottoritehoilla niissä ainakin pelataan. Sama pätee potkurikoneisiinkin.

Lue lisää

.. 'lento-ominaisuudet' muuttuvat radikaalisti kolmen kompuutterin nopan-heittoon.

http://www.canit.se/~griffon/aviation/gripen/gripen-network.html

Kaikilla lentokoneilla on liito-ominaisuudet - poikkeuksen tekee em. JAS ja - helikopterit?

Nykyaikaisella taistelukopterilla vedetään silmukka, mutta senkin tekenee kompuutteri?

Jocu kirjoitti:

Niistähän sanotaan, että jos moottori sammuu, liito-ominaisuudet ovat samat kuin silitysraudalla.
Elikkä moottoritehoilla niissä ainakin pelataan. Sama pätee potkurikoneisiinkin.

Lue lisää

.

HB 0.7 kirjoitti:

.. 'lento-ominaisuudet' muuttuvat radikaalisti kolmen kompuutterin nopan-heittoon.

http://www.canit.se/~griffon/aviation/gripen/gripen-network.html

Kaikilla lentokoneilla on liito-ominaisuudet - poikkeuksen tekee em. JAS ja - helikopterit?

Nykyaikaisella taistelukopterilla vedetään silmukka, mutta senkin tekenee kompuutteri?

Lue lisää

Sehän ei pysy pystyssä kiitoradalla ilman tietokoneita.
Hävittäjäkoneiden liito-ominaisuudet ovat lukemani mukaan todellakin olemattomat.

Siksihän aiemmin MIG-koneiden laskutelineiden reistaillessa niistä lennettiin tankit tyhjäksi, ja ennen hyppyään ohjaaja suuntasi koneen korpeen. Tiedettiin, ettei se enää pitkälle lennä.

Jocu kirjoitti:

Sehän ei pysy pystyssä kiitoradalla ilman tietokoneita.
Hävittäjäkoneiden liito-ominaisuudet ovat lukemani mukaan todellakin olemattomat.

Siksihän aiemmin MIG-koneiden laskutelineiden reistaillessa niistä lennettiin tankit tyhjäksi, ja ennen hyppyään ohjaaja suuntasi koneen korpeen. Tiedettiin, ettei se enää pitkälle lennä.

Lue lisää

.. on ominaisuus, joka otetaan liito-ominaisuudesta. Purjekoneella onnistuu silmukka, mutta ei ole niin pyöriteltävä kuin taistelukone.

Täydessä polttoainelastissa oleva lentokone on aina laskutelineitten suhteen ongelma-laskeutuja.

Asian sivusta:

Tässä vuosi sitten eräänä iltana abt. 22.30 lensi Hornetti taloni yli matalalla Pirkkalan kentälle. Nukun tuuletusikkuna auki. Äänestä tunnistin koneen Hornetiksi, mutta ihmettelin tavanomaisesta poikkeavaa lähestymistä kentälle ja ihmeellistä 'räpättävää' ääntä - aamulla uutiset tiesi kertoa Pohjanmaalla tapahtuneesta Hornettien harjoituksessa tapahtuneesta törmäyksestä. Toinen palasi Pirkkalaan; - kuva osoitti koneessa olevan peltivikoja. Selvisi se 'räpätyksen' syy.



-pikkupoikana pahvinpala pyykkipojalla polkupyörän pinnojen välissä-

HB 0.7 kirjoitti:

.. on ominaisuus, joka otetaan liito-ominaisuudesta. Purjekoneella onnistuu silmukka, mutta ei ole niin pyöriteltävä kuin taistelukone.

Täydessä polttoainelastissa oleva lentokone on aina laskutelineitten suhteen ongelma-laskeutuja.

Asian sivusta:

Tässä vuosi sitten eräänä iltana abt. 22.30 lensi Hornetti taloni yli matalalla Pirkkalan kentälle. Nukun tuuletusikkuna auki. Äänestä tunnistin koneen Hornetiksi, mutta ihmettelin tavanomaisesta poikkeavaa lähestymistä kentälle ja ihmeellistä 'räpättävää' ääntä - aamulla uutiset tiesi kertoa Pohjanmaalla tapahtuneesta Hornettien harjoituksessa tapahtuneesta törmäyksestä. Toinen palasi Pirkkalaan; - kuva osoitti koneessa olevan peltivikoja. Selvisi se 'räpätyksen' syy.



-pikkupoikana pahvinpala pyykkipojalla polkupyörän pinnojen välissä-

Lue lisää

Minä puolestani muistelen haikeudella aikoja, kun kotimaanreitillä ollut potkurikone väisti ukkospilveä, ja meni lähes puittenlatvojen tasalla kotini yli.
Nykykoneet eivä näy ukkosesta piittaavan.

olli kirjoitti:

Nyt sinä kyllä puhut palturia. En kyllä tiedä lentämisestä juuri mitään ,mutta jos ilmassa ollaan ,niin silloin lennetään. Kyllähän moottoriteholla on merkitystä.jos ei ole tehoa niin ei sitä kyllä millään ohjaus sauvalla koneeseen saa lisää. Eikä konetta saa ilmaankaan jos ei ole tehoja. Ajattelehan vähän mitä väitit.
Hyötysuhteesta en tosiaan tiedä ,mutta varmaan luisto on yksi tekijä. Ei siinä tehot auta jos ei ole pitoa. (Voit kokeilla ,vaikka autolla likkaalla ,ja sitten pitävällä pinnalla ,mitä teho ja pito vaikuttaa.)

Lue lisää

koskaan kuullut puhuttavan ns. purjekoneesta? Kyllä tuo mitä sanoin on juuri niin eikä mitenkään muuten.
Sanot ettet tiedä mitään lentämiseswetä, uskon sen hyvin sillä se näkyykin tuossa vastauksessasi. Voisithan kenties koittaa tutustua aiheeseen. Vinkki airomystiikka lähtee kaavasta 1/2 roo V toiseen.

Jocu kirjoitti:

Niistähän sanotaan, että jos moottori sammuu, liito-ominaisuudet ovat samat kuin silitysraudalla.
Elikkä moottoritehoilla niissä ainakin pelataan. Sama pätee potkurikoneisiinkin.

Lue lisää

Vanha caravelle olisi lentäessään lentopinnalla 250 vielä lahden etäisyydeltä kyennyt tekemään laskun hesan kentälle ilman moottoritehoja. Että se siitä liitosuhteesta.

KIO kirjoitti:

Vanha caravelle olisi lentäessään lentopinnalla 250 vielä lahden etäisyydeltä kyennyt tekemään laskun hesan kentälle ilman moottoritehoja. Että se siitä liitosuhteesta.

Kyllähän ne liitelevät. Ruotsissahan toivat lentäjät SAS:n koneen 'siististi' pellolle, vaikka siivistä irronnut jää sammutti molemmat moottorit. Kukaan ei tainnut edes loukkaantua.

Niissähän täytyy olla 'lentokonetta' ihan eri lailla kuin hävittäjissä. Eihän matkustajakoneeseen voi laittaa koneen painoon nähden läheskään niin voimakkaita moottoreita kuin hävittäjään.

KIO kirjoitti:

koskaan kuullut puhuttavan ns. purjekoneesta? Kyllä tuo mitä sanoin on juuri niin eikä mitenkään muuten.
Sanot ettet tiedä mitään lentämiseswetä, uskon sen hyvin sillä se näkyykin tuossa vastauksessasi. Voisithan kenties koittaa tutustua aiheeseen. Vinkki airomystiikka lähtee kaavasta 1/2 roo V toiseen.

Lue lisää

Joo olen kuullut ja koenutkin. Silloinkin täytyi olla moottorikone vetämässä purjekone ilmaan ja nostoihin ,sittten kyllä mentiin niin kauan kun keliä riitti. Mahtava kokemus.
Moottrikoneella voi lentää moottorin kierroslukua lisäämällä tai vähentämällä er nopeuksilla ,että kyllä moottorin teho vaikuttaa nopeuteenkin.Tietenkin joka moottorille täytyy olla siihen sopiva potkuri jos mieli lentää säästäen energiaa. jne.

Jocu kirjoitti:

Kyllähän ne liitelevät. Ruotsissahan toivat lentäjät SAS:n koneen 'siististi' pellolle, vaikka siivistä irronnut jää sammutti molemmat moottorit. Kukaan ei tainnut edes loukkaantua.

Niissähän täytyy olla 'lentokonetta' ihan eri lailla kuin hävittäjissä. Eihän matkustajakoneeseen voi laittaa koneen painoon nähden läheskään niin voimakkaita moottoreita kuin hävittäjään.

Lue lisää

.. kokeiltiin parisen vuotta sitten 'jälkipoltinta', mutta 'kokeilu' jäädytti kaikki lennot vuoden päiviksi.

.. "..tai vastaavasti 16000 0,5 MW:n..",

mutta jospa kuitenkin rakennettaisiin esim. tänäisiä 6MW'in myllyjä, niin selvittäisiin jo rapialla 1333 myllyllä, ja nekin voidaan rakentaa sinne missä tuulee - eurooppaan.